Yllä: 15mk sininen ja 6mk vihreä kirjatulla ensipäiväkuorella 13.9.1948 Helsingissä. Ei taksan mukainen.
15mk sininen leijonamerkki julkaistiin 13.9.1948 yhdessä 6mk vihreän merkin kanssa. Merkin käyttötarkoitus oli värinsäkin perusteella ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa, joka oli muuttunut kahdestatoista viiteentoista markkaan 1.7.1948. Merkki on viimeinen 40-luvun puolella ulkomaan kirjetaksalle julkaistu käyttösarjan merkki.
Yllä: 15mk sinisen kaikkien tilauserien palat. Oikealla yläkulmassa näkyvä tilauserän 790 sellupaperi (SP) näkyy hieman erivärisenä kuin muiden tilauserien valkoinen sellupaperi (VSP)
Merkkiä painettiin yhteensä 58 miljoonaa kappaletta, joka on huomattava määrä. Tämä johtuu siitä, että samalla tavalla kuin 12mk sinisen kohdalla PLH katsoi ilmeisesti merkin toissijaisen käyttötarkoituksen olevan kotimaan kirjetaksalla toimiminen, näin ollen merkistä tehtiin useita tilauseriä kotimaan ensimmäisen luokan kirjetaksan muututtua viideksitoista markaksi (1.12.1948).Huomionarvoista on myös todeta, että merkin ilmestyessä ulkomaan posti oli täysin vapautunut ja sitä lähetettiin suuria määriä enemmän kuin juuri sodan päätyttyä.
Yllä: kahden eri väriset (b) ja (a) rosohammasteiset 15mk siniset
Merkkiä painettiin ensin sellupaperille (SP) yhteensä 3 miljoonaa tilauserissä 790 (6-1948) ja 802 (9-1948) ja sen jälkeen valkoiselle sellupaperille (VSP) siten, että valkoiselle sellupaperille painettiin n. 55 miljoonaa merkkiä tilauserissä 802 (9-1948), 807 (10-1948), 811 (12-1948), 835 (5-1949) ja 843 (8-1949); yhteensä kuusi tilauserää. Tarkat jokaisen tilauserän tilausmäärät löytyvät Käsikirjan* IV osasta. Kuten yllä huomataan, painettiin tilauserän 802 merkeistä (pieni?) osa sellupaperille, tämä käy ilmi Kaupin* kirjasta ja jollakin tapaa myös LaPesta*. Sellupaperin merkeillä kulkeneet kohteet ovat ”parempia” kuin valkoisella sellupaperilla kulkeneet. Värejä 15mk sinisellä voidaan sanoa olevan neljä erilaista, violetinsävyinen tummansininen (a) löytyy vain tilauserästä 790, tummansininen (b) eristä 790, 802, 835 ja 843 sininen (c) kaikista tilauseristä, ja vaalean sininen (d) tilauserist 807 ja 835.
Yllä: Pieni siirtymä ja erittäin huono keskitys
Merkin liimana, kaikissa tilauserissä, käytettiin liimaa 6 (lm6) eli maitomaista vaaleaa kirkasta liimaa. Erikoisuuksina merkistä tavataan rosohammastetta (RH) ja tarttumia (TA). Lisäksi tavataan hammastesiirtymiä ja ohutta ja paksua paperia (Px ja Py). Myöskin merkin päälle osuneita reunavesileimoja löytyy, laskoksia tavataan ja jopa sokkohampaita. Merkki on siis monipuolinen erikoisuuksiensa suhteen!
Yllä: Kohtalaisen ”iso” tarttuma 15mk sinisellä merkillä.
Kuten yllä jo todettiin oli merkin käyttötarkoitus ulkomaan kirjeen postimaksuna toimiminen, kirjeen (-20g) taksa ulkomaille vaihtui viideksitoista markaksi 1.7.1948 ja jatkui samana aina 31.10.1949 saakka, kysymyksessä on siis 14 kuukauden mittainen taksa-aika.
Yllä: Helsingistä 18.1.1949 Clevelandiin Ohioon USAan ja Vuoksenniskalta 26.1.1949 Hollywoodiin USAan lähetetyt kirjeet, 15mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
Yllä: Jyväskylästä 25.12.1948 Neustadtiin, Saksaan lähetetty kirje. 15mk sellupaperinen merkki sinkkuna. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Sellupaperiset merkit käyttötarkoituksen mukaisilla lähetyksillä ovat kohtalaisen vaikeita.
Yllä: Kaipiaisista 26.7.1949 Lontooseen Iso-Britanniaan lähetetty kirje. Suttuinen leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin lähetetty lentokirje (<10g). Sensuroitu itävallassa ”Österreichische Zensurstelle 114”. M30 15mk sininen leijona ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentotaksa Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3mk jokaiselta 5g:lta, yhteensä 21,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.
Yllä: Suonenjoelta 8.7.1948 Boxhill-on-see:n Englantiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. Esperanto-aiheinen kuori. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g) 1.7.1948 – 31.10.1949 24,00mk
Ulkomaan kirjeen lisäksi 15mk sininen merkki sopi ilmestyessään myös asiakirjaan ulkomaille, saantitodistukseen ja tiedusteluun. Nämä eivät ole yleisiä postihistoriallisia kohteita. Kotimaan kirjetaksa muuttui 1.12.1948 viiteentoista markkaan ja tällöin 15mk sininen oli käytännössä myös kotimaan kirjetaksan merkki, sillä se oli 15mk Olavinlinna-merkin ohella ainoa taksalle yksin sopiva M30 käyttösarjan merkki. Samana päivänä (1.12.1948) myös Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa muuttui viiteentoista markkaan.
Yllä: Kirje Mikkelistä 11.6.1949 Boråsiin Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1948 – 31.10.1949 15,00mk. (Lisätty 19.6.2014)
Yllä: Helsingistä 3.12.1948 Valkeakoskelle lähetetty kirje. Taksan kolmas päivä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.
Yllä: Vilppulasta 16.10.1949 Helsinkiin lähetetty kirje. Kirjeen taakse lyöty Helsingissä leimaus ”Kirje saapunut avonaisena Helsingin postikonttoriin”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.
Yllä: Klaukkalasta 6.4.1950 Helsinkiin lähetetty kirje. Ilmeisesti leimattu lennättimen leimalla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.
Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä (Helsinki 27) 3.4.1950 Pietarsaareen. 2kpl M30 15mk sininen, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 30,00mk.
Yllä: Helsingistä 7.12.1949 Kotkaan lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.
Yllä nähdään, että voidaan perustellusti ajatella, että 15mk sinisellä merkillä on ”kaksi” käyttötarkoituksen mukaista käyttöaikaa – ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika ja kotimaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Lisäksi mukaan voidaan ajatella kuuluvan Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Näiden ulkopuoleltakin toki löytyy käyttöjä, sillä merkki oli käypäinen koko M30 käyttösarjan käyttöajan loppuun saakka.
Yllä: Pakilasta 14.9.1950 Nummelle särkyvänä lähetetty paketti. Paino 0,7kg. Kirjoitettu kosmos-kynällä 50%, joka tarkoittaa 50% taksan lisäystä, koska paketti on kulkenut särkyvänä. 3kpl 15mk sininen, yhteensä 45mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1950 – 31.12.1951 30,00mk, särkyvänä lähettämisen lisä 50% taksan lisäys (0,5*30,00mk=15,00mk), yhteensä 45,00mk.
Yllä: Kirje postiennakolla Helsingistä 29.1.1950 Nummelle, M30 15mk sininen, 10mk violetti ja 2kpl 2mk vihreä, yhteensä 29mk. Postiennakko 165mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, postiennakko (-10000mk) 14,00mk, yhteensä 29,00mk.
Yllä: Kirje Gölbystä 9.1.1950 Filchburgiin Massachusettsiin USA:n lähetetty kirje. M30 15mk sininen ja 5mk keltainen, yhteensä 20mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.
Yllä: Postikortti Vesilahdesta 22.11.1952 Jutikkalaan. 15mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.
Yllä: Kirje Helsingistä 22.12.1949 Tukholmaan Ruotsiin, Mukana vuoden 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1949 – 30.6.1950 20,00mk. Alitaksa! ei kuitenkaan mennyt lunastukseen.
Yllä: Turusta 2.1.1950 Göttingeniin Brittiläiselle alueelle Saksaan lähetetty kirje. Leimattu ”T” lunastuksen merkiksi, kirje on nimittäin alitaksainen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.
Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa vaihtui 1.7.1948 viideksitoista markaksi, mutta 15mk sininen leijonamerkki ilmestyi vasta 13.9.1948. Tähän väliin jää 72 päivän pituinen ”aukko”, jona aikana 15mk ulkomaan taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Relevantein tämän ajanjakson postitteista on 15mk Olavinlinna-merkin käyttö yksin ulkomaan postitteella, koska tämä oli ainoa M30 merkin ”single” käyttö, joka sopi taksalle. Myös muut kombinaatiot tältä n. 2½ kuukauden ajalta ovat ns. ”pikkuhyviä”.
Yllä: Kaksi yllä jo mainittua käyttöä 15mk Olavinlinna-merkeillä tuona 72 päivän aikana, jolloin ulkomaan kirjetaksalle ei ollut muuta yksin sopivaa M30 merkkiä. Kirje 6.9.1948 Helsingistä Glamiin, Walesiin ja kirje 3.7.1948 Helsingistä Berliiniin Saksaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. 
Yllä: Lentokirje 1.9.1948 Helsingistä Lontooseen Englantiin, paino <5g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Yllä: Kirje Heinolasta 24.8.1948 Lontooseen Englantiin, paino <5g. M30 12mk sininen ja 2kpl 3mk vihreä, yhteensä 18mk. Taksa: Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Huomaan, että minulla on heikosti 15mk sinisen merkin postihistoriaan ja filateliaan liittyviä erikoisuuksia; vaikeat lähetyslajit puuttuvat lähes tyystin.
* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki
* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969
*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku