malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

Alkuvuoden huutokauppakimara

23 helmikuun, 2024 By Mikael Collan

Suomen Filatelistiseuralla näyttää tavaraa riittävän myyntiin, sillä huutokauppoja on päättynyt kovemmalla kuin kerran kuussa frekvenssillä netissä, sen lisäksi, että kerholla on huutokauppoja kerhoilloissaankin. Töitä siis paiskitaan ahkerasti ja varmasti se näkyy positiivisena kassavirtana kerhon tilillä, mikä tietysti on harrastuksen ja yhteisön kannalta hieno asia. Vain vähän jälkeen vuoden aloittaneen suurhuutokaupan aukesi jo seuraava SP-lehden huutokauppa #61, jonka tarjonta oli M30 keräilijälle ihan kiinnostavaa.

Filateliakohteista nostan kaksi merkkikohdetta, jotka kumpikin olivat hiukan tavallista parempia. Toinen oli 2:75mk violetin merkin pystysuuntainen siirtymä, jonka kaltaisia on viime aikoina jostain syystä ollut myynnissä useampiakin. Nyt kyseessä oli yksittäinen merkki – aiemmin kyseessä on ollut mm. pari ja numerokuusilo. Toinen kiinnostava kohde oli kuvioleimattu 1½mk M30 leijonamerkki. Kuvioleimaisia M30 kohteita ei tunneta erityisen montaa erilaista ja vastaavia ei ole erityisen usein tarjolla. Olin huutokaupan aikaan matkalla enkä oikein päässyt tarkastelemaan loppuhintoja – eikä niitä taida olla missään nähtävissä. Kuvat olin kuitenkin ymmärtänyt säästää jo ennen reissua. Muistinvaraisesti totean, että kuvioleimainen merkki nousi jonkin verran pohjistaan – se ei yllätä, sillä kyseessä on kokoelmaan sopiva kohde tälle merkille.

2:75mk leijonan pystysyyntainen siirtymä
Kuvioleimattu 1½mk leijona, kokoelmakohde

Muuta kiinnostavaa filateliapuolella edustivat muutamat suojareijitetyt merkit, mm. 5mk Olavinlinna FORD reijityksellä. Postihistoriapuolella oli jälleen, suurhuutokaupan jälkeen, myytävänä kaksi postiosoituksen pidennyspyyntöä. Näiden hinnat kapusivat korkeuksiin, kuten oli käynyt suurhuutokaupassakin. Vaikka kyseessä on harvinainen taksa ja mielenkiintoisia kohteita, on lomakekäyttöjen laittaminen kokoelmaan sillä tavalla haasteellista, että niitä ei erityisen montaa mukaan mahdu ja erilaisia käyttöjä on kuitenkin jonkin verran. Yli 200 euron hinnat ovat siksikin kohtalaisen kovia. Kiinnostava kohde oli Ruotsista kenttäpostiosoitteeseen lähetetty paketti, joka oli kenttäpostikonttorissa tullattu. Tullaukset pakettikorteilla ulkomailta eivät yleensä ole mitään erikoista, mutta kenttäpostiosoitteeseen sodan aikana lähetetyt ja siellä tullatut ovat erinomaisia ja vaikeita kenttäpostikäyttöjä. Tullauksen taksa on lähettämisen aikaan ollut 6mk, mikä on maksettu M30 merkeillä kortille. Asia ei jäänyt keräilijöiltä huomaamatta ja kohteen hinta kipusi reippaisiin lukemiin – muistinvaraisesti taisi olla yli 150 euroa.

Myytävänä oli myös muutamia lentokohteita John Godfreyn kokoelmasta, samoja joita oli myyty Hellmanilla erissä koviin hintoihin – osa näistä nousi reippaasti ja osa jäi pohjiinsa. Kokoelmalehdillä olevat kohteet antavat ostajalle apua siinä, että taksat ja reitit on selitetty yleensä vähintään kohtalaisesti auki ja tämä ”nopeuttaa ymmärrystä”. Kirjattu lentokirje Englantiin meni pohjillaan ja lentokirje Brasiliaan nousi jonkin verran. Kaiken kaikkiaan ihan kiinnostava huutokauppa.

Lahden kerho järjestää epäsäännöllisen säännöllisesti huutokauppoja, tämän kertainen tarjoushuutokauppa järjestysnumeroltaan 121 tarjosi muutamia M30 kohteita – pääasiallisesti tavara oli aika tavallista. Muutamia nostoja kuitenkin voidaan tehdä, kuten esimerkiksi se, että 1:20mk punainen M30 yksittäiskäyttö postikortilla Saksaan myytiin vitosella. Halvalla meni, sillä tällainen täytyy jokaisella M30 keräilijällä olla. Sveitsiin sodan aikana lähetetty kirje 8½mk lentopostitaksalla myytiin myöskin vitosella ja USA:an 4½mk pintapostin taksalla lähetetty nousi 16,50 euron hintaan. Kovin M30 osaston hinta nähtiin maksettavan nipusta M17/M30 sekapostitteita (8kpl) ollen 116 euroa. Tässä lienee takana ollut valkoisen paperin M17 merkkien metsästys?

Erittäin kiinnostava, mutta ilmeisesti auttamatta väärätaksainen vuonna 1941 Yhdysvaltoihin lähetetty korkeamman painoluokan lentokirje herätti kiinnostukseni, se oli myytävänä lentopostin osastossa. Tämä ”resu” oli teipattu vahvasti ja siltä lienee merkkejä ”pudonnut” matkalla tai sitten ne olivat teippien peittäminä – tätä kyselin meklarilta ja vastauksena oli, että ei näyttäisi olevan 50p merkkiä missään, tätä nimittäin kyselin siksi, että taksan olisi pitänyt olla -,50 ”loppuinen”. Lähettäjänä oli Mannerheimin lastensuojeluliitto, jonka kautta mm. sotaorpoja siirtyi turvaan. Mikäli kohde olisi ollut oikeataksainen olisi sen hinta noussut varmasti huomattavastikin, sillä korkeampien painoluokkien lentokirjeet – resuisuudesta huolimatta, ovat sitä parempaa postihistoriakohdetta…

”Resu” meni tällä kertaa n. 21€ hinnalla kaupaksi

Lahden kerho järjestää keräilytapahtuman 9.3. Lähteen koululla (osoite: Ajokatu 167). Kynnellekykenevillä on mahdollisuus päästä tarkastamaan tarjonta!

eBayssa oli tässä jokunen aika sitten myytävänä kiinnostavia Intiaan 1930-luvulla lähetettyjä lentokirjeitä. Näistä yksi oli oikea taksainen ja taksoitettu oikean ”Etu-Intian” taksan mukaisesti, muissa oli tietoisesti tai tietämättä käytetty väärää taksaa. Alla kuvattu oikeataksainen kohde on kulkenut kesällä 1935 Helsingistä lentona Tukholmaan, johon kesälentokaudella postia kuljetettiin ponttoonikoneilla Katajanokan lentosatamasta. Kohde on jatkanut Tukholmasta yöjunalla Malmön kautta Trelleborgiin, josta junalautalla yli Saksaan, jossa se on saanut Berlin-Sassnitz junan leiman. Junalla kohde on jatkanut Euroopan halki, luultavasti Brindisiin, josta se on jatkanut edelleen Imperial Airwaysin reittiä kohti Itää Karachiin saakka, joka tuohon aikaan oli osa Brittiläistä Intiaa. Karachissa kirje on leimattu lentolipukkeen (tai painetun lento lipukkeen) osalta ”CANCELLED”, eli kaupungista eteenpäin on liikahdettu junakyydillä. Perille Calcuttaan on saavuttu vain viikko lähettämistä myöhemmin, mikä on aika nopeaa kyytiä.

Taksa on ollut alle 20g kirjeen perustaksa lähettämisen aikaan (1.12.1931–31.10.1936) 2,50mk ja lentolisää on pitänyt maksaa tästä 8 grammaa painavasta kirjeestä kaksi kertaa viiden gramman lisän verran, joka oli (15.4.1935 – 14.3.1941) 6,00mk eli yhteensä 12,00mk. Nämä yhdessä tekevät 14,50mk mikä kirjeelle on merkeillä maksettu. Mukava kohde, koska leimat kertovat reitin tarinan ja Itään kulkeneet lentopostireitit 1930-luvulla ovat postihistoriallisesti antoisia. Huutajat innostuivat tästä kohteesta niin paljon, että allekirjoittaneen oli heitettävä pyyhe jo ”aikaisin” kehään – rahamiehet päätyivät tällä kertaa hintaan rapiat päälle 166 euroa. Väärätaksaisistakin maksettiin yli 30 ja lähes 60 euroa.

SP Lehden eilen päättynyt huutokauppa numerolla 62 tarjosi jatkoa sille mihin numero 61 oli loppunut, eli käytännössä liikuttiin samoissa tunnelmissa. Filateliapuolella tarjolla oli 2:75mk violetin merkin nelilö hammastesiirtymällä ja nousi 20 euron pohjista 70 euron myyntihintaan. 50p vihreän merkin vastaava siirtymä parilla myytiin 37 eurolla. Jälleen nähtiin kaksi postiennakon pidentämispyyntöä, jotka tällä kertaa nousivat hintoihin 271 ja 176 euroa – eli hinnat pysyivät korkeina.

Mh. 271€ postiennakon pidentämispyyntö

Lentopostin osalta myytävänä olivat kaksi kaukomaihin (Etelä-Afrikka ja Brasilia) 1930-luvun lopulla lähetettyä entistä John Godfreyn kokoelmassa ollutta kohdetta. Nämä menivät kumpikin pohjahinnoillaan kaupaksi. Katapulttilennolla Brasiliaan Atlantin yli lentänyt kohde oli hyvä aikansa edustaja – on kuitenkin muistettava, että suurin osa koko matkan lentona tuohon aikaan lentäneestä postista kulki katapulttilennoilla ja sinänsä tämä ”katapulttiasia” ei ole mikään erityisen mullistava juttu. Sen mainitseminen tuo kuitenkin kohteeseen jonkinlaista hohdokkuutta, ehkä. Onhan se tietysti hieman päräyttävää, että lentokone lingottiin laivan kannelta ilmaan. Mainitsemisen arvoinen asia on, että kaikki M30-osaston kohteet myytiin!

Tätä kirjoittaessani kaksi huutokauppaa on Philabid-alustalla auki ja tiedossa on ainakin kahden avautuminen lähiaikoina. Mikäli myyntitoiminnan aktiivisuutta pidetään jonkinlaisena mittarina harrastuksemme elinvoimaisuudesta, niin ei vaikuta siltä että henkitoreissa oltaisiin. Kun katselen Facebookin postimerkkikeräilyalueita, niin sielläkin keskustelua käydään vireästi ja muutamat aktiiviset ”nuoret” keräilijät kyselevät niitä näitä harva se tunti. Olen siinä uskossani vahva, että vaikka rivit harvenevat, kuolemassa keräily ei ole.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 2:75mk violetti, Etelä-Afrikka, Godfrey, hammastesiirtymä, Intia, Karachi, katapultti, kuvaleima, lentoposti, postiennakon pidennyspyyntö

Uusi merkkeilyvuosi 2024

13 tammikuun, 2024 By Mikael Collan

Olemme jälleen päässeet käsiksi uuteen merkkeilyvuoteen 2024! Hyvää alkanutta vuotta kaikille filatelisteille!

Vuoden tapahtumista tiedossa on jo nyt, että kansallinen näyttely pidetään Joensuussa huhtikuussa ja loppuvuodesta Tanskassa on kansainvälinen isompi näyttely. Virossa järjestetään Mare Balticum näyttely. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa tulee ainakin näihin hyvää suomalaista osallistumista. Liiton puheenjohtaja vaihtuu liittokokouksen yhteydessä – toivottavasti aktiivit pohtivat jo nyt sopivia kandidaatteja. Huutokauppoja nähtäneen saman verran kuin päättyneenäkin vuonna, sisäänotto on ollut käynnissä useampiinkin huutokauppoihin jo jonkin aikaa. Kaiken kaikkiaan keräilijää odottaa epäilemättä hyvä vuosi – kuten aina.

Mutta aforismeista siirryttäköön itse asiaan…. Eräässä kotimaisessa nettihuutokaupassa myytiin kiinnostava 6mk oranssin tuplaehiökortin Ruotsista palautettu vastausosa, jolle lentolisämaksu oli maksettu erikseen ruotsalaisella 10 äyrin merkillä. Vastaavia tapauksia tunnetaan jonkin verran ja ne ovat sopivia kuvaamaan kansainvälisen postin ”mahdollisuuksia” lisätä ulkomailta tulleille lähetyksille eteenpäinlähetyksen tai, kuten tässä tapauksessa, palautuslähetyksen yhteydessä oman postilaitoksen lisäpalveluita. Näin syntyy mielenkiintoisia sekapostitteita kahden maan postihallintojen taksoin ja merkein. Postikortin taksa Pohjoismaihin Suomesta oli kortin lähettämisen aikaan vuonna 1947 juurikin 6 markkaa. Vastausosan viereen tuli leimata lähetyksen yhteydessä leima, kuitenkin siten, että leima ei mitätöi ehiökorttiin painettua postiarvoketta. Näin tässäkin kortissa on tapahtunut. Ruotsissa on vastauslähettäjä sitten halunnut, että kortti kiiruhtaa nopeammin ja lisäksi on maksettu lentolisä. Ruotsissa oli vuonna 1947 yleinen tapa, että kaikki Eurooppaan suunnattu posti kulki ilman lentolisää lentona aina kun se oli mahdollista. Vain jos erikseen haluttiin, että lähetys varmasti lentää oli lentomaksun maksaminen tarpeellista – näin meille kertoo ruotsin lentotaksakirja ja sen sivu 48, joka kuvaa lentotaksoja 1.1.1947 alkaen ”Brev, brevkort och postananvisningar till europeiska länder samt brevkort och brev om högst 5g vikt till Nord- och Mellanamerika flygbefordras i viss utsträckning utan tilläggsporto.” Lentolisä kirjeille (per 20g) ja postikorteille (kpl) oli 10 äyriä.

Niille teistä, jotka olette kiinnostuneita ruotsalaisesta postihistoriasta suosittelen Ruotsin postihistoriallisen yhdistyksen sivuja, josta löytyy mm. projektina rakennettavan Ruotsin postihistoriallisen käsikirjan (1920-1994) tällä hetkellä olemassa olevat osat. Erinomaisena resurssina ja kaikkien saatavana vapaasti ladattavana on myös Karin Svahnin kokoama ruotsalaisen lentopostin taksakirja (PDF) , jossa lentotaksat on käyty kattavasti läpi vuodesta 1920 aina vuoteen 1992. Kannattaa ladata omaan arkistoon, koska teos mahdollistaa lentopostin taksojen tarkan ymmärryksen. On syytä huomata, että vaikka ruotsalaiset systeemit ovatkin aika hyvällä mallilla, on meillä Suomessa asia aivan erinomaisesti – taksakirja on aivan huippulaadukas ja auttaa keräilijää ymmärtämään monella tapaa postinkulkua. Myös muuten meillä on filatelian kotimainen kirjasto erinomaisessa kunnossa. Postihistoriallisen yhdistyksen ja nyttemmin Filatelistiliiton julkaisemat kokoelmakirjat ja Liiton sivuilta ladattavissa oleva materiaali ja katseltavissa oleva kokoelmakirjasto tuovat taksatiedon ja muun osaamisen lisäksi valtavasti tietoa tarjolle. Koskaan ei ole ollut yhtä helppoa päästä jyvälle lähetyksistä kaikkine niiden hienouksineen.

Noh… takaisin tähän lähetykseen… kortilla käytetty merkki on kolmelta sivulta hammastettu Facit #370B, joka kuvaa Esaias Tegneriä, 1782-1846 elänyttä runoilijaa. Runoilun lisäksi Tegner oli kreikan kielen professori ja piispa. Miestä on kutsuttu Ruotsin modernin runotaiteen isäksi ja maan ensimmäiseksi moderniksi mieheksi – ei varmasti mitenkään helpostitäytettäviä saappaita tai ”arvonimityksiä”. Tunnetuin Tegnerin teoksista on Frithjofin saaga, joka käsittääkseni on kuvaus skandinaavisesta elämästä ja on ruotsalaisittain kansallisromanttinen.

Tegner rakastui palavasti naimisissa olevaan naiseen kotikaupungissaan Lundissa. Naisen kylmä suhtautuminen moderniin mieheen luultavasti loi riittävästi ristiriitaa romantikon sydämeen, jotta runosuoni pulppusi tehokkaasti. Meriiteillään hän pääsi jäseneksi kuninkaalliseen tiedeakatemiaan. Muutto toiseen kaupunkiin ja piispanvirka Växjössä eivät rauhoittaneet miehen psyykettä, sillä Tegner katui valintaansa lähes heti ja vaikka hän ilmeisesti hoiti piispanvirkansa asiallisesti kävi eräällä matkalla vuonna 1840 Tukholmaan hassusti, mies nimittäin pamahti hulluksi. Vietettyään vuoden parantolassa Schleswigissä hän parantui ja palasi kotiin. Tegner ei kuitenkaan ilmeisesti koskaan toipunut täysin, koskei pystynyt viemään loppuun keskeneräisiä runoteoksiaan ja kuoli vuonna 1846. Jos joku käy joskus Lundissa, löytyy sieltä Tegnermuseo.

Vuoden 2023 viimeinen huutokauppa oli Järvenpään Filateliapalvelun HK 30 joka päättyi 30.12. On todettava aika kylmästi, että M30 osalta huutokaupassa oli kovin vähän nähtävää. Tavara oli aikamoisen tavanomaista ja erityisesti lähetysten osalta ei mitään kiinnostavaa ollut myytävänä. Tämä on sinänsä kiinnostavaa, että yleensä löytyy ainakin yksi kohde, joka kiinnostaa, mutta tällä kertaa näin ei ollut. Nostetaan kuitenkin yksi kohde, erä, jossa oli muutamia M30 siirtymiä, joista yhden markan oranssin siirtymä oli kohtalaisen hyvä sekä M1975 siirtymänelilö. Syystä tai toisesta tämä kohde nousi 15 euron limitistään 45:een euroon.

Vuoden 2024 ensimmäinen Philabid alustalla päättyvä huutokauppa on Suomen Filatelistiseuran ”suurhuutokauppa”. Näitä ilmeisesti järjestetän ainakin kerran vuodessa idealla, että mukana on parempaa tavaraa kuin ”tavallisissa” huutokaupoissa. Tämä ajatus paremmuudesta toteutuu ainakin tällä kertaa hyvinkin, sillä mukana oli paljon hyviä kohteita. Myös M30 osastolla oli nähtävää. Nähtävää on aina myöskin se, kun mopo keulii… tällä kertaa tankit olivat täynnä menovettä ja vauhtia riitti.

Malli 1930 osastolla oli vähän vajaa kolmekymmentä kohdetta myytävänä ja myytyä tuli yhdeksän kymmenestä mikä kertoo siitä, että M30 keräilijöitä tai ainakin keräilijöitä, joille M30 kohteet sopivat on liikkeellä. Filateliapuolella myytäviä oli mukana muutamia, näistä kiinnostavimpia olivat hammaste-erikoisuudet, joita nostan kolme kappaletta. 50p vihreän leijonamerkin suuri hammastehyppäys, joka oli johtanut siihen, että merkin alareuna oli jäänyt hammastamattomaksi oli laitettu myyntiin 40 euron lähdöllä. Kohde on vaikea ja vastaavia tunnetaan käsittääkseni yksi toinen kohde, kolmirivilö. Tällä kertaa tämän erikoisuuden myyntihinta oli 85€. Toinen hyvä hammastesiirtymäkohde oli 3mk oliivin merkin siirtymä, joka jätti arkin ylimmän merkin yläosaan valkoisen alueen – kyseessä oli pari. Tämä kohde nousi 35 euron lähtöhinnastaan 67 euroon. Hammaste-erikoisuudet siis kiinnostavat. Myytävänä oli myös hammastamattoman 5mk violetin merkin pystypari, joka meni kaupaksi seitsemällä kympillä, nousua 25 euron limitistä siinäkin runsaasti. Kiinnostavat filateliakohteet näköjään menevät kaupaksi ja hinnatkin nousevat.

3mk oliivi hammastehyppäys
5mk violetti hammastamaton pari
50p alhaalta hammastamaton

Postihistoriapuolella oli tarjolla hyviä kohteita. Kotimaassa tehdyt kaksi postiennakko-osoitusten pidennyspyyntöä olivat kiinnostavia ja hyviä postihistoriallisia kohteita – vastaavia ei tule joka päivä vastaan. Ehkäpä siksi niistä kiinnostuttiinkin, vaikka usein lomakekäytöt ovat jääneet ilman suurempaa mielenkiintoa – ei tällä kertaa. Kohteet olivat siitä hyviä, että ne olivat liikkeiden tekemiä pyyntöjä ja näin ollen uskottavia, ei filateelisia. Toinen kohde oli mitätöity postihallinnon leimalla, mikä tekee siitä ”kivan” ja toisessa oli korkea taksa, useita 25mk merkkejä. Kumpikin oli laitettu myyntiin 50 euron pohjahinnalla, josta kumpikin kapusi 231 ja 241 euron hintaan. Ei ollut halpaa tämä makkara. Näissä kohteissa täytyy ottaa huomioon, että ne täytyy taittaa ja asetella kokoelmasivulle, muuten niiden esittely on hankalaa. Selkeästi kuitenkin on kysymys kokoelmakelpoisista kohteista.

ASEA reijitettyt merkit pakettikortilla myytiin 61 eurolla ja 1mk oranssi automaattimerkki yksin postikortilla jäi 15 eurolla myymättä. Kreikkaan lähetetty pakettikortti vuodelta 1937 myytiin 32 eurolla, mikä ei mielestäni ollut yli-kallis hinta, koska Kreikka on hyvä kohdemaa.

Jos jotain pitää ihmetellä, niin ihmettelen sitä, että miksi 2½mk punaisella leijonamerkillä vuonna 1943 Ranskaan lähetetty postikortti mennyt edes limitillään 250€ kaupaksi. Kyseessä on erittäin harvinainen M30 yksittäiskäyttö, joita tunnetaan alle 10 kappaletta. Harmaasta aineestani pystyn repäisemään muistikuvan, jonka mukaisesti vastaava on viimeksi myyty julkisessa kaupankäynnissä Suomessa Hellmanilla ja tuolloin hinta on ollut kaikkine kustannuksineen noin 350€, tässä olisi voinut päästä vähän edullisemmin. Aina näitä ei voi ymmärtää, lieneekö tarvettakaan. Se on kuitenkin takuuvarma asia, että kaikilla ei näitä ole.

Lissabonin leimat selkeinä kuoren taustapuolella

Myytävänä oli myös Joulukuussa 1940 Argentinaan lähetetty 3½mk sinisellä leijonamerkillä maksettu kuori, jonka selostetekstissä luki, että se olisi kulkenut Siperian kautta. Kuorella kuitenkin oli nähtävissä Argentinan tuloleima (onneksi kumpikin puoli oli kuvattu – tästä propsit huutokaupan järjestäjille!), josta nähdään, että kirje on kulkenut hitaasti. Posti kulki syksyllä 1940 välillä Siperian ja välillä Lissabonin kautta. Lissabonin kautta kulkenut posti meni laivoilla USA:an ja sieltä eteenpäin. Kuljetusreitit Etelä-Amerikkaan kulkivat samoja reitejä (siis samoina päivinä ohjattiin samaa kautta). Lähettämisen aikaan lähetetty USA:n posti reititettiin Lissabonin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että tässäkin myyty kuori on mennyt Lissabonin kautta. Aiemmin kirjoitin, että leimat olisivat Lissabonista, mutta niinhän ne eivät ole – kannattaisi blogin kirjoittajankin avata silmänsä! Kohteen lähtöhinnaksi laitettu 50 euroa ei ole sodan aikaisesta Etelä-Amerikkaan lähetetystä kuoresta erityisen paha hinta, vaikka kohdeseloste ei pitänytkään paikkaansa – toki jos ajatteli ostavansa Siperian kautta kulkeneen kohteen, niin silloin saattaa harmittaa.

Kuten tiedämme M30 kohteita on myytävänä usein myös muissa kuin M30 osastossa, näin oli tälläkin kertaa. M54 osastossa oli myytävänä kotimaassa lähetetty vakuutettu kirje vuodelta 1959 Espoosta Inkooseen. Vakuutussumma oli ollut messevä 410.000,00 markkaa. Taksakin oli kunnioitettavan korkea 865mk ja siitä osa oli maksettu M30 merkeillä, kahdella 100mk Helsinki merkillä. Limitiksi oli laitettu 50 euroa, mitä pidin aika kovana, vaikka korkeasta vakuutusarvosta olikin kyse. Hyviä kotimaan vakuutettuja lähetyksiä M54 ajalta nimittäin on kyllä löydettävissä ja hinnat yleensä pyörivät 5-30 euron haarukassa. Tällä kertaa eivät pyörineet… poltetun kumin ja mopobensan kiivaasta palamisesta johtuneen savun hälvettyä löydettiin kohteelle uusi omistaja 502 euron hintaan. Saatiinko vuoden kovin keulinta kellotettua jo näin alkuvuodesta? Se jää nähtäväksi.

502 euron kuori
Takana allekirjoitetut paperisinetit

Kuvioleimojen osastossa oli myytävänä vaikea kuvioleima nro. 4K Aaro Laitisen leimaamana M30 kuorella. Kyseessä on siis ”reikäleipä”-tyyppinen leima, jota lienee käytetty saapumisleimana. En tunne asiaa paremmin, mutta taitaa olla postinhoitajan itse tekemä juttu. Kuoren hinta kipusi 31 euroon, mikä ei ole mahdottomuus, koska kohde ei ole helpoimmasta päästä. Muuta M30 tavaraa myytiin mm. lentopostin osastossa – tämähän on aika tavallista. Lentoposti meni kaupaksi koviin hintoihin ja ilmeisesti asiaan liittyy isompaa innostusta juuri tällä hetkellä. Joensuun näyttely painaa päälle ja jos haluaa sinne rakennella lentopostikivaa on nyt aika tehdä peliliikkeitä. Silti osa kohteista oli sellaisissa hinnoissa, että köyhien ei tarvinnut vaivautua. Mukana oli John Godfreyn kokoelmasta tuttuja kohteita, jotka oli aiemmin myyty Helmannilla. Nyt ne myytiin uudelleen – vielä kalliimmalla!

Huiman 749 euron huudon jälkeen omistajaa vaihtanut katastrofipostikohde (ex-Godfrey)

Vuonna 1934 Ruotsissa pudonneen ”Småland” koneen mukana kulkenut kirje Englantiin asianmukaisine selvityslipukkeineen oli laitettu kaupaksi 80 euron limitillä. Tänään se oli paperia, sillä paljon suurempia paperirahoja täytyi maksaa, jotta kohteen sai omakseen – hinta nousi aina 749 euroon saakka. Tämä oli huima hinta tästä kohteesta, joka toki on siisti ja kuuluu lentopostikokoelmaan aivan varmasti yhtenä kappaleena mukaan. Hinta ei kuitenkaan ollut edullinen verrattuna aiempiin vastaaviin tämän lentoturman selviytyneistä kuorista maksettuihin hintoihin verrattuna. Unkarin erikoistaksainen siisti lentokirje myytiin 60 eurolla – kohde on aika vaikea ja hinta oli mielestäni suhteellisesti oikealla tasolla.

Muutenkin hinnat monen kohteen osalta nousivat huomattavan korkeiksi, myös M17-osasto kohteet ja M17 lentokohteet saivat kovia myyntihintoja. Mieleen jäi myös M63 3mk lentokone-merkin laskos, joka sai uuden kodin 405 eurolla. Huomattavaa oli, että kaikki M54, M63 ja M75 osastojen kohteet myytiin – uudempi käyttösarjafilatelia kiinnostaa!

HFF eli Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf. kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa Suomen Filatelistiseuran tiloissa Lönnrotin kadulla Helsingissä. Kerhon kokouksissa käy parisen kymmentä jäsentä ja kokouksen lisäksi ohjelmassa on tyypillisesti esitelmä ja kerhohuutokauppa. Kerhon juuri aloittanut puheenjohtaja on Jussi Tuori. Kävin HFF:n kokouksessa viime keskiviikkona ja kokous olikin juuri aloittaneen Jussin ensimmäinen puheenjohtajana. Esitelmänpitäjänä oli Juho Paananen, joka kertoi postikorttikeräilystään, joka keskittyy Venäjän – Japanin 1904-1905 postikortteihin ja sotaan liittyvään historiaan, jota korttien kautta voidaan kertoa ja ymmärtää. Sota oli siksi mielenkiintoinen, että Euroopassa siitä välittyi ja värittyi kuvaa juurikin postikorttien kautta, päivälehdistön lisäksi.

