leijonamerkki

1½mk punainen – toinen punainen leijona

4 tammikuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Loistoleimainen 1½mk punainen leijonamerkki. Helsinki 30.4.1932.

1½mk punainen leijonamerkki ilmestyi vuonna 1932, ilmeisesti maaliskuun viimeisenä päivänä (31.3.1932) tai virallisesti ehkäpä päivää myöhemmin; virallista ilmestymispäivää ei tunneta. Merkin käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postikortin maksuna, kuten värin perusteella on helppo päätellä – kyseessähän oli UPU:n värisuositus, jonka mukaan merkkien värit määriteltiin. 1½mk punainen korvasi aiemmin samaan tarkoitukseen julkaistun 1:20mk punaisen leijonamerkin. Ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1.12.1931. Merkkiä tilattiin kuusi tilauserää 237 (2-1932), 242 (5-1932), 259 (6-1933), 270 (3-1934), 292 (5-1935) ja 309 (5-1936). Itse asiassa seitsemäskin tilauserä on olemassa, mutta se käytettiin kokonaisuudessaan 2mk/1½mk päällepainamamerkin tekemiseen.

Yllä: Numeropalat kaikista 1½mk punaisen tilauseristä pl. seitsemäs tilauserä.

Käytetty liima oli kaikissa tilauserissä arabikumiliimaa (lm1) ja paperilaatuna lumppupaperi. 1½mk punainen on hieman ”yllätyksetön”, sillä erikoisuuksia tunnetaan vähän – se mitä on löydetty on merkkien kohdalle osunut reunavesileima. Lisäksi on olemassa hammastamattomia 1½mk punaisia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Nämä hammastamattomat ovat peräisin ns. näyttelyarkeista.

Yllä: Hammastamaton 1½mk punainen nelilö näyttelyarkin alareunasta

Merkin tarkoituksenmukainen käyttö oli, kuten väristäkin käy ilmi, ulkomaan postikortin postimaksu, joka vaihtui 1:20mk:sta 1½ markkaan 1.12.1931 ja päättyi 31.10.1936. Taksan pituus oli siis 4 vuotta 11 kuukautta, jo pelkästään tästä pitkästä taksa-ajasta johtuen eivät merkillä lähetetyt ulkomaan postikortit ole suuria harvinaisuuksia. Jälleen kerran hyvät kohdemaat tulevat arvoonsa.

Yllä: Helsingistä 11.7.1935 Leningradiin Neuvostoliittoon lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Neuvostoliitto on hyvä kohdemaa, M30 käyttöaikana Neuvostoliittoon perille menneet lähetykset ovat kohtalaisen haastavia.

Yllä: Helsingistä 14.9.1935 Sydney:n New South Walesiin Australiaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Kaukainen kohdemaa. (Lisätty 18.2.2015). Yllä: Hämeenlinnasta 10.8.1933 Bostoniin Massachusetsiin USA:n lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Viipurista 5.8.1936 Rigaan Latviaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Latvian kanssa solmittiin postisopimus 12.5.1937, jolloin Latvia siirtyi taksaryhmään Pohjoismaat, tämä lähetys on sopimusta edeltävältä ajalta ja siksi ”ulkomaan” taksainen.

Yllä: Turusta ilmeisesti 2.7.1932 Aarau:n Sveitsiin lähetetty postikortti. Postitettu ilmeisesti 1½mk punaisella laivalta matkalla Ruotsiin, ”Från Finland leimaus ja merkki mitätöity Stockholm 3.7.1932 leimalla Tukholmassa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 1.2.2015) Yllä: Helsingistä 13.6.1936 Edinburghiin Skotlantiin lähetetty postikortti. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä 17.12.1934 ja Mariehamnista 23.6.1936 Englantiin. Toinen kortti on edelleen lähetetty Englannissa Lontoosta Hazelcroftiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Joku sanoo, että Englanti on sama kohdemaa kuin Skotlanti, mutta jos kysytäänä Skotlantilaisilta…Yllä: Postikortti Viipurista 9.5.1934 Plzeniin Tsekkoslovakiaan. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Postikortti Helsingistä 22.7.1934 Wieniin Itävaltaan. 1½mk punainen single. Kulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Postikortti Helsingistä 3.9.1934 Pariisiin. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Unkariin, toinen Helsingistä 9.4.1936 Egeriin ja toinen 3.7.1932 Budapestiin, lähetyspaikka ei selviä leimasta. 1½mk punainen single. Toinen kortti ulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä Saksaan, toinen M17 ehiökortilla (jonka käypäisyys on loppunut) 25.8.1932 Hannoveriin ja toinen 10.7.1935 Langenbielau:n (nykyisen Puolan alueelle). Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Langenbielau oli ilmeisesti keskitysleiripaikkakunta n. 10 vuotta kortin lähettämisen jälkeen.

Näiden ”single” postikorttien hinnoittelu on hyvinkin vaihtelevaa, nimittäin hyviin kohdemaihin Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan menneiden hinnat voivat pyöriä 30 euron yläpuolella, kun taas tavallisemmat kohdemaihin kuten Saksaan menneet kohteet lähtevät muutamasta eurosta ylöspäin. Hyvin leimattu pieneltä paikkakunnalta lähetetty kohde tulisi arvostaa korkeammalle kuin Helsingistä lähetetty koneleimattu. [Lisäys 17.2.2015: Kahdessa helmikuussa 2015 päättyneessä huutokaupassa myytiin Australiaan kulkenut postikortti 1½mk punaisella singlellä, toisen hinta nousi 13,20 euroon ja toinen myytiin 7,70 eurolla. Nämä ovat hyviä kohdemaita. Kumpikaan kortti ei ollut aivan prima leimoiltaan, mutta tämä hintatieto antaa osviittaa vuoden 2015 hintatasosta 1½mk punaisten single-postikorttien suhteen]

Merkin tarkoituksenmukaisen käyttöajan puitteissa, siis 31.3.1932 – 31.10.1936 oli voimassa muitakin taksoja, joille 1½markan merkki soveltui yksin, mutta nämä kohteet eivät ole yhtä relevantteja kuin ulkomaan postikortti, sillä oli mahdollista käyttää myös jo aiemin julkaistua 1½mk violettia. Tänä aikana muilla kuin ulkomaan postikortin taksoilla singlenä 1½mk punaisella leijonamerkillä kulkeneet lähetykset ovat kuitenkin kiinnostavia singlekohteita.

Yllä: Kolmannen luokan painotuote Helsingistä 3.3.1934 Bromarviin. Ilmeisesti sisältänyt kasan painotuotteita. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk.

Yllä: Kaksi paikalliskirjettä, ylempi Toijalassa lähetetty 15.7.1936 ja Vaasassa 15.4.1936 lähetetty, jolla leima sattunut sopivasti. 1½mk punaiset singlet. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk.

Yllä: Kolmannen luokan painotuotekirje Kannuksesta 31.7.1934 Geneveen Sveitsiin. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk. Kuorelle kirjoitettu erikseen ”Imprime” – painotuotteita, muuten laskisin tämän väärätaksaiseksi; onneksi käytetty kynä ja kirjoitustyyli vastaavat toisiaan. IKL:n logokuori.

Merkkiä voitiin tietysti käyttää myös muilla postitteilla, alla esitellään muutamia lähetyksiä joilla kaksi tai useampia 1½mk punaisia merkkejä ”yksinään” muodostamassa postitaksaa.

Yllä: Helsingistä 19.7.1934 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Hotelli Kämpin kuvallinen kuori. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismahin (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,00mk.

Yllä: Tampereelta 20.11.1933 Shanghaihin Kiinaan lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! Kaukaisesta kohdemaasta huolimatta ”hyödytön”, tai kuten Juhani Kerppola asian ilmaisisi ”on se niin väärin” kohde.Yllä: Postivaunuleimoin (Postivaunu 8.) 29.11.1934 Geneveen Sveitsiin lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! IKL:n logokuori. Yllä: Helsingistä helmikuussa 1935 Lekley:n Englantiin. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Yksirivinen sininen FLYGPOST leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk. Yllä: Viipurista 12.6.1934 Frankfurt am Mainiin Saksaan lähetetty lentokirje. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Harvinainen Viipurin ”Par Avion – Lentoposti” laatikkoleimaus punaisella ja Saksan päässä ”Mit Luftpost Befördert – Frankfurt (Main) 2 Flughafen” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Mustemitätöity nelirivi 1½mk punaisia merkkejä postikortilla, joka on kulkenut kotimaassa Helsinkiin. Yhteensä 6mk. Taksa vastaa postikortin taksaa vuonna 1947. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1947 – 31.12.1947 6,00mk.

Alla esitellään kaksi kiinnostavaa lähetystä, joilla 1½mk punainen merkki esiintyy yhdessä muiden M30 merkkien kanssa täydentämässä taksaa.

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Lentomaksun maksaminen ei välttämättä tarkoittanut, että lähetys kulki kaikki etapit lentona, mikäli juna oli nopeampi lähetys kulki junalla. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Viipurista 1.8.1933 Pernanbucoon Brasiliaan Zeppelin lennolla kulkenut painotuote. 5mk Olavinlinna, 1½mk punainen ja 1mk oranssi leijonamerkki, yhteensä 7½mk. Kaksi Zeppelin leimausta ja takana tuloleimaukset. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 0,50mk, AO-lähetyksen lentolisä (vyöhyke 7, per 5g) 20.6.1933 – 14.4.1935 7,00mk, yhteensä 7,50mk. Suomalainen Zeppelin kohde ilman Zeppelin lisäpainamamerkkiä.

Koska 1½mk punainen julkaistiin vasta maaliskuun lopussa 1932 oli 1½mk taksa voimassa neljä kuukautta ennen merkin julkaisua. Tämän neljän kuukauden aikana luonnollisesti postikortteja kulki ulkomaille ja niiden taksa tuli rakentaa muilla merkeillä. Violetti 1½mk:n merkki oli julkaistu jo ensimmäisessä malli 1930 merkkien sarjassa, vuoden 1930 alussa ja kävi siis yksin myös ulkomaan postikortin taksalle myös muut sopivat M30 kombinaatiot tietysti kävivät.

Yllä: Kuopiosta 10.2.1932 Turrialbaan Costa Ricaan kulkenut 1,25mk/1mk päällepainamaehiökortti 25p ruskealla lisämerkillä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Helsingistä 9.1.1932 Torontoon Ontarioon Kanadaan lähetetty postikorti, kolme 50p/40p päällepainamamerkkiä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. (Lisätty 28.3.2015)

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

24 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin tässä blogissa on puhuttu sinisistä leijonista, eli UPU:n ”värikoodin” mukaan ulkomaan kirjeitä varten suunnitelluista merkeistä. Jatkossa on tarkoitus kirjoittaa artikkelisarja punaisista leijonista, eli saman värikoodin mukaan ulkomaan postikortille tarkoitetuista punaisista leijonamerkeistä. Vaikka asiaa tässä lähdetäänkin ”ruotimaan” merkkien postihistoriallisen käyttötarkoituksen kautta, on tarkoitus myös käydä läpi punaisten leijonamerkkien filateliapuolta.

