malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

Forssan keräilytapahtuma ja Merkki-Albertin 70. huutokauppa.

8 marraskuun, 2025 By Mikael Collan

Forssassa oli Pyhäinmiesten päivänä jälleen keräilytapahtuma. Kuten meistä suurin osa tietääkin, järjestävät Forssalaiset kaksi kertaa vuodessa tapahtuman tavallisen kerhotoiminnan lisäksi. Toiminta on ihailtavan aktiivista ja kerhosta löytyy ”voimia” muutamien nokkamiestenkin lisäksi. Grillitietona kuulin, että tällä kertaa keräilytapahtuma oli pistetty kasaan siitäkin huolimatta, että useampikin aiempina kertoina järjestelyistä vastannut oli hyvällä syyllä pois rivistä – osa oli jopa paennut ulkomaille!

Lähdin jo wanhalla tottumuksella aamutuimaan kahdeksan aikoihin Salosta polkemaan kohti Forssaa. Salon kerhosta paikalle tultiin kahdella autolla epäsynkronisen tehokkaasti. Ilma oli marraskuisen kuulas, mutta pakkasta ei havaittu ja tiet olivat suhteellisen kuivat. Paikallisen Serbia, Bosnia-Hertzegovina ja Montenegro keräilijämme luotettavassa kyydissä matka Varsinaisesta Suomesta Hämeeseen taittui alle tunnissa.

Pertti Hurmerinta myy ”laajalla rintamalla” filateliaa edullisin lähtöhinnoin

Tapahtuma avataan virallisesti klo 09 ilman sen suurempia seremoniallisuuksia, mutta paikalla ollaan tyypillisesti jo aikaisemmin. Osa porukasta nimittäin ajattelee, että jos tulee heti ”kärppänä” paikalle, kun myyjät tulevat paikalle, on mahdollisuus saada jotain hienoa ja ihmeellistä edullisesti. Näin oli käynyt tälläkin kertaa ja eräskin myyjä kertoi, että ensimmäisen vartin aikana oli myyty suuri osa hänen tuomistaan laatikoista ja muista ”isommista” kohteista. Toinen totesi, että paikalla ollut tilanne vastasi jonkinlaista suomalaisittain sanottuna ”ilmaisten ämpärien jakoa”. Vaikka paljon oli mennyt kaupaksi, on pakko todeta, että paljon oli yhä myytävänä kun yhdeksältä saavuin paikalle.

Paikalla oli myyjiä mm. Turusta kuin Tampereeltakin ja tietysti Hämeen kerhojen joukosta runsaasti – Forssan kerhohan kuuluu hämäläisten postimerkkikerhojen joukkoon, joka julkaisee myös Tavastforum lehteä. Paikalla vilisi filatelisteja ja viimeksi Kuopion näyttelyssä tavattua porukkaa oli mukava moikata Forssassakin.

Tero Siston myyntipöytä kahvihuoneesta nähtynä. Sistolla hinnat ovat kohdallaan ja tavara siistiä.

Vaikka Forssassa ei tapahdu mitään ”ihmeellistä” on se salolaiselle filatelistille perinteinen matkakohde, sillä se on lähellä ja yleensä löytyy jotakin kiinnostavaakin ja on mukava nähdä tuttuja naamoja. Filateliahan on myös sosiaalinen harrastus, vaikka tästä aspektista ei juurikaan puhuta. Toki ykkösasia on kuitenkin filatelia ja se, että omiin kokoelmiin pääsee etsimään ja löytämään täydennystä. Tälläkin kerralla joitakin kiinnostavia kohteitakin tuli vastaan, tässä niistä muutamia makupaloja.

Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931–15.6.1940) 2,00mk + kirjaus (1.12.1931-30.8.1942) 2,00mk = 4,00mk. Seinäjoen sensuuri.

Kukkakauppa Viola Seinäjoelta on lähettänyt kukanvälitysyhdistykseen Helsinkiin kirjatun kirjeen vuonna 1940. Taksa on ollut kirjeen osalta 2mk ja kirjaus saman verran päälle, yhteensä 4mk. Maksu on tapahtunut M30 4mk postitalo merkillä. Itse postitalo valmistui 1938. Kirje on joutunut sotasensuuriin Seinäjoella – tästä merkkinä sotasensuurin laatikkoleimassa ovat kirjaimet VS ja sensorin nimikirjaimet SY. Seinäjoella talvisodan postisensuuri alkoi 20.12.1939 ja toimiston päällikkönä toimi Toivo Kaukoranta. Kuka tämä sensori SY oli, sitä en tiedä – hän ei ole Keturin sensuurikirjassa nimettyjen henkilöiden joukossa. Enimmillään Seinäjoen sensuuritoimiston vahvuus oli 27 henkilöä. Lähetys on aika tavanomainen, mutta se on ulkonäöltään tasapainoinen ja ”kiva” – siksi sen päädyin ostamaan. Lisäksi se on hyvä esimerkki aikansa lähetyksestä. Hintakin oli sopiva.

Lentokirje Yhdysvaltoihin. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) + lentolisä (koko matka lentäen, per 5g) Yhdysvaltoihin (24.10.1945 – 14.1.1947) 22,00mk = 29,00mk. Lentolisä yli kaksi kertaa kalliimpi kuin kirjeen taksa.

Toinen mukaan tarttunut kohde on Korpivaara & Halla Oy:n Helsingistä 1946 Yhdysvaltoihin lentopostissa lähettämä kirje. Sodan jälkeen nähtiin aikamoisen korkeita lentolisämaksuja ja kirjeen lähettämisen aikoihin oli lentolisä jokaiselta viideltä grammalta 22 markkaa. Ulkomaan kirjeen lähettäminen maksoi kympin. Lentotaksat laskivat radikaalisti vuonna 1947 ja putosivat kahteentoista markkaan, mutta hetken ajan ”oli kallista”. Kirje on lähetetty autonrenkaita vievään yritykseen, jonka pääomaja on sijainnut Rockefeller Centerissä New Yorkin keskustassa. Center on valtava 19 rakennusta käsittävä liikerakennuskokonaisuus, joiden keskellä on torimainen Rockefeller Plaza. Rockefeller Centerin rakennutti John D. Rockefeller, tuolloin todennäköisesti maailman rikkain, öljyllä rikastunut teollisuusmies. Rakentaminen aloitettiin 1931 ja valmistui 1939. Muistamme, että rakentamisen alkuaikoina elettiin suurta lamakautta, vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkimaininkeja ja Rockefeller Center onkin yksi merkittävimmistä Amerikassa tuona aikana rakennetuista rakennusprojekteista. Yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista valokuvista on kuvattu juuri Rockefeller Centerin rakennustyömaalta.

”Lunch atop a skyscraper” eli lounas pilvenpiirtäjällä, on kuvattu 30 Rockefeller Plazan rakennuksilla. Kuvan ottajaa ei varmuudella tiedetä.

Rakennusmiehet istuvat lounaslaatikoineen 800 jalan korkeudessa Rockefeller Centerin korkeimman ”päärakennuksen” rakennuksilla syyskuussa 1932. Rockefeller Centerissä on vuosikymmenten saatossa pitänyt toimistojaan suuri osa maailman tunnetuimmista yrityksistä. Nykyään suurimman osan tiloista omistaa Tischman Speyer, joka osti tilat vuonna 2000 noin 1,85 miljardilla dollarilla. Itse lähetyshän ei ole mikään ”kaunokki”, mutta sopivalla hinnalla (lue yhdellä eurolla) siitä sain yli euron verran iloa ja se kaiketi on hyvä kauppa. Saiko Korpivaara & Halla Amerikasta auton renkaita, sitä tarina ei kerro.

Korpivaara & Halla oli vuonna 1917 perustettu suomalainen autoja maahantuova yritys. Sen perustivat Juhani Korpivaara ja Veikko Halla. Halla kuoli onnettomuudessa vuonna 1920, ollessaan autonostomatkalla Porvoossa. Firma edusti amerikkalaisia General Motorsia (GM) ja Fordia, mutta edusti myös Studebakeria sekä muutamia kuorma-automerkkejä. Yhtiö edusti mm. Skodaa ennen sotaa. Vuonna 1947 firman nimi muutettiin Korpivaara Oy:ksi. 50-luvulla Korpivaara maahantoi Massey Ferguson traktoreita sekä mm. Citroen pakettiautoja. 60-luvulla maahantuotiin Toyotaa. Parhaimmillaan yhtiössä toimi lähes kuusi ja puolisataa henkeä. Amer osti Korpivaaran vuonna 1984. Kuorelta suorastaan hehkuu bisneksen ja teollisuuden historia, kun sitä vähän ”raaputtaa”.

Kohti Saloa nostimme kytkimen muutaman tunnin ja pullakahvien jälkeen. Mukana oli nippu ostoksia, hyvä mieli ja kun ei edes satanut, niin elämä hymyili.

Merkki-Albertin 70. huutokauppa päättyi eilen illalla (tätä kirjoitettaessa ”eilen”). Malli 1930 keräilijälle huutokauppa näyttäytyi aika ”tavallisena”, sillä super-kanuunoja ei ollut tarjolla. Filateliapuolella oli kuitenkin kaikenlaista saatavilla.

Ilmeisesti Itä-Karjalaa varten suunniteltu kaksivärinen M30 leijonamerkki (ehdote) myytiin 27 eurolla (lähtö oli 20). Automaattimerkkirulla 10p merkistä jäi myymättä 300 euron lähtöhinnallaan. Vaikka kokonaiset rullat ovat harvinaisia, ei niillä oikein ”tee” mitään – nimittäin rullan laittaminen kokoelmasivulle on lähestulkoon mahdotonta ja mikäli ei oteta huomioon mahdollisia tutkimuksellisia näkökohtia, on rulla aikalailla vaikea kohde. Keltaisen 1,25mk/50p päällepainamamerkin kakkostyypin kolmen käyttämättömän arkin erää yritettiin myöskin myydä 300 euron lähdöllä – tämäkin jäi myymättä. En tiedä mikä ajatus oli taustalla myydä kolme arkkia yhdellä kertaa.

Ehkä kiinnostavin M30 filateliakohde oli 50p keltaisen merkin arkki, jossa hammastukset olivat arkin yläreunassa menneet ns. pahasti pieleen. Arkin lähtöhinta oli 80 euroa ja sillä se meni kaupaksi. Erikoinen ja harvinainen kohde – jos hammaste-erikoisuus olisi ollut merkkien päällä, olisi hinta noussut varmasti aivan eri tavalla. Loistoleimaiset merkit tekivät kauppansa vaihtelevasti. 15mk Olavinlinna-merkin näyttävä laskos myytiin 60 eurolla. Laskos oli ”leveä” ja kyseessä on hyvä kokoelmakohde.

M30 osastolla oli postihistoriaa tarjolla vähänlaisesti. TKT-suojareijitetty painotuotelähetys myytiin 75 eurolla, ollen kalleimpia M30 postihistoriakohteita tällä kertaa. Istanbuliin lähetetty postikortti 2mk punaisella leijonamerkillä myytiin 20 euron pohjallaan – Turkki on parempi kohdemaa. Japaniin lähetetty postikortti välirauhan ajalta Siperian kautta kulkeneena meni kaupaksi 35 eurolla, mikä ei ole erityisen kova hinta.

Toisen painoluokan kirjattu lentokirje 25.8.1937 Joensuusta Melbourneen Australiaan. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.11.1936–30.9.1942) 5,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931-31.9.1942) 2,50mk + lentolisä (per 5g) Australiaan (15.4.1935 – 31.3.1938) 5*12,00mk = 68,00mk.

Erien ja lentopostin osastoissa oli muutamia M30 kohteita. Nostan näistä Australiaan 1937 menneen painavamman kirjatun lentokirjeen, joka on hyvä lentopostikohde 30-luvulta. Kohde oli mukana erässä, jonka lähtöhinnaksi oli laitettu 300 euroa ja joka myytiin 420 euroa. Kun tietoa muista mahdollisista hyvistä M30 kohteista tuossa erässä ei ollut oli vaikea huutaa yhden kohteen perusteella ja en uskaltautunut leikkimään tulella. Ostaja sai kuitenkin kaksi mapillista tavaraa ja toivottavasti koko rahan edestä. Mukana oli näytön perusteella mm. SPR tavaraa ja jonkin verran klassisen Suomen lähetyksiä, joihin erän rahallinen arvo keskittyy.

Tänään päättyy Huutokortti-huutokauppa ja ennen Joulua on vielä tulossa huutokauppoja. Saas nähdä mitä niistä löytyy ja löytyykö mitään, tällä kertaa saanto jäi minun osaltani kovin vähäiseksi.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 50p keltainen, Albert, arkki, Australia, hammaste-erikoisuus, japani, lentoposti, Rockefeller, Seinäjoki, sensuuri, TKT, Turkki, USA

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

30 lokakuun, 2021 By Mikael Collan

Tänä vuonna, suurelta osin pandemian takia, oli Filatelistiliitto jättänyt postimerkkimessujen järjestämisen väliin ja näin ollen Helsingin Kirjamessuilla ei nähty (eikä tätä kirjoitettaessa) nähdä filatelistiliiton järjestämää tapahtumaa ständeineen, esityksineen ja muine aktiviteetteineen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö paikalla olisi ollut filateliaa myytävänä, nimittäin ainakin kolmen rohkean kauppiaan trio oli ständeineen Messukeskuksessa paikalla odottamassa innokkaita ostajia. Paikalla olivat Vesa Järvistö, Merkki Albert ja A. Aspbäck (Ruotsista) – kaikilla pöydät täynnä tavaraa. Ensimmäinen havainto messuilta oli, että siellä oli tavallista väljempää. En nyt puhu vain ihmismäärästä vaan siitä, että ständien välinen etäisyys oli ”tavallista” suurempi – tämä siis tarkoittaa, että tilaan oli ilmoittautunut vähemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Tämäkin pandemian tekosia. Kävin torstaina iltapäivällä työpäivän jälkeen ja tuolloin porukkaa oli liikenteessä, ei paljon, mutta ei vähänkään. Keskustelin kauppiaden kanssa ja he kertoivat, että ostolaidalla olevaa porukkaa oli ja oli ollut liikenteessä yllättävän paljon ja suuri osa täysin entuudestaan tuntemattomia naamoja. On selvästi ilmassa pandemian aiheuttamaa kiinnostusta kotona tehtäviin harrastuksiin, ja niiden kuningashan on postimerkkeily! Tämä ikävä kokemus, joka meidän kaikkien osaksemme on osunut on kasvattanut keräilijäkuntaa ja saattanut koitua postimerkkeilyn onneksi. Ilmeisesti jokaisella pilvellä tosiaan on hopeareunus.

Kirjamessut messukeskuksessa 28.-31.10.2021 – kuvassa vasemmalla puolella Vesa Järvistön ständi ja oikealla Aspbäck. Suoraan kuvaajan takana toisella puolella ”aukeaa” Merkki Albert.

Rajatusta aikataulustani johtuen en ehtinyt paljoakaan kaivaa, mutta muutamia laatikoita kävin läpi. Euron laatikosta käteen jäi muutamia kohteita, tällä kertaa M30 löydös oli Saksa-painotteinen. Yhteensä tunnin ”plärääminen” johti yli 20 kohteen kokonaisostoon, jota voi pitää ihan kivana juttuna – toki euron laatikosta ei mitään kanuunoita yleensä löydy… Tällä kertaa nappasin mukaani Saksaan 1931 lähetetyn kirjeen, joka oli lähetetty 2mk tummansinisellä merkillä, eli merkin käyttötarkoituksen mukaisesti. Kyseessä ei ole mitään erikoista, mutta ei-filateelinen tarvekäyttö tälle ensimmäistä M30 käyttöajan ulkomaan kirjetaksaa varten julkaistulle merkille. Toinen kohde, jonka bongasin ja nappasin mukaani on hieman parempi, se nimittäin on neljännen painoluokan (61-80g) kirje, myöskin Saksaan, vuodelta 1937. Kuori on hieman ruttuinen, mikä vahvistaa näkemystä siitä, että sisällä on ollut jotain ”kovaa” ja painavaa, eikä vain pelkkää kirjepaperia.

Vasemmalla: Kirje Saksaan 21.1.1931. Taksa: kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1925-30.11.1931) 2,00mk. Oikealla: Neljännen painoluokan kirje 5.8.1937 Saksaan. Taksa: Kirje (61-80g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 9,50mk. Parempi taksa.

On todettava, että korkeamman painoluokan kirjeet ovat aina vaikeampia kuin ensimmäisen painoluokan – mielenkiintoista kyllä postihistoriakokoelmissakin yleensä näkee lähes ainoastaan ensimmäisen painoluokan kohteita. Erityisesti näin tuntuu olevan lentopostin osalta – kohteet ovat nähdyissä kokoelmissa olleet voittopuolisesti ensimmäistä painoluokkkaa. Toki on selvää, että pyrittiin lähettämään mahdollisimman kevyttä, koska painon lisääntyessä lentolisä kasvoi kiivaseen tahtiin. Itse arvostan korkeampia painoluokkia juuri niiden vaikeuden takia.

Messukeskuskeikan parasta antia oli, että ystäväni jo yli 30 vuoden takaa sattumalta bongasi minut tiskiltä ja tuli juttelemaan – vaihdoimme kuulumisia pitkälta aikaa ja muistelimme menneitä. Lähdin hyvillä mielin Pasilan asemalle ja kotiin päin.

SP-Lehden 104 huutokauppa päättyi 27.10. ja sen osalta totean, että myytävänä oli jonkin verran pikkukivaa ja jokunen ihan kiinnostavakin lähetys. ”M30 ja eteenpäin” käyttösarjojen osastolla olivat eri käyttösarjat sopuisasti sekaisin, mikä ei ollut ehkä paras tapa laittaa kohteita myyntiin, mutta ehkäpä tämä ei haitannutkaan massiivisesti. M30 osalta myyntiprosentti oli korkea, myymättä taisi jäädä vain yksi kohde, jossa oli tavallista tavaraa.

M30 rullamerkkierä myytiin 32 eurolla ja FORD ja ASEA rei´itteelliset merkit menivät kaupaksi pienillä nousuilla. Tavallisempi tavara meni lähtöhinnoilla tai pienillä nousuilla maailmalle. Postihistoriapuolella ainoa enemmän kiinnostava kohde oli vuonna 1934 Australiaan lähetetty ja selvästi kovia kokenut lentokirje. Kirje on kiinnostava, koska siinä oli leimoin hyvin dokumentoitu kuljettu reitti ja mukana oli myös ohjausleimoja. Vuonna 1934 aukesi lentoreitti Lontoon Croydonin kentältä Karachiin (Imperial Airways), josta Singaporeen (Indian Trans-Continental) ja sieltä Brisbaneen (Quantas). Eli koko matka lentäen Lontoosta Australiaan. Tätä ennen, vuodesta 1929 alkaen, osa matkasta Euroopassa ja Intiassa kuljettu junalla ja Ceylonilta eteenpäin laivalla, reitit ja kuljetustavat vaihdelleen vuodesta toiseen (enemmän lentona ajan edetessä). Suomesta lähetetty, tälle linjalle ”yhdistyvä” posti kulki meiltä Ruotsin kautta Saksaan, josta tyypillisesti junalla Imperial Airwaysin linjan solmukohtaan, joka saattoi olla Brindisissä tai Ateenassa.

Kiinnostava lentokirje Australiaan vuodelta 1934. Kuvat SP-Lehden huutokaupasta. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.12.1931-31.10.1936) 4,00mk + lentolisä ”Australian lentolinjoilla” per 10g (20.6.1933-15.4.1935) 3*7,00mk = 25,00mk. Kiinnostava kohde.

Myydyn kirjeen takana on leimoja Helsingistä (24.2.1934), josta kirje lähti laivalla Tukholmaan, jossa se on leimattu 27.2. ja laitettu Malmön kautta Trelleborgiin kulkevaan junaan. Juna jatkoi lautalla matkaansa Sassnitziin, josta se matkasi Berliiniin (leimaus 1.3. sekä juna, että Berlin C). Berliinistä kirje on jatkanut luultavasti junalla Ateenaan, jossa se on leimattu 2.3. lentoaseman postileimalla (AEROPORIKOS), joka kertoo kirjeen liittyvän Imperial Airwaysin reitille, jolla sitä kuljetti lentovene aina Samakhiin asti (Genesaretin järven Etelä-päässä). Siellä lentoreitti jatkui maakoneella Karachiin. Ohjausleima kertoo matkan jatkuneen Madrasin kautta eteepäin, mutta kirje on käynyt Bombayssa (leima 9.3.), joka oli myös lentoreitin yksi asema ja aikansa merkittävä kaupunki brittiläisessä Intiassa. Lieneekö lentolipuke leimattu juuri Bombayssa (tai Karachissa?) ”Cancelled” sen merkiksi, että taksa on maksettu ns. halvemman lentotaksan mukaan, joka käsitti vain osittaisen lentokuljetuksen. Uskon, että Intiasta kirje on kulkenut laivalla Australiaan. Koko matka lentona olisi maksanut huomattavasti enemmän. Edullisemman taksan idea oli, että lentona kuljettaisiin vain Australiassa, mutta tämä kohde lienee lentänyt Euroopasta Karachiin – tähän viittaa Ateenan lentokentän leima. Mielenkiintoinen juttu.

Kirje on saapunut Adelaideen Etelä-Australiaan huhtikuussa. Australian mantereelle se on saapunut luultavasti jo jonkin verran aiemmin, sillä laivareitti tuskin on suoraan Adelaideen kulkenut. Puhuttu Australiaan lentänyt lentoreitti kulki Brisbaneen, joka on toisella puolella maata. Matka-aika on ollut joka tapauksessa yli kuukauden.

Kirje sai huomiota osakseen ja kammottavasta kunnostaan huolimatta sen hinta nousi aina 110 euroon saakka. Australiaan suuntautuvat lentokohteet 1930-luvulta ovat kiinnostavia ja tämä selvästi oli muidenkin mielipide. Kirje oli toisen painoluokan kirje ja etupuolella lukee merkintä 30g. Tässä kohtaa myyntiin laittajat ovat ymmärtäneet dokumentoinnin arvon – jos kirjeen taustapuolta ei olisi kuvattu olisi sen hyvyys voinut jäädä ymmärtämättä.

Vaasan kerhon 86. huutokauppa päättyi 29.10. M30 osastossa oli myytävää noin kahdeksankymmentä kohdetta. Tällä kertaa myytävänä oli useita numerokuusiloita ja kuusiloeriä. Hinnat nousivat jonkin verran lähdöistä, lähes 80 euroa maksettiin 1,25/50p keltaisen päällepainamamerkin kakkosladelman kuusilon sisältäneestä erästä. Sierra Leoneen 50-luvulla ja Lounais-Afrikkaan 30-luvulla lähetetyt kirje ja kortti myytiin pohjillaan. Uuteen Seelantiin lähetetty painotuotekuori nousi pohjistaan yli kolmeen kymppiin. Kyseinen lähetys oli vuodelta 1947, jolloin taksa oli 2½mk ja kohde olikin hyvä siksi, että sen postimaksu oli maksettu juuri 2½mk vihreällä, tälle tarkoitukselle julkaistulla merkillä.

Painotuote Uuteen Seelantiin, parempi kohdemaa. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk.

Kyseessä oli K.O.Virtasen kuori – firma lähetti mainoksia ympäri maailmaa ja siksi vastaavia kuoria löytyy muihinkin eksoottisiin maihin.

Isokokoista vakuutettua pikakirjettä myytiin kohdenumerolla 402 ja tekstillä ”R-Pikakirje paikallispostina -56” mikä tietysti olisikin ollut aivan jotain muuta, sillä kirje oli lähetetty Helsingistä Vaasaan, eli kyseessä ei ollut mikään paikallispostite – eikä myöskään kirjattu kirje vaan vakuutettu. Kun kohdeselosteessa on kolme sanaa ja niistä kaksi on pielessä, niin jäljelle jäi vain vuosiluku, joka oli saatu kuitenkin oikein… en pidä tätä kuitenkaan maailmanluokan suorituksena meklarilta.

Kaiken kaikkiaan kohtalaisen aktiivinen merkkeilyviikko – kanuunat eivät kuitenkaan kajahdelleet. Mainittakoon, että Forssan kerho järjestää perinteisen vaihtopäivän Pyhäinmiesten päivänä, joka tällä kertaa ajoittuu ensi viikonloppuun (lauantai on 6.11.). Pitkän tapahtumaköyhän pandemian aikana tämä on mukava asia.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 2½mk vihreä, 2mk sininen, 5mk olavinlinna, Australia, Järvistö, Kirjamessut, lentokirje, neljäs painoluokka, saksa, SP-Lehti, Uusi Seelanti, Vaasan Filatelistit

HTO 54. – Ei ihmetekoja

21 toukokuun, 2021 By Mikael Collan

M30 1½mk harmaa leijonamerkki loistona – tällä kertaa 112 euroa ja rapiat päälle. Kuva HTO huutokaupasta.

HTOn järjestysnumeroltaan 54. huutokauppa päättyi torstaina 20.5. Tällä kertaa mukana oli kohtalaisen runsaasti M30 kohteita, niin filateliaa kuin postihistoriaakin. Filateliaa kolmisenkymmentä ja postihistoriaa yli viisikymmentä kohdetta – eli huudettavaa lukumääräisesti oli paljon. Loistoleimaisia leijonamerkkejä oli myytävänä runsaasti ja halvimmat lähtöhinnat oli asetettu kymmeneen euroon kappaleelta. Monen merkin hinta nousi limitistä, osan vähemmän osan enemmän – hurjimpia nousuja nähtiin 8mk vihreän ja 20mk sinisen merkin yli neljän kympin nousseiden hintojen lisäksi 1½mk harmaan merkin hurjan 112 euron ylittäneen loppuhinnan osalta. Kohtalaisen kova hinta. Keltaisen 5mk merkin, jonka väri oli levinnyt painossa ”näyttävästi” hinta kipusi kuuteen kymppiin. Filatelia teki kauppansa hyvin, sillä myymättömäksi ei jäänyt montakaan kohdetta.

Postihistoriapuolella kotimaassa lähetetyistä lähetyksistä hinnannousua koki 1,25mk ehiökortti, jolle oli maksettu pikalisä 4mk – kortti oli kulkenut vuonna 1935. Hinta nousi yli neljän kympin. Sähkösanoman sisältänyt kuori kotimaan perustaksalla myytiin 33 eurolla ja erä kotimaan lentolähetyksiä vähän yli 15 eurolla – mukana erässä oli yksi kotimaan lentopainotuote M54 sekapostitteena. Näitä vastaavia on viimeaikoina liikkunut jonkin verran ja samaa vauhtia on tunnettujen kotimaan lentopainotuotteiden määrä kasvanut ja lienee tällä hetkellä noin viitisenkymmentä. ASEA firmareijitetty kotimaan postikortti meni kympin pohjilla ja aikamoisen vaikea postiosoitus 20mk sinisen merkin singlellä vuodelta 1952 myöskin pohjillaan 12 euroa. Mielenkiintoinen, mutta erittäin heikkoleimainen pikkupaketti 50mk Tammerkosken silta merkillä jäi 50 euron pohjillaan myymättä. Laatikko on hieno, mutta se on hyvin vaikea saattaa kokoelmakehysten sisälle. Myöskin 8mk violetti merkki ihan asiallisella siirtymällä kuorella jäi myymättä kympin pohjilla. Kuori ei ollut mikään ”morsian”, joten ehkä se pelotti ostajia.

Lentopostikortti 13.7.1939 Helsingistä Tallinnaan. Taksa: Postikortti Viroon (1.12.1931-15.6.1940) 1,25mk + postikortin lentolisä Viroon (28.4.1928-15.6.1940) 0,50mk = 1,75mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Lentopostikortti Viroon vuodelta 1939 nousi aina 42 euroon saakka. Lentopostikortit Suomenlahden Etelä-puolelle ovat vaikeita kohteita kahdenvälisen taksan aikana, vaikka niitä jonkin verran liikkuukin. Toinen postikortti Viroon vuodelta 1940 myytiin kympin pohjillaan tämä oli seilannut Viron puolelle. 8mk leijonamerkki singlenä lehtikääreellä Ruotsiin myytiin myöskin kympin pohjilla. Saksan erikoistaksainen 2,75mk singlellä lähetetty kirje Itävaltaan, tai no siihen aikaanhan Itävalta oli osa Saksaa, jäi myymättä 25 eurolla. Kuori oli asianmukaisesti sensuroitu Saksassa. Aikoinaan tällaisista kuorista sai pulittaa vähintään tuplahinnan verrattuna tämänkertaiseen limittiin, mutta ajat ovat muuttuneet. Vaikka vastaavia on tullut jonkin verran esiin, ei näitä ensimmäisen Saksan erikoistaksa-ajan singlejä kuitenkaan puissa kasva vieläkään. Myöskään toisen taksa-ajan 3½mk oliivi single jäi myymättä – se tosin oli vähemmän yllättävää – kohde ei ole kovin harvinainen.

Postikortti Raumalta 26.3.1951 New Plymouthiin Uuteen Seelantiin, josta lähetetty edelleen Australiaan toukokuussa (n. 2kk myöhemmin). Kokenut kohde, mutta hyvä merkin käyttötarkoituksenmukainen käyttö. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1949-31.12.1951) 12,00mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Sensuroitu kirjattu pankin kuori Englantiin vuodelta 1939 PC66 sensuurilipukkeella myytiin noin kahdella kympillä, postikortti Jugoslaviaan 2mk violetin singlellä nousi yli neljän kympin ja Unkariin 2mk punaisella merkillä vuonna 1940 lähetetty postikorttikin kipusi yli kolmen kympin. Argentinaan 25mk sinisen singlekuorella lähetetty kirje nousi vain 12 euroon, vaikka kohdemaa oli kohtalainen. Mielenkiintoinen oli 12mk punaisella leijonamerkillä maksettu postikortti vuodelta 1951, joka oli lähetetty Uuteen Seelantiin ja sieltä edelleen Australiaan. Vaikka kohde oli ”kokeneen” näköinen, niin pitkä oli sen kulkema matkakin ollut. Loppuhinnaksi tuli yli 60 euroa. Kallein M30 postihistoriakohde oli Lounais-Afrikkaan lähetetty lentokirje vuodelta 1946, josta kilvoiteltiin aina 65 euroon saakka. Tällä kertaa postikortteja oli paljon myytävänä. Ehiökortien osastolla oli myytävänä kaksi M30 ehiöiden paluukorttia lisämerkein, kumpikin teki kauppansa.

Kuten voidaan huomata mitään aivan erikoista ei tällä kertaa myytävänä M30 osastoilla ollut – ehkäpä siksi kävin kurkkaamassa mitä M17 osastolle kuuluu ja siellä oli kova ”pauke ja rytinä” kuten yleensä – kotkamerkin, M17 merkin ja Waasan mallin merkin epäpyhä kolminaisuus ulkomaille oli myytävänä vahvojen saatesanojen kera. Kohde nousi satasen pohjista yli kuuden sadan – minulle jäi tästä kohteesta hiukan filateelinen maku suuhun. Sitävastoin toinen kiinnostava kohde, M17 5 pennin merkin erittäin voimakas siirtymä ei ollut filunkia nähnytkään ja siksi kohteen hinta nousi yli neljän sadan euron. En muista nähneeni yksittäisestä M30 merkistä koskaan maksetun yhtä kovaa hintaa.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1½mk harmaa, 12mk punainen, Australia, Lounais-Afrikka, Uusi Seelanti, Viron erillistaksa

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

24 maaliskuun, 2021 By Mikael Collan

Hellman huutokaupat aloitti uuden ajan suomalaisessa postimerkkihuutokauppatoiminnassa lanseeraamalla uudet verkkosivut, joiden toiminnallisuus sisältää live huutamisen sivuston kautta. Kuten tietojärjestelmäinvestoinnit yleensä ei tämäkään järjestelmä aivan ilman kipuja syntymäänsä saanut, mutta loppujen lopuksi on sanottava, että huutokauppa onnistui eikä tietääkseni muutamia odotuksia lukuunottamatta mitään katastrofaalisia munauksia tapahtunut. Toki aineksia katastrofille oli, nimittäin ensimmäinen huutokaupan julkaistu versio oli sanalla sanoen ”kökköinen ja kamala”, mutta Suomen Filateliapalvelu otti asian tosissaan ja töitä tehtiin palautteen perusteella nopeasti ja suurimmat ongelmat korjattiin parissa päivässä. Mm. filatelistien naamakirjaryhmässä asiaa ruodittiin ja jopa sen kautta parannusehdotuksia kerättiin ja laitettiin tuotantoon. Vaikka joku oli sitä mieltä, että asioihin ei tartuta tosissaan, niin oma näkemykseni on näin jälkiiviisana päinvastainen.

Kotimaan lentokirje 4.5.1937 Helsingistä Tampereelle. M30 ruskeanoliivin 3mk merkin singlekäyttö. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931–15.6.1940) 2,00mk + lentolisä (-20g) kotimaassa (1.4.1928-30.9.1942) 1,00mk = 3,00mk. Kuva Hellman huutokaupasta 120.

Positiivisuuteni ei tarkoita, etteikö tehtävää varmasti jäänyt tehtäväksi ennen seuraavaa huutokauppaa. Erityisesti huutajan ”oman sivun” toimivuus ei ole vielä sillä tasolla kuin missä sen pitäisi olla, esimerkiksi jälkimyynnistä huudetut kohteet eivät siellä näy lainkaan ja siksi esimerkiksi lasku ei ole ajan tasalla. Toinen asia, joka on keräilijäyhteisön kannalta tärkeä on, että kohteet ja kuvat niistä katoavat huutoajan loputtua eetteristä – ei ole siis mahdollista palata katsomaan mitä mielenkiintoisia kohteita myytävänä oli ja sitä kautta mahdollisuus tutustua jälkikäteen kohteisiin on huono. Erityisesti tämä näkyy siinä, että tuloslistan kautta toteutuneiden hintojen arvioiminen suhteessa itse kohteisiin on mahdotonta – kun ei ole mitään listaa kohteista tietoineen ja kuvineen eivät toteutuneet hinnat paljoa kerro. Asia korostuu erityisesti siksi, että esimerkiksi paperiluetteloa ei ole olemassa. Jää nähtäväksi onko tähän ajateltu jotain ratkaisua, joka tulee näkyviin / tiedoksi sen jälkeen kun huutokaupan jälkimyynti on loppunut. Joka tapauksessa uusi järjestelmä osoitti, että se on toimiva ratkaisu myös etänä järjestettävien huutokauppojen järjestämiseen. Selkeä parannus vanhaan oli se, että myös mobiililaitteelta saatoi helposti tehdä live huutoja ja tämä vapautti keräilijät osallistumaan täysin paikkariippumattomasti. No… tässä tarpeeksi teknologiasta, mennäänpä itse asiaan ja huutokaupan M30 antiin.

Kuten jo totesin, kuvat kohteista katosivat huutoajan loppumisen jälkeen… mikä tietysti tekee tämänkin blogin lukemisesta vaikeata niiltä osin kuin mitä mainittuja kohteita ei ole nähtävissä. Onneksi riskien välttäjänä keräsin kuvat hyvissä ajoin talteen ja on sentään ”jotain näyttää” lukijalle. Kohteita M30 osastossa oli myytävänä alle kaksikymmentä, eli voidaan todeta, että mitään M30 ilotulitusta ei tosiaankaan ollut tarjolla. Mukana oli kuitenkin muutama kiinnostavampikin kohde. Filateliaa tarjolla oli vain muutama kohde, joista mainittakoon ehdotearkista leikattu 1,25mk/50p keltaisen päällepainamamerkin hammastamaton ja liimoittamaton pari, joka myytiin 28 eurolla. Pieni levyllinen 40-luvun M30 sinisten merkkien kohteita myytiin 22 eurolla. M30 filatelian osalta ei siis erikoisempaa.

Kirjattu lentokirje Helsingistä 22.10.1945 Lontooseen. 25mk M30 puunhakkaaja single. Paino 7g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk + lentolisä (per 5g) Englantiin (28.2.1945-23.10.1945) 2*2,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk = 25,00mk. Hyvä taksakohde. Kuva Hellman huutokaupasta 120.

M30 alueella postihistoriapuolen kotimaan kohteita oli myytävänä kaksi, kumpikin kotimaan lentokohteita. Toinen kohde oli vuodelta 1937 Helsingistä Tampereelle lähetetty lentokirje 3mk ruskeanoliivin merkin singlenä. Kohteen lähtöhinta oli asetettu sataan euroon, joka mielestäni oli vallitsevassa markkinatilanteessa aika kova. Kohde kuitenkin meni kaupaksi pohjahinnallaan. Huomataan, että pohjahinnan asettaminen on merkittävä muoto filatelian taidetta, nimittäin jos hinnan asettaa liian alas saa vähemmän rahaa… Tässä oli kuitenkin kysymyksessä hyvä ensimmäisen kotimaan sisämaan lentolinjan puitteissa kulkeneesta lähetyksestä ja vielä singlekäytöllä. Kysymys on siis vuoden 1937 kesällä toiminnassa olleesta lentolinjasta Tampere – Helsinki – Viipuri, jota käsiteltiin kahtena linjana Helsinki – Tampere ja Helsinki – Viipuri, mutta todellisuudessa ajatuksena oli, että linjalla oli mahdollista käydä yhden vuorokauden aikana edes takaisin Tampereelta Viipurissa. Myyty kohde oli siis kulkenut tämän linja toisen osan. Toinen kotimaan kohde oli Maarianhaminaan Kuusankoskelta vuonna 1950 lähetetty pikalentokirje, jonka lähtöhinta 40 euroa oli liikaa – se ei mennyt kaupaksi huutokaupan normaalin myyntiajan puitteissa. Tämä on tietysti mielenkiintoista, sillä kotimaan lentoposti ei yleisestikään ottaen ole kovin helppoa ja pikalisällä varustetut kuoret ovat vieläkin vaikeampia. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että kuori oli pitkulainen ja ilmeisesti aika iso, ainakin verrattuna ”normaaliin” kuoreen.

Pohjoismaihin kulkeneita kohteita ei myynnissä ollut, mutta Eurooppaan kulkeneista mielenkiintoinen oli yksin 25mk puunhakkaaja-merkillä lähetetty kirjattu lentokirje Englantiin vuodelta 1945. Kuoressa oli itsestään selvästi hyvää 25mk merkin yksittäiskäyttö, mutta lisäksi taksa-aika oli vain 1kk ja 23 päivää, eli lyhyt. Kuori on englantilaisille tyypilliseen tapaan ristattu sinisellä kosmoskynällä sen merkiksi, että kyseessä on kirjattu lähetys. Kohteen pohjahinnaksi oli asetettu 40 euroa ja siitä se nousi aina 60 euroon asti. Toinen kiinnostava Euroopan kohde oli Unkariin vuonna 1949 lähetetty kirjattu tavaranäytelähetys. Tavaranäytteiden taksa muuttui painotuotteiden kanssa yhdenmukaiseksi 1.12.1948 alkaen, eli painoluokat muutuivat 50 gramman välein tätä edeltävästä ajasta poiketen, jolloin alin painoluokka oli painoltaan ”alle 100g”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tavaranäyte olisi lähetyslajina poistunut tai muuta dramaattista, kohde oli siis aivan aitoa asiaa.

Kirjattu tavaranäyte 6.11.1949 Helsingistä Budapestiin Unkariin. Taksa: Tavaranäyte (-50g) ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 8,00mk + kirjaaminen ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk = 28,00mk. Kuva Hellman huutokaupasta 120.

Tavaranäytteet ulkomaille ovat vaikeita kohteita eikä niitä tunneta suuria määriä. Kirjattuna tavaranäytteet ovat vielä parempia. Tämä ei ollut jäänyt ostavalta yleisöltä huomaamatta, sillä kohteen hinta oli noussut kahden kympin lähdöistään hyvän matkaa jo ennen live-huutokauppaosuuden alkua. Live-osuuden aikana mopo karkasi lopullisesti käpälästä ja hinta nostateltiin aina 281 euroon saakka. Myyjää on mahtanut naurattaa kun kahden sadan euron rajapyykki jäi taakse. Korona-ahdistus selvästi purkautuu mitä erikoisimmilla tavoilla!

Kauemmaksi menneitä kohteitakin oli myytävänä muutamia. Yhdysvaltoihin lähetetty 3mk ruskeanoliivilla merkillä maksettu lentopostikortti, jonka ”pohjana” oli käytetty amerikkalaista ehiötä myytiin 45 euron hintaan. Taksa tällä kortilla oli hyvä, mutta itse en pitänyt lainkaan siitä, että korttina oli käytetty ehiötä. Lisäksi kortin toista puolta ei oltu kuvattu, joten oli mahdotonta päätellä, että oliko kyseessä postikortti vai painotuote. Japaniin mennyt postikortti 2mk punaisen merkin singlenä maksoi Hellmanilla 34 euroa ja oli edullinen – kortti oli siisti, lähetetty vuonna 1939. Kanadaan lähetetty painotuotekortti 10mk vihreällä merkillä teki kauppansa 20 euron pohjilla – ostaja sai hyvän kohteen sopivasti. Meksikoon lähetetty lentopostikortti 30mk linja-auto merkillä ja 8mk violetillä meni kaupaksi 24 euron hintaan, eli edullisesti sekin. Vaikka M30 kohteet menivät kaupaksi hyvin, eivät hinnat tavaranäytettä lukuun ottamatta nousseet korkealle.

Kirjattu toisen painoluokan lentokirje Australiaan 23.11.1957 Helsingistä. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.6.1956–31.3.1959) 50,00mk + kirjaaminen ulkomaille (1.6.1956–31.3.1959) 30,00mk + kirjeen (per 5g) lentolisä (1.10.1957-31.3.1959) 6*45,00mk = 350,00mk. Hyvä kaukomaan kohde. Kuva Hellman huutokaupasta 120.

Ausraliaan lähetetty kirjattu toisen painoluokan lentokuori kuudella viiden gramman lentolisällä oli mielenkiintoinen kohde, sllä se oli maksettu 300mk lentokone-merkillä ja M55 50mk merkillä. Muutenkin useamman lentolisän kuoret kaukomaihin ovat hyviä – erityisen hyvän tästä kohteesta teki sen koko, kuori oli pieni, mikä mahdollistaa sen monteeraamisen kokoelmalehdelle ilman ongelmia. Neljän kympin myyntihinta yllätti, alhaisuudellaan. Ostaja teki hyvät kaupat.

Vaikka M30 alueen kohteiden myynti oli yhtä kohdetta vajaa täydellinen, ei se kuitenkaan sisältänyt huutokaupan kalleinta M30 kohdetta. Tuo kohde nimittäin myytiin M17 kohteiden joukossa ja vaikka se sisälsikin M30 asiaa oli pääpaino puhtaasti M17 puolella. Kohde oli nimittäin M17 10mk valkoisen paperin merkeillä vuonna 1930 lähetetty postiennakkopaketti. Valkoisen paperin 10mk merkeillä lähetettyjä kohteita tunnetaan aniharvoja ja kun M17 asiaa rankemmin harrastavat ja näyttelyissä esittävät herrat ovat sellaista vailla ei hinta ole este. Tälläkään kertaa 2500 euron pohjahinta ei aiheuttanut M17 keräilijöille päänvaivaa, vaan kohde myytiin 2700 euron hinnalla. Muistinvaraisesti totean, että joskus 10mk valkoinen paperi lähetyksellä on kerännyt kovempaakin kannatusta, mutta kyseessä ei ole mikään pilipalihinta M30 kohteesta (heko heko).

Postiennakkopaketti 14.4.1930 Helsingistä Jämsään. 2*M17 10mk valkoisen paperin merkki, M17 5mk postitorvivesileimainen merkki ja 50p keltainen M30 merkki, yhteensä 25,50mk. Postiennakkomäärä 1104mk. Taksa: Paketti (16-17kg) kotimaassa (15.1.1926–31.8.1942) + postiennakko (1001-2000mk) kotimaassa (15.1.1926–30.11.1931) 4,50mk = 25,50mk. Harvinainen. Kuva Hellman huutokaupasta 120.

Virkistetään niiden muistia, joille tämä valkoinen paperi on mysteeri – kysymyksessä on siis tilanne, jossa M17 viimeisiä painoeriä painettiin samalle paperille kuin M30 merkkejä, eli vesileimattomalle paperille. Painosmäärät olivat pieniä ja suuri määrä erityisesti 10mk merkeistä jäi käyttämättä. Siksi juuri 10mk merkkejä lähetyksillä käytettyinä tunnetaan vähän ja käytöt merkeille ovat pakettikorteilla, joille 10mk merkkejä tarvittiin. Kohteen myyminen oli hoidettu tyylikkäästi, sillä myyjä oli hankkinut sille atestin, mikä onkin erittäin tärkeää tämän tyyppisten kohteiden tullessa kysymykseen, lisäksi on todettava, että atesti oli kuvattuna kohteen yhteydessä – erittäin hieno juttu. Tätä toivoisin tapahtuvan aina vastaavien kohteiden osalta. Muutenkin kohteiden kuvaaminen kummaltakin puolelta ja mahdollisen muun materiaalin mukaan ottaminen myyntitilanteessa on tärkeää ostajan kannalta. Paketin paino on ollut korkea 16-17kg ja kun sisältö on ollut lankaa (garn) on sitä lankaa ollut siinä paketissa aika paljon… Apteekkarin rouvalla on ollut ilmeisesti hiukan isompi neulomisprojekti meneillään.

Myydyllä kohteella tulee erinomaisesti esiin tämä paperiasia ja se yhdistyy toisen mallin väistymiseen ja uuden M30 mallin saapumiseen. Tarinan kannalta kohde on hyvä, tosin M30 merkki on pahasti kärsinyt. Kieli poskessa totean, että ehkä silti uskaltaisin tätä näyttää kokoelmalehdellä minäkin… Se mikä jää päällimmäisenä mieleen on, että M17 keräilyllä on eri hintataso kuin M30 keräilyllä, pääpiireittään ainakin.

Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen kokemus tämä uusi huutokauppajärjestelmä, vaikka M30 kohteiden osalta ei mitään uskomatonta ollutkaan liikenteessä… toki mielenkiintoisia kohteita useampiakin. Yleisesti ottaen on todettava, että hintataso oli mielestäni huutokaupassa korkealla.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1930-luvun kotimaan lentoposti, 25mk puunhakkaaja, 300mk lentokone, 3mk tummanoliivi, Australia, Hellman, japani, kirjattu tavaranäyte, kotimaan lentoposti

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

16 heinäkuun, 2020 By Mikael Collan

Jostakin syystä olen kokenut alkaneen kesän filateelisesti kuivakkana, lieneekö omat tunnetilani kysymyksessä vai mahtavatkohan muutkin pohtia saman suuntaisia ajatuksia? Joka tapauksessa hiljaiselta on tuntunut ja hiljaista on ollut. Matkailu ja siihen liittyvä sattuma kuitenkin toi kesääni pientä filateliaan liittyvää virikettä.

Perheen kanssa nimittäin tulee usein kesäisin käytyä kotimaan retkellä ja tällä kertaa se suuntautui Savoon – Mikkelin kautta Kuopioon. Matkalla tyypillisesti pysähdellään kiinostavissa kohteissa ja käydään tutustumassa mm. museoihin. Mikkelissä kävimme katsomassa Jalkaväkimuseota, jonka kokoelmat käyvät läpi Suomen itsenäisyyden ajan jalkaväen toimintaa käytännössä Lapin Sodan loppuun saakka. Näytillä on erilaista kevyempää sotakalustoa, mutta myös ilmeisesti ainoa punaisten käyttämä tykki, joka oli Varkaudessa rakennettu ja valkoisille menetettiin.

Jalkaväkimuseossa Mikkelissä näytillä oleva kenttäpostilaatikko tai pahvikuorinen kenttäpostilähetys.

Museon siinä osassa näyttelyä, jossa kuvattiin suomalaisten SS-miesten tarinaa oli näytillä myös ”kenttäpostilaatikko”, eli pahvikuorinen pientä pakettia muistuttava kenttäpostilähetys. En ollut sellaista ennen nähnyt – mikäli oikein ymmärrän, ei kyseinen lähetys ole kulkenut juuri suomalaiselle SS-miehelle. Kaiken kaikkiaan Jalkaväkimuseo on mielenkiintoinen kohde ja erityisesti siitä teki mielenkiintoisen se, että satuimme paikalle sopivasti tunnin mittaiseen museoesittelyyn, jonka hyvällä ammattitaidolla hoiti museo-opas.

Mikkelista matkamme jatkui Kuopion suuntaan ja matkalla päätimme pysähtyä Juvalla ja tutustua Juvan museoon. Yllätyksekseni siellä oli näytillä Blenheim pommikoneita käsittelevä pieni näyttely, jossa kuvattiin sitä tosiasiaa, että Englantilaiset pommarit, jotka talvisodassa tulivat suomalaisten avuksi laskeutuivat läheisen järven jäälle ja operoivat sodan aikana käsittääkseni Juvalta käsin rintaman apuna. Sota-aikaa oli edustamassa myös Juvan postimerkkeilijöiden muutaman kehyksen näyttely, joka sisälsi merkkien lisäksi myös sota-ajan postihistoriaa.

Kuvia Juvan museosta – näytillä oli muun ohella postimerkkejä ja postilähetyksiä sodan ajalta.

Näytteillä oli myös muutama M30 kohde, kuten odottaa saattaa – mm. vuoden 1940 Olympialaisten viestillisiä leimoja ja sotasensuuria kuvattiin. Keräilijänalku pääsi tutustumaan merkkeihin, joita hänen omastakin kansiostaan löytyy. Minulle jäi Juvasta sellainen kuva, että paikkakunta on kokoansa aktiivisemman oloinen ja tätä kuvastaa se, että keskustassa on käynnissä suurehko rakennusprojekti. Suomi näyttää kesällä kauniilta – sateesta huolimatta.

Australialainen Abacus Auctions piti vast´ikää päättyneen on-line huutokauppansa viikonloppuna. Yleensä en seuraa kaukomaiden huutokauppoja ja niissä myytäviä kohteita kovinkaan tarkasti, mutta ehkäpä juuri muuten hiljainen filateliatilanne sai minut tarkistamaan mitä Australiassa on myytävänä. Tällä kertaa myytävien joukosta löytyi yksi kiinnostava kohde – aikainen lentokirje Australiaan vuodelta 1932.

5.10.1932 Helsingistä Sydneyhin Australiaan lähetetty toisen painoluokan lentokirje. M30 10mk Saimaa, 5mk Olavinlinna ja 3mk Oliivi, yhteensä 18mk. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) vyöhyke 6 (20.3.1932 – 20.6.1933) 7,00mk = 18,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa Abacus Auctions.
Kuoren takana oli tyypillinen Tukholman kauttakulkuleima 8.10.1932 ja Saksan puolelta junaleima sekä Berlinin leima 7.10.1932. Kuori on leimattu Thanuskodissa Intiassa 24.10.1932 ja saapumisleiman mukaan saapunut Australiaan, mutta leiman päiväys on epäselvä. Oikeudet kuvaan omistaa Abacus Auctions.

Lähtöhinnaksi oli laitettu 75 Australian dollaria eli noin viisi kymppiä. Sinänsä hinta on linjassa sen kanssa, että kohde on kohtalaisen aikainen ”kaukomaihin” lähetetty lentokirje Suomesta. Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä aikaisia lentokirjeitä 30-luvun alusta ”ei ole ihan kamalasti näkynyt”, mikä tekee niistä aina kiinnostavia kohteita. Viimeinen näkemäni havainto, joka tässä Blogissa on käyty läpi oli Jaavalle 30-luvulla kulkenut kohde. Australian kirjeen hinnaksi muodostui huutokaupassa 140 dollaria ja se matkaa omistajalleen siis noin sadan – sadan kahdenkymmenen euron hinnalla, mikäli Australian ulkopuolelle, niin saapuminen korona-aikana lienee ”korkeemman käessä”.

Odottelen jo kovasti syyskauden alkua ja niitä näyttelyitä, joiden on ilmoitettu toteutuvan. SFEX toivottavasti toteutuu elokuussa ja Lappeenrannan kerhon 90-vuotisnäyttely ilmeisesti toteutetaan lokakuussa. Eli herkkua on tiedossa… kuivasta kesästä huolimatta.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1932, Australia, Blenheim, Feldpost, Juva, lentokirje

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

5 tammikuun, 2019 By Mikael Collan

M30 osalta ”maassa vallitsi joulurauha” – mikään, mukaanlukien Järvenpään Filateliapalvelun välipäivinä loppunut huutokauppa, ei sitä ikävä kyllä rikkonut. Joulun aikana löysin Philasearch-sivuston hakutoiminnolla yhden hiukan mielenkiintoisen M30 kohteen – kyseessä on vuonna 1932 Australiaan mennyt lentokirje, joka oli myynnissä eräässä Australialaisessa huutokaupassa suolaisella 90 euron lähdöllä. Jätin tämän kohteen tällä kertaa omaan arvoonsa, sillä kovan limitin lisäksi sitä oli siunattu myös mustefläkillä ja taitteilla. Australialaisilla taitaa olla nurinkurinen käsitys suomalaisen postihistorian hinnoista, ei ihme, sillä kävelevät meihin nähden pää alaspäin siellä pallon toisella puolella. Systeemissä on ollut myytävänä muutama ihan hyvä kohde, joista huomion arvoinen oli kirjattu kirje Saksaan vuodelta 1947, joka oli lähetetty Ruotsista takaisin leimattuna ”kirjatut kirjeet eivät ole sallittuja”. Tämä kohde ymmärrettiin hyväksi ja hinta nousi aina yli 200 euron. Mukava kohde oli kyseessä.

Yllä: 3mk punaisen leijonamerkin hammastesiirtymä. Hammaste alhaalta on käsittääkseni leikattu pois, ylhäältä merkki on saattanut olla arkin yläreunasta tai sieltäkin leikattu (luultavasti leikattu sekä ylhäältä että alhaalta. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

SP-lehden 41 huutokauppa päättyi eilen (4.1.2019) illalla yhdeksältä ja vaihteeksi myytävänä oli M30 kiinnostavaa. Hinnat nousivat tiettyjen kohteiden osalta jopa yllättävänkin korkealle. ”M30 ja myöhemmät käyttösarjat” osastossa oli 25 yhteensä kohdetta myytävänä. M30 filatelian osalta kaupan oli mm. kolmen eri automaattimerkkiarvon leimattuja kappaleita, jotka myytiin 25 eurolla (limitti 15€) ja hammastamaton 5mk keltaisen merkin pari, joka meni kaupaksi 28 eurolla. Myytävänä oli myös 3mk punaisen merkin hammastesiirtymä, josta oli leikattu pois ainakin alareunan hammaste, todennäköisesti myös yläreunan. Kyseessä on mielestäni tehtailtu erikoisuus, jolla ei ole mitään ”todellisuuspohjaa”. Silti tästä kommervenkistä maksettiin 15€ limittiin nähden valtava 94€ hinta. Kaikki M30 filateliakohteet myytiin, jos kohta niitä oli vain kuusi kappaletta.

Yllä: Lehtikääre painotuote Helsingistä 27.5.1933 Stora Bjurumiin, Ruotsiin. M30 5m Olavinlinna ja 20kpl 10p harmaita leijonamerkkejä, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (650-700g) ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 7,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

Postihistoriapuolella myytävänä oli yksitoista kohdetta. Näistä mielestäni kiinnostavin oli iso painotuote lehtikääre Ruotsiin vuodelta 1933. Lehtikääreelle oli leimattu yhteensä 7mk arvosta M30 merkkejä ja kyseessä siis on kohtalaisen painava painotuotelähetys. 5mk Olavinlinna-merkin lisäksi oli käytetty pystysuunnassa irroitettuja 10p merkkejä yhteensä 20 kappaletta. Spekuloin mielessäni, että mahtavatko ko. merkit olla jopa rullasta kotoisin. Merkkiautomaattien käyttö oli jo päättynyt ja posti myi rullia yleisölle – Svenska Litteratursällskapet i Finland on saattanut ostaa tällaisen rullan… Tälläkin kertaa tämän päiväunen totuudenmukaisuuden selvittäminen tyssäsi siihen kylmään tosiasiaan, että huutokaupan kuva oli niin heikolla resoluutiolla, että maksimisuurennoksellakaan ei asiasta kuvan perusteella voinut saada selkoa. Oli miten oli, korkeamman painoluokan painotuote ulkomaille on hyvä kohde – jos kyseessä on automaattimerkkien myöhäiskäyttö on kohde aivan erinomainen ja harvinainen, sillä 10p rullamerkit lähetyksillä ovat erittäin harvinaisia. Kohde sinänsä on aikamoisen kokeneen näköinen, mutta postihistoriallisena painotuotekohteena se ajaa asiansa. Tätä ajattelun kaarta näköjään kannativat muutkin ja kohteen hinta nousi 20 euron lähdöstä aina 103 euron myyntihintaan saakka.

Muuta kiinnostavaa ei postihistorian osalta varsinaisesti myytävänä ollut – 1,20mk taksaisia ulkomaan postikortteja myytävänä löytyi kolme kappaletta, näistä kaksi myytiin vitosen limitillä ja 9mk punainen single postikortilla Tsekkoslovakiaan meni kaupaksi kahdeksalla eurolla. Mielestäni Tsekkoslovakiaan mennyt kortti oli siisti ja siksi hinta tuntuu jopa edulliselta.

Yllä: Punaisella 12mk puunhakkaaja-aiheisella arvokkeella varustettu Turku-aiheinen M30 ehiökorttiluonnos. Uniikki kappale. Myyntihinta 2500€. Oikeudet kuvaan omistaa SP-Lehden huutokaupat.

Ehiöiden osastolla oli kaksi kiinnostavaa M30 kohdetta… M30 ehiökorttien ehdotteita / koevedoksia. Toinen näistä oli aiemmista huutokaupoista tuttu ”mitätön” leimalla anulloitu koevedos vuoden 1952 korttisarjan kuvallisesta 15mk M30 ”Tampere” ehiöstä. Koevedoksen limitti oli laitettu 50 euroon ja sitä seurasi ehiöosaajamme ja ehiöiden aitouttajan Juhani Pietilän atesti. Kortin hinta nousi aina 136 euroon, mikä on linjassa aiemmin myytyjen vastaavien kanssa. Toinen kiinnostava M30 ehiökohde oli vielä kiinnostavampi, nimittäin kyseessä oli 12mk puunhakkaaja-ehiökortin ehdote Turun Tuomiokirkko aiheisella kuvalla. Tällaista ehdotteen mukaista korttia ei koskaan julkaistu eikä puunhakkaaja-aihe koskaan esiintynyt virallisilla ehiökorteilla. Kysymyksessä on harvinaisuus. Tämän ehdotteenkin mukana oli atesti. Harvinaisuudesta samaa mieltä olivat myös muut, kortin hinta nousi illan mittaan ja huutokaupan viralliseen päätösaikaan mennessä sen hinta oli kivunnut jo yli kahden tuhannen euron. Myyntihinnaksi tuli kokonaiset 2500€ ja 70€ limitistä lähdettiin!

Kun pohditaan tarkemmin tämän ehdotteen harvinaisuutta voidaan todeta ainakin, että jo edesmenneen M30 ehiökeräilijä Kari Rahialan vuonna 2011 esillä olleessa ehiökokoelmassa ei juuri tällaista ehdotetta ollut (kokoelma löytyy ja on nähtävissä Liiton sivuilta kokonaisuudessaan) – Karilla oli kuitenkin hyvin saman näköisiä 12mk puunhakkaajakorttien luonnoksia, joissa yhdessä on erilaisella fontilla tekstit samanlaisen, mutta eri värisen Turun Tuomiokirkko kuvan kera ja toisella Helsinki kuva-aihe sellaisen näköisenä kuin minkälaisena kuvalliset 15mk ehiökortit sitten myöhemmin julkaistiin. Karin kokoelmassa mainitaan luonnosten olevan 1930-luvulta, mikä on paikkaansa pitämätön tieto, sillä kyseessä lienevät 1940-luvun lopun luonnokset. Toisaalta on totta, että 1930 luvulla jo pohdittiin kuvallisia ehiöitä ja taitelija Signe Hammarsten-Jansson luonnosteli niitä varten useita (tiettävästi 26) kuvaakin. Itse olen tämän nyt myydyn luonnoksen lisäksi nähnyt Kari Rahialan kokoelman kaksi 12mk puunhakkaaja-aiheista ehdotetta, sekä lisäksi yhden, jossa siinäkin on erilainen fontti kuin nyt myydyssä sekä kuvan alla teksti ”Turku Åbo”. Lisäksi olen nähnyt kaksi 9mk punaisella arvokkeella varustettua ehdotetta, joista Karin kokoelmassa esiintyvässä on kuvana Koli ja toisessa Turun Tuomiokirkko sinisellä samanlaisella kuvalla kuin nyt myydyssä kortissa. Kun muistamme vielä, että SP-Lehden huutokaupassa syyskuussa 2018 myytiin yksi 25mk puunhakkaaja-aiheinen ehdote, niin saadaan kaiken kaikkiaan kasaan tieto, että ainakin seitsemän M30 kuvallisten ehiöiden luonnosta tunnetaan. Kaikki seitsemän ehdotetta tai luonnosta ovat erilaisia ja käsittääkseni uniikkeja.

 

 

 

 

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 12mk puunhakkaaja, 3mk punainen, 5mk keltainen, Australia, ehiö, hammastesiirtymä, luonnos

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

15 toukokuun, 2016 By Mikael Collan

Nordia 2016 näyttelystä on jo kulunut hieman yli kuukausi, mutta ehdin vasta nyt kirjoittamaan lisää kokemuksista; työkiireet vaativat veronsa harrastuksilta. Lisäksi minulle tuli näyttelyosallistumisesta jonkinlainen ”keräilyähky”, joka on nyt siirtymässä taka-alalle – intensiiviset 100% keräilyyn keskittyvät päivät olivatkin siis verkkaiseen tahtiin tottuneelle ehkäpä henkisesti raskaita. En tätä nyt tämän paremmin osaa kuvailla!

Tässä kirjoituksessa ajattelin esitellä muutamia ”käteen jääneitä” M30 kohteita, jotka löytyivät Nordia 2016 näyttelystä – kaiken kaikkiaan olen saaliiseeni erittäinkin tyytyväinen. Muutama näyttelykokoelmaankin esille tuleva kohde löytyi ja se on aina erittäin hieno juttu. Mahdollisuudet löytöihin olivat hyvät, nimittäin kauppiaita oli paikalla mukavasti. Harvemmin nähtyjä kauppiaita mm. Oulusta ja Tanskasta oli saapunut Jyväskylään useammin tapahtumia kiertävien kotimaisten kauppiaiden ja viimeaikoina ilahduttavan usein Suomessa käyneen Aspbäckin lisäksi. Kuulemma ruotsalaisen Brevspecialisten liikkeen pitäjän auto hajosi matkalla Jyväskylään, jonnekin keskiseen Etelä-Ruotsiin ja häneltä jäi karkelot käymättä. Paikalla oli myös Pietarista postimerkkiliike, jolla ei kuitenkaan ollut mukana ainuttakaan M30 kohdetta.

nordia0003Yllä: Philean huutokaupassa myyty 3mk vihreä leijonamerkki single painotuotepostikortti 2.4.1948 Riihimäeltä Unkariin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. Kuuden kuukauden taksa-aika, johon ei kuulunut Joulua, harvinainen kohde, vaikka ei näytä juuri miltään. Myyntihinta kuluineen n. 120€.

Jyväskylässä järjestettiin myös Philean huutokauppa, jonka luettelossa oli muutama harva M30 kohde. Näiden joukossa olivat mm. 4mk postitalo-merkin ensipäiväkuori ja 3mk vihreä leijonamerkki painotuotepostikortilla Unkariin vuodelta 1948. Kumpikin oli laitettu lähtöhinnaltaan mielestäni järkevästi: Ensipäiväkuori viiteen kymppiin ja painotuote neljään kymppiin. Painotuotteen hinta nousi huutokaupassa 95 euroon, joten kuluineen hinnaksi tuli n. 120€. Nämä vihreät kolmen markan painotuotteet ovat Pohjoismaiden ulkopuolelle harvinaisia, mutta silloin tällöin niitä tulee vastaan.

Huutokaupasta mieleen jäi se, että ruotsalainen meklari piti huutokaupan suomeksi – voidaan sanoa, että jopa ”itsepäisesti”. Mielestäni kaupankäynnin sujuvuuden ja nopeuden varmistamiseksi tulisi meklarina olla sulavasti käytettävää kieltä hallitseva henkilö. Arvostan sitä, että halutaan oppia ”isäntämaan” kieltä, mutta terve järki tulisi pitää aina mukana.

nordia0004Yllä: Helsingistä 3.9.1942 Göteborgiin Ruotsiin lähetetty sensuroitu kirje. Kirjeellä on 3½mk sininen leijonamerkki singlenä. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.9.1942) 3,50mk. Kohde vaikuttaa äkkiä katsottuna yksinkertaiselta ja helpolta, mutta tarkemmin tutkittaessa huomataan, että kuukauden ajan 3½mk sininen oli ainoa yksin tälle taksalle sopiva merkki, sillä 3½mk oliivi julkaistiin vasta 1.10.1942. Näin ollen kyseessä onkin huomattavan kiinnostava kohde.

paluukorttiYllä: Ehiökortin palautusosa 21.10.1932 Leningradista Helsinkiin. Lisämerkkeinä 1,20mk punaisella ehiökortilla 10p ja 20p M30 leijonamerkit, yhteensä 1½mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 1,50mk. Neuvostoliittoon mennyt ja sieltä tullut posti 1930 luvulla on kohtalaisen ”vaikeaa”.

Löysin kauppiailta kaikenlaista, Pohjoismaihin ja Eurooppaan mennyttä postia muutamia hyviäkin kohteita ja lisäksi pari parempaa kaukomaihin mennyttä. Eräällä kauppiaalla oli useita parempia M30 ehiökortteja, joista olin kiinnostunut ”lisämerkillisistä”. Tähän olen valinnut muutamia kohteita, kokoelmaan tulevan uuden kohteen jätän tarkoituksella näyttämättä, mikäli kokoelmani valitaan Finlandia 2017 näyttelyyn sen voivat kiinnostuneet nähdä sitten siellä.

nordiaYllä: Ehiöpostikortti lisämerkillä lentona Helsingistä 22.8.1934 Hamborniin, Saksaan. Kulkenut Kölnin lentokentän kautta ja leimattu Kölnissä 23.8.1934. 1,25mk keltainen ehiökortti, 1,25mk M30 leijonamerkki lisämerkkinään, yhteensä 2,50mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Hambornin kaupunki kuului lähetyksen aikaan jo Duisburgin kaupunkiin, tätä lähettäjä ei ehkä ole tiennyt.

nordia0001Yllä: Kaksiosaisen ehiökortin toinen osa Helsingistä 2.10.1942 Pariisiin, Ranskaan. Suomen ja Saksan (Berlin) sensuurit. 2mk punainen ehiökortti, jonka lisäksi laitettu 50p vihreä M30 leijonamerkki, yhteensä 2½mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,50mk. Tämä 2,50mk taksa on vaikeahko sodanaikainen taksa. 

nordia0002 Yllä: Postikortti 30.9.1952 Helsingistä Nicosiaan Kyprokselle. M30 5mk keltainen ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 15mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. Kypros on hyvä kohdemaa, olen nähnyt vain pari sinne lähetettyä kohdetta M30 merkeillä.

Kaukomaille menevistä posteista löysin (taas) Vladi Marmolle kulkenutta postia. Marmo oli geologi ja filatelisti. Hän toimi myös Filatelistiliiton puheenjohtajana 1960-luvulla. Marmo vietti kolme vuotta Sierra Leonessa geologisia tutkimuksia tehden ja sinne vastaanotettu posti on säilynyt. Americal Mineralogist lehti julkaisi Marmon muistokirjoituksen vuonna 1972, jossa hänen uransa käydään tarkasti läpi.

nordia0007Yllä: Suomenlinnasta 11.10.1953 Freetowniin Sierra Leoneen Vladi Marmolle lähetetty lentokirje. M30 15mk punainen ja 25mk sininen leijonamerkki, yhteensä 40mk. Kirje on suljettu jonkinlaisella teipillä ja siihen on kirjoitettu ”opened by mrs. marmo” – tämä lienee yksityisiä eikä postaalisia merkintöjä, ellei tullutta postia pitänyt avata tarkistustarkoituksissa postitoimistossa sitä haettaessa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 25,00mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 5, sis. Sierra Leone) jokaiselta 5g:lta (1.7.1953 – 30.9.1957) 15,00mk, yhteensä 40,00mk. Takana tuloleima.

nordia0005 Yllä: Lentokirje 5.11.1949 Helsingistä Australiaan. Edelleenlähetetty Kulmuraan Gosfordin kautta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 11, Oseaania) 45,00mk jokaiselta 5g:lta (1.11.1949 – 30.11.1950) (4*45,00mk) 180,00, yhteensä 200,00mk. Hyvä 100mk merkin käyttö.

Muistutan keräilijäkolleegoita siitä, että Toukokuun loppuun mennessä pitäisi kokoelmat olla ilmoitettuna FINLANDIA 2017 näyttelyyn. Tämä päivämääräraja on mielestäni hieman heikosti ollut Finlandia-näyttelyn sivuilla esillä!

p.s. Huomasin, että muutamissa uusimmissa postauksissa olevat kuvat eivät auenneet normaalisti ja korjasin ne, ilmeisesti minulla on ollut joku asetus pielessä. Nyt kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla eikä niitä tarvitse tihrustaa tai ladata omalle koneelleen nähdäkseen kunnolla.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1kk taksa, 3½mk sininen, 3mk vihreä, Australia, Kypros, Nordia 2016, palautuskortti, Sierra Leone, syyskuu 1942, Vladi Marmo

112. Sinetti Posti huutokauppa

17 helmikuun, 2015 By Mikael Collan

Sinetti Postin huutokaupat toimivat aiemmin perinteisesti ”paperiluetteloilla” mutta nyttemmin, monen muun filateliaakin myyvän huutokaupan tavoin se on siirtynyt käyttämään Philabid alustaa. Meklarina toimii Jokke Jalava. Sinetti Postin huutokaupoissa on silloin tällöin ollut minua kiinnostavia kohteita, vaikka kohteet ovat joskus olleet suurelta osin mielestäni aika tavallisia. Tälläkin kertaa muutama kohde osui silmiini ja käyn tässä niitä läpi. Sain meklarilta luvan käyttää kohteiden kuvia, mikä auttaa asiaa. Etenen ulkomaille lähetetyistä lähetyksistä kotimaisiin.

112_116651Yllä: Helsingistä 23.5.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan lähetetty postikortti. 1½mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. 1½k punaisen merkin käyttötarkoituksen mukainen postite. Australia on hyvä kohdemaa! Kohteen lähtöhinta oli 6€ ja vasarahinta 12,50€, mielestäni kohtalaisen edullinen hinta.

112_116640Yllä: Lentokirje Kuusankoskelta 20.2.1937 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 merkkejä enemmänkin, 1½mk punainen, 2kpl 2mk violetti ja 4kpl 2½mk sininen, yhteensä 15,50mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 3g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 15,50. Hyvä kohdemaa ja siisti kohde. Pohjahinta 8€ ja myyntihinnaksi tuli 37€. 112_116649a 112_116649bYllä: Kirjattu lentokirje Kuusankoskelta 23.1.1936 Sydney:in New South Walesiin (NSW) Australiaan. M30 2mk violetti ja 25mk puunkaataja, sekä Kalevala-aiheinen merkki, yhteensä 29mk. Päälle kirjoitettu kosmos-kynällä 10g ja ”REK” leimattu, mutta ei kirjauslipuketta lainkaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, kirjeen lentolisä (vyöhyke 7 / 5g) 15.4.1935 – 31.3.1938 12,00mk, yhteensä 29,00. Hyvä kohdemaa; Kalevalamerkin takia ei ”täysin” M30 kohde. Lähtöhinta 8€. Kirjeen takana näkyvistä leimoista päätellen mennyt Helsingistä laivalla Sassnitziin, josta Berliiniin junalla, sieltä lentona eteenpäin mm. Darwinin (Pohjois-Australiassa) kautta Cremorneen New South Walesiin ja Sydneyssä leimattu ilmeisesti vasta 17.2.1936. Soikea leima on kuvassa niin epäselvä, että sitä en näe, mutta se on tammikuun lopulta, ennen Darwinia. Matka lentonakin kestänyt yli kuukauden. Lähtöhinta 8,00€, toteutunut 13,20. Hinta olisi varmaankin ollut korkeampi, jos kuorella olisi ollut vain M30 merkkejä.

112_118299a 112_118299b

Yllä: Lentokirje Helsingistä 12.8.1942 Bordesholmiin Kielin lähelle Pohjois-Saksaan. M30 2,75mk violetti ja 2mk punainen, yhteensä 4,75mk. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Euroopan posti- ja pikatiedotusliiton mukainen Saksan kirjetaksa (-20g) 1.4.-31.8.1942 2,75mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk. Kysymyksessä on ns. ”Saksan erikoistaksalla” kulkenut kirje, taksa-aika 5kk. Lähtöhinta 15€ ja toteutunut hinta 25€ – mielestäni maltillinen hinta.

Kaiken kaikkiaan tällä kertaa Sinetti Postin huutokaupassa oli mielestäni kiinnostavia M30 ulkomaille menneitä kohteita. Usein käy niin, että ”jostain” putkahtaa ”joku erä” markkinoille, tässä tapauksessa Australiaan kulkeneita kuoria. Näitä sitten kerralla myydään enemmänkin. Tästä kertoo myös se, että tämän Sinetti Postin huutokaupan kanssa samaan aikaan auki olevassa Kouvolan Kerhon 39:ssä HK:ssa oli myynnissä vastaava 1½mk punainen Australiaan kulkenut postikortti. Kuvista päätellen samalle vastaanottajalle kulkenut. Saksan erikoistaksainen kirje, lyhyemmällä erikoistaksalla on aina hyvä kohde. Niitäkin on lähiaikoina, vuoden 2014 aikana, ollut liikenteessä joitakin – näiden kohteiden hienous perustuu Suomen ja Saksan väliseen postisopimukseen, jonka mukaan kirjelähetysten taksat olivat maiden välillä kotimaan taksan mukaiset.

112_116648Yllä: Helsingistä joulukuussa 1934 Norjaan lähetetty postikortti, 1,25mk keltainen leijona single. Takaisin lähetetty Helsinkiin, Oslon leimat 23.12.1934. Laatikkoleima (hiukan hailukka) ilmeisesti ”non reclame – retour”. Hiukan haiskahtaa, sillä postikortteihin ei yleensä merkitä lähettäjän osoitetta; saattaa siis olla tekele. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk. Limitti oli 6€, toteutunut hinta 12,50€.112_116650Yllä: Helsingistä 22.4.1940 Byvallaan Ruotsiin lähetetty lentopostikortti, 1,25mk keltainen ehiö ja 50p vihreä M30 leijona, yhteensä 1,75mk. Sensuroitu ja lentolipuke. Jostain syystä kortilla lukee vuosiluku 1939 vaikka leimassa näyttäisi olevan 1940 – ja huhtikuussa 1939 ei sensuuria vielä ollut käytössä, kun sotaakaan ei käyty. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa oli sama) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 0,50mk, yhteensä 1,75mk. Limitti oli 6€ ja pohjahinnalla meni.

Pohjoismaihin meneissä kohteissa pitää olla jotain erikoista säpinää, jotta ne nousisivat esille. Norjaan mennyt ”vaellellut” kohde on kiinnostava, vaikkakin ei mitenkään uskomaton. Norja on Pohjoismaista Islannin jälkeen vaikein kohdemaa. Toki Färsaaret ja Grönlanti ovat tietysti asia erikseen, mutta niihin mennyttä M30 postia lienee erittäin vähän. Lentopostikortit eivät ole harvinaisia, mutta halvalla ne kannattaa poimia pois, viiden euron limitti on mielestäni ehkä hiukan liikaa, se on kuitenkin vain allekirjoittaneen oma mielipide.

112_117181Yllä: Kohde 11o – ”1943 Olavinlinna 5mk + 1mk vihreä R-paik-Ki-43”: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä ilmeisesti 3.12.1943. M30 5mk Olavin linna ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 6mk. Olavinlinna lähes loistoleimattuna. Painomerkintä 9g. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 6,00mk. Kirjatut paikalliskirjeet ovat mielestäni ”pikkuhyviä”. Jäi myymättä normaalin huutokaupan myyntiaikana.

112_116644Yllä: Kirjattu kirje Vilppulasta 23.1.1940 Porvooseen. M30 4mk postitalo single. Olympia 1940 kuori ja sensuurin leimaus, talvisodan kestäessä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Vaikka kyseessä ei ole mitenkään erityisen harvinainen kohde, niin kohde on vakiintuneen käsityksen mukaan 4mk postitalo-merkin ”käyttötarkoituksen mukainen” käyttö. Kuorella on hienosti postihistorian useita elementtejä, pitämättä jätetyistä Olympiakisoista, talvisodan sensuurista,  ja kahden taksan yhdistelmällä olevasta single käytöstä. Englantilainen saattaisi sanoa ”attractive” – viehättävä. Meni vitosen pohjalla kaupaksi.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1:25mk keltainen, 1½mk punainen, 4mk postitalo, Australia, edelleenlähetetty, paikalliskirje, Saksan erikoistaksa, Sinetti Posti

1½mk punainen – toinen punainen leijona

4 tammikuun, 2015 By Mikael Collan

1,5pun0001 Yllä: Loistoleimainen 1½mk punainen leijonamerkki. Helsinki 30.4.1932.

1½mk punainen leijonamerkki ilmestyi vuonna 1932, ilmeisesti maaliskuun viimeisenä päivänä (31.3.1932) tai virallisesti ehkäpä päivää myöhemmin; virallista ilmestymispäivää ei tunneta. Merkin käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postikortin maksuna, kuten värin perusteella on helppo päätellä – kyseessähän oli UPU:n värisuositus, jonka mukaan merkkien värit määriteltiin. 1½mk punainen korvasi aiemmin samaan tarkoitukseen julkaistun 1:20mk punaisen leijonamerkin. Ulkomaan postikortin taksa vaihtui 1.12.1931. Merkkiä tilattiin kuusi tilauserää 237 (2-1932), 242 (5-1932), 259 (6-1933), 270 (3-1934), 292 (5-1935) ja 309 (5-1936). Itse asiassa seitsemäskin tilauserä on olemassa, mutta se käytettiin kokonaisuudessaan 2mk/1½mk päällepainamamerkin tekemiseen.

1,5pun Yllä: Numeropalat kaikista 1½mk punaisen tilauseristä pl. seitsemäs tilauserä.

Käytetty liima oli kaikissa tilauserissä arabikumiliimaa (lm1) ja paperilaatuna lumppupaperi.  1½mk punainen on hieman ”yllätyksetön”, sillä erikoisuuksia tunnetaan vähän – se mitä on löydetty on merkkien kohdalle osunut reunavesileima. Lisäksi on olemassa hammastamattomia 1½mk punaisia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Nämä hammastamattomat ovat peräisin ns. näyttelyarkeista.

1½mk_pun_hammastamatonYllä: Hammastamaton 1½mk punainen nelilö näyttelyarkin alareunasta

Merkin tarkoituksenmukainen käyttö oli, kuten väristäkin käy ilmi, ulkomaan postikortin postimaksu, joka vaihtui 1:20mk:sta 1½ markkaan 1.12.1931 ja päättyi 31.10.1936. Taksan pituus oli siis 4 vuotta 11 kuukautta, jo pelkästään tästä pitkästä taksa-ajasta johtuen eivät merkillä lähetetyt ulkomaan postikortit ole suuria harvinaisuuksia. Jälleen kerran hyvät kohdemaat tulevat arvoonsa.

1,5pun0008Yllä: Helsingistä 11.7.1935 Leningradiin Neuvostoliittoon lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Neuvostoliitto on hyvä kohdemaa, M30 käyttöaikana Neuvostoliittoon perille menneet lähetykset ovat kohtalaisen haastavia.

1.5-pun-austYllä: Helsingistä 14.9.1935 Sydney:n New South Walesiin Australiaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Kaukainen kohdemaa. (Lisätty 18.2.2015). 1,5pun0019Yllä: Hämeenlinnasta 10.8.1933 Bostoniin Massachusetsiin USA:n lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

1,5pun0020Yllä: Viipurista 5.8.1936 Rigaan Latviaan lähetetty postikortti, jolla 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Latvian kanssa solmittiin postisopimus 12.5.1937, jolloin Latvia siirtyi taksaryhmään Pohjoismaat, tämä lähetys on sopimusta edeltävältä ajalta ja siksi ”ulkomaan” taksainen.

1½mk_punainen_paquebotYllä: Turusta ilmeisesti 2.7.1932 Aarau:n Sveitsiin lähetetty postikortti. Postitettu ilmeisesti 1½mk punaisella laivalta matkalla Ruotsiin, ”Från Finland leimaus ja merkki mitätöity Stockholm 3.7.1932 leimalla Tukholmassa. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 1.2.2015) 1,5pun0009Yllä: Helsingistä 13.6.1936 Edinburghiin Skotlantiin lähetetty postikortti. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.1,5pun00101,5pun0011Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä 17.12.1934 ja Mariehamnista 23.6.1936 Englantiin. Toinen kortti on edelleen lähetetty Englannissa Lontoosta Hazelcroftiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Joku sanoo, että Englanti on sama kohdemaa kuin Skotlanti, mutta jos kysytäänä Skotlantilaisilta…1,5pun0017Yllä: Postikortti Viipurista 9.5.1934 Plzeniin Tsekkoslovakiaan. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

1,5pun0018    Yllä: Postikortti Helsingistä 22.7.1934 Wieniin Itävaltaan. 1½mk punainen single. Kulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.1,5pun0002Yllä: Postikortti Helsingistä 3.9.1934 Pariisiin. 1½mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

1,5pun0027 1,5pun0028Yllä: Kaksi postikorttia Unkariin, toinen Helsingistä 9.4.1936 Egeriin ja toinen 3.7.1932 Budapestiin, lähetyspaikka ei selviä leimasta. 1½mk punainen single. Toinen kortti ulkenut lentona Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu – tämän merkkinä ”Mit Luftpost Befördert” leimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

1,5pun0006 1,5pun0007Yllä: Kaksi postikorttia Helsingistä Saksaan, toinen M17 ehiökortilla (jonka käypäisyys on loppunut) 25.8.1932 Hannoveriin ja toinen 10.7.1935 Langenbielau:n (nykyisen Puolan alueelle). Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Langenbielau oli ilmeisesti keskitysleiripaikkakunta n. 10 vuotta kortin lähettämisen jälkeen.

Näiden ”single” postikorttien hinnoittelu on hyvinkin vaihtelevaa, nimittäin hyviin kohdemaihin Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan menneiden hinnat voivat pyöriä 30 euron yläpuolella, kun taas tavallisemmat kohdemaihin kuten Saksaan menneet kohteet lähtevät muutamasta eurosta ylöspäin. Hyvin leimattu pieneltä paikkakunnalta lähetetty kohde tulisi arvostaa korkeammalle kuin Helsingistä lähetetty koneleimattu. [Lisäys 17.2.2015: Kahdessa helmikuussa 2015 päättyneessä huutokaupassa myytiin Australiaan kulkenut postikortti 1½mk punaisella singlellä, toisen hinta nousi 13,20 euroon ja toinen myytiin 7,70 eurolla. Nämä ovat hyviä kohdemaita. Kumpikaan kortti ei ollut aivan prima leimoiltaan, mutta tämä hintatieto antaa osviittaa vuoden 2015 hintatasosta 1½mk punaisten single-postikorttien suhteen]

Merkin tarkoituksenmukaisen käyttöajan puitteissa, siis 31.3.1932 – 31.10.1936 oli voimassa muitakin taksoja, joille 1½markan merkki soveltui yksin, mutta nämä kohteet eivät ole yhtä relevantteja kuin ulkomaan postikortti, sillä oli mahdollista käyttää myös jo aiemin julkaistua 1½mk violettia. Tänä aikana muilla kuin ulkomaan postikortin taksoilla singlenä 1½mk punaisella leijonamerkillä kulkeneet lähetykset ovat kuitenkin kiinnostavia singlekohteita.

1,5pun0021Yllä: Kolmannen luokan painotuote Helsingistä 3.3.1934 Bromarviin. Ilmeisesti sisältänyt kasan painotuotteita. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk.

1,5pun00041,5pun0003Yllä: Kaksi paikalliskirjettä, ylempi Toijalassa lähetetty 15.7.1936 ja Vaasassa 15.4.1936 lähetetty, jolla leima sattunut sopivasti. 1½mk punaiset singlet. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk.

1,5pun0012Yllä: Kolmannen luokan painotuotekirje Kannuksesta 31.7.1934 Geneveen Sveitsiin. 1½mk punainen single. Taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk. Kuorelle kirjoitettu erikseen ”Imprime” – painotuotteita, muuten laskisin tämän väärätaksaiseksi; onneksi käytetty kynä ja kirjoitustyyli vastaavat toisiaan. IKL:n logokuori.

 Merkkiä voitiin tietysti käyttää myös muilla postitteilla, alla esitellään muutamia lähetyksiä joilla kaksi tai useampia 1½mk punaisia merkkejä ”yksinään” muodostamassa postitaksaa.

1,5pun0015Yllä: Helsingistä 19.7.1934 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Hotelli Kämpin kuvallinen kuori. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismahin (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,00mk. 

1,5pun0022Yllä: Tampereelta 20.11.1933 Shanghaihin Kiinaan lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! Kaukaisesta kohdemaasta huolimatta ”hyödytön”, tai kuten Juhani Kerppola asian ilmaisisi ”on se niin väärin” kohde.1,5pun0013Yllä: Postivaunuleimoin (Postivaunu 8.) 29.11.1934 Geneveen Sveitsiin lähetetty kirje. Kaksi 1½mk punaista, yhteensä 3mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Ylitaksa! IKL:n logokuori. 1,5pun0016Yllä: Helsingistä helmikuussa 1935 Lekley:n Englantiin. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Yksirivinen sininen FLYGPOST leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk. 1,5pun0014Yllä: Viipurista 12.6.1934 Frankfurt am Mainiin Saksaan lähetetty lentokirje. Kolmirivi 1½mk punaisia, yhteensä 4½mk. Harvinainen Viipurin ”Par Avion – Lentoposti” laatikkoleimaus punaisella ja Saksan päässä ”Mit Luftpost Befördert – Frankfurt (Main) 2 Flughafen” leima. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 20g:lta) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,50mk.

1,5pun0005Yllä: Mustemitätöity nelirivi 1½mk punaisia merkkejä postikortilla, joka on kulkenut kotimaassa Helsinkiin.  Yhteensä 6mk. Taksa vastaa postikortin taksaa vuonna 1947. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1947 – 31.12.1947 6,00mk.

Alla esitellään kaksi kiinnostavaa lähetystä, joilla 1½mk punainen merkki esiintyy yhdessä muiden M30 merkkien kanssa täydentämässä taksaa.

1,5pun0024afrikka0001

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion  Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Lentomaksun maksaminen ei välttämättä tarkoittanut, että lähetys kulki kaikki etapit lentona, mikäli juna oli nopeampi lähetys kulki junalla. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

1,5pun0029Yllä: Viipurista 1.8.1933 Pernanbucoon Brasiliaan Zeppelin lennolla kulkenut painotuote. 5mk Olavinlinna, 1½mk punainen ja 1mk oranssi leijonamerkki, yhteensä 7½mk. Kaksi Zeppelin leimausta ja takana tuloleimaukset. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 0,50mk, AO-lähetyksen lentolisä (vyöhyke 7, per 5g) 20.6.1933 – 14.4.1935 7,00mk, yhteensä 7,50mk. Suomalainen Zeppelin kohde ilman Zeppelin lisäpainamamerkkiä.

Koska 1½mk punainen julkaistiin vasta maaliskuun lopussa 1932 oli 1½mk taksa voimassa neljä kuukautta ennen merkin julkaisua. Tämän neljän kuukauden aikana luonnollisesti postikortteja kulki ulkomaille ja niiden taksa tuli rakentaa muilla merkeillä. Violetti 1½mk:n merkki oli julkaistu jo ensimmäisessä malli 1930 merkkien sarjassa, vuoden 1930 alussa ja kävi siis yksin myös ulkomaan postikortin taksalle myös muut sopivat M30 kombinaatiot tietysti kävivät.

ennen_1½pun0001Yllä: Kuopiosta 10.2.1932 Turrialbaan Costa Ricaan kulkenut 1,25mk/1mk päällepainamaehiökortti 25p ruskealla lisämerkillä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk.

pk_1½mkYllä: Helsingistä 9.1.1932 Torontoon Ontarioon Kanadaan lähetetty postikorti, kolme 50p/40p päällepainamamerkkiä, yhteensä 1½mk. Kortin lähetyspäivämäärä osuu siihen neljän kuukauden väliin, jolloin ulkomaan postikortin taksa oli jo noussut 1½ markkaan, mutta 1½mk punainen merkki ei ollut vielä ilmestynyt. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 1,50mk. (Lisätty 28.3.2015)

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1½mk punainen, Australia, Belgian Kongo, brasilia, Hammastamaton, leijonamerkki, Neuvostoliitto, postikortti ulkomaille, Viipurin lentoposti, zeppelin

M30 Blog

Uusi vuosi 2026 ja SF 126.

HTO 72 ja Joulukuulumisia

Forssan keräilytapahtuma ja Merkki-Albertin 70. huutokauppa.

Kuopio 250

Syksyn Hellman ja Turun Kerho

Lohjan tapahtuma ja HTO

Loppukesän huutokauppoja ja Nordia 2025 Malmössä

Heinäkuu lipuu kohti loppuaan…

Juhannus tulee…

HTO Huutokauppa 70.

Tampereen kerhon kokous, Forssan keräilytapahtuma, Turun Kevät ja JFP:n huutokauppa

Tamcollect 2025

Merkki-Albertin huutokauppa, huhtikuu 2025

Kevään 2025 Hellman

Hannu Kauppi 1946-2025

Kevät etenee, keräily jatkuu

2025 ensimmäiset huutokaupat

Merkki-Albertin ja HTO huutokaupat

Postimerkkimessut, SF ja Forssan tapahtuma

HAFNIA 2024 – Kööpenhamina

Hellman 133.

HTO – JFP – SP

Syyskausi 2024 alkaa – Tanskan postimuseo

Etelän hedelmät

Forssan kerhon kesätapahtuma

JOEX24, Turun Kevät, Tampereen kerho, Upseerifilatelistit, JFP ja Liittokokous

Kirivaihde silmään

Alkuvuoden huutokauppakimara

Uusi merkkeilyvuosi 2024

Joulu tulee!

Postimerkkimessut, Merkki Albertin HK ja Forssan tapahtuma

Hellmanin syyshuutokauppa 2023

Syksy käynnistyi – JFP, HTO & SF

Kesä meni – filateliasyksy alkaa & terveisiä maailmalta

HTO 62 ja Forssan kerhon kesäpäivä Tammelassa

Kerhovierailut, Liittokokous ja SP-Lehden HK 112

Turun Kevät 2023

Forssan pääsiäisen tapahtuma

Merkki-Albertin 65

RiiHeX käteenjääneet ja visiitti Tampereelle

RiiHEx2023 – kansallinen näyttely

JFP, Hellman ja Riihex etkot

Kevään huutokauppoja ja postimerkin päivä

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

M30 Paikallispainotuote?

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

4mk Postitalo

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

Myöhäiset M30 käytöt

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan