malli1930.fi

Kuopio 250

By

Kuopion kerho päätti repäistä ja järjestää alueellisen postimerkkinäyttelyn juhlistamaan kaupungin 250 vuotista taivalta. Alueellisessa näyttelyssä on mukana hieman yli kaksisataa kehystä ja ideana oli se, että mukaan tulisi kokoelmia, jotka eivät ole aiemmin saaneet 90 pistettä näyttelyssä ja toiveena oli, että nähtäisiin myös aivan uusia kokoelmia. Tämä toive toteutui, sillä paikalla oli useita ensiesityksiä, myös M30 keräilijää ilahduttavia ja kiinnostavia! Näyttelypaikkana oli Kuopion musiikkitalo, kaupungin keskustassa, kävelymatkan päässä keskustan hotelleista.

Musiikkitalon halli oli hieno, mutta valaistus ei optimaalinen

Malli 1930 keräilijälle näyttelyssä oli nähtävää – tärkeimpänä Matti Lehtisen kokoelma ”Suomen postitaksat M-1930 yleismerkein vuosina 1930-1953”, joka oli ensimmäistä kertaa esillä ja on nimensä mukaisesti M30 postitaksakokoelma. Lehtinen sai kokoelmallaan 78 pistettä (LV). Kokoelmassa esiteltiin kattavasti postitaksoja lähetyslaji kerrallaan. Toinen tapa esittää taksoja on mennä taksakirjan mukaisesti ja esittää esimerkiksi pikalisä irrallaan lähetyslajista. Itse preferoin lähetyslaji kerrallaan etenemistä, koska mielestäni lisäpalvelut ovat aina kiinteästi lähetyksessä ”kiinni” ja näin ollen niiden esittäminen irrallisena olisi epäjohdonmukaista. Tämä on toki henkilökohtainen preferenssini ja jokainen saa esittää miten itse parhaaksi katsoo. Lehtisen kokoelma on kuusi kehyksinen ja siinä kotimaan lähetysten paino on kohtalaisen suuri, yli kaksi kehystä. Toki kotimaan osalta on esitelty kaikki lähetyslajit. Yksi parhaista esitetyistä kotimaan kohteista oli 9mk Postitalo-merkin yksittäiskäytöllä lähetetty 9. painoluokan painotuote. Toinen huippukohde oli lentopostina lähetetty pika-asiakirjalähetys, joka on erittäin harvinainen. Kolmas hyvä kohde oli kotimaan tavaranäyte pikana.

Lehtisen mielestäni kovin kotimaankohde, lentoasiakirja pikana Helsingistä Kuopioon

Lehtinen näyttää myös mm. postikortin lentona Islantiin ja kirjatun kirjeen Viron erikoistaksalla vuonna 1930 3mk merkin yksittäiskäytöllä. Kumpikin on hyvä kohde. Mukana on myös joitakin parempia lentokohteita Euroopan ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan piristävä esitys.

Muita M30 kohteita kokoelmissaan esittäviä olivat mm. Keijo Savelainen, joka esitteli painotuotetaksoja kotimaassa ja ulkomailla (72p); Pauli Salminen, 1917-1930 postitaksoja esittelevässä kokoelmassaan (81p); Mikko Kylliäinen, joka esitteli vaikeasti yksittäispostitteina löytyviä 100mk ja 1mk M30, M54 ja M63 merkkejä (76p); sekä ehiöluokassa Jussi Tuori M30 vuoden 1952 maisemaehiöitä esittelevällä kahden kehyksen kokoelmallaan (76p). Mainittakoon erikseen, että näyttely oli sen verran kompaktin kokoinen, että ehdin katsoa melkein kaikki kokoelmat läpi ja ajatuksella kaikki kiinnostavat. Yksi nuorisoluokan kokoelmakin oli mukana! Koko palkintoluettelo löytyy TÄSTÄ.

Musiikkitalon toisen kerroksen aulatiloissa, näyttelytilojen välittömässä läheisyydessä olivat Kuopion kerhon, sekä Filatelistiliiton pöydät

Muutamia kohteita ”jäi haaviin”, mikä tietysti on aina keräilijälle mukavaa. Kauppiaitakin siis paikalla oli! Erillisessä huoneessa, ”bunkkerissaan” kauppiaat olivat verrattaen pienessä tilassa tavaroineen – pöytiä oli viidellä myyjällä Järvistöllä, Juhani Kemillä, Merkki-Albertilla, Hellman huutokaupoilla sekä Philealla. Esittelen kaksi tekemääni hankintaa:

Sveitsiin Grencheniin sodan aikana lähetetty lentokirje kulki kirjeen postimaksun osalta kansainvälisellä 4½mk per 20g taksalla ja lentolisä oli 4 markkaa, yhteensä 8 markkaa, eli huomattavasti enemmän kuin sopimustaksaiseen Saksaan olisi maksanut (5½mk). Kirjeellä on leima ”660” joka lienee junaleima (tästä en ole varma). Kuori on sensuurilemattu Suomessa (Helsinki, #49) ja saksalaisen sensuurin Berlinissä tarkastama. Kaikkea Sveitsiin lähetettyä postia ei sensuroitu. Leiman päiväys on vaikeasti luettavissa, mutta arvelen sen olevan 29.11.1944 eli ajalta, jolloin Suomen ja Saksan välinen postiyhteys oli keskeytynyt, mutta posti Sveitsiin kulki yhä Saksan kautta. Lento on tapahtunut Ruotsiin ja sieltä Berliiniin, josta ehkäpä junalla Sveitsiin. Tästä maiden välisen postiyhteyden keskeytymisestä ja käytännön sotatilasta (Lapissahan sodittiin) johtuen suomalainen Sveitsiin osoitettu posti sensuroitiin Saksassa.

Lentokirje Sveitsiin vuodelta 1944 (ilm. marraskuu)
Berliinin sensuurin avaama ja sulkema (BV3.4 liuska)

Kirjeen takana oleva sensuuriliuska on BV3.4 (käytössä 2/1944 – 4/1945) ja sensuurileima on BP6.2 (käytössä 10/1944 – 2/1945), mikä vahvistaa ajatusta siitä, että kyseessä on juuri 1944 loppuvuodesta lähetetty kirje. Sveitsiin lähetetty sodanaikainen posti ei ole erityisen harvinaista, eikä myöskään taksa ole mitenkään erikoisen vaikea. Kohde on kuitenkin kokonaisuutena ihan ”kiva” ja sen kotiuttaminen sopivalla rahalla tuntui järkevältä.

Ruotsiin Helsingborgiin 7.5.1941 lähetetty lentokirje on tavanomainen aikansa edustaja. Kirjeen postimaksu oli lähettämisen aikaan 2:75mk ja lentolisä 1 markkaa, ja kirjeeltä tämä 3:75mk löytyykin. Elettiin välirauhan aikaa ja lentotoiminta Ruotsiin oli lähes normaalia. Kirje on lähetetty Helsingistä ja se on kulkenut lentolinjalla 1631 (Helsinki-Turku-Tukholma) ja todennäköisesti Tukholmasta Malmöön jatkolentona. Sensuurin tarkistama Helsingissä (#17) ja avattu (liuska). Ostin koska eurolla sain – ei vie kokoelmaani eteenpäin.

Palmares järjestettiin Kuopion Klubilla, keskustassa, jossa arviolta 80 filatelistia ja muuta asiasta innostunutta kokoontui juhlimaan sekä näyttelyä, että Kuopion juhlavuotta. Alkumaljojen jälkeen Kuopion kerhon puheenjohtaja Risto Pitkänen kertoi savolaisen ajanlaskun erikoisuuksista ja siitä, että Kuopio lienee perustettu erilaisten laskutapojen mukaan vähintäänkin kolme kertaa ja mahdollisia merkkivuosia voisi olla jopa neljä erilaista. Tämä on yhden ajanlaskun mukainen 250 vuotta. Muistamme 1982 julkaistun 200-vuotiasta Kuopiota juhlivan postimerkin, sen julkaisustahan on vuosia kulunut 43… Ehkä Kuopiossa juhlitaan 7 vuoden kuluttua uudelleen 250 vuotisjuhlaa. Voi kuullostaa naurettavalta, mutta savolainen on jälleen ymmärtänyt yhden elämän tärkeimmistä asioista, nimittäin sen, että ”on juhlittava silloin kun pystyy”. Ja se joka juhlii useammin on todennäköisesti onnellisempi kuin se, joka juhlii vähemmän. Toki tämä spekulaatio voi olla totta tai voi olla olematta, mutta tämä olikin savolainen spekulaatio. Kuten tässä blogissa muutenkin, vastuu sen sisällön uskomisesta on lukijalla. No joka tapauksessa, puhe oli asiapitoinen ja riittävän lyhyt juhlapuheeksi. Ruoka oli erinomaista ja filatelistit iloisia.

Kuopion Klubi, pisimpään samassa rakennuksessa toiminut suomalainen klubi

Liiton puheenjohtaja Hirsmäki piti pienen kiitospuheen ja jaettiin palkintoja. Tuomariston puheenjohtaja Jukka Mäkinen kertoi arvostelijoiden terveiset – varsinaista GP:tä ei jaettu, mutta korkeimmat pisteet sai tällä kertaa Jussi Murtosaari (92p). Pisterajat olivat kohtalaisen alhaalla ja mitalit painottuivat kultamitaleihin ja vermeileihin. En nähnyt suuria pettymyksiä ja kaikki kokoelmat saivat tavallista enemmän kommentteja tuomareilta. Eli eteenpäin menemiseen tuli vinkkejä jokaiselle.

