vakuutettu

Kirivaihde silmään

1 huhtikuun, 2024 By Mikael Collan

Kiivaan työrytmin ja pitkän maanpuolustuskurssin takia on blogin kirjoittaminen joutunut vähäksi aikaa hyllylle, mikä on tarkoittanut useiden jo päättyneiden huutokauppojen ja muiden tapahtumien tunnelmien välittämättä jättämistä. Yritetäänpä hiukan kiriä näin pääsiäismaanantain loppuillasta! Sitten viimeisen kirjoituksen päättyneet ovat ainakin HTO:n, Järvenpään Filateliapalvelun, Hellmann huutokauppa ja Merkki-Albertin huutokauppa. Käytännössä ollaan nähty erittäin laaja kattaus filateliaa ja mitään ei ole hiiskuttu! Olen tietysti ollut iloinen siitä, että asiasta on esitetty kysymyksiä, siis siitä, että milloin tulee seuraava kirjoitus… yritetään olla tuottamatta suurta pettymystä, vaikka tässä nyt täytyykin vetää mutkia suoraksi, kun kerralla kerrottavaa on niin paljon.

Aloitetaan HTO huutokaupasta, jossa tällä kertaa oli myytävää kahdessa M30 osastossa – filatelia ja postihistoria oli laitettu omiin osastoihinsa. Postimerkkipuolen kohteista mainittakoon kohtalaisen hyvä pystysuuntainen 2:75mk violetin merkin siirtymäpari, joka myytiin noin parilla kympillä, mikä oli limitin kaksinkertaistuminen. Muuta erityistä ei myytävänä ollut – vain yksi kohde jäi myymättä. Postihistoriapuolellakin myynti oli M30 osastossa hyvä – arvelen, noin 80%. Kertaalleen aiemmin myymättä jäänyt Yhdysvaltoihin lähetetyn paketin päällipaperi, jolle merkit oli liimattu, mutta taksa ei ollut oikein, koska osa merkeistä oli jäänyt puuttumaan (muistamme, että vuoden 1932 jälkeen ei USA:an käytetty pakettikortteja) oli myynnissä nyt kympin lähdöllä. Kohde on erittäin vaikea ja oikeataksaisena olisi varmasti herättänyt suurta kilvoittelua. Nytkin kohde meni kolmella kympillä kaupaksi. Muuta myynnissä ollutta olivat muutamat kenttäpostin alennetuin taksoin lähetetyt pakettikortit sekä lentopostikortti Kanadaan 30mk postiauto-merkin yksittäiskäyttönä. Kortti myytiin 20€ pohjillaan. HTO:ssa oli muuta mielenkiintoista, mutta tällä kertaa M30 osasto ei ollut erityisen ihmeellinen.

Järvenpään Filateliapalvelun 31. huutokaupassa oli merkkipuolella myytävänä pääasiallisesti loistoleimattuja merkkejä eikä juuri mitään ihmeellistä. Hyvää ja harvinaista M30 filateliakohdetta ei suinkaan löydy jokaiseen huutokauppaan, vaikka malli on ”uudempaa” filateliaa, on asia siten, että vaikeita kohteita riittää ja niiden metsästämiseen saa menemään vuosia. Tähän pulaan ei JFP tällä kertaa pystynyt auttamaan. Asia oli kuitenkin postihistoriapuolella toisin, nimittäin myynnissä oli erinomaisen hyvä ja vaikea kotimaan kohde! Kyseessä oli hyvinkin tavallisen näköinen vakuutettu kuori, joka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuu vakuutetuksi virkakirjeeksi, jolle on maksettu jotakin 50p vihreällä leijonamerkillä. Muistamme, että virkakirjeiden osalta oli käytössä kaksi erilaista lähetyksen postimaksuun liittyvää kommervenkkiä, nimittäin postirahavapaus ja vapaakirjeoikeus. Postirahavapaus käsitti postimaksun ja kirjaamisen, vapaakirjeoikeus lisäksi vakuutusmaksun. Paavolan kunnalla oli vapaakirjeoikeus, jonka perusteella vakuutetun kirjeen sai lähettää veloituksetta, mutta mikäli haluttiin vakuutetun kirjeen lakkaus, tuli lakkausmaksu maksaa! Näin tälläkin kirjeellä on tehty ja on maksettu vain ja ainoastaan vakuutetun kirjeen lakkausmaksu, jonka taksa oli 1.1.1935-31.8.1942 50 penniä.

Lakkausmaksuksi käytetty 50p vihreä M30 leijonamerkki

Tällaisia kohteita tunnetaan minun tietääkseni tämän myydyn kohteen lisäksi vain yksi toinen ja se oli näytillä SFEX näyttelyssä 2020 Helsingissä Harri Ala-Honkolan M30 postihistoriakokoelmassa. Kohteen lähtöhinta oli asetettu 15 euroa ja se kipusi aina 65 euroon saakka. Huutomaksuineen alle sadalla eurolla ostaja sai erinomaisen kohteen.

Muuta kiinnostavaa myytävänä ollutta oli kotimaassa yksin 40mk merkillä lähetetty pikkupaketin kuoren palanen (jäi 30€:lla myymättä), Kotimaan lentopostikortti Helsingistä Maarianhaminaan 1950 (mh. limitti 10€), Ranskaan Turun lentosatamasta lähetetty lentopostikortti 3mk merkin yksittäispostitteella (mh. limitti 10€) ja Unkariin 1938 lähetetty kirjattu lentopostikirje (mh. 15€, limitti 10€). M30 4½mk sinisen leijonamerkin yksittäiskäyttö kirjeellä Sveitsiin vuodelta 1943 myytiin 63 eurolla limitin oltua 50€. Myytävänä siis oli kaikenlaista ”pikkumukavaa” ja yksi kova kohde. Ei kovin huono postihistoriallinen kattaus loppujen lopuksi. Myynti oli kohtalaisen hyvää – kaiken kaikkiaan ehkäpä 70% luokkaa. Homman nimi on se, että kohteiden lähdöt täytyy asettaa riittävän alas ja hinnat nousevat, jos ovat noustakseen…

131. Hellman huutokauppa päättyi maaliskuun puolivälin tuntumassa. Tällä kertaa myynti meni yli miljoonan euron, mikä on huomattava summa rahaa. M30 osastolla oli mielenkiintoisia kohteita myytävänä, tällä kertaa erityisesti automaattimerkkejä oli tarjolla myös ns. parempaan kokoelmaan. Myytävänä oli mm. 10p, 50p ja 1mk automaattimerkkien täydet rullat. Näistä 1mk rulla on kaikkein vaikein ja niitä ei tunneta kuin aniharvoja. Toivottavasti ostaja ei lähde paloittelemaan rullaa ”rahanteon” toivossa, nimittäin veikkaan, että niin ei tulisi tapahtumaan.

Rullat menivät 60€, 90€ ja 360€ hinnoilla kaupaksi – hinnat olivat hyvin suhteessa harvinaisuuteen. Rullamerkkien kokoelmaerä meni kaupaksi 600 eurolla, mikä ei ole mielestäni ”erityisen paha”, mikäli ostaja tarvitsi hyvän erän kokoelmansa rullamerkkiosaston täytteeksi. Kerralla sai hyvät kohteet ja pääsi ”valmiiseen pöytään”.

Hieno 16 merkin ryhmä 1,25mk koevedosmerkkejä Karjalan väreissä myytiin 200€:lla. Näitä merkkejä tunnetaan isoissa ryhmissä vain muutama ryhmä – pareja ja nelilöitä tunnetaan useampia. Kysymyksessä on jonkinlainen hahmotelma siitä, että minkälaisia merkkejä (ilmeisesti) Itä-Karjalaan tehtäisiin. Tällainen erikoisuus voidaan ottaa mukaan M30 kokoelmaan ja mielestäni sille on paikkansa myös Itä-Karjala kokoelmassa.

Hammaste-erikoisuuksia myytiin useita kohteita, nämä lienevät tulleen jokin aikaa sitten hajoitetusta asiaan erikoistuneesta kokoelmasta, jonka myynti alkoi jo edellisessä Hellmann huutokaupassa. Kohteet menivät hyvin kaupaksi. Mikäli oikein katsoin myytiin kaikki M30 kohteet! Siinä missä filateliapuolella M30 kohteita oli myytävänä useita ja hyviä, oli postihistoriapuolellakin muutamia hyviä kohteita. Jäin ihmettelemään 1mk vihreän painotuotteen (Sveitsiin) myyntihintaa, joka oli 100€. Kohde on kuitenkin aika vaikea ja niitä tunnetaan nykytiedon mukaan vain noin 15kpl. Hiukan hirvittää…

Korjailin alla olevaa tekstiä sen sisältämien virheiden takia – silmät harittivat niin paljon iltamyöhään, että en a) osannut lukea; b) ymmärtänyt väärin lukemaani ja c) numerotkaan eivät onnistuneet… pahoittelut! Nyt on enemmän ”sinnepäin”….

Mielestäni mielenkiintoisin postihistoriakohde oli isokokoinen rahapussukka, jonka kohdeseloste luki seuraavasti: ”Erikoinen isokokoinen vakuutettu lähetys Helsingistä 20.2.1939 Ruotsiin. Ommeltu kangaspussi, joka on vakuutettu yli 800 000 markan arvosta. Postimaksuna 12 kappaletta 25 markan puunhakkaajia ja lisäksi muita M30 merkkejä yhteensä 322,80 markan edestä”. Kyseessä oli ilmeisesti myytyjen autojen myyntihintojen tuloutuksessa käytetty rahalähetys, joka oli vakuutettu. Taksa piti kutinsa, mutta sen laskeminen vaatii jonkin verran hoksnokkaa, nimittäin kyseessä ei ole aivan tavallinen juttu. Vakuutusmaksu määräytyy vakuutusmäärän kautta, ja tällä lähetyksellä se oli 815269,60 markkaa, joka käännettynä kultafrangeiksi oli 67952,42 KFr. Vakuutusmaksu Pohjoismaihin oli 30 penniä jokaiselta tuhannelta markalta, eli 816*0,30mk = 244,80mk. Ja nyt tulee ”knoppi”, joka avaa taksan salaisuuden ja joka löytyy taksakirjan sivulta 127: ”Kirjeen ylin paino oli 500 g, painavammat lähetykset taksoitettiin kansainvälisten taksojen mukaisesti.” Toisin sanoen, vaikka kirje oli lähetetty Ruotsiin ei siihen sovellettu kirjemaksun osalta Pohjoismaisen postisopimuksen taksoja, koska sen paino ylitti sopimuksessa määritellyn ylärajan, vaan kirje taksoitettiin kansainvälisen taksan mukaisesti. Kirjaus ulkomaille lähettämisen aikaan 1939 oli 2,50mk. Kun kirjeen kokonaisuuden maksu oli 322,80 jää kirjemaksuksi 75,50 mk, joka vastaa 0,74kg painoista kirjettä (eli 37 kertaa 20 grammaa – 3,50mk ensimmäiseltä 20 grammalta ja sen jälkeen 2mk jokaiselta 20:ltä grammalta). Näin taksa täsmäisi. Jäin miettimään, että olisiko pitänyt maksaa vakuutusmaksukin kansainvälisen taksan mukaan… näin ei tässä tapauksessa ole tehty (se on selvää, sillä kv. taksan mukainen vakuutusmaksu olisi ollut yksinään enemmän kuin koko kirjeelle maksettu postimaksu).

