Forssan Filatelistikerho ry täytti 29.1.2022 90 vuotta. Asiaa päästiin juhlistamaan tänä viikonloppuna kerhonäyttelyn merkeissä, Forssassa tietenkin. Kuhalankadun järjestöjen talo oli valjastettu noin 140 kehyksen juhla-näyttelylle pitopaikaksi ja nähtävänä oli kokonaista 48 kokoelmaa filateliaa, postihistoriaa, kortteja ja muuta keräilytavaraa. Mukana oli paljon kokoelmia, joita en ollut koskaan ennen nähnyt ja joita tuskin kukaan muukaan oli koskaan ennen nähnyt – eli ensikertalaisia kokoelmia kehyksissä. Ilahduttavaa oli havaita, että M30 oli vahvasti edustettuna, nimittäin mukana oli Carl Appelbergin M30 filateelisesti kasattu postihistoriakokoelma ja M30 kohteita oli mukana monessa muussakin kokoelmassa.
Appelbergin kokoelmassa on monta hyvää M30 kohdetta. Huomasin mm. postiosoituksen ulkomaille (Saksaan) ja saantitodistuksen Pohjoismaihin (Ruotsiin). Erinomainen kohde on vakuutettu paketti Neuvostoliittoon vuodelta 1945, vaikka kortti onkin vain puolikas. Yleisemmin tunnettua kanuuna-osastoa edustaa mm. 2½mk punainen taksanmukaisena yksittäiskäyttönä postikortilla ulkomaille. Näiden lisäksi on monta muutakin hyvää kohdetta. Kokoelma on hieno. Huomasin, että joku painotuotteeksi kelpaava postikortti oli eksynyt postikortin paikalle ja wanhan toistuvan asian, joka liittyy kiinnostavaan, mutta auttamatta väärätaksaiseen Bulgariaan sodan aikana menneeseen lentopostikorttiin. Bulgaria oli liittynyt Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliittoon, jossa Suomikin oli jäsenenä. Tehty sopimus ei kuitenkaan kattanut lentotaksoja. Kortilla maksuksi laitettu 4mk postitalo-merkki ei yksin riittänyt oikean taksan maksamiseen, joka lähettämisen aikaan siis oli 2mk postikortti ja 4mk lentolisä Eurooppaan. Noh… jokatapauksessa erittäin kiinnostava kohde. Kokoelma on kehittynyt sitten SFEX näyttelyn muutamilla hyvillä kohteilla.
Paikalla oli mm. Tavastex 2022 näyttelyssäkin nähdyt, Forssan kerhon puheenjohtajan Kari Tapolan M54 kokoelma ja Mika Issakaisen Malli 1990. Anssi Mikkolan Viipurileimat kokoelma oli näytillä ja käsitti 8 kehystä. Petri Janssonin ”Filatelian sanastoa” kokoelma, joka ei ehkä ole ns. näyttelysääntöjen mukainen on mielestäni sellainen, että se tulisi olla näytillä jokaisessa näyttelyssä muita kuin ”valmiita filatelisteja” varten – kokoelmassahan selitetään tosielämän esimerkein filatelian terminologiaa. Katsoessani esitystä ja lukiessani kohdan ”siirtymä” tuli mieleeni, että muutamien mm. kohteita myyvien henkilöiden olisi syytä nähdä mikä se siirtymä oikeastaan on – niin paljon yritetään huonoja keskityksiä myydä siirtyminä. Erityisen paljon on M17 kohteiden osalta ollut kaikenlaista ”siirtymäfilunkia” liikenteessä – Janssonin kokoelmasa on hieno M17 siirtymä, joka käytännössä näyttää ei vähempää kuin neljän merkin aluetta yhdellä merkillä. Kokoelmien arvosteluun sai jokainen omalta osaltaan osallistua ilmaisemalla oman suosikkinsa ja samalla osallistui arvontaan – toki kokoelmat arvosteltiin myös tuomarien toimesta, mutta tässä kisassa kyseessä oli siis ”yleisön suosikki”.
Paikalla oli myös pari myyjää, paikallinen tiski, jossa oli myös käsittääkseni Forssan kerhon tavaraa ja Vesa Järvistö, joka oli selvästi tullut täyden perävaunun kanssa paikalle. Hämeenlinnan jälkeen Vesa oli hieman uudelleen järjestellyt myytäviään ja jotakin uuttakin tavaraa oli ilmeisesti mukana.
Yksi asia jäi minua hiukan ihmetyttämään ja se oli, että miksi paikalla ei ollut kovin paljon väkeä, vaikka näyttely oli hieno ja mukana oli kiinnostavia kokoelmia. Mietin myös sitä, että miksi Tamcollect tapahtuma Tampereella piti järjestää samana päivänä. Yksi syy saattoi olla se, että oli Tampere-päivä, mutta todellinen syy lienee ollut se, että asiasta ei oltu oltu riittävällä tavalla yhteyksissä puolin ja toisin. Tästä on syytä oppia jotakin ja olisi hyvä, että Liiton sivuilla ja Filatelisti-lehdessä olisi aina ajanmukainen filateelinen kalenteri, jota tarkkaamalla pääsisi perille siitä, että minä viikonloppuina joku muu on järjestämässä jotakin… ettei tarvitsisi juuri samaan aikaan pitää kahta kiinnostavaa tapahtumaa kahdella paikkakunnalla.
Löysin muutamia kohteita, joista esittelen tässä pari. 6.12.1932, eli itsenäisyyspäivänä Ranskaan Pariisiin lähetetty kirje, joka oli lähetetty 2½mk sinisellä M30 leijonamerkillä kotiutui euron laatikosta. Vuosi 1932 on myös Forssan kerhon perustamisvuosi. Sinistä 2½mk M30 merkkiä painettiin 8 miljoonaa kappaletta ja sen käyttötarkoitus oli UPUn värisuosituksen mukaan ulkomaan kirje. Toinen kohde, jonka sain mielestäni riittävän edullisesti on 12.6.1930 Helsingistä Berniin lähetetty kirjattu lentokirje. Kirjeellä näkyy sininen Par Avion lipuke, joka otettiin käyttöön 1928 samassa yhteydessä kun UPU:n sopimuksen mukaisten lentotaksojen käyttö aloitettiin. Lentokausi vuonna 1930 alkoi 1.5. ja päättyi 15.9. Kirje on suurella todennäköisyydellä lentänyt Tukholman kautta, josta se on kulkenut junalla Malmöön ja sieltä lentona eteenpäin Baseliin saakka, jonne se on saapunut 13.6.1930, eli lähettämistä seuraavana päivänä. Kuori on siisti ja ihan ”pikkunäppärä”, mutta ei erityisen harvinainen.
Vaikeampi ja postihistoriallisesti kiinnostava kohde löytyi myyntikansiosta. Kohde on surukuori, joka on lähetetty painotuotteena Saksaan vuonna 1947. Kiinnostavan siitä tekee sen lisäksi, että se on lähetetty käyttötarkoituksen mukaisesti 2½mk vihreällä merkillä se, että painotuotteiden lähettäminen Saksaan tuli sodan jälkeen mahdolliseksi vasta 4.10.1947. Tuolloinkin painotuotteet olivat mahdollisia vain USAn hallitsemalle vyöhykkeelle – ranskalaiselle ja brittiläiselle vyöhykkeelle painotuotteet tulivat mahdollisiksi vasta vieläkin myöhemmin, vuonna 1948. Kohteelle onkin osoitetietoihin kirjoitettu ”U.S. Zon.”… kuinkas muutenkaan. Kyseessä on tietysti jonkin sortin hifistely, mutta mikäli kiinnostuksen kohteena on postiyhteyksien avautuminen sodan jälkeen, ovat tällaiset avautumisen jälkeen kulkeneet lähetykset tietysti kiinnostavia. Kaiken kaikkiaan saanto oli odotettua parempi, kun käpälään tarttui tämä painotuotelähetyskin. Ei voi valittaa… eikä kannata vaikka voisikin.
Näyttely sulki ovensa neljältä ja kuudelta oli alkava Kerhon 90-vuotisjuhla. Intermission ajaksi päädyin ottamaan torkut varaamaani hotellihuoneeseen. Minut oli kutsuttu pitämään esitelmä ”sopivasta aiheesta” vuosijuhlaan ja kuten kuka tahansa täytyyhän sitä esitykseen valmistautua hyvin lepäämällä. Mielenkiintoinen asia liittyi varaamaani hotellihuoneeseen… hotellin nimi on ”Maakunta” ja se sijaitsee Forssan keskustassa – tilasin huoneen soittamalla suoraan hotelliin ja sain huoneen noin kympin edullisemmin kuin mitä olisin sen saanut ottamalla sen Internetin palvelujen kautta… tämän vinkin minulle antoi Kari Tapola kuultuaan asiasta Vesa Järvistöltä. Ilmeisesti palvelut nyhtävät hotelleilta sen verran tehokkaasti rahaa, että ne nykyään myyvät halvemmalla suoraan soittaville. Aikamoinen juttu ja varmasti hyvä vinkki kaikille ainakin pienempiin ei-ketjuhotelleihin majoittuville vastaisen varalle.
Maakunnasta on noin 500 metrin matka Forssan kerhon osoitteessa Rajakatu 11 sijaitsevaan kerhohuoneistoon. On luksusta, että kerholla on oma huoneisto, jossa kokoontua. Forssalaiset ovat nähneet vaivaa ja näkevät jatkuvasti vaivaa sen eteen, että rahoitus huoneistolle löytyy. Joka kuukausi on vastike maksettava. Tätä varten kerho järjestää Huutokortti-huutokauppoja ja myyntitapahtumia. Seuraavan kerran, kun ostetaan Huutokortista muistetaan, että huutomaksujen tuotto menee harrastuksen tukemiseen.
Kerhohuoneistossa oli kerholaisia jo hyvissä ajoin paikalla ja tekniikka saatiin nopeasti pelaamaan. Pian klo. 18 jälkeen nostettiin alkumalja 90-vuotisen historian kunniaksi ja tervetuliaisiksi. Ex-tempore, mutta selväksi forssalaiseksi tavaksi muodostuen, nähtiin myös ”forssalainen kuohuviini-kaste” – eli jonkinlainen filateelinen baptismi. Tämän jälkeen Kari Tapola lausui lyhyet tervehdys ja avaussanat, jota seurasivat paikalla olleiden kerhojen ja Filatelistiliiton edustajien tervehdykset Forssan kerholle. Näiden jälkeen nautittiin maittava ateria. Aterian jälkeen, kuitenkin ennen jälkiruokaa ja kahveja oli esitelmän vuoro. Eli allekirjoittanut nousi lauteille. Kerroin Forssan kerhon alkuvaiheista käyttämällä materiaalina Forssan Lehden arkistosta löytyvää tietoa ja siis ”lehtileikkeitä” ja niiden sisältöä ja yritin sitoa päivämääriä filateliaan ja postihistoriallisiin kohteisiin. Yleisesti ottaen kävin läpi vuoden 1932 tapahtumia myös isossa kuvassa.
Esitelmässä käytiin läpi kaikki 1932 ilmestyneet merkit, joista kolme on Suomen Punaisen Ristin lisämaksullisia merkkejä, jotka kuvaavat Helsingin rakennuksia. Tähän asiaan minulla oli kovin vähän materiaalia, mutta onneksi en ole yksin tässä maailmassa – asia, joka usein erottaa filatelistit muusta maailmasta on juuri se, että he ovat osa yhteisöä. Sain nimittäin apua asiassa Japanista Matti Jaakkolalta, joka kaivoi oman kattavan SPR postihistoriakokoelmansa uumenista lähetyksen jokaiselle 1932 julkaistuista SPR merkeistä ja vieläpä Forssan kerhon perustamispäivänä leimattuna ja lähetti kuvat minulle! Olisi tärkeää saada Matin kokoelman nähtäväksi mahdollisimman pian johonkin kotimaiseen näyttelyyn. Esitelmä meni ilmeisesti aika hyvin, koska vain yksi läsnäollut henkilö nukahti! Esitelmän jälkeen onnittelin Forssan kerhoa Salon kerhon puolesta ja ojensin asiaan kuuluvan ja esitelmänkin sisältöön nivoutuvan lahjan pj. Tapolalle. Oli jälkiruoan aika. Viimeinen ohjelmanumero oli huutokauppa, jossa myytiin oikeus sytyttää merkkirovio, jossa noin 150 tuhatta heikkolaatuista massamerkkiä poltettiin pois markkinoilta – sytytys tapahtui toisena näyttelypäivänä sunnuntaina. En sitä ollut näkemässä.
Seuraava Forssan kerhon tapahtuma on jo perinteinen myynti- ja vaihtotapahtuma 5.11.2022 samassa Kuhalankadun tilassa, jossa näyttely järjestettiin.