lentolisä

Uusi merkkeilyvuosi 2024

13 tammikuun, 2024 By Mikael Collan

Olemme jälleen päässeet käsiksi uuteen merkkeilyvuoteen 2024! Hyvää alkanutta vuotta kaikille filatelisteille!

Vuoden tapahtumista tiedossa on jo nyt, että kansallinen näyttely pidetään Joensuussa huhtikuussa ja loppuvuodesta Tanskassa on kansainvälinen isompi näyttely. Virossa järjestetään Mare Balticum näyttely. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa tulee ainakin näihin hyvää suomalaista osallistumista. Liiton puheenjohtaja vaihtuu liittokokouksen yhteydessä – toivottavasti aktiivit pohtivat jo nyt sopivia kandidaatteja. Huutokauppoja nähtäneen saman verran kuin päättyneenäkin vuonna, sisäänotto on ollut käynnissä useampiinkin huutokauppoihin jo jonkin aikaa. Kaiken kaikkiaan keräilijää odottaa epäilemättä hyvä vuosi – kuten aina.

Mutta aforismeista siirryttäköön itse asiaan…. Eräässä kotimaisessa nettihuutokaupassa myytiin kiinnostava 6mk oranssin tuplaehiökortin Ruotsista palautettu vastausosa, jolle lentolisämaksu oli maksettu erikseen ruotsalaisella 10 äyrin merkillä. Vastaavia tapauksia tunnetaan jonkin verran ja ne ovat sopivia kuvaamaan kansainvälisen postin ”mahdollisuuksia” lisätä ulkomailta tulleille lähetyksille eteenpäinlähetyksen tai, kuten tässä tapauksessa, palautuslähetyksen yhteydessä oman postilaitoksen lisäpalveluita. Näin syntyy mielenkiintoisia sekapostitteita kahden maan postihallintojen taksoin ja merkein. Postikortin taksa Pohjoismaihin Suomesta oli kortin lähettämisen aikaan vuonna 1947 juurikin 6 markkaa. Vastausosan viereen tuli leimata lähetyksen yhteydessä leima, kuitenkin siten, että leima ei mitätöi ehiökorttiin painettua postiarvoketta. Näin tässäkin kortissa on tapahtunut. Ruotsissa on vastauslähettäjä sitten halunnut, että kortti kiiruhtaa nopeammin ja lisäksi on maksettu lentolisä. Ruotsissa oli vuonna 1947 yleinen tapa, että kaikki Eurooppaan suunnattu posti kulki ilman lentolisää lentona aina kun se oli mahdollista. Vain jos erikseen haluttiin, että lähetys varmasti lentää oli lentomaksun maksaminen tarpeellista – näin meille kertoo ruotsin lentotaksakirja ja sen sivu 48, joka kuvaa lentotaksoja 1.1.1947 alkaen ”Brev, brevkort och postananvisningar till europeiska länder samt brevkort och brev om högst 5g vikt till Nord- och Mellanamerika flygbefordras i viss utsträckning utan tilläggsporto.” Lentolisä kirjeille (per 20g) ja postikorteille (kpl) oli 10 äyriä.

Niille teistä, jotka olette kiinnostuneita ruotsalaisesta postihistoriasta suosittelen Ruotsin postihistoriallisen yhdistyksen sivuja, josta löytyy mm. projektina rakennettavan Ruotsin postihistoriallisen käsikirjan (1920-1994) tällä hetkellä olemassa olevat osat. Erinomaisena resurssina ja kaikkien saatavana vapaasti ladattavana on myös Karin Svahnin kokoama ruotsalaisen lentopostin taksakirja (PDF) , jossa lentotaksat on käyty kattavasti läpi vuodesta 1920 aina vuoteen 1992. Kannattaa ladata omaan arkistoon, koska teos mahdollistaa lentopostin taksojen tarkan ymmärryksen. On syytä huomata, että vaikka ruotsalaiset systeemit ovatkin aika hyvällä mallilla, on meillä Suomessa asia aivan erinomaisesti – taksakirja on aivan huippulaadukas ja auttaa keräilijää ymmärtämään monella tapaa postinkulkua. Myös muuten meillä on filatelian kotimainen kirjasto erinomaisessa kunnossa. Postihistoriallisen yhdistyksen ja nyttemmin Filatelistiliiton julkaisemat kokoelmakirjat ja Liiton sivuilta ladattavissa oleva materiaali ja katseltavissa oleva kokoelmakirjasto tuovat taksatiedon ja muun osaamisen lisäksi valtavasti tietoa tarjolle. Koskaan ei ole ollut yhtä helppoa päästä jyvälle lähetyksistä kaikkine niiden hienouksineen.

Noh… takaisin tähän lähetykseen… kortilla käytetty merkki on kolmelta sivulta hammastettu Facit #370B, joka kuvaa Esaias Tegneriä, 1782-1846 elänyttä runoilijaa. Runoilun lisäksi Tegner oli kreikan kielen professori ja piispa. Miestä on kutsuttu Ruotsin modernin runotaiteen isäksi ja maan ensimmäiseksi moderniksi mieheksi – ei varmasti mitenkään helpostitäytettäviä saappaita tai ”arvonimityksiä”. Tunnetuin Tegnerin teoksista on Frithjofin saaga, joka käsittääkseni on kuvaus skandinaavisesta elämästä ja on ruotsalaisittain kansallisromanttinen.

Tegner rakastui palavasti naimisissa olevaan naiseen kotikaupungissaan Lundissa. Naisen kylmä suhtautuminen moderniin mieheen luultavasti loi riittävästi ristiriitaa romantikon sydämeen, jotta runosuoni pulppusi tehokkaasti. Meriiteillään hän pääsi jäseneksi kuninkaalliseen tiedeakatemiaan. Muutto toiseen kaupunkiin ja piispanvirka Växjössä eivät rauhoittaneet miehen psyykettä, sillä Tegner katui valintaansa lähes heti ja vaikka hän ilmeisesti hoiti piispanvirkansa asiallisesti kävi eräällä matkalla vuonna 1840 Tukholmaan hassusti, mies nimittäin pamahti hulluksi. Vietettyään vuoden parantolassa Schleswigissä hän parantui ja palasi kotiin. Tegner ei kuitenkaan ilmeisesti koskaan toipunut täysin, koskei pystynyt viemään loppuun keskeneräisiä runoteoksiaan ja kuoli vuonna 1846. Jos joku käy joskus Lundissa, löytyy sieltä Tegnermuseo.

Vuoden 2023 viimeinen huutokauppa oli Järvenpään Filateliapalvelun HK 30 joka päättyi 30.12. On todettava aika kylmästi, että M30 osalta huutokaupassa oli kovin vähän nähtävää. Tavara oli aikamoisen tavanomaista ja erityisesti lähetysten osalta ei mitään kiinnostavaa ollut myytävänä. Tämä on sinänsä kiinnostavaa, että yleensä löytyy ainakin yksi kohde, joka kiinnostaa, mutta tällä kertaa näin ei ollut. Nostetaan kuitenkin yksi kohde, erä, jossa oli muutamia M30 siirtymiä, joista yhden markan oranssin siirtymä oli kohtalaisen hyvä sekä M1975 siirtymänelilö. Syystä tai toisesta tämä kohde nousi 15 euron limitistään 45:een euroon.

Vuoden 2024 ensimmäinen Philabid alustalla päättyvä huutokauppa on Suomen Filatelistiseuran ”suurhuutokauppa”. Näitä ilmeisesti järjestetän ainakin kerran vuodessa idealla, että mukana on parempaa tavaraa kuin ”tavallisissa” huutokaupoissa. Tämä ajatus paremmuudesta toteutuu ainakin tällä kertaa hyvinkin, sillä mukana oli paljon hyviä kohteita. Myös M30 osastolla oli nähtävää. Nähtävää on aina myöskin se, kun mopo keulii… tällä kertaa tankit olivat täynnä menovettä ja vauhtia riitti.

Malli 1930 osastolla oli vähän vajaa kolmekymmentä kohdetta myytävänä ja myytyä tuli yhdeksän kymmenestä mikä kertoo siitä, että M30 keräilijöitä tai ainakin keräilijöitä, joille M30 kohteet sopivat on liikkeellä. Filateliapuolella myytäviä oli mukana muutamia, näistä kiinnostavimpia olivat hammaste-erikoisuudet, joita nostan kolme kappaletta. 50p vihreän leijonamerkin suuri hammastehyppäys, joka oli johtanut siihen, että merkin alareuna oli jäänyt hammastamattomaksi oli laitettu myyntiin 40 euron lähdöllä. Kohde on vaikea ja vastaavia tunnetaan käsittääkseni yksi toinen kohde, kolmirivilö. Tällä kertaa tämän erikoisuuden myyntihinta oli 85€. Toinen hyvä hammastesiirtymäkohde oli 3mk oliivin merkin siirtymä, joka jätti arkin ylimmän merkin yläosaan valkoisen alueen – kyseessä oli pari. Tämä kohde nousi 35 euron lähtöhinnastaan 67 euroon. Hammaste-erikoisuudet siis kiinnostavat. Myytävänä oli myös hammastamattoman 5mk violetin merkin pystypari, joka meni kaupaksi seitsemällä kympillä, nousua 25 euron limitistä siinäkin runsaasti. Kiinnostavat filateliakohteet näköjään menevät kaupaksi ja hinnatkin nousevat.

Postihistoriapuolella oli tarjolla hyviä kohteita. Kotimaassa tehdyt kaksi postiennakko-osoitusten pidennyspyyntöä olivat kiinnostavia ja hyviä postihistoriallisia kohteita – vastaavia ei tule joka päivä vastaan. Ehkäpä siksi niistä kiinnostuttiinkin, vaikka usein lomakekäytöt ovat jääneet ilman suurempaa mielenkiintoa – ei tällä kertaa. Kohteet olivat siitä hyviä, että ne olivat liikkeiden tekemiä pyyntöjä ja näin ollen uskottavia, ei filateelisia. Toinen kohde oli mitätöity postihallinnon leimalla, mikä tekee siitä ”kivan” ja toisessa oli korkea taksa, useita 25mk merkkejä. Kumpikin oli laitettu myyntiin 50 euron pohjahinnalla, josta kumpikin kapusi 231 ja 241 euron hintaan. Ei ollut halpaa tämä makkara. Näissä kohteissa täytyy ottaa huomioon, että ne täytyy taittaa ja asetella kokoelmasivulle, muuten niiden esittely on hankalaa. Selkeästi kuitenkin on kysymys kokoelmakelpoisista kohteista.

ASEA reijitettyt merkit pakettikortilla myytiin 61 eurolla ja 1mk oranssi automaattimerkki yksin postikortilla jäi 15 eurolla myymättä. Kreikkaan lähetetty pakettikortti vuodelta 1937 myytiin 32 eurolla, mikä ei mielestäni ollut yli-kallis hinta, koska Kreikka on hyvä kohdemaa.

Jos jotain pitää ihmetellä, niin ihmettelen sitä, että miksi 2½mk punaisella leijonamerkillä vuonna 1943 Ranskaan lähetetty postikortti mennyt edes limitillään 250€ kaupaksi. Kyseessä on erittäin harvinainen M30 yksittäiskäyttö, joita tunnetaan alle 10 kappaletta. Harmaasta aineestani pystyn repäisemään muistikuvan, jonka mukaisesti vastaava on viimeksi myyty julkisessa kaupankäynnissä Suomessa Hellmanilla ja tuolloin hinta on ollut kaikkine kustannuksineen noin 350€, tässä olisi voinut päästä vähän edullisemmin. Aina näitä ei voi ymmärtää, lieneekö tarvettakaan. Se on kuitenkin takuuvarma asia, että kaikilla ei näitä ole.

Lissabonin leimat selkeinä kuoren taustapuolella

Myytävänä oli myös Joulukuussa 1940 Argentinaan lähetetty 3½mk sinisellä leijonamerkillä maksettu kuori, jonka selostetekstissä luki, että se olisi kulkenut Siperian kautta. Kuorella kuitenkin oli nähtävissä Argentinan tuloleima (onneksi kumpikin puoli oli kuvattu – tästä propsit huutokaupan järjestäjille!), josta nähdään, että kirje on kulkenut hitaasti. Posti kulki syksyllä 1940 välillä Siperian ja välillä Lissabonin kautta. Lissabonin kautta kulkenut posti meni laivoilla USA:an ja sieltä eteenpäin. Kuljetusreitit Etelä-Amerikkaan kulkivat samoja reitejä (siis samoina päivinä ohjattiin samaa kautta). Lähettämisen aikaan lähetetty USA:n posti reititettiin Lissabonin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että tässäkin myyty kuori on mennyt Lissabonin kautta. Aiemmin kirjoitin, että leimat olisivat Lissabonista, mutta niinhän ne eivät ole – kannattaisi blogin kirjoittajankin avata silmänsä! Kohteen lähtöhinnaksi laitettu 50 euroa ei ole sodan aikaisesta Etelä-Amerikkaan lähetetystä kuoresta erityisen paha hinta, vaikka kohdeseloste ei pitänytkään paikkaansa – toki jos ajatteli ostavansa Siperian kautta kulkeneen kohteen, niin silloin saattaa harmittaa.

Kuten tiedämme M30 kohteita on myytävänä usein myös muissa kuin M30 osastossa, näin oli tälläkin kertaa. M54 osastossa oli myytävänä kotimaassa lähetetty vakuutettu kirje vuodelta 1959 Espoosta Inkooseen. Vakuutussumma oli ollut messevä 410.000,00 markkaa. Taksakin oli kunnioitettavan korkea 865mk ja siitä osa oli maksettu M30 merkeillä, kahdella 100mk Helsinki merkillä. Limitiksi oli laitettu 50 euroa, mitä pidin aika kovana, vaikka korkeasta vakuutusarvosta olikin kyse. Hyviä kotimaan vakuutettuja lähetyksiä M54 ajalta nimittäin on kyllä löydettävissä ja hinnat yleensä pyörivät 5-30 euron haarukassa. Tällä kertaa eivät pyörineet… poltetun kumin ja mopobensan kiivaasta palamisesta johtuneen savun hälvettyä löydettiin kohteelle uusi omistaja 502 euron hintaan. Saatiinko vuoden kovin keulinta kellotettua jo näin alkuvuodesta? Se jää nähtäväksi.

Kuvioleimojen osastossa oli myytävänä vaikea kuvioleima nro. 4K Aaro Laitisen leimaamana M30 kuorella. Kyseessä on siis ”reikäleipä”-tyyppinen leima, jota lienee käytetty saapumisleimana. En tunne asiaa paremmin, mutta taitaa olla postinhoitajan itse tekemä juttu. Kuoren hinta kipusi 31 euroon, mikä ei ole mahdottomuus, koska kohde ei ole helpoimmasta päästä. Muuta M30 tavaraa myytiin mm. lentopostin osastossa – tämähän on aika tavallista. Lentoposti meni kaupaksi koviin hintoihin ja ilmeisesti asiaan liittyy isompaa innostusta juuri tällä hetkellä. Joensuun näyttely painaa päälle ja jos haluaa sinne rakennella lentopostikivaa on nyt aika tehdä peliliikkeitä. Silti osa kohteista oli sellaisissa hinnoissa, että köyhien ei tarvinnut vaivautua. Mukana oli John Godfreyn kokoelmasta tuttuja kohteita, jotka oli aiemmin myyty Helmannilla. Nyt ne myytiin uudelleen – vielä kalliimmalla!

*Huiman 749 euron huudon jälkeen omistajaa vaihtanut katastrofipostikohde (ex-Godfrey)*

Vuonna 1934 Ruotsissa pudonneen ”Småland” koneen mukana kulkenut kirje Englantiin asianmukaisine selvityslipukkeineen oli laitettu kaupaksi 80 euron limitillä. Tänään se oli paperia, sillä paljon suurempia paperirahoja täytyi maksaa, jotta kohteen sai omakseen – hinta nousi aina 749 euroon saakka. Tämä oli huima hinta tästä kohteesta, joka toki on siisti ja kuuluu lentopostikokoelmaan aivan varmasti yhtenä kappaleena mukaan. Hinta ei kuitenkaan ollut edullinen verrattuna aiempiin vastaaviin tämän lentoturman selviytyneistä kuorista maksettuihin hintoihin verrattuna. Unkarin erikoistaksainen siisti lentokirje myytiin 60 eurolla – kohde on aika vaikea ja hinta oli mielestäni suhteellisesti oikealla tasolla.

Muutenkin hinnat monen kohteen osalta nousivat huomattavan korkeiksi, myös M17-osasto kohteet ja M17 lentokohteet saivat kovia myyntihintoja. Mieleen jäi myös M63 3mk lentokone-merkin laskos, joka sai uuden kodin 405 eurolla. Huomattavaa oli, että kaikki M54, M63 ja M75 osastojen kohteet myytiin – uudempi käyttösarjafilatelia kiinnostaa!

HFF eli Helsingfors Frimärkssamlare Förening rf. kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa Suomen Filatelistiseuran tiloissa Lönnrotin kadulla Helsingissä. Kerhon kokouksissa käy parisen kymmentä jäsentä ja kokouksen lisäksi ohjelmassa on tyypillisesti esitelmä ja kerhohuutokauppa. Kerhon juuri aloittanut puheenjohtaja on Jussi Tuori. Kävin HFF:n kokouksessa viime keskiviikkona ja kokous olikin juuri aloittaneen Jussin ensimmäinen puheenjohtajana. Esitelmänpitäjänä oli Juho Paananen, joka kertoi postikorttikeräilystään, joka keskittyy Venäjän – Japanin 1904-1905 postikortteihin ja sotaan liittyvään historiaan, jota korttien kautta voidaan kertoa ja ymmärtää. Sota oli siksi mielenkiintoinen, että Euroopassa siitä välittyi ja värittyi kuvaa juurikin postikorttien kautta, päivälehdistön lisäksi.

Venäjän-Japanin sotaan liittyy myös Siperian rata, joka valmistui käyttökuntoon jo 1800-luvun puolella, vaikka osa matkaa kuljettiinkin junalautalla (Baikalin yli) ja joka sai Venäläisten ambitiotason uudelle tasolle liittyen Siperiaan. Siperiaa oli asutettu 1850-luvun jälkeen kiivaasti useiden miljoonien siirtolaisten tahtia tultaessa 1870-luvulle. Vilja virtasi kohti suuria kaupunkeja Lännessä ja rata toi mahdollisuuksia nopeaan siirtymiseen. Japanin kulta-aika amerikkalaisten murtaman Japanin eristäytymisen jälkeen tapahtuneen nopean kehityksen muuttamana ajoittui samaan ajanjaksoon ja kun kaksi kunnianhimoista valtakuntaa kohtaavat yhtäaikaisesti kummallekin tärkeiden intressien äärellä on seurauksena usein ollut sota. Japanille sodassa oli kysymys raaka-aineiden saamisesta raaka-aineköyhälle emämaalle ja Venäjälle kyse oli ekspansiosta Itään ja siirtomaavallasta. Japanilaiset olivat kuitenkin askeleen edellä kehittyneemmän merikalustonsa, eli nopeiden modernien torpeedoveneidensä kanssa kuin Venäjä, sekä lähempänä koska Japani hallitsi tuolloin korean niemimaata, joka on aivan naapurissa. Mm. näistä syistä tämä erityisesti meritaisteluistaan tunnettu sota päättyi Japanin voittoon. Turkulaiset saavat nähdä sodan vaikutukset joka päivä tänäänkin kulkiessaan Port Arthurin puutalokaupunginosan ohitse – alue on nimetty yhden sodan tärkeimmistä taistelupaikoista mukaan, jonka venäläiset menettivät japanilaisille 1905. Kaupunkihan on nykyisin osa Kiinaa ja täsmällisesti sen nimi on Lushun, mutta suurin lähellä oleva kaupunki on Dalian.

