Korviini on kantautunut tieto M30 kohteiden suorastaan ankarasta haalimisesta ja kohteiden hyvin syvällisestä tutkimuksesta, ympäri Suomen. Olen tietysti M30 keräilijänä hyvin iloinen, että M30 kiinnostaa ja, että kuten hyvään keräilyyn kuuluukin, kohteisiin syvennytään tarkasti. Postihistoriassa on tärkeää ymmärtää, että myös lähetysten sisältö on usein kiinnostava ja mm. joissakin sensuroiduissa kohteissa voi saada aivan erinomaista väriä kohteen kuvailuun, jos vaikkapa kuoressa kulkenutta kirjettä on sensuuri mustannut tai muutoin käsitellyt. Pakettipostin osalta on erittäin harvinaista, että avamaattomia paketteja tai paketteja, joissa sisältö on tallessa on jäänyt kokonaisina keräilijöiden haltuun. Jos näin onkin joskus käynyt, en ole koskaan itse sellaista nähnyt, kunnes vasta juurikin aivan vast´ikään.
Yllä: Avoimen luokan M30 kokoelman kokoelmakohde.
Keräilybuumin on saanut aikaan markkinoille tullut M30 merkeillä lähetettyjen pakettien erä, joiden sisältönä on kolmen tähden jaloviina, eli Jallu, pullo. Lähetykset on lähetetty Rajamäeltä 5.4.1932, eli samana päivänä kun kieltolaki lakkasi olemasta voimassa. Kysymyksessä on ensimmäisen painoluokan paketti, jonka lähettämiseen on käytetty 2kpl M30 2mk violettia ja 1kpl M30 1km oranssia leijonamerkkiä, eli yhteensä 5mk. Ensimmäisen luokan (alle 1kg) paketin taksa oli 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Itse en olisi uskaltanut pulloa lähettää ilman, että olisin maksanut lähetyksen särkyvänä. Huomautan, että kohde on ylihinnoiteltu, sillä sitä myyvä valtio-omisteinen keräilyliike tilittää jokaisesta myydystä kohteesta suuren määrän rahaa valtion kassaan, tätä tilitettävää osuutta kutsutaan yleisesti nimellä alkoholivero.
Palatakseni tähän lähetyksen ajankohtaan… siis juuri siihen päivään, kun kieltolaki loppui – kyseessähän oli vuonna 1919 alkanut kuiva kausi, joka kesti siis kokonaisuudessaan yli kolmetoista vuotta. Kieltolakia oli yritetty saada läpi useita kertoja, kunnes vuoden 1917 epäselvissä oloissa se meni läpi Venäjän väliaikaishallituksessa ruhtinas Lvovin toimiessa sen johdossa. Tämä hallitus päätti, että kieltolaki astuisi voimaan 1.1.1919. Tässä välissä Suomi itsenäistyi ja käytiin myös sisällissota… mutta lakia ei muutettu. Tämä aikakausi muistetaan myös ei pelkästään negatiivisena, nimittäin koskaan aiemmin eikä koskaan myöhemminkään, ole Suomessa ”yrittäjyys” ja ”tuontiagentuuritoiminta” kukoistanut niin vahvana kuin kieltolain aikana.
Yllä: Kieltolain aloittanut säädös vuodelta 1917
Itse asiassa kieltolaki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi, sillä käytännössä alkoholin kulutus siirtyi kokonaisuudessaan miedommista alkoholijuomista, kuten viineistä ja oluista kirkkaisiin. Lisäksi syntyi valtava rikollinen teollisuus ja maahantuontibusiness, jonka kustannukset ja lieveilmiöt itsessään olivat valtiolle kalliita. Tärkeimpänä rahallisena menetyksenä voidaan todeta olleen käytännössä kaikkien alkoholin verotulojen välitön menettäminen, nimittäin salakuljetetusta pirtusta ei veroja maksanut kukaan. Ulkomailla suomalaisten viralliseen tipattomuuteen suhtauduttiin nyrpeästi, Portugal kielsi suomalaisen paperin tuonnin ja Ranska asetti suomalaiset tuotteet boikottiin.
Kun kieltolaki kumottiin joulukuussa 1931 pidetyn kansanäänestyksen perusteella, alkaen huhtikuussa 1932, alkoi alkoholin myynti 5.4. kello 10 Oy Alkoholiliike Ab:n toimipisteissä. Tästä asti on Alko toiminut monopoliasemassa Suomessa – nähtäväksi jää tuleeko milloinkaan päivää, jolloin allekirjoittanut näkee viinan täydellisesti vapautuvan Suomessa. Olemme nähneet miten vaikeaa tuntuu neloskaljankin saaminen maitokauppaan olevan, viineistä puhumattakaan.
Viinan haitatkin ovat selvät – toivonkin kaikesta sydämestäni, ettei kukaan tästä avoimen luokan M30 keräilystä kovalla intensiteetillä nauttiva joudu suorittamaan seuraavana aamun katumusharjoituksia. Niille lukijoista, jotka ottavat asiat liian tosissaan saattaa kuitenkin pieni tutustuminen tällaiseen kohteeseen olla hermoja rauhoittava elämys.