Blog — Sivu 25

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

23 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Lappeenrannan Postimerkkikerho kokoontuu Lappeenrannan Upseerikerholla, jonka aulassa on esillä Marsalkka Mannerheimin metsästysretkellä Nepalin Maharazhan kanssa kaataman tiikerin talja.

Vieraileminen ”vieraissa” postimerkkikerhoissa on suositeltavaa, sillä näin tutustuu filatelisteihin ja muihin keräilijöihin toisilta paikkakunnilta ja saa uusia ystäviä, jotka jakavat yhteisen harrastuksen. Vierailin 23.3. maanantaina Lappeenrannan postimerkkikerhossa ja kokemus oli jälleen kerran mitä positiivisin, kyseessä ei siis ollut ensimmäinen kerta. Kerho kokoontuu Lappeenrannan Upseerikerholla, hienoissa puitteissa. Jäseniä oli paikalla viitisentoista ja kerhoiltaan kuuluu perinteisesti mm. tietokilpailu, korttipakan avulla suoritettavat arpajaiset ja silloin tällöin huutokauppa. Vaihtotunnilla vaihdetaan ja myydään kohteita, kahvit ovat tarjolla Upseerikerhon kahviosta. M30 keräilijä huomioi Lappeenrannan kerhon perustamisvuoden 1930.

Yllä: Lappeenrannan kerho kokoontuu, Upseerikerhon salissa on seinillä taidetta ja puitteet ovat mitä miellyttävimmät.

Lappeenrannan kerhon askeettinen verkkosivu ei sisällä ylimääräistä, mutta on aina ajan tasalla, samaa ei voi sanoa monen muun harrastekerhon sivuista. Mainittakoon, että LAPOEX 2015 näyttelyn ainoa lentoposti ja astrofilatelialuokan kokoelma on Lappeenrannan kerhon Veli-Heikki Niemisen Graf Zeppelin aiheinen kokoelma. Pääsin jo aiemmin tutustumaan tähän hienoon kokoelmaan. Kerhon sihteeri Martti Tauru osallistuu LAPOEXiin kolmella kokoelmalla, eli kohtalaisen hyvää aktiivisuutta yhdeltä kerholta! Jos minulta jää joku Lappeenrantalainen LAPOEX osallistuja mainitsematta pyydän anteeksi tietämättömyyttäni. Osa kerholaisista tietää minun keräilyni kohdistuvan malli 1930 merkkeihin ja minua auttaakseen eräs jäsen oli tuonut mukanaan M30 kohteita myytäväksi. Teimme myös muutamasta kohteesta kaupat.

Yllä: Postivaunuleimattu 2.6.1937 lähetetty lentokirje Firenzeen Italiaan. Edelleenlähetetty Milanoon pääpostitoimistoon Poste Restante osoitteeseen. Kolme M30 50p vihreää ja kaksi 2mk/1½mk punaista leijonaa, yhteensä 5½mk. Lisäksi italialainen 25 centesimon ”segnatasse” lunastusmerkki mitätöity poste restante-maksun maksamisen merkiksi 5.6.1937 (Milano corrispondenza pacchi – ”paketti kirjeenvaihto”). Saapumisleimat kirjeen takana Firenze (arrivi distribuzione) 4.6.1937 ja Milano 5.6.1937 (arrivi distribuzione – ”saapuneet jakelu”). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 5,50mk. Kirjeessä on lisäksi huomioitava lähettäjä, Johannes Wolkoff, joka ei jätä ketään Lappeenrannassa kylmäksi. Wolkoff saattoi aivan hyvin kirjoittaa osoitteekseen nimensä ja Lappeenranta, sillä kaikki lappeenrantalaiset tuntevat Wolkoffin talon vielä tänäkin päivänä – se sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustassa Kauppakadulla. Talossa toimii nykyään yksi Lappeenrannan parhaista ravintoloista, nimeltään Wolkoff. Tulee mieleeni ”syntinen” ajatus siitä, että postihistorian voi yhdistää myös kulinaariseen nautintoon.

Yllä: Lappeenrannasta 8.6.1937 Pariisiin Ranskaan, Pariisin pääpostin poste restante-osoitteeseen lähetetty lentokirje. M30 2mk/1½mk punainen ja 3½mk sininen leijona, yhteensä 5½mk. Ranskalainen 30 centimen ”chiffre taxe” lunastusmerkki poste-restante maksun merkkinä leimattu Pariisissa. Saapumisleimoja kuoren takana ja edessä Le Bourget Port-Aerien (lentoasema) 9.6.1937. Aika pahanlainen repeymä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 26.7.1939 pensionaattiin Narva-Jõesuuhun Itä-Eestiin, 2mk punainen ja 1mk oranssi M30 leijona, yhteensä 3mk. Saapunut 29.7.1939 Narva-Jöesuu. Vastaanottaja ilmeisesti lähtenyt pensionaatista ja palautettu Helsingin 30.7.1939 kautta Lappeenrantaan 31.7.1939. Taksa: Suomen ja Eestin välisen postisopimuksen mukainen (-20g) kirjetaksa (Pohjoismaiden kirjetaksa) (1.12.1931 – 15.6.1040) 2,00mk, kirjeen lentolisä (-20g) Eestiin (Pohjoismaihin) (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 3,00mk. Narva-Jõesuu oli aikoinaan Pietarin seurapiirien kesäinen kokoontumispaikka Terijoen tapaan.

Yllä: Kirjattu kirje Lauritsalasta (nykyään osa Lappeenrannan kaupunkia) 11.11.1942 Helsinkiin, kaksi 3½mk sinistä leijonaa. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 7,00mk. Ei mitään erikoista, mutta ihan siisti kohde.

Sen lisäksi, että kerhovierailut ovat mukavaa puuhaa niistä voi jäädä uusia kohteita mukaan, näin kävi tälläkin kertaa. Yhtä mukavaa kuin uusien kohteiden saaminen on myös huomata, että pääsee eroon omista ”ylimääräisistä” kohteistaan ja toiset keräilijät löytävät itselleen jotain uutta. Tietokilpailusta oppii aina hauskoja detaljeja ja arpajaissa (joilla jokainen arpa voittaa) voi hyvällä omatunnolla tukea kerhon toimintaa pienellä panoksella.

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

21 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kuva tuulisesta, mutta erittäin kauniista kevätpäivästä 21.3.2015 Helsingissä, Töölön kisahallin takana sijaitsevalta parkkipaikalta, jolta oli lyhyt kävelymatka Crown Plaza hotelliin, jossa huutokauppa järjestettiin.

Tällä kertaa Suomen Filateliapalvelu järjesti kevään Hellman huutokaupan Helsingissä hotelli Crown Plazassa, Mannerheimintiellä. Myynnissä oli useita hienoja M30 kohteita, merkkimallin ehdotteita ja koepainoksia ja myös M30 postihistorian harvinaisuuksia, joita on harvemmin myytävänä. Osa kohteista luultavasti oli edesmenneen Porilaisen filatelistin Alpo Lehtosen jäämistöstä ja osa ilmeisesti erään merkittävän M30 keräilijän hajoitetusta kokoelmasta. Huutokauppapaikalla oli useita suomalaisen filatelian kärkinimiä ja tunnelma saapuessani oli perinteinen suuren huutokaupan odottava hieman jännittynyt tunnelma. Tällä kertaa oli Filateliapalvelun verkkosivuilla ilmoitettu jo etukäteen, että suomalaisen filatelian kohteiden meklaus alkaa kello 14 alkaen, tämä oli aivan erinomaisen hyvä juttu, sillä se teki mahdolliseksi aamupäivän hyötykäytön. Meklareina toimivat perinteisesti ainakin Kaj Hellman sekä Tatu Untinen. Esittelen muutamia valitsemiani myynnissä olleita M30 kohteita. Sain Suomen Filateliapalvelulta luvan käyttää heidän sivuillaan olleita kohdekuvia, tämä helpottaa raportointia.

Yllä: Signe Hammarsten-Janssonin M30 merkkimallia varten tekemä leijonamerkkiehdote vuodelta 1929. Vihreän väriset 2mk ja 3mk – ehdotteita on käsittääkseni painettu eri väreillä. Nämä ehdotteet eivät ole yleisiä. Lähtöhinta 500€, vasarahinta 720€.
Yllä: 10mk Saimaa-merkin sininen laakavedos, eli merkin luonnos. Tämä on M30 kuvamerkeistä ehkä yleisin luonnos. Vedoksia tehtiin eri värisiä. Lähtöhinta 150€, hinta nousi aina 230€:n asti. Yllä: 16mk linja-auto merkin kaiverrusvedos. Reunoilla näkyvät ohjausviivat. Lähtöhinta 800€. Mielestäni lähtöhinta oli korkea vaikka vedos on harvinainen, ehkä ainoa tämän merkin tunnettu? Vedos jäi jälkimyyntiin.

Ehdotteet, luonnokset ja vedokset ovat sinänsä vaikeita kohteita, että niitä on alun perinkin ollut lukumäärältään vain muutamia olemassa ja näin ollen niitä on nyt, 85 vuotta malli 1930 merkkien painamisen aloittamisen jälkeen olemassa luultavasti vieläkin vähemmän. Toisaalta ehdotteita, luonnoksia ja vedoksia eivät ns. peruskeräilijät pahemmin kaipaile, vaan ne kiinnostavat lähtökohtaisesti vain kilpailutasoista kokoelmaa rakentavia filatelisteja. Kuten tiedämme on filatelistien lukumäärä yleensä ja M30 filatelistien samassa yhteydessä vähentynyt, joten kysyntä myös näille erikoisuuksille on entistä vähäisempää. Miten sitten ehdotteita luonnoksia ja vedoksia tulisi kokoelmassa esitellä – yleensä ehdotteita tulisi olla näytillä kokoelman alussa, kun esimerkein kuvaillaan merkkimallin syntyä. ”Klassisesti” esiteltäessä myös luonnoksia ja vedoksia esitellään samassa yhteydessä – minun mielestäni on kuitenkin niin, että tietyn merkin vedoksia tulisi esitellä merkin esittelyn yhteydessä eikä koko merkkimallin esittelyn yhteydessä. Usein ulkolaiset tuomarit eivät ymmärrä, että Suomessa ehdotteita ja vedoksia ei ole paljoakaan liikenteessä – tilannehan on useiden ulkomaiden kohdalla hyvin erilainen, ehdotteita ja vedoksia on myyty postilaitosten taholta filatelisteille, Suomessa näin ei ole koskaan ollut.

Yllä: Yksi M30 postihistorian harvinaisimmista kohteista, 5mk sininen leijonamerkki yksin ulkomaan kirjeellä. Vastaavia kohteita tunnetaan tätä kirjoitettaessa yllä näkyvän kohteen lisäksi neljä, eli yhteensä viisi. Hannu Kaupin kirjassa voi kiinnostunut nähdä toisen vastaavan kohteen. Tämä nyt myynnissä ollut lienee kaikkein edustavin viidestä tunnetusta. Leimattu Kuusankoskella 2.8.1945 lähes loistoleimaus, kulkenut Oaklandiin, Californiaan USA:n. Sensuurin avaama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.7.1945 – 31.8.1945) 5,00mk. Kahden kuukauden pituinen taksa. Lähtöhinta 2000€, vasarahinta 3200€ – olin paikalla todistamassa tämän M30 huippukohteen vaihtavan omistajaa.

Yllä: Harvinainen 6mk punainen yksin postikortilla Lauttasaaresta 8.7.1946 Tallinnaan Eestiin, Neuvostoliittoon. Sotasensuurin tarkastama.Taksa: Postikortti ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 6,00mk. Lähtöhinta 800€, joka mielestäni oli ylimitoitettu. Selitetekstiin oli kirjoitettu tieto ”tunnetaan 6 kappaletta” mikä saattaa pitää paikkaansa, tai saattaa olla pitämättä paikkaansa. Oma arvioni on, että näitä on ainakin kymmen kunta, mutta se on tietysti allekirjoittaneen oma näkemys. Jäi jälkimyyntiin.

Yllä: Painotuotekuori Vaasasta 5.1.1948 Rozdelov u Kladnaan Tsekkoslovakiaan, 3mk harmaa single. Lähetetty ennen 3mk vihreän ilmestymistä. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Kohtalaisen harvinainen, mutta näitä kyllä löytyy – tämän kohteen tekee paremmaksi se, että käyttö on ennen 3mk vihreän julkaisemista. Lähtöhinta 400€ oli mielestäni kuitenkin korkea. Jäi jälkimyyntiin.

Ottamatta sen enempää kantaa toteutuneisiin hintoihin totean, että yllä esitellyt kolme ulkomaan postilähetystä olivat aika kova kolmikko, toki 5mk sininen single on näistä ylivoimaisesti kovin kohde ja sen lähtöhinta ei mielestäni ollut liian kova. Kohteeseen tehtiinkin ”netti-huuto” jo ennen varsinaisen huutokaupan alkua ja huutokaupassa kohdetta huusi kolme huutajaa.

Yllä: 1:20mk punaisen merkin osittainen tarttuma. Tällä merkillä tarttumat ovat harvinaisia ja kysymyksessä on hyvä kohde. Allekirjoittanutkin huusi tätä kohdetta omaan kipurajaansa saakka, mutta jäi tällä kertaa saamatta. Lähtöhinta 50€, vasarahinta 210€.Yllä: Tarttuma 50mk Tammerkosken silta sellupaperisella merkillä. Mielestäni tämä on tyylikäs kohde. Lähtöhinta 70€, vasarahinta 120€.

Yllä: 9mk oranssi nelirivilö arkin yläreunasta, toinen hammastus osunut jostain syystä arkin yläreunaan. Lähtöhinta 120€, vasarahinta 400€. Mielestäni tämän kohteen myyntihinta nousi korkealle.

Yllä: Postin henkilöllisyyskortti, jolla M30 20mk postitalo leimattuna Porissa 11.5.1949. Nämä Postin henkilökortit ovat kohtalaisen harvinaisia. Lähtöhinta 100€, vasarahinta 540€.

Myynnissä oli myös mm.M30 laskoksia ja yksi puolitettu 12mk lisäpainamalla oleva 10mk violetti leijonamerkki pakettikortin leikkeellä, lisäksi myytiin ”W” suojareitetty M30 25mk puunhakkaajamerkki. Käsittääkseni tämä reijitys on kohtalaisen harvinainen, eri sarjassa kuin kohtalaisen tavalliset ASEA ja S. (Sampo) reijitykset. Näyttää siltä, että hyvät M30 kohteet menevät hyvällä hinnalla kaupaksi.

Yllä: Crown Plazan kabinetti jossa huutokauppa pidettiin, teknisesti järjestelyt sujuivat mielestäni moitteettomasti. Huutokauppa sali oli noin 80% täynnä suomalaisia kohteita meklattaessa. Osa porukasta poistui M17 osuuden loputtua.

Muutenkin, kuin M30 osalta Hellman Huutokauppa oli kiinnostava, nimittäin nähtiin mm. M17 kohteiden osalta useita tiukkoja huutokilpailuja, jotka ”kruunasi” M17 viimeinen myyty kohde, 10mk valkoisen paperin merkki yhdessä M30 50p keltaisen kanssa, joka saavutti 11600€:n hinnan. M17 osastossa myytiin myös postin henkilöllisyyskortti, hintaan 2100€. M17 osalta vaikutti siltä, että keräilijöitä on useita, näin ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan esim. soikiomerkkien kohdalla, joiden hintojen nousut eivät olleet huutokauppatilaisuudessa suuria (vai oliko jo ennakkotarjouksilla saavutettu kipuraja).

Summa summarum: Taas kävi ilmi, että filateelisten huippukohteiden ostelu ei ole persaukisten harrastus.

Turun Kevät 2015

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Turun Kevät 2015 postimerkki- ja korttinäyttely järjestettiin 7.-8. maaliskuuta Turussa, Puolalan koululla. Asialla oli Turun Postimerkkikerho ry ja esillä oli 80 kehyksellistä filateliaa, postihistoriaa ja kortteja. Itse näyttelystä sen verran, että kotiseutu-postihistoriaa oli esillä kaksi kokoelmaa, filateliaa esiteltiin useampiakin kokoelmia, ja Esa Mattila esitteli ulkomaan pakettien postitaksoja yhdellä kehyksellä. M30 kohteita kokoelmissa oli jonkin verran, kiinnostavimpia ehkäpä juuri Mattilan kehyksessä olleet ulkomaan pakettikortit. Uutta tietoa minulle oli Esa Mattilan kokoelman etulehdellä mainittu tieto siitä, että ulkomaan pakettien kuljetusmaksusta vähennettiin tietty määrä (annettiin alennus), mikäli ne kulkivat Tornion kautta maateitse. Yhteensä esillä oli 26 kokoelmaa.

Yllä: Puolalan koulun sisäpiha, jonne saattoi jättää autonsa parkkiin tapahtumapiipahduksen ajaksi. Näyttely järjestettiin koulun toisessa kerroksessa.

Kävin näyttelyssä lauantaina puolen päivän jälkeen ja paikalla oli arvioni mukaan tuolloin kolmisen kymmentä henkeä. Tarjolla oli kahvia ja pullaa, sekä yleisöäänestys parhaasta esillä olevasta kokoelmasta. On erinomaista, että tällaisia kerhonäyttelyitä järjestetään, sillä ne antavat mahdollisuuden esitellä ja nähdä kaikenlaisia kokoelmia. Paikalla oli Turun kerholaisia ja oli mukava jutustella mm. tulevasta Lapoex 2015 näyttelystä ja vaihtaa keräilykuulumisia yleensäkin.

Yllä: Puolalan koulun toisen kerroksen näyttelytila ja kehykset. Takana myyjien valtakunta.

Näyttelytilan perällä oli myyjien valtakunta, Myyjiä paikalla oli kolme, Merkki-Albert Helsingistä, Suomen Filateliapalvelu ja StampCo Turusta. Lisäksi oli Posten Ålandin ständi. Hiukan olisin toivonut, että Turun kerholaiset olisivat esimerkiksi aiemmin näkemäni kaltaisella ”yhteis” myyntijärjestelyllä myyneet kohteita, mutta tällä kertaa oli ilmeisesti valittu, että näin ei tehdä. Toisaalta on pidettävä mielessä, että Turun kerholaisilla on oman lehtensä Abophilin kautta mahdollisuus huutokaupata kohteita ja on huomioitava, että Puolalan koulun käytettävissä olevat tilat eivät ole kovin suuret. Vaikka myyntipöytiä oli vain kolme löysin silti mukaani joitakin kotiin vietäviä, joita esittelen alla.

Yllä: Helsingistä 3.4.1931 Florianaan Maltalle lähetetty kirje. M30 1mk oranssi leijona tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1930 – 30.11.1931) 2,00mk. Malta on yksi parhaita Eurooppalaisia kohdemaita ja ”pyörii samassa sarjassa” mm. Liechtensteinin ja Luxemburgin kanssa.

Yllä: Turusta 8.5?.1948 Pariisiin Ranskaan lähetetty painotuote. M30 3mk harmaa single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Tällainen 3mk harmaa single painotuotteella ulkomaille on hyvä kohde. Tämä kappale on kuitenkin surkea, sillä leima on järkyttävä, ja merkki kulmastaan rikki – hinta oli noin 3 euroa. 3mk painotuotteissa ulkomaille on lisäksi sellainen kommervenkki, että 3mk vihreä julkaistiin 9.2.1948, joten taksan vaihtumisen ja sille tarkoitetun vihreän merkin julkaisemisen väliin jää rapiat yli pari kuukautta aikaa, tuolloin 3mk harmaa ja muut aiemmin julkaistut 3mk merkit (oliivi ja keltainen) kävivät taksalle yksinään. Juuri tämän kaltaista 3mk harmaata single painotuotetta myydään tätä kirjoitettaessa kevään 2015 Hellman huutokaupassa lähtöhinnalla 400€. Yllä: Uppsalasta 10.2.1945 Helsinkiin lähetetty ehiön vastausosa lentona ja lisämerkillä. Helsingin saapumisleimaus. M30 2mk keltaisella ehiökortilla 2mk keltainen leijonamerkki. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin (1.10.1942 – 30.9.1957) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Nämä ehiön vastausosat ja niille lisämerkiksi laitetut merkit ovat mielestäni kiinnostavia. Luettelointi M30 ehiöiden osalta on luvattoman huonoa ja mm. LaPe sisältää useita virheitä ja harhaanjohtavuuksia, näin ollen on vaikeaa saada parempaa otetta M30 ehiöistä ilman ”omaa panosta”. Yllä: Painotuote postikortti Pyynikiltä 5.1.1955 lentona Bloomfield Hillsiin Michiganiin USA:n. M54 25mk sininen ja M30 3mk harmaa sekapostite, yhteensä 28mk. Nähdään, että kortilla ei ole kirjoitusta ja huomataan sen olevan painotuote. Taiteilijan nimi lienee kirjoitettu myöhemmin (oma veikkaukseni). Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.7.1958) 10,00mk, AO-lähetyksen (-50g) lentolisä USA:n, vyöhyke 4 (1.7.1953 – 30.9.1957) 18,00mk/20g, yhteensä 28,00mk. Mielenkiintoiseksi juuri tämän taksan tekee se, että jos sama postikortti olisi lähetetty postikorttina, olisi sen taksa ollut (1.1.1952 – 31.12.1956) 15,00mk + postikortin lentolisä USA:n, vyöhyke 4 (1.7.1953 – 30.9.1957) 12,00mk, eli yhteensä 27,00mk = 1mk vähemmän kuin saman kortin lähettäminen maksoi painotuotteena! Painotuotteen korkeampi lentotaksa johtui siitä, että painoraja oli 20g, kun taas postikortin paino on alle 5g.

Jälleen siis jäi jotakin mukaan, mielestäni lentopainotuote on ihan ok kohde, tosin sen hinta ei ollut varsinaisesti kovin edullinen; ammattimyyjien hinnoittelu on kautta linjan kovempaa kuin esimerkiksi systeemi.net:ssä ja olenkin usein ihmetellyt, että miksi systeemissä kohteiden hinnat jäävät usein verrattain huomattavankin alhaisiksi. Onko niin, että sittenkään systeemissä ei ole tarpeeksi kiinnostavia kohteita myynnissä vetämään ostajia – sitä on vaikeaa uskoa.

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

8 maaliskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kaksi loistoleimaista 2mk karmiinia merkkiä, leimattu 11.6.1937 ja 2.8.1938 kumpikin Helsingissä. 2mk karmiinin loiston löytäminen ei ole vaikeaa, sillä merkki on niin yleinen.

2mk karmiini merkki otettiin kirjallisuuden mukaan käyttöön 13.12.1936, mutta kohteita tunnetaan leimattuna jo ennen tätä päivää, alkaen 11.12.1936. Merkistä kerrottiin 4.12. päivätyllä kiertokirjeellä. Painosmäärä oli suuri, yhteensä lähes 157 miljoonaa kappaletta (156,94 miljoonaa), kokonaiset 19 tilauserää. Värinsä mukaisesti käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kortin postimaksuna, mutta merkistä kehkeytyi 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa yleismerkki sanan käytännöllisessä merkityksessä, sillä se kävi varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi jo ilmestyessään yksin maksuksi useille muillekin taksoille. Lisäksi, koska 2mk violetin merkin painaminen lopetettiin 2mk karmiinin painamisen alkaessa oli se ainoa painossa oleva näille taksoille sopiva M30 leijonamerkki. Merkin käyttötarkoituksen mukainen, eli ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1½ mk:sta kahteen markkaan 1.11.1936 ja taksa-aika jatkui aina 30.9.1942 asti, eli 5v 11kk.

Merkkiä painettiin lumppupaperille (LP) seitsemäntoista tilauserää eränumerot sijoittuvat välille 314 (10-1936) ja 431 (6-1941) ja lumppusellupaperille (LSP) siten, että lumppusellupaperille painettiin kaksi viimeistä tilauserää, 495 (3-1942) ja 514 (6-1942), yhteensä 9½ miljoonaa merkkiä. Väriltään merkki on karmiininpunainen ja viimeinen tilauserä on väriltään ”syvänkarmiininpunainen” jota painettiin kolme miljoonaa. Käytettyjä liimoja on kolmen erilaista Lm1, Lm2, ja Lm3, joista Lm3 esiintyy vain lumppusellupaperilla. En laita tähän kaikkia tilauserien numeropaloja näkyville, koska niitä on tosiaan tuo 19 kappaletta.

Yllä: Rosohampainen (RH) 2mk karmiini merkki. ilmeisesti kaikki rosohampaiset ovat lumppusellupaperille painettuja.

Erikoisuuksia tavataan mm. rosohammaste (RH), ohuita ja paksuja merkkejä ja hammastesiirtymiä. Lisäksi merkistä on olemassa hammastamaton versio ns. näyttelyarkki. Erikoisuudet on pääasiallisesti löydetty lumppupaperille painetuista merkeistä.

Yllä: Hammastamaton 2mk punainen nelilö näyttelyarkin alarivistä.

Omaa säpinäänsä tekee vielä se, että merkkiä käytettiin postimerkkivihkossa (V2), jossa sitä myytiin nelilönä. Vihkomerkit käytettynä ovat tietysti ”mukavampia” kuin tavalliset arkista otetut merkit. Mukavampia tarkoittaa myös vaikeampia – vaikeampia löytää ja siis kalliimpia. Vihkomerkkien käyttöjen kanssa pitää olla järki päässä – kaikki kohteet, jotka myydään vihkomerkkeinä eivät välttämättä sitä ole, eli attesti olisi hyvä olla. Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että vihkot tulivat käyttöön vuonna 1939, joten sitä aikaisemmin leimatuista merkeistä on turha vihkomerkkejä etsiä – tarkka vihkojen ilmestymispäivä lienee 14.4. jälkeen, vaikka kiertokirjeen tiedoissa sanotaankin vihkojen virallisesti ilmestyneen 1.4., nimittäin yhtäkään merkkiä ei oltu postitoimistoille ennen 14.4. lähetetty. M30 vihko, joka sisältä myös 2mk karmiinien merkkien neliön on nimetty lyhenteellä V2, koska se oli toinen ilmestynyt postimerkkivihko. Vihkoista kiinnostuneita kehoitan lukemaan Hannu Kaupin kirjasta seikkaperäisen selostuksen vihkojen syntyhistoriasta, käytöstä ja kaikenlaisista vihkomerkkeihin liittyvistä kommervenkeistä.

Yllä: Postituore 2mk karmiinien merkkien nelilöstä muodostuva vihkolehti – nelilön takana näkyy mainoslehti. Vihkolehden alapuolella leimattu vihkomerkkien nelilö, ikävä kyllä leimaus on erittäin huono ja epäselvä. Jos vihkomerkkejä katsoo oikein tarkasti, havaitaan, että joskus leikkuri on leikannut hampaat tasaisesti lyhyiksi, tai muuten sellaisesta kohdasta, josta voidaan nähdä kyseessä olevan vihkomerkkien. Tämä on kuvakevirheiden lisäksi paras tapa tunnistaa vihkomerkit.

Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö oli siis ulkomaan postikortin postimaksu. Taksa-ajan ollessa pitkä ja lähetyksien ollessa vähemmän harvinaisia tulee hyvän kohdemaan arvo jälleen kerran esiin. Eurooppaan kulkeneita kortteja tunnetaan paljon, joten ”kovia” kohdemaita ovat lähinnä Euroopan ulkopuoliset maat, Yhdysvaltoja ehkäpä lukuunottamatta.

Yllä: Helsingistä 30.12.1937 Istanbuliin Turkkiin lähetetty postikortti, jolle leimaus sattunut sopivasti. Kortilla on pyöreä junaleimaus, ehkä jopa ”orient express” junasta. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Postikortti Kangasalta 3.8.1939 Montrealiin Kanadaan. 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.Yllä: Helsingistä 12.7.1932 Bayportiin, Long Islandille, New Yorkiin USA:n yksin 2mk karmiinilla merkillä kulkenut postikortti. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Euroopan ulkopuolisista maista USA lienee kaikkein yleisin kohdemaa.

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Hyvä ”kiertolais” kohde.Yllä: Anschlussin eli Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Punkaharjulta 4.6.1938 Wieniin ”Saksaan” lähetetty postikortti. 2mk karmiini single käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Yllä: Talvisodan kenttäpostikortti Kenttäpostikornttori 1:n leimaama 29.1.1940 Weiveriin Hollantiin. Saapumisleima Venhuizen 25.1.1940. Eletään talvisodan aikaa. Viestirykmentti 4:n yksikköleima. Suomen sensuuri. Ulkomaille lähetetyistä kenttäpostikorteista piti maksaa postimaksu normaalisti. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Postikorti Helsingistä 11.4.1937 Lontooseen Englantiin. 2mk karmiini single. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Englanti on kohtalaisen yleinen kohdemaa.

Yllä: Pietarsaaresta 13.71938 Königsbergiin Saksaan (Itä-Preussiin) lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk.

Yllä: Porista 25.5.1937 Berliiniin Saksaan lähetetty postikortti. Edelleen lähetetty Berliinissä. Edelleen lähettämiseen liittyviä leimoja ”Empfänger nicht ermittelt” ja ”zuruck”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Lähettäjä ollut saksalainen ja toimitettu sitten lopulta lähettäjän saksalaiseen osoitteeseen Berliinissä.

Yllä: Kaksi Saksaan menevältä laivalta Suomeen postitettua korttia, kumpikin leimattu Stettinissä, päiväykset 13.6.1938 ja 22.8.1938. ”Aus Dampfshiff” laatikkolema (Höyrylaivalta). 2mk karmiini single. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tällaiset laivalta lähetetyt Stettinissä leimatut kortit eivät ole erityisen harvinaisia ja niiden hinnat pyörivät kahden – kolmen kympin tietämissä.

Ulkomaan postikorttien lisäksi 2mk karmiini sopi ilmestyessään yksin myös muillekin taksoille. Näistä mielenkiintoinen on ensimmäisen luokan kirje Pohjoismaihin ja lisäksi kiinnostavia ovat erillissopimuksin Pohjoismaiden taksaan liittyneisiin Viroon ja Latviaan kulkenut posti, joista Viron kanssa solmittu sopimus oli voimassa jo 2mk karmiinin merkin ilmestyessä, Latvian kanssa sopimus solmittiin vasta 12.5.1937.

Yllä: Tallinnassa 21.6.1939 leimattu Tallinnaan Viroon osoitettu laivalla postitettu kirje ”Paquebot” leimoin. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Viron ja Suomen välisen 1928 solmitun postisopimuksen mukainen kirjetaksa oli sama kuin Pohjoismainen kirjetaksa. Näin 2mk karmiini sopi heti ilmestyessään myös tälle taksalle. Suomen Höyrylaiva Oy:n alus S/S Ariadne kulki reittiä Helsinki – Tallinna – Stettin. Tallinnassa leimattuna laivalla lähetetyt kohteet ovat kohtalaisen hyviä, hinnat pyörivät nähdäkseni samoissa summissa kuin Stettinissä leimattujenkin.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 1940 Pärnuun Viroon osoitettu kirje. 2mk karmiini single. Taksa:Kirje (-20g) Viroon (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Ruma kuori.