Tuomariston puheenjohtaja Jukka Mäkinen luki tuomariraportin

Lauantaina ovet avautuivat yhdeksältä ja aamutuimaan paikalla oli jo jonkin verran filatelisteja. Kokoelmiin tutustuttiin ja saatiin tuomaripalautteita. Tilaisuus päättyi kello 14, jolloin itse olin jo asemalla odottelemassa junaa. Kuopioon on pitkä matka – kotimatkan ajallinen kesto oli noin seitsemän tuntia.

HTO – JFP – SP

By

Syyskuussa päättyi kolme Philabid alustan huutokauppaa, HTO Huutokaupat näistä ensimmäisenä huutokaupallaan numero 67. Malli 1930 keräilijälle HTOn kohteiden joukossa on silloin tällöin ollut kiinnostavaa. Tälläkin kertaa oli yhtä sun toista nähtävää, vaikka mitään uskomattomia erikoisuuksia ei ollutkaan tarjolla. Filateliapuolella nähtiin mm. 1½mk punaisen merkin esittelyarkin vasemmasta alakulmasta leikattu hammastamaton pari. Kohteen hinta nousi kympin lähdöstä yli 25 euron. 15mk Olavinlinna-merkistä oli myytävänä leimaamaton nelilö, jossa hammaste oli jonkin verran siirtynyt (myyntihinta n. 25€) ja 100mk Helsinki merkistä oli myytävänä hyvän näköinen laskos. Laskoksen hinta nousi 56 euroon, mikä oli nykyhintatasoon verrattuna ihan hyvä hinta.

Laskos
Esittelyarkin kulmasta hammastamaton pari

Mitään sen ihmeellisempää filateliaa ei tällä kertaa myytävänä ollut. No kolmekin selkeästi kiinnostavaa kohdetta on ”ihan ok”. Postihistoriapuolella oli tällä kerralla aika hiljaista. Jollain tavalla kiinnostavan näköinen kohde oli 1937 Saksaan lähetetty lentokirje, joka oli alifrankeerattu. Kuorelle oli laitettu yhteensä neljä ja puoli markkaa merkkejä. Vuonna 1937 kirjeen taksa ulkomaille oli 3½mk ja lentolisä kahdeltakymmeneltä grammalta kaksi markkaa, eli yhteensä 5,50 mk. Kuorelle oli myös leimattu ”T” leima lunastuksen merkiksi ja punakynällä kirjoitettu ”1 2/3 c” lunastusmääräksi kultafrangeina sekä samasta syystä kuorella oleva lentolipukekin oli, ilmeisesti Saksassa, yliviivattu. Saksassa oli lyöty leima ”Nachgebuhr” eli ”jälkikanto”, mikä tarkoittaa lunastusta. Saksassa kuori on lähetetty edelleen. Ihan kiinnostava kohde, mutta ei kuitenkaan kanuuna. Tällä kertaa arvostusta löytyi tasan kympin verran, joka oli kohteen lähtöhinta.

Järvenpään Filateliapalvelun 33. huutokaupassa ei ollut juurikaan vaikeita tai erityisen kiinnostavia filateliakohteita. Muutamat kiinnostavat kohteet olivatkin postihistoriapuolella. Ruotsiin 1953 pikana lähetetty lentopostikortti nousi kympin pohjista 19 euroon. Tällainen kortti on sopiva kuvaamaan 1950-luvun kasvanutta lisäpalvelujen ja lentopostin käyttöä. Muuta kiinnostavaa oli lentopostin osastossa myynnissä ollut lentopostikortti vuodelta 1936 Sveitsiin. Sen ostaja sai pohjahinnalla, eli kympillä.

Myytävänä oli myös muutamia tiedustelulomakkeita, joiden joukosta tämänkertaisen huutokaupan toiseksi kiinnostavin lähetys löytyi. Kyseessä oli 1940 elokuussa Yhdysvaltoihin lähetetty paketin tiedustelu. Mielenkiintoisen tästä lomakkeesta tekee se, että sen lähettämisen aikoihin Suomen ja Yhdysvaltain välinen postiyhteys kulki Siperian kautta. Ensin mentiin Moskovaan, josta Siperian rataa pitkin Vladivostokiin ja sieltä Japanin kautta Yhdysvaltain Länsirannikolle. New Yorkiin saakka kuljettiin junalla, Pohjois-Amerikan halki. Paketti jota tiedusteltiin oli lähetetty 9.5. ja on saattanut kulkea Petsamon kautta.

Siperian kautta USA:an kulkenut paketin tiedustelu

Ilmeisesti asiasta oli jotakin hajua, koska tämä tiedustelu nousi 36 euroon, mikä sinänsä ei ole erityisen korkea hinta kohteesta, jolla on hyvä tarina. Muitakin tiedusteluja oli myytävänä, mm. sodan aikana 1942 Saksaan lähetetty tiedustelu, jonka hinta jäi 16 euroon. Sodan aikaiset tiedustelut ulkomaille eivät ole aivan jokapäiväisiä.

Malli 1954:n osastossa oli myytävänä muutamia pakettikortteja, joista parilla oli myös M30 merkkejä postimaksuna. Yksi näistä paketeista oli tämän huutokaupan helmi, nimittäin Ruotsiin 1955 lähetetty paketti, joka oli edelleen lähetetetty Belgiaan. Mikäli pakettien vastaanottajaa ei löydetty, lähetettiin paketti käytännössä aina takaisin lähettäjälle. Tässä tapauksessa Ruotsin postihallinto on ollut hövelillä päällä ja paketti on pistetty eteenpäin. Eteenpäin lähetetyt paketit eivät ole yleisiä ja kun myyntihinnaksi tuli 23 euroa saa myyjä olla hyvin tyytyväinen ostokseensa. M30 merkkien osalta paketilla löytyy 100mk ja 35mk merkit – hyvää siis voi saada halvalla!

Harvinainen eteenpäin lähetetty paketti

Muutkin paketit, joista kaksi lentopakettia, jäivät halpoihin hintoihin. Ilmeisesti ei ymmärretty, että kyse oli hyvistä kohteista tai sitten M54 osasto oli näille pakettikorteille huono myyntipaikka. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että M54 keräilijöillä vastaavia löytyy.

SP Lehden huutokauppa 120 oli viimeinen kolmesta Syyskuun huutokaupasta. M30 osastolla oli myytävänä sekalaista seurakuntaa, aivan tavallisesta loistoleimaisesta materiaalista aina erittäin harvinaiseen kirjattuun ulkomaan asiakirjalähetykseen asti. Mielenkiintoisia hintoja nähtiin ainakin 1½mk hyvän siirtymän osalta (toteutunut hinta 71 euroa), 50/40p lisäpainamaerkin loisto nousi 37 euroon ja 16mk linja-auto merkin hyvä loisto 49 euroon. M30 3mk harmaan merkin loiston sai 28 eurolla ja 6mk vihreän loiston 31 eurolla. Nämä ovat hyviä hintoja myyjälle.

Postihistorian osalta hyvät kohteet olivat harvassa. Ainoa parempi kohde oli kuitenkin sitäkin parempi. Kyseessä oli erittäin harvinainen kirjattu ulkomaan asiakirjalähetys, jonka oli lähettänyt patenttitoimisto Kolster Yhdysvaltoihin vuonna 1938. Kuten muistamme, oli asiakirja oma lähetyslajinsa ja sillä oli oma taksansa. Kysymyksessä ei ole kirje, koska asiakirjalähetyksen läppä piti jättää auki. Asiakirja kuuluukin painotuotteiden kanssa samaan kastiin. Asiakirjojen ensimmäisen painoluokan taksa oli useina vuosina yhtä suuri kuin kirjeen ensimmäisen painoluokan taksa, mutta asiakirjana ensimmäinen painoluokka ”kesti” paljon enemmän grammoja, vuonna 1938 350 grammaa, siinä missä kirjeen ensimmäinen painoluokka päättyi 20 grammaan. Asiakirjalähetykset ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla, kuten kirjauksella ne ovat erittäin vaikeita.

Harvinainen kirjattu asiakirjalähetys ulkomaille. Taksa: Asiakirja (-350g) ulkomaille (1.11.1936–30.9.1942) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931-1.10.1942) 2,50mk = 6,00mk. Läpikäynyt tullitarkastuksen Yhdysvalloissa.

Asiakirjoista täytyy jotenkin käydä ilmi, että ne ovat asiakirjoja, sillä taksathan tosiaan stemmaavat kirjetaksan kanssa yhteen. Tällä kohteella asia on harvinaisen selvästi ilmaistu kirjoituskoneella kirjoitetulla tekstillä ”X-Band. Handlingar.” eli ”Ristiside. Asiakirjoja.” Asiakirjoja tyypillisesti lähettivät lakiasiaintoimistot ja esimerkiksi juuri patenttitoimisto, kuten tässä tapauksessa. Voipi olla, että kohteen huutokauppaan jättänyt henkilö on ollut kuuntelemassa eräänkin Liiton sanktioiman esitelmöitsijän esitystä, jossa asiakirjoista kerrottiin. Jos näin on, on esitelmä selvästi ollut hyödyllinen! Lähetykselle oli laitettu 50 euron lähtöhinta, josta sen hinta nousi aina 144 euroon saakka, eli asia sai ”kannatusta” lähes kolminkertaisesti lähtöhintaan verrattuna. Meklari oli ymmärtänyt kuvata kohteen taustapuolen, josta kävi ilmi neljän leiman voimalla kohteen kulkeminen Yhdysvaltoihin. Kun kysymys on hyvästä kohteesta on tärkeää, että tausta kuvataan – hinta nousee, kun voidaan varmistaa, että kohde on aidosti kulkenut ja perille mennyt.

Aika menee nopeasti, suorastaan vilahtaa. Kävin syyskuussa vierailemassa Lappeenrannan kerhossa ja pidin esitelmän ja kuun viimeisenä päivänä ehdin vielä Suomen Filatelistiseurankin vieraaksi, jossa esitelmäni aiheena oli Siperian kautta kulkenut posti. Minulla syyskuu jäi selvästi plussan puolelle, sen verran paljon sain aikaiseksi! Lokakuussa vuorossa ovat Hellman huutokaupat ja Tanskassa pidettävä Hafnia 2024 näyttely sekä Helsingissä järjestettävät Kirjamessut, joiden yhteydessä tietysti postimerkkimessut, joiden yhteydessä Filatelistiliittokin on esillä. Muistetaanpa vielä Marraskuun alussa oleva Forssan keräilytapahtumakin. Kiirettä tässä taitaa tulla lokakuussakin!

Jatkan vielä vähän (nyt on 3.10.2024) edellisestä, sillä vierailullani SF:n kerhoiltaan eräs keräilijätuttu löi kouraani M30 kohteen, joka on mielenkiintoisen näköinen. Kysymyksessä on vuonna 1937 Turusta Italiaan lähetetty lentokirje. Kirjeelle on laitettu kaksi 3mk merkkiä ja ne on leimattu 17.3.1937. Lähettämisen aikaan kirjeen taksa oli 3½ markkaa 20 grammaan saakka ja lentolisä 2mk jokaista 20 grammaa kohti. Mikäli kyseessä olisi ensimmäisen luokan kirje, olisi asia sitä myöden selvä – tässä olisi 50 penniä ylitaksaa ja kirje lentäisi ”tyytyväisenä” Italiaan. Sitten käänsin kirjeen, toisella puolella oli mitätöity 3½mk sininen leijonamerkki. Leimasta kävi pienen tutkimuksen jälkeen ilmi, että se oli mitätöity 21.3.1937 ja paikkakunnaksi arvioin Helsingin, sillä se käy järkeen… nimittäin Helsingissä oli ulkomaan vaihtopostikonttori. Leima on sen verran suttuinen, että on mahdotonta sanoa mitä siinä lukee – voi olla, että kyseessä on myös Turku. Se mikä hiukan ihmetyttää on, että leima selvästi on 21. päivä, ja alkuperäinen leimaus 3mk merkkien päällä on 17. päivä… neljä päivää on mennyt johonkin. Joka tapauksessa, vaihtopostikonttorissa (kaupungista riippumatta) kirje on ilmeisesti laitettu puntariin ja se on todettu painavammaksi kuin 20g, mikä on johtanut siihen, että konttori on lisännyt kuorelle sinisen 3½mk merkin. Merkkejä on siis yhteensä 6+3½mk eli 9½mk ja tämä täsmää toisen painoluokan (21-40g) kirjeelle, jonka taksa oli (1.11.1936–30.9.1942) 5,50mk sekä kaksi 20g lentolisää (30.4.1928-30.9.1942) tähän päälle yhteensä 4mk ja näistä tulee 9½mk. Näin taksa täsmää ja vaihtopostikonttori on tehnyt filatelistisen palvelulksen luoden oikeataksaisen lähetyksen sen lisäksi, että keräsi postilaitokselle ylimääräiset markat pyörimästä. Turkuun lähti jälkitaksoituspyyntö… No, matkaan tämä siis on lähtenyt joko Turusta tai Helsingistä ja kuten muistamme vuonna 1937 toimi ulkomaille ympärivuotinen lentoyhteys kumipyöräisillä koneilla. Reitti Suomesta ulkomaille käytti lentolinjaa Tallinna – Helsinki – Turku – Tukholma joka lennettiin joka päivä klo. 14.25 Helsingistä ja saapui Tukholmaan kello 16.00. Juuri tämä asia sai minut hiukan pohtimaan, että mahtaako suttuinen leima sittenkään olla Helsinki, koska mitä järkeä olisi ollut lähettää kuori Helsinkiin, jotta se lentäisi Turun kautta Tukholmaan… Noh, oli miten oli. Tukholmasta kuori lähti samana iltana klo 19.00 yölento reitillä Tukholma – Kööpenhamina – Hannover – Berliini, jossa oltiin perillä 04.35 aamuyöstä. Lentoyhteys Berliinistä jatkui Roomaan, jonne saavuttiin 15.45. Kirje on ohjattu Maceratataan kaupunkiin Le Marchen maakuntaan Keski-Italiaan. Maceratassa on yliopisto, jossa on ainakin aikoinaan voinut opiskella myös suomea, kuulin tämän faktan eräältä opiskelukaveriltani aikoinaan Italiassa.

Maceratasta ei kuitenkaan vastaanottajaa ole löytynyt ja syyksi on ilmaistu ”non reclamé” eli ei noudettu. Takaisinhan kirje on sitten lähetetty ja noutamattomuuden merkiksi on lyöty useita leimoja. Lipuke ”al mittente” eli ”lähettäjälle” on täytetty syyn ja palautusmaan osalta. Takaisin Suomeen kirje on tullut toukokuun alussa (Turku 5.5.1937) ja alun perin Turun osoitteella lähetetty kirje on ilmeisesti lähettäjän muuton takia ohjattu Alastaroon (6.5.1937). Kirjeen takana on myös Italialainen leima, mutta se on lähes mahdotonta lukea – siinä kuitenkin lukee Macerata ja ehkäpä 31.3.1937, eli päivä jona kirje lienee lähetetty takaisin Suomeen.

Ei siis mitään ihmeellistä kyseessä, mutta kuitenkin aika mielenkiintoinen kirje ja paljon erilaista tästäkin pystyy raapaisemaan. Kiitoksia kohteesta lahjoittajalle!!

Kirivaihde silmään

By

Kiivaan työrytmin ja pitkän maanpuolustuskurssin takia on blogin kirjoittaminen joutunut vähäksi aikaa hyllylle, mikä on tarkoittanut useiden jo päättyneiden huutokauppojen ja muiden tapahtumien tunnelmien välittämättä jättämistä. Yritetäänpä hiukan kiriä näin pääsiäismaanantain loppuillasta! Sitten viimeisen kirjoituksen päättyneet ovat ainakin HTO:n, Järvenpään Filateliapalvelun, Hellmann huutokauppa ja Merkki-Albertin huutokauppa. Käytännössä ollaan nähty erittäin laaja kattaus filateliaa ja mitään ei ole hiiskuttu! Olen tietysti ollut iloinen siitä, että asiasta on esitetty kysymyksiä, siis siitä, että milloin tulee seuraava kirjoitus… yritetään olla tuottamatta suurta pettymystä, vaikka tässä nyt täytyykin vetää mutkia suoraksi, kun kerralla kerrottavaa on niin paljon.

Aloitetaan HTO huutokaupasta, jossa tällä kertaa oli myytävää kahdessa M30 osastossa – filatelia ja postihistoria oli laitettu omiin osastoihinsa. Postimerkkipuolen kohteista mainittakoon kohtalaisen hyvä pystysuuntainen 2:75mk violetin merkin siirtymäpari, joka myytiin noin parilla kympillä, mikä oli limitin kaksinkertaistuminen. Muuta erityistä ei myytävänä ollut – vain yksi kohde jäi myymättä. Postihistoriapuolellakin myynti oli M30 osastossa hyvä – arvelen, noin 80%. Kertaalleen aiemmin myymättä jäänyt Yhdysvaltoihin lähetetyn paketin päällipaperi, jolle merkit oli liimattu, mutta taksa ei ollut oikein, koska osa merkeistä oli jäänyt puuttumaan (muistamme, että vuoden 1932 jälkeen ei USA:an käytetty pakettikortteja) oli myynnissä nyt kympin lähdöllä. Kohde on erittäin vaikea ja oikeataksaisena olisi varmasti herättänyt suurta kilvoittelua. Nytkin kohde meni kolmella kympillä kaupaksi. Muuta myynnissä ollutta olivat muutamat kenttäpostin alennetuin taksoin lähetetyt pakettikortit sekä lentopostikortti Kanadaan 30mk postiauto-merkin yksittäiskäyttönä. Kortti myytiin 20€ pohjillaan. HTO:ssa oli muuta mielenkiintoista, mutta tällä kertaa M30 osasto ei ollut erityisen ihmeellinen.

Järvenpään Filateliapalvelun 31. huutokaupassa oli merkkipuolella myytävänä pääasiallisesti loistoleimattuja merkkejä eikä juuri mitään ihmeellistä. Hyvää ja harvinaista M30 filateliakohdetta ei suinkaan löydy jokaiseen huutokauppaan, vaikka malli on ”uudempaa” filateliaa, on asia siten, että vaikeita kohteita riittää ja niiden metsästämiseen saa menemään vuosia. Tähän pulaan ei JFP tällä kertaa pystynyt auttamaan. Asia oli kuitenkin postihistoriapuolella toisin, nimittäin myynnissä oli erinomaisen hyvä ja vaikea kotimaan kohde! Kyseessä oli hyvinkin tavallisen näköinen vakuutettu kuori, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuu vakuutetuksi virkakirjeeksi, jolle on maksettu jotakin 50p vihreällä leijonamerkillä. Muistamme, että virkakirjeiden osalta oli käytössä kaksi erilaista lähetyksen postimaksuun liittyvää kommervenkkiä, nimittäin postirahavapaus ja vapaakirjeoikeus. Postirahavapaus käsitti postimaksun ja kirjaamisen, vapaakirjeoikeus lisäksi vakuutusmaksun. Paavolan kunnalla oli vapaakirjeoikeus, jonka perusteella vakuutetun kirjeen sai lähettää veloituksetta, mutta mikäli haluttiin vakuutetun kirjeen lakkaus, tuli lakkausmaksu maksaa! Näin tälläkin kirjeellä on tehty ja on maksettu vain ja ainoastaan vakuutetun kirjeen lakkausmaksu, jonka taksa oli 1.1.1935-31.8.1942 50 penniä.

