Pitkän ja loppupäästään ei niinkään kuivan kesäkauden lopun alkua kuvastaa suuri määrä käynnissä olevia huutokauppoja. On ikäänkuin suuria määriä patoutunutta myyntitarvetta purkautuisi markkinaan kerralla! Ensimmäisenä pelin avasi Sinetti Postin 140. huutokauppa.
Sinetti Postin luetteloissa ei aina ole ollut M30 keräilijälle ostettavaa tai edes kiinnostavaa katseltavaa, mutta ajoittain huutokaupassa on ollut tarjolla ns. pikkuhyviä. Näin oli tälläkin kertaa, vaikka filateliapuolella myytävistä M30 kohteista ei yksikään saanut minussa aikaan minkäänlaista reaktiota. Kiinnostavuus keskittyi tällä kertaa postihistoriapuolelle.
Paikalliskirjeiden taksat ovat osa taksakokoelmaa ja postihistoriallisesti niiden joukosta löytyy joitakin vaikeita kohteita ja mielenkiintoisia single käyttöjä. Tällä kertaa myynnissä oli 24mk ruskeanvioletin leijonamerkin singlekäyttö kirjatulla paikalliskirjeellä. Tälle 24mk merkille paras käyttö on ulkomaan kirjattu kirje, joka on harvinainen tapaus – tällaisia kirjattuja paikalliskirjeitä tunnetaan kyllä, mutta kyseessä ei silti ole aivan mitätön kohde. Kirjeen lähtöhinta oli 5 euroa ja sillä se myytiin.
Kotimaan taksoista mielenkiintoinen oli 2½mk sinisen merkin singlekäyttö postiennakko-osoitekortilla yksin. Mielenkiintoisen kohteesta teki se, että merkillä oli maksettu vain postiennakko – kyseessä oli nimittäin postiennakolla lähetetty vapaakirje, joka siis itse kirjeen maksun osalta oli maksuvapaa ja merkillä on maksettu vain postiennakkomaksu. Tällaiset ”vain lisä maksettu” kohteet ovat kiinnostava knoppi mihin tahansa postihistoriakokoelmaan. Jos kohta postiennakko vapaakirjeellä tai vapaapaketilla on siitä vähemmän harvinaisesta päästä on se kuitenkin hyvä esimerkki tästä asiasta. Kohteella oli lähettäjän, Pielaveden Tuomiokunnan, suttuinen leima mutta muuten se oli siistin näköinen – itse asiassa leimakin tuo siihen vain hiukan lisää uskottavuutta. Vitosen lähdöllä kohde jäi jälkimyyntiin.
Pohjoismaihin kulkenutta postia oli jonkin verran myynnissä, mutta minun silmääni ei sattunut mitään erikoisenpaa.
Eurooppaan kulkeneiden lähetysten joukossa oli muutamia kiinnostavia, joista nostan ensimmäisenä esiin Itävaltaan vuonna 1948 kulkeneen kirjatun kirjeen, joka oli maksettu vain 30mk linja-auto merkkiä käyttäen. Kuori oli sensuroitu itävaltalaisen sensuurin toimesta. Pitää muistaa, että Itävallassa toimi liittoutuneiden miehitys miehitykseen kuuluvine kommervenkkeineen. Itävallan miehitys alkoi vuonna 1945 elokuussa ja päättyi vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin!! vuonna 1955 toukouussa. Tämä saavutettiin vasta pitkien neuvottelujen jälkeen ja Itävaltalaisten lupauduttua ”ikuisesti olemaan puolueettomia”. Viimeiset miehitysjoukot lähtivät vasta lokakuussa 1955.
Wien, pääkaupunki, oli jaettuna neljän miehittäjävallan kesken sektoreihin, ja kaupungin kartta tuolta ajalta näyttääkin lähinnä palapeliltä. Ei ole vaikeaa uskoa, että itävaltalaisilla ei ole näiltä ajoilta pelkästään hyviä muistoja. Postihistoriakeräilijät tietysti ovat kiinnostuneita eri sektoreille menneistä lähetyksistä ja eri miehittäjävaltojen tekemistä postisensuureista. Itävallan miehitysaikainen posti on osa toisen maailmansodan jälkeistä postin avautumista ja sen ”lieveilmiöitä”. Kohteesta oltiin kiinnostuneita ja sen hinta nousi yli kolmentoista euron kuuden euron lähdöstä.
Ehkä paras yksittäinen myytävänä ollut kohde olisi ollut vuonna 1953 Englantiin pikana lähetetty lentokirje, jonka postimaksu oli suoritetty käyttämällä yhtä 100mk Helsinki merkkiä – jos kohde olisi taksan mukainen. Nämä 100mk Helsinki-merkin singlekäytöt eivät ole aivan tavallisia ja ne ovat filateeliseen kokoelmaan sopivia kohteita kyseisen merkin kohdalle, ollessaan oikeataksaisia. Englanti ei ole paras mahdollinen kohdemaa, mutta englantilaisilla oli tapana leimata erilaisia leimoja ulkomailta tuleville kirjeille – kohteella olikin laatikkoleima ”express fee paid” joka siis viittaa maksettuun pikajakelumaksuun. Ilmeisesti tarkoituksena oli saada postimies ja postinkäsittely toimimaan ripeästi kirjeen suhteen. Tämä ”melkein oikein oleva satasen kohde” meni kaupaksi kuudella eurolla.
Kovinta M30 hintaa maksettiin YK-postin osastossa myynnissä olleesta Siinain pakettikortista, jonka hinta nousi aina yli 95 euron. Tästä kohteesta (tai itse asiassa aiemmin myydystä täsmälleen samanlaisesta) kirjoitin aiemmin jo tänä vuonna ja kerroin, että kyseessä on tekele ja vieläpä väärätaksainen sellainen – nimittäin kohteeseen ei olisi tarvittu lainkaan merkkejä, koska YK-postin taksa oli muuttunut leimauksen päivänä maksuttomaksi. Lisäksi tiedetään, että kyseessä on Siinain komppanian postitoimiston ensipäiväleima. Blogia lukemalla voi siis jopa säästää!
Kaiken kaikkian Sinetti Postin kauden avaus oli odotusten mukainen ja mukana oli mainittaviakin kohteita, joskaan ei mitään erikoista. Seuraava aktiviteetti harrastamisen saralla lienee visiitti Naantaliin seuraavaan Hellman huutokauppaan.