Yllä: Kirje Vaasasta 1.4.1940 Tukholmaan Ruotsiin. Sensuurin avaama. Välirauhan aikaa, sensuurin avaama. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset sensuroidut 2mk karmiinit single-kirjeet Ruotsiin ovat yleisiä ja ei ole vaikeaa löytää ”paremman” näköistä kohdetta kuin yllä kuvattu.Yllä: Kirje Helsingistä 20.10.1938 Tukholmaan Ruotsiin Poste Restante osoitteeseen. Taksa:Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 2,00mk.

Kotimaan taksoja, joille 2mk karmiini sopi yksin ilmestyessään oli myöskin useita, mm. ensimmäisen luokan kirje kotimaassa, mutta myös tiedustelu kotimaassa, kirjaaminen kotimaassa (merkityksellinen vapaakirjelähetyksillä) ja asiakirja kotimaassa.

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” . Tällaiset vapaakirjeiden kirjausmaksut ovat viimeaikoina (v. 2014) olleet kovasti huudossa.

Yllä: Tiedustelu postipaketista Helsinki 1.3.1940. 2mk karmiini single. Taksa: Tiedustelu kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 2,00mk. Tällaisia tiedustelulomakkeita ei ole kovin vaikeaa löytää – hinnat pyörivät suurin piirtein välillä 3-12 euroa, riippuen leimauksista ja kunnosta.

Yllä: Asiakirjoja Tapanilata 5.4.1941 Porvooseen. 2mk karmiini single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on lähetetty eteenpäin Budapestiin Unkariin, 2mk punainen ”single”. Edelleen lähetystä varten lisätty Helsingissä 3kpl 50p vihreitä merkkejä täydentämään kirjeen maksua, leimattu Helsinki 27.4.1937. Takana Budapestin saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Kiinnostava edelleen lähetetty lähetys.Yllä: Vaasan Palosaareen lähetetty kirje, jolla musteristattu 2mk karmiini. Takana saapumisleima. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. M30 käyttöaikana musteristaus tai leimaamattomaksi jättäminen oli kohtalaisen harvinaista. Nykyäänhän se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus!

Yllä: Vatia asemaleimalla mitätöity 2mk karmiini yksin Helsinkiin, myös P. Vaunu 6. leimaus, ilmeisesti 18.3.193?. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset asemaleimoilla mitätöidyt ovat yksi lisäkommervenkki muiden muassa. Kuori on aika ruma, mutta laitan nyt näytille tähän, vaikka se ei olekaan ”kokoelmakelpoinen”.

Yllä: Lappeenrannassa 17.2.1940 leimattu, Korsholmiin lähetetty kirje. Sensuroitu, revennyt, sensuuriliuskalla paikkailtu. Lyijykynällä kirjoitettu ”taistelutoiminnassa vioittunut”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Leimattu Lappeenrannassa sensuurileimojen päälle, kertoo mielestäni siitä, että kyseessä on kenttäpostikirje, joka on lähetetty yksiköstä ja joutunut sotatoimien runtelemaksi. Sensuroitu ”täällä jossain” ja myöhemmin mitätöity Lappeenrannassa. Talvisodan aikainen.

Yllä: Joensuusta 21.3.1938 Huopalahteen Helsinkiin lähetetty kirje. Saapunut Huopalahteen 22.3 ja leimattu myös Helsinki leimoin ja edelleen lähetetty Kemiin, jonne saapunut 23.3. Kemistä yhä edelleen lähetetty Kuhmoisiin, jonne tullut perille 24.3. Ilmeisesti lähtenyt eteenpäin Särkisalmelle (Lappeenrannan ja Joensuun välissä rajan pinnassa) jonne saapunut 27.3., käynyt Joensuussa 28.3. ja tullut takaisin Särkisalmelle 29.3. lähteäkseen Mikkeliin, jonne saapunut 30.3.1938. Seilannut siis 9 päivää pitkin Suomea. Enso-Gutzeit Oy:n firmapostia. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Tällaiset ”vaellelleet” ovat hauskoja kohteita. Yllä: Porista 14.10.1939 Helsinkiin lähetetty kirje, jossa osoite on jäänyt hyvin vaillinaiseksi ja takana ”Osoite Vaillinainen” laatikkoleima. 2mk karmiini single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Postin leimaamat ”seliteleimaukset” ovat yksi mukava tapa tuoda kokoelmaan lisäväriä., parhaita ovat sellaiset kohteet, joissa nämä leimaukset on lyöty kohteen etusivulle, jolloin ei tarvitse pohtia miten ne saa näkyviin helposti. Ongelmaahan ei ole tälla tavalla www-sivuilla näitä esitellessä, mutta ”wirallisissa” kokoelmissa näyttelyissä takapuolelle leimattujen esittely on vaikeampaa.

Varsinaisen käyttöaikansa aikana, kuitenkin ilmestymisensä jälkeen voimaan tulleista taksoista, merkki sopi yksin mm. jo aiemmin mainitulle Latvian erillistaksaiselle ensimmäisen luokan kirjeelle. Kotimaisten ja samalla pohjoismaisten postikorttien taksojen noustessa kahteen markkaan 1942 tulivat nämäkin mahdollisiksi 2mk karmiinin single käyttökohteiksi. Lisäksi mielenkiintoinen taksa on Saksan kanssa solmitun Euroopan ja pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikorttitaksa. Taksat nousivat myös paikalliskirjeelle kahteen markkaan, ja näin merkki sopi yksi myös paikalliskirjeen maksuksi.

Yllä: Helsingistä 29.1.1943 Hampuriin Saksaan lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Suomen ja Saksan sensuurit.Taksa: Euroopan pikatiedotusliiton mukainen postikorttitaksa (1.9.1942 – 1.9.1944) 2,00mk. Sopimuksen mukaan Suomen ja Saksan välinen postikortin taksa oli maiden kotimaan liikenteessä vallitseva postikorttitaksa. Kyseessä oleva postikortti on ns. Liebesgaber paketin (saksalainen tarvikepaketti suomalaisille) mukana tullut postikortti, jonka paketin vastaanottajan tuli lähettää takaisin Saksaan vastaanottamisen merkiksi, eli eräänlainen epävirallinen saantitodistus – vastaanotettaessa. Yllä: Helsingistä 20.3.1943 Djursholmeniin Ruotsiin lähetetty postikortti. 2mk karmiini single. Sensuroitu. ”Spara – säästä” viestillinen ketjuleimaus (Viestillinen nro. 12). Taksa: Postikortti (kotimaan postikortin taksa) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Näköjään käytetty arkistokorttia postikorttina.

Yllä: Käkisalmelta 1.11.1942 Kiloon lähetetty postikortti. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

2mk karmiinia voitiin luonnollisesti käyttää myös muutenkin kuin yksin postimaksun maksuna, alla muutamia käyttöjä, joilla 2mk karmiini esiintyy tuplina, triploina ja useampina kappaleina yhdellä lähetyksellä. Alla esitellään joitakin tuplia, triploja ja ”kvartetteja”.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 1.3.1938 Kemeriin Latviaan. 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Latvian kanssa 12.5.1937 tehdyn postisopimuksen mukainen (Pohjoismaiden) kirjetaksa (21-40g) kirje 12.5.1937 – 15.6.1940 4,00mk. Latvian kanssa tehdyn postisopimuksen aikaiset lähetykset ovat kiinnostavia, sillä koko sopimuksen kesto oli vain kolme ja puoli vuotta – sopimushan todellisuudessa päättyi, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat syksyllä 1940. Tämä toisen painoluokan kirje ”ei näytä juuri miltään” mutta on itse asiassa mielestäni aika hyvä kohde.
Yllä: Turusta (Turku 2) 23.4.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. M30 2mk karmiini tupla, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Tyypillinen aikakautensa kirjattu lähetys.

Yllä: Tiedustelulomake Pohjoismaihin lähetetystä postitteesta, leimattu Helsinki 18.6.1942. 2kpl 2mk karmiini, yhteensä 4mk. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin (1.12.1931 – 30.6.1945) 4,00mk.

Yllä: Kirjattu kirje 26.6.191937 Loviisasta Leithiin Englantiin. Tyypillinen kirjattujen kirjeiden sininen ristaus englantilaisittain, 2mk karmiini tripla, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 6.2.1937 Göteborgiin Ruotsiin, 2mk karmiini tripla. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.11.1936 – 15.6.1940) 4,00mk, lentolisä (21-125g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.

Yllä: Iittalasta 18.5.1940 Turkuun lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Paino on ollut toisen painoluokan mukainen (eli yli 20g) ja näin ollen kirjeelle on leimattu T-leima ja lunastusta määrätty 4mk, eli kaksinkertainen puuttuvan postitaksan määrä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja lunastus 2*puuttuva postimaksu 4,00mk, yhteensä 6,00mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje Malmilta 29.4.1939 Kuusankoskelle. 3kpl 2mk karmiini, yhteensä 6mk. Taksa: Kirje (21-40g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 6,00mk.
Yllä: Pikakirje Lappeenrannasta 30.12.1939 Ylivieskaan. 2mk karmiini tripla. Sensuroitu – talvisodan aikainen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä kotimaahan 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Lentopikakirje Helsingistä 19.1.1938 Sundsvalliin Ruotsiin. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä, kirjeen lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa!

Yllä: Turussa 1.12.1939 kulkenut sinetöity paikallispikakirje. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paikalliskirje (21 – 125g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 3,00mk, pikalisä (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, yhteensä 7,00mk. Ylitaksa. Maksettu tavallisen toisen luokan kirjeen taksa, vaikka paikalliskirjeenä olisi kulkenut edullisemmin, surkea tapaus, sillä pikapaikalliskirje on kiva kohde.Yllä: Paketti Vetokannakselta 22.2.1933 Poriin. Painoksi merkitty 1kg. Kotiinkanto maksettu. Neljä 2mk karmiinia. Taksa: Paketti (-1kg) kotimaassa (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, (-3kg) kotiinkantomaksu (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,00mk, yhteensä 8,00mk. Lisäpalveluna kotiinkanto on M30 käyttöaikana kohtalaisen harvinainen.Yllä: Kolmannentoista (13.) painoluokan painotuote Tampereelta 22.12.1938 Helsinkiin 398mk:n postiennakolla, paino 650g. Viisi 2mk karmiinia. Taksa: Painotuote (600-650g) kotimaassa (1.12.1931-30.11.1944) 6,50mk, postiennakko 101-500mk (1.1.1935 – 31.8.1942) 3,50mk, yhteensä 10,00mk.

