Hellman huutokauppojen syyskierros pyöräytettiin pari viikkoa sitten nelipäiväisenä tapahtumana Internetin kautta. Myytävänä kaiken kaikkiaan oli lähes 3800 kohdetta, joista suuri osa filateliaa. Mukana oli myös M30 kiinnostavaa monessakin osastossa. Kaiken kaikkiaan on todettava, että M30 kohteet tekivät kauppansa hyvin ja myymättömäksi jäi vain muutamia kohteita. Kiinnostavaa kyllä, yksi näistä oli 1mk vihreä leijonamerkki painotuoteella ulkomaille, jonka lähtöhinnaksi oli laitettu ”vain” 150€. Näitä 1mk vihreitä, jotka ovat aika vaikeita kohteita tunnetaan ehkäpä alle viisitoista kohdetta ja paikkansa kokoelmasta tällainen yleensä löytää – nyt ei mennyt edes kaupaksi… mutta katsotaanpa huutokauppaa.
M30 osastossa oli muutamia kiinnostavia eriä, joista nostan rullamerkki-erän, jossa oli käytännössä kattavasti niin rullamerkkejä leimattuina ja leimaamattomina sekä lähetyksiä. Oli mahdollista, erä ostamalla, saada ”rullamerkkiosasto” kuntoon kerralla. Alla on kuvattuna kaksi kolmesta erän kuvista. Ilmeisesti useammalla kuin yhdellä keräilijällä oli tarve saada rullamerkkiasia kuntoon, sillä hinta nousi 240 euroon saakka. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni erityisen kova hinta, sillä mukana oli kahdeksan lähetystä, joiden hinta on vaihdellut kahdesta kympistä ylöspäin sekä iso joukko merkkimateriaalia. En pidä toteutunutta hintaa erityisen korkeana.
Myytävänä oli myös itse rullia, eli postimerkkiautomaateissa käytettyjä rullamerkkejä alkuperäisenä kokonaisena tuhannen merkin rullana. Rullia oli myytävänä 10p, 50p ja 1mk arvoista ja näistä 1mk rulla lienee ainoa olemassa ja jäljellä oleva kokonainen rulla tuosta arvosta. Rullat ovat siis historiallisia ja kiinnostavia, mutta ikävä kyllä kokoelman kannalta vaikeita, koska ne eivät ole muodoltaan kehyksiin sopivia. Joka tapauksessa kaikki rullat myytiin, 10p ja 50p rulla 50 ja 70 eurolla, eli hyvin edullisesti ja 1mk rulla 280 eurolla.
Kaupan oli myös hyviä ja vaikeita siirtymiä M30 leijonamerkeillä. Tunnettu 5mk sinisen hammastehyppäys yläreunassa, joka myytävässä kohteessa oli leikattu suoraksi ylhäältä (hammaste pois) on parina vaikea kohde. Olin hämmästynyt, kun se myytiin vain 75 eurolla – meni halvalla. Edullisesti meni myös näyttävä 50p vihreän merkin voimakas siirtymä arkin alareunasta, vain 55 euroa… kun vielä 2:75mk voimakas siirtymä numerokuusilolla, josta näkyy tilauserä meni 55 eurolla oli halpuuden multihuipentuma M30 filatelian hyvissä kohteissa tosiasiaa. Siirtymiä on silloin tällöin myytävänä, mutta nämä kolme tapausta ovat kaikki parasta A ryhmää ja siksi hieman hämilläni asiaa tässä ihmettelen. Kalliimmalla on myyty huonompaa – kävikö niin, että lama iski ostajiin? Siitä olen takuuvarma, että kaikilla ei näitä ole. M30 osaston kohteissa myynti oli lähes 100%. Lähtöhinnat eivät olleet erityisen korkeat, mikä auttoi asiaa.
Kaksi kokonaista näyttelykokoelmaa myytiin omissa osastoissaan, nämä olivat Jorma Keturin postin tarkastusta käsittelevä kokoelma ja John Godfreyn lentopostikokoelma. Kummassakin näistä kokoelmista oli joitakin kiinnostavia M30 kohteita.
Jorma Keturin kokoelmassa, joka käsitteli pitkää aikakautta 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti, oli kuten arvata saattaa, juuri kokoelman loppupäässä muutamia M30 kohteita liittyen sodan sensuuritoimenpiteisiin. Kun ostaa kohteita kokoelmasivuilla, auttaa se ymmärtämään mitä ostaa, nimittäin yleisesti ottaen on tilanne usein se, että myynnissä olevat kohteet on vajaavaisesti määritelty – kun kohde on kokoelmasivulla, ei näin ole. Alla näkyvät kohteet olivat myynnissä ja kiinnostavia, koska kokoelmasivuilta voi lukea mistä on kysymys, en lähde seikkaperäisesti avaamaan kohteita, mutta kysymys on kiinnostavista sota-ajan sensuurikäytänteistä, joissa mm. vakuutettu kotimaan kirje on avattu sensuurissa ja suljettu sensuurin omilla sineteillä. Näitä uudelleen sinetöityjä vakuutettuja lähetyksiä tunnetaan aniharvoja. Toinen kiinnostava kohde on mustesensuroitu leima M30 lähetyksellä – tarkoituksena on ollut peittää kirjeen lähetyspaikka. Mustesensuroidut kohteet eivät ole yleisiä, koska toimepidettä harrastettiin kohtalaisen vähän.