Juho Paananen esitelmöi

Venäjän-Japanin sotaan liittyy myös Siperian rata, joka valmistui käyttökuntoon jo 1800-luvun puolella, vaikka osa matkaa kuljettiinkin junalautalla (Baikalin yli) ja joka sai Venäläisten ambitiotason uudelle tasolle liittyen Siperiaan. Siperiaa oli asutettu 1850-luvun jälkeen kiivaasti useiden miljoonien siirtolaisten tahtia tultaessa 1870-luvulle. Vilja virtasi kohti suuria kaupunkeja Lännessä ja rata toi mahdollisuuksia nopeaan siirtymiseen. Japanin kulta-aika amerikkalaisten murtaman Japanin eristäytymisen jälkeen tapahtuneen nopean kehityksen muuttamana ajoittui samaan ajanjaksoon ja kun kaksi kunnianhimoista valtakuntaa kohtaavat yhtäaikaisesti kummallekin tärkeiden intressien äärellä on seurauksena usein ollut sota. Japanille sodassa oli kysymys raaka-aineiden saamisesta raaka-aineköyhälle emämaalle ja Venäjälle kyse oli ekspansiosta Itään ja siirtomaavallasta. Japanilaiset olivat kuitenkin askeleen edellä kehittyneemmän merikalustonsa, eli nopeiden modernien torpeedoveneidensä kanssa kuin Venäjä, sekä lähempänä koska Japani hallitsi tuolloin korean niemimaata, joka on aivan naapurissa. Mm. näistä syistä tämä erityisesti meritaisteluistaan tunnettu sota päättyi Japanin voittoon. Turkulaiset saavat nähdä sodan vaikutukset joka päivä tänäänkin kulkiessaan Port Arthurin puutalokaupunginosan ohitse – alue on nimetty yhden sodan tärkeimmistä taistelupaikoista mukaan, jonka venäläiset menettivät japanilaisille 1905. Kaupunkihan on nykyisin osa Kiinaa ja täsmällisesti sen nimi on Lushun, mutta suurin lähellä oleva kaupunki on Dalian.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 2½mk punainen, Hammastamaton, hammastesiirtymä, katastrofiposti, lentolisä, lentoposti, M54, sekapostite, vakuutettu kirje, Venäjän-Japanin sota

HTO 62 ja Forssan kerhon kesäpäivä Tammelassa

4 kesäkuun, 2023 By Mikael Collan

HTO:n 62. huutokauppa päättyi 24.5. illalla, tätä kirjoitusta aloittaessani huutokaupan jälkimyynti on juuri loppunut. HTO:n huutokaupassa oli M30 filateliakohteita myytävänä parisen kymmentä ja postihistoriakohteita yli neljäkymmentä. Nämä siis M30 osastoissa. Myös muissa osastoissa oli M30 kohteita. kaiken kaikkiaan voidaan arvoida, että M30 kohteita lienee ollut myynnissä n. sata kappaletta. Tämä tietysti on mukavaa M30 keräilijän kannalta, kun kohteita on tarjolla – erityisen mukavaa olisi tietysti se, että myynnissä olisi juuri sellaisia kohteita mitä itse kaipaa, mutta se onkin sitten jo ihan eri juttu.

Filateliapuolella myynnit olivat yli 75%, mikä tietysti on ihan ”ok” tulos. Myynnissä oli pääasiassa loistoleimattua materiaalia. Myymättä jäi 300mk lentokone-merkin leimaamattomia ryhmiä, joiden lähtöhinnat oli asetettu aika korkealle. Tiukinta filateliakohteiden hintakärkeä edustivat 1½mk harmaan merkin loistoleimaus (yli 40 euroa) ja 9mk ”korkea” merkki (55€). Uskomattomuuksia ei ollut kaupan.

Postihistoriapuolella oli useita kiinnostavia lähetyksiä tarjolla. Kotimaassa kulkeneista tavaranäyte 1mk merkillä vuodelta 1937 myytiin 15€ lähtöhinnallaan ja 1mk rullamerkki postikortilla 25€ hintaan, myöskin limitillään. Vakuutetun kuoren vuodelta 1945, jonka maksuna oli käytetty 10p harmaita (violetteja) sellupaperisia (SP) leijonamerkkejä, myyntihinta kipusi aina yli 96 euron. Muistamme, että M30 leijonamerkkejä painettiin usealle paperille, joista 5 ja 10 pennin merkkien sellupaperille painetut painoerät ovat harvinaisia lähetyksillä. Tähän on kaksi syytä, ensiksikin nämä alimmat penniarvot olivat 1945 aikoihin tulleet aikamoisen tarpeettomiksi ja niitä saatettiin käyttää vain ”aukontäyttäjinä” postimaksujen maksamisessa ja käytännössä niitä löytyy juurikin vakuutetuilta lähetyksiltä, joissa vakuutusmaksujen pennimäärät vaativat pienen nimellisarvon merkkejä vielä 1945. Toinen syy on pienehkö painosmäärä. Siinä missä 10p ensimmäisiä tilauseriä, jotka painettiin lumppupaperille (LP) painettiin 8 miljoonaa kappaletta, painettiin sellupaperille ja näiden välissä käytetylle lumppusellupaperille (LSP) vain 0,5 miljoonaa merkkiä. Kun kerätään M30 filateelista kokoelmaa on tarpeellista pyrkiä keräämään myös kaikille papereille sopivat lähetykset.

Sellupaperin 10 penniset V-kuorella

Vakuutetut kirjeet kotimaassa eivät ole erityisen harvinaisia, mutta 10p sellupaperiset merkit siis ovat – kohteessa maksettiin juuri sellupaperin merkkien käytöstä. Taksa muodostui kotimaan (21-250g) kirjeen taksasta (1.9.1942–30.6.1945) 6,00mk + kirjausmaksusta (1.9.1942–30.6.1945) 3,50mk + vakuutuksesta (2001-3000mk) 2140 markalle (1.1.1935–30.6.1945) 0,90mk = 10,40mk. Kirjeen takana on vielä paperiset sinetit. Asiansa ajava kohde, mutta ei irronnut halvalla. Jos on oikein tarkkana, niin pari kertaa kymmenessä vuodessa voi nostaa vastaavaan edullisesti ”eurolaatikosta”… mutta tätä tehdessä tulee vähintäänkin muutama pummikin.

Tanskaan lähetetty kirjattu pikalentokirje vuodelta 1940 leimattuna Vaasassa meni kaupaksi 22 eurolla. Kirje oli ajalta, jolloin posti Ruotsiin lensi Turusta ja Vaasasta (siis EI Helsingistä). Tämä kuori oli lentänyt Vaasasta reitillä Vaasa-Sundsvall-Tukholma, jota kautta lennettiin 24.1.-23.3.1940, suora Vaasa – Tukholma reitti muuttui, koska suomalaisia sotalapsia kuljetettiin Vaasasta Ruotsiin juuri Sundsvalliin. Latviaan Suomen ja Latvian 1937 alkaneen postisopimuksen kirjetaksan mukainen lentokirje, jonka postimaksu oli maksettu kahdella M30 karmiinilla 2mk merkillä nousi 30 euron lähtöhinnasta 73 euron yli. Lentoposti Latviaan erikoistaksan aikaan on vaikeaa ja kun tätä postia tulee vastaan on syytä muistaa, että lentopostin lentolisä ei kuulunut sopimuksen piiriin samalla tavalla kuin Viron kanssa tehdyssä postisopimuksessa. Taksojen kanssa on siis oltava varovaisena. Kohteet ovat siis vaikeita ja kun tarkoitan vaikeita puhutaan siitä, että lentokirjeitä Latviaan erikoistaksalla tunnetaan alle 10 kappaletta. Kyseinen kuori oli Sointu-yhtiön kuori – Sointu oli levymerkki, joka teki savikiekkoajoista lähtien levytyksiä ja sota-aikanakin useita ajan artistien levytyksiä. Soinnun tuotantoa on remasteroitu ja sitä on saatavilla CD levyilläkin.

Vaikea lentokirje Latviaan

Yllä näkyvä lentokirje Rigaan on taksoitettu Suomen ja Latvian välisen postisopimuksen kirjetaksan mukaisesti (kirje alle 20g) 2,00mk ja lentolisä Euroopan lentolisän mukaisesti 2,00mk per 20g. Tyylikäs kuori ja kokoelmatasoinen kohde sekä M30 postihistorialliseen tai lentopostikokoelmaan, miksipä ei M30 filateeliseenkin kokoelmaan 2mk merkin kohdalle.

Saksaan 1940 lähetetty siisti toisen painoluokan lentokirje myytiin n. 40 eurolla ja siisti toisen painoluokan kirjattu kirje Italiaan vuodelta 1942 30 euron pohjillaan. Kirje Saksaan vuoden 1946 joulukuulta 10mk sinisen leijonan yksittäiskäytöllä myytiin 40 euron pohjillaan. Postiyhteys Saksaan aukesi juuri 1946 joulukuussa ja kohde on erinomainen postihistoriakohde, sillä sen avulla voidaan kertoa postin avautumisen tarina. ”Toisella puolella” samaa asiaa olisi syyskuussa 1944 Saksaan lähetetty lähetys, mielellään ”postiyhteys keskeytynyt”-leimauksella. M30 30mk linja-auto merkillä maksettu kirjattu kirje Neuvostoliittoon meni kaupaksi 20 eurolla – lähetys on hyvän näköinen ja ostaja sai sen edullisesti.

Erinomainen yksittäispostite 12/10mk merkille

12/10mk päällepainamamerkin yksittäiskäyttö kirjeellä Argentinaan vuodelta 1948 myytiin n. 37 eurolla. Kohde on erinomainen käyttö tälle merkille ja vaikea. Meni aika edullisesti, sillä vastaavan tasoisia ei ole usein tarjolla. Hyvä kohde M30 filateeliseen tai postihistoriakokoelmaan.

Myytävänä oli myös muutamia eriä, jotka eivät alhaisista lähtöhinnoistaan huolimatta menneet kaupaksi – kuvia katsomalla hiukan jäi mietityttämään… näytti siltä, että olisi saanut edullisestikin. Ehiöiden osastossa oli myytävänä kirjattu postikortti kotimaassa 1942 M30 lisämerkein M30 ehiöllä. Tämä myytiin hieman yli 37 eurolla. Kaiken kaikkiaan tällä kertaa oli mukana hyviäkin M30 kohteita, erityisesti postihistoriapuolella. Hintataso ei kaikilta osin noussut korkeaksi ja ostajat pääsivät edullisesti. Toivottavasti tämä innoittaa myös uusia nimiä keräämään M30 kokoelmia!

Forssan kerho on aktiivinen filateelinen toimija ja järjestää vuosittain kolme perinteistä tapahtumaa, kaksi keräilytapahtumaa ja kesätapahtuman. Nyt on kysymys kesätapahtumasta, joka järjestettiin 1.6. Tammelassa Tammelan Opiston huvilalla. Kelit olivat ajoittain kaikkea muuta kuin kesäiset ja erään paikalla olleen toteamus siitä, että vain kolmen viikon kuluttua alkaisivat päivät taas lyhenemään ja pääsemme takaisin nauttimaan talvikaudesta sai yhden sun toisenkin pohtimaan syntyjä syviä. Allekirjoittanut oli tätä kommenttia ennen kuitenkin käynyt nauttimassa erinomaiset löylyt rantasaunassa ja pulahtanut järvessäkin, joten verenkierto toimi nopeassa tahdissa ja viileä ”kesä”lämpötilakaan ei saanut hymyä hyytymään. Helsingistä päin tulleet kertoivat kohdanneensa matkalla raekuuroja ja lämpötilan käyneen alle neljän asteen lukemissa… Paikalla lienee elohopea seisahtuneen noin kympin paikkeille. Veden lämpötilan arvelen olleen myöskin kympin paikkeilla.

Järvihän se siellä
Tammelan Opiston mökki
Merkkirovio
Juha Valtonen esitelmöi

Ohjelmaa oli järjestetty monenlaista, perinteisten myyntipöytien, joita oli useampien myyjien toimesta tuotu paikalle, lisäksi oli arpajaiset ja makkaraa sekä leipiä pöydät notkuen. Tapahtuman koulutus-osastosta vastasi Tampereen kerhon Juha Valtonen, joka piti oikein mielenkiintoisen esitelmän Ukrainan postihistoriasta. Tuli selväksi, että Ukraina on ollut suurvaltojen temmellyskenttä aina ja tämä asiantila on johtanut Ukrainan alueella asuvien kannalta ikäviinkin tapahtumiin. Postihistorialtaan alue on kiinnostava ja eri maiden postihallintoja siellä on toiminut useita. Tässäkin blogissa on Ukrainan postihistoriasta puhuttu.

Järjestetyssä huutokaupassa oli paljon kohteita tarjolla, lähes kaikki ”järkihinnoin”, eli lähtöhinnat eivät päätä huimanneet. Meklarina toimi Petri Jansson, jonka kirjavahko kielenkäyttö herätti useita kertoja hilpeyttä ja muutaman kerran piiskasi tilanteen oikean huutokaupan tunnelmaan. Usein hinnat jäivät edullisiksi ostajalle, mutta myyjät pääsivät sataprosenttisesti eroon tavarastaan. Itsekin lähdin muutaman huutokauppakohteen kanssa polkemaan takaisin Saloon.

Arpajaisten ensimmäinen arpa oikeutti sytyttämään merkkirovion, jolla poistetaan kierrosta ”roskaa” eli surkeasti leimattua massamerkkiä, joka pahimmassa tapauksessa kiertää negatiivisena kiertopalkintona huutokaupoissa jopa vuosia. Forssalaiset ovat päättäneet omin toimin tehdä stopin tälle kiertävälle ilmiölle ja aika ajoin pistää savuna ilmaan satoja tuhansia roskamerkkejä. Forssan kerhon primus motor on Kari Tapola, joka nähdään milloin keittiössä puurtamassa voileipien parissa, milloin toimittamassa arpajaisia tai toimimassa huutokaupan kirjurina. Tällä kertaa apuja keittiöhommiin saatiin SF:n Heidiltä. Nöyränä kiitän Forssan kerholaisia ja muita järjestäjiä, sillä itse pääsin nauttimaan täysin rinnoin heidän työnsä hedelmistä ilman omaa panosta. On hienoa, että hyväntuulisia tapahtumia järjestetään, se lujittaa harrastuksen sosiaalista puolta ja piristää vaikka Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 12/10mk, 2mk karmiini, Argentina, erikoistaksa, Forssa, HTO, Juha Valtonen, Kari Tapola, Latvia, lentoposti, sellupaperi

Turun Kevät 2023

22 huhtikuun, 2023 By Mikael Collan

Kevät tekee taas tuloaan ja siitä varma merkki on Turun Kevät tapahtuma, joka tänä vuonna osui tälle päivälle ja huomiselle, eli tarkemmin sanottuna 22.-23.4.2023. Tilaisuuden järjestämispaikkana on Turun Seurakuntien juhlasali aivan Aurajoen kupeessa Kirkkosillan kohdalla. Kävellessään autolta paikalla on mahdollista ihailla suomalaista kulttuurimaisemaa parhaimmillaan, siis Turun tuomiokirkkoa ja sen miljöötä, joen toiselta puolelta käsin. Sitten viimekerran on yksi asia muuttunut, nimittäin kaikki lähitienoiden parkkipaikat ovat muuttuneet rahanimentäkoneiksi Turun kaupunkimolokin loputtomaan kitaan. Näin Salolaisena, eli ollen kotoisin kaupungista, jossa ei ole ainuttakaan maksullista parkkipaikkaa… tämä tietysti tuntuu pahalta. Kun ”sakkoa” maksetaan peltilehmän paikoittamisesta on kyseessä tietysti suorastaan elämän iloa vähentävä asia. Jätämme jälleen aforismit sikseen ja siirtykäämme itse asiaan, eli tilaisuuteen.

Kuten asiaan kuuluu paikalla oli näyttely, jossa oli näytillä useita kokoelmia niin kortteja kuin merkkejäkin. Ei kuitenkaan mitään erityisesti M30 kiinnostavaa, mikä tietysti oli harmi, mutta ei varsinaisesti himmentänyt muuten hyvää fiilistä. Myyjiä paikalla oli parisen kymmentä, mikä myöskin on tietysti hieno juttu – tavaraa oli taas saatavilla runsaasti ja kuten tavallista, hinnat vaihtelivat pöydästä toiseen. Mielestäni runsas myyjien määrä on merkittävä hyöty harrastajalle, erityisesti jos mukana on myyjiä, joita ei usein näe. Tällöin on jonkinlainen mahdollisuus tehdä myös löytöjä, mikä onkin ehkäpä keräilyn suurin suola. Kuvista on mahdollista nähdä, että Turun kerholla on käytössään ns. A kehykset, joissa jokaisessa kehyksessä on paikka kolmellekymmenelle kokoelmalehdelle, eli kahdelle näyttelykehykselle. Tämä eroaa Liiton kehyksistä, joissa on paikka 16 sivulle per kehys. Jakokin on erilainen 5*3 eikä 4*4. Mikäli kokoelmaan sijoittaa A3 sivuja tai koko kokoelma on tehty A3 sivuilla asialla on merkitystä, muuten tällä asialla ei ole juurikaan merkitystä.

Saavuin parin Salon kerhon jäsenen kanssa paikalle jo ennen virallista aukiolon alkamista ja paikalla oli jo tuolloin jonkin verran väkeä ja kaikki kehykset valmiina. Eli päästiin aikaisuudesta huolimatta välittömästä kiinni itse asiaan. Pikainen kokoelmien läpikäynti ja sen jälkeen tutkimaan myyntipöytiä… Mitä sitten tällä kertaa löytyi? Olin yllättynyt positiivisesti, nimittäin ihan mukavasti löytyi kaikenlaista, myös M30 kohteita.

Nappasin eräältä pöydältä postivaunuleimalla leimatun kotimaassa lähetetyn aivan perus kuoren. En tiedä oikeastaan miksi, mutta hiukan teki mieli tutkia kohdetta ja postileimaa. Olen aiemminkin todennut, että osaamiseni junaleimojen osalta on huonoa ja siksi ajattelin yrittää sivistää itseäni ostamalla kohteen, jotta olisi ”pakko” selvittää mistä on kysymys. Eli tuumasta toimeen: Kohteella on hyvin yleinen 2mk karmiini M30 leijonamerkki ja taksa on kotimaan kirjeen taksa kaksi markkaa. Määränpää on Viipuri, Papula. Leimaus on 23.4.1937 junaleimalla p.vaunu 24, joka aivan erinomaisen (jos saan kehua) Antti Lehmuksen ja Olavi Helmisen ”Postia Junalla” kirjan mukaan ollut käytössä 1.2.1928-16.3.1940 rataosuudella Pieksämäki – Eilisenvaara. Leima ei suinkaan ole harvinainen, vaan yleinen ja ym. kirjasta käy ilmi, että sen käyttöaika on ollut pitkä, 3.4.1928-15.9.1951! Kyseessä on 25mm halkaisijaltaan oleva leima ja sen tunnistenumero on 24.4.03. Kun kohteita määritellään, on tällainen tieto avuksi ja antaa mm. tuomareille käsityksen siitä, että vihkiytyminen on hyvällä tasolla, kun on ”edes” jaksettu katsoa kirjasta, että mitä kohteella oikeastaan tapahtuu. Saadaan lisäväriä kohteisiin, vaikka niillä olisi muutakin meneillään. Tämä kohde maksoi yhden euron, eikä se varmasti arvokkaampi olekaan. Rautatieleimoja vaikuttaa olevan edullisesti saatavilla euron laatikoissa niiden kerääminen on varmasti mielekästä puuhaa, varsinkin kun referenssi löytyy kirjasta. Kaiken keräilyn ei tarvitse olla erityisen kallista.

Toinen ostamani kohde on kotimaan lentopostia Kuusankoskelta Maarianhaminaan vuodelta 1950. Kyseessä on firmaposti Pohjoismaiden Yhdyspankkiin, eli pankkiin, joka yhdistyi Kansallisosakepankin kanssa 1996 ja muodosti Merita-nimisen pankin. Merita oli aina mielestäni aivan täysin epäonnistunut nimi pankille… mieleeni tuli jonkinlainen kahvipaketti, ei suinkaan mikään finanssikeskus. Nimi ei kuitenkaan jäänyt erityisen pitkäikäiseksi, sillä jo vuonna 1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja sai nimen Merita-Nordbanken… eli vielä kammottavamman sanahirviön. Kun pankkiin yhdistettiin vielä Tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse oli syntynyt laajempi Pohjoismainen pankki ja sen nimeksi muodostui vuonna 2000 Nordea. Suomessa nimi otettiin käyttöön vuonna 2002. Sinänsä oli jonkinlainen sääli, että vanhat nimet joutuvat unholaan, sillä sekä Yhdyspankilla, että Kansallisosakepankilla oli pitkä historia suomalaisessa pankkimaailmassa ja näidenkin yritysten pankkimiehiä on aina ollut mukana myös filateliassa! Nykyisistäkin näyttelyfilatelisteistammekin osa on ns. pankkimiehiä. Pankit ovat aina lähettäneet paljon postia, tunnetaankin paljon hyviäkin pankkien lähettämiä kirjeitä lähestulkoon kaikkialle maailmaan. Tämän kertainen kohde on pikana lähetetty lentokuori ja sen taksa muodostuu kirjeen (per 20g) taksasta (1.7.1950-31.12.1951) 20,00mk + pikalisästä (1.1.1948-31.12.1951) 25,00mk + lentolisästä (1.10.1942-31.12.1962) 2,00mk ja on näin ollen yhteensä 47,00mk. Kotimaan lentopostilähetykset, joille on maksettu lisämaksuja ovat aina hieman parempia kohteita. Tästä jouduin pulittamaan setelirahaa.

Muuta löytynyttä olivat Englantiin vuonna 1936 lähetetty lentokirje ja Sveitsiin 1943 lähetetty kirje. Lentoliikenne oli 1930-luvun puolessa välissä jo vilkasta ja yöpostilennoilla, joita lennettiin kesäisin, kulki myös lentolisämaksuton posti lentäen reiteillä Eurooppaan. Vuonna 1936 suomalainen lentoposti kulki yhä ponttoonikoneilla Ruotsiin ja Viroon, koska maakenttiä oli olemassa vasta Turussa. Malmin kenttä valmistui juuri vuonna 1936 kovan kiireisen rakentamistyön jälkeen. Nimittäin Tukholman Bromman kenttä oli valmistunut aiemmin 1936 ja sieltä oli ajatus lentää Suomeen nimen omaan maakoneilla… ja asia ei voinut edetä ennen kentän valmistumista. Ensimmäinen ulkomaalainen kone laskeutui Malmin kentälle 16.12.1936 ja se oli ABA:n Junkers Ju 52 3M ”Södermanland”, josta tässä blogissa juuri edellisessä kirjoituksessa oli puhetta. No siinä missä Ruotsissa 1936 jo pitkälti lennettiin maakentiltä oli Suomi yhä lähtökuopissaan ja Englantiin lähetetty kirje, josta nyt siis puhutaan, lensi Suomesta ensimmäisen lentonsa ponttoonikoneella. Leimasta käy selvästi ilmi, että lähetyspäivä on 21.10.1936 ja kellonaika 15. Kaivamme esiin vuoden 1936 kiertokirjeet ja katsomme sisällysluettelosta lentopostia käsittelevien kiertokirjeiden numerot. Ensimmäinen asiaan liittyvä kiertokirje on numero 45/1936, joka kertoo meille, että ilmapostin kuljetus reitillä Tallinna-Helsinki-Turku-Tukholma yhdistyy yöpostilinjoihin välillä 1. toukuuta – 3. lokakuuta. Eli ”ohi meni”, nimittäin kirjeemme on lähetetty 21.10.1936 ja ei siis kulkenut näillä linjoilla. Asia tietysti ei ole niin ”polttava” sillä lentolisä on maksettu ja kirje kulki maksimaalisesti lentona – mikäli kyse olisi muusta kuin lentomaksu-maksettu kirjeestä, olisi ns. peli pelattu ja kirje olisi mennyt eteenpäin Tukholmasta junalla. 16.10.1936 siirryttiin linjaan Helsinki-Turku-Tukholma, eli Tallinna putosi pois. Joka päivä lennettiin Helsingistä 13.45 ja oltiin Tukholmassa 15.30. Tämä siis tarkoittaa, että kun kirje on leimattu klo. 15 se lensi vasta leimaamista seuraavana päivänä, eli 22.10. Mutta eipä hosuta, nimittäin KK 88/1936 kertoo, että ”komento takaisin” – yölennot jatkuvat vuoden 1936 loppuun saakka ja KK 45/1936 mainitut linjat toimivat vuoden loppuun asti. Tämä tarkoittaa sitä käytännössä, että kirjeemme on kulkenut 22.10. ensin reitillä (Tallinna)-Helsinki-Turku-Tukholma lähtien Helsingistä klo 13.45 ja ollen perillä Tukholmassa 15.30 ja jatkanut yölennolla Tukholmasta eteenpäin reitillä Tukholma – Kööpenhamina – Hannover – Köln – Lontoo klo 19.40 ollen perillä Lontoossa viideltä aamulla 23.10.

Tunnemme Englantilaisen postin tehokkuuden ja suuhumme tulee suorastaan lontoonrakeiden anismainen lakritsinen maku, kun kuvittelemme postinkantajan kantavan kuorta kohti Knightsbridgen hienostoaluetta ja sujauttavan sen Wilton Place 37:ssä sijaitsevan asuintalon postiluukusta sisään. Paikka on aika lähellä Buckingham Palacea, jossa henkilöt, joilla on ns. enemmän rautaa kauluksessa kuin allekirjoittaneella asustelevat ja juovat teetä. Jätetään asian mehustaminen sikseen ja siirrytään seuraavaan kohteeseen, joka on siis 1943 Sveitsiin kulkenut lähetys. Kuten olemme Filatelistista saaneet lukea oli Sveitsi maa, johon postiyhteys säilyi käytännössä koko sodan ajan, lukuunottamatta hyvin lyhyttä keskeytystä vuonna 1945. Asia on jollakin tapaa uskomaton, nimittäin kaikkiin muihin maihin pl. Ruotsiin posti keskeytyi pidemmäksi aikaa. Tämä ei kuitenkaan tee kohteesta mitenkään erityistä, nimittäin postia Sveitsiin tunnetaan sodan ajalta jonkin verran. Leima kertoo kirjeen tulleen lähetetyksi 15.12.1943 Helsingistä. Sensuurissa on käyty, ja numero on 24, joka oli käytössä Helsingissä. Taksa Sveitsiin oli ulkomaan taksa, joka oli lähettämisen aikaan 4½mk. Joskus vastaavia kohteita näkee kovilla hinnoilla myynnissä. En oikein tiedä miksi. Ei kannata maksaa liikaa.

Mukaan tuli muutakin, kaiken kaikkiaan oikein mukava reissu Turkuun. Parasta antia oli tietysti tavata keräiiljäkolleegoita ja vaihtaa kuulumisia. Lohileivät ja kahvikin maistuivat. MUTTA pakko on antaa palautetta siitä, että leipien hinta oli lähtenyt käsistä. Vaikka on selvä, että halua on tukea yhteistä harrastusta, niin olisi syytä pitää kohtuus mielessä! Kun ne parkkimaksutkin ovat tulleet mukaan kuvioon. Tämä on sitä inflaatiota nyt!

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: kotimaan lentoposti, lentoposti, postivaunu 24, Sveitsi, Turun Kevät

Forssan pääsiäisen tapahtuma

9 huhtikuun, 2023 By Mikael Collan

Kuten niin monta kertaa aiemminkin, järjesti Forssan postimerkkikerho pääsiäisen keräilytapahtuman Kuhalankadun järjestöjen talossa tänäkin vuonna. Tarkka päivämäärä 8.4. avautui kauniina ja aurinkoisena vaikka paikka paikoin maastossa oli näkyvillä loppuun sulavia lumikinoksia. Kun tulin paikalle oli tapahtuma ollut virallisesti käynnissä jo puolisen tuntia, mutta vaikutti siltä, että aloitettu oli tasan tarkkaan paljonkin ennen virallista kellonlyömää…. nimittäin paikalla oli kauppiaiden lisäksi jo suuri määrä paikallisia ja kauempaakin tulleita keräilijöitä. Joensuusta asti oli lähdetty aamutuimaan ajelemaan Forssaan, matka oli kuulemma alkanut jo kolmen aikoihin aamuyöstä. Oma noin tunnin matkani alkoi kuullostaa aloittelijan räpellykseltä, kun hard-core keräilijöihin verrataan.

Oma muistikuvani on, että en ole ikinä nähnyt yhtä tiukkaan pakattua tapahtumaa Kuhalankadulla, nimittäin myyjiä oli ennätyksellinen määrä paikalla ja kiinteistössä oli todella paljon tavaraa. Homman luonteesta kertoo, että paikalle oli tullut kaksi ruotsalaista kauppiasta laajoine materiaaleineen, Juhani Kemi Pohjoisesta ja suuri määrä kauppiaita Etelä-Suomesta. Aulassa oli perinteisesti Hämeen kerhojen myyntipiste ja ovensuussa Forssan kerhon puheenjohtaja Kari Tapola myi arpoja.

Kiertelin myyntipöytiä aktiivisesti ja katsoin läpi satoja kohteita. Näppeihin jäi kaikenlaista, mutta vain yksi M30 kohde. Siitä en voi olla erityisen pahoillani, sillä en sortunut ostamaan sellaista mitä en tarvitse tai mitä minulla jo on. Tuplien ostaminen on minulle tavallista, mutta ei perusteltavissa mitenkään järkevästi. Suurin osa ostamistani kohteista oli ulkolaisia lähetyksiä, jotka liittyivät sodan aikaiseen postihistoriaan.

Löytynyt kohde oli yksi ”hakusessa” pidempään ollut lentopostiin liittyvä asia, mitä olen sivusilmällä yrittänyt etsiä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan. Nimittäin kyse on siitä, että vuosina 1933-1936 ja oikeastaan myös vuosina 1937-1939 toimi lentoposti Ahvenanmaalle vain reitillä Tukholma – Maarianhamina – Tukholma ja reittiä operoi ruotsalainen lentoyhtiö ABA (AB Aerotransport), joka on nykyisen SAS lentoyhtiön Ruotsalainen edeltäjä. Toisin sanoen, lentoreittiä Maarianhaminasta Suomeen ei suoraan ollut lainkaan. Tämä on tietysti kiinnostava asia, koska äkkiseltään voisi ajatella, että Helsingistä tai Turusta lennetty linja Tukholmaan olisi pysähtynyt Ahvenanmaalla… mutta näin siis ei suinkaan ollut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lentoposti Ahvenanmaalta Suomeen kulki Tukholman kautta. Minua on kiinnostanut saada kohde, joka olisi varmasti lentänyt välillä Ahvenanmaa – Tukholma. ”Varmasti” siksi, että vaikka käytännössä Ahvenanmaalta lentokaudella lähetetystä LC-postista epäilemättä suurin osa kulki lentona, siis myös posti, jolle ei lentolisää oltu maksettu, ei suurimman osan kohteista osalta asiaa voida leimojen ja lentolisän puuttumisen takia pitää täysin varmana. Kun kaikki mikä ei ole täysin varmaa on epävarmaa… niin olen yrittänyt löytää kohteen, jonka osalta varma on varmaa tämän asian suhteen. Ja nyt sellainen siis löytyi.