Merkki kävi luonnollisesti myös muiden merkkien kanssa useille erilaisille taksoille, alla olen valinnut esiteltäviksi joitakin. 2mk karmiini oli hyvin yleisesti käytetty merkki 40-luvun alussa ja erilaisia mahdollisia käyttöjä on valtavia määriä. Alle laitettu muutama kohde näytille, sen enempää niitä pohtimatta.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. joka on maksettu kahdella 2mk karmiinilla, Helsinki 21.9.1940.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiini ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939″ ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km. 2mk karmiini käytetty ”lentolisän” maksuun.

Jälleen kerran tarkkaavaisimmat ovat huomanneet, että taksan vaihtumisen ja merkin julkaisemisen väliin jää ”aukko”. Tällä kertaa aukon pituus on noin noin kuukausi ja kysymys on siis ajasta 1.11.1936 – 11.12.1936. Tuona kuukauden aikana ulkomaille kulkeneiden postikorttien postimaksu täytyi rakentaa käyttämällä muita merkkejä, mieleen ensimmäisenä tulevat jo olemassa olelleet 2mk merkit, eli 2mk mustansininen ja 2mk violetti ns. ”tärkeimpinä” mahdollisuuksina, mutta taksa voitiin toki rakentaa käyttämällä myös muitakin M30 merkkejä. Minulla ei ole näyttää yhtäkään tällaista tähän ”väliin putoajaa”! Jos joltakulta löytyy ja haluaa sellaisesta luopua, niin saa tarjota.

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

25 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

HTO huutokaupassa oli jälleen muutamia kiinnostavia M30 kohteita, mm. vuoden 1944 Pääsiäisen erikoistaksainen postikortti kenttäpostiin 50p vihreällä merkillä, josta on lähiakoina ollut allekirjoittaneenkin puolesta kirjoittelua mm. Filatelistissa. Uusin tietohan tästä kortin taksasta tuli Filatelistin numerossa 1/2015, jossa Jukka Mäkinen kertoi vastauksena kirjoittamaani artikkeliin Philatelia Fennicassa 5/1988 sivulla 365 kerrotun, että taksa-aika olisi 1.4. – 10.4.1944. Tällainen filatelistien vuoropuhelu on sitä parasta keräilyharrastuksen antia – saadaan ja otetaan vastaan tietoa toisilta keräilijöiltä. Kaikille tulee hyvä mieli. Käyn läpi muutamia kohteita, jotka herättivät huomioni syystä tai toisesta, kuten tavallista valinnat ovat omiani. Aloitan postihistoriakohteilla. Jälleen sain luvan HTO huutokauppojen meklarilta Hannulta luvan käyttää kuvia, kiitos siitä.

Yllä: Pääsiäisen 1944 erikoistaksalla kenttäpostiin kulkenut postikortti. M30 50p vihreä single. Taksa-aika ilmeisesti 1.4.-10.4.1944, eli 10 päivää. Lähtöhinta 15€, myytiin 44€:lla.

Yllä: Kohde 263, USA:ssa edelleen lähetetty lähetys, joka oli ensin lähetetty 4.6.1945 New Yorkiin, M30 2½mk punainen ja 2kpl 10mk Saimaa, yhteensä 22½mk. Suomen ja USAn sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, lentolisä (jokaista 5g kohti) Yhdysvaltoihin (vyöhyke 6) 15.3.1945 – 9.8.1945 9,00mk => 2*9=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Edelleen lähetetty USA:ssa lisäämäällä 8 centin lentopostimerkki, joka vastasi USAn sisäistä lentopostitaksaa 26.3.1944 – 30.9.1946 jokaista unssia kohti, näin meille kertoo SCOTT luettelo vuodelta 2006, sivu 44A. Eli saattaa olla, että eteenpäin lähetyksen yhteydessä on haluttu maksaa kulku lentona myös eteenpäinlähetyksen yhteydessä Amerikan halki. 8centin merkki on leimattu vain kulmastaan. Mielenkiintoinen. Lähtöhinta 20€, myytiin 40€.

Yllä: Kohde 287, kaksi kirjettä Yhdysvaltoihin maaliskuussa 1945. Toinen päivätty 10. ja toinen 12.3., sensuroidut ja samat M30 merkit kuin yllä mainitussa kohteessa 263. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, lentolisä (jokaista 5g kohti) Yhdysvaltoihin (vyöhyke 6) 15.3.1945 – 9.8.1945 9,00mk => 2*9=18,00mk, yhteensä 22,50mk. Postiyhteys USA:n aukesi sodan jälkeen maaliskuun alkupuolella 5.3.1945, joten nämä ovat varhaisia lähetyksiä sodan jälkeen. Limitti 25€, toteutunut 25€. Kolmen ja puolen kuukauden mittainen taksa-aika.

Kohde numero 277 esiteltiin selitteellä: ”25 mk + 3 mk pun lentokuorella Englannin kautta San Franciscoon 14.XI.45 By Air to the United Kingdo-leima”. Kirjeen päällä lukee paino 4g ja lentolipuke on mitätöity ”Englantilaiseen tyyliin” punaisella leimalla. Kysymyksessä on siis lähetys, joka on lähetetty USA:n, mutta lentomaksu on maksettu vain Englantiin saakka, josta kuori on lähtenyt laivalla eteenpäin. Kirjetaksa 14.11.1945 oli 10mk ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeelle. Kirjeen lentolisä jokaiselta viideltä grammalta Englantiin oli 3mk. Ns. ”täysi USA:n lentolisä”, eli koko matkan lentolisä oli 22mk viittä grammaa kohti. En saa räknättyä yllä mainituista mitenkään kasaan 28mk postimaksua. Ilmeisesti postitoimisto on todennut, että taksa on ”suoralentona” korkeampi kuin mitä kuorelle on laitettu merkkejä ja sen tähden laittanut kuoreen ”By air to the UK” leiman, Englantiin asti lennon merkiksi – tähänhän kuorelle laitetut merkit riittivät. Eli väärätaksainen, mutta posti päättänyt olla laittamatta lunastusta ja lähettänyt halvempaa reittiä. Lähtöhinta 15€, toteutunut 75€.

Yllä: Kohde 277

Minulle pieni mysteeri oli numerolla 264 ja selitteellä ”10 mk Saimaa vaaleanviol 3 kpl ja 1 mk oranssi kuorella, Kuusa 10.10.1931 kuorelle merkitty 1mk lunastus, mutta kuorelle on liimattu useamman lunastettavan lähetyksen edellyttämä summa” myytävänä ollut kohde. Yritin katsella kohdetta useampaan kertaan ja ymmärtää, että mistä oikein on kysymys, mutta ymmärsin vain, että lunastusta oli laitettu 1mk – ilmeisesti kyseessä oli kotimaassa lähetetty kirje, jolle oli laitettu 1mk oranssi merkki maksuksi, kuitenkin kirjeen postimaksu oli ollut 1,5mk ja näin ollen lunastusta tuli puuttuva osa tuplana, eli 2*50p = 1mk. Miksi kuorelle on mitätöity 30mk edestä postimerkkejä ei käy mitenkään itse lähetyksestä ilmi. Ainakaan kuvan puolesta. Oliko takapuolella mahdollisesti jotain lisätietoa tai mukana jotain muuta dokumentaatiota, se ei mistään selviä – Meklarilta en kysynyt. Lähtöhinta 20€, toteutunut 134€. Juttelin tästä muutaman keräilijäkolleegan kanssa ja he miettivät, että voisiko kysymyksessä olla tilanne, jossa firmaan on tullut useampiakin lunastettavia lähetyksiä joiden lunastukset on sitten sattuman kaupalla mitätöity tälle kirjeelle. Selitys vaikuttaa mahdolliselta – onko se totta, se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Yllä: Kohde 264

Kohdenumerolla 296 myytiin ”viisi kuorta USA:han 1945 lähtöhinnalla 20€. Tämä oli mielestäni huutokaupan paras M30 postihistoriakohde. Kuvassa etualalla näkyy kaksi USA:n 59mk taksalla kulkenutta kuorta. Taksa näiden kuorten osalta muodostuu 18mk/5g lentotaksasta ja 5 markan ulkomaan kirjetaksasta = 3*18mk + 5mk = 59mk. Lisäksi oli vielä kolmaskin saman taksa-ajan kuori. Taksa oli voimassa vain 21 päivää. Näiden kolmen kuoren lisäksi kohteessa oli vielä ”sokeri” pohjalla, kirjaimellisesti. Nimittäin taka-alalla näkyy hieman suttuinen kuori, jolla on 2kpl 4mk oliivia merkkiä, yhteensä siis 8mk. Kuori on mennyt pintalähetyksenä USA:n ja on toisen painoluokan kirje kahden kuukauden taksa-aikana – vaikea ja harvinainen. Toteutunut hinta 52€ oli mielestäni halpa.

Yllä: Kohde 296

Henkilökohtaisesti ihmetystä herättivät muutamien loistoleimattujen yksittäismerkkien hintojen nousut, taitaa olla niin, että loistoleimaisten keräily on nousussa. Muutama esimerkki alla – kohteet ovat kyllä hienoleimaisia.

Yllä: 1:75/1,25mk keltainen loisto, Kinnula 20.5.1941 nappiloisto. Myyntihinta 43€.

Yllä: 5mk sininen loisto, 11.3.1946 Helsinki. Myyntihinta 45€.

Yllä: 8mk violetti loisto, Vaasa 9.10.1946. Myyntihinta 85€.

Perinteisemmän filatelian kohteista kiinnostava oli 30mk linja-auto merkin hieno siirtymä. Kohdekuvauksessa mainittiin pieni rissi, mutta mielestäni se ei varsinaisesti haittaa, sillä kohteen päähuomion kohde on laskos. Lisäksi myytiin muutamia tarttumia.

Yllä: 30mk linja-auto laskoksella. Myyntihinta 19€.

Minulle kävi taas, kuten on nyt käynyt jo muutamia kertoja, että kokoustamisen takia on mennyt loppukahina ohi huutokaupoista. Näin ollen hyviä kohteita on mennyt ohi suun. Toisaalta aina ei voi voittaa. Onneksi muutama huuto sentään jäi kiinni.

112. Sinetti Posti huutokauppa

17 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

Sinetti Postin huutokaupat toimivat aiemmin perinteisesti ”paperiluetteloilla” mutta nyttemmin, monen muun filateliaakin myyvän huutokaupan tavoin se on siirtynyt käyttämään Philabid alustaa. Meklarina toimii Jokke Jalava. Sinetti Postin huutokaupoissa on silloin tällöin ollut minua kiinnostavia kohteita, vaikka kohteet ovat joskus olleet suurelta osin mielestäni aika tavallisia. Tälläkin kertaa muutama kohde osui silmiini ja käyn tässä niitä läpi. Sain meklarilta luvan käyttää kohteiden kuvia, mikä auttaa asiaa. Etenen ulkomaille lähetetyistä lähetyksistä kotimaisiin.

Yllä: Helsingistä 23.5.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan lähetetty postikortti. 1½mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. 1½k punaisen merkin käyttötarkoituksen mukainen postite. Australia on hyvä kohdemaa! Kohteen lähtöhinta oli 6€ ja vasarahinta 12,50€, mielestäni kohtalaisen edullinen hinta.

Yllä: Lentokirje Kuusankoskelta 20.2.1937 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 merkkejä enemmänkin, 1½mk punainen, 2kpl 2mk violetti ja 4kpl 2½mk sininen, yhteensä 15,50mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 3g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 15,50. Hyvä kohdemaa ja siisti kohde. Pohjahinta 8€ ja myyntihinnaksi tuli 37€. Yllä: Kirjattu lentokirje Kuusankoskelta 23.1.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 2mk violetti ja 25mk puunkaataja, sekä Kalevala-aiheinen merkki, yhteensä 29mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 10g ja ”REK” leimattu, mutta ei kirjauslipuketta lainkaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 29,00. Hyvä kohdemaa; Kalevalamerkin takia ei ”täysin” M30 kohde. Lähtöhinta 8€. Kirjeen takana näkyvistä leimoista päätellen mennyt Helsingistä laivalla Sassnitziin, josta Berliiniin junalla, sieltä lentona eteenpäin mm. Darwinin (Pohjois-Australiassa) kautta Cremorneen New South Walesiin ja Sydneyssä leimattu ilmeisesti vasta 17.2.1936. Soikea leima on kuvassa niin epäselvä, että sitä en näe, mutta se on tammikuun lopulta, ennen Darwinia. Matka lentonakin kestänyt yli kuukauden. Lähtöhinta 8,00€, toteutunut 13,20. Hinta olisi varmaankin ollut korkeampi, jos kuorella olisi ollut vain M30 merkkejä.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 12.8.1942 Bordesholmiin Kielin lähelle Pohjois-Saksaan. M30 2,75mk violetti ja 2mk punainen, yhteensä 4,75mk. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton mukainen Saksan kirjetaksa (-20g) 1.4.-31.8.1942 2,75mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk. Kysymyksessä on ns. ”Saksan erikoistaksalla” kulkenut kirje, taksa-aika 5kk. Lähtöhinta 15€ ja toteutunut hinta 25€ – mielestäni maltillinen hinta.

Kaiken kaikkiaan tällä kertaa Sinetti Postin huutokaupassa oli mielestäni kiinnostavia M30 ulkomaille menneitä kohteita. Usein käy niin, että ”jostain” putkahtaa ”joku erä” markkinoille, tässä tapauksessa Australiaan kulkeneita kuoria. Näitä sitten kerralla myydään enemmänkin. Tästä kertoo myös se, että tämän Sinetti Postin huutokaupan kanssa samaan aikaan auki olevassa Kouvolan Kerhon 39:ssä HK:ssa oli myynnissä vastaava 1½mk punainen Australiaan kulkenut postikortti. Kuvista päätellen samalle vastaanottajalle kulkenut. Saksan erikoistaksainen kirje, lyhyemmällä erikoistaksalla on aina hyvä kohde. Niitäkin on lähiaikoina, vuoden 2014 aikana, ollut liikenteessä joitakin – näiden kohteiden hienous perustuu Suomen ja Saksan väliseen postisopimukseen, jonka mukaan kirjelähetysten taksat olivat maiden välillä kotimaan taksan mukaiset.

Yllä: Helsingistä joulukuussa 1934 Norjaan lähetetty postikortti, 1,25mk keltainen leijona single. Takaisin lähetetty Helsinkiin, Oslon leimat 23.12.1934. Laatikkoleima (hiukan hailukka) ilmeisesti ”non reclame – retour”. Hiukan haiskahtaa, sillä postikortteihin ei yleensä merkitä lähettäjän osoitetta; saattaa siis olla tekele. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk. Limitti oli 6€, toteutunut hinta 12,50€.Yllä: Helsingistä 22.4.1940 Byvallaan Ruotsiin lähetetty lentopostikortti, 1,25mk keltainen ehiö ja 50p vihreä M30 leijona, yhteensä 1,75mk. Sensuroitu ja lentolipuke. Jostain syystä kortilla lukee vuosiluku 1939 vaikka leimassa näyttäisi olevan 1940 – ja huhtikuussa 1939 ei sensuuria vielä ollut käytössä, kun sotaakaan ei käyty. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 0,50mk, yhteensä 1,75mk. Limitti oli 6€ ja pohjahinnalla meni.

Pohjoismaihin meneissä kohteissa pitää olla jotain erikoista säpinää, jotta ne nousisivat esille. Norjaan mennyt ”vaellellut” kohde on kiinnostava, vaikkakin ei mitenkään uskomaton. Norja on Pohjoismaista Islannin jälkeen vaikein kohdemaa. Toki Färsaaret ja Grönlanti ovat tietysti asia erikseen, mutta niihin mennyttä M30 postia lienee erittäin vähän. Lentopostikortit eivät ole harvinaisia, mutta halvalla ne kannattaa poimia pois, viiden euron limitti on mielestäni ehkä hiukan liikaa, se on kuitenkin vain allekirjoittaneen oma mielipide.

Yllä: Kohde 11o – ”1943 Olavinlinna 5mk + 1mk vihreä R-paik-Ki-43”: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä ilmeisesti 3.12.1943. M30 5mk Olavin linna ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 6mk. Olavinlinna lähes loistoleimattuna. Painomerkintä 9g. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 6,00mk. Kirjatut paikalliskirjeet ovat mielestäni ”pikkuhyviä”. Jäi myymättä normaalin huutokaupan myyntiaikana.

Yllä: Kirjattu kirje Vilppulasta 23.1.1940 Porvooseen. M30 4mk postitalo single. Olympia 1940 kuori ja sensuurin leimaus, talvisodan kestäessä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Vaikka kyseessä ei ole mitenkään erityisen harvinainen kohde, niin kohde on vakiintuneen käsityksen mukaan 4mk postitalo-merkin ”käyttötarkoituksen mukainen” käyttö. Kuorella on hienosti postihistorian useita elementtejä, pitämättä jätetyistä Olympiakisoista, talvisodan sensuurista, ja kahden taksan yhdistelmällä olevasta single käytöstä. Englantilainen saattaisi sanoa ”attractive” – viehättävä. Meni vitosen pohjalla kaupaksi.

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

6 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

Christoph Gärtnerin huutokauppahuone Saksassa on kohtalaisen tunnettu ja suuri filateliaa ja postihistoriaa meklaava kansainväinen talo. Olen joskus saanut Gärtneriltä luettelon, tai oikeastaan yhden osan siitä kokonaisuudesta, jonka Gärtner painattaa jokaiseen huutokauppaan – aikamosista tiiliskivistä on kysymys.

Silloin tällöin Gärtnerillä on myytävänä myös kiinnostavia malli 1930 kohteita, tällä kertaa, 30. on-line huutokaupassakin on myytävänä yksi mielestäni kiinnostava kohde. Kysymyksessä on jo näiltäkin sivuilta tuttuun suomalaiseen lähetyskohteeseen Ondongaan lähetetystä lentokirjeestä, jonka numero luettelossa on 6347 ja selite-teksti seuraavanlainen: ”1940, 5 M dkl€blau u. 10 M lila MiF mit 3 weiteren Marken auf Luftpostbrief von Lahti, 26.X.40, nach Ondonga in Südwestafrika, vs. finnische u. ägyptische Zensurstempel sowie ägyptische u. südafrikanische Zensurbanderolen. Seltene Weltkriegs-Destination und Zensur-Kombination.”. Sain Gärtneriltä luvan käyttää kohteen kuvia.

Yllä: Lahdesta 26.10.1940 Ondongaan, Lounais-Afrikkaan lähetetty <10g lentokirje. M30 10mk saimaa, 5mk Olavinlinna, 2kpl 1mk oranssia leijonaa ja 50p vihreä leijona. Kulkenut Tukholman kautta, käynyt ilmeisesti Egyptissä, ja Etelä-Afrikkassa ja sieltä kulkenut Lounais-Afrikkaan. Suomen, Egyptin ja Etelä-Afrikan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä ulkomaille ( 25.7.1939 – 23.1.1941) vyöhyke 6, 7mk/5g =14,00mk, yhteensä 17,50mk.

Lieneekö kirjeen reitti ollut Moskovan kautta, sillä Lounais-Afrikka oli Brittiläisen kansanyhteisön maa ja posti, jota ei voitu lähettää Saksan kautta, kulki Moskovan kautta. Tuolloin reitti on saattanut olla jotakin sellaista kuin Lahti – Helsinki – Tukholma – Moskova, josta Baghdadin kautta Kairoon ja sieltä Etelä-Afrikan kautta Lounais-Afrikkaan.

Lähi-idän alueella kulki ainakin KLM:n ja BOAC:n ilmapostia kuljettanut lentoreitti, joten jompaa kumpaa käyttämällä kuori on luultavasti lentänyt Egyptiin, josta se on sitten lentänyt Etelä-Afrikkaan. Todennäköisin vaihtoehto on BOACin liikennöimä reitti Bagdadin ja Kairon välillä.

Kohteen lähtöhinnaksi oli laitettu 200€. Siitäkin huolimatta, että kysymyksessä on aivan erinomainen ja postihistoriallisesti hieno kohde on hinta minulle liian korkea. Voi olla, että jonain päivänä vielä kadun, kun jätän tätä nyt huutamatta. Uskon kuitenkin, että jotakuta toista suomalaista keräilijää tämä saattaa kiinnostaa.

Päivitys 12.2.2015: Kohde myytiin hintaan 210€ + kohderaha 2€ + huutoraha 22% (42€) + postikulut + alv postikuluista 19%. Eli puhutaan noin 270 euron hinnasta. Gärtner toimii näissä jutuissa fiksusti ja erottaa postituksen eri yhtiöön (sen laskuttaa eri firma) ja näin ollen tuo alv menee vain postituksesta eikä ollenkaan noista kohteesta ja huutorahasta, tässä ostaja, erityisesti ulkomainen säästää piiitkän pennin (päivitetty 27.2.2015).

1½mk punainen – toinen punainen leijona

4 tammikuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Loistoleimainen 1½mk punainen leijonamerkki. Helsinki 30.4.1932.

1½mk punainen leijonamerkki ilmestyi vuonna 1932, ilmeisesti maaliskuun viimeisenä päivänä (31.3.1932) tai virallisesti ehkäpä päivää myöhemmin; virallista ilmestymispäivää ei tunneta. Merkin käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postikortin maksuna, kuten värin perusteella on helppo päätellä – kyseessähän oli UPU:n värisuositus, jonka mukaan merkkien värit määriteltiin. 1½mk punainen korvasi aiemmin samaan tarkoitukseen julkaistun 1:20mk punaisen leijonamerkin. Ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1.12.1931. Merkkiä tilattiin kuusi tilauserää 237 (2-1932), 242 (5-1932), 259 (6-1933), 270 (3-1934), 292 (5-1935) ja 309 (5-1936). Itse asiassa seitsemäskin tilauserä on olemassa, mutta se käytettiin kokonaisuudessaan 2mk/1½mk päällepainamamerkin tekemiseen.

Yllä: Numeropalat kaikista 1½mk punaisen tilauseristä pl. seitsemäs tilauserä.

Käytetty liima oli kaikissa tilauserissä arabikumiliimaa (lm1) ja paperilaatuna lumppupaperi. 1½mk punainen on hieman ”yllätyksetön”, sillä erikoisuuksia tunnetaan vähän – se mitä on löydetty on merkkien kohdalle osunut reunavesileima. Lisäksi on olemassa hammastamattomia 1½mk punaisia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Nämä hammastamattomat ovat peräisin ns. näyttelyarkeista.

Yllä: Hammastamaton 1½mk punainen nelilö näyttelyarkin alareunasta

Merkin tarkoituksenmukainen käyttö oli, kuten väristäkin käy ilmi, ulkomaan postikortin postimaksu, joka vaihtui 1:20mk:sta 1½ markkaan 1.12.1931 ja päättyi 31.10.1936. Taksan pituus oli siis 4 vuotta 11 kuukautta, jo pelkästään tästä pitkästä taksa-ajasta johtuen eivät merkillä lähetetyt ulkomaan postikortit ole suuria harvinaisuuksia. Jälleen kerran hyvät kohdemaat tulevat arvoonsa.

Yllä: Helsingistä 11.7.1935 Leningradiin Neuvostoliittoon lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Neuvostoliitto on hyvä kohdemaa, M30 käyttöaikana Neuvostoliittoon perille menneet lähetykset ovat kohtalaisen haastavia.

Yllä: Helsingistä 14.9.1935 Sydney:n New South Walesiin Australiaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Kaukainen kohdemaa. (Lisätty 18.2.2015). Yllä: Hämeenlinnasta 10.8.1933 Bostoniin Massachusetsiin USA:n lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Viipurista 5.8.1936 Rigaan Latviaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Latvian kanssa solmittiin postisopimus 12.5.1937, jolloin Latvia siirtyi taksaryhmään Pohjoismaat, tämä lähetys on sopimusta edeltävältä ajalta ja siksi ”ulkomaan” taksainen.

Yllä: Turusta ilmeisesti 2.7.1932 Aarau:n Sveitsiin lähetetty postikortti. Postitettu ilmeisesti 1½mk punaisella laivalta matkalla Ruotsiin, ”Från Finland leimaus ja merkki mitätöity Stockholm 3.7.1932 leimalla Tukholmassa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 1.2.2015) Yllä: Helsingistä 13.6.1936 Edinburghiin Skotlantiin lähetetty postikortti. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä 17.12.1934 ja Mariehamnista 23.6.1936 Englantiin. Toinen kortti on edelleen lähetetty Englannissa Lontoosta Hazelcroftiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Joku sanoo, että Englanti on sama kohdemaa kuin Skotlanti, mutta jos kysytäänä Skotlantilaisilta…Yllä: Postikortti Viipurista 9.5.1934 Plzeniin Tsekkoslovakiaan. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Postikortti Helsingistä 22.7.1934 Wieniin Itävaltaan. 1½mk punainen single. Kulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Postikortti Helsingistä 3.9.1934 Pariisiin. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Unkariin, toinen Helsingistä 9.4.1936 Egeriin ja toinen 3.7.1932 Budapestiin, lähetyspaikka ei selviä leimasta. 1½mk punainen single. Toinen kortti ulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä Saksaan, toinen M17 ehiökortilla (jonka käypäisyys on loppunut) 25.8.1932 Hannoveriin ja toinen 10.7.1935 Langenbielau:n (nykyisen Puolan alueelle). Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Langenbielau oli ilmeisesti keskitysleiripaikkakunta n. 10 vuotta kortin lähettämisen jälkeen.

Näiden ”single” postikorttien hinnoittelu on hyvinkin vaihtelevaa, nimittäin hyviin kohdemaihin Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan menneiden hinnat voivat pyöriä 30 euron yläpuolella, kun taas tavallisemmat kohdemaihin kuten Saksaan menneet kohteet lähtevät muutamasta eurosta ylöspäin. Hyvin leimattu pieneltä paikkakunnalta lähetetty kohde tulisi arvostaa korkeammalle kuin Helsingistä lähetetty koneleimattu. [Lisäys 17.2.2015: Kahdessa helmikuussa 2015 päättyneessä huutokaupassa myytiin Australiaan kulkenut postikortti 1½mk punaisella singlellä, toisen hinta nousi 13,20 euroon ja toinen myytiin 7,70 eurolla. Nämä ovat hyviä kohdemaita. Kumpikaan kortti ei ollut aivan prima leimoiltaan, mutta tämä hintatieto antaa osviittaa vuoden 2015 hintatasosta 1½mk punaisten single-postikorttien suhteen]

Merkin tarkoituksenmukaisen käyttöajan puitteissa, siis 31.3.1932 – 31.10.1936 oli voimassa muitakin taksoja, joille 1½markan merkki soveltui yksin, mutta nämä kohteet eivät ole yhtä relevantteja kuin ulkomaan postikortti, sillä oli mahdollista käyttää myös jo aiemin julkaistua 1½mk violettia. Tänä aikana muilla kuin ulkomaan postikortin taksoilla singlenä 1½mk punaisella leijonamerkillä kulkeneet lähetykset ovat kuitenkin kiinnostavia singlekohteita.

Yllä: Kolmannen luokan painotuote Helsingistä 3.3.1934 Bromarviin. Ilmeisesti sisältänyt kasan painotuotteita. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk.

Yllä: Kaksi paikalliskirjettä, ylempi Toijalassa lähetetty 15.7.1936 ja Vaasassa 15.4.1936 lähetetty, jolla leima sattunut sopivasti. 1½mk punaiset singlet. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk.

Yllä: Kolmannen luokan painotuotekirje Kannuksesta 31.7.1934 Geneveen Sveitsiin. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk. Kuorelle kirjoitettu erikseen ”Imprime” – painotuotteita, muuten laskisin tämän väärätaksaiseksi; onneksi käytetty kynä ja kirjoitustyyli vastaavat toisiaan. IKL:n logokuori.

Merkkiä voitiin tietysti käyttää myös muilla postitteilla, alla esitellään muutamia lähetyksiä joilla kaksi tai useampia 1½mk punaisia merkkejä ”yksinään” muodostamassa postitaksaa.

Yllä: Helsingistä 19.7.1934 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Hotelli Kämpin kuvallinen kuori. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismahin (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,00mk.

Yllä: Tampereelta 20.11.1933 Shanghaihin Kiinaan lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! Kaukaisesta kohdemaasta huolimatta ”hyödytön”, tai kuten Juhani Kerppola asian ilmaisisi ”on se niin väärin” kohde.Yllä: Postivaunuleimoin (Postivaunu 8.) 29.11.1934 Geneveen Sveitsiin lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! IKL:n logokuori. Yllä: Helsingistä helmikuussa 1935 Lekley:n Englantiin. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Yksirivinen sininen FLYGPOST leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk. Yllä: Viipurista 12.6.1934 Frankfurt am Mainiin Saksaan lähetetty lentokirje. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Harvinainen Viipurin ”Par Avion – Lentoposti” laatikkoleimaus punaisella ja Saksan päässä ”Mit Luftpost Befördert – Frankfurt (Main) 2 Flughafen” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Mustemitätöity nelirivi 1½mk punaisia merkkejä postikortilla, joka on kulkenut kotimaassa Helsinkiin. Yhteensä 6mk. Taksa vastaa postikortin taksaa vuonna 1947. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1947 – 31.12.1947 6,00mk.

Alla esitellään kaksi kiinnostavaa lähetystä, joilla 1½mk punainen merkki esiintyy yhdessä muiden M30 merkkien kanssa täydentämässä taksaa.

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Lentomaksun maksaminen ei välttämättä tarkoittanut, että lähetys kulki kaikki etapit lentona, mikäli juna oli nopeampi lähetys kulki junalla. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Viipurista 1.8.1933 Pernanbucoon Brasiliaan Zeppelin lennolla kulkenut painotuote. 5mk Olavinlinna, 1½mk punainen ja 1mk oranssi leijonamerkki, yhteensä 7½mk. Kaksi Zeppelin leimausta ja takana tuloleimaukset. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 0,50mk, AO-lähetyksen lentolisä (vyöhyke 7, per 5g) 20.6.1933 – 14.4.1935 7,00mk, yhteensä 7,50mk. Suomalainen Zeppelin kohde ilman Zeppelin lisäpainamamerkkiä.

Koska 1½mk punainen julkaistiin vasta maaliskuun lopussa 1932 oli 1½mk taksa voimassa neljä kuukautta ennen merkin julkaisua. Tämän neljän kuukauden aikana luonnollisesti postikortteja kulki ulkomaille ja niiden taksa tuli rakentaa muilla merkeillä. Violetti 1½mk:n merkki oli julkaistu jo ensimmäisessä malli 1930 merkkien sarjassa, vuoden 1930 alussa ja kävi siis yksin myös ulkomaan postikortin taksalle myös muut sopivat M30 kombinaatiot tietysti kävivät.

Yllä: Kuopiosta 10.2.1932 Turrialbaan Costa Ricaan kulkenut 1,25mk/1mk päällepainamaehiökortti 25p ruskealla lisämerkillä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

Yllä: Helsingistä 9.1.1932 Torontoon Ontarioon Kanadaan lähetetty postikorti, kolme 50p/40p päällepainamamerkkiä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. (Lisätty 28.3.2015)

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

30 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

1:20mk karmiini julkaistiin ensimmäisessä malli-1930 merkkien sarjassa ja tarkka käyttöönottopäivä on 2.1.1930. Aikaisista lähetyksistä ainakin 4.1. kulkenut kortti tunnetaan. Merkin painoserä oli 2miljoonaa kappaletta (1,983 milj.), mikä on vähäinen määrä. Painoseriä otettiin vain yksi, numerolla 177 (12-1929). Paperina käytettiin lumppupaperia (LP) ja liimana arabikumiliimaa (lm 1). Merkin väri vaihtelee jonkin verran, aika vaaleitakin merkkejä tunnetaan ja toisaalta syvänpunaisiakin on olemassa.

Yllä: 1,20mk karmiini numerokuusilo tilauserä 177 (12-1929)

Erikoisuuksista tunnetaan ainakin tarttuma, jollaista minulla ei ole esitellä, lisäksi tunnetaan useampaan kertaan hammastettuja merkkejä. Kauppi kertoo, että tarkoituksen mukaisena käyttöaikana merkkejä oli myyty vain noin 770 tuhatta kappaletta, koska niitä tiedetään olleen vielä vuonna 1936 jäljellä loput leimaamattomana postin hallussa. Näitä merkkejä kuulemma myytiin postin filatelistiluukulta asiakkaille valmiiksi lähetyksiin kiinnittäen.

Yllä: Kohtalaisen hyväleimainen yksilö (Tampere 18.9.1931).

80-luvulla 1:20mk merkkiä yksin postikortilla ulkomaille pidettiin harvinaisena kohteena, nyttemmin on käynyt ilmi, että kyseessä on kohtalaisen yleinen tapaus – nimittäin markkinoilta on yleisesti saatavilla tällä merkillä yksin ulkomaille lähtetettyjä postikortteja. Kohdemaasta riippuen hinnat vaihtelevat ja alkavat jopa niinkin alhaalta kuin viidestä eurosta. LaPe 2010 antaa hinnaksi 50€, mutta tämä tieto on jo vanhentunut ja lieneekin korjattu uudempiin LaPen versioihin. Tämä siis tarkoittaa, että kohdemaa on arvossaan – kaukomaille lähetetyt 1930-luvun kohteet ovat aina hyviä. Merkin pieni painosmäärä on varmasti vaikuttanut hinnoitteluun aikoinaan; tilanne kuitenkin oli se, että merkki ei ”suoraan” käynyt muuhun tarkoitukseen ja näin sitä käytettiinkin ahkerasti juuri ulkomaan postikortille. Ulkomaan postikortin taksa oli noussut 1,20 markkaan jo vuoden 1922 alusta, joten M30 merkit korvasivat tässä tarkoituksessa M17 merkit, taksa oli voimassa 30.11.1931 saakka, eli M30 osalta vuoden ja 11 kuukautta – aikaa 1.1.1930 – 30.11.1931 voidaan pitää merkin käyttötarkoituksen mukaisena käyttöaikana.

Yllä: Kuopiossa 5.3.1930 leimattu postikortti Dresdeniin Saksaan. Saksa on yleinen, ehkä yleisin, kohdemaa 1,20mk:n merkin single postikorteille. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 15.6.1931 Lontooseen Englantiin lähetetty postikortti, 1,20mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Pietarsaaresta 17.8.1931 Quincyyn Massachusetsiin USA:n lähetetty kortti, 1,20mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Hauholta 11.8.1931 Lazne Poderbradyyn Tsekkoslovakiaan lähetetty kortti, 1,20mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Imatralta 26.5.1931 Wieniin Itävaltaan lähetetty kortti, 1,20mk karmiini single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Postikortti lentona 29.8.1931 Helsingistä (Hki lentosatama) Pariisiin. 1mk oranssi ehiökortti, jonka lisämerkkinä 1,20mk karmiini, yhteensä 2,20mk. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 1,20mk, postikortin lentolisä ulkomaille 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 2,20mk.

Yllä: Postikortti kirjattuna 9.10.1931 Kuopiosta Nairobiin Keniaan. Mombasan satamakaupungin kauttakulkuleimaus 4.12.1931 ja Nairobin saapumisleima 5.12.1931. 1,20mk punainen ehiökortti vastausosalla, lisämerkkeinä 1,20mk punainen, 60p harmaa ja 2kpl 10p harmaata, yhteensä 3,20mk. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.1.1922 – 31.11.1931 1,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 3,20mk. Kysymyksessä on Kuopiolaisen juristin, H.A. Granfeltin lähettämä postimerkinvaihtoon tähtäävä kirje – kysymyksessä on filatelistin lähettämä postite. Siitäkin huolimatta olen taipuvainen sanomaan, että tämä ei ole humpuukia, sillä ei ole palautettu ja Granfeltilla tiedetään olleen yhteyksiä ympäri maailmaa. Kirjatut postikortit ovat erinomaisia kohteita.

Merkki ei ole mitenkään erityisen ”ihmeellinen” ja väriä kokoelmaan tämän merkin osalta on saatavissa vain eksoottisista kohdemaista. Mikäli en aivan väärin muista myytiin 2014 loppupuolella huutokaupassa 1,20mk karmiini single postikortilla Lounais-Afrikkaan, kohdemaana sen voidaan sanoa olleen erinomaisen. Hinta oli joitakin kymppejä. Käyttötarkoituksen mukaisen käyttöajan jälkeen löytyy toki 1,20mk punaisen merkin käyttöjä, mutta vähemmän, kuin mitä voisi odottaa. Syynä on merkin sopimattomuus yksin millekään postitteelle ulkomaan postikortin taksan muututtua.

Yllä: Kirje 14.4.1932 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin, 1,20mk karmiini, 60p harmaa ja 20p vaalean vihreä. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk.

Yllä: Kirje Konnevedeltä 9.12.1931 Suolahteen, 1,20mk karmiini, 60p harmaa ja 2kpl 10p harmaa, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Yllä: Kirje 1.5.1932 Hirvensalmelta Suolahteen. 1,20mk karmiini tupla, yhteensä 2,40mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa! Tällaisia vastaavia ”poiskäyttöjä” näkee kohtalaisen usein.

Yllä: Kirje 8.6.1941 Helsingistä Lundiin Ruotsiin. Suomen sensuurin tarkastama – Huom! Sensuuri numero 1, erittäin harvinainen. 2kpl 1,20mk punainen, 25p ruskea ja 2kpl 5p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 16.6.1940 – 31.3.1942 (oikeastaan 31.8.1942) 2,75mk.

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

24 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin tässä blogissa on puhuttu sinisistä leijonista, eli UPU:n ”värikoodin” mukaan ulkomaan kirjeitä varten suunnitelluista merkeistä. Jatkossa on tarkoitus kirjoittaa artikkelisarja punaisista leijonista, eli saman värikoodin mukaan ulkomaan postikortille tarkoitetuista punaisista leijonamerkeistä. Vaikka asiaa tässä lähdetäänkin ”ruotimaan” merkkien postihistoriallisen käyttötarkoituksen kautta, on tarkoitus myös käydä läpi punaisten leijonamerkkien filateliapuolta.

Yllä: Kaikki M30 punaiset leijonat leimaamattomina

Kuten sinisiäkin leijonia, myös punaisia leijonia julkaistiin kymmenen kappaletta ja julkaiseminen loppui malli 1954:n merkkien alkaessa korvata M30 merkit. Näin kaikille M30 virallisen käyttöajan aikaisille ulkomaan postikorttitaksoille ei julkaistu omia punaisia merkkejään, vaan osa taksoista kuuluu ”M54-aikaan”. Ulkomaan korttitaksat vaihtuivat samoina päivinä kuin ulkomaan kirjetaksat, näin ollen taksa-ajat ovat aivan saman pituiset. Punaiset merkit ovat 40-luvun loppuun saakka kaikki ”saman värisiä” ja tummuuseroja ei ole juurikaan havaittavissa. 50-luvun merkeissä väriaineen laatu on ehkä tasaisempaa ja väri siksi kuultavampi hieman kirkkaamman punainen. Itse asiassa LaPen mukaan 1,20mk – 2,50mk punaiset merkit ovat väriltään karmiinin punaisia ja 3mk merkistä eteenpäin merkit ovat punaisia. Itse näkisin, että ero tulee esiin vasta 9mk ja 12mk merkin välillä. Jokainen päätelköön itsekseen oman mielipiteensä.

Ulkomaan postikortin taksa-ajat, taksat ja näille tarkoitetut M30 merkit
Taksa-aika (m30 käyttöaikana)	Taksa	Merkki	Ilmestymispäivä
1.1.1930 – 30.11.1931	1,20mk	1,20mk punainen	2.1.1930
1.12.1931 – 31.10.1936	1,50mk	1,50mk punainen	31.3.1932?
1.11.1936 – 30.9.1942	2,00mk	2mk karmiini	11.12.1936?
1.10.1942 – 30.6.1945	2,50mk	2,50mk punainen	1.10.1942
1.7.1945 – 31.8.1945	3,00mk	3mk punainen	1.7.1945
1.9.1945 – 31.12.1946	6,00mk	6mk punainen	29.10.1945
1.1.1947 – 30.6.1948	7,00mk	7mk punainen	10.2.1947
1.7.1948 – 31.10.1949	9,00mk	9mk punainen	13.9.1948
1.11.1949 – 31.12.1951	12,00mk	12mk punainen	9.1.1950
1.1.1952 – 31.5.1956	15,00mk	15mk punainen	18.1.1952
1.6.1956 – 31.3.1959	20,00mk
1.4.1959 – 31.12.1962	25,00mk

Postihistoriallisesti koko malli 1930:n vaikein kohde on punainen kolmen markan merkki yksin postikortilla ulkomaille, Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tällaisia kohteita tunnetaan vain yksi kappale ja se on M30 johtavan keräilijän ja tuntijan Hannu Kaupin kokoelmassa. Muita harvinaisia punaisia leijonia ovat 2½mk punainen yksin kortilla ja 6mk punainen singlenä postikortilla. Kohteiden harvinaisuudesta ja muistakin mielenkiintoisista postihistoria-asioista lisää yksittäisiä merkkejä käsittelevissä artikkeleissa.

Punaisista leijonista on kirjoitettu jonkin verran artikkeleja filatelisessa lehdistössämme, hyviä artikkeleja ovat mm. Carl Appelbergin kirjoittama ”Punaiset kortit” Filatelistissa 2/2003.

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »