Riihimäen urheilutalo täyttyi viikonloppuna 24.3.-26.3. vuoden kansallisen näyttelyn osallistujista ja noin viidestäsadasta kehyksestä, joissa oli näytillä kotimaan laajin filatelia ja postihistoriakattaus tänä vuonna. Mukana oli useita aivan ensiluokkaisia kokoelmia, joista osa näytillä ensimmäistä kertaa, osa aiemmin nähtyjä ja osa sellaisia, joiden edellisestä näyttelyesiintymisestä on kolmisenkymmentä vuotta. Urheilutalo oli nähdyn kokoiselle filateeliselle näyttelylle sopiva paikka, sillä valaistus on hyvä ja tilaa kehysten välissä oli riittävästi. Jokaisen kehyksen kohteet saivat samanlaisen ”kohtelun” valaistuksen osalta, mikä on hieno juttu! Ei tarvinnut siristellä ja ylä sekä alarivin kohteet näkyivät yhtä hyvin. Tilan valinta oli siis onnistunut ja siitä kiitos tietysti kuuluu järjestävien Riihimäen ja Hyvinkään seurojen väelle.
Muutenkin järjestelyt olivat onnistuneet erinomaisesti, kun saavuin paikalle perjantaina aamulla oli kaikki valmiina, ilmeisesti kaikki kehykset oli saatu paikalle ajoissa. Mikäli ymmärsin oikein, oli urheilutalon lattialle levitetty koko hallin pituudelta matot, joiden päälle oli sitten kasattu kehykset, joiden jalat oli vaneripalikoilla vielä ”vahvennettu”. Tämä pehmeä alusta palveli myös näyttelyn katsojia, sillä se teki kävelemisestä mukavaa – kyseessä oli taloustieteellistä kieltä käyttävälle ns. positiivinen eksternaliteetti.
Urheilutalon hallin reunoille oli sijoitettu kauppiaiden pisteet, hallin aulassa olivat Liiton, Riihimäen ja Hyvinkään kerhojen, sekä RiiHeX infopöytä. Lisäksi JOEx24:llä oli oma pöytänsä. Paikalla olivat totuttuun tapaan myös Vesa Järvistö, Merkki-Albert ja Suomen Filateliapalvelu – kauppiaat, jotka usein nähdään tapahtumissa. Näiden lisäksi Philea, muutama numismaatikkopöytä ja SP-Lehti olivat mukana ständeillään. Olli Saarisella oli runsas korttitarjonta ja myös filateliaa myytävänä. Hintataso vaihteli suurestikin, niin yksittäisten myyjien kohteiden puitteissa kuin pöydästä toiseen – onkin fiksua olla keskittymättä vain yhden myyjän tarjoamaan. Siitä mitä ostoksia tällä kertaa jäi käpälään kirjoitan oman juttunsa, tässä kirjoituksessa fiilistelen itse näyttelyn antia.
Eli tuumasta toimeen – näyttelyssä tosiaan oli nähtävää, myös M30 silmälasit päässä katsovalle. Kuten ”etkoissa” jo pohdin, oli mukana vain yksi ”puhdas” M30 merkkien kokoelma, nimittäin Anssi Forsblomin ”M30 Kuvamerkit”. Anssi oli laittanut kaksi kehystä kuvamerkkien filateliaa näytille. Kokoelmassa oli näytillä mm. henkilökortti, joka oli maksettu 5mk Olavinlinna-merkillä. Muita kovempia postihistoriakohteita, joita huomasin olivat 40mk halonhakkaaja kopion oikeaksi todistuksella ja 100mk Helsinki yksittäispostitteena toisen painoluokan pikakirjeellä. Anssin kanssa lyhyesti juttelin siitä, että miten kokoelmaan saisi lisää vauhtia… totesimme, että varmasti tärkeää olisi lisätä lähetysten vaikeutta, sillä nyt mukana on pääasiallisesti kotimaan lähetyksiä. Tämä on osittain ollut tietoinen valinta, sillä Anssi on halunnut näyttää käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä, jotka eivät ole erityisen harvinaisia. Toinen asia on tietysti se, että materiaalin on oltava huippupisteisiin vaikeata kautta linjan – nämä sanat pätevät kaikkiin kokoelmiin. Hienoa, että Anssi toi näytille kokoelmansa, saalis oli tällä kertaa 68 pistettä.
Toinen puristille sopiva M30 kokoelma oli Jussi Tuorin 8 kehyksen ”Finland postal stationery cards 1930-1953”, joka on laajin tällä hetkellä näyttelyissä käynyt M30 ehiökortteja esittelevä kokoelma. Aiemmin tämä kokoelma on nähty mm. Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Hämeenlinnassa viime vuonna kokoelma sai 90 pistettä ja suuren kultamitalin, mitä pidin silloin korkeana pistemääränä ottaen huomioon kokoelman epätasaisuuden. Tällä kertaa kokoelma sai 91 pistettä, eli pisteen enemmän. Nähdäkseni erityisen isoja muutoksia ei materiaalin osalta ollut tapahtunut ja hiukan minua jäi harmittamaan se, että kokoelmassa oli useita virheitä kohdeselosteissa niin taksojen kuin muunkin sisällön osalta. Kahta tietoisesti käytettyä väärätaksaista 9mk oranssin ehiökortin kohdetta en ”ymmärtänyt” sillä kyseiset kohteet, vaikka ”jipon” sisälsivätkin, eivät olleet varsinaisesti siitä aivan vaikeammasta päästä ja siksi olisikin ollut asiallista laittaa tilalle parempia oikeataksaisia. Nämä asiat olivat ilmeisesti menneet tuomareilta hiukan ohi, kun pistemäärä nousi entisestään.
Muita M30 kohteita näyttäviä kokoelmia olivat kaksi kokoelmaa joissa olin itse mukana. Toinen näistä kuvasi suomalaisilla (m30) kohteilla sekä saksalaisilla kohteilla yhden kehyksen laajuisena Suomen ja Saksan välistä 1942-1944 voimassa ollutta postisopimusta ja sen taksoja. Mukana olivat kaikki suomalaiset eri sopimukseen kuuluneet lähetyslajit ja suurin osa saksalaisista. Sain hyvää palautetta siitä, että kokoelma sopi hyvin yhden kehyksen kokoelmaksi ja pyyhkeitä siitä, että en ollut ilmaissut kohteiden harvinaisuutta. Kaiken kaikkiaan tuomarit pitivät kokoelmaan hyvänä ja se sai 85 pistettä. Yhden kehyksen kokoelmille annettiin näyttelyn muistomitali. Toinen kokoelma, jossa olin mukana oli yhteistyössä Hannu Kaupin ja Esko Seitsosen kanssa kasattu ”Via Siberia 1940-1941” kokoelma, jonka idea on esitellä Siperian kautta välirauhan aikana kuljetettua postia Suomesta ulkomaille, pääasiallisesti Saksan vihollismaihin. En tässä lähde avaamaan tähän liittyviä kommervenkkejä, mutta niihin voi halutessaan tutustua Filatelistiliiton sivuilla, sillä kokoelman on tarkoitus tulla sinne näytille. Koska näytteilleasettajat olivat tehneet kokoelman kolmeen pekkaan, ei sitä voinut kilpailuluokkaan laittaa, mutta koska RiiHeX järjestäjät ovat suurpiirteistä porukkaa saimme kokoelmamme mukaan kutsuttujen luokkaan. ”Omat” kaksi kehystäni löysivät tiensä näyttelyyn tuomarina työskennelleen Helsinkiläisen keräilijäkolleegan tuomina, mistä hänelle suurkiitos.
M30 kohteita oli näytillä myös Esa Aaltosen ”Suomen Postin käytössä olleet varaleimat” kokoelmassa, jossa nimensä mukaisesti esiteltiin erilaisia eri aikoina käytössä olleita varaleimoja. Monia leimoja oli käytetty M30 käyttöaikana. Varaleimat ovat varmasti meille kaikille tuttuja, mutta Esa oli kerännyt niistä kattavan 8 kehyksen kokoelman, jossa leimoja oli laajasti esillä. Hommaan oli mennyt myös paljon tutkimusta, josta Esa pokkasi myös erikoispalkinnon hyvien pisteiden lisäksi.
Isossa kuvassa arvosteluista minulle jäi sellainen kuva, että perinteisen filatelian luokassa arvostelu oli yleisesti ottaen pehmeämpää kuin Hämeenlinnassa, mutta postihistorian osalta samanlaista, eli sopivan tiukkaa. En tämän enempää ota kantaa, koska arvostelulaji on arvostelulaji ja tiedän, että kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea. Palkintoluettelo on nähtävissä RiiHEx2023 sivuilla, tästä linkistä.
Nostan esiin sen, että mukana oli kaksi eksperttiä, joiden tehtävänä on auttaa tuomareita ja tuoda esille selkeitä virheitä kokoelmissa näytteilleasettajien etu mielessään. Tätä tehtävää tekivät tällä kertaa Ari Muhonen ja Kari Lehtonen, jotka löysivät huomautettavaa muutamista kymmenistä kokoelmista ja raportoivat huomioistaan siis tuomaristolle sekä näytteilleasettajille. Ekspertit tarkistavat myös atesteja, eli saattavat avata kehyksiä ja tarkistaa, että (e)-merkityt kohteet tosiaan on aitoutettu. Lisäksi kohteet, joista on aiemmassa näyttelyssä huomautettu yleensä tarkistetaan, eli varmistetaan, että on aitoutettu tai tekstejä / tietoja korjattu. Kansainvälisten näyttelysääntöjen puitteissa kohteet, joiden osalta huomautukset on jätetty huomioimatta voivat aiheuttaa jopa pistevähennyksiä kokoelmalle. Näyttelyssä ei näin tapahtunut, mutta kannattaa pitää mielessä – sääntöjen mukaan kuitenkin mennään. Kun moni eturivin filatelistimme on joko tuomarihommissa tai eksperttinä, ei tyypillisesti heidän kokoelmiaan näyttelyissä nähdä kovin usein. Tällä kertaa kuitenkin Ari Muhosella oli lentopostiluokassa kokoelma näytillä ”hors concourse” eli kilpailun ulkopuolella ja ilman arvostelua ja päätuomarilla Jukka Mäkisellä leimamerkkikokoelma kutsuttujen luokassa. Muhosen kokoelmassa oli muutamia hienoja M30 lentolähetyksiä, joista erityisesti jäi mieleeni Englantiin 1941 Irakin kautta lentänyt kirje, joka on sekä harvinainen, että näyttävä. Kuori on kulkenut sodan aikana ensin Moskovaan, josta ilmeisesti Bagdadiin (tai Basraan, jossa oli englantilainen lentotukikohta) ja sieltä brittien lentoreittejä käyttämällä aina Englantiin asti. Samalla sivulla oli toinen, Italian kautta kulkenut M30 lentokuori myöskin Englantiin, joka sekin on vaikeampaa sodan aikaista lentopostia. Parasta Suomen ja Saksan välistä sodan aikaista M30 postia edusti lentotavaranäyte, jossa oli käytetty Saksaan sovellettua lentotaksaa, joka oli voimassa 1.10.1942 – 4.9.1944 ja jolloin Saksa oli samassa taksaryhmässä pohjoismaiden kanssa myös painotuotteen osalta.
Muutamia kokoelmia oli laitettu näytille näyttelyn virtuaalinäyttelyyn Riihex23 kotisivuille. Hienoa, että osa näytteilleasettajista näyttää myös virtuaalisesti! Olisi hienoa saada mahdollisimman monen kokoelman kuvat saataville myös niille, jotka eivät paikalle vaivaudu. Kuvat ovat vähintään yhtä tärkeitä heille, jotka näyttelyssä kävivät, koska kuvat mahdollistavat kohteiden tarkastelun myös jälkikäteen. Kokoelmat, jotka kiinnostavat tulee yleensä valokuvatuksi, mikä on kohtalaisen puistattavaa puuhaa ja on olemassa riski, että kuvat eivät onnistukaan. Tästäkin syystä olisi hienoa, että kuvia ei tarvitsisi jokaisen itse ottaa vaan ne voisi ladata valmiina kuvilla omalle koneelleen. Tältä kantilta katsottuna asia oli hoidettu erinomaisesti, nimittäin Dropbox kansiolla, josta oli helppoa katsoa ja siirtää kuvia. Kuvasin itse muutamia kokoelmia, osasta aion pyytää näytteilleasettajilta kuvat, toivottavasti irtoavat!
Palmares-juhla järjestettiin näyttelyhotellissa, eli Riihimäen Teatterihotellissa, jossa maukkaasta seisovasta pöydästä saimme nauttia aterian. Kuten tavallista tilaisuudessa jaettiin myös järjestävien seurojen jäsenille pro filatelia mitaleita ja muita huomionosoituksia. Kuten keräilijöiden kokoontumisissa yleensä, päällimmäiseksi mieleen jäi yhteenkuuluvuuden tunne ja hyvä fiilis joka kumpuaa siitä, että samanmieliset ihmiset kokoontuvat yhteisen asian ympärille. Näyttelyissä kannattaa käydä!
Seuraava kansallinen näyttely JOEx24 järjestetään Joensuussa 2024, 13.-14. huhtikuuta. Näyttelyn toimikunnan puheenjohtaja Juhani Kontkanen näytti Riihimäellä M54 filateliaa hyvällä menestyksellä. Tuomariston puheenjohtajana tulee toimimaan Ari Muhonen. Näyttelyyn ilmoittautuminen sulkeutuu 15.1.2024, eli aikaa siihen on – ilmoittautumislomake löytyy näyttelyn verkkosivuilta.
Seuraavassa postauksessa käyn läpi mitä muuta kuin alla oleva löytö tuli kotiutettua myyntipöydiltä.