Yllä: Kaikki M30 punaiset leijonat leimaamattomina

Kuten sinisiäkin leijonia, myös punaisia leijonia julkaistiin kymmenen kappaletta ja julkaiseminen loppui malli 1954:n merkkien alkaessa korvata M30 merkit. Näin kaikille M30 virallisen käyttöajan aikaisille ulkomaan postikorttitaksoille ei julkaistu omia punaisia merkkejään, vaan osa taksoista kuuluu ”M54-aikaan”. Ulkomaan korttitaksat vaihtuivat samoina päivinä kuin ulkomaan kirjetaksat, näin ollen taksa-ajat ovat aivan saman pituiset. Punaiset merkit ovat 40-luvun loppuun saakka kaikki ”saman värisiä” ja tummuuseroja ei ole juurikaan havaittavissa. 50-luvun merkeissä väriaineen laatu on ehkä tasaisempaa ja väri siksi kuultavampi hieman kirkkaamman punainen. Itse asiassa LaPen mukaan 1,20mk – 2,50mk punaiset merkit ovat väriltään karmiinin punaisia ja 3mk merkistä eteenpäin merkit ovat punaisia. Itse näkisin, että ero tulee esiin vasta 9mk ja 12mk merkin välillä. Jokainen päätelköön itsekseen oman mielipiteensä.

Ulkomaan postikortin taksa-ajat, taksat ja näille tarkoitetut M30 merkit
Taksa-aika (m30 käyttöaikana)	Taksa	Merkki	Ilmestymispäivä
1.1.1930 – 30.11.1931	1,20mk	1,20mk punainen	2.1.1930
1.12.1931 – 31.10.1936	1,50mk	1,50mk punainen	31.3.1932?
1.11.1936 – 30.9.1942	2,00mk	2mk karmiini	11.12.1936?
1.10.1942 – 30.6.1945	2,50mk	2,50mk punainen	1.10.1942
1.7.1945 – 31.8.1945	3,00mk	3mk punainen	1.7.1945
1.9.1945 – 31.12.1946	6,00mk	6mk punainen	29.10.1945
1.1.1947 – 30.6.1948	7,00mk	7mk punainen	10.2.1947
1.7.1948 – 31.10.1949	9,00mk	9mk punainen	13.9.1948
1.11.1949 – 31.12.1951	12,00mk	12mk punainen	9.1.1950
1.1.1952 – 31.5.1956	15,00mk	15mk punainen	18.1.1952
1.6.1956 – 31.3.1959	20,00mk
1.4.1959 – 31.12.1962	25,00mk

Postihistoriallisesti koko malli 1930:n vaikein kohde on punainen kolmen markan merkki yksin postikortilla ulkomaille, Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tällaisia kohteita tunnetaan vain yksi kappale ja se on M30 johtavan keräilijän ja tuntijan Hannu Kaupin kokoelmassa. Muita harvinaisia punaisia leijonia ovat 2½mk punainen yksin kortilla ja 6mk punainen singlenä postikortilla. Kohteiden harvinaisuudesta ja muistakin mielenkiintoisista postihistoria-asioista lisää yksittäisiä merkkejä käsittelevissä artikkeleissa.

Punaisista leijonista on kirjoitettu jonkin verran artikkeleja filatelisessa lehdistössämme, hyviä artikkeleja ovat mm. Carl Appelbergin kirjoittama ”Punaiset kortit” Filatelistissa 2/2003.

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

17 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

Yllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

Yllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

Yllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki

Hammastamattomat M30 merkit

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 merkeissä esiintyy useita hammastamattomia merkkejä. Osa näistä käyttöön tarkoitettuja vahingossa hammastamatta jääneitä ja osa mallikappaleita ns. näyttelyarkeista. Joka tapauksessa kyseessä on malliin 1930 liittyvä erikoisuus. Tarkoituksella ei malli 1930:n käyttöön tarkoitettuja merkkejä kuitenkaan hammastamattomiksi ole jätetty.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 50p vihreä merkki. Tilauserä 636 (2-1945).

Hammastamattomat voidaan jakaa kahteen ”luokkaan” hyvin yksinkertaisesti sen mukaan, että onko merkit liimoitettu vai ei. Mikäli hammastamaton merkki on liimoitettu on se oletettavasti silloin tullut myytäväksi tarkoitetusta ”normaalista” erästä, joka on ilmeisesti vahingossa jäänyt hammastamatta ja jostain syystä kulkeutunut käyttöön saakka. Näitä liimoitettuja hammastamattomia löytyy 50p vihreästä, 5mk violetista, 5mk keltaisesta ja 6mk punaisesta M30 leijonamerkistä, eli neljää erilaista. Nämä liimoitetut, käyttöön tarkoitetut hammastamattomat merkit ovat sellaisia, joita voitaneen pitää ”aitoina” hammastamattomina M30 merkkeinä. Tarkemmin asiasta kertoo kirjassaan Kauppi*.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 5mk violetti reunapala, numeron kohdalta. Tilauserä 674 (10-1945)

Vihreitä liimoitettuja hammastamattomia 50p merkkejä tiedetään olevan alun perin 200kpl (Kauppi ja LaPe 2010) ja 5mk violetteja vastaavia saman verran (Kauppi), eli yksi painoarkki (2 tavallista arkkia, 2*10*10=200kpl). Kuten ylläolevasta kuvasta voidaan huomata on numerokuusiloita violetista 5mk merkistä korkeintaan 3kpl jäljellä.

Keltaisia 5mk:n leijonamerkkejä on hammastamattomana alun perin ollut liikenteessä 600 kpl (kolme painoarkkia) ja 6mk punaista 200kpl, epäilemättä niistä ja muistakin hammastamattomista liimoitetuista merkeistä suuri osa on löytänyt tiensä filatelistien käsiin ja vain osa kulkenut postitteina normaalien hammastettujen merkkien tapaan. Siksi lähetyksellä olevia hammastamattomia merkkejä tulee katsella kriittisesti ja pohtia onko kysymyksessä filateelinen lähetys vai aito hammastamattomalla merkillä lähetetty tarvelähetys.

Yllä: 5mk keltainen hammastamaton leijonamerkki arkin reunasta. Takana on liima. Tilauserä 690 eli 12-1945. Lisäksi merkin mukana tullut Frimärkshuset AB:n vuonna 1959 antama lausunto (aitoustodistus).

Yllä olevan 5mk keltaisen merkin yhteydessä oleva aitoustodistus on itsessään kiinnostava asia, siis aitoustodistukset yleensä. Nimittäin niihin liittyviä asioita filatelistienkin piirissä tunnetaan huonosti. Pitäisi muistaa, että aitoustodistusten tulisi olla tuoreita, alle viisi vuotta vanhoja. Lisäksi ilman kuvaa oleva aitoustodistus (kuten yllä näkyvä) on pitkälti nollan arvoinen. Filatelistiliiton sivuilta löytyy lisätietoa mm. M30 merkkien aitoutuksesta. Hyvä aitouttamista käsittelevä artikkeli löytyy myös Filatelistin numerosta 2/2013 sivulta 38.

Yllä: Hammastamaton 6mk punainen leijonamerkkipari, tilauserästä 673 (eli 10-1945). Takana on liimoitus.

Yksittäisiä hammastamattomia liimoitettuja M30 merkkejä liikkuu jonkin verran huutokaupoissa. Hinnat ovat myyjästä riippuen lähteneet alle parista kympistä ylöspäin. On syytä huomioida, että hammastamattomista liimoitetuista merkeistä on numerokuusiloita olemassa vain muutamia, näin ollen niitä voidaan arvostaa korkeammalle. Ylläoleva 5mk keltainen reunakappale, joka on leikattu ”numeron” kohdalta vähentää olemassaolevien 5mk keltaisten liimoitettujen numerokuusiloiden ”teoreettista” määrää yhdellä.

Yllä: Liimoittamattomat reunanelilöt kuudesta eri M30 leijonamerkkiarvosta.