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

5 tammikuun, 2023 By Mikael Collan

Vuosi 2022 on taputeltu ja vuoden loppu tyypillisesti menee Joulun ja välipäivien vietossa… välipäivinä nykyään odotellaan ja luetaan saapuneita joulukortteja, jotka sopivasti saapuvatkin ensimmäisenä ”postipäivänä” aaton jälkeen… näin kävi tälläkin kertaa. Osa joulukorteista oli tullut ”ohileimatuiksi” ja lähes partiolaisessa hengessä kävinkin leimauttamassa niistä muutaman vuoden viimeisenä päivänä Salon City Marketin asiamiespostissa muistoksi kuluneesta vuodesta. Sain lisäksi muiston kuluneesta leimasimesta, joka saattaa olla jopa viimeinen Salo-leimasin laatuaan. Korttien lisäksi sain eräältä keräilijäkolleegalta Turusta tutkittavakseni valokuvat Mallin 1917 keräilijästämme Pekka Rannikosta Turun Sanomissa ilmestyneestä jutusta, joka oli otsikoitu niinkin lennokkaasti kuin ”Merkkien lumoissa”. Jutussa esitellään vakavampaa filateelista keräilyharrastusta ja näyttelytoimintaa.

Se mikä Kimmo Rantasen kirjoittamasta jutusta teki mielenkiintoisen oli, että sisältö ei ollut moneen kertaan nähtyä tyhjää löpinää ”paperilappusten keräilystä” vaan fiksua kertomusta siitä mitä näyttelyfilatelia oikeasti on ja siitä mitä filatelian maailmaan kuuluu – kansainvälisestä kattojärjestöstä ja näytteilleasettamisen säännöistä lähtien. Juttu oli siis kiinnostava tiedollisesti sekä innostava ymmärtämään, että filatelia on muutakin kuin huru-ukkojen ja akkojen sekavaa pyristelyä säilyttää jotain vanhaa – jopa pieni kilpailullisuus, tutkimuksellisuus ja mahdollisuus olla osa jotain isompaa välittyivät. En osaa arvata kuinka paljon opastusta Pekka oli lehtimiehelle antanut, mutta saatan uskoa helposti, että valistustyötä on tehty, onnistuneesti. Toivottavasti tämä hyvä julkisuus ja kertaus siitä, että harrastuksemme on erittäin mielenkiintoinen, tuo jonkun uuden aktiivin harrastuksemme pariin. Itse kohteista jutussa puhuttiin aika vähän, mutta kuvia oli useammastakin, kannattaa lukea, jos tulee vastaan!

Vihdoinkin minulla oli aikaa tutustua kunnolla Postihistoriallisen yhdistyksen julkaisemaan kirjaan, joka käsitteli erästä suomalaista kokoelmaa – luin itse asiassa Jouluaattona postihistoriakirjaa lähes koko aamun ja imuroin tietoa kyseisen kokoelman lehdiltä. Joulupäivänä tutkinkin omia varastojani ja vertailin oliko mahdollisesti jotain kiinnostavaa jäänyt hyppysiini… ja jälleen sain todeta, että tieto on valtaa. Muutaman sivuun pistetyn kohteen osalta tuli mukava yllätys – etiäinen oli osunut oikeaan ja kohteiden tarina sai aivan uutta väreilyä, kun taakse tuli ”jännän näköisyyden” lisäksi myös tietoa. Tässä ei ollut kyse M30 asiasta, vaan hieman muusta, mutta pitää sivistää itseään myös muun postihistorian ja filatelian osalta kuin vain oman erityiskiinnostuksensa kohteen osalta – se auttaa eteenpäin erityisesti silloin harvoin kun pääsee keskustelemaan esimerkiksi kohteiden vaihtamisesta.

Välipäivien iloksi saapui myös netistä ostamani kuori perille – belgialainen kauppias oli ilmeisesti laittanut sen heti maksun saatuaan postiin. Kyseinen kuori on lähetetty 1948 Belgiasta Suomeen, Helsinkiin ja maksanut 4,15Fr. Kun katson kuoren oikeaa yläreunaa, tulee minulle mieleen, että lieneekö siihen lisätty 3,15Fr merkki jälkikäteen, kun leiman kaaret eivät näytä menevän normaalisti merkin päälle. Eli lieneekö tässäkin ollut tarkoitushakuinen filunki jollakulla mielessä – näin se on ehkäpä nähtävä. No oli miten oli… tutkimalla lisää kuorta huomataan, että takana on saapumisleimaus Helsinkiin 15.8.1948. Kirje on lähetetty Ahlström osakeyhtiöön, josta se on eteenpäin lähetetty Grand Hoteliin Tukholmaan Ruotsiin. Tätä varten ja kulkunopeutta lisätäkseen Ahlströmillä on etupuolelle lisätty 17.8.1948 leimattu 2mk vihreä M30 leijonamerkki, jolla on maksettu kuorelle lentolisä Pohjoismaissa sekä sininen Par Avion lentolipuke.

Kirje on ehtinyt Tukholmaan vasta 30.8.1948, mikä on siis yli 10 päivää 17.8.1948 leimapäivän jälkeen! Vastaanottaja on ehtinyt eteenpäin Ruotsistakin ja kirje on useiden leimojen ml. Grand Hotelin oman leiman saattelemana lähetetty takaisin lähettäjälle, joka lienee selvinnyt kirjeen sisällöstä, koska takana ei ole lähettäjän tietoja. Belgialaisen filatelian osalta kohde on tärvätty, koska sitä on lähdetty kaunistelemaan ja tietysti alun perin siitä on irroitettu luultavasti joku jonkun mielestä ”parempi merkki” tai merkki on itsestään irronnut. Kohteen M30 ”juttu” kuitenkin säilyy, eli kyseessä on eteenpäin lähetetty kirje, johon on maksettu vain lentolisä Pohjoismaissa. Tällaisen asian esittelyyn kohde mielestäni sopii tästä ”rikoksesta” huolimatta. Fakta on kuitenkin se, että olisin jättänyt tämän ostamatta, jos olisin huomannut rikkeen tarjouksen tekemisen hetkellä. Kuvasta en osannut tätä huomata ja jätinkin myyntikanavan palautepuolelle viestin asiasta. Onneksi en joutunut aivan hirveästi maksamaan tästä kohteesta, jos olisin, olisi käpy nyt jäässä kuin oravalla.

Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa nro 27 päättyi vuoden lopussa. M30 myytävää oli sekä filateliaosastolla (noin 15 kohdetta) kuin postihistoriassakin. Filateliapuolella ei ollut tykkikohteita myytävänä, mutta kauppa kävi kohtalaisen hyvin ja lähes kaikki kohteet myytiin. Postilähetysten osastossa myytäviä oli alle kymmenen ja näistä minulle jäi mieleen ainoastaan erä, jossa myytiin vakuutettuja kuoria, joista yksi oli lähetetty Tanskaan. Mukana ollut kuva oli resoluutioltaan aika heikko eikä sen perusteella pystynyt tekemään varmoja havaintoja kohteista. Tämä on tietysti aika harmittavaa, koska eräkohteita ei saa palauttaa, jos kohde ei olekaan ok.

Erä myytiin 41 euron hinnalla, joten sen oli huomannut enemmän kuin yksi keräilijä. Kotimaan vakuutettujen lähetysten hinta on pudonnut kuin lehmän häntä sen jälkeen kun muutamia isoja lähetyseriä tuli markkinoille. Perus kotimaan vakuutetusta lähetyksestä ei paria euroa enempää tunnu saavan. Ulkomaan vakuutetut ovatkin sitten asia erikseen ja kaukomaille vakuutetut ovat kalliita kohteita. Eurooppaan ja Pohjoismaihinkin hyviä ja tämänkin kohteen hintaa veti tuo Tanskaan lähetetty kohde. Kaiken kaikkiaan tämän kertainen JFP:n huutokauppa oli M30 keräilijälle kohtalaisen hiljaista meininkiä.

Mitä 2023 tuo tullessaan? Aiemmin jo todettiin, että ainakin RIIHEX2023 näyttelyn Riihimäellä maaliskuussa (kehysmaksulappukin tähän näyttelyyn jo tuli, muistakaa maksaa ajoissa). Lisäksi tiedossa on paljon kerhojen kokoontumisia ja huutokauppoja. Ulkomaan näyttelyitäkin on tiedossa, jos kohta itse en niihin pysty osallistumaan. Hiukan on pakko todeta, että odotukset eivät ole mitenkään erityisen korkealla, mutta tiedän, että kunhan saan hiukan tuulta purjeisiin kevään alkaessa ja lämpötilojen kohotessa alkaa mielikin muuttua positiviisempaan suuntaan.

Lentopostia M30 keräilijän silmin

22 huhtikuun, 2021 By Mikael Collan

Tamperelaiset ovat SF:n ja ainakin Hyvinkään kerhon kanssa lähteneet pitämään kokouksia verkon yli – asia, joka luo filatelian yhteisöllisen harrastamisen mahdolliseksi myös pandemian aikana. Vaikka henkilökohtaista kosketusta ei synnykään ja kohteiden fyysinen vaihtaminen on vaikeaa, on kuitenkin mahdollista vaihtaa ajatuksia ja ”tavata” kavereita verkossa. Näihin verkko-kokouksiin liittyy myös esityksiä, jotka itse asiassa vaikuttavat toimivan aika hyvin, sillä nykyteknologia mahdollistaa diojen näyttämisen verkon yli ja äänikin kulkee. Toki aina ei säästytä ongelmilta, mutta niitä esitelmiä, joita itse olen ehtinyt kuuntelemaan eivät tekniset ongelmat suuremmin ole riivanneet.

Tähän liittyen, pidin Tampereen Filatelistiseuran kokouksessa esityksen otsikon mukaisella aiheella. Esityksen kohteena oli siis lentoposti ja tällä kertaa esitys keskittyi kotimaan lentopostiin ja esittelin myös muutamia lento-onnettomuuskohteita. Linjoilla oli viitisenkymmentä kiinnostunutta kuuntelemassa esitystä, joka kesti kokonaisen tunnin. Esityksen tallentaminen onnistui ja sen voi katsoa alla olevasta ikkunasta, joka aukeaa myös koko ruudun kokoiseksi.

Olen viimeaikoina oman M30 postihistoriakeräilyni ohessa pyrkinyt parantamaan omaa osaamistani liittyen lentopostiin ja siihen liittyen aloitin ”opiskelun” kotimaan lentopostista tarkoituksenani ymmärtää lentopostin kehitys sekä reittien, että käytettyjen koneiden, että lentokenttien osalta. Välineinä minulla opiskelussa olivat kiertokirjeet sekä Keturin ja Pokelan kirja vuodelta 2015 ja Internetin ihmeellinen maailma, josta löytyy niin kuvia kuin tietoakin. Pyrkimyksenäni on ollut ymmärtää paremmin omien kohteitteni ”tarina” ja sitä kautta pystyä esittämään niitä paremmin kokoelmassani. Ongelmaksi muodostuu se, että samalla kun opin lisää tulee tarve tehdä kokoelmasivuja uusiksi ja se ei ole kaikilta osin pelkästään mukava asia, koska se vaatii valtavasti työtä ja aikaa… ja nykypäivänä, koronasta huolmatta, on aika kortilla. Joka tapauksessa uskon, että ”ei oppi ojaan kaada!” Videon katsomalla pääsee nopeasti vauhtiin ymmärtämään kotimaista lentopostia ja joitakin siihen liittyviä perusasioita.

Totean vielä tähän loppuun varmuuden varalta, että mikäli joltakulta lukijalta löytyy ylimääräisiä kotimaan M30 lentokohteita, jotka polttelevat näpeissä, niin niitä voi ja pitää tarjota vaikkapa allekirjoittaneelle.

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

3 syyskuun, 2015 By Mikael Collan

Karelia Stamps on Lieksassa toimiva postimerkkihuutokauppa, joka järjestää säännöllisen epäsäännöllisesti Internethuutokauppoja. Alustana Karelia Stamps käyttää kerailija.net alustaa. Tällä kertaa huutokaupassa oli useita M30 keräilijää kiinnostavia kohteita. Tapani mukaan aloitan filateliakohteista ja sen jälkeen käyn läpi valittuja postihistoriakohteita. Tätä kirjoittaessani en ole pyynnöstä huolimatta saanut meklarilta vastausta kyselyihini saada käyttää huutokaupan kuvia. Näin ollen pysytellään kirjallisessa tuotoksessa ja yritetään luoda kuva kohteista sanallisin keinoin. Osa kuvailemistani kohteista on kuvattu Filatelistin numerossa 5/2015, jossa on huutokaupan kohdelistaus myöskin nähtävillä.

Heti ensi kerralla käydessäni läpi huutokaupan kohdelistaa huomasin, että kohteet jakautuvat selvästi kahdenlaisiin ja vedenjakajana oli tällä kertaa hinta. Suurin osa M30 kohteista oli ns. normaalisti hinnoiteltuja kohteita, joiden lähtöhinnat pyörivät akselilla vitosesta pariin kymppiin. Näiden lisäksi oli erikseen omiin osastoihinsa laitettu kohteita, joiden lähtöhinnat alkoivat viidestä kympistä ja kovimmalla lähdöllä ollut M30 kohde oli muistaakseni 600€. Nämä mielestäni korkeilla lähtöhinnoilla myyntiin laitetut kohteet olivat kyllä järjestään mielenkiintoisia ja vaikeitakin kohteita, mutta ja kyllä… nyt tulee se kuuluisa mutta… nämä paremmat kohteet oli täysin ylihinnoiteltu. Lieneekö sitten käynyt sillä lailla, että kohteet on hinnoiteltu jättäjän toimesta ja meklarille ei ole annettu minkäänlaista lupaa muuttaa hinnoittelua. Huomasin muutamia vastaavalla tavalla räikeästi ylihinnoiteltuja M30 kohteita myös ns. postilähetysten osastossa.

Karelia Stampsin huutokaupassa ei ollut juurikaan M30 merkkikohteita, tarjonta keskittyi lähes täysin postihistoriaan. Jätänkin tästä syystä ”filatelian väliin” ja aloitan tarinointini suoraan postihistoriakohteista ja tapani mukaan eteneen läheltä kauas ja vielä kauemmas kohdemaiden mukaan.

Kotimaassa kulkeneista myytävänä olleista kohteista nostan ensiksi esille kaksi single kohdetta. Myynnissä oli 1932 Helsingistä Marianhaminaan poste restante osoitteeseen lähetetty lentokirje 3mk oliviilla merkillä. Kotimaan lentokirjeet ovat harvinaisia ja 1930-luvun alun päiväyksillä erityisen harvinaisia. Kohteen lähtöhinta oli siltikin mielestäni erittäin korkea, kokonaiset 300 euroa. Mikäli oikein näin, ei kohde mennyt kaupaksi. Kohde on kuvattuna Filatelistissa, kohdenumero 689.

Yllä: Postikortti Helsingistä 9.3.1937 Rigaan, Latviaan. M30 1½mk violetti ja 50p vihreä, yhteensä 2mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen ja Latvian välillä solmittiin 12.5.1937 alkavaksi postisopimus, jolla säädettiin myös postikortin hinta yhteneväksi Pohjoismaisen taksan kanssa. Tämä katkaisin ulkomaantaksan käytön postiliikenteessä Latviaan, näin ollen taksa-aika on 7,5kk). Baltian maihin mennyt posti on ”vaikeampaa” kuin esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan mennyt.

Hieno kotimaassa kulkenut kohde oli M30 7mk postitalo single lentokirje, joka oli kulkenut Helsingistä Jyväskylään. Lentokirjeet kotimaassa ovat itsessäänkin hyviä kohteita ja hyvät 7mk postitalon singlekohteet ovat vaikeita, kyseessä on selvästi kokoelmakelpoinen kohde. Kohde on kuvattuna filatelistissa, kohdenumero 688. Lähtöhinta oli 150€, harkitsin tätä jopa hetkisen, mutta tarkistettuani ”oman tilanteeni” 7mk postitalon kohdalta totesin, että minun ei kannata. Kohde jäi myymättä.

Yllä: Kirje Helsingistä 2.12.1936 Klaipedaan Liettuaan. M30 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 31.8.1942) 3,50mk. Liettuaan mennyt posti on kohtalaisen harvinaista. Huomataan, että 3½mk sininen julkaistiin virallisesti 13.12.1936 ja todellisesti ilmeisesti 11.12.1936, joten tämä kirje osuu siihen väliin, jolloin ei ollut käyttötarkoitukselle (ulkomaan kirje) yksin sopivaa M30 merkkiä saatavilla, tuo ajanjakso oli pituudeltaan 40 päivää.

Ehkä koko huutokaupan paras myytävänä ollut M30 postihistoriallinen kohde oli numerolla 682 myytävänä ollut kirjattu postiennakkokirje Sveitsiin vuodelta 1938. Kohteessa oli kuorelle laitettu oranssi kolmion-muotoinen postiennakkoa osoittava lipuke. Kuorelle oli mitätöity M30 5mk olavinlinna, M30 leijonia 3mk oliivi, 1½mk violeti ja neljä 1mk oranssia, eli yhteensä 13,50 markan edestä. Taksa on oikein ja kohde erittäin harvinainen. Kohdekuva löytyy filatelistista. Lähtöhinta oli kuitenkin hurja, 600€ tästä kohteesta on erittäin suolainen pyynti. Tämäkin kohde jäi myymättä.

Yllä: Helsingistä 31.12.1938 Luxembourgiin lähetetty kirje. M30 1mk oranssi ja 2kpl 1,25mk keltainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 31.8.1942) 3,50mk. Posti Luxembourgiin ei ole erityisen yleistä.

Yksi kiinnostavista myytävänä olleista M30 single postitteista oli M30 6mk punainen leijona single postikortilla New Yorkiin, Yhdysvaltoihin. Kohde oli ketjuleimattu Helsingissä ja leima osui merkille aika ”rumasti”. Silti kohteessa ei ollut sinänsä mitään vikaa. Lähtöhinta oli 200 euroa ja kohde meni sillä kaupaksi. Kuten aiemminkin tässä blogissa on kerrottu ovat nämä 6mk punaiset single postikortit harvinaisia ja vaikeita. Kohde on kuvattuna Filatelistissa, kohdenumero oli 685.

Yllä: Kirje Helsingistä 17.12.1942 Haarlemiin Hollantiin. Suomen ja Saksan sensuurit. M30 3½mk oliivi, 75p oranssi ja 25p ruskea, yhteensä 4½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 4,50mk. Hollanti liittyi Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton sopimukseen Suomen kanssa 1.4.1943, joten kyseessä on 7kk taksa-aika.

Toinen erittäin kiinnostava postihistoriallinen kohde oli M30 keltaisen 1,25mk vastausehiökortin vastauspuolisko lisämerkillä (M30 25p ruskea leijona), joka oli lähetetty takaisin Suomeen Saksasta, mutta, johon oli erikseen maksettu saksalaisella postimerkillä lentolisä. Kohteessa oli kauniit leimat ja se oli mielestäni erittäin hieno. Kohde on kuvattuna filatelistissa ja kohdenumero oli 690. Vaikka kohde olikin mielestäni hieno, ei limitti 250€ ollut hieno. Se ei muidenkaan mielestä ollut sopiva, sillä kohde jäi myymättä.

Myytävänä oli myös muutamia M30 ulkomaan pakettikortteja, joista yksi oli huutokaupan kilpailluimmista kohteista. Kilpailua osakseen sai Kanadaan mennyt 1947 Helsingistä lähetetty pakettikortti. Tämän pakettikortin lähtöhinta oli 12€ ja kohteen hinta nousi ainakin 37€:n. Muut myytävänä olleet ulkomaan pakettikortit olivat vähintäänkin mielenkiintoisesti hinnoiteltuja, nimittäin Ruotsiin vuonna 1955 Piikkiöstä lähetetyn pakettikortin lähtöhinnaksi oli laitettu 200€ (kuva Filatelistissa, kohdenumero 686) ja Saksaan 1935 Helsingistä lähetetyn 150€ (kuva Filatelistissa, kohdenumero 683). Näiden hintojen takana olevaa logiikkaa en pysty ymmärtämään, sillä kyseiset ulkomaan pakettikortit eivät ole kohdemaansa tai minkään muunkaan ominaisuutensa takia mitenkään erikoisia ulkomaan pakettikorteiksi. Kumpikin jäi myymättä.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 7.6.1945 New Yorkiin, Yhdysvaltoihin, jonne saapunut 27.1945 (vastaanottajan leimaus). Sensuroitu yhdysvalloissa. Merkkeinä M30 7mk ja 9mk postitalo, 5mk Olavinlinna ja 1½mk harmaa leijonamerkki, yhteensä 22½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, lentolisä (jokaiselta 5 g:lta) Yhdysvaltoihin (15.3.1945 – 30.6.1945) 9,00mk*2=18,00mk, yhteensä 22,50mk. 2½ kk taksa-aika.

Muitakin kiinnostavia kohteita oli paljon, mm. kirje Kiinaan 2½mk taksalla kiinalaisin saapumisleimoin, useita kirjeitä Yhdysvaltoihin, osa lyhyillä lentotaksoilla ja mielestäni sopivin lähtöhinnoin (5-10€), joitakin Saksaan menneitä erikoistaksaisia, sekä paljon ns. tavallisia kohteita M30 merkein ulkomaille ja kotimaassa.

Itse ostin lähinnä pohjahinnoilla muutamia kohteita, mutta kaiken kaikkiaan parhaat kohteet jäivät lähtöhintojensa korkeuden takia ”toiseen kertaan”.

Täydennän tätä artikkelia, kun ostamani kohteet tulevat ja laitan niistä kuvia ja kerrontaa tämän hetkisen lisäksi: Tämä tapahtui 11.9.2015 – lisäsin viisi kohdetta. Huomasin blogia täydentäessäni, että Liettuaan mennyt kirje oli tosiaan siitä 40 päivän ikkunasta, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli muuttunut, mutta 3½mk sininen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Tuli oikein hyvä mieli tästä pienestä ”voitosta”.

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

15 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus lopettaa paikalliskirjeitä esittelevän kolmen postauksen sarjan ja esittelee neljä viimeistä taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään taksoja välillä 1.12.1948 – 31.12.1962. Puoli vuotta malli 1930 käytön lopettamisen jälkeen paikalliskirje poistui kokonaan käytöstä. Huomaan, että minulla on jostain syystä yllättävän nihkeästi näitä ”loppuajan” paikalliskirjeitä.

Yhdeksäs taksa-aika 1.12.1948 – 30.6.1950, taksa-ajan pituus 1v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Riistavedellä 14.12.1949. M30 9mk punainen.Taksa (-20g) 9,00mk. Hyvä pienen paikkakunnan paikalliskirje; on muistettava, että pienillä paikkakunnilla kulkeneet paikalliskirjeet ovat huomattavasti parempia kohteita, kuin isoissa kaupungeissa kulkeneet.Yllä: Helsingissä 31.5.1950 kulkenut paikalliskirje, M30 9mk oranssi. Taksa (-20g) 9,00mk. 9mk oranssi merkki ei ole yksittäispostitteena paikalliskirjeellä valtavan yleinen, koska se ilmestyi 9.1.1950 ja 9mk taksa-aikaa oli silloin enää alle puoli vuotta jäljellä.Yllä: Keravalla 9.3.1950 kulkenut toisen luokan paikalliskirje. M30 12mk sininen. Taksa (21-125g) 12,00mk.

Yllä: Helsingissä (Helsinki-Vanhakaupunki) 6.9.1949 kulkenut kirjattu paikalliskirje. M30 24mk ruskeanvioletti single; hyvä yksittäispostite tälle merkille. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 9,00mk, kirjaaminen 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 24,00mk. (Lisätty 3.5.2014).

Kymmenes taksa-aika 1.7.1950 – 31.12.1951, taksa-ajan pituus 1v. 6kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 10.7.1950, taksa-ajan alkupäätä. 3kpl 4mk oliivi, joista keskimmäiselle hyvin osunut leima, yhteensä 12mk. Taksa (-20g) 12,00mk.Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mkYllä: 12mk punainen paikalliskirjeellä 25.6.1951 Lohjalla. Taksa (-20g) 12,00mk Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite.

Yhdestoista taksa-aika 1.1.1952 – 31.5.1956, taksa-ajan pituus 4v. 5kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1953, 15mk violetti. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Tampereella 23.5.1954 (Pyynikki), 15mk punainen. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 11.8.1954, 5kpl 3mk harmaa, yhteensä 15mk. Taksa (-20g) 15,00mk.

Yllä: Kolmannen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 12.11.1953. Taksa (126-500g) 30,00mk. Tämä on kilpatehtävän vastaus Tuberkuloosiliittoon, joten onko ihan oikeasti ollut painoa noin paljon jäänee ikuiseksi arvoitukseksi (kirjeen taksa samaan aikaan 25mk; toisaalta jos yhdessä kuoressa on ollut useita vastauksia voi paino olla ollut todellinenkin.)Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1955 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 5.9.1955 Helsingissä (Helsinki 20). 40mk puunkaataja. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Paikalliskirje posti-ennakolla Nummella 27.3.1952, M30 40mk puunhakkaaja, lunastettu 28.3.1952 (takana erinomaisen selvä leima). Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk. (Lisätty 19.1.2014).

Kahdestoista ja viimeinen taksa-aika 1.6.1956 – 31.12.1962, 5v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 20.12.1962, 20mk postitalo. Aivan M30 merkkien virallisen käyttöajan loppuaikaa. Taksa (-20g) 20,00mk.

Yllä: Kirjattu paikaliskirje 15.3.1961 Helsingissä. M30 postitoimiston loppukäyttöä 7mk punaisen leijonamerkin osalta, 7kpl 7mk punainen ja M54 1mk ruskea, yhteensä 50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1963 30,00mk, yhteensä 50,00mk. Sekapostite.Yllä: Paikaliskirje 22.12.1962 Helsingissä. M30 yksityistäloppukäyttöä 2mk mustansininen, 1mk vihreä, 50 vihreä ja 1,5mk harmaa, M54 0,05mk järvimaisema ja vuoden 1956 Tubin 10mk+2mk tilhi. Varsinanen sekalainen postitus, yhteensä 20mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk. Näyttäisi kaikesta huolimatta olevan tarvekäyttö.

Kolmessa postauksessa on käsitelty paikalliskirjeitä; nähdään, että M30 merkkien virallisen käyttöajan puitteissa on kaksitoista paikalliskirjeiden taksa-aikaa, joista pisin kesti yli yhdeksän ja puoli vuotta ja lyhin on neljän kuukauden mittainen; vaihtelua siis taksa-aikojen pituuksissa löytyy. ”Tavallisten” ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeiden lisäksi on nähty jonkin verran toisen luokan paikalliskirjeitä sekä kirjattuja paikalliskirjeitä, ja muutama muitakin paikalliskirjeiden lisäpalveluja esitteleviä kohteita. Vakuutetut ja pikapaikalliskirjeet ovat kohtalaisen vaikeita, ja ne kannattaa pistää talteen. Kiinnostavan lisän paikalliskirjeiden postihistorialliseen keräilyyn tuovat edelleenlähetetyt paikalliskirjeet.

Aivan samalla tavalla kuin missä tahansa postihistoriallisessa kokoelmassa tulisi paikalliskirjeitä esittelevässä kokoelmassa olla myös mallin alkuun liittyviä sekapostitteita M17 merkkien kanssa ja lopussa M54 merkkien kanssa. Myös M63 sekapostitteet ovat lyhyen ajanjakson puitteissa ainakin teoreettisesti mahdollisia. Näitä minulla ei kuitenkaan ole ollut esitellä kuin yksi M17 sekapostite, joka ei kuitenkaan postihistoriallisesti kuvaa paikalliskirjeiden M30 käyttöajan alkupään käyttöjä ja pari loppupään sekapostitetta.

Paikalliskirjeet ovat kiinnostava ja tarpeeksi suppea kokoelma-aihe, joka kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia tehdä kokoelmasta hyvinkin laadukkaan. Lähetysten yleisen laadun lisäksi on mahdollisuuksia parantaa kokoelmaa jatkuvasti pienillä paikkakunnilla kulkeneilla lähetyksillä ja ”vaikeammilla” lisämaksuilla. Kohteita on saatavilla järkihintoihin, enemmänkin kysymys on perinteisestä keräämisestä, eli massojen läpikäynnistä. On mukava huomata, että ylempien painoluokkien paikalliskirjeitä voi löytää ”massa laatikoista” ja sitä kautta saada hyviä kohteita edullisesti.

Mitä paikalliskirjeiden hintoihin muuten tulee, niin vähän ennen kuin tämä artikkeli kirjoitettiin päättyneessä HTO nr. 24 huutokaupassa oli mm. seuraavanlaisia paikalliskirjekohteita myytävänä:

1½mk violetti paikalliskirjeellä 1936, postitettu laivan saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle; selitteessä luki ”konossementtikirje Englannista, postitettu laivan (s/s Ilmatar saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle, harvinainen”, lim 20€ (myyntihinta 343€).

[kommentti ylläolevaan: Tämä on tällainen ”skeppsbrev” joita ajoittain liikkuu. Mikä tuo konossementtikirje sitten oikein on, niin siitä en sano muuta kuin, että kirjeellä luki valmiiksi painettuna kuorella lähettäjäfirman nimi ja ”consignee’s letter per ______________” ja tuolle viivalle oli kirjoitettu ”S/S Ilmatar” kirjoituskoneella. Kyseessä on siis valmiiksi tavaran lähettäjän toimesta kuljetuksen mukaan annettu saapumisilmoituskirje, joka laivan saavuttua lähetettiin laivalta tavaran vastaanottajalle, eli konsignatäärille. Konossementti-sana on lakitekstiä ja tarkoittaa rahtaussopimusta. Konossementin englanninkielinen käännös on ”bill of lading”, tätä asiakirjaa on tuskin kirjeessä lähetetty, vaan kyseessä on lastin saapumisilmoitus]

[jatkohuomio ylläolevaan 21.22014; helmikuussa 2014 huutokaupassa on myytävänä kaksi vastaavaa kuorta 15 euron lähtöhinnalla kumpikin]

2 mk karmiini ja 1½mk violetti kirjatulla paikalliskirjeellä Helsinki 1940, lim 10€ (ei mennyt kaupaksi)

40mk puunhakkaaja kirjatulla paikalliskirjeellä v.1953 Turussa, lim. 10€ (ei mennyt kaupaksi)

10 mk lila ja 5mk keltainen postiennakolla lähetetyllä paikalliskirjeellä 1944 lim 10€ (ei mennyt kaupaksi, ennen kuin ostin sen jälkimyynnistä; laitan sen tänne näkyviin, kunhan saapuu)

[kommentti ylläolevaan: Katselin tuota ja ostin nähtäväksi; koska merkit ovat 10mk violetti (oikeasti, eikä lila) ja 5mk keltainen, eikä tämä kohde voi olla vuodelta 1944, koska 10mk violetti julkaistiin vasta v. 1947. Lisäksi, koska ensimmäiset paikallistaksa-alueet tulivat vasta 1946 ei Nakkilasta Poriin lähetetty voisi olla ennen tätä paikalliskirje. Leimasta ei saa selvää, mutta epäilen maksun ollessa 15mk, että kyseessä voisi olla 1948 aikana kulkenut, 7mk paikalliskirjeen (-20g) taksalla ja 8mk ensimmäisen maksuluokan postiennakkomaksulla kulkenut postite – tämä vain kertoo siitä, että kohteita ostaessa pitää olla julmetun tarkkana, sillä tekstit millä mitäkin kohteita myydään voivat olla ”aivan mitä tahansa”. Tämä kohde on nähtävissä toisessa paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissa kahdeksannen taksa-ajan kohdalla]

16mk ja 30mk linja-auto ja 1½ ja 3mk harmaat kirjatulla paikalliskirjeellä 31.12.1962, lim. 10€ (kauppahinta 21€)

16 mk linja-auto + M54 4mk sekapostite paikalliskirjeellä, Helsinki 1962, lim 10€ (kauppahinta 11€)

Helmikuussa 2014 huutokaupassa mm. seuraavia lähtöjä paikalliskirjielle (lisätty 21.2.2014):

”2½ mk sininen paikalliskuorella Vaasa 8.2.43 epätavallinen tällä merkillä” – Lähtöhinta 10€

”3½ mk sin R-paikalliskirjeellä Hki -39” – Lähtöhinta 10€

”5 mk Olavinlinna + 1mk vihreä R-paikalliskirje ´Viinakortti´ Helsinki 1.11.43” – Lähtöhinta 10€

”12 mk sin 2 kp R-paikalliskirjeellä Hki -48” – Lähtöhinta 15€

”24 mk 2 kpl + M54 2 mk R-paikalliskirjeellä Hki -62” – Lähtöhinta 12€