Naantalissa järjestettiin syksyn Hellman huutokauppa, joka Suomen Filateliapalvelun huutokauppanumeroinnin mukaan sai numeron 111. Kaksipäiväisessä huutokaupassa nuijittiin maailmalle perjantaina muu kuin Filatelia ja lauantaina ensin ulkolaista ja sitten suomalaista filateliaa, yhteensä yli kolme tuhatta kohdetta. Olin itse paikalla heti lauantai aamusta käyden ensin läpi kohteita ja sitten odotellen, että minua kiinnostavat kohteet tulisivat myyntivuoroon. Tällä kertaa kävi niin, että en ulkomaiden eristä löytänyt mitään itseäni kiinnostavaa ja näin olleen olin paikalla ”turhaan” hyvinkin pitkän aikaa. Toisaalta, jos haluaa varmistua asioista on odottaminen varmuuden hinta. Minulla oli mukana kirja, jota lukemalla ja Suomen Filateliapalvelun tarjoaman naposteltavan voimin ei odotus osoittautunut mitenkään erityisen kamalaksi tehtäväksi – kun paikalla oli arvioni mukaan 100 filatelistia, joista suuri osa on tuttuja ei tarvinnut odottaa yksin.
Yllä: Jeffrey Stone ja Linder Trophy
Ennen Suomalaisten kohteiden meklausta, joka alkoi kello 13 pidettiin juhlallinen seremonia, jossa huutokaupassa paikalla olleelle Jeffrey Stonelle ojennettiin Leo Linder trophy hänen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen filatelian edistämiseksi, josta esimerkkinä mainittiin Agathon Faberge kirjan englanninkielinen osuus ja uuden taksakirjan englannin kielen tarkistus. Englantilainen Stone on mm. mallin 1875 pitkän linjan keräilijä. Oli mukavaa nähdä, että mies oli aidosti 100% yllättynyt ja hyvin otettu palkinnosta. Mielestäni palkintolautakunta oli onnistunut löytämään palkinnon arvoisen vastaanottajan. Faberge kirjan luomisessa vahvasti mukana ollut kirjan toinen kirjoittaja on jo edesmennyt Kaj Hellman – tätä muistaen Hellman huutokaupat tarjosivat koko huutokauppayleisölle kuohuviinit Jeffreyn kunniaksi.
Mutta siirrytäänpä asiaan, eli malli 1930 merkkien maailmaan. M30 filateliaa oli tällä kertaa Hellmanilla myytävänä yhdentoista kohteen verran, mukana myös harvinaisempia kohteita – neljä kohteista oli ns. esittelyarkkien tavaraa, eräs kohde oli seitsemän eri esittelyarkista leikattua kulmapalaa – tämä myytiin sadalla kymmenellä eurolla ja ostaja sai kaikille kyseisille merkeille ehdotteen kokoelmiinsa. Toinen myytävänä ollut esittelyarkkikohde oli 1,25/50p keltaisen merkin liimaton hammastamaton pari, joka myytiin neljän kympin limitillä. Kahden 10mk Saimaan pystypari esittelyarkista meni jälkimyynnissä kaupaksi 40 eurolla. Myytävänä oli myös 2mk punainen kokonainen esittelyarkki 450€ lähdöllä – tämä jäi huutokaupassa myymättömäksi. Hammaste-erikoisuuksia myytiin useita – 3½mk oliivin siirtymäpari myytiin 42 eurolla (lim 40) ja 2,75mk violetin siirtymäkuusilo nousi 40 euron lähtöhinnasta aina hulppeaan 520€ saakka, tässä oli siis yli 13 kertainen hinta verrattuna lähtöhintaan – myyjää hymyilyttää. Mielestäni kyseessä oli aika kova hinta.
Yllä: 2,75mk violetin siirtymäkuusilo, 11-1940 nro. 412 – myyntihinta 520€. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.
Muuta mielenkiintoista filateliaa edusti 10p rullamerkkien kokonainen rulla, joka myytiin hintaan 46 euroa. Käytännössä ainoa tapa päästä käsiksi rullan valmistajan nimikirjoituksiin, jotka löytyvät rullan alusta on ostaa kokonaisia rullia. Postihistoriapuolella kohteita oli kolmisen kymmentä ja näin yhteensä kohteita M30 osastossa olikin noin neljäkymmentä. Kotimaan lähetyksistä ehkä mielenkiintoisin oli painotuotteena lähetetty sanomalehti, jonka postimaksu oli maksettu 3mk vihreällä merkillä – kyseessä on kohtalaisen hyvä käyttö ko. merkille ja muutenkin ”väriä” kokoelmaan antava sanomalehtikohde. Myytiin limitillä 50 euroa. Muuten kotimaisen postin osalta ei ole mitään suurempaa kerrottavaa. Pohjoismaihin menneitä lähetyksiä oli myytävänä kolme, joista kirjattu pika lentokuori Tanskaan myytiin parilla kympillä, joka oli kohteen limitti – kuori oli maksettu pelkästään 1,75/1,25mk keltaisilla päällepainamamerkeillä (5kpl). Euroopan Posti ja Pikatiedotusliiton sopimustaksainen Slovakiaan mennyt postikortti oli myytävänä 40 euron pohjahinnalla. Kortti oli tyypillinen sota-aikainen lähetys, jolla oli näykyvät sensuurilemaukset ja kemiallinen sensuuri. Kyseessä on ehkäpä hieman mitäänsanomattomasta ulkonäöstään huolimatta harvinainen ja vaikea kohde – Slovakiaan menneitä erikoistaksaisia lähetyksiä tunnetaan vain vähän ja tämä on ainoa näkemäni postikortti. Kohteen hinta nousi 85 euroon, eli limitti yli tuplaantui.
Yllä: Postikortti Helsingistä 17.6.1943 Bratilavaan, Slovakiaan. M30 2mk keltainen single, Suomen ja Saksan sensuurit, myös näkyvä kemiallinen sensuuri. Taksa: Euroopan Posti ja Pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikortin taksa Slovakiaan (1.4.1943 – 5.9.1944) 2,00mk. Alle kymmenen Slovakiaan mennytä erikoistaksaista lähetystä tunnetaan, joista pelkin M30 merkein alle viisi. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.
Eurooppaan kulkenutta postia oli myytävänä useita kiinnostavia kohteita. Kolmannen painoluokan kirjattu kirje M30 10mk Saimaan yksittäispostitteella myytiin 40 euron pohjahinnalla, 12/10mk violetti yksin kirjeellä Saksaan myytiin 46 eurolla ja toisen painoluokan lentokirje Italiaan vuodelta 1949 meni kaupaksi 20 euron pohjahinnalla. ”Postikorttipuolella” oli myytävänä useita kiinnostavia kohteita – paras näistä oli Helsingistä 1945 Belgiaan lähetetty lentopostikortti 2½mk postikortin pohjataksalla (ehiökortti). Kortti oli merkitty ja leimattu ”By air mail via the United Kingdom”, sensuroitu Englannissa ja tuloleimattu Belgiassa. Kun lentolisäkin oli maksettu 2½mk punaisella M30 leijonamerkillä, oli tässä kortissa kaikki erittäin nätisti kasassa. Kuten tiedetään on 2½mk pohjataksa postikortilla ulkomaille vaikea löytää, koska maita, jonne 2½mk taksa oli voimassa oli vain muutamia ja sodanaikainen ja sodan jälkeinen postinkulku oli ”takkuilevaa”. Tämä kortti oli laitettu lähtöhinnaltaa kohtalaisen ylös, limitti oli 400 euroa – se ei kuitenkaan hidastanut huutajia ja kortin myyntihinta nousi aina 580 euroon saakka. Asiaa luultavasti auttoi kortin mukana tullut aitoutus.
Yllä: Helsingistä 1.6.1945 Belgiaan lähetetty postikortti. M30 2½mk punainen ehiökortti ja 2½mk punainen M30 leijonamerkki, yhteensä 5mk. Leimattu ”By air mail to the united kingdom” ja sensuroitu Englannissa. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 2,50mk + postikortin lentolisä Englannin kautta Eurooppaan (5.3.1945 – 23.10.1945) 2,50mk = 5,00mk. Harvinainen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.
Toinen erittäin kiinnostava postikorttikohde oli 3mk pohjataksalla Suomeen Sveitsistä lähetetty lentopostikortti, joka oli lähetetty 2½mk punaisen kaksoispostikortin palautusosalla ja 3mk punaisella lisämerkillä, eli yhteensä 5,50mk taksalla Suomeen. Kaksoispostikorttien palautusosa piti leimata lähetysmaassa postimaksuarvokkeen viereen (ei päälle) siksi, että tällöin nähtiin milloin palautuskortti oli lähetetty. Asianmukaisesti leimattu palautuskortti oli käypäinen lähettämiseen vaikka kohdemaan ja lähettäjämaan postitaksa olisi saapumisen ja lähettämisen välillä noussut. Näissä tapauksissa ainoa mahdollisuus todentaa taksan nousua aikaisempi saapuminen oli lähtömaassa tehty leimaus. Kyseisellä kortilla ei tällaista leimausta ollut ja ehkäpä juuri siksi Sveitsistä lähetetty kortti olikin lentolipukkeen osalta sutattu. Kortille oli laitettu 2,50mk edestä lentolisää, mutta suora lentoposti Ranskan kautta Sveitsiin maksoi kortin leimaushetkellä 24.8.1945 3,50mk. Vaikka kortilla luki via United Kingdom, oli reittikin jo muuttunut ja Sveitsiin lentoposti kulki tuohon aikaan Ranskan kautta. Kun kortista puuttui tarpeellinen suomalainen lähetyspäivän leima ja taksakin oli hieman epäselvä, en uskaltautunut täysipainoisesti kisaamaan tästä kortista. Kun kortilla oli vielä Englannin sensuuri, niin ihmetys sen kuin lisääntyi – oliko sensuurileima leimattu jo kortin tullessa Sveitsiin via UK vai mahdollisesti matkalla Suomeen… Lisäksi kortilla luki teksti ”lähetystöposti ja päivämäärä 22.8.1945”, mikä ollessaan paikkaansa pitävä asia kertoisi sitä, että joko posti oli tullut kuriirin mukana tai postin mukana Suomen lähetystöön ja sitä kautta vastaanottajalle Baseliin, mutta mikäli ko. päivämäärä stemmaisi, olisi lentolipuke siinä tapauksessa sutattu jo Suomessa, koska lentolisä olisi ollut liian pieni. Ehiön postiarvoke ja 3mk punainen merkki oli mitätöity ”Basel – Elisabethen” leimalla 22.8.1945 ja toiseen kertaan kortti oli leimattu Baselissa ilmeisesti lähettämisensä yhteydessä 24.8.1945 ”Basel – Briefausgabe”. Mene ja tiedä… joka tapauksessa kortin hinta nousi 270 euroon ja kieltämättä se on mielenkiintoinen kohde. En kuitenkaan itse uskaltanut sitä huutaa. Kortin toisella puolella oli muuten aivan laatuun käypä kirjoituskoneella saksaksi kirjoitettu teksti, joten niiltä osin ei kortissa ollut mitään vikaa. Kaikki 3mk pohjataksaiset postikortit ovat harvinaisia – taksa oli voimassa vain 2 kuukautta ja kun tähän sotketaan lentotaksoja ja kuljetusreittejä ovat ajat vielä lyhyempiä.
Yllä: Mielenkiintoinen Baselista Sveitsistä 24.8.1945 Tammisaareen lähetetty ehiökortin vastausosa, edelleenlähetetty Helsinkiin. Leimoja ja sensuureja… mielenkiintoinen. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.7.1945 – 31.8.1945) 3,00mk + postikortin lentolisä Sveitsiin (10.8.1945 – 23.10.1945) 3,50mk = 6,50mk. Toisaalta oli mahdollisuus lähettää ”via UK” ja lentotaksa oli 2,50mk, jolloin kokonaistaksa 5,50mk… mutta miten tämä tulkitaan – en ota siihen mitään ”kovaa” kantaa. Harvinainen ja mielenkiintoinen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.
Olin yllättynyt, kun hyvä 10mk Saimaan singlellä lähetetty lentopostikortti jäi myymättä – kohde oli näyttävä eikä 30 euron lähtöhinta siitä mielestäni ollut liioiteltu. Lentopainotuote Belgiaan 9mk punaisella M30 leijonamerkillä vuodelta 1948 ei mennyt kaupaksi 30 euron pohjalla. Sen verran haluan jälleen kerran palata lentopainotuotteisiin, että totean niiden olevan helposti ajateltua haastavampi keräilykohde. Tämä myytävänä ollut 6mk perustaksainen lentopainotuote on kohtalaisen vaikea kohde singlenä, kun asiaa ajattelen, niin toista en ole tainnut nähdä. Kun kyseessä on Joulukortti, niin monella keräilijällä tulee ns. inhoreaktio ”yleiseen” kohteeseen päällimmäisenä mieleen – tässä tapauksessa reaktio on virheellinen ja johtaa turhaan ylenkatsontaan. Kortti on näköjään mennyt kaupaksi jälkimyynnissä.
Yllä: Yhdysvaltoihin, New Yorkiin 22.12.1947 Turusta lähetetty toisen painoluokan kirjattu lentokirje. Kuorella yhteensä 115mk M30 merkein. Tullattu USA:ssa ”Collect 10c postage due for customs service” ja 10c lunastusmerkki. Taksa: Kirje (21-40g) Yhdysvaltoihin (1.1.1947 – 31.12.1948) 19,00mk + lentolisä (per 5g) Yhdysvaltoihin (15.1.1947 – 31.12.1948) 12,00mk * 8 = 115,00mk. Mielenkiintoinen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.
Argentiinaan lähetetty 10mk sinisellä singlellä maksettu kirje meni kaupaksi parin kympin pohjalla – mielestäni hyvä kohde meni tässä edullisesti kaupaksi. Sitävastoin Yhdysvaltoihin vuonna 1947 lähetetty painavampi, kirjattu toisen painoluokan lentokirje, joka oli Yhdysvalloissa tullattu ja tullauksesta maksu kerätty jäi myymättä huutokaupassa. Tällaiset tullatut kirjeet ovat kohtalaisen vaiketa kohteita – kotimaassa tullattuja kirjeitä tunnen n. 10 kappaletta ja tällaisia USA:ssa tullattuja Suomesta lähetettyjä kirjeitä olen nähnyt muutamia. Siinä, missä pakettien tullaamismaksu on kohtalaisen yleinen kohde, ovat tullatut kirjeet vaikeita. Limitti oli 60 euroa, en osaa sanoa pidettiinkö sitä liian korkeana, vai mistä oli kysymys. 15mk Olavinlinna-merkillä maksettu kirje Kanadaan ei tehnyt kauppaansa parin kympin lähdöllä. Meksikoon lähetetty lentopostikortti 40mk puunhakkaaja-merkin singlekäytöllä myytiin 40 euron pohjalla, tämä on erinomainen kohdemaa ja hyvä kokoelmakelpoinen kohde tälle merkille.
Erissä oli tälläkin kertaan M30 kiinnostavaa – katselin useampia eriä sillä silmällä, että mikäli hinnat pysyvät aisoissa voisin M30 kohteiden valossa jonkin eristä ostaa, kävi kuitenkin niin, että minulle erien ostamisesta teki likipitäen mahdottoman tällä kertaa se, että muut olivat hanakammin liikenteessä – erät, joissa minua kiinnostavia kohteita oli mukana nousivat hinnaltaan niin kalliiksi, etten pysynyt kisoissa mukana. Esimerkiksi kohde 2608, jossa oli kiinnostavia M30 kohteita nousi yli viidensadan euron ja jännittävän oloinen kohde 1967 kipusi kolmeen sataan. Ostin yhden erän limitillä saadakseni yhden kohteen, toiveeni toteutui, mutta minulle on suuri mysteeri mitä teen erän muilla kohteilla – tämä lienee filatelistien elämän yksi suurista mysteereistä yleisemminkin ajateltuna.