Lakkausmaksuksi käytetty 50p vihreä M30 leijonamerkki
Paavolan postitoimiston lakkasinetit

Tällaisia kohteita tunnetaan minun tietääkseni tämän myydyn kohteen lisäksi vain yksi toinen ja se oli näytillä SFEX näyttelyssä 2020 Helsingissä Harri Ala-Honkolan M30 postihistoriakokoelmassa. Kohteen lähtöhinta oli asetettu 15 euroa ja se kipusi aina 65 euroon saakka. Huutomaksuineen alle sadalla eurolla ostaja sai erinomaisen kohteen.

Muuta kiinnostavaa myytävänä ollutta oli kotimaassa yksin 40mk merkillä lähetetty pikkupaketin kuoren palanen (jäi 30€:lla myymättä), Kotimaan lentopostikortti Helsingistä Maarianhaminaan 1950 (mh. limitti 10€), Ranskaan Turun lentosatamasta lähetetty lentopostikortti 3mk merkin yksittäispostitteella (mh. limitti 10€) ja Unkariin 1938 lähetetty kirjattu lentopostikirje (mh. 15€, limitti 10€). M30 4½mk sinisen leijonamerkin yksittäiskäyttö kirjeellä Sveitsiin vuodelta 1943 myytiin 63 eurolla limitin oltua 50€. Myytävänä siis oli kaikenlaista ”pikkumukavaa” ja yksi kova kohde. Ei kovin huono postihistoriallinen kattaus loppujen lopuksi. Myynti oli kohtalaisen hyvää – kaiken kaikkiaan ehkäpä 70% luokkaa. Homman nimi on se, että kohteiden lähdöt täytyy asettaa riittävän alas ja hinnat nousevat, jos ovat noustakseen…

131. Hellman huutokauppa päättyi maaliskuun puolivälin tuntumassa. Tällä kertaa myynti meni yli miljoonan euron, mikä on huomattava summa rahaa. M30 osastolla oli mielenkiintoisia kohteita myytävänä, tällä kertaa erityisesti automaattimerkkejä oli tarjolla myös ns. parempaan kokoelmaan. Myytävänä oli mm. 10p, 50p ja 1mk automaattimerkkien täydet rullat. Näistä 1mk rulla on kaikkein vaikein ja niitä ei tunneta kuin aniharvoja. Toivottavasti ostaja ei lähde paloittelemaan rullaa ”rahanteon” toivossa, nimittäin veikkaan, että niin ei tulisi tapahtumaan.

Rullat menivät 60€, 90€ ja 360€ hinnoilla kaupaksi – hinnat olivat hyvin suhteessa harvinaisuuteen. Rullamerkkien kokoelmaerä meni kaupaksi 600 eurolla, mikä ei ole mielestäni ”erityisen paha”, mikäli ostaja tarvitsi hyvän erän kokoelmansa rullamerkkiosaston täytteeksi. Kerralla sai hyvät kohteet ja pääsi ”valmiiseen pöytään”.

Hieno 16 merkin ryhmä 1,25mk koevedosmerkkejä Karjalan väreissä myytiin 200€:lla. Näitä merkkejä tunnetaan isoissa ryhmissä vain muutama ryhmä – pareja ja nelilöitä tunnetaan useampia. Kysymyksessä on jonkinlainen hahmotelma siitä, että minkälaisia merkkejä (ilmeisesti) Itä-Karjalaan tehtäisiin. Tällainen erikoisuus voidaan ottaa mukaan M30 kokoelmaan ja mielestäni sille on paikkansa myös Itä-Karjala kokoelmassa.

Hammaste-erikoisuuksia myytiin useita kohteita, nämä lienevät tulleen jokin aikaa sitten hajoitetusta asiaan erikoistuneesta kokoelmasta, jonka myynti alkoi jo edellisessä Hellmann huutokaupassa. Kohteet menivät hyvin kaupaksi. Mikäli oikein katsoin myytiin kaikki M30 kohteet! Siinä missä filateliapuolella M30 kohteita oli myytävänä useita ja hyviä, oli postihistoriapuolellakin muutamia hyviä kohteita. Jäin ihmettelemään 1mk vihreän painotuotteen (Sveitsiin) myyntihintaa, joka oli 100€. Kohde on kuitenkin aika vaikea ja niitä tunnetaan nykytiedon mukaan vain noin 15kpl. Hiukan hirvittää…

Korjailin alla olevaa tekstiä sen sisältämien virheiden takia – silmät harittivat niin paljon iltamyöhään, että en a) osannut lukea; b) ymmärtänyt väärin lukemaani ja c) numerotkaan eivät onnistuneet… pahoittelut! Nyt on enemmän ”sinnepäin”….

Mielestäni mielenkiintoisin postihistoriakohde oli isokokoinen rahapussukka, jonka kohdeseloste luki seuraavasti: ”Erikoinen isokokoinen vakuutettu lähetys Helsingistä 20.2.1939 Ruotsiin. Ommeltu kangaspussi, joka on vakuutettu yli 800 000 markan arvosta. Postimaksuna 12 kappaletta 25 markan puunhakkaajia ja lisäksi muita M30 merkkejä yhteensä 322,80 markan edestä”. Kyseessä oli ilmeisesti myytyjen autojen myyntihintojen tuloutuksessa käytetty rahalähetys, joka oli vakuutettu. Taksa piti kutinsa, mutta sen laskeminen vaatii jonkin verran hoksnokkaa, nimittäin kyseessä ei ole aivan tavallinen juttu. Vakuutusmaksu määräytyy vakuutusmäärän kautta, ja tällä lähetyksellä se oli 815269,60 markkaa, joka käännettynä kultafrangeiksi oli 67952,42 KFr. Vakuutusmaksu Pohjoismaihin oli 30 penniä jokaiselta tuhannelta markalta, eli 816*0,30mk = 244,80mk. Ja nyt tulee ”knoppi”, joka avaa taksan salaisuuden ja joka löytyy taksakirjan sivulta 127: ”Kirjeen ylin paino oli 500 g, painavammat lähetykset taksoitettiin kansainvälisten taksojen mukaisesti.” Toisin sanoen, vaikka kirje oli lähetetty Ruotsiin ei siihen sovellettu kirjemaksun osalta Pohjoismaisen postisopimuksen taksoja, koska sen paino ylitti sopimuksessa määritellyn ylärajan, vaan kirje taksoitettiin kansainvälisen taksan mukaisesti. Kirjaus ulkomaille lähettämisen aikaan 1939 oli 2,50mk. Kun kirjeen kokonaisuuden maksu oli 322,80 jää kirjemaksuksi 75,50 mk, joka vastaa 0,74kg painoista kirjettä (eli 37 kertaa 20 grammaa – 3,50mk ensimmäiseltä 20 grammalta ja sen jälkeen 2mk jokaiselta 20:ltä grammalta). Näin taksa täsmäisi. Jäin miettimään, että olisiko pitänyt maksaa vakuutusmaksukin kansainvälisen taksan mukaan… näin ei tässä tapauksessa ole tehty (se on selvää, sillä kv. taksan mukainen vakuutusmaksu olisi ollut yksinään enemmän kuin koko kirjeelle maksettu postimaksu).

Volvon rahapussi vakuutettuna kirjeenä Ruotsiin

Toinen vaihtoehto on, että on maksettu myös vakuutetun lähetyksen lakkausmaksu 50p (joka sisälsi myös ”laskemisen”; kuorellahan on laskettu vakuutusmaksu myös kultafrangeina) ja käytetty Pohjoismaista kirjausmaksua 2,00mk. Tämä vaikuttaa ehkäpä todennäköisemmältä ja olisi linjassa sen kanssa, että kirjeen kuljetusmaksu olisi maksettu kv. taksan mukaan, mutta kirjaus ja vakuutusmaksu pohjoismaisen mukaan. En pysty varmaksi sanomaan miten asia on, sillä kohteen taustapuolta ja mahdollisia sinetöintejä ei kuvassa ole näkyvissä. Joka tapauksesa on sanottava, että on mahdollista saada taksa osumaan.

Tämä isokokoinen ”ihmetys” myytiin 190 euron hinnalla, lähtöhinta oli huomattavasti alempana. Ostaja sai hyvän kohteen, joka sopii hyvin M30 postihistoriakokoelmaan. Muistan, että vastaavia tunnetaan vain muutamia ja aiemmin myyntihinta on ollut korkeampikin…

Merkki-Albertin 67. huutokauppa tarjosi M30 keräilijälle suurehkon määrän kohteita, joiden joukossa muutamia erinomaisia kohteita. Filateliapuolella myytävänä oli paljon loistoleimaisia merkkejä, jotka jäivät suurimmaksi osaksi myymättä. Myös muutamia erikoisuuksia oli tarjolla – näistä kiinnostavin, ainakin myyntihintansa puolesta oli 6mk oranssin merkin hammastesiirtymä leikkeellä. Siirtymä oli tehnyt merkistä ”matalan”. 30 euron lähtöhinnasta hinta nousi aina 209 euron myyntihintaan saakka. Aikamoinen nousu! Vaaleanharmaanvioletin Saimaa 10mk merkin numerokuusilo myytiin 85 eurolla. Paljon filateliaa jäi myymättä…

Matala 6mk merkki

Postihistoriapuolella saatettiin havaita mopobensan käryä, sillä ”nostattelu” oli ainakin yhden kohteen osalta aikamoista! Kyseessä oli kenttäpostista Ruotsiin lähetetty asiakirja, joka oli osoitettu Ruotsissa toimivaan kirjeenvaihdolla toimivaan ammatti-instituuttiin. Mielenkiintoisen ja hyvän lähetyksestä tekee se, että siinä luki kirjoituskoneella kirjoitettu, leimojen alle jäänyt, teksti ”affärshandlingar” eli asiakirjoja, mikä ”varmistaa” asian. Tiedetään, että joukoissa palvelevat ruotsinkielisen yksikön sotilaat opiskelivat ”korsuistaan” tulevaisuuttaan varten ja tätä postia tunneetaan joitakin lähetyksiä. Tällä kertaa asia sai aivan uudet mittasuhteet, kun kohde lähti 25 euron limitistään tanakkaan nousuun, joka pysähtyi vasta 445 euron juhlavaan summaan. Jättäjällä lienee ollut muikea ilme, kun savun hälvettyä ja mopojen kaarrettua talleihinsa näkyi numerotaululla lopputulemana yli viisitoistakertainen myyntihinta verrattuna lähtöhintaan.