*Volvon rahapussi vakuutettuna kirjeenä Ruotsiin*

Toinen vaihtoehto on, että on maksettu myös vakuutetun lähetyksen lakkausmaksu 50p (joka sisälsi myös ”laskemisen”; kuorellahan on laskettu vakuutusmaksu myös kultafrangeina) ja käytetty Pohjoismaista kirjausmaksua 2,00mk. Tämä vaikuttaa ehkäpä todennäköisemmältä ja olisi linjassa sen kanssa, että kirjeen kuljetusmaksu olisi maksettu kv. taksan mukaan, mutta kirjaus ja vakuutusmaksu pohjoismaisen mukaan. En pysty varmaksi sanomaan miten asia on, sillä kohteen taustapuolta ja mahdollisia sinetöintejä ei kuvassa ole näkyvissä. Joka tapauksesa on sanottava, että on mahdollista saada taksa osumaan.

Tämä isokokoinen ”ihmetys” myytiin 190 euron hinnalla, lähtöhinta oli huomattavasti alempana. Ostaja sai hyvän kohteen, joka sopii hyvin M30 postihistoriakokoelmaan. Muistan, että vastaavia tunnetaan vain muutamia ja aiemmin myyntihinta on ollut korkeampikin…

Merkki-Albertin 67. huutokauppa tarjosi M30 keräilijälle suurehkon määrän kohteita, joiden joukossa muutamia erinomaisia kohteita. Filateliapuolella myytävänä oli paljon loistoleimaisia merkkejä, jotka jäivät suurimmaksi osaksi myymättä. Myös muutamia erikoisuuksia oli tarjolla – näistä kiinnostavin, ainakin myyntihintansa puolesta oli 6mk oranssin merkin hammastesiirtymä leikkeellä. Siirtymä oli tehnyt merkistä ”matalan”. 30 euron lähtöhinnasta hinta nousi aina 209 euron myyntihintaan saakka. Aikamoinen nousu! Vaaleanharmaanvioletin Saimaa 10mk merkin numerokuusilo myytiin 85 eurolla. Paljon filateliaa jäi myymättä…

Postihistoriapuolella saatettiin havaita mopobensan käryä, sillä ”nostattelu” oli ainakin yhden kohteen osalta aikamoista! Kyseessä oli kenttäpostista Ruotsiin lähetetty asiakirja, joka oli osoitettu Ruotsissa toimivaan kirjeenvaihdolla toimivaan ammatti-instituuttiin. Mielenkiintoisen ja hyvän lähetyksestä tekee se, että siinä luki kirjoituskoneella kirjoitettu, leimojen alle jäänyt, teksti ”affärshandlingar” eli asiakirjoja, mikä ”varmistaa” asian. Tiedetään, että joukoissa palvelevat ruotsinkielisen yksikön sotilaat opiskelivat ”korsuistaan” tulevaisuuttaan varten ja tätä postia tunneetaan joitakin lähetyksiä. Tällä kertaa asia sai aivan uudet mittasuhteet, kun kohde lähti 25 euron limitistään tanakkaan nousuun, joka pysähtyi vasta 445 euron juhlavaan summaan. Jättäjällä lienee ollut muikea ilme, kun savun hälvettyä ja mopojen kaarrettua talleihinsa näkyi numerotaululla lopputulemana yli viisitoistakertainen myyntihinta verrattuna lähtöhintaan.

Muuta kiinnostavaa edustivat muutamat M30 merkeillä aikaiset lentolähetykset, erityisesti lentopostikortit, joiden hinnat nousivat hieman lähdöistään, sekä Saksaan syyskuussa 1942 lähetetty kirje, joka oli maksettu 2:75mk ja 75p merkein. Muistamme, että 3½mk oliivi leijonamerkki ilmestyi vasta 1.10. ja sininen 3½mk merkki oli ollut käytännössä loppuunmyyty jo pitkän aikaa. Näin kyseinen kohde on erittäin hyvä 75p merkin käyttö sen kuukauden aikana kun postimaksu piti maksaa muilla kuin 3½mk oliivilla merkillä. Kohteen hinta nousi 20 euron pohjasta 52 euroon, mikä ei kohteen harvinaisuuden huomioon ottaen ollut erityisen korkea hinta. Viiden kympin pohjilla myytiin vaikea sanomalehtilähetys, joka oli maksettu 3mk merkillä yksin. Mainitaan vielä lentopostikortti Uruguayhin kahdella 25mk sinisellä leijonamerkillä, joka nousi 35 euron hintaan – Uruguay on parempi kohdemaa.

Sitten ihmettely: Jo kertaalleen aiemmin (Hellmanilla) myymättä jäänyt ja nyt Albertilla 220€ lähtöhintaan myytävänä ollut 2½mk punaisen merkin käyttötarkoituksenmukainen yksittäiskäyttö postikortilla Ranskaan ei mennyt taaskaan kaupaksi. En pysty tätä ymmärtämään – kohde on yksi kovimpia M30 kohteita ja niitä tunnetaan alle kymmenen kappaletta. Edellisen kerran olen nähnyt vastaavan kohteen tulevan myydyksi noin 400 euron hintaan. Se on varma asia, että näitä ei kaikilla ole.

Nyt on aika mennä nukkumaan, mutta lisään tähän vielä muutaman kuvan Forssan kerhon keräilytapahtumasta Kuhalankadulta. Tupa oli täynnä kun saavuimme paikalle kello 09 aamulla. Vaikka auton akku oli tyhjä, löytyi tarpeellinen määrä autoja, jolla Salon kerholaiset pääsivät kuin pääsivätkin perille turvallisesti – ja pois. Tällä kertaa kuvia myös ns. keittiön puolelta, eli kerhon kanttiinista, jonka tiskin äärellä Forssan kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Tapola on juuri tekemässä hankintoja.

Kesäkokous Kuopiossa

25 elokuun, 2019 By Mikael Collan

Osallistuin Kuopion Filatelistikerhon kesäkokoukseen Koivumäen kartanossa, Kuopion Eteläpuolella. Kartano on Ranin-suvun sukukartano ja oli hienoa kuulla, että se on yhä suvun hallussa. Kartanossa toimii ravintola ja siellä kuulemma järjestetään mm. hääjuhlia ja muita ”arvokkaita” tilaisuuksia. Kuopion seura on onnekas saadessaan käyttää kartanon tiloja kesäkokoustensa järjestämiseen.

Minut oli paikalle kutsunut kerhon puheenjohtaja Risto Pitkänen, pitkän linjan Kuopiolainen filatelisti ja keräilyaktiivi. ”Toimenkuvani” oli pitää esitelmä postiyhteyksien keskeytymisestä sodan aikana. Kuopio on minulle tuttu paikka sillä olen aikoinaan, kymmeniä vuosia sitten, ollut kerhon jäsen muutamien vuosien ajana. Niistä ajoista muistona on mm. vuonna 1986 julkaistu kuva Filatelisti-lehdessä, kun pikkusällinä tutustun näyttelyyn muistaakseni Iisalmessa. Paikalla oli ehkäpä noin viitisenkymmentä Kuopion, Jyväskylän ja Oulun kerhon edustajaa ja joistakin muistakin kerhoista tuntui väkeä olevan paikalla. Aktiivista toimintaa siis! Esitystäni kuunneltiin tarkkaavaisesti ja sain muutamia hyviä kysymyksiä.

Kokousväki tutustuu huutokauppakohteisiin. Tarjolla oli hyvää tavaraa.

Kokoukseen kuului myös noin kuudenkymmenen kohteen huutokauppa, jossa nuijittiin maailmalle hyvin erilaisia kohteita, kuitenkin siten, että tavaran laatu oli tavanomaista kerhohuutokappaa parempi – lähtöhinnat vaihtelivat kymmenestä noin sataan viiteenkymmeneen euroon. Suurin osa kohteista meni kaupaksi, johtuen osittain siitä, että paikalla oli runsaasti kiinnostuneita keräilijöitä ja ehkäpä osaksi siksi, että myyntiin jättäjät tiesivät mitä yleisö kaipaa. Suureksi surukseni huomasin, että myytävien joukossa ei ollut minulle oikeastaan mitään kiinnostavaa, mutta kuten yleensä on vaikeaa vastustaa kiusausta ja huusin kuin huusinkin yhden sodanaikaisen lähetyksen Itä-Karjalasta. Moni tietysti muistaa, että suuri osa Itä-Karjalan merkeistä on oikeastaan Malli-30 merkkejä, nimittäin pohjamerkkeinähän käytettiin kolmea M30 kuvamerkkiä ja viittä M30 leijonamerkkiä. Päällepainamia on kahta päätyyppiä, ja yhteensä viisitoista erilaista M30-pohjaista Itä-Karjalan merkkiä julkaistiin – nimittäin mustalla lisäpainamalla varusteltuja M30 kuvamerkkejä on vain kaksi. Näiden lisäksi Itä-Karjalalle julkaistiin Mannerheim- ja Ryti-sarjat päällepainamin, sekä vuonna 1943 hyväntekeväisyysmerkki, joka on ainoa Itä-Karjalan merkki ilman päällepainamaa.

Takana paperisinetti
Aunuksenlinna 30.8.1943

Ostamani kohde sentään sisältää kaksi M30-pohjaista Itä-Karjalan merkkiä, nimittäin kahden 50p vihreän merkin parin. Tätä kohdetta ei kuitenkaan tulla koskaan näkemään näyttelyssä minun M30 kokoelmassani, sillä esitän siellä vain ”puhtaasti” M30 kohteita, enkä sekapostitteita lainkaan. Kohde on kuitenkin mielestäni aika kiva, koska Itä-Karjalasta lähetettyjä vakuutettuja kirjeitä ei suinkaan kasva puissa. Itä-Karjalan kohteista yleensä voidaan todeta, että suurin osa lähetyksistä on väärataksaisia ja suuri osa myös filateelisia tekeleitä. Tämän kirjeen osalta asia ”ei ole aivan niin yksinkertainen”, sillä kohde on ja ei ole väärätaksainen.

Kun katsotaan kotimaan vakuutettujen kirjeiden taksoja, huomataan, että alle 20 gramman kirjeen taksa oli kohteen lähettämisen aikaan 3,50mk ja kirjeen kirjaaminen maksoi 3,50mk, eli yhteensä seitsemän markkaa. Vakuutusmaksu oli 30 penniä jokaista tuhatta markkaa kohti, eli kohteen osalta siis oikea vakuutusmaksu olisi 60 penniä (vakuutusarvo 2000mk). Koska kuorella on merkkejä yhteensä 8,00 markan edestä on kohde väärätaksainen. Kun asiaa kuitenkin pohditaan tarkemmin ja todetaan, että Itä-Karjalasta lähetettiin postia vain Itä-Karjalan merkein, vaikka postimaksut olivatkin ”Suomen” postimaksut, huomataan, että olemassaolevilla Itä-Karjalan merkeillä ei olisi voinut rakentaa täsmälleen postimaksulle 7,60mk sopivaa kombinaatiota – näin ollen oli mahdotonta maksaa tarkasti oikea postimaksu Itä-Karjalan merkeillä. Kuinka lähelle sitten oli mahdollista päästä, jos lähdetään siitä, että alipostitteet eivät kelpaa? Mahdolliset merkit olivat arvoiltaan 50p, 1,75mk, 2mk, 2,75mk, 3,5mk, ja 5mk. Isompiakin arvoja oli, mutta yritämme rakentaa 7,60 taksaa. Ensimmäisenä tulee mieleen kombinaatio 5mk + 2,75mk – tällä päästään 7,75mk taksaan, joka riittää ja on vain 15 pennin päässä. Lähemmäksi ei millään päästä. Mutta oliko Äänisenlinnan postikonttorissa asiaa ajateltu ja oliko 1,75mk tai 2,75mk merkkejä saatavilla? En osaa sanoa, mutta konttorissa on merkkejä laitettu 8 markan edestä, missä on 40 penniä liikaa. Eli enemmän liikaa, kuin mikä olisi mahdollisimman vähän liikaa. Ei siis optimaalista, mutta en menetä yöuniani. Vastaavia kohteita, joissa ei ole ollut mahdollista saavuttaa täsmälleen oikeaa taksaa löytyy aika ajoin Itä-Karjalan merkeillä, on siis pidettävä silmät auki. Äänisenlinnasta lähetetty vakuutettu kirje on joka tapauksessa ihan kiva kohde.

Huutokaupan jälkeen saunottiin kartanon saunassa, jonka jälkeen illan kruunasi illallinen, joka tyyliin kuuluen syötiin ”valkoisilta pöytäliinoilta” ja jonka kartanon keittiömestari oli valmistanut – mitään ei puuttunut ja mitään ei ollut liikaa. Kiitokset Kuopion kerholle erinomaisesta tapahtumasta.

Tätä kirjoitettaessa huomaan ensimmäisten syyskauden postimerkkihuutokauppojen auenneen ja vaikuttaa siltä, että on jälleen kerran tulossa kiinnostava merkkeilysyksy.

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

28 lokakuun, 2017 By Mikael Collan

Yllä: Postimerkkimessujen meininkiä

Lauantai on yleensä ollut postimerkkimessujen ”kovin” päivä ja tälläkin kertaa paikalla oli kohtalaisesti filatelisteja ja muita keräilijöitä. Useita tunnettuja filatelisteja oli jälleen paikalla. Jo totuttuun tapaan oli Filatelistiliiton varaamalla messualueella näytillä näyttely, sekä muutamien kauppiaiden lisäksi myös Liiton koju ja ”esiintymisalue”. Tällä kertaa näyttelystä vastasivat aihefilatelistit. Kauppiasta mukaan olivat lähteneet Merkki Albert, Käpylän Merkki, Suomen Filateliapalvelu, Aspbäck Ruotsista ja Lauri Peltonen Oy, mukana oli myös Posten Åland.

Liitto jakaa vuosittain perinteisen Leo Linder Trophyn, tämä on tapahtunut usein juuri postimerkkimessuilla, näin tälläkin kertaa. Kyseessä on Karl-Erik Stenbergin muistopalkinto, jonka Stenbergin kuolinpesä ja Corinphila Auktionen AG ovat lahjoittaneet jaettavaksi Suomen filateliassa ansioituneelle henkilölle. Tänään, Linder Trophy annettiin Esko Seitsoselle. Eskon ansiot sijoittuvat vahvasti postihistoriapuolelle ja erityisesti tulivat esiin uuden taksakirjan kirjoittamisessa. Esko on ollut mukana muutenkin tuomassa tietoa postiyhteyksistä Suomen ja ulkomaiden välillä mm. Filatelistissa ja on hän ollut takapiruna mm. viime vuonna ilmestyneessä lentopostia käsittelevässä kirjassakin, vaikkei nimeä kirjan kannessa olekaan. M30 keräilijöille Eskon tekemä työ on erittäin tärkeää, sillä postiyhteydet ulkomaiden kanssa sodan aikana ovat olleet usein Eskon tutkimusten kohteena ja näiden tuloksista olen minäkin päässyt nauttimaan.

Yllä: Esko Seitsonen vastaanottaa Leo Linder Trophyn Liiton puheenjohtaja Klaus Juvakselta (oik.)

Paikalla olleen ohjelman mukaan palkinnon jako piti olla kello 13.00, mutta jostain syystä Liiton hallituksen pj. Juvas päätti julistaa Linder Trophyn saajan jo n. kello 12.25, vaikka Esko Seitsonen (joka ei tiennyt Trophya saavansa) ei ollut paikalla. En osaa sanoa, että mistä tässä selkeässä oikosulussa oli kysymys, varsinkin, kun herralta puheenjohtajalta oli itseltään n. 20 minuuttia aiemmin erikseen kysytty asiasta juuri silmälläpitäen palkinnon saajan julkistamisessa paikallaoloa. Onneksi Esko saatiin nopeasti paikalle. Henkilökohtaisesti jäin pohtimaan, että puheenjohtajan ”ajattelu” eroaa jonkin verran omastani… tämä toki ei tullut minulle yllätyksenä Liiton hallituksessa vietetyn vuoden jälkeen. Ei tästä sen enenpää.

Yllä: Vakuutettu kirje Nivalasta 2.10.1951 Helsinkiin. Viisi kpl. M30 50mk Tammerkosken silta merkkejä, yhteensä 250mk. Paino merkitty 35g ja vakuutettu 100000 markasta. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 30,00mk + kirjaaminen kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk + vakuuttaminen jokaiselta 1000 markalta (1.7.1950 – 31.12.1962) 2,00mk = 250,00mk. Hyvä kohde M30 kuvamerkkien keräilijälle.

Toinen kiinnostava julkistus tältä päivältä oli Lauri Poroputaan, nykyisen Filatelisti-lehden päätoimittajan kirjoittaman ”Suomen eturivin filatelisteja” kirjan julkistaminen. M30 osalta on erittäin mukavaa todeta, että mukana on myös keräilyalueen grand old man Hannu Kauppi, jonka henkilökuva kertoo myös muista merkittävistä M30 keräilyä eteenpäin vieneistä suomalaisista filatelisteista. Kirjassa on filatelistien henkilökuvien lisäksi paljon tietoa myös kohteista sekä niihin liittyvistä jännistäkin kommervenkeistä – mm. siitä, että miten kohteita on aikoinaan epäilty varastetun ja siitä mikä tilanne ehkä oikeasti on ollut. Poropudas on kerännyt erinomaisen materiaalin yksiin kansiin – kirjaa selatessani huomaan pohtineeni, että työmäärä lienee mukana olevien detaljien määrästä päätellen ollut valtava. On mukava tulevina aikoina lukea useista henkilöistä, joiden nimen olen kuullut, mutta itse henkilö on jäänyt hämärän peittoon ja lisää tapaamistani henkilöistä, jotka ovat kirjassa mukana. Kirjaan tutustuvat voivat pohtia yhtä paljon sitä, mitä kirjassa on mukana, kuin sitä mitä siitä puuttuu… Voi olla, että tästä kuulemme vielä kommentteja pitkänkin aikaa.

Yllä: Joulupostikortti painotuotteena 21.12.1943 rintamalle Helsingistä. Kyseessä on ns. Joulun erikoistaksa kenttäpostiin – erikoisuutena se, että painotuote rintamalle saatiin lähettää ilman kenttäpostimerkkiä tai kenttäpostilipuketta, joka muuten oli pakollinen. M30 50p vihreä. Mukana myös joulumerkki ja kortti on lähetetty lotalle. Taksa: Joulu ja Uuden Vuoden tervehdyksen painotuote-erikoistaksa rintamille (10.12.1943-10.1.1944) 0,50mk.

Olen iloisesti yllättynyt, että tällä(kin) kertaa mukaan tuli muutama ainakin omasta mielestäni kiva kohde. Usein on käynyt niin, että silloin, kun en ole tullut tapahtumaan ensimmäisenä päivänä on ns. paras tavara kadonnut jo parempiin suihin. En löytänyt mitään uskomattomia kohteita, mutta kuitenkin sellaisia, joista tuli hiukan hyvä mieli. Kävin läpi kaikki myyntitiskit ainakin jollakin tavalla, vaikka en tällä kertaa suoranaisesta väsymyksestä johtuen jaksanut olla erityisen energisenä liikenteessä; kadehdin niitä keräilijöitä, jotka jaksavat tarkasti perata suuren määrän tavaraa – se on tapa löytää itselleen jotain kivaa. Tällä kertaa haaviin jäi vakuutettu kirje, joka oli maksettu vain 50mk Tammerkosken silta merkkejä käyttämällä. En varsinaisesti kerää tällaisia ”monimerkkikohteita”, mutta ei tämä nyt päähänkään sattunut, joten otin sen pois pyörimästä. Toinen vastaan tullut kohde oli vuoden 1943 jouluna rintamille lähetetty joulukorttipainotuote. Näihin vuoden 1943 joulun painotuotteisiin liittyen olen kirjoittanut tässä blogissa aiemminkin täällä. Tällainen minulla jo oli entuudestaan, mutta tässä oli mielestäni paljon hyvää ja päätin laittaa euroja likoon. Tämän kortin taksa on mielestäni epäselvästi kerrottu uudessa taksakirjassa sivulla 366, jossa on jäänyt hiukan epäselväksi se, että tämä joulun 1943 taksa on kuukauden pituinen ja pääsiäisen 1944 taksa 10 päivän mittainen – käsittääkseni kysymys ei ole yhtäjaksoisesta taksa-ajasta joulutaksan ja pääsiäistaksan osalta, vaikka tiedetään, että onnittelupainotuotteiden lähettäminen avoimissa kirjekuorissa rintamille 50 pennillä hyväksyttiin muutenkin.

Yllä: Pienikokoinen pikakirje Helsingistä 20.12.1944 Göteborgiin, Ruotsiin. M30 10mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.7.1945 – 14.1.1946) 5,00mk + pikalisä Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 10,00mk = 15,00mk. Eli aivan päin mäntyä. Vaikka kirje olisi mennyt helmikuussa 1945, kuten heikon leiman vuoksi on mahdollista, olisi taksa silti päin mäntyä.

Pienikokoinen pikakirje Ruotsiin sai minut solmuun. Katselin sitä kätöselläni ja pohdin, että onpa sopivan kokoinen kokoelmaan ja avot, jälleen aivotoiminta lakkasi, taksat unohtuivat ja rahat menivät kankkulan kaivoon. Näin siinä helposti käy. Onneksi puhutaan pienemmistä summista…. mutta silti. Kotonahan nämä vasta selviävät – miksi, oi miksi, en jälleenkään jaksanut kantaa taksakirjaa mukanani. Onneksi minun huumorini pelasti löytämäni Viroon lentänyt kirje vuodelta 1932, joka oli maksettu yksin 3mk tummanoliivilla merkillä. Tämä on mielestäni aika hyvä kohde, koska se on yhdellä merkillä. Postihistoriakohteiden lisäksi ostin joitakin filatelia-aiheisia kirjoja Kaj Hellmanin tyttäreltä, joka realisoi isänsä kirjastoa messujen yhteydessä. Kuljinkin siis kotiin laukku täynnä tavaraa.

Yllä: Lentokirje 21.3.1932 Viipurista Tallinnaan. M30 3mk tummanoliivi single. Taksa: Kirje (-20g) Viroon (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) Viroon (4.1.1929 – taksa jatkui 16.6.1940 asti käytännössä) 1,00mk = 3,00mk. Huom! Tämä Viron sopimuksen lento-taksan aika alkaa vasta siitä hetkestä, kun Viron postisopimus tuli voimaan (kts. KK 49/1928 ja KK 1/1929) – tämä asia ei ole tarkasti määritelty uuden taksakirjan Viron lentotaksoja käsittelevässä taulukossa.

Muutama ajatus postimerkkimessujen paikasta: Messukeskuksessa homma menee vuosi vuodelta aina vain suuremman riiston suuntaan, tällä kertaa narikka maksoi 16€ sisäänpääsylippujen lisäksi kaksi ja puoli euroa per takki – ei ihme, että väki jonotti säilytyslaatikoille, joihin takin pystyi laittamaan kahdella eurolla… Nettoajana tässä kuviossa on halliyhtiö – eli samantyyppinen työnjako kuin jääkiekkoseuroilla – joukkue (tässä tapauksessa näytteilleasettajat) tekee työt ja halliyhtiö korjaa tulot. Kun vielä n. vuosi sitten olin mukana Liiton hallituksessa muistan, että postimerkkimessujen käytössä olleiden tilojen vuokra oli lähellä kymppitonnia (torstai – sunnuntai), vaikka kustannusvaikutus Liitolle ei kovin suuri ollutkaan, koska kauppiaspaikoista kerätään suuret vuokrat näiden maksujen peittämiseksi, tuntuu summa aika kovalta. Teimme hallituksessa ennen viimekertaa päätöksen siitä, että emme vuokraa Messukeskukselta tarvitavaa välineistöä standille mm. videotykkiä ja valkokangasta, sillä niiden vuokra olisi ollut satoja euroja viideltä päivältä. Halvemmalla saa nimittäin kaupasta tykin ja valkokankaan uutena…

Jossakin vaiheessa olisi mielestäni pohdittava, että millä keinoin postimerkkimessut saadaan järjestettyä edullisemmin ja kuitenkin siten, että niille on helppoa tulla. Yhteistyö jonkin Helsinkiläisen keskustan tai Pasilan aseman vieressä olevan toimijan kanssa on siis oikeastaan ainoa mahdollisuus. En osaa sanoa kannattaako tämän kaltainen tapahtuma kauppiaille, jos ei niin asia on kohtalaisen murheellinen – sen ainakin tiedän, että kun Messut menevät kiinni vasta kello 20 tulee kauppiaille vähintään 12 tuntinen päivä, jonka viimeiset tunnit lienevät ns. ”kitutunteja”. Kauppiaiden paikallaolo on edellytys näille messuille ainakin siltä kannalta, että Liiton tuskin kannattaa niitä järjestää, jos ei saada kuluja peittoon.

Joka tapauksessa… tulipahan käytyä. Parasta reissuissa on aina se, että tapaa tuttuja ja uusiakin ihmisiä. Eräänkin pitkän linjan keräilijän kanssa jutellessamme tajusimme, että olemme 80-luvulla asuneet samassa taloyhtiössä. Jos maailma tuntuu pieneltä, niin Suomi onkin sitten varsinainen mikrokosmos.

SFP:n kesähuutokauppa

6 heinäkuun, 2016 By Mikael Collan

Kesäkuu on jo ohi, mutta vielä ehtii käydä läpi Suomen Filateliapalvelun kesäkuun huutokauppaa ja sen tuloksia. Blogikirjoittaja huomaa, että työ haittaa rankasti harrastuksia ja kirjoittaminen on jäänyt lähiaikoina hieman paitsioon. Kesällä toivottavasti kuitenkin ehdin muutaman tarinan kirjoittaa. Mutta nyt asiaan, eli huutokauppaan: Jälleen kerran Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa oli kaikenlaista mielenkiintoista M30 keräilijälle – ei kuitenkaan mitään uskomatonta, mutta ”pikkuhyvää” ja mukana oli muutama kohde, joiden kanssa oli syytä käyttää ns. hoksnokkaa. Aloitan tapani mukaan kotimaan lähetyksistä ja siirryn pikkuhiljaa kaukomaihin. Tällä kertaa jätän ”filatelian” pois tarkastelusta ja keskityn postihistoriaan.

Yllä: Onnittelu postikortti Liperistä kenttäpostiin 18.10.1943. Käytetty ”tavallista” M30 merkkiä lähettämiseen kenttäpostiosoitteeseen 16.10.1943 jälkeen. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Mielestäni erittäin kiinnostava kohde oli vuonna 1943 lähetetty painotuotepostikortti Liperistä kenttäpostiin. Kortti oli kulkenut lokakuussa, eli ei pääsiäisen eikä joulun aikaan, vaan ilmeisesti syntymäpäivä tai nimipäivätervehdyksenä. Mielenkiintoisen kortista tekee se, että se on lähetetty painotuotteen taksalla käyttämällä M30 50p vihreätä leijonamerkkiä aikana, jolloin joulun tai pääsiäisen erikoistaksa kenttäpostiin ei ole ollut voimassa. Kyseessä onkin kiinnostava juttu, josta käsikirja (Suomen Postimerkkien Käsikirja, osa IV, s. 168) kertoo seuraavasti otsikon ”Yleismerkit kenttäpostimerkkeinä” alla: ”Asetuksella määrättiin, että maksullisia kenttäpostimerkkejä oli 16.10.1943 alkaen käytettävä kenttäpostikirjelähetyksillä, joita ei ollut varustettu maksuttomilla kenttäpostimerkeillä. Tästä poiketen annettiin kuitenkin määräys, jolla pelkästään joulu- tai uudenvuodentervehdyksen sisältävän kettäpostilähetyksen sai 10.12.1943-10.1.1944 varustaa 50 pennin merkillä (kirjoittajan huomio: Eli siis painotuotteen taksalla). Määräys oli voimassa myös pääsiäisen aikana 1944. Postilaitos on hyväksynyt myös pelkän onnittelukortin, kihlausilmoituksen tai vastaavan lähettämisen avonaisessa kuoressa muinakin aikoina varustettuna 50 pennin merkillä. Näillä lähetyksillä siis tavalliset postimerkit olivat täysiasteikkoisia kenttäpostimerkkejä.” Tässä on kysessä ”pelkkä onnittelukortti”. Näitä joulun 1943 tai pääsiäisen 1944 pääsiäisen erikoistaksa-aikojen ulkopuolella lähetettyjä painotuotelähetyksiä kenttäpostiin ei tunneta kovinkaan montaa. Myyntihinta 35,20€ – ilmeisesti ostajakunnassa oli asian havainneita henkilöitä enemmän kuin yksi.

Yllä: Vakuutettu toisen painoluokan kirje Helsingistä 30.5.1947 Putkilahdelle.25mk puunhakkaaja single. Vakuutusmäärä viisituhatta markkaa. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 15,00mk, kirjaaminen (1.1.1947 – 31.12.1947) 10,00mk, vakuuttaminen 1mk / 1000mk (1.7.1945 – 30.6.1950) 5,00mk, yhteensä 25,00mk. Hyvä singlekohde. Myyntihinta 26 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä: Kotimaan lentokirje Kemistä 20.9.1951 Helsinkiin. M30 leijonamerkeillä maksettu yhteensä 22mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk, kotimaan (-20g) lentolisä (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk, yhteensä 22,00mk. Jäi myymättä huutokaupan aikana – lähtöhinta oli ilmeisesti liian korkea. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Muita kiinnostavia myytävänä olleita kotimaisia ”pikkuhyviä” kohteita olivat mm. 25mk puunhakkaaja merkki singlenä vakuutetulla kuorella ja 5mk violetti yksin korkeamman painoluokan painotuotteella kohtalaisen lyhyeksi jääneellä käyttö / taksa-ajalla. Mukana oli myös ehiöleikkeellä postitettu postikortti ja kotimaan lentokirje.

159330

Yllä: Postikortti 29.7.1939 Toholammilta Helsinkiin. Käytetty ehiöleikettä postimaksun maksamiseen, eli kyseessä on ”laiton” käyttö. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 22,55€ oli mielestäni yllättävän korkea – vastaavia on saanut aiemmin edullisemmin. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy. 160420 Yllä: Painotuotekirjekuori 10.11.1945 Turusta Saloon, painomerkintä 230g eli viides painoluokka. M30 5mk violetti single. Taksa: Painotuote (200-250g) kotimaassa ( 1.12.1944 – 15.1.1946) 5,00mk. Kohteen tekee erinomaiseksi se, että 5mk violetti julkaistiin vasta 29.10.1945 ja näin ollen kyseinen taksa oli mahdollinen tällä merkillä vain noin 2½ kuukautta. Lyhyt taksa-aika! Kohteen hyvyys havaittiin ja myyntihinta kipusi aina yli 55 euron. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Pohjoismaisia ”herkkuja” ei ollut varsinaisesti myytävänä ulkomaan painotuotteen taksaista M30 3mk harmaata single postikorttipainotuotetta lukuun ottamatta. Eurooppaan kulkeneita mielenkiintoisia lähetyksiä sitten olikin muutamia. Kuvaavaa oli, että myytävien kohteiden joukossa oli kohteita, joiden ymmärtäminen vaati kohtalaisen hyvää tuntemusta sodanaikaisesta postinkulusta ja ainakin pientä perehtyneisyyttä siihen, että minkälaiset kohteet ovat niitä vaikeampia sodan aikaisia M30 kohteita.

Yllä: Getasta, Ahvenanmaalta 17.3.1948 Mariehamniin merimiehelle (perämies) lähetetty painotuotepostikortti, joka on edelleenlähetetty Norjaan. Taksa: painotuote (-50g) kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1948) 3,00mk => edelleenlähetetty Norjaan, eli ulkomaan painotuotteen taksa-alueelle – ulkomaan painotuotteen taksa oli kuitenkin lähetysaikana sama kuin kotimaassa. Mariehamnin kauttakulkuleimaus 17.3.1948. Tämä 3mk harmaa single ulkomaan painotuotteella on hyvä kohde, tässä tapauksessa kuitenkin kysymys on tapauksesta jota voidaan amerikkalaisittain kutsua sanoilla ”close, but no cigar” eli ei sittenkään aivan nappiin. Myyntihinta oli limitti 30€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä: Erittäin mielenkiintoinen postikortti Helsingistä 24.10.1939 Königsbergiin Itä-Preussiin eli Memelin alueelle. M30 ehiökortilla 3kpl 25p ruskeita M30 leijonia, yhteensä 2mk. Sotasensuurin tarkastama Suomessa ja Saksan asevoimien leimaus ”Von der Wermacht zugelassen” eli Wehrmachtin ”läpipäästämä”. Sensuurileima ”Auslandsnachrichtenprufstelle – Königsberg (Pr)”, jonka epäilen olevan hiukan harvinaisemman. Königsbergin leimaus 28.10.1939. ”Nicht abgeholt – non reclame” lipuke ja kosmos kynällä kirjoitettu ”retour” ja leima ”zurück”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Kiinnostavaksi tämän postikortin tekee se, että Itä-Preussiin ei suinkaan kulkenut paljon postia ja ajankohta on erittäin mielenkiintoinen – Saksa oli hyökännyt Puolaan 1.9. ja käytännössä syyskuun puoleen väliin mennessä sota oli ohi, vain Varsova pinnisteli 27.9. asti. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä Itä-Preussiin lähetetty postikortti on sinänsä erinomainen kohde, että lähettämisen aikaan Itä-Preussi tai Memel (millä nimellä alue myöskin tunnetaan) oli käytännössä sotatoimialuetta Saksan hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939 ja postin kulku alueelle oli suljettu tai ainakin rajoitettu. Neuvostoliittolaiset odottivat 17.9.1939 ennen kuin aloittivat oman hyökkäyksensä – muistetaan, että kyseessä oli Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotov – Ribbentrop sopimuksen mukainen sotatoimi, jossa Puola oli jaettu kummankin maan etupiiriin. Puolan sotavoima oli keskitetty Länsi-rintamalle Saksaa vastaan ja Neuvostoliitto pystyi helposti valloittamaan Itä-Puolan. Alla näkyvä postikortti, jolla on käytetty singlenä 2½mk punainen M30 leijonamerkki näyttää ensialkuun erinomaiselta, mutta tarkempi tutkinta osoittaa, että kyseessä on painotuotteeksi laskettava lähetys – nimittäin kortille on kirjoitettu vain hyvin vähän ja se olisi voitu lähettää painotuotteen taksalla, joka oli 1 markka. 2½mk punainen single postikortti ulkomaille on erittäin harvinainen kohde ja niitä tunnetaan ehkäpä kymmenisen kappaletta.

157071

Yllä: Postikortti 9.10.1942 Amsterdamiin, Hollantiin. M30 2½mk punainen leijona single. Saksan sensuuri (b) Berlin.Huomattavaa on se, että kortille on kirjoitettu niin vähän tekstiä, että se olisi kulkenut painotuotteen taksalla! Näin ollen kohde voidaan tulkita väärätaksaiseksi. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Väärä taksa. Myyntihinta 99 euroa. Jos kyseessä olisi ollut ”aito” postikorttilähetys, olisi hinta noussut tästä ylöspäin. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 8.6.1943 Nogetiin, Ranskaan. Saksan sensuuri. M30 3½mk oliivi tupla, yhteensä 7mk. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk. Ranska ei kuulunut sodan aikaisten erikoistaksojen piiriin, joten kirjeposti kulki ”normaalilla” ulkomaan taksalla. Toisen painoluokan lähetykset sodan aikana ulkomaille ovat vaikeita kohteita. Myyntihinta 30€, joka oli myös kohteen limitti. Ilmeisesti tavallinen merkki (3½mk oliivi) pelotti? Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä: Helsingistä 16.7.1947 Düsseldorfiin, Saksaan Englantilaiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Englantilaisten sensuuri Saksassa. M30 6mk oranssi tupla, yhteensä 12mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä Saksaan sodan jälkeen mennyt lähetys näyttää sensuuriensa takia kiinnostavalta, mutta sensuuri on kuitenkin tavallaan vain osa tarinaa, nimittäin tärkeää on näissä Saksaan menneissä lähetyksissä olla perillä postin aukeamisen aikataulusta. Eli kysymys on siitä, että milloin posti Saksaan sodan jälkeen ylipäätään avautui. Kirjepostin kuljetus Saksaan lakkasi niinkin ”aikaisin” kuin 4.9.1944 ja alkoi uudelleen vasta 4.12.1946. Tämä lähetys ei siis ole kovin aikainen. Esko Seitsonen esitteli Saksan postin avautumista Lapoex 2015 näyttelyssä. Toivottavasti uusi taksakirja, joka on tuloillaan tuo nämäkin asiat ”kaiken kansan” tietoisuuteen entistä paremmin.

Yllä: Helsingistä 30.3.1948 Izmiriin, Turkkiin lähetetty lentokirje. M30 25mk puunkaataja single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947-30.6.1948) 12,00mk, lentolisä ( vyöhyke 3 (15.1.1947 – 30.11.1948) 13,00mk, yhteensä 25,00mk. Hyvä yksittäiskäyttö hieman paremmalla lentotaksalla. Ei mennyt kaupaksi huutokaupan aikana. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä: Kuopiosta 21.3.1932 Addis-Abebaan Etiopiaan lähetetty kirjattu kirje. M30 merkejä yhteensä 5,05mk:n edestä. Takana sulkija sekä mikä tärkeintä saapumisleima Addis-Abeba 5.4.1932. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 5,00mk. Ylitaksa. Harvinainen kohdemaa. Myyntihinta 25,50€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Tarkkasilmäiset huomaavat yllä näkyvän Etiopiaan menneen lähettäjän ja huomasivat heti myös käsialan: Kysymyksessä on tunnetun filatelistin Kuopiolaisen H.A. Granfeltin lähettämä kirje. Painakaa mieleenne nimi ja käsiala, jos ette sitä aiemmin ole tuntenut, nimittäin kyseinen Granfelt oli aktiivinen filatelisti ja häneltä säilynyttä postia ”mitä ihmeellisimpiin kohdemaihin” tunnetaan. Filatelisteilla oli aivan yhtä suuri oikeus lähettää postia minne halusivat, mutta on toki syytä ajoittain olla hieman kriittinen sen suhteen, että kuinka monta esimerkiksi Granfeltin lähettämää kohdetta laittaa kokoelmaansa yhtäaikaisesti. Helposti tulee mieleen, että aivan kaikki lähetykset eivät välttämättä olekaan olleet tarvepostia.

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

22 toukokuun, 2015 By Mikael Collan

30. HTO huutokaupan luettelo oli tosiaan hyvin varusteltu M30 keräilijän kannalta, tässä kirjoituksessa käsittelen pelkästään myynnissä olleita postihistoriakohteita. Mukana oli mielestäni erittäin ”kovaakin kamaa” ja se mikä tuli muutaman kohteen osalta esiin oli, että ”tieto on valtaa”, nimittäin mielestäni koko huutokaupan kovimmat M30 postihistoriakohteet lähtivät limitillä uusille omistajilleen. Avaan tässä kirjoituksessa muutamia sellaisia postihistoria-asioita, jotka toivottavasti kiinnostavat muitakin kuin M30 lukijoita. En kuitenkaan kerro mitään ”uusia salaisuuksia”, sillä nämä asiat on jo aiemmin ja hyvin dokumentoitu mm. Hannu Kaupin toimesta ja / tai kohtein esitelty mm. Lahden näyttelyssä Esko Seitsosen ja Juhani Kerppolan kokoelmassa. Esittelen postihistoriakohteita ”läheltä kauas” ja ”wanhemmasta uudempaan”, olen pyrkinyt valitsemaan esiteltäviksi sellaisia kohteita, joissa on mielestäni jotakin jännittävää tai ne mielestäni ”edustavat” jotakin asiaa erinomaisesti. Kiitokset meklarille, että saan käyttää kohdekuvia.

Mielestäni mielenkiintoisia kotimaassa kulkeneita kohteita oli tällä kertaa myynnissä muutamia:

Yllä: Koiviston asemalle 19.7.1935 saapunut sähkösanoma, jolle kynämitätöity 2mk sininen merkki lunastuksen merkiksi. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Lennätinasemia toimi suurimmissa postitoimistoissa (lähinnä kaupungeissa) sekä rautatieasemien yhteydessä (VR:n lennätinkonttorit). Kun lennätinsanoma vastaanotettiin se lähetettiin eteenpäin vastaanottajalleen edullisinta kotimaan kirjetaksaa käyttäen, eli paikalliskirjeenä tai tavallisena kirjeenä. Tässä kohteessa eteenpäinlähetys on tapahtunut kirjeenä ja kirjetaksan merkiksi on mitätöity 2mk merkki, eikä lunastuksesta ole otettu ”normaalia” kaksinkertaista kirjemaksua. Olen huomannut näitä kohteita kokoelmissa mm. Kerppolan kokoelmassa LAPOEX-15 näyttelyssä ”erillisten maksujen” kohdalla, mielestäni kyseessä on kuitenkin ”tavallinen kirje” vaikka sisältö onkin ollut sähkösanoma. Tuomarit ilmeisesti pitävät näitä kohteita arvossa. Tällaisten sähkösanomien arvostus on myös näkynyt huutokauppahinnoissa. Lähtöhinta 15mk, myyntihinta 167mk. Yllä: Jyväskylästä 10.4.1940 Helsinkiin lähetetty postikortti, jota on itse asiassa käytetty tiedustelulomakkeen sijasta. M30 1,25mk keltainen single. Taksa: Postikortti (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Mielenkiintoinen kohde, jolla Posti- ja Lennätinhallituksen lyömä iso seliteleima. Kohdeselosteessa pohdittiin, josko kyseessä olisi evakkotavara. Limitti 10€, myyntihinta 17€. Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 9.3.1943 Huukanmäkeen, vakuutettu 10000 mk:sta. M30 10mk Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuutus per 1000mk (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk = 10*0,30mk = 3,00mk, yhteensä 10,00mk. Tämä on mielestäni hyvä yksittäispostite 10mk Saimaa merkillä, jos näitä yrittää ”etsiä” niin kauan saa hakea. Myytiin pohjahinnalla 12€ – mielestäni edullinen. Yllä: Pikapostikortti 5.12.1943 Helsingissä, M30 Olavinlinna 5mk, 1mk oranssi leijona ja 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, pikalisä kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, yhteensä 8,00mk. Postikorttien lisäpalvelut kotimaassa ovat aika vaikeita ja kysymyksessä onkin mielestäni hyvä kohde. Limitti 15€, myyntihinta 30€.

Yllä: Tampereelta 3.5.1945 Helsinkiin ehiöleikkeellä ja lisämerkillä lähetetty postikortti. M30 25p ruskea ja 1:75/1,25mk ehiöleike, yhteensä 2mk. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Tällaiset ehiöleikkeiden käytöt ovat vähintäänkin epäilyttäviä mitä postisäännön tulkintaan tulee mutta niitä tunnetaan kyllä jonkin verran. Tässäkin Posti on antanut kortin mennä läpi. Limitti 10€, myyntihinta 18€. Hauskoja nämä minun mielestäni ovat, vaikkeivat ehkä sopivia vakavaan näyttelykokoelmaan.Yllä: Oulusta 4.3.1953 Nivalaan lähetetty kolmannen painoluokan painotuote, jolle kirjoitettu ”Arvoton näyte”. M30 5mk keltainen ja 15mk punainen, yhteensä 20mk. Taksa: Painotuote (201-300g) kotimaassa (1.1.1952 – 30.6.1956) 20,00mk. Limitti 10€, myyntihinta 18€.

Tavaranäytteen taksasta on tarjolla kahdenlaista tulkintaa: Esa Mattilan taksakirjan mukaan tavaranäytteen taksa yhdistettiin 1.12.1948 painotuotteeseen ja tämän tiedon mukaan kyseessä siis on painotuote. Petteri Hannulan kirjan mukaan (ilmeisesti) tavaranäyte jatkoi elämäänsä vielä vuonna 1953.

Pohjoismaihin, erityisesti rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin menneitä lähetyksiä usein aliarvioidaan sillä postinkulku toimi Ruotsiin keskeytyksettä koko M30 käyttöajan. Kuten olen jo aiemmin todennut (useammankin kerran) on Islanti Pohjoismaista vaikein kohdemaa ja sodan aikana Norja on myös vaikea. Tanskaan on postia mennyt aina paljon. Tällä kertaa oli myytävänä muutamia kiinnostavia Pohjoismaihin menneitä kohteita, joista muutama jopa mielestäni erittäin hyväkin kohde.

Yllä: Helsingistä 24.9.1942 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. M30 4mk postitalo ja 50p vihreä leijonamerkki, yhteensä 4½mk. Sensuroitu. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928-30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 4,50mk. Yhden kuukauden taksa-aika. Kysymyksessä on erittäin lyhyt taksa-aika, joka tekee kohteesta huomattavasti paremman kuin miltä se saattaa lähtökohtaisesti: ”lentokirje Ruotsiin”, vaikuttaa. Limitti 20€, myyntihinta 39€. Mielestäni maltillinen hinta aika vaikeasta kohteesta.

Yllä: Postikortti Hangosta 25.8.1945 Skiveen Tanskaan. M30 3mk punainen leijona single. Tanskan sensuuri. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 3,00mk. 6,5kk taksa-aika. On tunnettu tosiasia M30 keräilijöiden (ja muidenkin) keskuudessa, että 3mk punainen yksin postikortilla ulkomaille on käyttösarjan harvinaisin yksittäiskäyttö, vain yksi kohde tunnetaan. Tämän takia Tanskaan postikortilla mennyt single on hyvä kohde ja sitä voi käyttää 3mk punaisen singlekohteena kokoelmassakin. Postikortti on Lauri Peltosen lähettämä, mutta se ei vähennä sen arvoa, sillä ”olihan Peltosellakin oikeus lähettää postia”. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 85€. Huutelin vähän aikaa mukana, kunnes hinta tuli liian suolaiseksi minulle.

Yllä: Helsingistä 3.1.1948 Siglufsjöduriin Islantiin lähetetty painotuotekirje. M30 3mk harmaa single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. 6kk taksa-aika.

Kysymyksessä on vaikea yksittäispostite 3mk harmaalla leijonamerkillä. Vaikeaksi kohteen tekee oikeastaan kaksi asiaa, lyhyehkö taksa aika (6kk) sekä se, että taksa-aikaan ei kuulu Joulu, joka oli painotuotteiden yleisin lähetysaika (joulukortit). Tällaisia kohteita on lähiaikoina kuitenkin liikkunut silloin tällöin, mm. jonkin aikaa sitten Hellman huutokaupassa oli myytävänä vastaava Tsekkoslovakiaan lähetetty kohde, tuolloin limitti oli 400€. Kohde jäi myymättä. Tämä kohde on mielestäni vähintäänkin yhtä hyvä kuin tuo Tsekkoslovakiaan mennyt. Erityishuomiota tulee kiinnittää lähetysaikaan: 3mk painotuotteen taksa ulkomaille alkoi 1.1.1948, mutta taksalle tarkoitettu 3mk vihreä merkki ilmestyi ”vasta” 9.2.1948. Taksalle siis sopivat parin kuukauden ajan yksinään vain aiemmin julkaistut 3mk merkit. Limitti 12€, myyntihinta 90€. Oliko hinta hyvä? Se on kiinni siitä kuka asiaa pohtii, jos kokoelmasta löytyy vastaava kohde, ei ehkä olisi kannattanut, jos ei löydy oli tämä hyvä mahdollisuus saada hyvä kohde järkihintaan. [Korjaus 31.5.2015 – toinen myytävänä ollut kohde ei ollut mennyt Eestiin vaan Tsekkoslovakiaan]

Yllä: Uuraalta (nykyiseltä nimeltään Vysotsk) 14.12.1934 Moskovaan lähetetty kirje. M30 2½mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk. Siisti kohde ja hyvä kohdemaa. Neuvostoliittoon menneitä kohteita on aika vähän liikenteessä. Lähtöhinta 10€, myyntihinta 18€.

Yllä: Helsingistä 18.8.1934 Greifswaldiin Saksaan lähetetty lentopainotuote. M30 10mk Single, saksalainen lentopostileimaus. Taksa: Painotuote (51-100g) ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 1,00mk, AO-lähetyksen lentotaksa Eurooppaan jokaiselta 50 grammalta (1.4.1928 – 30.9.1942) 4,00mk = 2*4,00mk=8,00mk, yhteensä 10,00mk. Ylitaksa 1mk! Lentopainotuotteet ovat hyviä kohteita, toki eivät väärätaksaisina niin kovin hyviä. Myytiin pohjahinnalla 15€.

Yllä: Mielestäni ehkä koko huutokaupan kiinnostavin postihistoriakohde, Saksan kenttäpostissa 3.11.1941 lähetetty ja kulkenut kirje, suomalaisen SS-miehen lähettämä. SS-miesten posti kulki saksalaisessa kenttäpostissa ja sitten kuriirin tuomana Suomeen Insinööritoimisto Ratakseen. Rataksessa lisättiin kotimaan postitukseen tarvittava 2,75mk lila merkki 25.10.1941 ja lähetettiin edelleen kotimaiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kuriiripostilla kulkeneet M30 lähetykset ovat erittäin harvinaisia. Myytiin pohjahinnalla 50€.

Yllä: SS-vapaaehtoiselle Saksaan (kenttäpostiin) Virenoja as. postipysäkiltä lähetetty kirje. M30 2,75mk violetti single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kirje on osoitettu Insinööritoimisto Ratakseen, jossa sille on leimattu Saksan kenttäpostileilma, pyöreä ”Feldpost – F”, jonka jälkeen se on jatkanut matkaansa, sensuroitu ja lähetetty Saksaan. Nämä ovat yleisempia kuin posti Saksasta Suomeen M30 merkein ja tunnetumpia. Tällaiset kuoret ovat haluttuja. Lähtöhinta 15€, myyntihinta 182€.

Helsinkiläinen Insinööritoimisto Ratas hoiti SS-vapaaehtoisten postia aina 27.5.1942 osoitteessa Temppelikatu 4B 3krs. Lisätietoja SS-kenttäpostissa mm. täältä.

Yllä: Helsingistä 31.7.1942 Madridiin Helsinkiin lähetetty postikortti. Suomen ja Espanjan sensuuri, ehkä myös Saksan. Ruskea ”töhkä” kortin päällä saattaa olla kemialliseen sensuuriin, eli salakirjoituksen paljastamiseen käytetyn aineen jättämä jälki. Leimattu myös Correio Aereo, eli lentoposti leimalla Madridissa, kulkenut siis lentona ainakin jonkin osan matkaa. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Espanja oli Sveitsin lisäksi yksi niitä harvoja maita, joihin postikortti sodan aikana meni läpi. Myytiin lähtöhintaan 15€.

Yllä: Helsingistä 18.7.1943 Unkariin lähetetty postikortti. M30 2mk keltainen single, sensuroitu. Taksa: Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton postikorttitaksa (1.10.1942 – 8.9.1944) 2,00mk. Unkari liittyi liittoon 1.12.1942 ja sopimuksen mukaisesti postikortti kulki kotimaan taksalla. Unkariin menneet lähetykset sodan aikana erikoistaksalla ovat harvinaisia. Pienestä nuhruisuudesta huolimatta kysymyksessä on erinomainen kohde. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 34€. Mielestäni halpa hinta tästä vaikeasta kohteesta.

Yllä: Kilosta 24.9.1944 Berniin Sveitsiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 2kpl 3½mk oliivi, yhteensä 7mk. Suomen ja Saksan sensuurit ja kemiallisen sensuurin jäljet. Ehkä junaleimaus ”153”. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk. Sarjassamme kohteita, jotka eivät näytä juuri miltään, mutta ovat kiinnostavia, nimittäin on syytä huomioida ajankohta taas hyvin tarkkaan – 24.9. 1944 postinkulku Suomesta Saksaan oli jo keskeytynyt ja välirauha solmittu 19.9.1944. Posti Sveitsiin kuitenkin yhä kulki, Saksan kautta! Lähetys on ajalta, jolloin Sveitsi oli Ruotsin lisäksi lähes ainoita ulkomaita joihin posti ylipäätään kulki. Hyvä postihistoriallinen kohde ja vaikeampi toisen painoluokan lähetys. Limitti 20€, myyntihinta 22€. Mielestäni halvalla meni. Yllä: Helsingistä 20.2.1945 Lontooseen Englantiin lähetetty lentokirje. M30 10mk Saimaa ja 2½mk punainen leijona, yhteensä 12½mk. Englannin sensuuri. Takaisinlähetetty ”retour”. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, Lentolisä Englantiin (19.2.1945 – 27.2.1945) 4,00mk / 5g = 2*4,00mk = 8,00mk, yhteensä 12,50mk. Erittäin lyhyt taksa-aika 9pv, M30 käyttöajan lyhyimpiä taksoja. Lyhyin on ns. Zeppelin-taksa, jonka virallinen kesto oli vain yhden päivän. Lähtöhinta 30€, myyntihinta 72€.

Yllä: Helsingistä (Helsinki Avion) 7.33.1948 Bambergiin Saksaan lähetetty kirjattu lehtokirje. M30 30mk linja-auto single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, lentolisä Eurooppaan per 5g (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 30,00mk. Sodan jälkeen Saksaan sai lähettää kirjattuja kirjeitä vasta alkaen 23.2.1948. Taksa-aika oli siis 4kk 1vko mittainen.

Tämän kohteen lisäksi oli myytävänä myös toinen ”varhainen” sodan jälkeinen Saksan mennyt pikana lähetetty kirje. Varhainen siksi, että kirje oli lähetetty vuonna 1948 kesäkuussa ja pikakirjeiden lähettäminen tuli tietyille vyöhykkeille mahdolliseksi vasta kesäkuussa 1948. Kirje oli kulkenut brittiläiselle vyöhykkeelle ja sensuroitu brittiläisten toimesta. Näitä tietoja postin avautumisesta Saksaan sain ongittua Esko Seitsosen kokoelmasta LAPOEX-15 näyttelyssä.

Kauemmaksi menneitäkin lähetyksiä oli myytävänä, esittelen tässä kolme.

Yllä: Vaasasta 11.2.1946 Intiaan lähetetty kirje. M30 Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk. Vaikea kohdemaa. Myytiin limitillä 10€, joka mielestäni tämän kohteen hinta oli edullinen, sillä kohdemaa on haastava. Siitäkin huolimatta, että kuori ei ole aivan prima.

Yllä: Karachiin Pakistaniin 7.5.1951 Helsingistä lähetetty lentokirje. M30 35mk Olavinlinna single. Hyvä kohdemaa. Taksa: Kirje ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk, lentolisä per 5 grammaa vyöhyke 3 (1.12.1950 – 30.6.1953) 15,00mk, yhteensä 35,00mk. Limitti 12€, myytiin 33€. Vaikea kohdemaa toi hintaa.

Asko Ivalo toimi ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1926 alkaen 40 vuoden ajan. Hän oli syntynyt 1901 ja kuoli 1968. Ivalo toimi diplomaattina ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Ivalo toimi diplomaattina Tallinnassa, Tukholmassa, Moskovassa, Bulgariassa, Jugoslaviassa, Pariisissa, Haagissa, Ankarassa, Teheranissa, Karachissa, Roomassa ja New Delhissä. Ivalon postia on verrattaen usein myynnissä huutokaupoissa.

Yllä: Helsingistä 11.5.1949 Philadelphiaan USA:n lähetetty painotuotekirjekuori. M30 6mk oranssi single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.7.1948 – 31.10.1949) 6,00mk. Kuori on lähetetty ennen kuin 6mk vihreä ilmestyi. Limitti 20, myytiin 29e.

Tällä kertaa sorruin kurittamaan lompakkoani vähän liiankin kanssa, mutta kaikkia asioita ei keräilijän kannata oman ruokakuntansa kanssa täydellisesti jakaa, joten uskoisin tästäkin selvittävän! Jos pitää osoittaa kohde, jonka hinta oli mielestäni suhteellisen kallis, niin mieleeni tulee sähkösanoman edelleen lähetys kynämitätöidyllä 2mk mustansinisellä merkillä. Edullisia kohteita oli tällä kertaa mielestäni useita.

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

11 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus jatkaa aiempaa malli 1930 paikalliskirjeitä esittelevää artikkelia ja esittelee neljä aiemmin esiteltyjä seuraavaa taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään siis taksoja välillä 1.9.1942 – 30.11.1948.

Viides taksa-aika (1.9.1942 – 30.6.1945), taksa-ajan pituus 2v 10kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. M30 2½mk sininen. 2½mk sininen oli alunperin julkaistaessa (1932) tarkoitettu ulkomaan kirjeen postimaksua varten. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Paikalliskirje Pietarsaaressa 6.5.45. M30 2½mk punainen. Taksa (-20g) 2,50mk. Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943. M30 2½mk punainen. Edelleen lähetetty Helsingissä. 1943 joulumerkit. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945. 2kpl M30 2½mk punainen, yhteensä 5mk. Taksa (21-250g) 5,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 11.1.1943. 2kpl M30 2½mk punainen ja 1mk vihreä, yhteensä 6mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Turussa 9.2.1944. 3kpl M30 2k keltainen, yhteensä 6mk. Kysymyksessä on ns. viinakortti. Leimaus osunut kauniisti oikean puolimmaiseen 2mk merkkiin. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Kemissä 22.1.1944 lähetetty vakuutettu paikalliskirje, eli ei aivan jokapäiväinen vakuutettu lähetys. Lähetyksellä 9mk postitalo, 50p vihreä ja 4kpl 10p harmaa, yhteensä 9,90mk. Vakuutettu summa 3500mk. Päälle kirjoitettu lyijykynällä paino: 35g. Takana paperisinetit. Taksa: Paikalliskirje (21-250g; 1.4.1942 – 30.6.1945) 5,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen 3001-4000mk (IV maksuluokka; 1.1.1935 – 30.6.1945) 1,20mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk, yhteensä 10,20mk. Eli alitaksa 0,30mk. Ilmeisesti laskettu vakuuttamisen taksa väärin. Tämä kohde on näytillä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa. Vakuutetut paikalliskirjeet ovat kohtalaisen harvoin tavattavia kohteita.

Kuudes taksa-aika (1.7.1945 – 15.1.1946), taksa-ajan pituus 6½kk.

Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 2.11.1945. M30 4mk oliivi; tyypillinen käyttö tälle merkille. Taksa (-20g) 4,00mk.Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 8.8.1945. M30 50p vihreä, 1mk vihreä ja 2,5mk punainen, yhteensä 4mk.. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Paikalliskirje 7.9.1945 Helsingissä, 2kpl 2mk keltainen, yhteensä 4mk. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä24.8.1945, 1mk vihreä, 3mk punainen ja 5mk Olavinlinna, yhteensä 9mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 4mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5mk, yhteensä 9,00mk.

Seitsemäs taksa-aika (16.1.1946 – 31.12.1947), taksa-ajan pituus 1v 11½kk. Taksa-ajan aikana perustettiin ensimmäiset (viralliset) paikallistaksa-alueet.

Yllä: Paikalliskirje Porissa 2.8.1946. 6mk punainen. Taksa (-20g) 6,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 8.6.1947. 6mk oranssi. Taksa (-20g) 6,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. (Lisätty 2.2.2014)

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa.

Yllä: Toisen luokan paikalliskirje 11?.1.1947 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 2mk vihreä. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 23.9.1947 Helsingissä. 10mk violetti. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 19.8.1946 Helsingissä (Helsinki 1). M30 1mk vihreä, 3mk keltainen, 10mk sininen, yhteensä 14mk. Lähetetty laivalle. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 13,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 21.10.1946 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 10mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21g-125g) 10,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 18,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 13.11.1947 Helsingissä (takapuolella erinomaisen selvä leimaus). M30 20mk postitalo. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 10,00mk, kirjaaminen 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk, yhteensä 10,00mk. Tasan vuoden pituinen taksa.

Kahdeksas taksa-aika (1.1.1948 – 30.11.1948), taksa-ajan pituus 11kk.

Yllä: Paikalliskirje Turussa 15.10.1948 (Turku 1), M30 7mk punainen. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1948 (Huopalahti). M30 7mk postitalo. Taksa (-20g) 7,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 17.2.1948 (Oulunkylä), M30 1mk vihreä ja 3kpl 2mk vihreä, yhteensä 7mk. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje postiennakolla 2.1.1948 Nakkilasta Toejoelle, jonne saapunut 3.1.1948. Postiennakon määrä 56mk, 10mk violetti ja 5mk keltainen, yhteensä 15mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 7,00mk, posti-ennakko (-5000mk) 1.1.1948 – 30.11.1948 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 16.3.1948 Helsingissä. M30 12/10mk violetti. Taksa (21-125g) 12,00mk.Yllä: Toisen painoluokan kirjattu paikalliskirje 9.7.1948 Helsingissä (Helsinki 6). M30 5mk keltainen, 7mk punainen ja 12mk sininen, yhteensä 24mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 12,00mk, kirjaaminen (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

8 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

60 penniä harmaa loistoleimattu, Turku 16.9.1933

Malli 1930 merkkien musta lammas on epäilemättä 60 pennin harmaa leijonamerkki. Syy tälle ”väitteelle” on se, että merkille ei sitä julkaistaessa vuonna 1930 ollut omaa taksaa, eikä se sopinut varsinaisesti minkään toisen merkin kanssa yhdessäkään millekään julkaisuhetkensä taksalle, eli tarpeelliseksi lisämerkiksikään sitä ei voi kutsua. On tainnut käydä niin, että arvo vain ”unohtui” julkaisuohjelmaan.

Yllä: 60 penniä harmaa numerokuusilo ja leimattu numero nelilö 1929-12 eli tilauserä 178. Leimaus Orimattila 5.4.1935. Huomioitavaa roskan aiheuttama tilapäinen kuvakevirhe leimatun numeronelilön oikeassa yläkulmassa olevassa merkissä M kirjaimen alapuolella.

Ehkäpä ja todennäköisesti juurikin johtuen tästä ”sopimattomuudestaan” 60p merkin painosmäärä oli mallin vuonna 1930 julkaistuista leijonamerkeistä pienin, 2 miljoonaa kappaletta (1,987 miljoonaa; Kauppi 2012*) ja merkistä otettiin vain yksi painoserä: Erä numero 178. Merkillä käytetty paperi on P1 eli lumppupaperi ja merkkien paksuus on yleensä 0,07mm. Liimoitus on Lm1 eli arabikumiliima. Merkin tarkka ensipäivä on luettelon (LaPe 2010) mukaan epäselvä, eli ?.1.1930, mutta päivä on tammikuun alussa.

Yllä: Jonkinlainen tummanharmaan värin tarttuma leimaamattoman merkin takana, luultavasti kysymys on siitä, että liimoituksen jälkeen alla olevasta arkista on tarttunut liimaan väriä

60p merkin myynti lopetettiin vuonna 1936, kiertokirjeellä 4.12.1936. Hannu Kaupin erinomaisessa kirjassa kerrotaan, että erikoisuuksia merkistä tunnetaan ainakin kaksoishammaste ja hammastesiirtymiä.

Kuten jo yllä todettiin, ei merkille löytynyt julkaisuaikanaan mitään sopivaa postitaksaa, joten sen käyttö on pääasiallisesti ollut lisämerkkinä käyttöä, taksanmukaista yksittäispostitetta merkille ei ole. 60p merkkiä on surullisen paljon ylitaksaisilla lähetyksillä, erityisesti siten, että 50p merkin tilalla on käytetty taksasta välittämättä 60p merkkiä, lähetysten ollen näin 10p ylitaksaisia.

Yllä: Tyypillinen 10p ylitaksainen 60p harmaa lähetys. Lahdesta 23.11.1942 Kauhajoelle painotuotteena ( painotuotteen, <50g, taksa 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk ) lähetetty postikortti.

Yllä: Kaksi oikeataksaista 60p lähetystä kirjetaksalla. Vasemmalla 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle lähetetty kirje, jolla 4kpl 5p ruskea, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. 1,20mk punaisen käyttö muualla kuin ulkomaan postikortilla on myöskin vähemmän yleistä. Oikealla kokonaan harmaa kirjelähetys, 2kpl 10p harmaa ja 3kpl 60p harmaa, Hirvensalmelta 4.10.1932, Suolahdelle. (<20g kirjeen taksa oli 2,00mk 1.12.1931 – 15.6.1940)

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014). Kohde on seillä myös 5p ruskee esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Kirje 26.8.1945 Vaasasta Helsinkiin, 8kpl 60p harmaa ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.7.1945 – 15.1.1945) oli 5,00mk. Kysymyksessä 6½ kuukauden taksa-aika.

Kuten vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä aiemmassa kirjoituksessa todettiin, on niillä käytetty usein penniarvoisia merkkejä. 60p merkin yksi ”sopiva” käyttö on ollut toimia vakuutetuilla lähetyksinä täytearvona.

Yllä: Vakuutettu kirje Turusta 23.12.1936 Helsinkiin, vakuutettu 2400 markasta. Kuorella 10p harmaa, 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 2kpl 3mk oliivia M30 leijonamerkkiä, yhteensä 6,90mk. Taksa: II painoluokan (21-125g) kirje (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, vakuutus (III maksuluokka, 2001-3000mk, 1.1.1935 – 30.5.1945) 0,90mk, yhteensä 6,90mk.

Yllä: 60p merkki täytearvona Ruotsiin, Göteborgiin Helsingistä 14.4.1932 kulkeneella kirjeellä. Merkkeinä 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. Ketjuleima on osunut sopivasti 20p vaalean vihreän keskelle. Taksa: Kirje Pohjoismaihin (<20g; 1.12.1931 – 31.10.1936) 2,00mk.

Yllä: Pika-lentokirje Ruotsiin, Tukholmaan 19.11.1936 Helsingistä. Kuorella 5p ruskea, 10p harmaa, 60p harmaa, 1,25mk keltainen, 3mk oliivi ja 5mk olavinlinna, yhteensä 10mk – aikamoinen merkkien ilotulitus, kun vaihtoehtona olisi ollut käyttää yhtä 10mk ”Saimaata”. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk.

Ehkäpä sopivin ja Hannu Kaupinkin* (s. 126) mukaan ”mielenkiintoisin” käyttö 60p merkille on sen käyttö parina ulkomaan 1,20mk (1.1.1922 – 30.11.1931) taksaisella postikortilla.

Yllä: Kaksi 1,20mk ulkomaantaksaista postikorttia, joiden taksa on rakennettu 60p harmaan paria käyttämällä. Ylempi kortti 25.9.1931 Lontooseen Englantiin Helsingistä ja alempi 23.5.1930 Helsingistä Schaffhauseniin, Sveitsiin. Sveitsiin menneellä kortilla leima on osunut sattuvasti, vaikkei nappiin.

Kuvakevirheitä (levyvirheitä) 60p harmaalle merkille löytyy luetteloista** parisenkymmentä (Saarinen 4kpl + tilapäiset, Fellman 14kpl, Simberg – Vuorenmaa 7kpl) – osa näistä samoja.

Yllä: Malliksi muutama 60p harmaan kuvakevirhe kenttänumeroineen.

En ole kuvakevirheitä varsinaisesti jahdannut, mutta jos on ”silmille pompannut” niin olen ottanut talteen. Alla olevassa kuvassa listattu kaikki luetteloiden tuntemat 60p harmaan kuvakevirheet.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Hannes Saarinen, Levyvirheluettelo – III osa, 1948, Suomen Postimerkkeily Oy, J. Simeliusen perillisten kirjapaino Oy, Helsinki

Mauri B. Fellman, Malli 1930 jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino 1984

Jan Simberg & Markku Vuorenmaa, Malli 1930 leijonamerkkien levytunnusluettelo, Ecapaino, Lahti 1983

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

8 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lähetysten vakuuttaminen on yksi postin asiakkailleen tarjoamista palveluista, jonka käyttö tuli kyseeseen lähetettäessä arvotavaraa tai arvopapereita. Vakuutusmaksut laskettiin kotimaassa markkamäärän mukaan, mutta ulkomaille lähtevissä lähetyksissä käytettiin koko M30 merkkien käyttöajan kultafrangimääräistä vakuutusmaksujen laskuperustetta, eli suomen markkoina ilmoitettu määrä ”käännettiin” kultafrangimääräksi, jonka mukaan vakuutusmaksu määräytyi. Vakuutettujen lähetysten taksoja laskettaessa tulee ottaa huomioon, että lähetyksen normaalitaksan (esim. kirjeen tai paketin taksa) lisäksi lisättiin aina lähetyksen kirjaamismaksu, jonka jälkeen laskettiin vakuutusmaksu. Tämä yksinkertainen asia on mm. tunnetuista taksaluetteloissamme jäänyt ilman mainintaa ja siksi aiheuttanut keräilyä aloittaville päänvaivaa.

Yllä: Ote vuoden 1944 postisäännöstä soveltamismääräyksineen – soveltamismääräysten II luvun 13§ 9 momentti. (lisätty 17.2.2014)

Vakuutettuihin lähetyksiin tuli kiinnittää vakuutuslipuke eli V-lipuke, jotka oli merkitty juoksevalla numeroinnilla välillä 1-1000. Samaa lipuketta käytettiin kotimaassa ja ulkomailla. Lipukkeen paikka kuorella oli säädelty ja lisäksi se, että lähetyksen paino tuli kirjoittaa lipukkeen alapuolelle. (lisätty 17.2.2014)

Yllä: Billnäsistä (Pinjainen) 3.1.1933 Ryttylä Asemalle lähetetty 563,45mk:n arvosta vakuutettu kirje. M30 merkit: 2kpl 20p vaalean vihreä, 50p vihreä ja 5mk olavinlinna, yhteensä 5,90mk. Saapunut Ryttylään 4.1.1933. Takana näkyvät 5kpl Billnäsin postitoimiston vahasinettiä. Taksa: Kirje (<20g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, vakuuttaminen (I maksuluokka, – 1000mk; 15.1.1926 – 31.12.1934) 0,40mk,vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk ja vakuutetun lähetyksen laskeminen (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk, yhteensä 5,90mk. Tällä lähetyksellä on mukana kumpikin postin ”lisäpalvelu”.

Vakuutusarvoon liittyvän vakuutusmaksun lisäksi postin vakuutettuihin lähetyksiin liittyviin lisäpalveluihin liittyi vakuutetun lähetyksen lakkausmaksu, eli nykysuomeksi sinetöinnistä (vaha tai paperisinetti) suoritettava maksu ja vakuutusarvon laskemisesta suoritettava maksu. Lisäpalvelut ovat tietysti ”mukava” lisä vakuutettujen lähetysten taksoissa. Vakuutusarvon laskeminen poistui ”tarjottavista palveluista” taksaluetteloiden mukaan v. 1934 lopussa; todellisuudessa palvelu säilyi kyllä postin valikoimassa (vaikka sitä ei taksaluetteloissa luekaan) – siksi luetteloita tutkimalla voi v. 1934 jälkeen lähetetty vakuutettu kohde vaikuttaa alitaksaiselta, vaikka se taksanmukainen olisikin. Joskus lähetyksiä tutkiessa vaikuttaa siltä, että lakkaus ja vakuutusarvon laskemisesta otettavia maksuja otettiin vähintäänkin satunnaisesti, sillä postin leimoin leimatuissa sinetöidyissä kohteissa ei aina ole sinetöintimaksua ainakaan merkeillä maksettu, myöskään vakuutusarvon laskemisesta otettua maksua ei merkkeinä usein löydy.

Lisäys 17.1.2014: Huom! Mattilan ja Rasehornin taksaluetteloiden välillä on ristiriitoja 1.9.1942 alkaen lähetyksen lakkauksen taksan osalta. Rasehorn mainitsee, että lähetyksen lakkauksen taksa oli 1.9.1942 – 1.7.1945 1,00mk ja Mattilan mukaan taksa on tuohon aikaan vielä 0,50mk. Tässä kohtaa on uskominen Rasehornin luetteloa.

Yllä: Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetty 1105mk:n arvosta vakuutettu kirje. M30 merkit 2kpl 5p ruskea, 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk.

Vakuutusmaksut kotimaassa ja ”ulkomaille” olivat erisuuruiset, mutta vakuutusmaksut Pohjoismaihin olivat samat kuin kotimaassa. On kuitenkin huomattava, että Viron ja Latvian kanssa tehdyt postisopimukset, jotka muuten ”oikeuttivat” pohjoismaisen taksan käytön eivät koskeneet vakuutusmaksua. Samaten Saksan kanssa tehty sopimus ei sisältänyt vakuutusmaksua. Vakuutettujen lähetysten yhteydessä on myös todettava, että Saksan kanssa tehdyn postisopimuksen mukaan myös kirjaus tuli suorittaa ulkomaan taksan mukaan.

Kotimaan vakuuttamisen taksat muuttuivat M30 käyttöaikana harvoin, koko käyttöaika käsittää vain neljä taksa-aikaa. Kuitenkin yhdistettynä kuuteen lakkausmaksutaksaan, lähetyksen laskemisen maksuun ja yhteentoista kirjaamismaksuun ja useisiin eri lähetyslajien taksoihin on mahdollisia taksakombinaatioita ”aivan riittävästi”. Lisäksi tietysti tulevat kaikki ulkomaan taksat! Vakuutetut lähetykset ovat siis kiinnostava kokonaisuus ja epäilemättä tämän ovat monet huomanneetkin.

Yllä: Paraisilta 26.6.1945 Turkuun lähetetty 8102mk:n arvosta vakuutetun toisen painoluokan kirjeen etusivu. M30 merkkeinä 2kpl 10p harmaa, 2kpl 1,5mk harmaa ja 9mk postitalo, yhteensä 12,20mk. Vakuutetuissa kirjeissä on usein käytetty pieniä arvoja taksan kasaan saamiseksi ja tulee ymmärtää, että vuoden 1945 jälkeen tavattavilla vakuutetuilla lähetyksillä voi olla (ja on!) käytetty lähetyksillä harvoin tavattavia 5p, 10p, 20p ja 25p sellupaperisia leijonamerkkejä. Kannattaa siis tutkia merkeissä käytetty paperi tällaisten lähetysten osalta. Taksa: Kirje (21-250g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (IX maksuluokka, 8001-9000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 2,70mk, yhteensä 12,20mk.

Yllä: Vakuutettu pikakirje 6.11.1944 Lohjalta Kälviälle. Vakuutusmäärä 1275mk. 2kpl 7mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa leijonamerkki, yhteensä 14,60mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaaminen 1.9.1942 – 1.7.1945 1,00mk, pikalisä 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä, 14,60mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Parolasta 3.4.1946 Puolangalle lähetetty, 1600mk:n arvosta vakuutettu 1,3kg painanut vaatepaketti. M30 merkkeinä 20mk postitalo ja 10mk sininen leijona, yhteensä 30mk. Taksa: II painoluokan (1 – 3kg) paketti (16.1.1946 – 31.12.1946) 20mk, kirjaaminen (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.7.1945 – 30.6.1950) 2,00mk, yhteensä, 30,00mk. Taksan mukainen.

Yllä: Vakuutettu paketti 18.6.1948 Lahdesta Pyhäjoelle, jonne saapunut 20.6.1948 ja kuitattu 21.6. Postinkantajan pyöreä leima 571. Paketissa kulkenut 1,6kg vaatetavaraa vakuutettuna 2000mk:n arvosta. M30 merkkeinä 2mk vihreä, 4kpl 8mk violetti, ja pakettikortin taakse kiinnitetty 10mk violetti leijonamerkki, yhteensä 44mk. Lähetyksen taksa: II painoluokan (1-3kg) paketti kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 30,00mk, kirjaus 1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.7.1945 – 30.6.1950) 2,00mk, yhteensä 44,00mk.

Yllä: Vakuutettu kirje Yttilästä 24.5.1961 Helsinkiin. M30 / M54 sekapostite ja M30 käyttöajan postitoimiston loppuunkäyttöä; 2kpl M54 30mk sininen ja 2kpl M30 1mk vihreä, yhteensä 62mk. Vakuutettu 500mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 62,00mk. (Lisätty 19.1.2014)

Kokoelmassani on vain vähän ulkomaille kulkeneita vakuutettuja lähetyksiä, ne ovatkin harvinaisempia kuin kotimaan vakuutetut lähetykset, mutta niitäkin kyllä liikkuu.

Yllä nähtävänä ehkä kiinnostavin vakuutettu lähetykseni on tämä 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Yleensä voidaan sanoa, että vakuutettujen lähetysten lähettäjä tiesi missä osoitteessa vastaanottaja oli. Tämä kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutuksen arvon laskeminen voidaan myöskin todeta kuoren päälle kirjoitetusta tekstistä ”Assureras med 600:- sexhundra mark” ja tekstin alle kirjoitetusta ”Frs. 78,30” eli kuudensadan markan arvosta vakuuttamisarvoa vastaava summa kultafrangeissa.

Yllä: Espanjaan, Madridiin 16.3.1936 Raumalta lähetetty vakuutettu kirje. Kirje on kulkenut Ranskan kautta pyrenneiden vuoriston halki (takana kauttakulkuleima Perpignan 21.3.1936) ja saapunut perille Madridiin 23.3.1936 arvolähetysten toimistoon (Valores Declarados, Madrid). Ensimmäisen luokan kirjetaksa ulkomaille (<20g) on ollut (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutus on ollut 2000,- markan arvosta, joka on vastannut 166,67 kultafrangia. Käytetyt M30 merkit ovat 2kpl 3mk oliivi ja 1mk oranssi leijona.

Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 14.10.1939 Tukholmaan. Vakuutusmäärä 2000mk. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa, yhteensä 4,60mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, yhteensä 4,60mk. (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Vakuutettu kolmannen painoluokan kirje 15.6.1952 Helsingistä Örebrohon Ruotsiin. 2kpl 35mk olavinlinna ja 25mk sininen M30 leijonamerkki, yhteensä 95mk. Vakuutusmäärä 4500mk ja kirjeen painoksi kirjoitettu 150g. Taksa: Kirje (126 – 500g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 60.00mk, kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, vakuuttaminen (4001-5000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 10,00mk, yhteensä 95,00mk. (Lisätty 3.5.2014)