Syyskausi keräilyvuoden 2022 osalta on alkamassa. Aamulla ei ilma ole enää kesäisen lämmin, vaan viileyttä on havaittavissa, jos koettaa onneaan postilaatikolla kovin aikaisin. Syyskauden alun voi lukea myös siitä, että huutokauppoja on auki ainakin kaksi ja lisää on avautumassa piakkoin. Ensimmäisenä on vuorossa Huutokortti ja sitä seuraan SP-Lehden huutokauppa. Muutakin syysaktiviteettia on tiedossa, nimittäin TAVASTEX-22 näyttely Hämeenlinnassa pidetään syyskuun toisella viikolla, alkaen 9.9. eli tasan kuukauden kuluttua tätä kirjoitettaessa. Näyttelypaikkana on Scandic Hotel Aulanko ja hotellin yhteydessä oleva hallikiinteistö. Vielä ei listaa osallistuvista kokoelmista tietääkseni ole julkistettu, mutta sen mitä tiedän on, että mukana tulee olemaan M30 keräilijöille kiinnostavia kokoelmia useitakin.
Vinkkinä lukuhaluisille: Kun katselin TAVASTEX näyttelyn tietoja Hämeenlinnan kerhon sivuilta, niin huomasin, että sieltä voi lukea myös useita Tavastforumin, eli kerhon lehden, numeroita.
Oma osallistumiseni tapahtuu ensimmäistä kertaa ”uudella” kokoelmalla tai oikeammin ensimmäistä kertaa näytillä olevalla kokonaisuudella. Olen nimittäin loppukesän mittaan kasannut viisi kehystä lentopostiluokkaan. Aiempi kotimaan lentopostikokoelman tekeminen innoitti ehkä tähän savottaan. Parasta kokoelman monteeraamisessa on sen kasaamisen tuska – ei käsityön ja muun väkerryksen osalta, vaan siksi, että laittamalla kokoelma kasaan tulee konkreettisesti havainneeksi sen mikä puuttuu. Tämä on erittäin hyödyllinen harjoitus sen kannalta, että jos aikoo tehdä uusia hankintoja, niin tietää mitkä ovat sellaista tavaraa, joista kokoelma eritoten hyötyisi. Nähtäväksi jää mitä näyttelyn tuomaristo kokoelmasta on mieltä. Yritys on ollut laittaa näytille myös sellaista mitä ei aivan joka päivä nähtävillä ole ja sitä kautta tarjota lentopostista kiinnostuneille virikkeitä.
Vaikka moni on Hämeenlinnassa mukana on myös poissaoloja. Merkittävä aukko on Tapio Hakoniemen poisnukkumisen jättämä tyhjä tila postihistoriakeräilyssä. Tapio oli monipuolinen postihistoriakeräilijä, jolla oli useita mielenkiintoisia ja laadukkaita näyttelykokoelmia, joista mm. Kroatian postihistoria sodan ajalta sekä postimaksukoneleimakokoelma olivat erinomaisia omilla aloillaan. Useat avoimen luokan ei niin vakavat kokoelmat ovat myöskin jääneet mieleen. Muutenkin hyväntuulinen ja avulias Tapio oli meistä parhaita.
Siinä missä huutokaupat eivät ole vielä alkaneet on Internetin ihmeellinen maailma täynnä myytävää ja silloin tällöin löytyy jotain kiinnostavaa. Tällä kertaa löytyi parempi kotimaassa kulkenut kohde, postiennakkokirje, jolle oli liimattu postiennakkoa ilmaiseva kolmionmuotoinen lipuke. Kohteesta tekee kiinnostavan se, että postimaksu on maksettu kuorelle eikä merkkejä ole kiinnitetty tyypilliseen tapaan postiennakko-osoitekortille. Postiennakko-osoitekortit kirjeistä eivät ole harvinaisia 1930-luvun alusta, mutta postiennakkolähetykset, joille postimaksu on maksettu suoraan eivät ole tavallisia. Kuvan kohde löytyi ruotsalaisesta huutokaupasta.
Jään odottelemaan Hämeenlinnan näyttelyä ja mahdollisuutta tutustua uusiin kokoelmiin. Olisi erityisen hienoa, jos mukaan tulisi uusia M30 kiinnostavia esittäjiä. Asiahan ei ole niin, etteikö näyttelyfilatelistin uraa voisi aloittaa ns. löysin rantein. Ensimmäinen esitys ei tarvitse olla mikään erityinen tai erinomainen tykitys. Itsekin olen esittänyt erinäisiä yhden kehyksen kokoelmia, joiden tekemisen kynnys on matalalla ja tekemisen ilo korkealla. Suosittelenkin kaikille näyttelyuraa aloitteleville juurikin yhden kehyksen kasaamista ensimmäiseksi. Tärkein asia yhden kehyksen kokoelmissa on löytää riittävän rajattu fokus, jonka sisällä sitten esittää mitä asiasta on saanut kerättyä. Liian tosissaan hommaa ei kannata ottaa… vaikka melkein joka kerta joku näytteille asettaja on pettymyksen voimasta kallella kypärin. Silloin pitää muistaa suomalainen sisu eikä saa lannistua. Noh… menipä taas filosofoinniksi. Eiköhän tämä taas tästä.