Vierailin Lahden Postimerkkikerhossa kerhon puheenjohtajan Jouni Hynysen kutsumana. Vierailun tarkoituksena oli pitää esitys M30 keräilystä ja oikeastaan käydä läpi lyhyt oppimäärä mallin 1930 postimerkkien filateliasta ja kertoa hieman postihistoriasta. Paikalla oli arviolta kolmisen kymmentä henkeä, mikä tarkoittaa sitä, että Lahden kerho on kohtalaisen aktiivinen keräilykerho. Kerhoillan aluksi pidettiin huutokauppa, jossa oli parisen kymmentä kohdetta – mielestäni ihan sopivilla lähtöhinnoilla. Itsekin ostin yhden kohteen.
Lahden kerho on ylläpitänyt perinnettä toimittaa erikoisleimaus Lahdessa järjestettävien suurten urheilutapahtumien aikaan, näitä ovat mm. Finlandia-hiihdon leimaukset ja Salpausselän kisojen leimaukset. Tämä on toimintaa, jossa kulut kaatuvat kerholle ja kiitosta on tullut vähemmän kuin olisi ollut ansaittua. Käsittääkseni viime vuonna Lahden MM kisojen aikaan oli leimaus jopa ulkotiloissa, koska kisajärjestäjät eivät nähneet merkitykselliseksi edes antaa ”tukikohtaa” leimaukselle – korjattakoon tämä luulo, mikäli se on väärä. Ilmeisesti yleisö oli kuitenkin asiasta huomauttanut siinä määrässä, että järki on palaamassa järjestäjien päähän… toivottavasti. Kaikenlainen oheistapahtuma ei suinkaan ole pois kisaorganisaatiolta, vaan päin vastoin, lisää kisojen kiinnostavuutta kävijöiden silmissä. Erikoisleimaus on sitäpaitsi sen verran harvinaista herkkua tässä valtakunnassa nykyään, että se on suorastaan nähtävyys itsessään. Aikoinaan erikoisleimauksia tuntui olevan jos missäkin kissanristiäisissä, mutta nykyään toisaalta ei siis juuri missään. Lahden kisajärjestäjät saisivat olla ylpeitä kerholaisista, jotka jaksavat leimauksia järjestää.
Pitäessäni esitelmää sain hyviä kommentteja Lahtelaisilta – keskustelimme mm. jälkitaksoituksesta kohteen yhteydessä, joka oli edelleen lähetetty Unkariin. Todettiin, että jälkitaksoitus tapahtui vain, jos posti oli tehnyt virheen – muussa tapauksessa kyseeseen tuli lunastus. Tämä on hyvä tieto, sillä se tarkoittaa, että jälkitaksoitusta ei tullut esimerkiksi edelleen lähettämisten perusteella, koska niiden osalta ei ollut tapahtunut virhettä. Esitellyssä kohteessa edelleenlähettämisen oli kuitenkin maksanut erittäin suurella todennäköisyydellä alkuperäisessä osoitteessa asunut vastaanottajan perheenjäsen tai muu asuinkumppani.
Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, 2mk karmiini M30 leijona. Vastaanottaja on lähtenyt Unkariin. Lisätty Helsingissä ulkomaan kirjemaksun täydentämiseksi 3 kpl 50p vihreitä 27.4.1937 ja edelleenlähetetty Budapestiin, jonne saapunut 30.4.1937. Taksa: Kotimaan kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Lähetykset, joihin on edelleenlähetyksen takia lisätty ja mitätöity ”lisää” merkkejä ovat kiinnostavia kohteita.
Joku tiesi sanoa, että kyseisen kohteen (yllä oleva kuva) edelleenlähetysosoite, Budapestissa sijaitseva hotelli ”Hotel St. Gellert” ei olekaan mikään matkailijakoti, vaan ns. parempi hotelli. Ja epäilemättä tämä pitää paikkaansa – hotellin verkkosivut (hotelli on siis yhä olemassa) näyttävät, että kyseessä ei ole tosiaan mikään laavu. Tietoa hotellista löytyy muutenkin: Hotelli on avattu vuonna 1918, mutta sitä alettiin rakentaa jo vuonna 1912. Miksi rakentaminen kesti näin kauan – on jälleen kerran syytä pohtia ja muistaa että vuosien 1912 ja 1918 välillä käytiin Euroopassa maailmansota ja tuolloinen Itävalta-Unkari oli siinä yksi pääriitapukareista. Sodan jälkeen Itävalta-Unkari syöksyi kaaokseen ja Unkarissa elettiin hyvin vaikeita aikoja, vuoden 1919 aikana hotelli oli sotilaskäytössä mm. ns. krysanteemivallankumouksen aikana. Hotelliin kuului kylpylä (jota ilmeisesti nykyään pyörittää Budapestin kaupunki), joka saa vetensä kuumasta lähteestä. Käsittääkseni hotelli oli erittäin tunnettu 20- ja 30-luvuilla. Rakennus kärsi pahasti toisessa maailmansodassa ja restauroitiin sodan jälkeen. Nykyään se on osa Danubius yhtiötä, joka oli aikoinaan valtio-omisteinen. Tällainenkin uteliaisuus on mahdollista ja postihistoriallisesti perusteltavissa!
Kiitokset Lahden kerholle vieraanvaraisuudesta. Kaikessa tohinassa unohdin ottaa kuvia, sekös harmittaa näin jälkikäteen.