Asiakirja Ruotsiin KP osoitteesta
Kuukauden ajan taksa piti rakentaa ”wanhoin” keinoin

Muuta kiinnostavaa edustivat muutamat M30 merkeillä aikaiset lentolähetykset, erityisesti lentopostikortit, joiden hinnat nousivat hieman lähdöistään, sekä Saksaan syyskuussa 1942 lähetetty kirje, joka oli maksettu 2:75mk ja 75p merkein. Muistamme, että 3½mk oliivi leijonamerkki ilmestyi vasta 1.10. ja sininen 3½mk merkki oli ollut käytännössä loppuunmyyty jo pitkän aikaa. Näin kyseinen kohde on erittäin hyvä 75p merkin käyttö sen kuukauden aikana kun postimaksu piti maksaa muilla kuin 3½mk oliivilla merkillä. Kohteen hinta nousi 20 euron pohjasta 52 euroon, mikä ei kohteen harvinaisuuden huomioon ottaen ollut erityisen korkea hinta. Viiden kympin pohjilla myytiin vaikea sanomalehtilähetys, joka oli maksettu 3mk merkillä yksin. Mainitaan vielä lentopostikortti Uruguayhin kahdella 25mk sinisellä leijonamerkillä, joka nousi 35 euron hintaan – Uruguay on parempi kohdemaa.

Sitten ihmettely: Jo kertaalleen aiemmin (Hellmanilla) myymättä jäänyt ja nyt Albertilla 220€ lähtöhintaan myytävänä ollut 2½mk punaisen merkin käyttötarkoituksenmukainen yksittäiskäyttö postikortilla Ranskaan ei mennyt taaskaan kaupaksi. En pysty tätä ymmärtämään – kohde on yksi kovimpia M30 kohteita ja niitä tunnetaan alle kymmenen kappaletta. Edellisen kerran olen nähnyt vastaavan kohteen tulevan myydyksi noin 400 euron hintaan. Se on varma asia, että näitä ei kaikilla ole.

Nyt on aika mennä nukkumaan, mutta lisään tähän vielä muutaman kuvan Forssan kerhon keräilytapahtumasta Kuhalankadulta. Tupa oli täynnä kun saavuimme paikalle kello 09 aamulla. Vaikka auton akku oli tyhjä, löytyi tarpeellinen määrä autoja, jolla Salon kerholaiset pääsivät kuin pääsivätkin perille turvallisesti – ja pois. Tällä kertaa kuvia myös ns. keittiön puolelta, eli kerhon kanttiinista, jonka tiskin äärellä Forssan kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Tapola on juuri tekemässä hankintoja.

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

By

5mk Olavinlinna-merkki jossa laskoksen aiheuttama hammastuksen siirtymä. Myytiin SP-Lehden 103 huutokaupassa.

Toukokuuta mennään ja kesä tekee tuloaan, pitkän koronatalven ja lyhyen koronakevään jälkeen lämpö on tervetullutta vaihtelua. Siinä missä lämpö mahdollistaa ulkoilun ja siihen liittyvät aktiviteetit, tekee se filatelian harrastamisesta hieman vähemmän innostavaa. Tämän ei kuitenkaa pidä antaa vaikuttaa negatiivisesti mm. Savofila 2021 näyttelyyn valmistautumista, joka korvaa peruutetun Nordia näyttelyn Kuopiossa. Odotettavissa on monenlaista, nimittäin Savofilassa on jätetty mestariluokka pois ja tämähän tarkoittaa sitä, että kaikki mukana olevat kokoelmat arvostellaan. Tärkeintä on, että tämä tarkoittaa sitä, että mestariluokan kokoelmat, joita ei ole arvosteluluokissa vuosikausiin voitu sääntöjen puitteissa nähdä voivat osallistua. Järjestelmähän toimii siten, että jos joku kokoelma saavuttaa riittävän monta suurta kultamitalia ei sitä voi arvosteluluokissa näyttää useiden vuosien karenssin aikana. Tämä voi johtaa ja on jo johtanut siihen, että tiettyjen keräilyalojen parhaita kokoelmia ei ole nähty vuosikausiin. Kun ei päästä näkemään ”mitä on olemassa” voi keräilijäyhteisölle jäädä vääristynyt kuva siitä minkälainen alan paras kokoelma on. Helposti saattaa käydä niin, että kokoelman rakentaja, jolla on ”kaikki pikkuhyvät” ajattelee, että nyt ollaan kultakannassa, kun ei ole vuosikausiin parempaa nähty – todellisuudessa kanuunat ovat pressujen alla huippukokoelmissa näkymättömissä. No eiköhän filosofointi taas riitä, muistetaan ilmoittautua ajoissa, ennen toukokuun loppua!

Huutokauppatoiminta on jatkunut aktiivisena, toukokuussa ovat jo päättyneet SP-lehden 103 huutokauppa noin viidelläkymmenellä M30 kohteellaan ja Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa noin neljälläkymmenellä M30 kohteellaan. Aloitetaan SP-lehden huutokaupan lyhyellä katsauksella ja todetaan heti alkuun, että pääosa myytävistä kohteista oli filateliaa. Mukana oli muutamia mielenkiintoisia kohteita, joista mainittakoon ainakin 5mk Olavinlinna merkki, jonka kulmaan osunut laskos oli aiheuttanut hammastuksen siirtymän. Mielestäni kohde oli sen verran kivan näköinen, että se mahtuu kokoelmaan hyvin. Limitistään 10 euroa kohteen hinta nousi yli kolmen kympin. M30 1½mk punainen leijona Notraco reijitteeellä myytiin 18 eurolla ja nousi reippaasti neljän euron limitistään. Filateliakohteet tekivät hyvin kauppansa ja myymättä jäi vain vähän kohteita.

Posthistorian osalta myytävänä oli kohtalaisen tavallista tavaraa, mutta jokunen mielenkiintoinenkin kohde joukossa oli. Lunastukseen mennyt 10mk vihreällä M30 leijonamerkillä maksettu painotuote oli postissa tulkittu ilmeisesti asiakirjaksi, merkitty kosmos-kynällä ”a” ja laitettu lunastukseen merkitsemällä se ”T” laatikkoleimalla ja kiinnittämällä kuoreen lunastuslipuke. Lunastuksena maksettiin kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrä. Vuonna 1954, kohteen lähettämisen aikoihin (leimaus Kitee 11.2.1954) asiakirjan postimaksu (-250g) oli 25 markkaa. Näin ollen puuttuva postimaksu oli 15mk ja se kertaa kaksi oli 30mk, joka on lipukkeeseen merkitty ja Keskusmetsäseura Tapion frankeerauskoneella maksettu. Kohde myytiin kuudella eurolla, mikä oli mielestäni sopiva hinta.

Toinen kohde, joka vaikutti kiinnostavalta oli vuonna 1941 USAan lähetetty lentokirje, jonka leimaus näytti siltä kuin siitä olisi paikkakunta otettu pois. Kohdeselosteessa luki ”leimauspaikkakunta sensuroitu”. Kohdekuva oli sen verran sotkuinen, että siitä ei käynyt asian selvittäminen täydellisesti päinsä. Leima kuitenkin näytti mykältä, syystä tai toisesta. Ihan mielenkiintoinen juttu. Kuori oli tyypillinen USAan lähetetty lentokirje, joka oli sensuroitu Bermudalla brittien toimesta ennen toimitusta New Yorkiin. Hintaa kohteelle kertyi 24 euroa, mikäli kyseessä tosiaan oli leimasensuuri, oli hinta mielestäni halpa. Kirjallisuuden puolella myytävänä oli Hannu Kaupin kirjoittama M30 käsikirja, joka myytiin 37 euron hintaan. Joku teki hyvät kaupat, sillä ”lukeminen kannattaa aina” ja mikäs sen parempaa luettavaa kuin M30 asia!

24mk single lentokirjeellä ulkomaille ei ole yhtä harvinainen kuin sama merkki singlenä kirjatulla kirjeellä ulkomailla – ei sinne päinkään.

Järvenpään Filateliapalvelun 21 huutokauppa tarjosi sekä M30 filateliaa, että postihistoriaa – filateliapuolella myytävänä muun muassa 10p automaattirullamerkkien kokonainen rulla, joka myytiin 61 eurolla (limitti 50 euroa). Kuten tiedetään, posti myi käyttämättömät rullat halukkaille, nehän olivat käypiä postitukseen. Joitakin kokonaisia rullia jäi keräilijöiden haltuun ja niitä tulee ajoittain huutokaupoissa vastaan. Hammastamaton 6mk punainen merkki arkin alareunasta myytiin 20 eurolla ja 16mk linja-auto jolle leimaus oli osunut hyvin meni 24 eurolla. Myytävänä oli useita kohteita jo edesmenneen Jorma Lindebladin M30 kokoelman lehtiä, joilta oltiin käyty ensin tyhjentämässä herkut pois – pariinkin kertaan. Lindeblad oli tunnettu ainakin maan parhaasta kotimaan lentopostikokoelmastaan sekä erittäin vahvasta sodanaikaista lentopostia esittelevästä lentopostikokoelmastaan. Miehellä oli myös hieno Venäjän postihistoriaa taksoin keskittyen esittelevä kokoelma, joka on näytillä Liiton sivuilla. Kaikki kokoelmasivut menivät kaupaksi – hyvästä kokoelmasta voidaan ammentaa moneen kertaan!

Postihistoriapuolella oli noin kymmenen kohdetta myytävänä. Erikoisempaa ei ollut tarjolla, mutta tarjonnasta jäi hiukan karvas maku suuhun, sillä kohteen 149, jonka seliteteksti kuului seuraavasti ”1948 24 mk lentokirje Helsinki 25.5.48 > USA. Lienee yhtä harvinainen kuin kirjattu kirje ulkomaille 24 mk:n merkillä.” osalta on pakko todeta, että tässä nyt tahallisesti tai tahattomasti ”lienee kustun ostajaa silmään”. Kyseisen kohteen harvinaisuus ei ole samalta planeetalta kuin 24mk ruskeanvioletin merkin kirjatun ulkomaankirjeen tarvekäytön harvinaisuus. Siinä missä kirjattuja tarvekäyttöjä tälle merkille tunnetaan alle viisi, tunnetaan vastaavia lentokirjeitä useita kymmeniä. Kirjattuja ja lentokirjeitä tunnetaan lisäksi ensipäiväkuorilla runsaasti nimen omaan filatelistisina lähetyksinä – niiden arvo pyörii kympin nurkilla. Tässä tuli tiedon merkitys esiin, joku ilmeisesti ilman parempaa tietoa pisti 80 euroa tähän miinaan.

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

By

Huutokauppoja on viimeaikoina päättynyt muutamia, olen niitä hiukan ehtinyt katsella, mutta työ ja joulukiireet ovat tehokkaasti estäneet kaiken muun aktiivisen harrastamisen. Pian täytyy taas aktivoitua postihistorian parissa, sillä seuraava näyttelykoitoskin on huhtikuussa edessä – tunnetusti kannattaa olla ”homma hanskassa” jo hyvissä ajoin, muuten pukkaa päälle ahdistus.

Vaasan Filatelistikerhon huutokauppa päättyi 13.12. ja M30 osastossa oli noin viisikymmentä kohdetta myytävänä. Hyvin nopeasti totesin, että kanuunoja ei ole tarjolla, vaan pikemminkin tavallista tavaraa. Kiinnostavimpia filateliakohteita olivat kaksi suojareijitteitä sisältänyttä erää, joiden kummankin myyntihinta nousi kahden kympin kieppeille. Muutamia ulkomaille menneitä kirjeitä ja lentokirjeitä myytiin lähelle limittiä sijoittuvilla hinnoilla, mutta suurin osa kohteista jäi myymättä kokonaan.

Tiedustelu 12.11.1953 Ruotsiin, 25mk sininen M30 merkki single. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.1.1952 – 31.1.1953) 25,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa VaFi huutokaupat.

Allekirjoittanutta kiinnosti erityisesti muista kuin filateelisista syistä Ruotsiin lähetetty tiedustelulomake. Tiedustelu oli nimittäin lähetetty NKI-Skolan nimiseen kirjekouluun / kirjeopistoon, eli Nordisk KorrespondensInstitutiin. Kyseessä on alunperin 1910 Malmöön perustettu ”Norénin kirjeopisto”, joka yhdistettiin 1922 Osbyn kirjeopiston kanssa. Vuodesta 1940 alkaen instituutista saattoi valmistua myös insinööriksi. NKI yhdistyi Hermodsin kanssa, joka on Ruotsin vanhin kirjeopisto ja jolla on yhä liiketoimintaa. Tässä tiedustelulomakkeessa minua kiinnosti vastaanottajan lisäksi myös tiedusteltu lähetyslaji, eli tässä tapauksessa asiakirja tai ruotsiksi ”affärshandlingar” – nimittäin Postimerkkimessuilta ostin harvinaisen Ruotsiin lähtetetyn asiakirjan, joka mielestäni näytti kovasti ihan tavalliselta kirjeeltä ja minulla tuli epävarma olo sen suhteen, että uskaltaisinko laittaa kohteen kokoelmaani näytille. Tuo asiakirjalähetys oli lähetetty juuri tähän kyseiseen NKI-skolaniin. Mielestäni tämä tiedustelu samalle vastaanottajalle, nimenomaan asiakirjalähetyksestä aukottomasti osoittaa, että NKI-skolaniin lähetettiin juurikin asiakirjapostia. Kun / jos laitan asiakirjalähetyksen omalle kokoelmasivullene voin liittää tämän tiedustelun ”kylkeen” ja saadaan aikaiseksi mielestäni mukava kokonaisuus. Kyseinen kohde irtosi limitillään 5 euroa ja minulle tuli hyvä mieli.

Taksataulu vuodelta 1947, leimattu Koskenkorva. 3mk punainen M30 leijona Single. Oikeudet kuvaan omistaa VaFi huutokaupat.

Toinen mielenkiintoinen, postihistoriallisesti mielenkiintoisin M30 kohde Vaasan kerhon huutokaupassa oli ”viimehetken kohteet”-osastossa myynnissä ollut postitaksataulu 3mk punaisella merkillä. Kohteen ulkonäkö oli sellainen, että se viittasi paperia käytetyn erään tyypillistä ruumiintoimintoa usein seuraavaan pyyhkäisevän liikkeen yhteydessä. Kuitenkin viiden euron limitillä pieni jarrujälki ei kamalasti haittaa – vai haittaako? – Nimittäin kohde myytiin limitillään. Vaikka taksatauluja on viimeisten kymmenen vuoden aikana myyty noin 20 kappaletta (kaikki eri hintaiset taksataulut yhteensä) on kysymyksessä vaikeudeltaan kohtalaisen hyvä kohde. Näitä 3mk punaisilla maksettuja tauluja tunnetaan eniten, noin 10 kappaletta. Joka tapauksessa tässä on taas testamentti siitä yksinkertaisesta asiasta, että huutokaupassa helmi voi olla missä tahansa osastossa.

Abophilin tarjoushuutokauppa nro. 68 pättyi marraskuun 29. päivä, josta tätä kirjoitettaessa on vierähtänyt melkeinpä kuukausi, mutta parempi ruotia asiaa myöhään kuin ei millloinkaan. Abophil on tietysti Turun Postimerkkikerhon lehti, jonka järjestämä huutokauppaa pyörittävät kerhon aktiiviset jäsenet, etunenässä lehden päätoimittaja Juhani Pietilä, Jarmo Lampi ja M17-keräilijänä tunnettu Pekka Rannikko. Huutokaupassa on usein mielenkiintoisiakin kohteita ja hintataso on mielestäni asetettu sellaiselle tasolle, että siinä on ns. järki mukana. Tarkoitus on siis suorittaa aidosti huutoKAUPPAA eikä pelkästään huutokauppakohteiden listaamista.

Malli 1930 osastossa oli tällä kertaa neljä kohdetta, joista kaksi oli merkattu kuvatuiksi. Kaikki kohteet olivat filateliakohteita. Mielenkiintoisin näistä oli mielestäni 10p leijonamerkin ”LaPe marginaalilla” varustettu leimattu pari leikkeellä. Kohde oli merkattu kuvatuksi, mutta kuvaa en lehdestä löytänyt, miessä lienee ollut. Huippuleimainen I värin 10mk Saimaa-merkkikin oli edustava. Kummankin näistä kohteista limitti oli 10 euroa. Saimaa-loisto myytiinkin kympillä, mikä oli mielestäni halpa hinta, kun merkki oli sitä ”parempaa” laatua. Myös LaPe merkattu 10p merkkipari myytiin limitillään. Postilakon takia huutokauppa oli laitettu myös nettiin näkyville – nimittäin lehden postitus myöhästyi ikävästi, mikä lyhensi huutokauppa-aikaa.

Lentokirje Helsingistä 25.7.1945 Wintherthuriin, Sveitsiin. Lentänyt Englannin kautta (sensuuri). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.7.1945-30.8.1945) 5,00mk + kirjeen lentolisä (per 5g) Eurooppaan (24.4.1945 – 23.9.1945) 2,50mk = Yhteensä 7,50mk. Lentoyhteys Sveitsiin Englannin kautta jatkui vain 17.8.1945 asti, joten kyseinen taksa oli voimassa vain 1.7.-17.8.1945. Leimattu ”By air to the United Kingdom”.

Muita M30 kohteita löytyi mm. lentopostin osastosta, jossa oli myytävänä Helsingistä Sveitsiin 1945 kesällä lähetetty ja Englannin kautta kulkenut lentokirje. Kuten ainakin lentopostista kiinnostuneet tietävät, aukesi lentoposti Suomesta sodan jälkeen keskiseen Eurooppaan siten, että vasta elokuussa 1945 lentoja reititettiin muuta kuin Englannin kautta. Pintapostia ei Keski-Eurooppaan käytännössä kulkenut lainkaan, vaikka postia Yhdysvaltoihin saatiinkin pintapostina kulkemaan Neuvostoliiton kautta. Lentopostiyhteys Sveitsiin oli poikki maalis-huhtikuussa 1945 ja aukesi uudelleen 24.4.1945. Myytävänä ollut lähetys oli lähetetty heinäkuussa 1945, jolloin ulkomaan kirjeen perustaksa oli 5mk. Kyseessä on lyhin M30 käyttöajan ulkomaan kirjeen perustaksa-aika, vain kaksi kuukautta. Kun tästä ajasta vain osan ajasta kuljetettiin lentoposti Sveitsiin Englannin kautta, on tämä kohde ihan mukava lentopostikohde. Kohteen limitti oli 10 euroa ja se myytiin 18 eurolla.

Abophilista kiinnostuneille mainittakoon, että Turun Postimerkkikerhon verkkosivut ovat saaneet viimeisen vuoden aikana uuden freesin ilmeen ja, että Abophil lehti on kerhon jäsenetu.

Toivotan tässä kohtaa kaikille lukijoille erinomaista Joulun aikaa ja vielä parempaa Uutta Merkkeilyvuotta 2020!

Postimerkkimessut 2019

By

Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät postimerkkimessut ovat nyt jo jonkin aikaa olleet Filatelistiliiton syksyinen ponnistus, jossa yhdessä yhden tai useamman järjestävän kerhon kanssa toteutetaan kirjamessujen yhteydessä filateliaa esilletuova tapahtuma. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin 24.-27.10. eli neljän päivän aikana ja järjestäjänä Liiton lisäksi toimi Aihefilatelistit. Tällä kertaa Postihistoriallinen yhdistys järjesti messujen yhteydessä myös postihistoriallisten kokoelmien rakentamisen seminaarin, johon en ajan puutteen takia pystynyt osallistumaan.

Postimerkkimessujen myyntialuetta ja messuvieraita tutustumassa filateliaan ja taaempana levymessuihin

Useita kertoja aiemminkin messuilla käyneenä olin toteavinani, että liikkeellä oli verrattaen paljon ihmisiä – tämä saattoi johtua siitä, että Liiton messualue oli eri paikassa kuin aiemmin, ehkäpä hiukan keskeisemmällä paikalla, jossa ihmisten yksi pääkulkureiteistä kulki aivan alueen ohi. Oma käyntini ajoittui lauantaille, joka tyypillisesti on messujen kaikkein vilkkain päivä, joten tämä saatoi olla näkemykseeni vahvasti vaikuttava asia. Kuulin muilta messukävijöiltä, jotka olivat olleet paikalla myös torstaina ja perjantaina, että meno oli ollut huomattavasti rauhallisempaa aiempina päivinä – mutta hyvä, että lauantaina massat olivat löytäneet paikalle.

Messuilla tapaa kavereita ja onkin yksi suurimmistä syistä saapua paikalle. Kauppi, Elo, Ratinen ja Lehtonen – eri filatelian osa-alueita edustettuna laajasti ja kaksi kultaisen Pro Filatelian mitalistia – ”Kulta-Hannut”.

Aihefilatelistien järjestämää näyttelyä katsellessani olin aluksi hiukan hukassa, sillä M30 asiaa ei näyttänyt olevan mukana lainkaan, mutta onneksi näyttelyn puolessa välissä tuli vastaan Tuomas Juvosen yhden kehyksen kokoelma ”Postitalo”, jossa esiteltiin käytännössä M30 Helsingin postitaloa kuvaavia merkkejä ja niiden postihistoriaa. Käytännössä tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että vaikka ensilehdellä olikin mukana myös vuonna 1938 julkaistu postitaloa kuvaava vihkomerkki, ei tämä merkki ollut muuten mukana kokoelmassa, vaan kokoelma keskittyi esittelemään neljää M30 postitalo-kuvamerkkiä, eli 4mk, 7mk, 9mk ja 20mk käyttöarvoisia merkkejä. Mukana oli muutamia oikein hyviä kohteita, kuten neljän markan merkin käyttö Norjasta tulleen kirjeen pelkän pikalisän maksuna kirjettä eteenpäin lähetettäessä, hyvä vakuutettu kuori kahdella 4mk merkillä Ranskaan, yhdeksän päivän lyhyen taksa-ajan aikainen Englantiin mennyt lentokirje, 20mk merkki singlenä aerogrammin maksuna Brasiliaan ja kirjatun kirjeen maksuna Neuvostoliittoon. Oikein mieltä lämmitti katsella.

Juvosen ”Postitalo”-kokoelman lehti, jolla nähdään pelkän pikalisän maksu kotimaassa maksettuna M30 4mk postitalo-merkillä.

Muissa kokoelmissa M30 kohteita oli vain vähän näytillä, poikkeuksena Kaarlo Hirvikosen näytille tuoma ”Suomen sota-ajan maksulliset ja maksuttomat kenttäpostimerkit 1941-1944”, jonka mukana oli muutamia kenttäpostiin lähetettyjä painotuotekortteja, joissa m30 50p vihreää oli luvallisesti saanut käyttää kenttäpostiin lähetettävissä lähetyksissä.

Ilokseni huomasin, että paikalle pystytettyä näyttelyä tutki myös useita henkilöitä, joilla tuskin oli sen suurempaa aiempaa kosketusta filateliaan. Päättelen näin vain siksi, että itse näyttelyyn tutustuessani pääsin kuulemaan heidän kommettejaan näkemästään…

3.2.1944 Kenttäpostikonttorissa 30 kenttäposti-leimalla leimattu asiakirjalähetys Tukholmaan, Ruotsiin. M30 2mk keltainen, 1mk vihreä ja 50p vihreä leijonamerkki. Kirjoitettu kynällä ”affärshandlingar”, osoitettu kirjekouluun. Taksa: Asiakirjoja (-150g) Pohjoismaihin (1.10.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Harvinainen.

Kauppiastarjontaan tutustuin jonkin verran – surullinen tosiasia on, että olen ollut M30 osalta jo jonkin aikaa tapahtumissa pessimistisenä liikenteessä siksi, että on alkanut olla vaikeaa löytää mitään uutta ja ihmeellistä, mutta kerrankos sitä ihminen pettyy, kun odotukset löytämättömyydestä eivät toteudukaan. Näin kävi tälläkin kerralla ja kuin ihmeen kaupalla lähdin kotiin hyvillä mielin uusi kohde mukanani… eikä ihan mikä tahansa kohde, vaan harvinainen asiakirjalähetys Ruotsiin sodan ajalta. Olen aiemminkin nähnyt asiakirjalähetyksen Pohjoismaihin Harri Ala-Honkolan kokoelmassa, mutta muuten en vastaavaa ole koskaan nähnyt. Kyseinen kohde on siitä erikoinen, että se on lähetetty kenttäpostikonttorista ja M30 merkit on mitätöity ”kenttäpostia” laatikkoleimalla. Merkkien käyttö oli täysin oikein, sillä lähetykset ulkomaille kenttäpostista oli maksettava kokonaan. Lähettäjä oli ilmeisesti käynyt maksullista? kirjekoulua Ruotsiin ja lähettänyt tähän liittyvää asiakirjapostia kouluun. Kyseessä oli ilmeisesti jonkinlainen aikuisille tarkoitettu jatkokoulutus-kirjekoulu.

Hyvä löytö sai hyvälle mielelle ja saavuin kotiin tyytyväisin mielin, sateisesta kelistä huolimatta.

SFP huutokauppa 1/2016

By

Suomen Filateliapalvelun vuoden ensimmäisessä huutokaupassa oli jälleen kerran M30 kohteita myytävänä. Tällä kertaa huutokauppa tarjosi ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, jopa sivustakatsojana alkoi hirvittää! Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle, vaan käydään kohteita läpi ensin totutussa järjestyksessä: Filatelia edellä ja postihistoria perässä, läheltä kauas. Sain jälleen luvan huutokaupan meklarilta käyttää kuvia.

152401

Yllä: Lauri Peltosen mainospainatuksella varusteltu 10p harmaa merkki arkin reunasta. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Filateliapuolella kohteita oli myytävänä erikseen kahdessa osastossa, M30 leijonat ja kuvamerkit erikseen. Suurin osa kohteista meni kaupaksi, myymättä jäivät vain tavallisimmat kohteet. Myytävänä oli yhteensä parisen kymmentä kohdetta, eli aika vähän – mitään valtavan ihmeellistä ei filateliapuolella kaupan ollut. Lauri Peltosen arkin reunassa olevalla mainospainatuksella varustettu 10p merkki myytiin yli 12 eurolla (limitti 10€) – kyseessä on omanlaisensa erikoisuus, joka ehkä kokoelmaan mahtuu / ehkä ei. Vastaavia ei Suomalaisessa filateliassa paljon näe, toisin kuin monen muun maan merkeissä. Muutamia siirtymiä oli kaupan, näistä hienoin oli 60p harmaa arkin yläreunasta, joka myytiin hintaan yli 30 euroa limitin ollessa pari kymppiä, myös 1mk oranssi merkki hyvällä siirtymällä meni kaupaksi samaan hintaan. Kuvioleimalla mitätöity 1mk oranssi merkki myytiin yli 34 eurolla, kuvioleimattuja M30 merkkejä ei mitenkään liikaa liiku. Kaksi 5mk keltaista hammastamatonta paria myytiin, toinen postituore ja toinen Vihdissä leimattu; postituore pari myytiin lähes kolmella kympillä ja leimattu nousi n. 65 euroon. On syytä olettaa leimatun olevan tekele. Tämänkertainen filateliapuolen ylilyönti oli mielestäni 1,25/50 keltaisen kakkosladelman leimatun merkin yli 70€ myyntihinta.

153109

Yllä: Kuvaleimalla numero 102 leimattu 1mk oranssi merkki. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kuvamerkkipuolella pari kokoelmasivua 50mk ja 100mk merkeistä myytiin lähes neljällä kympillä, ostaja sai valmiiksi määritellyt hyväleimaiset merkit ja pari lähetystä. 25mk puunhakkaja ihan ”tyylikkäällä” laskoksella meni kaupaksi yli 25€ hinnalla. Filateliapuolen hintataso ei ollut mielestäni ainakaan laskemaan päin, vaan päin vastoin – tavarasta maksettiin kohtalaisen runsaita hintoja. Jos filateliapuolella maksettiin runsaita hintoja… niin postihistoriapuolella mentiinkin sitten hiukan pidemmälle…

152405

Yllä: Kirjattu tavaranäyte Helsingistä 16.1.1940 Ouluun. Talvisodan sensuuri. 2mk karmiini ja 1mk oranssi leijona, yhteensä 3mk. Taksa: Tavaranäyte (-100g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942), kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 3,00mk. Myyntihinta yli 330 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä ei ollut kovin monta kohdetta, itse asiassa vain kolmetoista kappaletta. Joukossa oli kuitenkin kiinnostaviakin kohteita. 1,25/50 keltaisen kakkosladelman kotimaan postikorttikäytön sisältänyt kolmen kortin kohde myytiin n. kuudella kympillä, kotimaan lentokirje 50-luvulta meni kaupaksi noin 25 eurolla ja tiedoksiantolomakkeelle mitätöity 12mk sinisen leijonan nelirivilökin maksoi tänään yli 25 euroa. Kotimaan lentokirjeessä oli minua kiinnostavaa: Vastaanottaja oli minulle tuntematon sukulaiseni. Kotimaisista kohteista ja itse asiassa kaikista myydyistä M30 kohteista kalleimmat olivat Helsingistä Ouluun 1940 lähetetty kirjattu tavaranäyte, jonka hinta pikkuhiljaa nousi kolmen kympin lähdöstä aina yli 330 euroon asti ja kohde numero 2100, joka käsitti kaksi oikeaksi todistettua asiakirjakopiota ja jonka hinta nousi 40 euron limitistä aina yli 470 euroon. Kumpikin näistä kohteista oli kohtalaisen vaikea, kirjattu tavaranäyte ei ole tavallinen, sillä kyseessähän on ”arvoton näyte” ja harvemmin arvotonta kirjattiin. Nämä oikeaksi todistamiset olivat mm. kauppiaiden ja juristien käyttämiä palveluita tilanteissa, jossa piti pystyä osoittamaan mitä oli lähetetty vastaanottajalle. Harvinaiseksi nämä tekee se, että usein asian tultua hoidettua kaksoiskappaleet heitettiin menemään. Lisäksi koska kyseessä usein oli luottamuksellinen kirjeenvaihto ei näitä ole mitenkään valtavasti jäänyt jäljelle – kyseessä ei kuitenkaan ole postihistoriallisesti ajatellen mikään ”Iso Bertha” tyyppinen kanuuna, pikemminkin korkeintaan Winchester. Seurailin tämän kohteen 2100 hinnan nousua ja jossakin kohdassa kävin hakemassa nitropurkin varmuuden varalta lähemmäksi. Kahden sadan euron kohdalla oltiin jo sellaisessa hinnassa, joka oli mielestäni jo yli kipukynnyksen. Toisaalta, siinä missä minua sattuu sytyttää rikas mies piippunsa satasella – siirryin kolmen sadan kohdalla kuuntelmaan viulunsoittajaa katolla…

152570

Yllä: Kohde 2100, joka sisälsi kaksi oikeaksi todistettua jäljennöstä. Alempi näistä oli maksettu käyttämällä 2kpl 4mk M30 postitalo-merkkiä. Kävin tarkistamassa kohteet ja ihan aidosta asiasta oli kysymys. Taksa: Asiakirjan kopion oikeaksi todistaminen maksoi vuonna 1942 (päivätty 21.10.1942) 8,00mk – tämä tieto löytyy kiertokirjeestä 198/1942. Myyntihinta yli 470 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Erä tiedustelulomakkeita meni kaupaksi noin kahdella kympillä, yksi näistä oli muita parempi, se oli itse asiassa takaisinvaatiminen, joka oli kirjoitettu tiedustelulomakkeelle. Tätä ei voinut kohteesta tai sen kuvauksesta nähdä, vaan se piti käydä paikalla toteamassa. Tukholmaan lähetetty lentokirje, joka oli osunut huono-onniseen Sampo lentokoneeseen, joka putosi Kustavin vesillä mereen vuonna 1941 meni kaupaksi noin 170€ hinnalla, kuori oli asiallinen ja siinä oli asianmukainen kolmerivinen onnettomuudesta ilmoittava leimaus. Näitä Sampon kohteita on muutamia myyty lähiaikoina, viimeksi jo tarinansa päättäneessä Alandia huutokaupassa.

152406

Yllä: Huono-onnisessa Sampo lentokoneessa mukana ollut ”katastrofipostilähetys”. Leimattu Turussa 7.11.1941 ja oli matkalla Tukholmaan. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaissa (16.6.1940-31.8.1942) 2,75mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 20g:lta) Pohjoismaissa (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 3,75mk. Postimerkki irtautunut. Huomattavaa, että 1mk oranssi on ”siirtynyt” – postit makasivat vedessä 2vrk ajan. Myyntihinta yli 170 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Saksaan lähetetty lentopostikortti, jolle oli laitettu 3½mk oliivi ja 2mk keltainen merkki myytiin noin kympillä – kohde oli väärätaksainen, merkkien määrä vastasi kirjetaksaa. Tarkkana pitäisi näiden Saksan erikoistaksojen kanssa olla… Kiinaan lähetetty ”ajan patinaa” ulospäin uhkuva kohtalaisen kovia kokenut kirje vuodelta 1938 meni kaupaksi kympin lähdöllä. Ulkomaan osasto oli tällä kertää ohut kuin saksalainen vitsikirja.

Muutama sananen vielä M30 tavaraa sisältäneistä eristä, kohdenumerolla 2555 myytiin varaleimoja sisältänyt erä, jossa oli muutama M30 kohde – tämä meni kaupaksi vähän yli 25 euron hintaan; näitä varaleimoja tulee vastaan usein; joku leimauksista näytti kuitenkin olevan hieman tavallisuudesta poikkeava. Varsinaisia postilähetyseriä sisältäneessä osastossa myytiin muutamia laatikollisia M30 kohteita, nostan esille muutamia tavallisuudesta poikkeavan korkealle nousseita hintoja. Vakuutettuja lähetyksiä käsittävä erä (numero 1690) myytiin yli kahden sadan euron hintaan – tämä oli mielestäni erinomaisen kova hinta, sillä käsittääkseni mukana ei ollut ulkomaille menneitä. Lunastuslähetyksiä sisältänyt laatikko (kohde 1695) myytiin noin sadalla kahdella kympillä ja pakettikortteja sisältänyt laatikko (numero 1692) keräsi noi 250 euroa… huima hinta mielestäni. Mukana oli kyllä muutamia kenttäpostipakettikortteja. Kävin nämä kurkkaamassa läpi Turussa; itse en uskalla huudella sokkona yli satasen kohteita. En ainakaan mielelläni – on sekin ihme kyllä nähty… vaikkei vaimolle olekaan kerrottu.

Tässä huutokaupassa menivät joidekin kohteiden hinnat todella korkealle, mitä olisikaan nähty, jos mukana olisi ollut joitakin todellisia M30 kanuunakohteita!? Ilmeisesti M30 keräilyn hintojen ”suvantovaihe” on päättynyt!!!

 

 

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

By

2mk_karmiini0003Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä.  Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941)  ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942)  ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

2mk_karmiini0004Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

hammastamatttomat0001Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

2mk_karmiini 2mk_karmiini0001Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

2mk_pun0005Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. 2mk_pun0007Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.2mk_pun0020Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

poste_restante-HUN_AUTYllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.  Hyvä ”kiertolais” kohde.2mk_pun0006Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. 2mk_pun0019Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

2mk_pun0021Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

2mk_pun0024Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

2mk_pun_cYllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

2mk_pun00012mk_punYllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

kohteitaYllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon  (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

2mk_pun0022Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon  (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

2mk_pun0026Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.2mk_pun_c0003Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

 Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje  kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

R_vap_kirj_2mk_karmYllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

2mk_pun_iso0003Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

2mk_pun0028Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.  

pk_kotim_420001Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.2mk_pun0030Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

2mk_pun0004Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

2mk_pun0010Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

2mk_pun_c00012mk_pun_c0002Yllä: Joensuusta  21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin  ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3.  Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. 2mk_pun0011 2mk_pun0012Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

2mk_pun_liebesgYllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. 2mk_pun0027Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin  (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

pk_kotim_42Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa  (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. paikalliskirje0006Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

paikalliskirje0007Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

2mk_pun0009Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
2mk_pun0025Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

2mk_pun_iso0002Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

2mk_pun0015Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

2mk_pun0016Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

2mk_karmiini_lunastusYllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on  mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. 2mk_pun_iso0001Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
2mk_pun0013Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk. 

2mk_pun0014Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia.  Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä  (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

2mk_pun00172mk_pun0018Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.2mk_pun0002Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.2mk_pun0008Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

 Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

lunastus0024Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

egypti_2 egypti_3Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

kiertolaiset0012kiertolaiset0013Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

By

75p0002Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

1942-205Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

75p0006Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

75p0012Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

75pYllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

75p0003Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

ktYllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

75p000475p_singleYllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

75p0005Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

75p0011Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

75p0008Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

lunastus0029Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki