Kuopion kerho päätti repäistä ja järjestää alueellisen postimerkkinäyttelyn juhlistamaan kaupungin 250 vuotista taivalta. Alueellisessa näyttelyssä on mukana hieman yli kaksisataa kehystä ja ideana oli se, että mukaan tulisi kokoelmia, jotka eivät ole aiemmin saaneet 90 pistettä näyttelyssä ja toiveena oli, että nähtäisiin myös aivan uusia kokoelmia. Tämä toive toteutui, sillä paikalla oli useita ensiesityksiä, myös M30 keräilijää ilahduttavia ja kiinnostavia! Näyttelypaikkana oli Kuopion musiikkitalo, kaupungin keskustassa, kävelymatkan päässä keskustan hotelleista.
Malli 1930 keräilijälle näyttelyssä oli nähtävää – tärkeimpänä Matti Lehtisen kokoelma ”Suomen postitaksat M-1930 yleismerkein vuosina 1930-1953”, joka oli ensimmäistä kertaa esillä ja on nimensä mukaisesti M30 postitaksakokoelma. Lehtinen sai kokoelmallaan 78 pistettä (LV). Kokoelmassa esiteltiin kattavasti postitaksoja lähetyslaji kerrallaan. Toinen tapa esittää taksoja on mennä taksakirjan mukaisesti ja esittää esimerkiksi pikalisä irrallaan lähetyslajista. Itse preferoin lähetyslaji kerrallaan etenemistä, koska mielestäni lisäpalvelut ovat aina kiinteästi lähetyksessä ”kiinni” ja näin ollen niiden esittäminen irrallisena olisi epäjohdonmukaista. Tämä on toki henkilökohtainen preferenssini ja jokainen saa esittää miten itse parhaaksi katsoo. Lehtisen kokoelma on kuusi kehyksinen ja siinä kotimaan lähetysten paino on kohtalaisen suuri, yli kaksi kehystä. Toki kotimaan osalta on esitelty kaikki lähetyslajit. Yksi parhaista esitetyistä kotimaan kohteista oli 9mk Postitalo-merkin yksittäiskäytöllä lähetetty 9. painoluokan painotuote. Toinen huippukohde oli lentopostina lähetetty pika-asiakirjalähetys, joka on erittäin harvinainen. Kolmas hyvä kohde oli kotimaan tavaranäyte pikana.
Lehtinen näyttää myös mm. postikortin lentona Islantiin ja kirjatun kirjeen Viron erikoistaksalla vuonna 1930 3mk merkin yksittäiskäytöllä. Kumpikin on hyvä kohde. Mukana on myös joitakin parempia lentokohteita Euroopan ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan piristävä esitys.
Muita M30 kohteita kokoelmissaan esittäviä olivat mm. Keijo Savelainen, joka esitteli painotuotetaksoja kotimaassa ja ulkomailla (72p); Pauli Salminen, 1917-1930 postitaksoja esittelevässä kokoelmassaan (81p); Mikko Kylliäinen, joka esitteli vaikeasti yksittäispostitteina löytyviä 100mk ja 1mk M30, M54 ja M63 merkkejä (76p); sekä ehiöluokassa Jussi Tuori M30 vuoden 1952 maisemaehiöitä esittelevällä kahden kehyksen kokoelmallaan (76p). Mainittakoon erikseen, että näyttely oli sen verran kompaktin kokoinen, että ehdin katsoa melkein kaikki kokoelmat läpi ja ajatuksella kaikki kiinnostavat. Yksi nuorisoluokan kokoelmakin oli mukana! Koko palkintoluettelo löytyy TÄSTÄ.
Muutamia kohteita ”jäi haaviin”, mikä tietysti on aina keräilijälle mukavaa. Kauppiaitakin siis paikalla oli! Erillisessä huoneessa, ”bunkkerissaan” kauppiaat olivat verrattaen pienessä tilassa tavaroineen – pöytiä oli viidellä myyjällä Järvistöllä, Juhani Kemillä, Merkki-Albertilla, Hellman huutokaupoilla sekä Philealla. Esittelen kaksi tekemääni hankintaa:
Sveitsiin Grencheniin sodan aikana lähetetty lentokirje kulki kirjeen postimaksun osalta kansainvälisellä 4½mk per 20g taksalla ja lentolisä oli 4 markkaa, yhteensä 8 markkaa, eli huomattavasti enemmän kuin sopimustaksaiseen Saksaan olisi maksanut (5½mk). Kirjeellä on leima ”660” joka lienee junaleima (tästä en ole varma). Kuori on sensuurilemattu Suomessa (Helsinki, #49) ja saksalaisen sensuurin Berlinissä tarkastama. Kaikkea Sveitsiin lähetettyä postia ei sensuroitu. Leiman päiväys on vaikeasti luettavissa, mutta arvelen sen olevan 29.11.1944 eli ajalta, jolloin Suomen ja Saksan välinen postiyhteys oli keskeytynyt, mutta posti Sveitsiin kulki yhä Saksan kautta. Lento on tapahtunut Ruotsiin ja sieltä Berliiniin, josta ehkäpä junalla Sveitsiin. Tästä maiden välisen postiyhteyden keskeytymisestä ja käytännön sotatilasta (Lapissahan sodittiin) johtuen suomalainen Sveitsiin osoitettu posti sensuroitiin Saksassa.
Kirjeen takana oleva sensuuriliuska on BV3.4 (käytössä 2/1944 – 4/1945) ja sensuurileima on BP6.2 (käytössä 10/1944 – 2/1945), mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kyseessä on juuri 1944 loppuvuodesta lähetetty kirje. Sveitsiin lähetetty sodanaikainen posti ei ole erityisen harvinaista, eikä myöskään taksa ole mitenkään erikoisen vaikea. Kohde on kuitenkin kokonaisuutena ihan ”kiva” ja sen kotiuttaminen sopivalla rahalla tuntui järkevältä.
Ruotsiin Helsingborgiin 7.5.1941 lähetetty lentokirje on tavanomainen aikansa edustaja. Kirjeen postimaksu oli lähettämisen aikaan 2:75mk ja lentolisä 1 markkaa, ja kirjeeltä tämä 3:75mk löytyykin. Elettiin välirauhan aikaa ja lentotoiminta Ruotsiin oli lähes normaalia. Kirje on lähetetty Helsingistä ja se on kulkenut lentolinjalla 1631 (Helsinki-Turku-Tukholma) ja todennäköisesti Tukholmasta Malmöön jatkolentona. Sensuurin tarkistama Helsingissä (#17) ja avattu (liuska). Ostin koska eurolla sain – ei vie kokoelmaani eteenpäin.
Palmares järjestettiin Kuopion Klubilla, keskustassa, jossa arviolta 80 filatelistia ja muuta asiasta innostunutta kokoontui juhlimaan sekä näyttelyä, että Kuopion juhlavuotta. Alkumaljojen jälkeen Kuopion kerhon puheenjohtaja Risto Pitkänen kertoi savolaisen ajanlaskun erikoisuuksista ja siitä, että Kuopio lienee perustettu erilaisten laskutapojen mukaan vähintäänkin kolme kertaa ja mahdollisia merkkivuosia voisi olla jopa neljä erilaista. Tämä on yhden ajanlaskun mukainen 250 vuotta. Muistamme 1982 julkaistun 200-vuotiasta Kuopiota juhlivan postimerkin, sen julkaisustahan on vuosia kulunut 43… Ehkä Kuopiossa juhlitaan 7 vuoden kuluttua uudelleen 250 vuotisjuhlaa. Voi kuullostaa naurettavalta, mutta savolainen on jälleen ymmärtänyt yhden elämän tärkeimmistä asioista, nimittäin sen, että ”on juhlittava silloin kun pystyy”. Ja se joka juhlii useammin on todennäköisesti onnellisempi kuin se, joka juhlii vähemmän. Toki tämä spekulaatio voi olla totta tai voi olla olematta, mutta tämä olikin savolainen spekulaatio. Kuten tässä blogissa muutenkin, vastuu sen sisällön uskomisesta on lukijalla. No joka tapauksessa, puhe oli asiapitoinen ja riittävän lyhyt juhlapuheeksi. Ruoka oli erinomaista ja filatelistit iloisia.
Liiton puheenjohtaja Hirsmäki piti pienen kiitospuheen ja jaettiin palkintoja. Tuomariston puheenjohtaja Jukka Mäkinen kertoi arvostelijoiden terveiset – varsinaista GP:tä ei jaettu, mutta korkeimmat pisteet sai tällä kertaa Jussi Murtosaari (92p). Pisterajat olivat kohtalaisen alhaalla ja mitalit painottuivat kultamitaleihin ja vermeileihin. En nähnyt suuria pettymyksiä ja kaikki kokoelmat saivat tavallista enemmän kommentteja tuomareilta. Eli eteenpäin menemiseen tuli vinkkejä jokaiselle.
Lauantaina ovet avautuivat yhdeksältä ja aamutuimaan paikalla oli jo jonkin verran filatelisteja. Kokoelmiin tutustuttiin ja saatiin tuomaripalautteita. Tilaisuus päättyi kello 14, jolloin itse olin jo asemalla odottelemassa junaa. Kuopioon on pitkä matka – kotimatkan ajallinen kesto oli noin seitsemän tuntia.