Viron erillistaksa

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

25 marraskuun, 2021 By Mikael Collan

Suomen Filatelistiseura, lähes kolmensadan keräilijän pääkaupunkiseudun kerho vietti satavuotisjuhliaan Lauttasaaressa maanantaina. Koronan takia myöhästyneet juhlat eivät millään tavalla myöhästymisestään kärsineet, vaan paikalla oli suuri joukko seuran jäseniä ja muita satavuotista taivalta juhlistamaan tulleita. Juhlassa jaettiin kaksi Fieandt mitalia, kunniajäsenyys Seppo Laaksoselle ja suuri joukko kerhon sisäisiä mitaleja sekä muutamia Filatelistiliiton pro philatelia mitaleja. Näiden saajista yksi oli M30 keräilijänäkin tunnettu Carl Appelberg.

SF 100-vuotisjuhlassa jaettiin tukku mitaleita ansioituneille kerholaisille. Kuvassa Seppo Laaksonen vastaanottaa kunniajäsenyyden.

Vuoden 2022 alusta SF:n puheenjohtajana aloittaa M17 keräilijänä tunnettu Pekka Lempiäinen edellisen puheenjohtajan Jouko Mattilan jäädessä hyvin ansaitusti ex-puheenjohtajan statuksella hommasta ”eläkkeelle”. Mikäli yhtään mitään olen ymmärtänyt on Mattilan kaudella Seuran talous saatu tasapainoon ja kaikenlaisista epäonnisista tapahtumista huolimatta tulevaisuus näyttää nyt valoisalta. Juhlapaikkana oli Lauttasaaressa sijaitseva Poliisien kesäkoti ja sen juhlasali. Pahaksi onnekseni nyrjäytin nilkkani paikalle tullessani parkkipaikalla, kun en katsonut eteeni ja astuin kuivuneen lätäkön jättämään koloon. Marraskuinen ilta oli tummunut täyspimeydeksi. Pimeys ja nyrjähdyskään eivät kuitenkaan pilanneet illan tunnelmaa, joka oli lämmin ja iloinen. Sitäpaitsi tarjottu ruoka oli aivan erinomaista. Syvä kumarrus satavuotiselle Seuralle ja onnea seuraaviin sataan vuoteen!

Marraskuussa päättyivät myös Huutokortti ja Suomen Postimerkkilehden huutokaupat. Huutokortissa ei ollut varsinaisesti mitään erikoisempaa M30 tavaraa myytävänä. Mainittakoon kuitenkin kaksi Viroon kulkenutta Suomen ja Viron kahdenvälisen taksan mukaisesti kulkenutta kirjettä, yksi kenttäpostiin vuoden 1943 jouluna lähetetty M30 painotuote ja siisti lentokirje Ruotsiin 3mk tummanoliivin leijonamerkin yksittäiskäytöllä. Mielenkiintoinen oli myös lentokirje Viroon vuodelta 1940 marraskuulta – kohde oli ikävä kyllä ns. ikkunakuori ja siksi vastaanottajan tiedot eivät käyneet siltä ilmi – takana kuitenkin oli saapumisleima Suomenlahden toiselta puolelta. Kuten tiedetään oli Suomen ja Viron välinen sopimustaksa voimassa joulukuun alkuun 1940, tuolloin Viro oli jo Neuvostoliiton miehittämä. Viimeisen sopimuksenmukaisen taksa-ajan kirjeet ovat kohtalaisen vaikeita ja lentokirjeet sitäkin vaikeampia… asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen, nimittäin Kaleva-matkustajakoneen alasampumisen jälkeen lentoposti Viroon lakkasi ja näin ollen lentokirjeitä Viroon ei oikeastaan olekaan. Kohteelle oli maksettu lentolisä, mutta se lienee mennyt lahden yli laivalla. Nämä asiat huomioon ottaen kyseinen kohde on vähintäänkin kiinnostava. Kympin lähdöllä, joka oli myös kohteen myyntihinta se ei ostajalleen ollut suuri uhraus.

Viroon lähetetty lentokirje. Helsinki 21.11.1940 takana päivämäärältään epäselvä saapumisleima Tallinnasta. Taksa: Kirje (-20g) Viroon (16.6.1940 – 31.11.1940) 2,75mk + kirjeen lentolisä (per 20g) Viroon (5.1.1929 – 16.6.1940) 1,00mk = 3,75mk. Kulkenut laivalla Suomenlahden yli, koska lentotoiminta oli Viroon keskeytyksissä Kalevan alasampumisen takia. *Kiinnostava.*

Suomen Postimerkkilehden 105 huutokaupassa oli myytävänä kolmisen kymmentä M30 kohdetta. Mitään suuria ihmeitä ei kaupan ollut, mutta kerrottavaa aina löytyy. Mukana oli muutamia firmarei´iteitä, jotka menivät kaupaksi, samaten muutamia muita erikoisuuksia, joista korkeaan hintaan asti nousi 3mk punaisen leijonamerkin vertikaalinen siirtymä, joka myytiin 39 eurolla. Tämän merkin siirtymät eivät ole erityisen harvinaisia. 5mk sinisen leijonamerkin tarttuma myytiin 23 eurolla. Kotimaan lentokohteista lentokirje 20mk pohjataksalla jäi myymättä ja kirjattu lentokirje meni kaupaksi kahden euron pohjilla. Kohteella ollut 25mk puunhakkaajamerkki oli kulmastaan rikki, tämä vaikutti asiaan.

Kohde, jossa oli kaksi kirjettä 1930-luvulta. Lentokirje Kanarian saarille ja kirje Yhdysvaltoihin. Kanariansaarille oli käytössä vyöhykkeen 6 lentotaksa 7mk per 20g, samaan aikaan kun lentotaksa Eurooppaan oli 2mk per 20g.

Erä, jossa oli kaksi kohdetta, lentokirje Las Palmasiin vuodelta 1932 ja osoiteselvityksen takia avattu kirje Yhdysvaltoihin vuodelta 1934, meni kaupaksi kolmella eurolla. Erän toinen kohde, lentokirje Las Palmasiin on siksi kiinnostava, että Kanarian saarille oli käytössä oma taksansa, vaikka saaret kuuluvatkin Espanjalle. Lentotaksana käytettiin vuonna 1932 samaa taksaa kuin muulle vyöhykkeelle 6, eli Pohjois-Afrikkaan lähetetyille lentokirjeille. Vaikka kirjeen kunto olikin aikamoisen ”kokenut” ei se kolmen euron hinnalla varmasti kyyneltä ostajansa silmään saa.

Muita mielenkiintoisia olivat hyvän näköinen useita leimoja kantava 2mk tummansinisen merkin yksittäiskäyttö Argentinaan. Kiinnostavaa kuoressa oli se, että se oli leimattu postinkantajan numeroleimalla, joka ulkomaanlähetyksillä on vaikeampaa löytää. Kuorta arvostettiin 36 euron verran. Kuubaan lähetetty ensilentokuori vuodelta 1949 nousi 42 euroon saakka. Tällä kertaa ensilentokuori oli M30 kohteista kaikkein kallein.

Hieman tulee sellainen olo, että kovia M30 kohteita on ollut jokseenkin nihkeästi myytävänä viimeaikoina. Kaikenlaista pikkumukavaa onneksi sentään on tarjolla.

HTO 54. – Ei ihmetekoja

21 toukokuun, 2021 By Mikael Collan

*M30 1½mk harmaa leijonamerkki loistona – tällä kertaa 112 euroa ja rapiat päälle. Kuva HTO huutokaupasta.*

HTOn järjestysnumeroltaan 54. huutokauppa päättyi torstaina 20.5. Tällä kertaa mukana oli kohtalaisen runsaasti M30 kohteita, niin filateliaa kuin postihistoriaakin. Filateliaa kolmisenkymmentä ja postihistoriaa yli viisikymmentä kohdetta – eli huudettavaa lukumääräisesti oli paljon. Loistoleimaisia leijonamerkkejä oli myytävänä runsaasti ja halvimmat lähtöhinnat oli asetettu kymmeneen euroon kappaleelta. Monen merkin hinta nousi limitistä, osan vähemmän osan enemmän – hurjimpia nousuja nähtiin 8mk vihreän ja 20mk sinisen merkin yli neljän kympin nousseiden hintojen lisäksi 1½mk harmaan merkin hurjan 112 euron ylittäneen loppuhinnan osalta. Kohtalaisen kova hinta. Keltaisen 5mk merkin, jonka väri oli levinnyt painossa ”näyttävästi” hinta kipusi kuuteen kymppiin. Filatelia teki kauppansa hyvin, sillä myymättömäksi ei jäänyt montakaan kohdetta.

