malli1930.fi

HTO – JFP – SP

By

Syyskuussa päättyi kolme Philabid alustan huutokauppaa, HTO Huutokaupat näistä ensimmäisenä huutokaupallaan numero 67. Malli 1930 keräilijälle HTOn kohteiden joukossa on silloin tällöin ollut kiinnostavaa. Tälläkin kertaa oli yhtä sun toista nähtävää, vaikka mitään uskomattomia erikoisuuksia ei ollutkaan tarjolla. Filateliapuolella nähtiin mm. 1½mk punaisen merkin esittelyarkin vasemmasta alakulmasta leikattu hammastamaton pari. Kohteen hinta nousi kympin lähdöstä yli 25 euron. 15mk Olavinlinna-merkistä oli myytävänä leimaamaton nelilö, jossa hammaste oli jonkin verran siirtynyt (myyntihinta n. 25€) ja 100mk Helsinki merkistä oli myytävänä hyvän näköinen laskos. Laskoksen hinta nousi 56 euroon, mikä oli nykyhintatasoon verrattuna ihan hyvä hinta.

Laskos
Esittelyarkin kulmasta hammastamaton pari

Mitään sen ihmeellisempää filateliaa ei tällä kertaa myytävänä ollut. No kolmekin selkeästi kiinnostavaa kohdetta on ”ihan ok”. Postihistoriapuolella oli tällä kerralla aika hiljaista. Jollain tavalla kiinnostavan näköinen kohde oli 1937 Saksaan lähetetty lentokirje, joka oli alifrankeerattu. Kuorelle oli laitettu yhteensä neljä ja puoli markkaa merkkejä. Vuonna 1937 kirjeen taksa ulkomaille oli 3½mk ja lentolisä kahdeltakymmeneltä grammalta kaksi markkaa, eli yhteensä 5,50 mk. Kuorelle oli myös leimattu ”T” leima lunastuksen merkiksi ja punakynällä kirjoitettu ”1 2/3 c” lunastusmääräksi kultafrangeina sekä samasta syystä kuorella oleva lentolipukekin oli, ilmeisesti Saksassa, yliviivattu. Saksassa oli lyöty leima ”Nachgebuhr” eli ”jälkikanto”, mikä tarkoittaa lunastusta. Saksassa kuori on lähetetty edelleen. Ihan kiinnostava kohde, mutta ei kuitenkaan kanuuna. Tällä kertaa arvostusta löytyi tasan kympin verran, joka oli kohteen lähtöhinta.

Järvenpään Filateliapalvelun 33. huutokaupassa ei ollut juurikaan vaikeita tai erityisen kiinnostavia filateliakohteita. Muutamat kiinnostavat kohteet olivatkin postihistoriapuolella. Ruotsiin 1953 pikana lähetetty lentopostikortti nousi kympin pohjista 19 euroon. Tällainen kortti on sopiva kuvaamaan 1950-luvun kasvanutta lisäpalvelujen ja lentopostin käyttöä. Muuta kiinnostavaa oli lentopostin osastossa myynnissä ollut lentopostikortti vuodelta 1936 Sveitsiin. Sen ostaja sai pohjahinnalla, eli kympillä.

Myytävänä oli myös muutamia tiedustelulomakkeita, joiden joukosta tämänkertaisen huutokaupan toiseksi kiinnostavin lähetys löytyi. Kyseessä oli 1940 elokuussa Yhdysvaltoihin lähetetty paketin tiedustelu. Mielenkiintoisen tästä lomakkeesta tekee se, että sen lähettämisen aikoihin Suomen ja Yhdysvaltain välinen postiyhteys kulki Siperian kautta. Ensin mentiin Moskovaan, josta Siperian rataa pitkin Vladivostokiin ja sieltä Japanin kautta Yhdysvaltain Länsirannikolle. New Yorkiin saakka kuljettiin junalla, Pohjois-Amerikan halki. Paketti jota tiedusteltiin oli lähetetty 9.5. ja on saattanut kulkea Petsamon kautta.

Siperian kautta USA:an kulkenut paketin tiedustelu

Ilmeisesti asiasta oli jotakin hajua, koska tämä tiedustelu nousi 36 euroon, mikä sinänsä ei ole erityisen korkea hinta kohteesta, jolla on hyvä tarina. Muitakin tiedusteluja oli myytävänä, mm. sodan aikana 1942 Saksaan lähetetty tiedustelu, jonka hinta jäi 16 euroon. Sodan aikaiset tiedustelut ulkomaille eivät ole aivan jokapäiväisiä.

Malli 1954:n osastossa oli myytävänä muutamia pakettikortteja, joista parilla oli myös M30 merkkejä postimaksuna. Yksi näistä paketeista oli tämän huutokaupan helmi, nimittäin Ruotsiin 1955 lähetetty paketti, joka oli edelleen lähetetetty Belgiaan. Mikäli pakettien vastaanottajaa ei löydetty, lähetettiin paketti käytännössä aina takaisin lähettäjälle. Tässä tapauksessa Ruotsin postihallinto on ollut hövelillä päällä ja paketti on pistetty eteenpäin. Eteenpäin lähetetyt paketit eivät ole yleisiä ja kun myyntihinnaksi tuli 23 euroa saa myyjä olla hyvin tyytyväinen ostokseensa. M30 merkkien osalta paketilla löytyy 100mk ja 35mk merkit – hyvää siis voi saada halvalla!

Harvinainen eteenpäin lähetetty paketti

Muutkin paketit, joista kaksi lentopakettia, jäivät halpoihin hintoihin. Ilmeisesti ei ymmärretty, että kyse oli hyvistä kohteista tai sitten M54 osasto oli näille pakettikorteille huono myyntipaikka. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että M54 keräilijöillä vastaavia löytyy.

SP Lehden huutokauppa 120 oli viimeinen kolmesta Syyskuun huutokaupasta. M30 osastolla oli myytävänä sekalaista seurakuntaa, aivan tavallisesta loistoleimaisesta materiaalista aina erittäin harvinaiseen kirjattuun ulkomaan asiakirjalähetykseen asti. Mielenkiintoisia hintoja nähtiin ainakin 1½mk hyvän siirtymän osalta (toteutunut hinta 71 euroa), 50/40p lisäpainamaerkin loisto nousi 37 euroon ja 16mk linja-auto merkin hyvä loisto 49 euroon. M30 3mk harmaan merkin loiston sai 28 eurolla ja 6mk vihreän loiston 31 eurolla. Nämä ovat hyviä hintoja myyjälle.

Postihistorian osalta hyvät kohteet olivat harvassa. Ainoa parempi kohde oli kuitenkin sitäkin parempi. Kyseessä oli erittäin harvinainen kirjattu ulkomaan asiakirjalähetys, jonka oli lähettänyt patenttitoimisto Kolster Yhdysvaltoihin vuonna 1938. Kuten muistamme, oli asiakirja oma lähetyslajinsa ja sillä oli oma taksansa. Kysymyksessä ei ole kirje, koska asiakirjalähetyksen läppä piti jättää auki. Asiakirja kuuluukin painotuotteiden kanssa samaan kastiin. Asiakirjojen ensimmäisen painoluokan taksa oli useina vuosina yhtä suuri kuin kirjeen ensimmäisen painoluokan taksa, mutta asiakirjana ensimmäinen painoluokka ”kesti” paljon enemmän grammoja, vuonna 1938 350 grammaa, siinä missä kirjeen ensimmäinen painoluokka päättyi 20 grammaan. Asiakirjalähetykset ulkomaille ovat harvinaisia ja lisäpalveluilla, kuten kirjauksella ne ovat erittäin vaikeita.

Harvinainen kirjattu asiakirjalähetys ulkomaille. Taksa: Asiakirja (-350g) ulkomaille (1.11.1936–30.9.1942) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931-1.10.1942) 2,50mk = 6,00mk. Läpikäynyt tullitarkastuksen Yhdysvalloissa.

Asiakirjoista täytyy jotenkin käydä ilmi, että ne ovat asiakirjoja, sillä taksathan tosiaan stemmaavat kirjetaksan kanssa yhteen. Tällä kohteella asia on harvinaisen selvästi ilmaistu kirjoituskoneella kirjoitetulla tekstillä ”X-Band. Handlingar.” eli ”Ristiside. Asiakirjoja.” Asiakirjoja tyypillisesti lähettivät lakiasiaintoimistot ja esimerkiksi juuri patenttitoimisto, kuten tässä tapauksessa. Voipi olla, että kohteen huutokauppaan jättänyt henkilö on ollut kuuntelemassa eräänkin Liiton sanktioiman esitelmöitsijän esitystä, jossa asiakirjoista kerrottiin. Jos näin on, on esitelmä selvästi ollut hyödyllinen! Lähetykselle oli laitettu 50 euron lähtöhinta, josta sen hinta nousi aina 144 euroon saakka, eli asia sai ”kannatusta” lähes kolminkertaisesti lähtöhintaan verrattuna. Meklari oli ymmärtänyt kuvata kohteen taustapuolen, josta kävi ilmi neljän leiman voimalla kohteen kulkeminen Yhdysvaltoihin. Kun kysymys on hyvästä kohteesta on tärkeää, että tausta kuvataan – hinta nousee, kun voidaan varmistaa, että kohde on aidosti kulkenut ja perille mennyt.

Aika menee nopeasti, suorastaan vilahtaa. Kävin syyskuussa vierailemassa Lappeenrannan kerhossa ja pidin esitelmän ja kuun viimeisenä päivänä ehdin vielä Suomen Filatelistiseurankin vieraaksi, jossa esitelmäni aiheena oli Siperian kautta kulkenut posti. Minulla syyskuu jäi selvästi plussan puolelle, sen verran paljon sain aikaiseksi! Lokakuussa vuorossa ovat Hellman huutokaupat ja Tanskassa pidettävä Hafnia 2024 näyttely sekä Helsingissä järjestettävät Kirjamessut, joiden yhteydessä tietysti postimerkkimessut, joiden yhteydessä Filatelistiliittokin on esillä. Muistetaanpa vielä Marraskuun alussa oleva Forssan keräilytapahtumakin. Kiirettä tässä taitaa tulla lokakuussakin!

Jatkan vielä vähän (nyt on 3.10.2024) edellisestä, sillä vierailullani SF:n kerhoiltaan eräs keräilijätuttu löi kouraani M30 kohteen, joka on mielenkiintoisen näköinen. Kysymyksessä on vuonna 1937 Turusta Italiaan lähetetty lentokirje. Kirjeelle on laitettu kaksi 3mk merkkiä ja ne on leimattu 17.3.1937. Lähettämisen aikaan kirjeen taksa oli 3½ markkaa 20 grammaan saakka ja lentolisä 2mk jokaista 20 grammaa kohti. Mikäli kyseessä olisi ensimmäisen luokan kirje, olisi asia sitä myöden selvä – tässä olisi 50 penniä ylitaksaa ja kirje lentäisi ”tyytyväisenä” Italiaan. Sitten käänsin kirjeen, toisella puolella oli mitätöity 3½mk sininen leijonamerkki. Leimasta kävi pienen tutkimuksen jälkeen ilmi, että se oli mitätöity 21.3.1937 ja paikkakunnaksi arvioin Helsingin, sillä se käy järkeen… nimittäin Helsingissä oli ulkomaan vaihtopostikonttori. Leima on sen verran suttuinen, että on mahdotonta sanoa mitä siinä lukee – voi olla, että kyseessä on myös Turku. Se mikä hiukan ihmetyttää on, että leima selvästi on 21. päivä, ja alkuperäinen leimaus 3mk merkkien päällä on 17. päivä… neljä päivää on mennyt johonkin. Joka tapauksessa, vaihtopostikonttorissa (kaupungista riippumatta) kirje on ilmeisesti laitettu puntariin ja se on todettu painavammaksi kuin 20g, mikä on johtanut siihen, että konttori on lisännyt kuorelle sinisen 3½mk merkin. Merkkejä on siis yhteensä 6+3½mk eli 9½mk ja tämä täsmää toisen painoluokan (21-40g) kirjeelle, jonka taksa oli (1.11.1936–30.9.1942) 5,50mk sekä kaksi 20g lentolisää (30.4.1928-30.9.1942) tähän päälle yhteensä 4mk ja näistä tulee 9½mk. Näin taksa täsmää ja vaihtopostikonttori on tehnyt filatelistisen palvelulksen luoden oikeataksaisen lähetyksen sen lisäksi, että keräsi postilaitokselle ylimääräiset markat pyörimästä. Turkuun lähti jälkitaksoituspyyntö… No, matkaan tämä siis on lähtenyt joko Turusta tai Helsingistä ja kuten muistamme vuonna 1937 toimi ulkomaille ympärivuotinen lentoyhteys kumipyöräisillä koneilla. Reitti Suomesta ulkomaille käytti lentolinjaa Tallinna – Helsinki – Turku – Tukholma joka lennettiin joka päivä klo. 14.25 Helsingistä ja saapui Tukholmaan kello 16.00. Juuri tämä asia sai minut hiukan pohtimaan, että mahtaako suttuinen leima sittenkään olla Helsinki, koska mitä järkeä olisi ollut lähettää kuori Helsinkiin, jotta se lentäisi Turun kautta Tukholmaan… Noh, oli miten oli. Tukholmasta kuori lähti samana iltana klo 19.00 yölento reitillä Tukholma – Kööpenhamina – Hannover – Berliini, jossa oltiin perillä 04.35 aamuyöstä. Lentoyhteys Berliinistä jatkui Roomaan, jonne saavuttiin 15.45. Kirje on ohjattu Maceratataan kaupunkiin Le Marchen maakuntaan Keski-Italiaan. Maceratassa on yliopisto, jossa on ainakin aikoinaan voinut opiskella myös suomea, kuulin tämän faktan eräältä opiskelukaveriltani aikoinaan Italiassa.

Maceratasta ei kuitenkaan vastaanottajaa ole löytynyt ja syyksi on ilmaistu ”non reclamé” eli ei noudettu. Takaisinhan kirje on sitten lähetetty ja noutamattomuuden merkiksi on lyöty useita leimoja. Lipuke ”al mittente” eli ”lähettäjälle” on täytetty syyn ja palautusmaan osalta. Takaisin Suomeen kirje on tullut toukokuun alussa (Turku 5.5.1937) ja alun perin Turun osoitteella lähetetty kirje on ilmeisesti lähettäjän muuton takia ohjattu Alastaroon (6.5.1937). Kirjeen takana on myös Italialainen leima, mutta se on lähes mahdotonta lukea – siinä kuitenkin lukee Macerata ja ehkäpä 31.3.1937, eli päivä jona kirje lienee lähetetty takaisin Suomeen.

Ei siis mitään ihmeellistä kyseessä, mutta kuitenkin aika mielenkiintoinen kirje ja paljon erilaista tästäkin pystyy raapaisemaan. Kiitoksia kohteesta lahjoittajalle!!

124. Hellman on-line

By

Järjestysnumeroltaan 124. Hellman huutokauppa päättyi eilen illalla suureen määrään maailmalle meklattuja laatikkokohteita. M30 kohteet oli myyty jo perjantaina päivällä. Perjantai on työpäivä niille, jotka töitä tekevät ja siksi jokseenkin haastava huutokauppaan osallistumiselle. Oma kohtaloni olikin jäädä ns. lehtereille katselemaan, kun kentällä pelattiin. Tarkemmin sanottuna en katsonut edes lehtereillä, vaan pääsin näkemään jälkilähetyksen vain toteutuneiden hintojen osalta. Hieman harmillista tämä – mutta ei näyttänyt sen suuremmin vaikuttavan kohteiden hintojen muodostumiseen.

Hellman huutokauppa on paisunut nelipäiväiseksi isoksi myyntitapahtumaksi, jonka aikana myydään lähes kaikkea maan ja taivaan välistä, kirjoituskoneista päikköpareihin. Tämän kertaisessa huutokaupassa oli myytävänä yli 3800 kohdetta. Huutokauppa alkoi jo keskiviikkona, kun myytiin suuri määrä erilaista ”vintage” ja muuta keräilytavaraa. Filatelian ja postihistorian myynti keskittyivät perjantaille ja lauantaille. Käytössä oli jo aiemmin lanseerattu robottimeklaus, jonka tekninen toteutus vaikutti toimivan kohtalaisen hyvin. Toteutuneista hinnoista ja kohdetiedoista jää listaus Hellmanin sivuille, lähtöhintatieto kuitenkin katoaa. Lieneekö julkinen ”käsin meklattava” huutokauppatoiminta Hellmanin osalta siirtynyt lopullisesti historiaan – siltä äkkisiltään vaikuttaa. Oma näkemykseni on, että tämä on sääli, sillä olin itse jo tottunut huutokaupan tunnelmaan ja oppinut jollakin tavalla nauttimaan siitä. No… nähtäväksi jää miten asiat kehittyvät. Siirrytäänpä pohtimaan M30 asiaa.

300mk lentokone kahdella laskoksella. Muutama tunnetaan. Kuva Hellman Huutokaupoista.

Malli 1930 osastossa oli myytävänä kaksitoista kohdetta, eli 0,3% huutokaupan kohteista. On pakko todeta määrän olevan vähäisen. Myytävänä oli hammastamattomia liimoitettuja merkkejä 50p (4:lö) ja 6mk (pari ja 4:lö) arvoista, sekä ns. ehdotearkeista leikatut kahdeksan merkkiarvon parit. Nämä menivät kaikki kaupaksi, nousten lähtöhinnoistaan. Kaikki hyviä kohteita M30 filateeliseen kokoelmaan. 30mk postibussimerkin ja 300mk lentokonemerkin laskokset myytiin 55 ja 160 euron hintoihin. Kohtalaisen korkeita hintoja laskoksista, mutta 300mk lentokonemerkin osalta laskokset eivät ole yleisiä. Lentokonemerkin postituore nelilö tilauseränumerolla myytiin 57 eurolla.

Postihistoriaa M30 osastolla oli myytävänä surullisen vähän. Punainen 1,20mk M30 leijona yksin paquebot-postikortilla Englantiin oli osaston ainoa asiallinen postihistoriakohde. Kohde poikkesi tavallisesta saman aikaisesta ulkomaan postikortista siinä, että se oli tosiaan laivalla leimattu ja lisäksi merkki oli leimattu Englannissa paikallisella leimalla. Asia herätti kiinnostusta 22 euron edestä. Tekelekuori, jolle oli laitettu 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari ja kaksi juhlamerkkiä myytiin pohjillaan – kohteen taksa oli väärin. Kyseinen kohde on myyty ennenkin ja sille on tietääkseni olemassa atesti, josta ei tässä kaupassa ollut mainittu halaistua sanaakaan. Kohdetta oli ilmeisesti myös leikattu lyhyemmäksi. Joka tapauksessa kaupaksi meni…

Kohde 2106 toinen kuva. Kiinnostavia Italiaan lähetettyjä kohteita. Kuva Hellman huutokaupasta.

Mielenkiintoista kyllä, parhaat M30 postihistoriakohteet myytiin lähetyserien joukossa. Erityisen kiinnostava oli kohde 2106 kohdeselosteella ”Hyvä erä postia 1900-luvun alkupuolelta mm. 1929 kirjattu lentokirje Englantiin, tiedustelulomakkeita ym”. Selosteesta ei varsinaisesti selvinnyt M30 keräilijälle mitään erikoista, kuvat avasivat tilannetta paremmin – erityisesti toinen kuva, jossa näkyvät kaksi Italiaan vuonna 1943 lähetettyä kirjettä. Italiaanhan oli voimassa 1.4.1943 lähtien Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton sopimustaksa, joka määritteli kirjeen perustaksaksi 3½ markkaa, ulkomaiden taksa oli samaan aikaan 4½mk. Italiaan lähetettyjä lähetyksiä kyseisellä taksalla ja vielä M30 merkein lähetettyinä tunnetaan vain vähän. Kun tähän lyödään vielä päälle se tieto, että Italian antauduttua liittoutuneille Saksalaisten suureksi pettymykseksi jo kesällä 1943, joutuivat saksalaiset panostamaan joukkoja ja voimaa Pohjois-Italiaan. Samaan aikaan Italiasta tuli saksalaisten kannalta sotatoimialue ja sitä kautta postiyhteys sinne katkaistiin 1943 syksyllä (syyskuussa). Yksi Italiaan 8.9. lähetetty kuori tunnetaan, joka on kulkenut Berliiniin asti ja palautettu sieltä Suomeen – tämä kohde on ollut Hellmanin mainoksessa aikoinaan kuvattuna. Myytävänä olleet kuoret olivat sopimustaksaisia ja tämän postiyhteyden keskeytyksen aikaisia kohteita – ne oli leimattu Helsingin vaihtopostikonttorissa palautettavaksi lähettäjälleen Bang & Co. osakeyhtiölle postiyhteyden keskeytymisen takia. Kyseessä olevat kohteet ovat harvinaisia ja sopivat niin M30 keräilijöiden kokoelmiin, lentopostikokoelmiin ja postiyhteyden keskeytymisiä luotaaviin kokoelmiin, näin äkkisiltään ajateltuna. Eivät siis jätä kylmäksi vaan ovat M30 postihistorian ”kermaa”. Asia ei jäänyt huomaamatta myöskään ostavalta yleisöltä ja kohteen hinta nousi aina 610 euroon saakka. Muutamissa muissakin erissä saattoi olla jotakin kiinnostavaa, en päässyt itse paikalle tutustumaan ja selvittämään mitä mahdollisesti oli liikenteessä, siksipä en lähde sen enempää spekuloimaan.

Se mitä M30 asiaa oli myynnissä nousi lähtöhinnoistaan yllättävänkin korkealle, hintataso siis oli korkea. Lieneekö tilanne kehittynyt siten, että M30 keräilyä on alkanut harrastaa uusiakin keräilijöitä. M30 on siitä mukava, että tekeminen ei aivan heti lopu kesken – harrastusta voi jatkaa ja kehittää hyvinkin kauan. Toivottavasti saamme lisää M30 filatelisteja jatkossa myös näyttelyihin mukaan.

Hellman 117 Naantalissa

By

Kevään Hellman-huutokauppa Naantalissa pidettiin tänään. Edeltävän yön aikana oli satanut ”maaliskuun ensilumi” ja keli oli jonkin verran pakkasella, kun hiukan aamukahdeksan jälkeen käänsin moottoritielle suuntana armon laakso. Sään jumalatar pani parastaan, keli oli kuin morsian – kuulas ja aurinkoinen. Olin pikaisesti vilkaissut mitä myytävänä oli ja odotukset eivät olleet kovin korkealla, sillä M30 osastossa ei ollut näyttänyt olevan erikoisempaa myytävänä – kuitenkin juuri sen verran, että päätin nostaa kytkintä.

Lähtökohtaisesti filatelisteille oli tietysti mukavaa ohjelmaa tiedossa, sillä tiedossahan on, että Naantalissa on yleensä hyvä meininki, koska huutokaupat ovat tyypillisesti keräilijöiden kokoontumisajoja, sillä näitä ”fyysisiä” huutokauppoja nykyään järjestää oikeastaan vain enää Hellman. Paikalla olikin suuri osa eturivin näyttelyfilatelisteistamme ja paljon muitakin keräilijötä – mukana myös ulkomaisia vahvistuksia Itä-rajan takaa sekä kauempaakin. Tylsää ei tule ja saman henkistä juttuseuraa löytyy. Maailmalla riehuva koronavirus ei ollut lannistanut filatelisteja. Lisäksi huutokauppapaikalla on tyypillisesti tarjottavana pikku-nakerrettavaa ja tällä kertaa sen lisäksi tarjottiin lounaaksi loimulohta lämpimänä vastaloimutettuna. Myytävänä oli mm. Zeppelin virhepainama kuorella ja Erkki Toivakan ”Postal History of the Åland Islands”-kokoelma – muun myytävänä olleen tavaran lisäksi. Mutta pysyttelen tässä M30 asiassa, kuten yleensä.

Palaset kolmen eri M30 merkin ehdotearkeista. Myytiin 30 euron limitillä. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman huutokaupat.

Filateliapuolella myytävää oli kohtalaisen niukasti, vain neljä kohdetta – näistä erilaisia pikkuerikoisuuksia, eli hammastesiirtymiä, reijitteitä ja laskoksia sisältänyt levyllinen meni maailmalle 45 eurolla, keltaisen 1,25mk/50p päällepainamamerkin päällepainaman siirtymä parin kympin pohjilla, 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari arkin reunasta löysi uuden kodin 55 eurolla, ja ehdotearkeista peräisin olevat isot ryhmät 1,25mk/50p keltaisesta, 4mk postitalosta ja 10mk Saimaa-merkistä kolmella kympillä. Tähän viimeiseen kohteeseen liittyi eräs ”jännä juttu”, nimittäin kohteen esittelyteksti luki seuraavasti: ”Hammastamattomat tekelemerkit isot ryhmät ilman liimaa (*) 1½ markkaa / 50 penniä, 4 markkaa ja 10 markkaa. Hauskat referenssikohteet” – tekstistä saattoi käsittää, että kyseessä olisi jonkinlainen humpuuki, vaikka todellisuudessa kyseessä oli täysin aito ja asiallinen tavara esittelyarkeista. Tämä oli jonkin asteinen ”virheellisyys”, tietysti sen lisäksi, että päällepainama ei tietenkään ole 1½mk. Ostaja sai nämä erittäin sopivasti limitillä 30 euroa. Myytävää oli todella suppeasti, koska tässä oli kaikki M30-osasto filatelia, kaikki siis meni kaupaksi ja nousujakin nähtiin.

Lentopostikortti Saksaan heinäkuussa 1942, M30 1,75mk keltainen ehiökortti ja 2mk karmiini leijonamerkki, yhteensä 3,75mk. Taksa: Postikortti Saksaan (1.4.1942 – 31.8.1941) 1,75mk + postikortin lentolisä Eurooppaan (30.4.1928-30.9.1942) 1,00mk = yhteensä 2,75mk. Ylitaksa.

Postihistoriapuolella oli kohteiden lukumäärän suhteen vieläkin hiljaisempaa, myytäviä oli vain kolme kappaletta. Näistä ensimmäinen oli 1mk oranssi automaattimerkki yksin postikortilla kotimaassa. Kohde oli aivan siisti ja meni kaupaksi 28 eurolla. Toinen myytävänä ollut kohde oli Saksaan lentona vuonna 1942 ilmeisesti heinäkuussa lähetetty 1,75mk ehiökortti. Merkille oli ehiön arvoleiman lisäksi mitätöity 2mk karmiini M30 merkki ja sillä oli sekä Suomen, että Saksan sensuurileimaus. Ihan hyvän näköinenkin se oli. Kohteessa ei ollut kuin yksi vika ja se oli, että se on väärällä taksalla, koska postikortin lentolisä Saksaan oli kortin lähettämisen aikaan 1mk eikä 2mk. Tästä huolimatta siitä maksettiin 115 euroa.

Kolmas M30-alueella myytävänä ollut kohde oli Zeppelinin 7. Etelä-Amerikan lennolla kulkenut kuori, jolla oli myös asiaan kuuluvat näyttävät leimaukset. Kyseinen kuori on tarkoituksella Zeppelin-lennolle lähetetty ja siinä luki ”Mit Luftschiff Graf Zeppelin, kuori oli lähetetty painotuotteen taksalla. Hintaa kohteelle tuli 125 euroa.

Kirjattu kirje Viipurista 31.12.1930 Tallinnaan. Taksa: Kirje Viroon (31.12.1928-30.11.1931) 1,00mk + kirjaaminen ulkomaille (31.12.1928-30.11.1930) 1,50mk = yhteensä 3,00mk. Harvinainen ensimmäisen Viron sopimuksen taksa-ajan kirjattu lähetys – M17 virallisen käyttöajan viimeinen päivä.

Vaikka M30 kohteita oli myytävänä ”omassa osastossaan” vain yllämainitut seitsemän, oli M30 kiinnostavaa tarjolla onneksi myös muualla. M17 valkoisen paperin osastossa oli myytävänä kiinnostava Viron erikoistaksainen kirjattu lähetys M17 ja M30 merkkien sekapostitteena sopimuksen ensimmäiseltä taksa-ajalta Viipurista Tallinnaan. Lähetys oli lähetetty M17 merkkien kuolinpäivänä, eli viimeisenä virallisena käyttöpäivänä 31.12.1930. Tämä ajankohta tietysti herätti huomioni ja pohdin sen syvempiä merkityksiä, mutta kohde on siisti ja taksa on oikein… lisäksi se on varmasti kulkenut, koska tyypilliseen tapaan Virolaiset löivät leiman myös R-lipukkeen päälle ja näin ollen tämä kulkeneisuus näkyy myös kirjeen etupuolella. Tarkistin kohteen ja saapumisleimaus löytyy myös kohteen taustapuolelta. Kohde on sen verran hyvä, että se kiinnosti monia – sehän sopii niin erikoistaksoja metsästäville, M17 kokoelmaan sekä filatelian, että postihistoriansa takia (olihan mukana valkoisen paperin 1mk merkki) ja M30 kokoelmaankin se paikkansa voi helposti lunastaa syystä, että kohde lienee yksi harvoista tunnetuista Viroon ensimmäisen taksa-ajan aikana kulkeneista kirjatuista lähetyksistä. Hurja hinta kohteesta maksettiinkin, kokonaiset 480 euroa ja näin siitä tuli huutokaupan kallein M30 kohde. Kallein, jos jo aivan tämän kirjoituksen aluksi mainittua Zeppelin virhepainamakuorta ei lasketa pohjamerkkinsä takia ainakin M30 kiinnostavaksi – nimittäin se myytiin lähtöhinnallaan 9000 euroa.

Vaikka omaksi osakseni koitui liikaa maksaminen, niin jälleen oli kiinnostava huutokauppapäivä ja mieleen jäi monen keräilijäkolleegan näkeminen – keskusteluissa huomasin, että moni pohti koronavirusta ja yhteinen näkemys oli, että mahdolliset kahden viikon karanteenit ovat keräilijöille pikemminkin mahdollisuus kuin uhka – kahdessa viikossa nimittäin saa materiaalista tehtyä kokoelman valmiiksi, jos ei ole muuta tekemistä! Korona saattaa kuitenkin ikävällä tavalla vaikuttaa näyttely- ja kerhotoimintaan lyhyellä tähtäimellä, toivotaan, että se ei aiheuta vahinkoja keräilijöiden riveissä ja, että tilanne laukeaa nopeasti.

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

By

1,25mk/50p II ladelman pari. Huomio kiinnittyy leiman päivämäärään. Oikeudet kuvaan omistaa Vaasan Filatelistien huutokauppa.

Vaasan Filatelistien huutokauppa oli ja meni ja on jo Philabid-palvelusta, jonka kautta vaasalaiset huutokauppaa pyörittävät, kadonnutkin. Tuosta huutokaupasta minulle jäi mieleen tasan yksi asia, nimittäin se, että huutokaupassa oli myytävänä yksi M30 kohde, jossa ei kaikki suinkaan ollut kohdallaan, vai oliko sittenkin… Asiasta minulle vinkkasi eräs, jonka silmä näkee tällaisia asioita ja aivot yhdistävät pisteitä keskimääräistä tehokkaammin. Kyseessä oli 1,25mk / 50p keltaisen kakkosladelman päällepainamamerkin leimattu vaakapari, jonka leima vaikutti ensialkuun siltä, että siinä lukisi 22.7.1930 (tai 1931). Tämä tietysti olisi ollut ns. hurjempi juttu, koska kyseinen merkki ilmestyi vasta joulukuussa vuonna 1931 ja näin ollen kyseessä olisi mahdollinen huijaus, eli filunki.

Kun pyörittelin merkkikuvaa ja katselin leimaa tuli mieleeni, että ehkäpä kysymyksessä sittenkin oli myöhäisempi käyttö ja se minkä ajattelin ensin olevan nollan kaaren voisikin olla numeron yhdeksän kaari ja leimasta olisi jäänyt tarttumatta väriä yhdeksikön yläosaan ja alaosan vasemmalle kaartuvaan osaan. No, kohde meni jonnekin ja toivottavasti ostaja kiinnittää asiaan huomiota, tarkemmalla suurennuslasilla tai mikroskoopilla voi selvitä onko väriä sittenkin jäänyt hailukkana merkille siten, että kävisi ilmi tuo vuosiluvun toinen numero kokonaan – muussa tapauksessa kysymyksessä on väärin asetettu päiväys leimasimeen tai filunki. Jos filunki, niin täytyy pitää silmät auki löytyykö jotain muutakin outoa Uuras-leimattua.

  • Esittelyarkista kulmapalat. Oikeudet kuviin omistaa HTO-Huutokaupat.

HTO huutokaupassa oli myytävänä kymmenen M30 filateliakohdetta ja noin 25 postihistoriakohdetta omissa osastoissaan. Filateliakohteista mainittakoon esittelyarkin kaksi kulmapalaa arvoista 1,25mk ja 1,5mk, jotka menivät kumpikin kaupaksi 22 eurolla – siistejä kappaleita. Kakkosladelman kolmirivi 1,25mk/50p keltaisesta päällepainamamerkistä myytiin kuuden kympin limitillä. Tätä kirjoitettaessa vain yksi M30 filateliakohde on myymättä. Ihmeitä ei myytävänä ollut, mutta ihan siistiä tavaraa kuitenkin.

Postihistoriapuolella myytävien joukossa oli joitakin ns. pikkukivoja. Ensimmäisenä mieleeni tulee kenttäpostiin alennetulla taksalla joukkoihin lähetetty pakettikortti, joka oli maksettu 1mk oranssin merkin singlellä. Paketti oli lähetetty 21.7.1941 eli ennen punaisen kenttäpostilipukkeen ilmestymistä ja ennen kenttäpostipakettikorttien julkaisemista. Kyseessä on noin neljän kuukauden aika kun paketin saattoi lähettää ilman lipuketta alennetuin maksuin. Kohde oli kohtalaisen siisti ja myytiin 18 eurolla, kun limitti oli 15 euroa.

Edelleen lähetetty paikalliskirje Helsingistä. Lähetetty 9.4.1930 Helsingissä ja sitten eteenpäin 10.4.1930 Kauniaisiin. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15.1.1926 – 30.11.1931 1,00mk. Kirje (-20g) kotimaassa ( 15.1.1926 – 30.11.1931) 1,50mk. Erotus siis 50p. Hyvä postihistoriakohde. Myyntihinta 22 euroa.

Huutokaupan mielestäni ehkä paras kohde oli eteenpäin lähetetty paikalliskirje, joka oli ensin maksettu markan merkillä ja sitten paikallistaksan ja kotimaan taksan taksa-eron maksamiseksi oli lisätty 50p keltainen merkki. Tämä kohde irtosi 22 eurolla, mikä mielestäni oli edullinen hinta hyvästä postihistoriakohteesta. Edelleen lähetettyjä paikalliskirjeitä tunnetaan jonkin verran, mutta tällaiset hieman erikoisemmat lähetykset puolustavat hyvin paikkaansa erityisesti postihistoriakokoelmissa. Huomattava on siis se, että kun paikalliskirje lähetettiin eteenpäin tuli maksaa paikallistaksan ja kotimaantaksan välinen erotus, eikä toimittu samalla tavalla kuin lunastusten yhteydessä, jolloin maksettiin kaksinkertaisesti puuttuva postimaksu. Tässä on siis tapahtunut jälkitaksoitus.

Lisäys: Sain kommentin liittyen tähän kohteeseen ja siihen, että mahtaako tässä sittenkään olla ollut kyseessä jälkitaksoitus, vai onko kuori vain palautettu ja lähettäjä on sitten lisännyt paikallistaksan ja kotimaantaksan välisen erotuksen. Itse asiassa en osaa sanoa, mutta ”joku siihen on taksan täyttymiseksi merkin lisännyt”. Täytyypä selvitellä postisäännöstä miten paikalliskirjeen edelleenlähetyksen kanssa toimittiin.

Postikortti lentopostissa Buenos Airesiin Argentinaan Helsingistä 23.5.1947. M30 20mk postitalo ja 1mk sekä 3mk leijonat, yhteensä 24mk, sekä kortin kuvapuolella 2kpl 50p vihreätä M30 leijonamerkkiä, eli sittenkin 25mk. Takaisin lähetetty Suomeen. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 7,00mk + postikortin lentolisä Argentinaan (1.1.1947 – 31.11.1948) 18,00mk = 25mk. Myyntihinta 49 euroa. Oikeudet kuvaan omistaa HTO-huutokauppa.

Rullamerkillä lähetetty postikortti myytiin parilla kympillä ja Postin haitaksi tehty filunkiyritys lunastukseen menneellä kuorella teki kauppansa 12 eurolla. Muuten myytävänä ollut tavara oli aikamoisen tavallista. Lentopostin osastolta löytyi myytävien joukosta Argentinaan lähetetty lentopostikortti vuodelta 1947. Etelä-Amerikkaan lähetetyissä korteissa on yleensä korkeat lentopostimaksut ja sitä kautta ne ovat pikkuisen parempia kohteita. Kohde oli lähetetty laivalle ja kun paatti oli ilmeisesti seilannut takaisin päin oli kortti lähetetty perässä ja palautettu Suomeen. Leimaus Argentinassa 4.8.1947 kertoo siitä, että kortti ei ole ihan heti Buenos Airesista takaisin päin lähtenyt. Kaksi merkkiä oli liimattu kortin kuvapuolelle ja ne piti huomata, jotta pääsi räknäämään kortin taksan, joka oli siis oikein. Tästä kortista innostuttiin ja viidentoista euron limitistä sen hinta nousi aina 49 euroon saakka. Lentopostikohteilla on ollut viimeaikoina jonkin verran hyvää vientiä ja näköjään Argentina tuntuu olevan lentopostikeräilijöiden syrämmen valittu, ainakin tällä hetkellä. Viittaan tällä aiempiin toteutuneisiin huimiin myyntihintoihin.

Huomaan, että tätä kirjoitettaessa on auki ainakin seitsemän huutokauppaa kotimaassa. Ilmeisesti nyt otetaan tyhjiä pois ennen kesää. Toki hankkimalla jotain pengottavaa voi varmistaa sadekeleille tekemistä….

HTO huutokauppa #39

By

HTO:n ja Lahden kerhon huutokaupat loppuivat perättäisinä päivinä ja myytävänä oli tälläkin kertaa muutamia kiinnostavia M30 kohteita; erityisesti Aloitetaan tässä postauksessa HTO huutokaupasta filatelia edellä ja sitten käydään läpi postihistoria. Lahden kerhon huutokauppa käydään läpi seuraavassa kirjoituksessa.

HTO:n huutokaupassa oli muutamia hyviä filateliakohteita myytävänä, ensimmäisenä näistä mainitsen 2mk/1½mk punaisen päällepainamamerkin esittelyarkista leikatun leimaamattoman liimattoman esittelymerkin. Näitä esittelyarkkien palasia on lähiaikoina ollut huutokaupoissa jonkin verran – ilmeisesti arkkien omistaja laittaa niitä palasiksi. Hinnat ovat kokeneet tässä yhteydessä mittavan inflaation. Tämän päällepainamamerkin ehdotteen lähtöhinta oli 20 euroa ja sillä se myytiinkin. Ilmeisesti ”kaikilla oli jo tämä”. Näitä on mahdollisesti markkinoilla yksi tai kaksi arkkia, joten maksimikappalemäärä lienee pari sataa. Kun verrataan 3000 kappaleen Doodson arkkiin, niin jälleen nähdään markkinoinnin ihmevoima.

Yllä: ”FORD” reijitetyt 5mk Olavinlinna merkit. Kuva HTO huutokaupasta.

Reijitettyjä merkkejä oli myytävänä 5mk Olavinlinnaa kahdessa eri FORD leimausasennossa. Tämä kahden merkin satsi oli lähtöhinnaltaan laitettu kymppiin ja meni kaupaksi seitsemällätoista eurolla. Oma osaamiseni näiden suhteen on kovinkin vajavaista. Myytävänä oli myös ”miehekkään” näköinen laskos 20mk postitalomerkistä – sen lähtöhinnaksi oli laitettu neljäkymppiä, tällä tämä näyttävä laskos ei mennyt kaupaksi. Tämän merkin laskoksia on ollut viimevuosina usein myytävänä ja näin ollen 40€ oli tällä kertaa liikaa. Automaattimerkkien kokoelmasivua kaupattiin kolmen kympin limitillä – sivulla oli leimattuna 10p, 50p ja markan merkit sekä leimaamattomien rullapalat 10p ja 50p merkeistä. Ihan hyvännäkinen satsi tarvitsevalle. Myytiin pohjahinnalla.

Postihistoriapuolella oli myytävänä noin parikymmentä kohdetta. Muutamia hieman parempiakin oli nähtävissä, mm. 7mk punaisella M30 leijonamerkillä maksettu postikortti Englantiin myytiin 25 euron limitillä ja kahden 3½mk oliviin singlellä lähetettyä Saksan erikoistaksaista kuorta yhdellätoista eurolla. Myytävänä oli myös 50p vihreä single painotuote Hollantiin vuodelta 1942 – tällä kuorella oli sekä Suomen että Saksan sensuuri. Ei mennyt kaupaksi kympin pohjilla. Ymmärrän tämän, sillä näitä 50p painotuotteita ulkomaille on saatavissa paljon ja usein – silti, kohde on sodanaikainen ja sitä kautta hiukan tavallista parempi. Sekunnin sitä jopa mietin, mutta pieni tarkistus omaan kansioon auttoi päättämään tällä kertaa, että en tarvitse sitä kahdeksatta vastaavaa mihinkään. Vai pitäisikö sittenkin…

Yllä: Kirjattu lentokirje 9.2.1949 Helsingistä Wieniin Itävaltaan. M30 30mk linja-auto ja 3mk vihreä leijonamerkki. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.7.1948-31.10.1949) 15,00 mk + kirjaaminen ulkomaille (1.7.1948 – 31.10.1949) 15,00 mk + kirjeen lentolisä (per g) Eurooppaan (24.10.1945-30.9.1957) 3,00mk = 33,00mk. Itävallan sensuuri. Kuva HTO huutokaupasta.

Hieman yllätyin kun näin, että vuonna 1949 Wieniin lähetetty kirjattu lentokirje ei ollut mennyt kaupaksi 12 euron limitillä. Kohteella oli asianmukainen Itävallan sensuuri ja uudelleen sulkemiseen käytetty liuska. Vaikka tämä ei nyt mikään super kohde olekaan, niin kysymyksessä ei ole ns. ”roska” vaan ihan kohtalaisen hyvännäköinen kohde.

Myytävänä oli todiste siitä, että Täbyssä oli vuonna 1942 syyllistytty ”Laittomuuksiin” ja postimerkkien lisäksi oli kuorelle mitätöity leimamerkki. Yhteensä kuorella oli 5,50 markan edestä tavaraa siten, että 5mk sinisen leimamerkin lisäksi sille oli leimattu 2kpl 25p ruskeita M30 leijonamerkkejä. Kyseessä oli vieläpä kirjattu lähetys. Kun pohditaan taksaa huomataan, että tuolloin kirjeen taksa kotimaassa on ollut 2,75mk ja kirjaamismaksu 2mk ja, että taksakaan ei täsmää… eli kaikessa mahdottomuudessaan tämä 30 euron lähtöhintainen kohde sai ansaitsemansa kohtalon ja jäi myymättä.

Yllä: Postikortti 1.12.1939 Kaskisista Marstaliin Tanskaan. Sotasensuurin sensuroima. 1,25/50p keltainen II ladelman merkki single. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Huutokaupan kiinnostavin postihistoriakohde oli mielestäni 1,25/50p keltainen kakkosladelman päällepainamakohde singlenä postikortilla Tanskaan. Kuten on hyvin tunnettua näitä kakkosladelman merkkejä on vaikeampaa löytää singlenä postikortilla muihin maihin kuin Ruotsiin (ja tietysti kotimaassa lähetettyjä). Tällainen Tanskaan lähetetty kortti on mielestäni aivan kokoelmakelpoinen. Paras kohde tälle merkille on Viron erikoistaksainen postikorttilähetys singlenä. Tällä kertaa kortin oli huomannut useampikin keräilijä ja hinta nousi kolmen kympin limitistä 84 euroon.

M30 keräilyyn liittymätön kommentti: Tässä on ollut pientä ongelmaa IT asioiden kanssa, joku taho on ilmeisesti murtautunut tai yrittänyt murtautua tällekin alustalle – en huomaa tuhoja, mutta tämä oli aiheuttanut ongelmia ja sitä kautta tämänkin artikkelin julkaiseminen hieman myöhästyi.

 

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

By

Kesän jälkeen saatiin huutokauppasyksylle startti Suomen Filateliapalvelun huutokaupasta 104, Tällä kertaa myytävää oli M30 osastossa noin kolmekymmentä kohdetta, joista pääosa filateliakohteita. Postihistoriaa ei siis myytävänä juurikaan ollut. Toki postilähetyserissä oli mukana M30 tavaraakin, mutta tällä kertaa ei mitään erikoista. Filateliapuolella myytävien kohteiden taso oli mielestäni kohtalaisen hyvä ja olin hyvin iloinen nähdessäni, että limittiä ei kohteiden osalta oltu asetettu liian korkealle. Muutaman kohteen osalta hinta nousi huomattavasti ja minulle jäi suorastaan sellainen olo, että M30 keräily on saanut jonkinlaista puhtia.

Yllä: Myynnissä ollut levyllinen loisto ja lähes loistoleimaisia M30 merkkejä. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Loistoleimaisia merkkejä oli myytävänä levyllä kohdenumerolla 1435. Tämän levyn osalta ensiksi silmään sattui kolme kappaletta Ahvenanmaalla Getassa postin varaleimalla lähes loistona leimattua M30 kuvamerkkiä. Näistä hieman ensiksi innostuin, erityisesti 10mk saimaan vaaleanvioletista… pienen pohtimisen jälkeen aloin kuitenkin epäillä asiaa – nimittäin on liian hyvää ollakseen totta, että samalla postitoimipaikalla on leimattu kolme yläarvoa aivan samanlaisilla leimoilla lähes loistoina. Lisäksi vielä, kun eräs keräilijäkolleega huomautti, että Ahvenanmaa-osastolla oli kaksi vastaavaa leimausta lisää, joissa M30 merkkien pareille oli käytetty samaa leimaa… tuli selkeästi kitkerä maku suuhuni näistä näennäisen hienoista kohteista. Olenkin siis valmis väittämään, että kyseessä on tarkoituksellisesti tehty leimaus näille merkeille eikä suinkaan tarvekäyttö – eli melkein vetäisin esiin ns. humpuukikortin. Leijonamerkkien osalta minulla ei ole ”valittamista” ne ovat selvästi ihan käypää tavaraa, mutta Getan leimaukset ovat suspekteja. Limitti oli 20€ ja kohde meni kaupaksi 23 eurolla, ostaja ei siis ota tässä suurta iskemää, vaikka Getan kohteet ovatkin mitä ovat.

Yllä: Myynnissä ollut kohde 1437, levyllinen siirtymiä. Näistä parhaat ovat 2mk lilan merkin siirtymä ja 10mk violetin siirtymärivi. Myös 1½mk lilan merkin siirtymä on hyvä. Kohde nousi 20 euron limitistä aina lähes 130 euroon saakka. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Myytävänä oli useita levyllisiä siirtymiä, joista osa sisälsi parempiakin eli vaikeampia siirtymiä. Korkeimmalle nousi erä, jossa oli myytävänä kuuden merkin vaakarivi 10mk violetin merkin siirtymiä ja 2mk lilan merkin pystysiirtymä – kohde nousi aina 130 euron tuntumaan. Itsekin olin tästä kiinnostunut, mutta hinta karkasi minulta (onnellinen ostaja voi tietysti tuosta kuuden merkin rivistä myydä minulle puolet, halpaan hintaan tietenkin!!). Kohteen hinnan nousu näin korkeaksi oli minulle yllätys, vaikka levyllä kolme hiukan parempaa siirtymää onkin. Muitakin parempia siirtymiä oli myynnissä – yksittäiskohteena myyty 6mk oranssin nelilö, jolla oli pystysuuntainen siirtymä myytiin hintaan 102 euroa, joka oli tästä kohteesta mielestäni ihan sopiva hinta. Kyseessä on hyvä kohde – aiemmin tämän merkin erikoisuuksia on myyty korkeilla hinnoilla.

Yllä: 6mk oranssin merkin siirtymä nelilö. Hyvä filateliakohde tälle merkille. Myyntihinta 102 euroa. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Muitakin siirtymiä oli myynnissä, 1½mk harmaan siisti siirtymäpari myytiin alle neljällä kympillä ja 50p vihreän siirtymä kolmirivilö hiukan alle seitsemällä kympillä. Kaikki siirtymät menivät kaupaksi – tällä kertaa sai, jos halusi luopua rahasta, kerättyä hyviä siirtymiä kokoelmaansa. Myytävänä oli kolmesta M30 merkkien arvosta liimoittamattomia esittelyarkin palasia. Kysymyksessä ovat siis ehdotearkeista leikatut hammastamattomat merkit. Kyseessä on M30 filatelistille ”tarpeellinen” kohde, sillä kokoelmassa tulisi esitellä myös ehdotteita – nämä esittelyarkin palaset ajavat tätä asiaa. Kohteen lähtöhinta oli 20 euroa ja se nousi neljään kymppiin. Yhden palasen hinnaksi tuli siis alle 15 euroa – edullisesti meni. Nämä ovat kuitenkin harvinaista herkkua, noin 50 kertaa harvinaisempaa kuin esimerkiksi Duudson-arkit. Muitakin hammastamattomia M30 kohteita oli myytävänä – eli liimoitettuja hammastamattomia kolmesta arvosta näitäkin. Kyseessä on kohtalaisen harvinainen asia, eli vahingossa hammastamattomia M30 merkkejä. Kaupin M30 käsikirjasta jokainen voi lukea itse kunkin merkkiarvon osalta painettujen hammastamattomien merkkien määrän ja huomata, että näiden liimoittamattomien lukumäärä on kokonaisuudessaan hyvin matala, puhutaan sadoista kappaleista. Jälleen aivan eri luokkaa harvinaisuudeltaan kuin esimerkiksi jo edellä mainittu Duudson tavara. Hinnat pysyivät mielestäni alhaisina, kolmen kympin kinttaalla ja helpoin 5mk keltaisen hammastamaton pystypari meni limitillä 20 euroa – halpaa kuin saippua.

Yllä: 15mk punaisen painoserä numero 929, jolle painettu vuosiluku 1951 väärin. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Suomalaisen M30 filatelian yksi tunnettu erikoisuus on, että vuonna 1951 painetuissa arkeissa on reunassa olevan numeroinnin yhteydessä oleva vosiluku mennyt väärin. Näitä virheitä tunnetaan ainakin 10mk vihreän, 10mk ruskeanvioletin, 15mk punaisen ja 25mk sinisen merkin osalta. Näistä 10mk vihreän vuosivirhe lienee yleisin. Tällä kertaa myytävänä oli virheellisellä vuosiluvulla varustettuja numerokuusiloita 10mk vihreästä ja 15mk punaisesta merkistä – kummankin limitti oli laitettu 20 euroon. Näistä huudettiin noin 30 euroa kummastakin. Mukana huutokaupassa oli myös pari M30 kuvamerkkiä laskoksilla – 5mk Olavinlinna ja 20mk postitalo – kumpikin meni kaupaksi, toinen limitillä 20€ ja toinen lähemmäs kolmella kympillä.

Yllä: Helsingistä Berliiniin, Saksaan 15.10.1942 lähetetty lentopostikortti, jolla sekä Suomen, että Saksan sensuurit. M30 4mk postitalo single. Taksa: Saksan erikoistaksan postikorttitaksa Saksaan (1.10.1942 – syyskuu 1944) 2,00mk + postikortin erikoislentotaksa Saksaan (1.10.1942 – syyskuu 1944) 2,00mk = 4,00mk. Hyvä ja vaikeahko yksittäispostite, kokoelmakelpoinen. (Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu)

Postihistoriapuolella oli hiljaista, mukana oli seitsemän postihistoriakohdetta, joista kaksi Zeppelinin Etelä-Amerkikalentokohteita. Muista kohteista mielenkiintoisin oli Saksaan lokakuussa 1942 lähetetty lentopostikortti, joka oli lähetetty 4mk postitalomerkillä. Kuten suurin osa lukijoista muistanee, oli Suomen ja Saksan välillä sovittu siitä, että monen lähetyslajin osalta maidemme välillä käytettäisiin kotimaan postitaksaa 1.4.1942 alkaen. Tämän lisäksi oli sovittu, että Suomesta Saksaan kulkevan kirjepostin lentotaksa olisi sama kuin kotimaassa alkaen 1.10.1942. Vastaava taksajärjestely oli voimassa myös Saksan valtakuntaan liitettyihin alueisiin kuuluvan postin osalta ja käsitti mm. Itävallan, Puolan ja Ukrainan. Yksittäispostitteena tämä on mainio kohde 4mk postitalomerkille – 2*2mk merkein vastaavia postikortteja tunnetaan huomattavasti paljon enemmän. Kohteen limitti oli 20 euroa ja myyntihinta noin 40 euroa, mikä kohteesta on mielestäni ihan ok hinta. Summa summarum tämän huutokaupan osalta on se, että vaikka kohteita ei ollutkaan myytävänä kovinkaan monia oli mukana hyviä filateliakohteita – postihistorian osalta ei ollut yhtä kohdetta lukuunottamatta mitään erikoista tarjolla.

Yllä: SFP:n uusien toimitilojen aula sisältää pienen myyntinurkan. Tatu Untinen keskustelee kutsuvieraiden kanssa.

Suomen Filateliapalvelu järjesti 15.8. illalla tutustumistilaisuuden uusiin tiloihinsa Naantalissa. Liikkeen muutosta uusiin tiloihin on keskusteltu keräilijöiden keskuudessa jonkin verran, sillä on arveltu tällä muutolla olevan negatiivista vaikutusta mm. Hellman huutokauppoihin. Ajatellaan, että Naantaliin on vaikeaa mennä. Itse olin liikenteessä autolla ja ajelu tähän tutustumistilaisuuteen sujui helposti – uudelta Helsingin moottiritieltä käännytään Turun ohikulkutielle, joka vie käytännössä Raision läpi suoraan Naantalin pikatielle, josta käännytään samalle rampille, kuin mentäessä Aurinko Golfin kentälle (suuret vihreät golf-kentän viitat). Rampilta ajomatkaa on arviolta kilometri. Helsingistä ajoaikaa tullee noin tunti ja kolme varttia, kun vastaavasti Turun toimipisteeseen kesti noin puolitoista tuntia.

Tutustumistilaisuuteen oli saapunut arviolta nelisenkymmentä henkeä, mukana valtakunnan eturivin filatelisteja – paikalla oli vahva edustus Turun kerhosta, mutta myös kauempaa oli porukkaa paikalla. Samassa yhteydessä oli mahdollista tutustua myös tulevan 104. huutokaupan kohteisiin ja tätä mahdollisuutta vieraat käyttivät ahkerasti hyväkseen. Tiloissa on aulatilojen ja ”tiskin” lisäksi myös hyvät tilat huutokauppakohteiden säilyttämistä ja näyttöä varten. Yksi kolmasosa tiloista on varattu huutokauppasalille. Tilat on rakennettu täysin nollasta, eli kaikki on uutta – tällainen liiketilainvestointi on firmalle kuin firmalle iso satsaus, mutta tässä tapauksessa on oltu fiksuja, sillä sijainti on Naantalin näkökulmasta ajateltuna aivan erinomainen ja tilat ovat monikäyttöiset.

Yllä: uusissa tiloissa on satsattu valaistukseen, mikä tarkoittaa sitä, että kohteisiin tutustuminen onnistuu hyvin. Kuvassa Jukka Mäkipää ja taustalla mm. Asko Haahtela tutustumassa kohteisiin.

Itse uskon, että kun huutokaupat jatkuvasti ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon tulee sijainti merkittävästi menettämään merkitystään. Kalliiden kohteiden osalta on oltava jatkossakin joku paikka missä niihin voi tutustua, mutta Keski-Eurooppalaiseen tapaan tulee huutokauppameininki menemään enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että paikan päälle tullee henkilöitä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös muita ja huutavat isomman porukan tarpeisiin. Kansainvälisesti ajatellen Suomi on täysin sivussa, joten on kohtalaisen merkityksetöntä, että onko huutokauppa Helsingissä vai Naantalissa, jos kohteita tullaan huutamaan isolla rahalla. Uskon, että liikkeen johto osaa rakentaa tarvittavat yhteistyösopimukset mm. paikallisten hotellien kanssa majoituksesta huutokauppavieraille ja järjestämään esimerkiksi Turkuun huutokauppapäivän aamulla tulevilta junilta pari pikkubussia sopuhintaan ”ovelta ovelle”. Huutokauppapäivän aikana tapahtuvaa ruokailua jne. voisi myös harkita – sopuhintaan, tällöin ihmiset olisivat tyytyväisiä. Joka tapauksessa oli hyvin ystävällistä kutsua keräilijät tutustumaan uusiin tiloihin ”informaaleissa merkeissä”.

Hammastamattomat M30 merkit

By

Malli 1930 merkeissä esiintyy useita hammastamattomia merkkejä. Osa näistä käyttöön tarkoitettuja vahingossa hammastamatta jääneitä ja osa  mallikappaleita ns. näyttelyarkeista. Joka tapauksessa kyseessä on malliin 1930 liittyvä erikoisuus. Tarkoituksella ei malli 1930:n käyttöön tarkoitettuja merkkejä kuitenkaan hammastamattomiksi ole jätetty.

hammastamaton0001Yllä: Hammastamaton liimoitettu 50p vihreä merkki. Tilauserä 636 (2-1945).

Hammastamattomat voidaan jakaa kahteen ”luokkaan” hyvin yksinkertaisesti sen mukaan, että onko merkit liimoitettu vai ei. Mikäli hammastamaton merkki on liimoitettu on se oletettavasti silloin tullut myytäväksi tarkoitetusta ”normaalista” erästä, joka on ilmeisesti vahingossa jäänyt hammastamatta ja jostain syystä kulkeutunut käyttöön saakka. Näitä liimoitettuja hammastamattomia löytyy 50p vihreästä, 5mk violetista, 5mk keltaisesta ja 6mk punaisesta M30 leijonamerkistä, eli neljää erilaista. Nämä liimoitetut, käyttöön tarkoitetut hammastamattomat merkit ovat sellaisia, joita voitaneen pitää ”aitoina” hammastamattomina M30 merkkeinä. Tarkemmin asiasta kertoo kirjassaan Kauppi*.

hammastamatonYllä: Hammastamaton liimoitettu 5mk violetti reunapala, numeron kohdalta. Tilauserä 674 (10-1945)

Vihreitä liimoitettuja hammastamattomia 50p merkkejä tiedetään olevan alun perin 200kpl (Kauppi ja LaPe 2010)  ja 5mk violetteja  vastaavia saman verran (Kauppi), eli yksi painoarkki (2 tavallista arkkia, 2*10*10=200kpl).  Kuten ylläolevasta kuvasta voidaan huomata on numerokuusiloita violetista 5mk merkistä korkeintaan 3kpl jäljellä.

Keltaisia 5mk:n leijonamerkkejä on hammastamattomana alun perin ollut liikenteessä 600 kpl (kolme painoarkkia) ja 6mk punaista 200kpl, epäilemättä niistä ja muistakin hammastamattomista liimoitetuista merkeistä suuri osa on löytänyt tiensä filatelistien käsiin ja vain osa kulkenut postitteina normaalien hammastettujen merkkien tapaan. Siksi lähetyksellä olevia hammastamattomia merkkejä tulee katsella kriittisesti ja pohtia onko kysymyksessä filateelinen lähetys vai aito hammastamattomalla merkillä lähetetty tarvelähetys.

hammastamatttomat0003hammastamatonYllä: 5mk keltainen hammastamaton leijonamerkki arkin reunasta. Takana on liima. Tilauserä 690 eli 12-1945. Lisäksi merkin mukana tullut Frimärkshuset AB:n vuonna 1959 antama lausunto (aitoustodistus).

Yllä olevan 5mk keltaisen merkin yhteydessä oleva aitoustodistus on itsessään kiinnostava asia, siis aitoustodistukset yleensä. Nimittäin niihin liittyviä asioita filatelistienkin piirissä tunnetaan huonosti. Pitäisi muistaa, että aitoustodistusten tulisi olla tuoreita, alle viisi vuotta vanhoja. Lisäksi ilman kuvaa oleva aitoustodistus (kuten yllä näkyvä) on pitkälti nollan arvoinen. Filatelistiliiton sivuilta löytyy lisätietoa mm. M30 merkkien aitoutuksesta. Hyvä aitouttamista käsittelevä artikkeli löytyy myös Filatelistin numerosta 2/2013 sivulta 38.

hammastamatttomat0002Yllä: Hammastamaton 6mk punainen leijonamerkkipari, tilauserästä 673 (eli 10-1945). Takana on liimoitus.

Yksittäisiä hammastamattomia liimoitettuja M30 merkkejä liikkuu jonkin verran huutokaupoissa. Hinnat ovat myyjästä riippuen lähteneet alle parista kympistä ylöspäin. On syytä huomioida, että hammastamattomista liimoitetuista merkeistä on numerokuusiloita olemassa vain muutamia, näin ollen niitä voidaan arvostaa korkeammalle. Ylläoleva 5mk keltainen reunakappale, joka on leikattu ”numeron” kohdalta vähentää olemassaolevien 5mk keltaisten liimoitettujen numerokuusiloiden ”teoreettista” määrää yhdellä.

hammastamatttomat hammastamatttomat0001Yllä: Liimoittamattomat reunanelilöt kuudesta eri M30 leijonamerkkiarvosta.

Liimoittamattomiakin M30 merkkejä on siis olemassa: Kyseessä ovat ns. näyttelyarkeista peräisin olevat merkit. Näitä löytyy markkinoilta (eli näitä voi myytävänä löytyä) kahtatoista eri arvoa, kymmentä lejonamerkkiä ja kahta kuvamerkkiä (4mk Postitalo ja 10mk Saimaa). On ollut huomattavaa mielipiteiden kirjoa siitä, että pitääkö näitä liimoittamattomia merkkejä pitää filateelisesti merkittävinä kohteina, lue: Ovatko ne kokoelmiin kuuluvia. Mikäli aihe kiinnostaa kannattaa lukea siihen liittyvä pohdinta Kaupin* kirjasta. Hannu Kaupin kanta vaikuttaisi olevan, että merkkien esittelyyn käytettyinä arkkeina liimoittamattomat ovat M30 filateliaan kuuluvia kohteita ja siten kokoelmaan kuuluvia kohteita samalla tapaa kuin M30 merkkien ehdotteet.

Liimoitus / liimoittamattomuus sääntöön ainoa poikkeus on tietääkseni 50p/40p päällepainamakerkkien hammastamattomat näyttelyarkeissa olevat (niistä tulleet) merkit. Jostain syystä näissä arkeissa oli liimoitus. Kts. Kauppi.

Lisäys 25.1.2014, Hintatietoja:

Tammikuussa 2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin hammastamattoman 5mk keltaisen numerokuusilo hintaan 110€ + huutomaksu. Mielestäni hinta oli kohtalaisen maltillinen.

Samassa huutokaupassa myytiin 5mk violetti hammastamaton merkki hintaan n. 25€.

Lisäys 22.2.2014, 5mk sininen:

Fellmanin** levyvirheluettelossa, kirjan takaosassa sivulla 245 Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317; lisäys 8.4.2014 => Fellmanin kirjassa on virhe tilausnumerossa, oikein on 657 tai 667) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä.

Fellman käsittelee myös lyhyesti liimoittamattomia merkkejä ja toteaa niiden olevan väärenteitä; Kauppi, kuten olemme lukeneet yllä on eri mieltä ja kertoo, että liimoittamattomat hammastamattomat merkit ovat näyttelyarkeista.

Lisäys 8.4.2014 Suomen Postimerkkilehden 2/2014 artikkeli:

Hannu Kauppi kertoo hammastamattomista M30 merkeistä Suomen Postimerkkilehdessä* 2/2014 julkaistussa Fieandt mitalipuheessaan laajasti. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin mm. keskustelusta jota on käyty liimoittamattomien näyttelyarkkien merkityksestä.

Lisäys 11.4.2014: AboEX 2014 näyttelyssä nähtyä:

WP_001521 WP_001522Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.

Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista esittelee hammastamattomia merkkejä, mutta myös 5mk sinisen yläreunasta hammastamattoman leimatun parin sekä 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamattoman parin leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kyseessä on siis Fellmaninkin mainitsema erikoisuus.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin hammastamattomista erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että yllä mainittua 5mk sinistä on tullut esiin postin kilotavaraleikkeestä useammilla leikkeillä ja tuolloin merkit ovat olleet sellaisia, että niissä on näkynyt ylhäällä hammaste; hammastekampa on siirtynyt huomattavasti ja sitä kautta on syntynyt suuri ”hammastamaton rako”, jos tuosta raosta on saksilla kekseliäästi leikattu on tällainen ”ylhäältä hammastamaton” saatu sysntymään. Näitä tällaisia tehtyjä versioita oli kuulemma myytykin ja ilmeisesti jonkinlaiseen ei aivan vähäpätöiseen hintaankin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että 5mk sininen ylhäältä hammastamaton on siis tekele – se ei vähennä mitenkään sen asian arvoa, että valtava hammastekamman hyppäys on tapahtunut ja kohde näin ollen olisikin ”alkuperäisenä” erinomainen M30 kommervenkki.

 

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran julkaisusarja n:ro 22, Lehtikarin kirjapaino 1984

* Hannu Kauppi, Hammastamattomat mallin 1930 merkit, Suomen Postimerkkilehti, 2/2014, s. 6-9