Kuvastakin näkyy, että kyseessä ei ole mikään erikoinen kaunokki, vaan päin vastoin jonkinasteinen rumakki. Täysin tavallinen Pohjoismaisella postikorttitaksalla Maarianhaminasta Tukholmaan lähetetty postikortti M30 1,25mk leijonamerkillä. Se mikä tekee kortista minulle hyvän on Tukholman saapumisleima, jossa on sama päivä kuin Maarianhaminan leimassa ja kellonaika, joka kertoo mielenkiintoisen asian, nimittäin sen, että kortti on lentänyt Maarianhaminasta Tukholmaan. Leimaus Maarianhaminassa on 19.7.1935 klo. 09 ja Tukholmassa 19.7.1935 klo 11-12. Aikataulun mukaisesti lento Tukholmasta Maarianhaminaan lähti 08.30 ja oli perillä klo 10.15 sama kone lähti Maarianhaminasta paluumatkalle klo 11.00 ja oli perillä Tukholmassa 10.45. Muistamme, että maidemme välillä on tunnin aikaero. Tämä tieto löytyy kiertokirjeestä 42/1935. Vuonna 1935 lentokausi kesti kesäkuun 20. päivästä elokuun 20. päivään, eli kaksi kuukautta.

Kortti on siis lentänyt ABA:n ponttoonikoneella Tukholman Lindarängenin lentosatamasta Maarianhaminaan, koska vuonna 1935 Maarianhaminassa ei vielä ollut maakenttää. Maakenttä rakennettiin vasta vuonna 1937. Lentosatama toimi keskustan lähellä olevassa Lilla Holmen saaressa. Bo Justussonin verkkosivuilta löytyy runsaasti kuvia ja tietoja Maarianhaminan lentotoiminnan kehityksestä, myös kuva kortin kuljettaneesta ABA:n ”Södermanland” koneesta, joka oli Saksalainen Junkers Ju-52 3M kolmimoottorikone. Sivuilta aukeaa myös Lindarängenin lentosatamasta tietoja.

Södermanland, kuva Bo Justussonin verkkosivuilta
Lindarängenin lentosatama, kuva Bo Justussonin verkkosivuilta

Vaikka tällä kertaa kohdemäärä jäi ”statistisesti” laihaksi olen tyytyväinen, koska sain jotain sellaista mitä minulla ei ennalta ollut ja se on aina mukavaa. Lisäksi täytyy mainita sillivoileipä ja kahvi sekä erityisesti hyvä kahviseura, asiat jotka tekevät Forssan-reissuista aina mukavia.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1935, ABA, Forssa, lentoposti, Lindarängen, Maarianhamina, ponttoonikone

Merkki-Albertin 65

7 huhtikuun, 2023 By Mikael Collan

Merkki-Albertin 65. huutokauppa päättyi tätä kirjoitettaessa edellisenä iltana yhdeksän aikoihin. Kohteiden jälkimyynti on yhä käynnissä. Tällä kertaa M30 osastolla oli hurja määrä kohteita myynnissä, lähes sata. Lisäksi M30 kiinnostavaa oli myös ainakin lentopostin osastolla.

Filatelian puolella oli erilaisia pikkukiinnostavia kohteita, joista mainittakoon Raumalaisen postimerkkiliikkeen A. Marttilan arkinreunapainannalla varustettu 20p vihreä merkki. Näitä arkinreunapainantaisia M30 leijonamerkkejä tunnetaan muutamia arvoja ja painantoja pariltakin liikkeeltä. Limitiksi oli asetettu 20 euroa ja sillä kohde myytiin. 50p keltainen rullamerkki hyvällä leikkausvirheellä myytiin myöskin pohjilla, jotka oli asetettu kolmeen kymppiin. 6mk oranssin merkin sokkohammas meni 40 eurolla ja 2mk vihreän merkin numeropalalle osunut kohtalaisen voimakas hammastesiirtymä ei liikahtanut satasella. Markan oranssin merkin kolmen merkin käytetty ryhmä leikkeellä, jossa oli hammastesiirtymä nousi 76 euroon, joka oli hiukan yllättävänkin kova nousu. Laskoksia ja pieniä siirtymiä oli myynnissä useita, kuvaksi otin kahden merkin yli menneen 5mk Olavinlinna-merkin laskoksen, joka on tätä kirjoitettaessa yhä myytävänä 20 euron limitillään. Kaiken kaikkiaan ns. pikkuhyviä filateelisia merkkierikoisuuksia oli myytävänä tällä kertaa runsaasti. Mukana oli muutama parempikin kohde.

Postihistoriapuolella ei M30 osastossa ollut ihmeitä. Kirjattu paikalliskirje yksin 24mk M30 leijonamerkillä teki kauppansa viidentoista euron pohjahinnalla. Yksittäispostitteena lähetetty 3mk harmaa merkki painotuotteella Englantiin ennen 3mk vihreän merkin julkaisua meni ”vain” 30 euron pohjilla. Ehkäpä kaikilla on jo tämä? Kyse ei ole helpoimmasta kohteesta ja 3mk harmaalle merkille kohde on kelpo käyttö. Hiukan jäin tässä raapimaan päätäni. Mielestäni ehkä kiinnostavin postihistoriakohde osastossa oli Etelä-Afrikkaan lähetetty paketti, joka oli maksettu M30 300mk lentokone-merkillä ja M54 mallin merkeillä. Postimaksua oli kortille kiinnitetty yhteensä 364 markan edestä. Kohde myytiin parin kympin pohjillaan, mikä mielestäni ei ole kaukomaiden pakettikortista kovinkaan korkea hinta. Kortilla oli kiinni myös Ahvenanmaalaisen postikonttorin tulliluettelo – paketissa oli lähetetty makeisia, kukaties salmiakkia Etelä-Afrikkaan.

Lentopostin osastossa oli muutamia kiinnostavia M30 kohteita. Vuoden 1940 kesällä Petsamoon Liinahamariin lähetetty lentokirje, joka oli ”aitoa asiaa” lähti parin kympin matalista pohjista ja päätyi vain 52 euron hintaan. Kyseinen lähetys on mielestäni aika vaikea kotimaan lentopostilähetys. Sodan aikainen kotimaan lentoposti on vaikeaa. Ostaja sai halvalla hyvää. Toinen erinomainen lentokohde oli 1941 Helsingistä Englantiin lentopostina lähetetty kirje. Kirjeelle oli maksettu Euroopan lentopostilisä 2mk pohjataksan ollessa ulkomaille lähettämisen aikaan 3½mk. Koska Saksa ei antanut Englantiin menevälle postille kauttakulkua oli kirje kulkenut lentona ensin Moskovaan, josta Siperian rataa pitkin Vladivostokiin, mistä se on laivalla kulkenut luutavasti Yokohamaan ja sieltä eteenpäin Yhdysvaltain Länsi-rannikolle. USA:n läpi kirje on kulkenut junalla, koska lentolisä oli maksettu vain Moskovaan asti. Saavuttuaan USA:n Itä-rannikolle kirje on matkustanut laivalla Englantiin. Kaiken kaikkiaan kuljettu matka on noin 29000 kilometriä. Kohteen hinta nousi 50 euron lähdöstä aina 143 euroon saakka. Kohde kiinnosti minuakin, mutta olin tehnyt itse itselleni myyräntyötä aiemmissa kirjoituksissa mainitun Via Siberia kokoelman ja asiaan liittyvien esitysten muodossa, nimittäin markkinoinut juuri näitä Siperian kautta kulkeneita kohteita. Tietoisuus oli herännyt ja kohde meni ns. parempiin suihin – ehdottomasti kokoelmakelpoinen kohde postihistorialliseen tai lentopostikokoelmaan.

Useita Etelä-Amerikkaan lähetettyjä lentokirjeitä 1930-luvulta oli myytävänä, lähdöt vaihtelivat 20 ja 40 euron välillä. Kaikki taisivat mennä kaupaksi ja hinnatkin nousivat jonkin verran. Uruguayhin 1941 mennyt lentona menemään tarkoitettu kuori, jossa oli yliviivattu lentolipuke nousi yli sadan euron. Kiinnostavin lentopostiosaston M30 kohde oli vuonna 1940 talvisodan aikana Iraniin lähetetty kirje. Kohteen kuvassa näkyivät reittitiedot ja tieto siitä, että kohteen taustapuolella olisi Teheranin tuloleima. Tuloleima on näissä postihistoriakohteissa aina tärkeä tieto. Sodan aikainen lentokirje kaukomaihin on aina hyvä kohde, Iran on vaikeahko kohdemaa, joten se tekee kohteesta tavallista paremman.

Kohteen hyvyydestä tiesivät muutkin, sillä 30 euron pohjista se nousi aina 145 euron hintaan saakka. Hinta ei ole mitenkään uskomaton, koska kohde on vaikea, mutta sitä voi selittää se, että leimaus ei mm. kuorella olevan 50p merkin osalta ole aivan priimaa vaikka leiman päiväys hyvin muilla merkeillä näkyykin. En pidä maksettua hintaa erityisenä ylihintana. Kohde jäi kalleimmaksi myydyksi M30 kohteeksi tässä huutokaupassa.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 20p vihreä, 2mk vihreä, 5mk olavinlinna, 6mk oranssi, arkinreuna mainos, Iran, lentoposti, Via Siberia

RiiHeX käteenjääneet ja visiitti Tampereelle

7 huhtikuun, 2023 By Mikael Collan

Näyttelyistä voisi kertoa miten paljon tahansa juttuja, mutta filatelian kello käy jatkuvasti eteenpäin, siksi onkin tärkeää pidättäytyä olennaisessa ja kulkea ajan mukana. Lupasin käydä läpi muutamia näyttelystä löytyineita kohteita ja tämän lupauksen tässä kirjoituksessa lunastan. Kuten aiemmassa jo kerroin, oli paikalla kohtalaisen runsas määrä kauppiaita, joista suurimmalla massalla oli mukana Vesa Järvistö. Myös Merkki-Albertilla sekä järjestävien kerhojen ständellä oli runsaasti myytävää mukana. Kauppiasosastoille oli varattu hyvin tilaa ja tuoleja oli riittävästi. Näiltäkin osin näyttely oli hyvin onnistunut.

Olli Saarinen
Vesa Järvistö
Merkki-Albert ja Hellman Huutokaupat

Mitä sitten jäi käteen? No, ainahan jotakin käteen jää… ja niin myös tällä kertaa. Omat ostokseni tulivat tällä kertaa suurimmaksi osaksi hyvin edullisilla hinnoilla penkolaatikoista, mutta ostin myös yhden lähetyksen ”ihan oikealla rahallakin”. Jätän lukijan arvattavaksi oliko yksikään kuvatuista kohteista erityisen arvokas… Mutta itse asiaan. Kuten tavallista, aloittelen kotimaisista ja mennään kaukaisempia kohdemaita kohti.

Ensimmäisenä tutkaani osui 14.9.1942 Porvoosta Turkuun lähetetty kirje, jonka postittamiseen oli käytetty 2:75mk violettia M30 leijonamerkkiä yhdessä 75p oranssin leijonamerkin kanssa. Yhteensä postimaksua oli siis maksettu 3½mk, mikä olikin oikein, sillä kotimaan kirjeen postitaksa vaihtui syyskuun alussa 1942 kolmeen ja puoleen markkaan. Koska 2:75p merkkejä oli hurjasti jäljellä päätettiin painaa 75p oranssi merkki sille kaveriksi, jotta pystyttäisiin käyttämään merkit pois. Uusi 3½mk oliivin värinen merkki julkaistiin vasta 1.10.1942 ja näin kuukauden ajan piti taksa maksaa joko 3½mk sinisellä merkillä, jonka painos oli jo posteista loppu tai rakentamalla taksa muilla merkeillä. 75p merkin käyttötarkoitus on nimen omaan tämä ”lisämerkkinä” toimiminen juurikin syyskussa 1942. Kyseessä ei ole mikään ”ihme”, mutta, kun se pyytämättä ja yllätyksenä eteeni tuli päätin sen noukkia parempaan talteen.

75p merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö
Helsinki – Tukholma reitillä lentänyt kirje

Toinen löytynyt kohde oli kirjattu lentokirje Helsingistä 5.12.1934 Kööpenhaminaan, Tanskaan. Kirjeen lähettämisen aikaan käytössä olivat Junkersin ponttooneilla varustetut lentokoneet postilentoreitillä Helsinki – Tukholma. Reitti oli kesällä 1934 Helsinki – Turku – Tukholma, mutta 16.11.1934 se muutettiin kulkemaan suorana Helsinki – Tukholma siten, että lentokausi päättyi 15.12.1934. Lähetetty kirje siis osuu tälle kuukauden mittaiselle reitille. Lisäksi kun kohde on kirjattu ja selkeästi firmapostia ja sille on vielä pistetty joulumerkkikin, niin löysin omasta mielestäni hyvän syyn tehdä hankinta. Kirjeen taksa Pohjoismaihin oli lähettämisen aikaan 2,00mk per 20g, kirjaaminen Pohjoismaihin teki 2,00mk ja lentolisä oli myöskin 2,00mk, mistä tulee yhteensä kuorelle kolmella 2mk merkillä maksettu 6,00mk. Mikään super harvinaisuus ei ole kyseessä, vaikka kuukauden mittainen lentoreitti sydäntä hieman lämmittääkin.

Löysin muutaman kirjeen, jotka oli lähetetty lentona Suomesta ulkomaille sen jälkeen, kun vuonna 1944 Valvontakomissio oli ottanut Malmin lentokentän haltuunsa ja siviililentotoiminta oli siirretty Hyvinkäälle. Tämähän tapahtui jo syyskuussa, pari kolme viikkoa sen jälkeen kun Suomi ja Neuvostoliitto olivat 4.9.1944 sopineet tulitauosta ja Suomen ja Saksan välille syntyi sotatila Lapissa. Väliaikainen rauhansopimus solmittiin 19.9. Moskovassa ja siinä suomalaiset koneet käskettiin kentille ja laivat satamiin. Aeron toiminta Helsingistä Tukholmaan keskeytyi 21.9. ja Malmi tyhjennettiin 28.9.

Ruotsalainen ABA lensi kerran viikossa väliä Tukholma – Hyvinkää – Tukholma ja ilmeisesti lentoja teki puoli-luvatta myös AERO aina lokakuun 1944 loppuun saakka. Marraskuussa tälle tuli stoppi ja vain ABA lensi kaksi kertaa viikossa vuoden 1944 loppuun asti. Lennoilla kuljetettiin lentopostia ja kyseessä on siis tosiaan reitti Hyvinkää – Tukholma. Kuvassa näkyvä kirje on lähetetty Helsingistä 15.11.1944, ajalta jolloin vain ABA lensi reittiä. Postitaksa oli kirjeeltä 3½mk ja lentolisä Pohjoismaihin 2mk. Mitäänsanomattoman näköinen lähetys, mutta silläkin on oma historiansa.

Hyvinkäältä lentänyt kirje
Saksaan sodan jälkeen lähetetty kirje

Kun tulitauko 4.9. Neuvostoliiton kanssa alkoi keskeytyi 5.9. alkaen postiyhteys Saksaan. Tämä tarkoitti sitä, että Suomesta Saksaan lähetetty posti palautettiin lähettäjälle ja myös sitä, että postia pystyi lähettämään Saksaan vasta vuoden 1946 joulukuussa. Saksa oli jaettu miehitysalueisiin ja vastaan tullut kirje, joka oli lähetetty ehkä Korsosta 1.9.1947 oli mennyt Starkenburgin provinssiin Heppenheimiin amerikkalaiselle vyöhykkeelle. Kirjeessä ei kyllä ole mitään erikoista mutta siinä ei myöskään ole mitään sensuuria. Kirjeen taksa oli lähettämisen aikaan 12mk. Starkenburgin linna rakennettiin 1000-luvulla ja sen tarkoituksena oli suojella Lorschin luostaria, joka on nykyään Unescon maailmanperintökohde. Itse luostari oli perustettu jo vuonna 764 Frankkilaisen kreivin toimesta karoliinien valtakaudella. Koska turismi tuo tuloja keksivät kreivi ja veljensä arkkipiispa, josta tuli luostarin apotti pyytää silloiselta paavilta Paul ensimmäiseltä pyhän martyyri Nazariuksen ja kolmen hänen kannattajansa jäännökset luostariin, jotta siitä tulisi pyhiinvaelluspaikka. Tämä markkinointikikka puri ja paikasta tuli suosittu uskonnollisen matkailun keidas, mikä se on vielä tänäkin päivänä. Kreivin investointi tuottaa vielä 1200 vuotta myöhemminkin… kadehdittavaa kaukonäköisyyttä.

Kuten tässäkin blogissa on useita kertoja käyty läpi, kulki pintaposti lyhyen aikaa kesällä 1940 Petsamon kautta Yhdysvaltoihin ja kyseessä oli aikanaan ainoa Suomesta ulkomaille (pl. Ruotsi ja Baltia) kulkenut postireitti. Posti kulki Thorden varustamon laivoilla ja laivoja kulki yhteensä neljä. Näitä ennen yksi laiva, Regulus nimeltään kuljetti postia Englantiin. Näillä neljällä laivalla kulkenut posti on reittinsä kannalta kiinnostavaa ja on lähetyspäivämäärän perusteella mahdollista arvioida tarkasti millä neljästä laivasta posti on kulkenut. Olinkin positiivisesti ilahtunut, kun vastaani tuli 10.6.1940 Helsingistä USA:n lähetetty kirje. Kirje on kulkenut 20.6.1940 Petsamosta lähteneellä Mathilda Thorden aluksella New Yorkiin. Taksa kirjeellä on väärin, sen olisi pitänyt olla 3½mk, koska se oli ensimmäisen luokan kirjeen ulkomaantaksa lähettämisen aikaan.

Petsamon kautta kulkenut kirje
Pitkämatkalainen pikalentokirje

Toinen kauemmaksi kulkenut lähetys, joka löytyi oli Japaniin Kotkasta vuonna 1956 lähetetty pikalentokirje. Japani on tietysti parempi kohdemaa ja lentolisän lisäksi maksetut kirjeiden lisämaksut kaukomaihin hyviä mausteita lähetyksiin. Kirjeelle on myös lyöty japanilainen leima, jonka merkitystä en osaa ymmärtää. Taksa rakentuu seuraavasti: Kirje (-20g) ulkomaille 25mk + pikalisä ulkomaille 35mk + lentolisä Japaniin 30mk per 5 grammaa ja tässä tapauksesa kirje on painanut alle 10 grammaa, eli yhteensä 60mk => saadaan kasaan 120mk, joka kirjeelle on merkein laitettu. Kyseessä on sekapostite M30 + M54 ja ehkäpä juuri pikalisä on maksettu postitoimistossa erikseen M30 merkillä.

Löysin muutakin, mutta nämä kohteet nyt päätin nostaa kaiken ostamani joukosta. Täytyy muistaa, että näyttelyissä se paras anti on, kun ajan kanssa käy läpi kokoelmia ja oppii ja oivaltaa uusia asioita. Ne innostavat sitten pohtimaan omiakin kohteita uusista näkökulmista.

Tampereen Filatelistiseura oli kutsunut minut jo viime vuoden puolella pitämään kevätkaudella esitelmän yhteisesti sovitusta aiheesta, joka tällä kertaa oli Via Siberia kokoelma, joka oli esillä RiiHeX näyttelyssä. Koska aihe liippaa juuri näyttelyä sopii tästä vierailusta hyvin kertoa tämän kirjoituksen yhteydessä. Ensinnäkin on todettava, että Tampereelle on aina mukava tulla ja nyt erityisesti, sillä raitiovaunulinjoihin liittyvät rakennustyöt ovat ohi ja kaupungissa voi taas normaalisti liikkua. Tampereen Filatelistiseura kokoontuu Suomalaisella Klubilla ja jäseniä kokouksissa on mukana viitisen kymmentä, mikä on huomattava määrä. Tällä kertaa tapaamisen aloitti puheenjohtaja Kylliäinen uutisilla juurikin RiiHeX näyttelystä. Läpi käytiin Seuran menestys kilpailuluokissa ja muukin näyttelyesiintyminen. Tamperelaiset olivat osallistuneet suurella määrällä kokoelmia, mikä tietysti on erinomaisen hieno juttu. Korkeitakin pisteitä oli saatu. Havaintoina kuulimme Raimo Uusinokan kertomuksen hänen mukanaan tuomista kahdesta Bulgariassa tapahtuneessa lentokoneen alasampumisesta selviytyneestä kuoresta ja koneen tuhoon johtaneista tapahtumista.

Tämän jälkeen pääsin lauteille ja kerroin Via Siberia asian ja yritin kohteita ja niiden reittejä kertaamalla kuvailla ajanjakson postiyhteyksien tilannetta. Yleisö kuunteli kiinnostuneena ja esityksen jälkeen vastailin useisiin hyviin kysymyksiin. Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan, jossa jälleen kerran pistetiin edullisiin hintoihin hyviä kohteita maailmalle!

Tamperelaisista eräs oli huolissaan voinnistani, kun tilasin Seuran piikkiin vain pienen oluen ruokajuomaksi. Koskettavaa huolenpitoa!

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 75p oranssi, ABA, Aero, hyvinkää, japani, lentoposti, Mathilda Thorden, Petsamo, Tampereen Filatelistiseura

RiiHEx2023 – kansallinen näyttely

27 maaliskuun, 2023 By Mikael Collan

Riihimäen urheilutalo täyttyi viikonloppuna 24.3.-26.3. vuoden kansallisen näyttelyn osallistujista ja noin viidestäsadasta kehyksestä, joissa oli näytillä kotimaan laajin filatelia ja postihistoriakattaus tänä vuonna. Mukana oli useita aivan ensiluokkaisia kokoelmia, joista osa näytillä ensimmäistä kertaa, osa aiemmin nähtyjä ja osa sellaisia, joiden edellisestä näyttelyesiintymisestä on kolmisenkymmentä vuotta. Urheilutalo oli nähdyn kokoiselle filateeliselle näyttelylle sopiva paikka, sillä valaistus on hyvä ja tilaa kehysten välissä oli riittävästi. Jokaisen kehyksen kohteet saivat samanlaisen ”kohtelun” valaistuksen osalta, mikä on hieno juttu! Ei tarvinnut siristellä ja ylä sekä alarivin kohteet näkyivät yhtä hyvin. Tilan valinta oli siis onnistunut ja siitä kiitos tietysti kuuluu järjestävien Riihimäen ja Hyvinkään seurojen väelle.

Katsomosta otettu valokuva, joka paljastaa mistä Riihimäellä oli kysymys.

Muutenkin järjestelyt olivat onnistuneet erinomaisesti, kun saavuin paikalle perjantaina aamulla oli kaikki valmiina, ilmeisesti kaikki kehykset oli saatu paikalle ajoissa. Mikäli ymmärsin oikein, oli urheilutalon lattialle levitetty koko hallin pituudelta matot, joiden päälle oli sitten kasattu kehykset, joiden jalat oli vaneripalikoilla vielä ”vahvennettu”. Tämä pehmeä alusta palveli myös näyttelyn katsojia, sillä se teki kävelemisestä mukavaa – kyseessä oli taloustieteellistä kieltä käyttävälle ns. positiivinen eksternaliteetti.

Urheilutalon hallin reunoille oli sijoitettu kauppiaiden pisteet, hallin aulassa olivat Liiton, Riihimäen ja Hyvinkään kerhojen, sekä RiiHeX infopöytä. Lisäksi JOEx24:llä oli oma pöytänsä. Paikalla olivat totuttuun tapaan myös Vesa Järvistö, Merkki-Albert ja Suomen Filateliapalvelu – kauppiaat, jotka usein nähdään tapahtumissa. Näiden lisäksi Philea, muutama numismaatikkopöytä ja SP-Lehti olivat mukana ständeillään. Olli Saarisella oli runsas korttitarjonta ja myös filateliaa myytävänä. Hintataso vaihteli suurestikin, niin yksittäisten myyjien kohteiden puitteissa kuin pöydästä toiseen – onkin fiksua olla keskittymättä vain yhden myyjän tarjoamaan. Siitä mitä ostoksia tällä kertaa jäi käpälään kirjoitan oman juttunsa, tässä kirjoituksessa fiilistelen itse näyttelyn antia.

Eli tuumasta toimeen – näyttelyssä tosiaan oli nähtävää, myös M30 silmälasit päässä katsovalle. Kuten ”etkoissa” jo pohdin, oli mukana vain yksi ”puhdas” M30 merkkien kokoelma, nimittäin Anssi Forsblomin ”M30 Kuvamerkit”. Anssi oli laittanut kaksi kehystä kuvamerkkien filateliaa näytille. Kokoelmassa oli näytillä mm. henkilökortti, joka oli maksettu 5mk Olavinlinna-merkillä. Muita kovempia postihistoriakohteita, joita huomasin olivat 40mk halonhakkaaja kopion oikeaksi todistuksella ja 100mk Helsinki yksittäispostitteena toisen painoluokan pikakirjeellä. Anssin kanssa lyhyesti juttelin siitä, että miten kokoelmaan saisi lisää vauhtia… totesimme, että varmasti tärkeää olisi lisätä lähetysten vaikeutta, sillä nyt mukana on pääasiallisesti kotimaan lähetyksiä. Tämä on osittain ollut tietoinen valinta, sillä Anssi on halunnut näyttää käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä, jotka eivät ole erityisen harvinaisia. Toinen asia on tietysti se, että materiaalin on oltava huippupisteisiin vaikeata kautta linjan – nämä sanat pätevät kaikkiin kokoelmiin. Hienoa, että Anssi toi näytille kokoelmansa, saalis oli tällä kertaa 68 pistettä.

40mk halonhakkaaja
100mk Helsinki
5mk Olavinlinna

Toinen puristille sopiva M30 kokoelma oli Jussi Tuorin 8 kehyksen ”Finland postal stationery cards 1930-1953”, joka on laajin tällä hetkellä näyttelyissä käynyt M30 ehiökortteja esittelevä kokoelma. Aiemmin tämä kokoelma on nähty mm. Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Hämeenlinnassa viime vuonna kokoelma sai 90 pistettä ja suuren kultamitalin, mitä pidin silloin korkeana pistemääränä ottaen huomioon kokoelman epätasaisuuden. Tällä kertaa kokoelma sai 91 pistettä, eli pisteen enemmän. Nähdäkseni erityisen isoja muutoksia ei materiaalin osalta ollut tapahtunut ja hiukan minua jäi harmittamaan se, että kokoelmassa oli useita virheitä kohdeselosteissa niin taksojen kuin muunkin sisällön osalta. Kahta tietoisesti käytettyä väärätaksaista 9mk oranssin ehiökortin kohdetta en ”ymmärtänyt” sillä kyseiset kohteet, vaikka ”jipon” sisälsivätkin, eivät olleet varsinaisesti siitä aivan vaikeammasta päästä ja siksi olisikin ollut asiallista laittaa tilalle parempia oikeataksaisia. Nämä asiat olivat ilmeisesti menneet tuomareilta hiukan ohi, kun pistemäärä nousi entisestään.

Muita M30 kohteita näyttäviä kokoelmia olivat kaksi kokoelmaa joissa olin itse mukana. Toinen näistä kuvasi suomalaisilla (m30) kohteilla sekä saksalaisilla kohteilla yhden kehyksen laajuisena Suomen ja Saksan välistä 1942-1944 voimassa ollutta postisopimusta ja sen taksoja. Mukana olivat kaikki suomalaiset eri sopimukseen kuuluneet lähetyslajit ja suurin osa saksalaisista. Sain hyvää palautetta siitä, että kokoelma sopi hyvin yhden kehyksen kokoelmaksi ja pyyhkeitä siitä, että en ollut ilmaissut kohteiden harvinaisuutta. Kaiken kaikkiaan tuomarit pitivät kokoelmaan hyvänä ja se sai 85 pistettä. Yhden kehyksen kokoelmille annettiin näyttelyn muistomitali. Toinen kokoelma, jossa olin mukana oli yhteistyössä Hannu Kaupin ja Esko Seitsosen kanssa kasattu ”Via Siberia 1940-1941” kokoelma, jonka idea on esitellä Siperian kautta välirauhan aikana kuljetettua postia Suomesta ulkomaille, pääasiallisesti Saksan vihollismaihin. En tässä lähde avaamaan tähän liittyviä kommervenkkejä, mutta niihin voi halutessaan tutustua Filatelistiliiton sivuilla, sillä kokoelman on tarkoitus tulla sinne näytille. Koska näytteilleasettajat olivat tehneet kokoelman kolmeen pekkaan, ei sitä voinut kilpailuluokkaan laittaa, mutta koska RiiHeX järjestäjät ovat suurpiirteistä porukkaa saimme kokoelmamme mukaan kutsuttujen luokkaan. ”Omat” kaksi kehystäni löysivät tiensä näyttelyyn tuomarina työskennelleen Helsinkiläisen keräilijäkolleegan tuomina, mistä hänelle suurkiitos.

Postihistoriakokoelma Suomen ja Saksan välisestä postisopimuksesta
Via Siberia 1940-1941

M30 kohteita oli näytillä myös Esa Aaltosen ”Suomen Postin käytössä olleet varaleimat” kokoelmassa, jossa nimensä mukaisesti esiteltiin erilaisia eri aikoina käytössä olleita varaleimoja. Monia leimoja oli käytetty M30 käyttöaikana. Varaleimat ovat varmasti meille kaikille tuttuja, mutta Esa oli kerännyt niistä kattavan 8 kehyksen kokoelman, jossa leimoja oli laajasti esillä. Hommaan oli mennyt myös paljon tutkimusta, josta Esa pokkasi myös erikoispalkinnon hyvien pisteiden lisäksi.

Isossa kuvassa arvosteluista minulle jäi sellainen kuva, että perinteisen filatelian luokassa arvostelu oli yleisesti ottaen pehmeämpää kuin Hämeenlinnassa, mutta postihistorian osalta samanlaista, eli sopivan tiukkaa. En tämän enempää ota kantaa, koska arvostelulaji on arvostelulaji ja tiedän, että kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea. Palkintoluettelo on nähtävissä RiiHEx2023 sivuilla, tästä linkistä.

Nostan esiin sen, että mukana oli kaksi eksperttiä, joiden tehtävänä on auttaa tuomareita ja tuoda esille selkeitä virheitä kokoelmissa näytteilleasettajien etu mielessään. Tätä tehtävää tekivät tällä kertaa Ari Muhonen ja Kari Lehtonen, jotka löysivät huomautettavaa muutamista kymmenistä kokoelmista ja raportoivat huomioistaan siis tuomaristolle sekä näytteilleasettajille. Ekspertit tarkistavat myös atesteja, eli saattavat avata kehyksiä ja tarkistaa, että (e)-merkityt kohteet tosiaan on aitoutettu. Lisäksi kohteet, joista on aiemmassa näyttelyssä huomautettu yleensä tarkistetaan, eli varmistetaan, että on aitoutettu tai tekstejä / tietoja korjattu. Kansainvälisten näyttelysääntöjen puitteissa kohteet, joiden osalta huomautukset on jätetty huomioimatta voivat aiheuttaa jopa pistevähennyksiä kokoelmalle. Näyttelyssä ei näin tapahtunut, mutta kannattaa pitää mielessä – sääntöjen mukaan kuitenkin mennään. Kun moni eturivin filatelistimme on joko tuomarihommissa tai eksperttinä, ei tyypillisesti heidän kokoelmiaan näyttelyissä nähdä kovin usein. Tällä kertaa kuitenkin Ari Muhosella oli lentopostiluokassa kokoelma näytillä ”hors concourse” eli kilpailun ulkopuolella ja ilman arvostelua ja päätuomarilla Jukka Mäkisellä leimamerkkikokoelma kutsuttujen luokassa. Muhosen kokoelmassa oli muutamia hienoja M30 lentolähetyksiä, joista erityisesti jäi mieleeni Englantiin 1941 Irakin kautta lentänyt kirje, joka on sekä harvinainen, että näyttävä. Kuori on kulkenut sodan aikana ensin Moskovaan, josta ilmeisesti Bagdadiin (tai Basraan, jossa oli englantilainen lentotukikohta) ja sieltä brittien lentoreittejä käyttämällä aina Englantiin asti. Samalla sivulla oli toinen, Italian kautta kulkenut M30 lentokuori myöskin Englantiin, joka sekin on vaikeampaa sodan aikaista lentopostia. Parasta Suomen ja Saksan välistä sodan aikaista M30 postia edusti lentotavaranäyte, jossa oli käytetty Saksaan sovellettua lentotaksaa, joka oli voimassa 1.10.1942 – 4.9.1944 ja jolloin Saksa oli samassa taksaryhmässä pohjoismaiden kanssa myös painotuotteen osalta.

Aaltosen varaleimoja
Muhonen tykittää sodanaikaisella lentopostilla

Muutamia kokoelmia oli laitettu näytille näyttelyn virtuaalinäyttelyyn Riihex23 kotisivuille. Hienoa, että osa näytteilleasettajista näyttää myös virtuaalisesti! Olisi hienoa saada mahdollisimman monen kokoelman kuvat saataville myös niille, jotka eivät paikalle vaivaudu. Kuvat ovat vähintään yhtä tärkeitä heille, jotka näyttelyssä kävivät, koska kuvat mahdollistavat kohteiden tarkastelun myös jälkikäteen. Kokoelmat, jotka kiinnostavat tulee yleensä valokuvatuksi, mikä on kohtalaisen puistattavaa puuhaa ja on olemassa riski, että kuvat eivät onnistukaan. Tästäkin syystä olisi hienoa, että kuvia ei tarvitsisi jokaisen itse ottaa vaan ne voisi ladata valmiina kuvilla omalle koneelleen. Tältä kantilta katsottuna asia oli hoidettu erinomaisesti, nimittäin Dropbox kansiolla, josta oli helppoa katsoa ja siirtää kuvia. Kuvasin itse muutamia kokoelmia, osasta aion pyytää näytteilleasettajilta kuvat, toivottavasti irtoavat!

Palmares-juhla järjestettiin näyttelyhotellissa, eli Riihimäen Teatterihotellissa, jossa maukkaasta seisovasta pöydästä saimme nauttia aterian. Kuten tavallista tilaisuudessa jaettiin myös järjestävien seurojen jäsenille pro filatelia mitaleita ja muita huomionosoituksia. Kuten keräilijöiden kokoontumisissa yleensä, päällimmäiseksi mieleen jäi yhteenkuuluvuuden tunne ja hyvä fiilis joka kumpuaa siitä, että samanmieliset ihmiset kokoontuvat yhteisen asian ympärille. Näyttelyissä kannattaa käydä!

Seuraava kansallinen näyttely JOEx24 järjestetään Joensuussa 2024, 13.-14. huhtikuuta. Näyttelyn toimikunnan puheenjohtaja Juhani Kontkanen näytti Riihimäellä M54 filateliaa hyvällä menestyksellä. Tuomariston puheenjohtajana tulee toimimaan Ari Muhonen. Näyttelyyn ilmoittautuminen sulkeutuu 15.1.2024, eli aikaa siihen on – ilmoittautumislomake löytyy näyttelyn verkkosivuilta.

Seuraavassa postauksessa käyn läpi mitä muuta kuin alla oleva löytö tuli kotiutettua myyntipöydiltä.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: erikoistaksa, Forsblom, Kuvamerkit, Lehtonen, lentoposti, Muhonen, RIIHEX2023, Tuori, Varaleima, Via Siberia

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

5 tammikuun, 2023 By Mikael Collan

Vuosi 2022 on taputeltu ja vuoden loppu tyypillisesti menee Joulun ja välipäivien vietossa… välipäivinä nykyään odotellaan ja luetaan saapuneita joulukortteja, jotka sopivasti saapuvatkin ensimmäisenä ”postipäivänä” aaton jälkeen… näin kävi tälläkin kertaa. Osa joulukorteista oli tullut ”ohileimatuiksi” ja lähes partiolaisessa hengessä kävinkin leimauttamassa niistä muutaman vuoden viimeisenä päivänä Salon City Marketin asiamiespostissa muistoksi kuluneesta vuodesta. Sain lisäksi muiston kuluneesta leimasimesta, joka saattaa olla jopa viimeinen Salo-leimasin laatuaan. Korttien lisäksi sain eräältä keräilijäkolleegalta Turusta tutkittavakseni valokuvat Mallin 1917 keräilijästämme Pekka Rannikosta Turun Sanomissa ilmestyneestä jutusta, joka oli otsikoitu niinkin lennokkaasti kuin ”Merkkien lumoissa”. Jutussa esitellään vakavampaa filateelista keräilyharrastusta ja näyttelytoimintaa.

Se mikä Kimmo Rantasen kirjoittamasta jutusta teki mielenkiintoisen oli, että sisältö ei ollut moneen kertaan nähtyä tyhjää löpinää ”paperilappusten keräilystä” vaan fiksua kertomusta siitä mitä näyttelyfilatelia oikeasti on ja siitä mitä filatelian maailmaan kuuluu – kansainvälisestä kattojärjestöstä ja näytteilleasettamisen säännöistä lähtien. Juttu oli siis kiinnostava tiedollisesti sekä innostava ymmärtämään, että filatelia on muutakin kuin huru-ukkojen ja akkojen sekavaa pyristelyä säilyttää jotain vanhaa – jopa pieni kilpailullisuus, tutkimuksellisuus ja mahdollisuus olla osa jotain isompaa välittyivät. En osaa arvata kuinka paljon opastusta Pekka oli lehtimiehelle antanut, mutta saatan uskoa helposti, että valistustyötä on tehty, onnistuneesti. Toivottavasti tämä hyvä julkisuus ja kertaus siitä, että harrastuksemme on erittäin mielenkiintoinen, tuo jonkun uuden aktiivin harrastuksemme pariin. Itse kohteista jutussa puhuttiin aika vähän, mutta kuvia oli useammastakin, kannattaa lukea, jos tulee vastaan!

Vihdoinkin minulla oli aikaa tutustua kunnolla Postihistoriallisen yhdistyksen julkaisemaan kirjaan, joka käsitteli erästä suomalaista kokoelmaa – luin itse asiassa Jouluaattona postihistoriakirjaa lähes koko aamun ja imuroin tietoa kyseisen kokoelman lehdiltä. Joulupäivänä tutkinkin omia varastojani ja vertailin oliko mahdollisesti jotain kiinnostavaa jäänyt hyppysiini… ja jälleen sain todeta, että tieto on valtaa. Muutaman sivuun pistetyn kohteen osalta tuli mukava yllätys – etiäinen oli osunut oikeaan ja kohteiden tarina sai aivan uutta väreilyä, kun taakse tuli ”jännän näköisyyden” lisäksi myös tietoa. Tässä ei ollut kyse M30 asiasta, vaan hieman muusta, mutta pitää sivistää itseään myös muun postihistorian ja filatelian osalta kuin vain oman erityiskiinnostuksensa kohteen osalta – se auttaa eteenpäin erityisesti silloin harvoin kun pääsee keskustelemaan esimerkiksi kohteiden vaihtamisesta.

Välipäivien iloksi saapui myös netistä ostamani kuori perille – belgialainen kauppias oli ilmeisesti laittanut sen heti maksun saatuaan postiin. Kyseinen kuori on lähetetty 1948 Belgiasta Suomeen, Helsinkiin ja maksanut 4,15Fr. Kun katson kuoren oikeaa yläreunaa, tulee minulle mieleen, että lieneekö siihen lisätty 3,15Fr merkki jälkikäteen, kun leiman kaaret eivät näytä menevän normaalisti merkin päälle. Eli lieneekö tässäkin ollut tarkoitushakuinen filunki jollakulla mielessä – näin se on ehkäpä nähtävä. No oli miten oli… tutkimalla lisää kuorta huomataan, että takana on saapumisleimaus Helsinkiin 15.8.1948. Kirje on lähetetty Ahlström osakeyhtiöön, josta se on eteenpäin lähetetty Grand Hoteliin Tukholmaan Ruotsiin. Tätä varten ja kulkunopeutta lisätäkseen Ahlströmillä on etupuolelle lisätty 17.8.1948 leimattu 2mk vihreä M30 leijonamerkki, jolla on maksettu kuorelle lentolisä Pohjoismaissa sekä sininen Par Avion lentolipuke.

Kirje on ehtinyt Tukholmaan vasta 30.8.1948, mikä on siis yli 10 päivää 17.8.1948 leimapäivän jälkeen! Vastaanottaja on ehtinyt eteenpäin Ruotsistakin ja kirje on useiden leimojen ml. Grand Hotelin oman leiman saattelemana lähetetty takaisin lähettäjälle, joka lienee selvinnyt kirjeen sisällöstä, koska takana ei ole lähettäjän tietoja. Belgialaisen filatelian osalta kohde on tärvätty, koska sitä on lähdetty kaunistelemaan ja tietysti alun perin siitä on irroitettu luultavasti joku jonkun mielestä ”parempi merkki” tai merkki on itsestään irronnut. Kohteen M30 ”juttu” kuitenkin säilyy, eli kyseessä on eteenpäin lähetetty kirje, johon on maksettu vain lentolisä Pohjoismaissa. Tällaisen asian esittelyyn kohde mielestäni sopii tästä ”rikoksesta” huolimatta. Fakta on kuitenkin se, että olisin jättänyt tämän ostamatta, jos olisin huomannut rikkeen tarjouksen tekemisen hetkellä. Kuvasta en osannut tätä huomata ja jätinkin myyntikanavan palautepuolelle viestin asiasta. Onneksi en joutunut aivan hirveästi maksamaan tästä kohteesta, jos olisin, olisi käpy nyt jäässä kuin oravalla.

Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa nro 27 päättyi vuoden lopussa. M30 myytävää oli sekä filateliaosastolla (noin 15 kohdetta) kuin postihistoriassakin. Filateliapuolella ei ollut tykkikohteita myytävänä, mutta kauppa kävi kohtalaisen hyvin ja lähes kaikki kohteet myytiin. Postilähetysten osastossa myytäviä oli alle kymmenen ja näistä minulle jäi mieleen ainoastaan erä, jossa myytiin vakuutettuja kuoria, joista yksi oli lähetetty Tanskaan. Mukana ollut kuva oli resoluutioltaan aika heikko eikä sen perusteella pystynyt tekemään varmoja havaintoja kohteista. Tämä on tietysti aika harmittavaa, koska eräkohteita ei saa palauttaa, jos kohde ei olekaan ok.

Kuva JPF huutokaupasta.

Erä myytiin 41 euron hinnalla, joten sen oli huomannut enemmän kuin yksi keräilijä. Kotimaan vakuutettujen lähetysten hinta on pudonnut kuin lehmän häntä sen jälkeen kun muutamia isoja lähetyseriä tuli markkinoille. Perus kotimaan vakuutetusta lähetyksestä ei paria euroa enempää tunnu saavan. Ulkomaan vakuutetut ovatkin sitten asia erikseen ja kaukomaille vakuutetut ovat kalliita kohteita. Eurooppaan ja Pohjoismaihinkin hyviä ja tämänkin kohteen hintaa veti tuo Tanskaan lähetetty kohde. Kaiken kaikkiaan tämän kertainen JFP:n huutokauppa oli M30 keräilijälle kohtalaisen hiljaista meininkiä.

Mitä 2023 tuo tullessaan? Aiemmin jo todettiin, että ainakin RIIHEX2023 näyttelyn Riihimäellä maaliskuussa (kehysmaksulappukin tähän näyttelyyn jo tuli, muistakaa maksaa ajoissa). Lisäksi tiedossa on paljon kerhojen kokoontumisia ja huutokauppoja. Ulkomaan näyttelyitäkin on tiedossa, jos kohta itse en niihin pysty osallistumaan. Hiukan on pakko todeta, että odotukset eivät ole mitenkään erityisen korkealla, mutta tiedän, että kunhan saan hiukan tuulta purjeisiin kevään alkaessa ja lämpötilojen kohotessa alkaa mielikin muuttua positiviisempaan suuntaan.

Kategoriassa: Blog, Uncategorized Avainsanoilla: 2mk vihreä, lentolisä, lentoposti, Rannikko, Salo

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

18 joulukuun, 2022 By Mikael Collan

Käväisin Riihimäellä tutustumassa paikallisen kerhon toimintaan ja pitämässä esitelmän. Riihimäki on noin tunnin junamatkan päässä Helsingistä ja aktiivinen filateliapaikkakunta, sekä osa ”Hämeen kerhojen” porukkaa, jotka yhdessä saavat aikaan näyttelyitä ja tapahtumia. Paikalle tullessani kerho oli jo täydessä vauhdissa ja huutokauppakohteet kiersivät. Osallistuminen on sinänsä vilkasta, että lähes jokainen tuoli oli käytössä ja ilman sen suurempaa laskemista arvelen paikalla olleen noin parikymmentä kerholaista.

Riihimäen kerhotila on viihtyisä.

Lyhyen kokouksen jälkeen aloitin oman esitelmäni, joka tällä kertaa käsitteli Siperian kautta 1940-1941 välirauhan aikana Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen kulkenutta postia. Ajatuksena on se, että tämän lyhyen ajanjakson aikana Saksan vihollismaihin, erityisesti brittiläiseen kansainyhteisöön ei ollut mahdollista lähettää postia Saksan kautta, vaan se ohjattiin Neuvostoliiton läpi Itä-Aasiaan, josta se edelleen kuljetettiin Tyynen Valtameren yli. Siperian kautta tuona aikana kulkenut posti ei sinänsä ole erityisen harvinaista, mutta siihen liittyy omat kommervenkkinsä, jotka toki pitää ymmärtää ja ”äkätä”, jos haluaa tästä asiasta päästä perille. Esityksen jälkeen pidetyssä huutokaupassa oli joitakin kymmeniä kohteita, joista suurin osa meni kaupaksi.

Riihimäen kerho järjestää 2023 maaliskuussa Riihex 2023 kansallisen näyttelyn. Ja pitämäni esityksen, jota en tämän syvemmin tässä avaa, pontimena on juurikin näyttelyyn valmistuva yhden kehyksen kokoelma aiheen ympärillä, jota rakentelemme kolmeen pekkaan kahden muun keräilijän kanssa parasta aikaa. Esitys siis voidaan ymmärtää jopa jonkinlaisena markkinointina!

Riihimäen kerho on myös tehnyt näyttelyn tukemiseksi omakuvamerkin, jota saa ostaa vitosen hintaan. Painosmäärä on tiukka 200kpl ja rahat käytetään siis näyttelyn tukemiseen. Merkin kuva on sama kuin kortissa, jonka Liitto on painattanut. Tuomariston puheenjohtajana toimii Jukka Mäkinen, joka hoiti vastaavan homman mallikkaasti Hämeenlinnassa kuluneena vuonna ja näyttelytoimikuntaa vetää Riihimäen kerhon pj. Heikki Virtanen. Kannattaa siis tulla tälläkin kertaa tutustumaan näyttelyyn ja mikä ettei Riihimäkeenkin – vinkkinä totean, että olisi kiva, jos näyttelyorganisaatio julkaisisi jonkinlaista tietoa siitä mitä muuta paikkakunnalla on nähtävää ja nähtävänä, jotta olisi helppo orientoitua. Jos sellaista materiaalia tehdään, niin lupaan linkata sen myös tähän blogiin! Tiedän nimittäin, että perheen ”muut kuin filatelistit” on helpompi saada mukaan reissuun, jos voi tällaista infoa jakaa…

Huutokauppojakin ehti taas päättyä useampia. Vaasan kerhon huutokaupasta ei jäänyt kuin hieman etäinen kuva, nimittäin en juurikaan löytänyt tarjonnasta mitään ihmeellistä…. muuta kuin sen, että Vaasassa on inflaatio osunut hintoihin muuta maata kovemmin. Nimittäin muualla maassa saa rahalla paljon enemmän kuin Vaasassa, näköjään. M30 kohteista joita oli tarjolla on todettava, että lähtöhinnat olivat jo lähes tuplat verrattuna siihen mitä myyntihinnan olisi pitänyt olla – meklarilla on siis mennyt ”pilkku väärään paikkaan”. Näin ei kauppa käy ja käteen jää valtavasti työtä, turhaan. Mutta ei ole ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa, eikä viimeiseksi jää. Varmasti jo ensi kerralla on hinnoitteluun palannut realismi… Forssan Huutokortti huutokaupassa ei ollut varsinaisesti ihmeempää M30 tavaraa myynnissä tällä kertaa. Muutamia Norjaan lähetettyjä lähetyksiä oli tarjolla ja kuten tiedämme on Norja huomattavasti Ruotsia ja Tanskaakin parempi kohdemaa, kun pohjoismaisilla taksoilla lähetettyä postia kerätään. Hinnoittelu on lähtöhintojen osalta kunnossa, vaikkei tällä kertaa mitään kanuunoita ollutkaan. On kuitenkin todettava, että M63 keräilijöille oli myynnissä muutamia vähän parempia kohteita, mm. pikkupaketti Belgiaan ja M54 keräilijöillekin jotakin. On ollut sen verran kiire, että en ole ehtinyt ajoissa ”raportoida” näistäkään huutokaupoista ja jälkikäteen on hieman ohutta analyysin kanssa.

HTO huutokauppa päättyi noin viikko sitten, myytävänä oli sekä M30 filateliaa, että postihistoriaa. Ei mitään sen kummallisempaa, mutta muutamia pikkuhyviä. Filateliapuolella pääasialisesti loistoleimaisia merkkejä, joista mainittakoon 300mk lentokone-merkin loisto, joka nousi aina 88 euroon saakka kympin pohjistaan. Huomattava nousu. Myytävänä oli myös kaksi asianmukaisesti väärennökseksi leimattua värimanipuloitua 10mk Saimaa merkkiä. Nämä siniset ihmeet olivat siis päätyneet Hannu Kaupin pöydälle, joka tuntee ”kehittelijöiden” metkut. Jonkinlaisella kemiallisella systeemillä on värimuutos saatu aikaan ja yritetty tehdä pa-ku prosessilla roskasta kultaa. On todettava, että M30 merkkien osalta vahingossa sattuneita väri-erikoisuuksia ei ole olemassakaan, joten näitä kauppaavat henkilöt ovat yleensä oman elämänsä sirkustirehtöörejä ja illuusion uskominen on keräilijän omissa käsissä.

Väärenteiksi leimatut kaksi 10mk Saimaan värivammaista merkkiä, kuva HTO huutokaupoista.

Saimaata sai 15 euron hinnalla, eli myös väärenteet kiinnostavat – nousua limitistä oli kuitenkin yli 50%. Postihistoriapuolella ei päästy nautiskelemaan suurista ihmeistä – myytävä tavara oli aika tavallista, joukossa kuitenkin muutamia kiinnostavia. Yhdysvaltoihin 10.3.1945 lähetetty lentokirje nousi yli 50 euron. Muistamme, että postiyhteys Yhdysvaltoihin alkoi sodan jälkeen 6.3.1945, joten kirje oli sinänsä ”aikainen” avautumisen jälkeen. Taksa oli oikein 4½mk kirje ja 2*9mk lentolisä yhteensä 22½mk. Erityisen harvinainen kohde ei ole, mutta taksakeräilijälle kuitenkin hyvä ja tarina yhteyksien aukeamisen takia selkeä. Edellä mainittuun Siperian Kautta postihistoriakokoelmaan sopiva kohdekin oli myytävänä, nimittäin Kiinaan lähetetty postikortti 2mk punaisen merkin yksittäiskäytöllä vuodelta 1941. Kortti on siis kulkenut ensin Moskovaan, josta Siperian rataa pitkin joko Vladivostokiin tai Manchurian rataa pitkin suoraan Pekingiin. Sieltä se on kulkenut Kiinan sisäisessä postissa Shanghaihin. Onko kortti mennyt Vladivostokiin, vai suoraan Pekingiin riippuu postisäkeistä, joissa kortti on kulkenut – missä säkit avattiin ja reititettiin uudelleen. Jos Moskovassa, saattaa olla, että kulku on ollut suoraan Pekingiin. Joka tapauksessa kortti on siisti ja sille on laitettu aikoinaan myös joulumerkki, mikä lisää ajan kuvaa. Jonkinlainen kiinalainen leimakin kortilta löytyy, kotimaisen sensuurileiman lisäksi. Lähtöhinnaksi oli laitettu 40 euroa ja kaupat tehtiin 77 euron kunnioitettavalla hinnalla. Hyvä kohde kyseessä.

Postikortti Kiinaan 1941. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Oikea taksa. Hyvä kohdemaa. Kulkenut Siperian kautta.

On todettava, että normaalioloissakin maaposti kulki Kiinaan Siperian kautta, näin ollen vuosina 1940-1941 Siperian kautta kulkeva reitti ei ole Kiinan postin osalta ”erikoisuus” sinänsä.

M30 osaston ulkopuolelta on todettava, että M17 jaksaa vahvana, lähes kaikki kohteet menevät kaupaksi. M54 puolella oli mielenkiintoinen lentokirje Israeliin ja numeroleimoista huippukohteilla maksetaan hyviä hintoja. Kaiken kaikkiaan aika tavanomainen huutokauppa tällä kertaa.

Modernin filatelian osalta on todettava, että lunastetut lähetykset ovat aikamoisen harvinaista herkkua. Siksi olinkin äärimmäisen hämmentynyt, kun minulle tuli ilmoitus siitä, että joudun lunastamaan postista lähetyksen, jossa postimaksua ei oltu kokonaan maksettu. Ajattelin, että mikähän huijaus tämäkin on, mutta kävi ilmi, että kyseessä oli aivan oikea asia – nimittäin lähettäjä (jolle myöhemmin soitin ja kysyin) kertoi, että oli luullut plus-merkkiin kuuluvan myös postimaksun. No tämähän ei todellakaan ole näin, mutta näin kyseinen lähettäjä oli kuvitellut. Kertoi lisäksi, että on lähettänyt paljonkin kirjeitä pelkällä plus-merkillä ja perille on mennyt… mitä siihen olisi pitänyt sanoa, en tiedä ja kuittasin homman hiljaisuudella. MUTTA tällä kertaa Posti oli asiaan puuttunut ja lunastustahan siitä sitten tuli.

Pahoillani en varsinaisesti ollut, koska asia on vähäpätöinen ja harvinainen – kun yritin muistella milloin edellisen kerran olen käynyt lähetyksen lunastamassa, niin ei suorastaan tullut mieleen ja arvelen, että se on ollut luultavasti markka-aikana, yli 20 vuotta sitten. Lisäksi tiesin, että kyseessä on sen verran harvinaista ”herkkua” että hyvää modernin filatelian kohdettahan tässä oltiin hakemassa…

Mikä ei ole muuttunut on, että lunastuksen saa maksaa merkeillä ja minullakin oli mukana kaksi ensimmäisen luokan ”omaa” merkkiä. Hienoa oli se, että paikallisen City Marketin asiamiespostissa on yhä leimasin ja he leimasivat merkit mielestäni aivan kauniisti. Katoavaa kansanperinnettä tämä leimaaminenkin… no alla näkyvässä kuvassa voitte nähdä lunastuskuoren tältä vuodelta.

Ilmeisen harvinainen lunastettu lähetys tältä vuodelta. Taksa: Lunastus postimaksu + 3,00€ = 5,10€

Mietin, että voisiko lunastuksia tehdä tekeleinä – tulin siihen lopputulokseen, että se saattaisi maksaa aika paljon vaivaa, nimittäin niin huonosti on viimeaikoina posti vastaaviin puuttunut. Saattaisi joutua lähettämään jopa kymmeniä lähetyksiä, että joku jäisi haaviin. Lähes mikä tahansa on mennyt läpi. Lieneekö kyseessä viittaus siihen, että tilanne on muuttumassa… sanon, että ”toivotaan niin”, nimittäin on ollut postihistorian kannalta väsynyttä, että lähetyksiä ei leimata ja kaikki menee läpi.

Joulu tulee ja jouluna tyypillisesti keräily etenee välipäivinä – saas nähdä miten käy tällä kerralla. Rästiin on jäänyt niin paljon, että tiedänkö enää mistä aloittaa. Vuodelle 2023 on kuitenkin odotettavissa vähintään yksi näyttely ja paljon huutokauppoja. Isossa kuvassa, saas nähdä miten sähkömarkkina tokenee ja talvi etenee. Paljon on mullin mallin ja hieman tuntuu siltä, että koko Euroopassa ollaan ajauduttu laput silmillä kuilun reunalle… toivotaan toivotaan toiminta johtaa yleensä turmioon. Se on monta kertaa nähty myös postihistoriassa – taksakirja kouraan ja selvitetään faktat ensin, niin ei tule munauksia. Mistä saataisiin talouteen ja energiapolitiikkaan ”taksakirja”, josta voisi lukea mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Kun sitä tuskin on, niin on pysyttäydyttävä maalaisjärjessä… toivottavasti sitä riittää…

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 2mk karmiini, Kiina, lentoposti, Riihimäki, USA

« Edellinen sivu
Seuraava sivu »

M30 Blog

SF:n & Järvenpään FP:n huutokaupat ja kerhovierailu

Riihimäen kerhon kesäkokous

Matkailu avartaa ja lämmittää

SF, HTO ja Forssan kerho Tammelassa

Nordia 2026 Dipolissa

Hurja huhtikuu!

Aprillia ja pääsiäistä

Maaliskuu ja kevät tulee

Postimerkin päivä Salossa ja HTO

Kerhovierailu VNF ja SF 127.

Uusi vuosi 2026 ja SF 126.

HTO 72 ja Joulukuulumisia

Forssan keräilytapahtuma ja Merkki-Albertin 70. huutokauppa.

Kuopio 250

Syksyn Hellman ja Turun Kerho

Lohjan tapahtuma ja HTO

Loppukesän huutokauppoja ja Nordia 2025 Malmössä

Heinäkuu lipuu kohti loppuaan…

Juhannus tulee…

HTO Huutokauppa 70.

Tampereen kerhon kokous, Forssan keräilytapahtuma, Turun Kevät ja JFP:n huutokauppa

Tamcollect 2025

Merkki-Albertin huutokauppa, huhtikuu 2025

Kevään 2025 Hellman

Hannu Kauppi 1946-2025

Kevät etenee, keräily jatkuu

2025 ensimmäiset huutokaupat

Merkki-Albertin ja HTO huutokaupat

Postimerkkimessut, SF ja Forssan tapahtuma

HAFNIA 2024 – Kööpenhamina

Hellman 133.

HTO – JFP – SP

Syyskausi 2024 alkaa – Tanskan postimuseo

Etelän hedelmät

Forssan kerhon kesätapahtuma

JOEX24, Turun Kevät, Tampereen kerho, Upseerifilatelistit, JFP ja Liittokokous

Kirivaihde silmään

Alkuvuoden huutokauppakimara

Uusi merkkeilyvuosi 2024

Joulu tulee!

Postimerkkimessut, Merkki Albertin HK ja Forssan tapahtuma

Hellmanin syyshuutokauppa 2023

Syksy käynnistyi – JFP, HTO & SF

Kesä meni – filateliasyksy alkaa & terveisiä maailmalta

HTO 62 ja Forssan kerhon kesäpäivä Tammelassa

Kerhovierailut, Liittokokous ja SP-Lehden HK 112

Turun Kevät 2023

Forssan pääsiäisen tapahtuma

Merkki-Albertin 65

RiiHeX käteenjääneet ja visiitti Tampereelle

RiiHEx2023 – kansallinen näyttely

JFP, Hellman ja Riihex etkot

Kevään huutokauppoja ja postimerkin päivä

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan