Vihkomerkki

Merkki-Albertin huutokauppa, huhtikuu 2025

14 huhtikuun, 2025 By Mikael Collan

Merkki-Albertin 69. huutokauppa päättyi n. viikko sitten. Tällä kertaa M30 osastollakin oli jonkinlaista säpinää – parempia kohteita oli siis kaupan enemmän kuin yksi. Samaten lentopostin osastossa oli tarjolla kiinnostavaa tavaraa. Aloitetaan tavalle uskollisesti filateliasta siirtyen postihistorian kautta eteenpäin.

Filateliapuolella myytävänä oli pääasiassa loistoleimaisia merkkejä, mikä on tietysti lähes selvä asia. 10mk harmaanvioletti leijonamerkki Tampere-loistolla myytiin 40 eurolla ja violetti 5mk Helsinki-loisto 62 eurolla.

Myytävänä oli myös muutakin. Laskoksia ja siirtymiä oli tarjolla ainakin 16mk postiauto, 20mk postitalo ja 50mk Tampere merkeistä. Osa kohteista, näyttävimmät, menivät kaupaksi. Mainittakoon 50mk Tampere-merkin hyvä laskos, jonka hinta nousi 25 euron pohjista 43 euroon. Lapualla leimattu 1,25mk/50p tyypin II loistonelilö meni kaupaksi 31 euron hintaan.

Yllä kuvat kahdesta myytävänä olleesta laskostuneesta 50mk Tampere merkistä. Kuten nähtävissä on, on näiden merkkien välillä suuri ero laskoksen näyttävyydessä. 8mk violetin merkin kahdella sokkohampaalla ”varustettu” yksilö meni kaupaksi 15 euron hinnalla.

Automaatti- ja vihkomerkkikohteita oli jälleen myytävänä. Numerolla oleva 50p rullamerkki jäi myymättä 20 euron pohjalla, mutta 50p rullamerkki kirjeellä teki kauppansa 22 eurolla. Ruskean 25p vihkomerkin pari painotuotepostikortilla myytiin 191 euron hinnalla. Kohteella oli atesti eli aitoutustodistus, mikä teki siitä helpomman ostaa. Hyvät vihkomerkkilähetykset ovat vaikeita löytää – käytännössä tämä tarkoittaa muuta kuin kotimaan helppoja lähetyksiä ja lähetyslajina kirjettä tai postikorttia.

*25p vihkomerkkien pari painotuotteella kotimaassa*

Muitakin kiinnostavia kotimaisia (kotimaan taksaisia) postihistoriakohteita oli myytävänä, nimittäin kenttäpostiosoitteesta lähetetty kirjattu paketti 50% korotuksella myytiin 40 eurolla. En ole ennen nähnyt KPK-osoitteesta lähetettyä R-pakettia korotuksella. Kuten muistamme kirjattua pakettia ei voinut lähettää kenttäpostipakettina vaan se piti lähettää normaalia postia käyttämällä ja näin lähettäjän tuli maksaa myös koko postimaksu normaalipostin taksojen mukaisesti.

Hammastamattomalla 5mk keltaisen merkin tekelekuorella lähetetty kirje myytiin satasen pohjillaan. Merkin ei-filatelisia käyttöjä ei tunneta. Sinisellä 5mk merkillä lähetetty postiosoitus myytiin 96 eurolla, kohde on vaikea.

Ulkomaille lähetetyissä kohteissa oli muutamia hyvin mielenkiintoisia. Kova kohde oli 2½mk punaisella merkillä maksettu oikea-taksainen käyttötarkoituksen mukainen postikortti Sveitsiin vuodelta 1944. Vastaavia tunnetaan alle 10 kappaletta ja tämä yksilö on kemiallisen sensuurin takia kiinnostavan näköinen. Ostaja sai koko rahan edestä hyvää 212 euron myyntihinnalla.

*”Tyylikäs” 2½mk punainen yksin ulkomaan postikortilla Sveitsiin. Myyntihinta 212 euroa.*

Persiaan, eli nykyiseen Iraniin lähetetty kirjattu kirje vuodelta 1932 saavutti 135 euron hinnan. Persia on tietysti hyvä kohdemaa ja kohde ei muutenkaan ollut hassumpi. Hyvä kohde M30 postihistoria tai filateeliseen kokoelmaan.

Toinen huippukohde oli ulkomaan saantitodistus vuodelta 1949 Neuvostoliitosta. Todistus oli maksettu 15 markan merkillä. Ulkomailta M30 merkein tulleet saantitodistukset ovat erittäin vaikeita ja niitä tunnetaan yhteensä vain muutamia, vaikka kaikki eri taksat lasketaan yhteen. Minusta tuntuu, että M30 ulkomaan saantitodistukset ovat jopa harvinaisempia kuin vastaavat M17 ajalta tunnetut. Lähtöhinnaksi oli laitettu alhainen 30 euroa, josta kohde nousi yli kolminkertaiseen 101 euron hintaan.

Sveitsiin 1952 lähetetty vakuutettu kirje myytiin 30 euron pohjillaan, mikä oli ostajalle edullinen kauppa. Kuori oli sekä siisti, että korkean vakuutusarvonsa takia erittäin kiinnostava kohde. Hyvän sai halvalla.

Lentopostin alueella oli myytävänä useita hyviä lähetyksiä. Kohtalaisen vaikea toisen painoluokan kotimaan lentokirje myytiin 20 euron pohjilllaan. Tämä oli yllättävän edullinen hinta, sillä korkeamman painoluokan kotimaan lentokirjeitä tunnetaan huomattavan vähän. Pohjoismaisella kirjetaksalla Tanskaan kulkenut toisen painoluokan lentokirje, jonka taksa oli maksettu yhdellä 24mk leijonamerkillä meni kaupaksi 32 eurolla, mikä oli tästä hyvästä yksittäispostitteesta ostajalle edullinen hinta tai olisi ollut, jos kohde olisi ollut oikeataksainen… nimittäin kohde oli lähetetty toukokuussa 1948, jolloin totta tosiaankin toisen painoluokan kirjeen taksa oli 24mk, mutta lentolisä oli 2*2mk siihen päälle. Tanskaan lähetetty lentopainotuotekortti kolmen markan taksalla myytiin 30 euron pohjillaan. Tämä oli aikamoinen ryöstö, sillä sodanaikaiset lentopainotuotteet 1mk pohjataksallaan ovat hyvin vaikeita, myös Pohjoismaihin. Ostaja teki hyvät kaupat – liipasinta pitää osaa puristaa oikealla hetkellä.

*Vaikea sodanaikainen lentopainotuote Tanskaan.*

Painotuotekortilla on myös Tanskan sensuuri, joka viimeistäänkin varmistaa aidon kulkemisen. Taksa siis 1mk painotuote ja 2mk painotuotteen lentolisä Pohjoismaihin ja Saksaan. Muistamme, että lentolisien ryhmittely muuttui, kun Saksa tuli mukaan Pohjoismaiden ryhmään 1942 syksyllä. Sodan jälkeen palattiin taas vanhaan järjestelyyn, jossa Saksa kuului Euroopan maiden joukkoon ja Pohjoismaat jatkoivat omassa taksaryhmässään. Kortilla on ”viisi sanaa” toivotuksia liittyen pääsiäiseen, meillekin ajankohtaisesti…

”Postiyhteys keskeytynyt” – leimattu Saksaan 6.9.1944 lähetetty kirje oli laitettu vaatimattomalla 50 euron lähtöhinnalla myytäväksi. Muistamme, että postiyhteys Suomen ja Saksan välilllä keskeytyi heti 5.9.1944 edellisenä päivänä Neuvostoliiton kanssa tehdyny tulitauon jälkeen. Virallisesti kai jo 4.9., mutta 5.9. Turusta lähteneellä laivalla kuitenkin postia vielä kulki ja samana päivänä tuo posti oli leimattu. Näitä nyt myydyn kohden kaltaisia lentokirjeitä Vaasalaisesta yrityksestä Saksaan tunnetaan muutamia. Kohde on siisti ja hyvä siihen paikkaan missä esitellään tätä postiyhteyden katkeamista. Viiden kympin pohjistaan kohde ponnisti viisinkertaiseen suoritukseen ja meni kaupaksi 260 euron hinnalla. Ihmiset eivät yleensä pysty tähän, muurahainen ja kirppu pystyvät viisinkertaisiin suorituksiin kokoonsa nähden…

Muuta mielenkiintoista olivat mm. elokuussa 1945 Englantiin lähetetty, hieman suttuisella leimalla leimattu lentokirje, jonka taksa oli 5mk pohjataksa ulkomaan kirjeelle ja kaksi kertaa 2½mk lentomaksua. Tämä kirjeen taksa oli vain kahden kuukauden pituinen ja kohde on siksi hyvä, vaikka suttuinen leima onkin. Myyntihinta oli 30 euroa, mikä on aika naurettava näin hyvästä kohteesta.

*50mk Tampere yksin postikortilla Uruguayhin. Erinomainen yksittäispostite vaikeasta kohdemaasta johtuen. Myyntihinta tällä kertaa vain 30 euroa – halvalla meni.*

Mainitsen vielä Israeliin 30mk linja-automerkin yksittäispostitteena kulkeneen lentokirjeen ja Uruguayhin kulkeneen postikortin 50mk Tampere-merkin yksittäispostitteena. Kumpikin hyviä kohteita ja myyntihinnat vain 25 ja 30 euroa. Todella edullista. Kaiken kaikkiaan nyt meni halvalla hyvää. Uskallan arvata, että taas saadaan odottaa pitkään vastaavia kohteita… Toivottavasti näemme näitä jatkossa kokoelmissa näytillä, kokoelmakelpoisesta tavarasta on siis kysymys!

On pakko todeta, että tällä kerralla oli hyviä M30 kohteita tarjolla, harvinaisen hyviä ja harvinaisen paljon.

Merkki-Albertin ja HTO huutokaupat

8 joulukuun, 2024 By Mikael Collan

Syksy on jo kääntynyt talveksi ja kelit kylmenneet, on nähty televisiosta linnan juhlia ja valmistautuminen Jouluun on alkanut. Vuoden viimeisiä huutokauppoja viedään päätökseensä.

Merkki-Albertin 68. huutokauppa päättyi jo 22.11. Mukana oli kaikenlaista kiinnostavaa. Filateliakohteista on todettava, että hinnat eivät lähteneet erityisen kovaan nousuun. 60p harmaan M30 merkin loistoleimattu yksilö myytiin kympin pohjillaan – joskus nämä ovat lähteneet kiitoon. 25mk sokkohammas pystyparilla jäi 40 euron lähdöllään myymättä. Puolet M30 filateliakohteista jäi myymättä. Postihistoria veti hieman paremmin. Mielenkiintoisin filateliakohde oli ehkä 50mk Tammerkoski-merkin näyttävä useampikertainen laskos. Kohteen lähtöhinta oli 25 euroa, jolla se myytiin.

Erikoistaksainen postikortti 2mk keltaisella leijonamerkillä Unkariin myytiin 40 euron pohjilllaan ja 4mk ”sotaharjoituspuolite” Niinisalosta vuodelta 1939 jäi myymättä 55 euron pohjahinnalla. Näitä on joskus myyty kalliillakin ja tarjolla näitä on ollut aika harvoin. Tarinahan tästä asiasta on, että sotaharjoitusten yhteydessä loppui Niinisalon postista 2mk postimerkit ja kapiaisen käskystä alettiin leikkaamaan neljän markan postitalomerkkejä puoliksi ja käyttämään näitä postimaksuna. Tämä grillitieto voi olla tai voi olla olematta totta, mutta tällainen tarina näihin liittyy. Oliko näitä jo kaikilla, sitä en usko, mutta kauppoja ei syntynyt.

Kauppoja ei myöskään syntynyt 7mk punaisesta yksin postikortilla Belgiaan eikä USA:an… hinnat oli laitettu 10 ja 20 euroon, mitkä eivät mielestäni erityisen korkeita ole. 7mk punainen postikortilla ulkomaille ei ole kuitenkaan mitenkään naurettavan helppo, tämä kertoo siitä, että M30 keräilijöitä ei yksinkertaisesti ole erityisen montaa eikä taksakeräilyäkään ilmeisesti hirvittävän paljon harrasteta. Asia on hiukan kummallinen, koska meillä on tarjolla parasta mahdollista taksakirjaa myöden kaikki edellytykset taksakeräilylle. Taksakeräily on siitä mukavaa, että se on suhteellisen ja välillä suhteettoman, edullista puuhaa.

Ranskalaisen paketin palautus 300mk lentokone merkillä myytiin 25 euron hintaan. Muistan nähneeni tämän kohteen joskus aikaisemmin, lieneekö sama kohde ollut nettimyynnissä jossain. Pakettien palautukset ovat mielenkiintoisia, nimittäin ne ovat aika vaikeita – tämän ostaja teki mielestäni hyvät kaupat, koska 300mk lentokonemerkin käyttökin on mukava asia.

Yksi mielenkiintoisista kohteista oli vihkomerkein Lontooseen 1947 lähetetty painotuote. Lähetys oli maksettu kahdella 1,25 markan keltaisella merkillä. Mukana oli atesti, eli merkit oli tarkistettu ja vihkomerkeiksi aitoutettu. Tämä onkin hyvä, nimittäin varma on aina varmaa. Kohteen lähtöhinnaksi oli laitettu neljäkymmentä euroa ja sillä se myytiin. Mielestäni hinta ei ollut erityisen korkea, koska vihkormerkein ulkomaille lähetettyjä lähetyksiä ei ole erityisen helppoa löytää. On otettava huomioon myös se, että atestikaan ei ole ilmainen. Toki vuosi 1947 on kohtalaisen kaukana vihkojen ilmestymispäivästä ja sitä kautta kohde ei ole aivan optimaalinen, mutta on pakko todeta, että vihkomerkeillä ulkomaille lähetettyä kohdetta saattaa joutua tovin vartomaan, jos sitä yrittää varta vasten metsästää.

Huutokaupassa oli tällä kertaa mukana myös väärennettyjä kohteita, jotka olivat aikamoisen tökeröitä. Näistä ilmoitettiin meklarille, joka ottikin kohteita pois. Yksi surkeimmista yrityksistä oli mukamas Kiinasta Ruotsiin vuonna 1922 lähetetty kirje, jossa oli enemmän väärin kuin oikein. Kohde oli lähes humoristisen tökerö. Lähettäjäksi oli laitettu Helmut von Moltke preussilainen kenttämarsalkka ja leimat oli piirretty kynällä. Pohjana oli varmastikin aivan aito kuori, josta oli kemikaalilla poistettu kirjoitus.

Jokainen voi pohtia oliko vuonna 1922 käytössä englantilaisia sensuuriliuskoja… ensimmäisen maailmansodan lopusta oli jo kolmisen vuotta. Ollaan varovaisia näiden kanssa… ja toki sitä voisi toivoa, että tällaista roskaa ei laitettaisi myyntiin lainkaan. Jonkinlainen vastuu on myös meklarilla, jonka pitäisi huomauttaa näistä myyntiin jättäjille ja tarvittaessa olla antamatta mahdollisuutta jättää tavaraa myyntiin, koska selvästi kyseessä on jopa petos, sen verran selkeästä huijauksesta on kyse.

Aidompi huijaus ja sellainen, jonka saa jättää myyntiin oli myöskin mukana, nimittäin väärennökseksi leimattu ja väärennöksenä myyntiin laitettu M30 kohde. Kyseessä on 8mk vihreällä merkillä lähetetty painotuotekortti ja ideana siinä on se, että 9.1. on kyseisen merkin ensipäivä. Tässä on siis tavoiteltu ”voittoa” luomalla väärennöksellä ensipäiväkohde. Tämän on aitouttaja havainnut ja leimat väärennöksiksi leimannut. Huomatkaa kohteen osoitetekstin alapuolella oleva ”Stempel Falsch” leimaus ja sen kanssa ristiin leimattu aitouttajan leima. Kun tällaisia tulee vastaan voidaan tietää kohteiden olevan väärennöksen.

*Leimaväärennökseksi leimattu painotuotepostikortti. Kumpikin leima on väärennös.*

Muistan sellaisenkin tapauksen, kun kohteella ollut leimaväärenneleimaus on sutattu ja kohdetta on yritetty myydä uusiksi. Kannattaa aina kiinnittää huomio kohteiden suttuihin, niillä saatetaan peittää jotakin olennaista. Leimaväärenne jäi 15 euron pohjahinnallaan myymättä.

Kaiken kaikkiaan jäi tämän huutokaupan osalta vähän sellainen olo, että olisiko M30 keräily jonkinlaisesa aallonpohjassa, nimittäin hinnat ovat laskeneet ja kohtalaisetkaan kohteet eivät tunnu menevän kaupaksi ja jos menevät, niin pohjahinnoin. Fiilisten perusteella on kuitenkin vaikeaa mennä, sillä ajoittain tulee aivan erilaisia tuntemuksia – kohteiden hinnat suorastaan räjähtävät!

HTO huutokaupan (myöskin järjestysnumeroltaan 68) jälkimyynnin viimeisiä hetkiä eletään tätä kirjoitettaessa. Mukana oli M30 filateliaosastossa yhteensä alle parikymmentä kohdetta, joista myytiin kaksi kolmasosaa. Postihistoriaosastossa myytäviä oli nelisen kymmentä. Nostan tähän huutokaupan suurimman M30 nousijan, joka oli Postiosoitus vuodelta 1943 ja joka oli maksettu 2½mk punaisella merkillä. Kyseessä on siis hyvä yksittäiskäyttö tälle merkille. Kuten tiedämme, postiosoitukset oli tarkoitus hävittää, jotta henkilötietoja ei leviäisi jne. mutta filatelisteja pääsi näissäkin tilanteissa ajoittain ”väliin” ja yksittäiskäyttöjä 1940 luvun postisosoituksista tunnetaan jonkin verran. 1930-luvun alkuvuosilta tunnetaan runsaasti M30 postiosoituksia, tuolloin posti ei ollut niiden kanssa yhtä tarkkana ja niitä pääsi käytettyinä markkinoille huomattavia määriä.

Tämän kohteen lähtöhinnaksi oli laitettu 25 euroa, mutta huutokaupan päättymisillan mittaan hinta kipusi aina 126 euroon, mikä oli myyjälle hyvä hinta. Kohde ei tosiaan ole erityisen helppo ja ostajakin sai hyvän kohteen M30 kokoelmaan postihistoriapuolelle.

Sveitsiin lähetetty mielenkiintoinen sveitsiläisellä postilokeron käytön lunastuksella varustettu kohde myytiin 55 eurolla. Tämäkin oli kiinnostava. Kiinnostava oli myös pikana Argentinaan laivalle lähetetty lentokirje – vastaava kohde, samalle vastaanottajalle, on muistaakseni Hirvikosken postilähetyksiä käsittelevän Liiton julkaiseman kirjan kannessa. Argentiinan kirje myytiin 25 euron pohjillaan.

Internetin ihmeellisessä maailmassa on ollut useita mielenkiintoisia kohteita myytävänä, kuten aina jatkuvalla syötöllä ja loputtomasti. Tällä kertaa silmiini tarttui lentokirje, joka oli lähetetty 10.12.1941 Vanhakylästä Detroitiin, Michiganin osavaltioon Yhdysvaltoihin.

Muistamme historian tunnilta, että Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen kimppuun Hawaiilla 7.12.1941. Tämä johti siihen, että Saksa ja Italia julistivat USA:lle sodan 10.12.1941. Suomessa ei tiedetty miten asia tulee vaikuttamaan postin kulkuun ja käytännössä 10.12.1941 alkaen postinkulku USA:han keskeytyi siten, että Yhdysvaltoihin osoitettu posti odotti vaihtopostikonttoreissa ohjeita. Ohjeita saatiin ja posti ohjattiin eteenpäin vuoden 1942 alusta alkaen. Näin on käynyt myös tälle kirjeelle ja sen pystymme havaitsemaan katsomalla kirjeellä olevia leimoja. Suomessa tapahtuneen leimauksen olemme jo todenneet, se on juuri 10.12.1941, mutta kirjeen taustapuolella näemme Lissabonin leimauksen, joka on 13.1.1942. Kirje on siis odotellut vaihtopostikonttorissa vuoden vaihteeseen, jonka jälkeen se on jatkanut matkaansa Lissaboniin ja sieltä Atlantin yli USA:an. Tämä ei ollut jäänyt keräilijöiltä huomaamatta ja kirjeen hinta nousi aina yhdeksäänkymmeneen dollariin asti. Kohde ei ole erityisen harvinainen, mutta mukava postihistoriallinen juttu on kyseessä!

Forssan Filatelistikerhon pikkujouluissa 4.12. oli mukava tunnelma ja erinomainen jouluinen ruokapöytä. Paikalle oli saapunut keräilijöitä useista kerhoista Forssan ulkopuolelta, olipa paikalle tullut myös Filatelistiliiton puheenjohtajakin. Tirehtöörinä eli piällysmiehenä toimi itseoikeutetusti Forssan kerhon puheenjohtaja Kari Tapola. Illan päätteeksi järjestetyssä huutokaupassa myytiin joitakin kymmeniä kohteita, joiden joukossa oli pitkälti ”kaikille” jotakin.

Ruokailun jälkeen kuultiin pikkujouluesitelmä ajatuksella ”tikusta asiaa” erään lähetyksen sisällöstä ja siihen liittyvistä kommervenkeistä. Kari Tapolan Itä-Karjalan painantaerikoisuuksia ja kuvakevirheitä esittelevä yhden kehyksen kokoelma oli näytillä ”ruokajonossa”, koska nälkäisenäkään ei filatelia saa unohtua!

Tässä aletaan pikkuhiljaa jo valmistautumaan vuoden vaihtumiseen… filatelia ei kuitenkaan koskaan nuku! On muistettava ilmoittautua Tampereen Filatelistiseuran järjestämään näyttelyyn ajoissa, viimeinen ilmoittautumispäivä on vuoden viimeinen päivä. Lempäälässähän kisat tällä kertaa järjestetään. Käynnissä on ainakin kaksi huutokauppaa, ne päättyvät 2025 puolella.

Alkusyksyn satoa

7 syyskuun, 2020 By Mikael Collan

Varma merkki syksystä ei ole lintujen muutto Etelään, vaan keräilyhuutokauppojen alkaminen kesän jälkeen. Ensimmäisenä asialla tänä syksynä oli Vaasan kerhon huutokauppa. Tästä huutokaupasta jää jälkipolville kovin vähän kerrottavaa, nimittäin M30 osastossa oli myytävänä vain neljä kohdetta, joista kaikissa oli mielestäni lähtöhinnan kanssa vakavia ongelmia. Myynti jäi M30 osaston osalta odotetusti nollaan.

*3mk tummanoliivin numerokuusilot. Huutokaupan kallein M30 kohde. Oikeudet kuvaan omistaa SP-lehden huutokauppa.*

Seuraavana vuorossa oli Suomen Postimerkkilehden huutokauppa järjestysnumerolla 48. M30 kohteita oli myytävänä tässäkin huutokaupassa kovin vähän, laskin kolmetoista kohdetta ”Käyttösarjat 1930- jälkeen”-osastosta. Mukana oli mm. kakkosladelman 1,25mk/50p keltaisen merkin numerokuusilo parin kympin lähdöllä, joka nousi 48 euroon ja saman merkin postikorttikäyttö kotimaan postitteella, joka sekin meni kaupaksi kolmella kympillä. Korkeimmalle nousi 3mk tummanoliivin merkin numerokuusilokohde, jossa oli kaksi kuusiloa eristä 210 ja 308 ja jonka hinta nousi 70 euron limitistä aina 141 euroon saakka.

Myytävänä olleista postihistoriakohteista kiinnostavin oli mielestäni vuonna 1937 Kreikkaan lentänyt kirje, joka oli ”kokeneen” näköinen, mutta ehjä. Kreikka on ”parempi” kohdemaa. Kohteella oli aikaan tyypillinen taksa, joten harvinaisuudesta ei ole kysymys – myytiin limitiillä 10 euroa.

Tätä kirjoittaessani on ainakin viisi huutokauppaa käynnissä – eli syksy on tosiaankin alkanut, nähtäväksi jää löytyykö näistä auki olevista mitään mielenkiintoista kerrottavaa; toivottavasti kahden ensimmäisen huutokaupan anti ei ole indikatiivinen tämän syksyn kokonaiskuvasta, sillä mielenkiintoisia kohteita on ollut tarjolla harvanlaisesti.

Eräs mielenkiintoinen ja vähän ikävä asia, joka on viimeaikoina nostanut päätään on ollut erilaiset huijaukset – keräilyyn on kautta aikojen liittynyt kaiken maailman filunkia ja muunneltua totuutta. Harmittomin tämän asian ilmenemismuoto on ns. H.C. Andersen-tyyppinen liioiteltu mutta faktoiltaan totuuden mukainen kerronta myytävän kohteen hyvyydestä. Toisessa ääripäässä on ostajan rahalliseen vahingoittamiseen tähtäävä väärentäminen ja tahallinen harhaanjohtaminen. Näiden lisäksi on tietysti ylihinnoittelu ja järjetön ylihinnoittelu, mutta ne eivät ole huijausta sanan siinä merkityksessä kuin valehtelu, sillä vapaassa vaihdantataloudessa ostajalla ja myyjällä on oikeus sopia tuotteen hinta. Siinä missä arvopaperimarkkinassa ajatellaan toimivan tehokkaiden markkinoiden, joissa siis ostaja ja myyjä tietävät kohteen hinnan, eikä ns. hyvien diilien ja riskittömien voittojen eli arbitraasin tekeminen ole mahdollista, on asia täysin eri tavalla keräilymarkkinoilla. Keräilyssä nimittäin vallitsee se wanhan perimätiedon mukainen ”tieto on valttia” tilanne, joka palkitsee ne, jotka jaksavat ”opiskella” aluettaan. Kyseessä on siis asymmetrinen informaatio myyjän ja ostajan välillä, jossa tiedon määrä ratkaisee. Itse pidän tiedolla saatavan edun ajoittaista realisoitumista yhtenä filatelian koukuttavimmista asioista. Löytöjen tekeminen on huumaavaa.

Tietämättömän ”paras ystävä” keräilyssä on aitouttaja, joka on siis Liiton valtuuttama henkilö, joka voi todeta kohteen olevan väärenne tai aito, ja jonka sanaa voidaan pitää siinä määrässä kuin kenenkään ihmisen sanaa voidaan, totuutena tämän aitous-asian suhteen. Toki aitouttajan oman erikoisalan puitteissa. Aitouttaja siis ei ainoastaan totea joidenkin kohteiden olevan aitoja ja antavan niistä aitoutustodistuksen, jossa on tyypillisesti kohteen kuva, kirjallinen kuvaus kohteesta ja aitouttajan allekirjoitus, vaan aitouttajan myös leimaavat väärennettyjä kohteita väärennöksiksi. Vääräksi leimaaminen tarkoittaa siis sitä, että kohteeseen lyödään aitouttajan toimesta leimaus, jossa lukee yleensä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi sana ”väärenne” tai ”leimaväärenne”. Lisäksi lyödään usein myös aitouttajan leimaus väärenneleiman viereen, jotta tiedetään kuka kohteen on väärenteeksi todennut.

*M30 aitouttaja Hannu Kaupin väärenteeksi ”Falsificat” toteama ja leimaama kohde.*

Yllä oleva postikortti joululta 1943 joukkoihin on todellisuudessa väärennös, jonka tarkoituksena on ollut istuttaa 25p vihkomerkkien pari kenttäpostin joulutaksaa mukailevalle painotuotepostikortille. Yritys ei ole mennyt aitouttajalta läpi ja kortti on leimattu väärenteeksi. Väärenneleimat näkyvät selvästi merkkien alapuolella – on syytä tuntea kyseiset merkinnät, että osaa tunnistaa väärenteeksi leimatun kohteen.

*Ruotsiin lähetetty lentokohde, leimattu 1.10.1942 – ”aikainen leimaus”… kiinitetään huomio lyijykynämerkintöihin merkin alapuolella.*

Kun filunki nuosee uudelle asteelle, yritetään kertaalleen väärenteeksi todettuja kohteita myydä uudelleen aitoina. Tällainen tapaus on osunut myös M30 keräilyyn, nimittäin jokin aika sitten myytiin eräässä huutokaupassa Ruotsiin lähetetty 3½mk / 2,75mk violetin merkin ”aikaisella päiväyksellä” leimattu kohde, joka oli leimattu väärenteeksi. Tuossa vaiheessa väärenneleimaus oli selkeästi näkyvissä ja kohdeteksteissä kyseinen kohde mainittiin aivan oikein väärenteeksi. Filunkia siis tässä ”ensimmäisessä myynnissä” ei ollut – väärenteitä saa myydä siinä missä muitakin kohteita, kunhan kertoo kyseessä olevan väärenteen. Itse asiassa joku saattaa olla jopa innostunut keräilemään väärenteitä.

*Leimattu ”Stempel falsch” (leimaväärenne) ja ristiin ”H. Kauppi SF” – eli todettu leimaväärenteeksi. Päälle ”sopivasti” kirjoitettu lyijykynällä.*

Kyseinen kohde kuitenkin ilmestyi uudelleen aitouttajan pöydälle sen myöhemmin ostaneen henkilön toimesta. Tällöin kohteelle oli ilmestynyt lyijykynämerkintä, joka ”täysin sattumalta” oli osunut juuri leimaväärennettä osoittavan leimauksen päälle. En osaa kuin ajatella, että tässä on ollut selkeästi mukana ns. huijaustarkoitus, jossa on myyty ”aikaista leimausta” aitona eteenpäin yrittämällä tökerösti peittää väärennöksen osoittava leimaus. Kuten tiedetään, ensipäiviä keräilevät ovat valmiita maksamaan aikaisista leimauksista joskus kovia hintoja ja näin he ovat huijareille ”hyvä kohde” maksuhalukkuutensa takia. En tiedä kuvittelevatko huijarit, että rikos kannattaa, sillä tämäkin tapaus on aikamoisen heikko esitys. Maine menee filatelistipiireissä hyvin nopeasti ja nimitieto leviää – hyvin nopeasti voi käydä niin, että huijari ei saa enää aitoakaan tavaraa kaupaksi.

Toinen viimeaikainen epäilyttävä M30 keräilyyn liittyvä ”tilanne” oli eräs 5mk keltaisen hammastamattoman M30 merkin postitekohteen myynti, jossa kohdetta myytiin ja sille oleva aitoutustodistuskin oli näkyvissä. Kuitenkin vain osittain, sillä koko aitoutustodistuksen alkuperäistä tekstiä näytetty – pois oli jätetty teksti, joka kertoi kohteen kunnosta olennaisia osia. Tällainen tiedon pimittäminen on tietysti myöskin väärin ja on esimerkki ”epäsymmetrisestä” tiedosta, joka osapuolten välillä vallitsee. Jos jätetään pois olennaista tietoa kohteen kunnosta, joka on alun perin näkynyt myös mukana olevasta atestista… pidän tällaista toimintaa petoksellisena; asuntokaupoissa vastaava tiedon panttaaminen myyjän tuntemasta olennaisesta viasta johtaa korvauksiin tai synnyttää oikeuden perua kaupat.

Mitä tästä opimme? Toivottavasti sen, että on syytä pitää silmät auki ja parempien kohteiden tullessa kysymykseen on syytä tutkia kohteet tarkkaan mm. väärenneleimausten havaitsemiseksi.

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä. Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941) ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942) ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Hyvä ”kiertolais” kohde.Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

Yllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

Yllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

Yllä: Joensuusta 21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3. Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

Yllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.