Postihistoriapuolella kotimaassa lähetetyistä lähetyksistä hinnannousua koki 1,25mk ehiökortti, jolle oli maksettu pikalisä 4mk – kortti oli kulkenut vuonna 1935. Hinta nousi yli neljän kympin. Sähkösanoman sisältänyt kuori kotimaan perustaksalla myytiin 33 eurolla ja erä kotimaan lentolähetyksiä vähän yli 15 eurolla – mukana erässä oli yksi kotimaan lentopainotuote M54 sekapostitteena. Näitä vastaavia on viimeaikoina liikkunut jonkin verran ja samaa vauhtia on tunnettujen kotimaan lentopainotuotteiden määrä kasvanut ja lienee tällä hetkellä noin viitisenkymmentä. ASEA firmareijitetty kotimaan postikortti meni kympin pohjilla ja aikamoisen vaikea postiosoitus 20mk sinisen merkin singlellä vuodelta 1952 myöskin pohjillaan 12 euroa. Mielenkiintoinen, mutta erittäin heikkoleimainen pikkupaketti 50mk Tammerkosken silta merkillä jäi 50 euron pohjillaan myymättä. Laatikko on hieno, mutta se on hyvin vaikea saattaa kokoelmakehysten sisälle. Myöskin 8mk violetti merkki ihan asiallisella siirtymällä kuorella jäi myymättä kympin pohjilla. Kuori ei ollut mikään ”morsian”, joten ehkä se pelotti ostajia.

Lentopostikortti 13.7.1939 Helsingistä Tallinnaan. Taksa: Postikortti Viroon (1.12.1931-15.6.1940) 1,25mk + postikortin lentolisä Viroon (28.4.1928-15.6.1940) 0,50mk = 1,75mk. *Kuva HTO huutokaupasta.*

Lentopostikortti Viroon vuodelta 1939 nousi aina 42 euroon saakka. Lentopostikortit Suomenlahden Etelä-puolelle ovat vaikeita kohteita kahdenvälisen taksan aikana, vaikka niitä jonkin verran liikkuukin. Toinen postikortti Viroon vuodelta 1940 myytiin kympin pohjillaan tämä oli seilannut Viron puolelle. 8mk leijonamerkki singlenä lehtikääreellä Ruotsiin myytiin myöskin kympin pohjilla. Saksan erikoistaksainen 2,75mk singlellä lähetetty kirje Itävaltaan, tai no siihen aikaanhan Itävalta oli osa Saksaa, jäi myymättä 25 eurolla. Kuori oli asianmukaisesti sensuroitu Saksassa. Aikoinaan tällaisista kuorista sai pulittaa vähintään tuplahinnan verrattuna tämänkertaiseen limittiin, mutta ajat ovat muuttuneet. Vaikka vastaavia on tullut jonkin verran esiin, ei näitä ensimmäisen Saksan erikoistaksa-ajan singlejä kuitenkaan puissa kasva vieläkään. Myöskään toisen taksa-ajan 3½mk oliivi single jäi myymättä – se tosin oli vähemmän yllättävää – kohde ei ole kovin harvinainen.

Postikortti Raumalta 26.3.1951 New Plymouthiin Uuteen Seelantiin, josta lähetetty edelleen Australiaan toukokuussa (n. 2kk myöhemmin). Kokenut kohde, mutta hyvä merkin käyttötarkoituksenmukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1949-31.12.1951) 12,00mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Sensuroitu kirjattu pankin kuori Englantiin vuodelta 1939 PC66 sensuurilipukkeella myytiin noin kahdella kympillä, postikortti Jugoslaviaan 2mk violetin singlellä nousi yli neljän kympin ja Unkariin 2mk punaisella merkillä vuonna 1940 lähetetty postikorttikin kipusi yli kolmen kympin. Argentinaan 25mk sinisen singlekuorella lähetetty kirje nousi vain 12 euroon, vaikka kohdemaa oli kohtalainen. Mielenkiintoinen oli 12mk punaisella leijonamerkillä maksettu postikortti vuodelta 1951, joka oli lähetetty Uuteen Seelantiin ja sieltä edelleen Australiaan. Vaikka kohde oli ”kokeneen” näköinen, niin pitkä oli sen kulkema matkakin ollut. Loppuhinnaksi tuli yli 60 euroa. Kallein M30 postihistoriakohde oli Lounais-Afrikkaan lähetetty lentokirje vuodelta 1946, josta kilvoiteltiin aina 65 euroon saakka. Tällä kertaa postikortteja oli paljon myytävänä. Ehiökortien osastolla oli myytävänä kaksi M30 ehiöiden paluukorttia lisämerkein, kumpikin teki kauppansa.

Kuten voidaan huomata mitään aivan erikoista ei tällä kertaa myytävänä M30 osastoilla ollut – ehkäpä siksi kävin kurkkaamassa mitä M17 osastolle kuuluu ja siellä oli kova ”pauke ja rytinä” kuten yleensä – kotkamerkin, M17 merkin ja Waasan mallin merkin epäpyhä kolminaisuus ulkomaille oli myytävänä vahvojen saatesanojen kera. Kohde nousi satasen pohjista yli kuuden sadan – minulle jäi tästä kohteesta hiukan filateelinen maku suuhun. Sitävastoin toinen kiinnostava kohde, M17 5 pennin merkin erittäin voimakas siirtymä ei ollut filunkia nähnytkään ja siksi kohteen hinta nousi yli neljän sadan euron. En muista nähneeni yksittäisestä M30 merkistä koskaan maksetun yhtä kovaa hintaa.