Liimoittamattomiakin M30 merkkejä on siis olemassa: Kyseessä ovat ns. näyttelyarkeista peräisin olevat merkit. Näitä löytyy markkinoilta (eli näitä voi myytävänä löytyä) kahtatoista eri arvoa, kymmentä lejonamerkkiä ja kahta kuvamerkkiä (4mk Postitalo ja 10mk Saimaa). On ollut huomattavaa mielipiteiden kirjoa siitä, että pitääkö näitä liimoittamattomia merkkejä pitää filateelisesti merkittävinä kohteina, lue: Ovatko ne kokoelmiin kuuluvia. Mikäli aihe kiinnostaa kannattaa lukea siihen liittyvä pohdinta Kaupin* kirjasta. Hannu Kaupin kanta vaikuttaisi olevan, että merkkien esittelyyn käytettyinä arkkeina liimoittamattomat ovat M30 filateliaan kuuluvia kohteita ja siten kokoelmaan kuuluvia kohteita samalla tapaa kuin M30 merkkien ehdotteet.

Liimoitus / liimoittamattomuus sääntöön ainoa poikkeus on tietääkseni 50p/40p päällepainamakerkkien hammastamattomat näyttelyarkeissa olevat (niistä tulleet) merkit. Jostain syystä näissä arkeissa oli liimoitus. Kts. Kauppi.

Lisäys 25.1.2014, Hintatietoja:

Tammikuussa 2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin hammastamattoman 5mk keltaisen numerokuusilo hintaan 110€ + huutomaksu. Mielestäni hinta oli kohtalaisen maltillinen.

Samassa huutokaupassa myytiin 5mk violetti hammastamaton merkki hintaan n. 25€.

Lisäys 22.2.2014, 5mk sininen:

Fellmanin** levyvirheluettelossa, kirjan takaosassa sivulla 245 Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317; lisäys 8.4.2014 => Fellmanin kirjassa on virhe tilausnumerossa, oikein on 657 tai 667) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä.

Fellman käsittelee myös lyhyesti liimoittamattomia merkkejä ja toteaa niiden olevan väärenteitä; Kauppi, kuten olemme lukeneet yllä on eri mieltä ja kertoo, että liimoittamattomat hammastamattomat merkit ovat näyttelyarkeista.

Lisäys 8.4.2014 Suomen Postimerkkilehden 2/2014 artikkeli:

Hannu Kauppi kertoo hammastamattomista M30 merkeistä Suomen Postimerkkilehdessä* 2/2014 julkaistussa Fieandt mitalipuheessaan laajasti. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin mm. keskustelusta jota on käyty liimoittamattomien näyttelyarkkien merkityksestä.

Lisäys 11.4.2014: AboEX 2014 näyttelyssä nähtyä:

Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.

Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista esittelee hammastamattomia merkkejä, mutta myös 5mk sinisen yläreunasta hammastamattoman leimatun parin sekä 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamattoman parin leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kyseessä on siis Fellmaninkin mainitsema erikoisuus.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin hammastamattomista erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että yllä mainittua 5mk sinistä on tullut esiin postin kilotavaraleikkeestä useammilla leikkeillä ja tuolloin merkit ovat olleet sellaisia, että niissä on näkynyt ylhäällä hammaste; hammastekampa on siirtynyt huomattavasti ja sitä kautta on syntynyt suuri ”hammastamaton rako”, jos tuosta raosta on saksilla kekseliäästi leikattu on tällainen ”ylhäältä hammastamaton” saatu sysntymään. Näitä tällaisia tehtyjä versioita oli kuulemma myytykin ja ilmeisesti jonkinlaiseen ei aivan vähäpätöiseen hintaankin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että 5mk sininen ylhäältä hammastamaton on siis tekele – se ei vähennä mitenkään sen asian arvoa, että valtava hammastekamman hyppäys on tapahtunut ja kohde näin ollen olisikin ”alkuperäisenä” erinomainen M30 kommervenkki.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran julkaisusarja n:ro 22, Lehtikarin kirjapaino 1984

* Hannu Kauppi, Hammastamattomat mallin 1930 merkit, Suomen Postimerkkilehti, 2/2014, s. 6-9