Uudelleen sinetöity kuori myytiin sadalla eurolla ja leimasensuroidun lähetyksen sisältänyt kokoelmasivu sadalla kymmenellä. Ostajat saivat hyviä kokoelmakelpoisia kohteita sopivasti. Postimerkkimessuilla on saatavilla tai oikeastaan tilattavissa Jorma Keturin kokoelman sisältävä Liiton julkaisema kirja, eli jatkoa mm. Juhani Pietilän ehiökokoelman esitelleelle kokoelmia dokumentoivalle sarjalle.
John Godfreyn kokoelmassa, joka keskittyy lentopostiin Suomessa, Suomesta ja Suomeen sisälsi useita kiinnostavia M30 lentopostikohteita. Kokoelma myytiin useampana kohteena, joista osa sisälsi yhden kohteen ja osa yhden tai useampia kokoelmalehtiä. Näin ollen yksittäisten M30 kohteiden hankkiminen ei ollut kaikkien kohteiden osalta mahdollista. Kokoelma on aiemmassa ”olomuodossaan” dokumentoitu Postihistoriallisen yhdistyksen kokoelmia esittelevään kirjasarjaan, mikä onkin hieno juttu, sillä nyt se hajoitettiin. Kokoelma tietysti aloitti kotimaisten kohteiden osalta jo 1920 luvulta ja M17 kohteista, suuri osa kokoelman käsittelemästä ajanjaksosta osui kuitenkin M1930 ajanjaksolle.
Kokoelmassa oli hieman yli kaksikymmentä parempaa puhtaasti M30 kohdetta, joista mainittakoon kaksi kirjattua pikalentokirjettä Eurooppaan 1930-luvun alusta, joissa kummassakin oli käytetty postimaksuna M30 10mk Saimaa merkin I painosta. Kirjatut pikalentokirjeet eivät taksana ole erityisen ihmeellisiä, mutta kyseisen merkin hyvät käytöt ovat aina vaikeita kohteita ja allakin kuvassa näkyvät kohteet ovat siksi sopivia niin M30 filateeliseen kuin postihistorialliseenkin kokoelmaan. Kohteet myytiin yhdessä kokoelmasivulla, jonka myyntihinnaksi tuli mielestäni korkea 380 euroa.
Toinen 1930 luvun lentokohde, jonka tässä nostan oli Mannerheimille Bombayhin (nyk. Mumbai) Intiaan lähetetty lentokirje vuodelta 1936. Kirje on kulkenut Ruotsin ja Saksan kautta todennäköisesti Imperial Airwaysin reitillä Karachin kautta Bombayhin. Vastaanottaja tuo tässä tapauksessa lisähintaa ja kohde myytiin 200 eurolla. Kokoelman yksittäisistä kohteista kiinnostavimpiin kuului kirjattu lentopostikortti vuodelta 1941 Algeriaan. Kirjatut postikortit ovat vaikeita kohteita ja Euroopan ulkopuolelle USA:ta lukuunottamatta niitä tunnetaan vain aniharvoja. Kohde myytiin osana erää, jossa oli kuusitoista lähetystä sotavuosilta. Erän hinta nousi 560 euroon.
Vaikea Suomesta sodan aikana Englantiin 1941 lähetetty ja Bagdadin kautta ohjattu lentolähetys myytiin omalla kokoelmasivullaan. Kokoelmasivun tekstiin oli kirjoitettu, että lähetys olisi kulkenut Australiasta Bagdadin kautta Eteläiseen Afrikkaan kulkevaa n. hevosenkenkä (eng. horseshue) reittiä pitkin Etelä-Afrikkaan, josta se olisi kulkenut Englantiin. Oma käsitykseni on, että kyseistä reittiä lähetys kulki ehkäpä Sudaniin asti, josta se lensi Saharan Eteläpuolitse Afrikan Länsi-rannikolle, josta se kulki Englantiin. Koska Afrikan halki kulkeva reitti leikkasi tuhansia kilometrejä matkaa pois, pidän sitä paljon todennäköisempänä kulkureittinä. Kirje ei saavuttanut vastaanottajaansa vaan se lähetettiin takaisin Suomeen, tosin vasta vuonna 1945, postiyhteyden uudelleen avauduttua. Mielenkiintoinen ja hieno postihistoriakohde, joka ei jätä kylmäksi. Kylmäksi ei jäänyt hintakaan, vaan sen osalta puhalsi suorastaan kuuma liekki, nimittäin kohteesta taisteltiin aina 460 euroon saakka, mitä pidän aika kovana hintana.
Kokoelmassa oli myytävänä myös lento-onnettomuuspostia sekä runsaasti Suomen ja Pohjois-Amerikan välistä lentovene, eli ”clipper” postia. Kaiken kaikkiaan hinnat nousivat lähdöistään paljonkin, paremmat kohteet nousivat hyvinkin korkealle. M30 keräilijälle kohteita siis oli, mutta lentopostikokoelmissa, joita esitetään lentopostiluokan sääntöjen mukaan paino tulee jakaa kotimaisten ja ulkomaisten lähetysten kesken ja on harvinaista, että käytettäisiin vain käyttösarjan merkkejä. Näin ollen puristille kohteita ei sittenkään ollut tarjolla erityisen uskomattomia määriä.
Erissä oli varmasti mielenkiintoisiakin M30 kohteita tarjolla, en päässyt tutustumaan eriin työkiireiden takia ja olinkin näin ollen huonosti asemoitu niiden huutamisen suhteen – ja päädyin konservatiiviselle linjalle, mikä näkyi ”saannossa”. Se mikä jäi mieleen on, että huhut filatelian ja postihistorian kuolemasta ovat liioiteltuja.