Iso LaPe 2021 luettelo

14 helmikuun, 2021 By Mikael Collan

LAPE 2021 Erikoispostimerkkiluettelo, eli tuttavallisemmin ”iso Lape” julkaistiin tammikuun lopussa 2021. Ison Lapen julkaiseminen on aina jonkinlainen merkkeilijän juhlapäivä, sillä tämän noin kymmenen vuoden välein ilmestyvän suomalaisen filatelian kokonaisvaltaisimman luettelon ja hinnaston ilmestyminen on odotettu ja aina tunteita keräilijöissä herättävä tapahtuma. Nykyään luetteloa julkaisee Naantalista käsin operoiva Suomen Filateliapalvelu ja luettelo rakennetaan käytännössä yhtiön panoksin ja talkoovoimin. On tärkeää ymmärtää, että luettelon sisältö on suurelta osin keräilijäkollektiivin tekemää, eikä suinkaan yksin julkaisevan yhtiön kirjoittamaa. Oma kiinnostukseni, kuten yleensä, keskittyy Lapenkin osalta sen M30 merkkejä, ehiöitä ja postihistoriaa käsitteleviin osiin.

M30 asiaa luettelossa on useassa kohdassa. Yli 900-sivuisen luettelon alkupäässä kerrotaan postilähetysten keräilystä (alkaen s. 11). Tässä yhteydessä esitellään kuvin myös useita M30 kohteita. Osastoon kuuluu myös sivuilla 18-20 oleva eri lähetyslajien ja lisäpalveluiden harvinaisuutta käsittelevä taulukoita sisältävä katsaus. Näiden taulukoiden osalta on M30 osalta vedetty hieman mutkia suoraksi. Osin ongelmat johtuvat asian vaikeudesta mm. siitä, että M30 käyttöaika oli yli 30 vuotta ja tästä johtuen erilaisten postitteiden harvinaisuus riippuu voimakkaasti myös käyttöajasta. Esimerkiksi postiosoitusten harvinaisuus vaihtelee 1930-luvun alun ja muiden M30 käyttöaikojen välillä radikaalisti. Toisaalta mukana on myös kohtalaisen selkeitä harvinaisuuden arviointiin liittyviä ongelmia.

Tästä syystä olen koonnut hiukan laajemman vain mallin 1930 käyttösarjan oikeataksaisten postihistoriakohteiden suuntaa-antavan harvinaisuustaulukon, jossa lähtökohtana on se, että käyttöaika on määritelty kymmenluvuittain 30-luku, 40-luku ja 50-60 luvut ja harvinaisuusaste on määritelty erikseen eri taksa-alueille lähetetyille kohteille. Mukana on LaPessa määriteltyjen lisäksi perus lentotaksainen lähetys (ilman muita palveluita), saantitodistukselliset lähetykset sekä erilaisten erikoistaksojen lähetykset eri lähetyslajeilla. Mukaan on otettu myös sähköpostiosoitus. Olen lisäksi merkinnyt lähetyslajit lisäpalveluineen, joita ei oman tietoni mukaan tunneta lainkaan. Harvinaisuuden ”lajit”, eli mitä ”ärrät” tarkoittavat, ovat muuten samat kuin mitä Lapessa on käytetty. Kaikki arviot ovat omiani, samaten mahdolliset virheet. Taulukossa pyritään arviomaan kohteita siten, että mukana on mainittu lisäpalvelu yksin perustaksan kanssa. Esimerkiksi kirjattu kirje kotimaassa 30-luvulla on R0. Taulukko EI ota kantaa esimerkiksi kotimaan 30-luvun kirjatun pikakirjeen harvinaisuuteen, mutta sen harvinaisuus on siis vähintään kirjatun kirjeen tai pikakirjeen harvinaisuus, kumpi sitten näistä harvinaisempi sattuu olemaan – yleensä useiden lisäpalveluiden yhdistelmät ovat harvinaisempia kuin nämä palvelut yksin – toki tähänkin on poikkeuksia, erityisesti lentolisän tullessa mukaan kuvioon.

*Taulukon arvioista ja virheistä vastaa yksin kirjoittaja*

M30 harvinaisuustaulukko PDF tiedostona Lataa

Taulukko kuvastaa omaa tietämystäni ja se voi muuttua milloin tahansa, uusia kohteita pullahtelee esiin vähän väliä, joten harvinaisuus ei ole muuttumaton asia. Hinnoittelusta totean vain, että annan markkinoiden hoitaa sen ja, että luettelossa on merkkikohtaisiss määrittelyissä mielestäni osuvasti pystytty antamaan osviittaa siihen miten vaikeampien M30 kohteiden hinnoittelu m30 single-kohteiden osalta menee.

Sivulta 332 alkava M30 yleismerkkisarjan perustietoesittely on erinomainen ja tarjoaa niille, jotka eivät M30 käsikirjaa koskaan ole avanneet aivan loistavan mahdollisuuden tutustua M30 maailmaan. Esitellyt kohteet tulevat parhaasta M30 kokoelmasta ja niitä kelpaa katsella. Esittelyn jälkeen ovat merkkikohtaiset hinnoittelut, joihin minulla ei ole nokan koputtamista.

Sivulta 806 alkaen kerrotaan M30 ehiöistä. Mukaan on tullut jonkin verran uutta tietoa, mm. liittyen erikoisuuksiin, mutta mielestäni ehiöiden hinnoittelu ei ole kaikilta osiltaan mennyt aivan nappiin. Olen huomaavinani samanlaista ”alihinnoittelua” kuin mitä ehiöaitouttajamme Juhani Pietilä on havainnut koskien varhaisempia ehiöitä Abophilin uusimmassa numerossa. Vastaavalla tavalla on tainnut siis käydä M30 ehiöiden osalta. Tässä on kuitenkin otettava huomioon muutamia asiota – nimittäin sellaisia, että siinä missä postimerkkien ja postihistorian keräilijöitä on nykyään entistä vähemmän on ehiökeräilijöitä vieläkin vähemmän. Kun kysymyksessä on markkinahinnoittelu on toisaalta järjetöntä ladata luetteloon super-kovia hintoja, jotka eivät koskaan voi toteutua, mutta toisaalta myöskään alihinnoittelu siten, että luettelohinta alittaa markkinahinnat selvästi ei ole paras tapa toimia.

Huomaan mm. että Viron taksan mukaisesti Viroon kulkeneiden ehiöiden hinnat on asetettu n. 15-25 euron luokkaan – pidän tätä hinnoittelua edullisena varsinkin paluukorttien osalta. Samaten Saksaan lähetettynä 1,75mk keltainen ehiö, joka on hinnoiteltu 80 euroon ei kuullosta erityisen hintavalta. Toki muihin, vastaavan taksan päällepainamaehiöihin on merkitty hinnaksi LP eli ”liebhaber preis” – asianharrastajan eli amatöörin hinnoittelu, joka yleisesti sanoen tarkoittaa, että hinta määräytyy markkinoilla. Mitään sen suurempaa en siis näissä huomaa, mutta sanonpa sen, että olen valmis heti maksamaan Viroon lähetetyistä siisteistä 1,25mk postikorttitaksalla lähetetyistä 1,25mk kaksois-ehiöistä luettelohinnan. Huomaan myös, että ehiökorttien ilmestymispäiviä ei ole mainittu – joku etiäinen huutaa korvaani, että joskus aiemmin ne on ollut ilmoitettuna.

Näitä pieniä huomioita liian vakavasti ottamatta totean, että on hienoa, että olemme saaneet uuden luettelon. Se on komea kirja, jota kelpaa esitellä ja jonka sisältämä tietomäärä reippaasti ylittää esimerkiksi vastaavan ruotsalaisen opuksen. Silloin kun ollaan parempia kuin ruotsalaiset ei voi muuta kuin hymyillä.

Hellman 117 Naantalissa

14 maaliskuun, 2020 By Mikael Collan

Kevään Hellman-huutokauppa Naantalissa pidettiin tänään. Edeltävän yön aikana oli satanut ”maaliskuun ensilumi” ja keli oli jonkin verran pakkasella, kun hiukan aamukahdeksan jälkeen käänsin moottoritielle suuntana armon laakso. Sään jumalatar pani parastaan, keli oli kuin morsian – kuulas ja aurinkoinen. Olin pikaisesti vilkaissut mitä myytävänä oli ja odotukset eivät olleet kovin korkealla, sillä M30 osastossa ei ollut näyttänyt olevan erikoisempaa myytävänä – kuitenkin juuri sen verran, että päätin nostaa kytkintä.

Lähtökohtaisesti filatelisteille oli tietysti mukavaa ohjelmaa tiedossa, sillä tiedossahan on, että Naantalissa on yleensä hyvä meininki, koska huutokaupat ovat tyypillisesti keräilijöiden kokoontumisajoja, sillä näitä ”fyysisiä” huutokauppoja nykyään järjestää oikeastaan vain enää Hellman. Paikalla olikin suuri osa eturivin näyttelyfilatelisteistamme ja paljon muitakin keräilijötä – mukana myös ulkomaisia vahvistuksia Itä-rajan takaa sekä kauempaakin. Tylsää ei tule ja saman henkistä juttuseuraa löytyy. Maailmalla riehuva koronavirus ei ollut lannistanut filatelisteja. Lisäksi huutokauppapaikalla on tyypillisesti tarjottavana pikku-nakerrettavaa ja tällä kertaa sen lisäksi tarjottiin lounaaksi loimulohta lämpimänä vastaloimutettuna. Myytävänä oli mm. Zeppelin virhepainama kuorella ja Erkki Toivakan ”Postal History of the Åland Islands”-kokoelma – muun myytävänä olleen tavaran lisäksi. Mutta pysyttelen tässä M30 asiassa, kuten yleensä.

*Palaset kolmen eri M30 merkin ehdotearkeista. Myytiin 30 euron limitillä. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman huutokaupat.*

Filateliapuolella myytävää oli kohtalaisen niukasti, vain neljä kohdetta – näistä erilaisia pikkuerikoisuuksia, eli hammastesiirtymiä, reijitteitä ja laskoksia sisältänyt levyllinen meni maailmalle 45 eurolla, keltaisen 1,25mk/50p päällepainamamerkin päällepainaman siirtymä parin kympin pohjilla, 5mk keltaisen merkin hammastamaton pari arkin reunasta löysi uuden kodin 55 eurolla, ja ehdotearkeista peräisin olevat isot ryhmät 1,25mk/50p keltaisesta, 4mk postitalosta ja 10mk Saimaa-merkistä kolmella kympillä. Tähän viimeiseen kohteeseen liittyi eräs ”jännä juttu”, nimittäin kohteen esittelyteksti luki seuraavasti: ”Hammastamattomat tekelemerkit isot ryhmät ilman liimaa (*) 1½ markkaa / 50 penniä, 4 markkaa ja 10 markkaa. Hauskat referenssikohteet” – tekstistä saattoi käsittää, että kyseessä olisi jonkinlainen humpuuki, vaikka todellisuudessa kyseessä oli täysin aito ja asiallinen tavara esittelyarkeista. Tämä oli jonkin asteinen ”virheellisyys”, tietysti sen lisäksi, että päällepainama ei tietenkään ole 1½mk. Ostaja sai nämä erittäin sopivasti limitillä 30 euroa. Myytävää oli todella suppeasti, koska tässä oli kaikki M30-osasto filatelia, kaikki siis meni kaupaksi ja nousujakin nähtiin.

Lentopostikortti Saksaan heinäkuussa 1942, M30 1,75mk keltainen ehiökortti ja 2mk karmiini leijonamerkki, yhteensä 3,75mk. Taksa: Postikortti Saksaan (1.4.1942 – 31.8.1941) 1,75mk + postikortin lentolisä Eurooppaan (30.4.1928-30.9.1942) 1,00mk = yhteensä 2,75mk. Ylitaksa.

Postihistoriapuolella oli kohteiden lukumäärän suhteen vieläkin hiljaisempaa, myytäviä oli vain kolme kappaletta. Näistä ensimmäinen oli 1mk oranssi automaattimerkki yksin postikortilla kotimaassa. Kohde oli aivan siisti ja meni kaupaksi 28 eurolla. Toinen myytävänä ollut kohde oli Saksaan lentona vuonna 1942 ilmeisesti heinäkuussa lähetetty 1,75mk ehiökortti. Merkille oli ehiön arvoleiman lisäksi mitätöity 2mk karmiini M30 merkki ja sillä oli sekä Suomen, että Saksan sensuurileimaus. Ihan hyvän näköinenkin se oli. Kohteessa ei ollut kuin yksi vika ja se oli, että se on väärällä taksalla, koska postikortin lentolisä Saksaan oli kortin lähettämisen aikaan 1mk eikä 2mk. Tästä huolimatta siitä maksettiin 115 euroa.

Kolmas M30-alueella myytävänä ollut kohde oli Zeppelinin 7. Etelä-Amerikan lennolla kulkenut kuori, jolla oli myös asiaan kuuluvat näyttävät leimaukset. Kyseinen kuori on tarkoituksella Zeppelin-lennolle lähetetty ja siinä luki ”Mit Luftschiff Graf Zeppelin, kuori oli lähetetty painotuotteen taksalla. Hintaa kohteelle tuli 125 euroa.

Kirjattu kirje Viipurista 31.12.1930 Tallinnaan. Taksa: Kirje Viroon (31.12.1928-30.11.1931) 1,00mk + kirjaaminen ulkomaille (31.12.1928-30.11.1930) 1,50mk = yhteensä 3,00mk. Harvinainen ensimmäisen Viron sopimuksen taksa-ajan kirjattu lähetys – M17 virallisen käyttöajan viimeinen päivä.

Vaikka M30 kohteita oli myytävänä ”omassa osastossaan” vain yllämainitut seitsemän, oli M30 kiinnostavaa tarjolla onneksi myös muualla. M17 valkoisen paperin osastossa oli myytävänä kiinnostava Viron erikoistaksainen kirjattu lähetys M17 ja M30 merkkien sekapostitteena sopimuksen ensimmäiseltä taksa-ajalta Viipurista Tallinnaan. Lähetys oli lähetetty M17 merkkien kuolinpäivänä, eli viimeisenä virallisena käyttöpäivänä 31.12.1930. Tämä ajankohta tietysti herätti huomioni ja pohdin sen syvempiä merkityksiä, mutta kohde on siisti ja taksa on oikein… lisäksi se on varmasti kulkenut, koska tyypilliseen tapaan Virolaiset löivät leiman myös R-lipukkeen päälle ja näin ollen tämä kulkeneisuus näkyy myös kirjeen etupuolella. Tarkistin kohteen ja saapumisleimaus löytyy myös kohteen taustapuolelta. Kohde on sen verran hyvä, että se kiinnosti monia – sehän sopii niin erikoistaksoja metsästäville, M17 kokoelmaan sekä filatelian, että postihistoriansa takia (olihan mukana valkoisen paperin 1mk merkki) ja M30 kokoelmaankin se paikkansa voi helposti lunastaa syystä, että kohde lienee yksi harvoista tunnetuista Viroon ensimmäisen taksa-ajan aikana kulkeneista kirjatuista lähetyksistä. Hurja hinta kohteesta maksettiinkin, kokonaiset 480 euroa ja näin siitä tuli huutokaupan kallein M30 kohde. Kallein, jos jo aivan tämän kirjoituksen aluksi mainittua Zeppelin virhepainamakuorta ei lasketa pohjamerkkinsä takia ainakin M30 kiinnostavaksi – nimittäin se myytiin lähtöhinnallaan 9000 euroa.

Vaikka omaksi osakseni koitui liikaa maksaminen, niin jälleen oli kiinnostava huutokauppapäivä ja mieleen jäi monen keräilijäkolleegan näkeminen – keskusteluissa huomasin, että moni pohti koronavirusta ja yhteinen näkemys oli, että mahdolliset kahden viikon karanteenit ovat keräilijöille pikemminkin mahdollisuus kuin uhka – kahdessa viikossa nimittäin saa materiaalista tehtyä kokoelman valmiiksi, jos ei ole muuta tekemistä! Korona saattaa kuitenkin ikävällä tavalla vaikuttaa näyttely- ja kerhotoimintaan lyhyellä tähtäimellä, toivotaan, että se ei aiheuta vahinkoja keräilijöiden riveissä ja, että tilanne laukeaa nopeasti.

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

2 marraskuun, 2019 By Mikael Collan

Vierailin Lahden kerhossa maanantaina esitelmän merkeissä, tällä kertaa esitys käsitteli Suomen ja Viron välisestä postiliikennettä vuosien 1930-1945 välillä. Todellisuudessa esitykseni kävi läpi myös hieman 1920-lukua, sillä Suomen ja Viron välinen postisopimus astui voimaan jo vuoden 1928 viimeisenä päivänä ja se oli allekirjoitettu jo aiemmin vuonna 1928. Ajanjaksoon osuu paljon kiinnostavaa. Paikalla oli arviolta kolmekymmentä Lahden kerhon jäsentä, jotka kuuntelivat esityksen läpi kiinnostuneina – kukaan ei tainnut nukahtaa!

Ennen esitystä käytiin kerhon puolesta läpi ajankohtaiset asiat ja järjestettiin huutokauppa, jossa oli myynnissä noin kolmisenkymmentä kohdetta. Hintataso pysyi sellaisena, että kenellä tahansa on mahdolisuus saada kohteita.

Lahden kerholaiset ”vaihtotuntia” viettämässä. Mukana on viikoittain aktiivisesti suuri osa jäseniä.

Ennen esitystä kävin läpi Lahden kerhon myyntilaatikoita ja huomasin ilokseni juurikin Viroon vuonna 1930 lähetetyn kirjeen myytävänä edullisesti. Päätin ostaa sen pois, vaikka perustaksaiset kirjeet eivät sopimustaksoista niitä kaikkein haastavimpia kohteita olekaan.

Kirje 31.7.1930 Kangasalta Juuriin, Viroon. Taksa: Kirje (-20g) Viroon (31.12.1928 – 30.11.1931) 1,50mk.

Viroon menneissä lähetyksissä on tyypillisesti selkeä tuloleima, mikä varmistaa kohteen kulkeneeen, sekä auttaa sen selvittämisessä, että kuinka nopeasti posti on kulkenut. Virossa oli jostain syystä myös tapana leimata kirjauslipukkeet – lähes kaikkien näkemieni Viroon M30 käyttöaikana kulkeneiden kirjattujen lähetysten lipukkeet on leimattu. Jatkoin Lahdesta matkaani Lappeenrantaan yhdessä Lappeenrannan kerhon sihteerin Martti Taurun kanssa.

Pyhäinmiesten päivänä järjestetään jo perinteiseksi muodostunut Forssan kerhon keräilytapahtuma. Paikkana on ollut jo jonkin aikaa Kuhalankadun järjestöjen talo, joka täyttyy tapahtuman tiimoilta keräilytavaran myyjistä. Vaikka virallinen aukiolotieto kertoi tapahtuman aukeavan kymmeneltä oli tupa jo täynnä, kun kurvasin paikalle puoli kymmenen maissa. Tällä kertaa tapahtumassa oli myös Forssan kerhon järjestämän Huutokortti-huutokaupan näyttö, mikä tietysti oli fiksua järjestää samaan aikaan keräilytapahtuman kanssa. Käytinkin tilaisuutta hyväkseni ja kävin kurkistamassa muutamaa kohdetta.

Kuhalankadun kiinteistö on tapahtuman aikana täynnä myyntipöytiä ja niihin tutustuvia keräilijöitä.

Olin huomaavinani, että tarjonta keskittyy enemmän ja enemmän korttipuolelle – korttikauppiaita oli enemmän paikalla ja suurella osalla myyjistä, joilla oli postihistoriaa ja filateliaa myytävänä oli myös kortteja. On selvää, että tähän vaikuttaa Forssan kerhossa vahvana jäsenistön osana oleva korttikeräilijäporukka, mutta tämä on indikatiivista myös sen suhteen, että minne päin rivikeräily on jo pidemmän aikaa ollut liikkeessä. Onneksi mukana oli kuitenkin vielä monta postihistoriaa paikalle tuonutta myyjää.

Forssan tapahtuman saalis. Painotuote postikortti rintamille 1943, jolloin kenttäpostiin sai lähettää painotuotteita ilman kenttäpostimerkkiä.

En rehellisesti sanottuna odottanut löytäväni mitään, mutta silti jotain pientä löytyi – nappasin rintamille joulutervehdyksenä lähetetyn painotuotepostikortin vuodelta 1943. Näitä kenttäpostin erikoisuuksia on vatvottu tässä blogissa sen verran monta kertaa (joulutaksa 1943 ja pääsiäistaksa 1944), että en lähde tässä niitä ja niiden niksejä kertailemaan. Totean kuitenkin, että pikkunäppärä kohde löytyi ja kotiutui edullisesti – näitä painotuotejoulukortteja on löytynyt useita (kymmeniä) sen jälkeen, kun asia otettiin esille. Kävin läpi kohtalaisen määrän erilaisia laatikoita ja lähetyskansioita, mutta vastaan ei tullut ihmeellistä M30 tavaraa.

Postikortti Helsingistä 5.9.1948 Pitestin kaupunkiin, Romaniaan. M30 9mk postitalo single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.7.1948 – 30.10.1949) 9,00mk. Hyvä kohdemaa, saapumisleimana käytetty viestillistä leimaa.

Onneksi paikalle tullut keräilykaveri teki päivästä iloisen lyömällä kouraani Romaniaan Pitestin kaupunkiin lähetetyn postikortin M30 merkillä. Tarkempi tarkastelu osoitti, että kortti on lähetetty 9mk postitalo-merkillä ennen kuin ulkomaan postikortin taksalle tarkoitettu 9mk punainen julkaistiin, eli kyseessä on ns. ”väliinputoaja”. Eli erinomaisen mukava kohde, varsinkin kun Romania ei ole se helpoin kohdemaa. Pitestin kaupunki sijaitsee Argesin alueella (piirikunnassa), Arges-joen varrella. Lähellä kaupunkia sijaitsevat Dacian suuret tehtaat. Kaupungin juuret ovat noin 1200 luvulta ja kooltaan se on suurin piirtein Turun kokoinen. Enpä tästäkään kaupungista ollut koskaan ennen kuullut, toisaalta moniko Romanialainen on kuullut Turusta?

Blogi siirtyi eri serverille tällä viikolla – huomaan, että kaikkien kirjoitusten yhteydessä olevat kuvat eivät näy normaalisti; yritetään ratkaista ongelma….

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä. Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941) ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942) ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Hyvä ”kiertolais” kohde.Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

Yllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

Yllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

Yllä: Joensuusta 21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3. Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

Yllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.