Kuten niin monta kertaa aiemminkin, järjesti Forssan postimerkkikerho pääsiäisen keräilytapahtuman Kuhalankadun järjestöjen talossa tänäkin vuonna. Tarkka päivämäärä 8.4. avautui kauniina ja aurinkoisena vaikka paikka paikoin maastossa oli näkyvillä loppuun sulavia lumikinoksia. Kun tulin paikalle oli tapahtuma ollut virallisesti käynnissä jo puolisen tuntia, mutta vaikutti siltä, että aloitettu oli tasan tarkkaan paljonkin ennen virallista kellonlyömää…. nimittäin paikalla oli kauppiaiden lisäksi jo suuri määrä paikallisia ja kauempaakin tulleita keräilijöitä. Joensuusta asti oli lähdetty aamutuimaan ajelemaan Forssaan, matka oli kuulemma alkanut jo kolmen aikoihin aamuyöstä. Oma noin tunnin matkani alkoi kuullostaa aloittelijan räpellykseltä, kun hard-core keräilijöihin verrataan.

Oma muistikuvani on, että en ole ikinä nähnyt yhtä tiukkaan pakattua tapahtumaa Kuhalankadulla, nimittäin myyjiä oli ennätyksellinen määrä paikalla ja kiinteistössä oli todella paljon tavaraa. Homman luonteesta kertoo, että paikalle oli tullut kaksi ruotsalaista kauppiasta laajoine materiaaleineen, Juhani Kemi Pohjoisesta ja suuri määrä kauppiaita Etelä-Suomesta. Aulassa oli perinteisesti Hämeen kerhojen myyntipiste ja ovensuussa Forssan kerhon puheenjohtaja Kari Tapola myi arpoja.

Kiertelin myyntipöytiä aktiivisesti ja katsoin läpi satoja kohteita. Näppeihin jäi kaikenlaista, mutta vain yksi M30 kohde. Siitä en voi olla erityisen pahoillani, sillä en sortunut ostamaan sellaista mitä en tarvitse tai mitä minulla jo on. Tuplien ostaminen on minulle tavallista, mutta ei perusteltavissa mitenkään järkevästi. Suurin osa ostamistani kohteista oli ulkolaisia lähetyksiä, jotka liittyivät sodan aikaiseen postihistoriaan.

Löytynyt kohde oli yksi ”hakusessa” pidempään ollut lentopostiin liittyvä asia, mitä olen sivusilmällä yrittänyt etsiä, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan. Nimittäin kyse on siitä, että vuosina 1933-1936 ja oikeastaan myös vuosina 1937-1939 toimi lentoposti Ahvenanmaalle vain reitillä Tukholma – Maarianhamina – Tukholma ja reittiä operoi ruotsalainen lentoyhtiö ABA (AB Aerotransport), joka on nykyisen SAS lentoyhtiön Ruotsalainen edeltäjä. Toisin sanoen, lentoreittiä Maarianhaminasta Suomeen ei suoraan ollut lainkaan. Tämä on tietysti kiinnostava asia, koska äkkiseltään voisi ajatella, että Helsingistä tai Turusta lennetty linja Tukholmaan olisi pysähtynyt Ahvenanmaalla… mutta näin siis ei suinkaan ollut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lentoposti Ahvenanmaalta Suomeen kulki Tukholman kautta. Minua on kiinnostanut saada kohde, joka olisi varmasti lentänyt välillä Ahvenanmaa – Tukholma. ”Varmasti” siksi, että vaikka käytännössä Ahvenanmaalta lentokaudella lähetetystä LC-postista epäilemättä suurin osa kulki lentona, siis myös posti, jolle ei lentolisää oltu maksettu, ei suurimman osan kohteista osalta asiaa voida leimojen ja lentolisän puuttumisen takia pitää täysin varmana. Kun kaikki mikä ei ole täysin varmaa on epävarmaa… niin olen yrittänyt löytää kohteen, jonka osalta varma on varmaa tämän asian suhteen. Ja nyt sellainen siis löytyi.

Kuvastakin näkyy, että kyseessä ei ole mikään erikoinen kaunokki, vaan päin vastoin jonkinasteinen rumakki. Täysin tavallinen Pohjoismaisella postikorttitaksalla Maarianhaminasta Tukholmaan lähetetty postikortti M30 1,25mk leijonamerkillä. Se mikä tekee kortista minulle hyvän on Tukholman saapumisleima, jossa on sama päivä kuin Maarianhaminan leimassa ja kellonaika, joka kertoo mielenkiintoisen asian, nimittäin sen, että kortti on lentänyt Maarianhaminasta Tukholmaan. Leimaus Maarianhaminassa on 19.7.1935 klo. 09 ja Tukholmassa 19.7.1935 klo 11-12. Aikataulun mukaisesti lento Tukholmasta Maarianhaminaan lähti 08.30 ja oli perillä klo 10.15 sama kone lähti Maarianhaminasta paluumatkalle klo 11.00 ja oli perillä Tukholmassa 10.45. Muistamme, että maidemme välillä on tunnin aikaero. Tämä tieto löytyy kiertokirjeestä 42/1935. Vuonna 1935 lentokausi kesti kesäkuun 20. päivästä elokuun 20. päivään, eli kaksi kuukautta.

Kortti on siis lentänyt ABA:n ponttoonikoneella Tukholman Lindarängenin lentosatamasta Maarianhaminaan, koska vuonna 1935 Maarianhaminassa ei vielä ollut maakenttää. Maakenttä rakennettiin vasta vuonna 1937. Lentosatama toimi keskustan lähellä olevassa Lilla Holmen saaressa. Bo Justussonin verkkosivuilta löytyy runsaasti kuvia ja tietoja Maarianhaminan lentotoiminnan kehityksestä, myös kuva kortin kuljettaneesta ABA:n ”Södermanland” koneesta, joka oli Saksalainen Junkers Ju-52 3M kolmimoottorikone. Sivuilta aukeaa myös Lindarängenin lentosatamasta tietoja.

Vaikka tällä kertaa kohdemäärä jäi ”statistisesti” laihaksi olen tyytyväinen, koska sain jotain sellaista mitä minulla ei ennalta ollut ja se on aina mukavaa. Lisäksi täytyy mainita sillivoileipä ja kahvi sekä erityisesti hyvä kahviseura, asiat jotka tekevät Forssan-reissuista aina mukavia.