malli1930.fi

Hellmanin syyshuutokauppa 2023

By

Hellman huutokauppojen syyskierros pyöräytettiin pari viikkoa sitten nelipäiväisenä tapahtumana Internetin kautta. Myytävänä kaiken kaikkiaan oli lähes 3800 kohdetta, joista suuri osa filateliaa. Mukana oli myös M30 kiinnostavaa monessakin osastossa. Kaiken kaikkiaan on todettava, että M30 kohteet tekivät kauppansa hyvin ja myymättömäksi jäi vain muutamia kohteita. Kiinnostavaa kyllä, yksi näistä oli 1mk vihreä leijonamerkki painotuoteella ulkomaille, jonka lähtöhinnaksi oli laitettu ”vain” 150€. Näitä 1mk vihreitä, jotka ovat aika vaikeita kohteita tunnetaan ehkäpä alle viisitoista kohdetta ja paikkansa kokoelmasta tällainen yleensä löytää – nyt ei mennyt edes kaupaksi… mutta katsotaanpa huutokauppaa.

M30 osastossa oli muutamia kiinnostavia eriä, joista nostan rullamerkki-erän, jossa oli käytännössä kattavasti niin rullamerkkejä leimattuina ja leimaamattomina sekä lähetyksiä. Oli mahdollista, erä ostamalla, saada ”rullamerkkiosasto” kuntoon kerralla. Alla on kuvattuna kaksi kolmesta erän kuvista. Ilmeisesti useammalla kuin yhdellä keräilijällä oli tarve saada rullamerkkiasia kuntoon, sillä hinta nousi 240 euroon saakka. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni erityisen kova hinta, sillä mukana oli kahdeksan lähetystä, joiden hinta on vaihdellut kahdesta kympistä ylöspäin sekä iso joukko merkkimateriaalia. En pidä toteutunutta hintaa erityisen korkeana.

Myytävänä oli myös itse rullia, eli postimerkkiautomaateissa käytettyjä rullamerkkejä alkuperäisenä kokonaisena tuhannen merkin rullana. Rullia oli myytävänä 10p, 50p ja 1mk arvoista ja näistä 1mk rulla lienee ainoa olemassa ja jäljellä oleva kokonainen rulla tuosta arvosta. Rullat ovat siis historiallisia ja kiinnostavia, mutta ikävä kyllä kokoelman kannalta vaikeita, koska ne eivät ole muodoltaan kehyksiin sopivia. Joka tapauksessa kaikki rullat myytiin, 10p ja 50p rulla 50 ja 70 eurolla, eli hyvin edullisesti ja 1mk rulla 280 eurolla.

Kaupan oli myös hyviä ja vaikeita siirtymiä M30 leijonamerkeillä. Tunnettu 5mk sinisen hammastehyppäys yläreunassa, joka myytävässä kohteessa oli leikattu suoraksi ylhäältä (hammaste pois) on parina vaikea kohde. Olin hämmästynyt, kun se myytiin vain 75 eurolla – meni halvalla. Edullisesti meni myös näyttävä 50p vihreän merkin voimakas siirtymä arkin alareunasta, vain 55 euroa… kun vielä 2:75mk voimakas siirtymä numerokuusilolla, josta näkyy tilauserä meni 55 eurolla oli halpuuden multihuipentuma M30 filatelian hyvissä kohteissa tosiasiaa. Siirtymiä on silloin tällöin myytävänä, mutta nämä kolme tapausta ovat kaikki parasta A ryhmää ja siksi hieman hämilläni asiaa tässä ihmettelen. Kalliimmalla on myyty huonompaa – kävikö niin, että lama iski ostajiin? Siitä olen takuuvarma, että kaikilla ei näitä ole. M30 osaston kohteissa myynti oli lähes 100%. Lähtöhinnat eivät olleet erityisen korkeat, mikä auttoi asiaa.

Kaksi kokonaista näyttelykokoelmaa myytiin omissa osastoissaan, nämä olivat Jorma Keturin postin tarkastusta käsittelevä kokoelma ja John Godfreyn lentopostikokoelma. Kummassakin näistä kokoelmista oli joitakin kiinnostavia M30 kohteita.

Jorma Keturin kokoelmassa, joka käsitteli pitkää aikakautta 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti, oli kuten arvata saattaa, juuri kokoelman loppupäässä muutamia M30 kohteita liittyen sodan sensuuritoimenpiteisiin. Kun ostaa kohteita kokoelmasivuilla, auttaa se ymmärtämään mitä ostaa, nimittäin yleisesti ottaen on tilanne usein se, että myynnissä olevat kohteet on vajaavaisesti määritelty – kun kohde on kokoelmasivulla, ei näin ole. Alla näkyvät kohteet olivat myynnissä ja kiinnostavia, koska kokoelmasivuilta voi lukea mistä on kysymys, en lähde seikkaperäisesti avaamaan kohteita, mutta kysymys on kiinnostavista sota-ajan sensuurikäytänteistä, joissa mm. vakuutettu kotimaan kirje on avattu sensuurissa ja suljettu sensuurin omilla sineteillä. Näitä uudelleen sinetöityjä vakuutettuja lähetyksiä tunnetaan aniharvoja. Toinen kiinnostava kohde on mustesensuroitu leima M30 lähetyksellä – tarkoituksena on ollut peittää kirjeen lähetyspaikka. Mustesensuroidut kohteet eivät ole yleisiä, koska toimepidettä harrastettiin kohtalaisen vähän.

Uudelleen sinetöity kuori myytiin sadalla eurolla ja leimasensuroidun lähetyksen sisältänyt kokoelmasivu sadalla kymmenellä. Ostajat saivat hyviä kokoelmakelpoisia kohteita sopivasti. Postimerkkimessuilla on saatavilla tai oikeastaan tilattavissa Jorma Keturin kokoelman sisältävä Liiton julkaisema kirja, eli jatkoa mm. Juhani Pietilän ehiökokoelman esitelleelle kokoelmia dokumentoivalle sarjalle.

John Godfreyn kokoelmassa, joka keskittyy lentopostiin Suomessa, Suomesta ja Suomeen sisälsi useita kiinnostavia M30 lentopostikohteita. Kokoelma myytiin useampana kohteena, joista osa sisälsi yhden kohteen ja osa yhden tai useampia kokoelmalehtiä. Näin ollen yksittäisten M30 kohteiden hankkiminen ei ollut kaikkien kohteiden osalta mahdollista. Kokoelma on aiemmassa ”olomuodossaan” dokumentoitu Postihistoriallisen yhdistyksen kokoelmia esittelevään kirjasarjaan, mikä onkin hieno juttu, sillä nyt se hajoitettiin. Kokoelma tietysti aloitti kotimaisten kohteiden osalta jo 1920 luvulta ja M17 kohteista, suuri osa kokoelman käsittelemästä ajanjaksosta osui kuitenkin M1930 ajanjaksolle.

Kokoelmassa oli hieman yli kaksikymmentä parempaa puhtaasti M30 kohdetta, joista mainittakoon kaksi kirjattua pikalentokirjettä Eurooppaan 1930-luvun alusta, joissa kummassakin oli käytetty postimaksuna M30 10mk Saimaa merkin I painosta. Kirjatut pikalentokirjeet eivät taksana ole erityisen ihmeellisiä, mutta kyseisen merkin hyvät käytöt ovat aina vaikeita kohteita ja allakin kuvassa näkyvät kohteet ovat siksi sopivia niin M30 filateeliseen kuin postihistorialliseenkin kokoelmaan. Kohteet myytiin yhdessä kokoelmasivulla, jonka myyntihinnaksi tuli mielestäni korkea 380 euroa.

Toinen 1930 luvun lentokohde, jonka tässä nostan oli Mannerheimille Bombayhin (nyk. Mumbai) Intiaan lähetetty lentokirje vuodelta 1936. Kirje on kulkenut Ruotsin ja Saksan kautta todennäköisesti Imperial Airwaysin reitillä Karachin kautta Bombayhin. Vastaanottaja tuo tässä tapauksessa lisähintaa ja kohde myytiin 200 eurolla. Kokoelman yksittäisistä kohteista kiinnostavimpiin kuului kirjattu lentopostikortti vuodelta 1941 Algeriaan. Kirjatut postikortit ovat vaikeita kohteita ja Euroopan ulkopuolelle USA:ta lukuunottamatta niitä tunnetaan vain aniharvoja. Kohde myytiin osana erää, jossa oli kuusitoista lähetystä sotavuosilta. Erän hinta nousi 560 euroon.

Vaikea Suomesta sodan aikana Englantiin 1941 lähetetty ja Bagdadin kautta ohjattu lentolähetys myytiin omalla kokoelmasivullaan. Kokoelmasivun tekstiin oli kirjoitettu, että lähetys olisi kulkenut Australiasta Bagdadin kautta Eteläiseen Afrikkaan kulkevaa n. hevosenkenkä (eng. horseshue) reittiä pitkin Etelä-Afrikkaan, josta se olisi kulkenut Englantiin. Oma käsitykseni on, että kyseistä reittiä lähetys kulki ehkäpä Sudaniin asti, josta se lensi Saharan Eteläpuolitse Afrikan Länsi-rannikolle, josta se kulki Englantiin. Koska Afrikan halki kulkeva reitti leikkasi tuhansia kilometrejä matkaa pois, pidän sitä paljon todennäköisempänä kulkureittinä. Kirje ei saavuttanut vastaanottajaansa vaan se lähetettiin takaisin Suomeen, tosin vasta vuonna 1945, postiyhteyden uudelleen avauduttua. Mielenkiintoinen ja hieno postihistoriakohde, joka ei jätä kylmäksi. Kylmäksi ei jäänyt hintakaan, vaan sen osalta puhalsi suorastaan kuuma liekki, nimittäin kohteesta taisteltiin aina 460 euroon saakka, mitä pidän aika kovana hintana.

Kokoelmassa oli myytävänä myös lento-onnettomuuspostia sekä runsaasti Suomen ja Pohjois-Amerikan välistä lentovene, eli ”clipper” postia. Kaiken kaikkiaan hinnat nousivat lähdöistään paljonkin, paremmat kohteet nousivat hyvinkin korkealle. M30 keräilijälle kohteita siis oli, mutta lentopostikokoelmissa, joita esitetään lentopostiluokan sääntöjen mukaan paino tulee jakaa kotimaisten ja ulkomaisten lähetysten kesken ja on harvinaista, että käytettäisiin vain käyttösarjan merkkejä. Näin ollen puristille kohteita ei sittenkään ollut tarjolla erityisen uskomattomia määriä.

Erissä oli varmasti mielenkiintoisiakin M30 kohteita tarjolla, en päässyt tutustumaan eriin työkiireiden takia ja olinkin näin ollen huonosti asemoitu niiden huutamisen suhteen – ja päädyin konservatiiviselle linjalle, mikä näkyi ”saannossa”. Se mikä jäi mieleen on, että huhut filatelian ja postihistorian kuolemasta ovat liioiteltuja.

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

By

Edellisessä kirjoituksessa TAVASTEX22 näyttelystä lähinnä fiilistelin näyttelyn meininkiä, mutta löytyineistä kohteista en kertonut mitään. Tässä on nyt tarkoitus esitellä muutama löytynyt kohde ja lisäksi keskustella kahdesta päättyneestä huutokaupasta ja niiden annista. Kuten aiemmassa jo kerroin, oli Hämeenlinnassa paikalla kauppiaita – Vesa Järvistö, Aarno Aspbäck Ruotsista, Merkki Albert, sekä Hämeen kerhojen yhteistiski. Myös Suomen Filateliapalvelu ja Posti sekä Ahvenaanmaan posti olivat esillä. Postiljonen näytti huutokauppakohteitaan. Jos joku jäi mainitsematta, niin se ei ole tarkoituksenmukaista.

Lentopainotuote 23.12.1953 Jerusalemiin, Israeliin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.3.1959) 10,00mk + painotuotteen lentolisä (per 10g) Israeliin (1.7.1953 – 30.9.1957) 10,00mk = 20,00mk. Parempi taksakohde.

Oman keräilyni kannalta ehkäpä paras kohde löytyi Hämeen kerhojen laatikoista, joista huomasin ilokseni 20mk sinisen M30 merkin yksittäispostitteena ja lentona lähetetyn painotuotepostikortin. Kortille oli taksaa käsittelevää tietoa kirjoitettu tutulla käsialalla, nimittäin kortti on kulkenut jo edesmenneen Jussi Kerppolan käsien kautta. Tästä innostuneena uskaltauduin ostamaan kortin, vaikka 50-luvun alun lentotaksat Lähi-Itään eivät mieleeni muistuuneetkaan. Kotona tehdyn tarkistuksen jälkeen pystyin toteamaan, että oikein on ja siitä tietysti olen tyytyväinen. Lentopainotuotteista on tässäkin blogissa kirjoitettu aiemminkin, nehän ovat yleensä vaikeampia kuin esimerkiksi lentopostikortit ja lentokirjeet – siksi tämäkin kohde, vieläpä yhdellä merkillä lähetettynä lämmittää sydäntä. Kun vielä esittelin lentopostikokoelmaa näyttelyssä oli tämä jonkinlainen mukava mansikka kakun päälle. Niin… ja Hämeen kerhojen tiskin hinnat eivät ole sieltä sekavimmasta päästä, kalleutensa suhteen.

Toinen kohde, jonka pääsin kotiuttamaan ei tullutkaan kauppiailta, vaan puoliksi vaihtona ja puoliksi rahalla keräilijäkolleegalta. Kyseessä on 1½mk M30 ehiökortin palautus- eli vastaus-osa Neuvostoliitosta vuodelta 1936. Punaiset ulkomaan vastaus-ehiökortit ovat kohtalaisen mukavia kohteita, vaikkeivat välttämättä super-harvinaisia. Olen huomannut, että niitä ei kuitenkaan liiku välttämättä kovin paljon, erityisesti ilman lisämerkkejä kulkeneina ne ovat hyvälaatuisina vaikeita löytää. Ei mikään kanuuna siis, mutta siisti käyttötarkoituksen mukainen käyttö oikeana taksa-aikana. Muistamme, että postikortin taksa oli juurikin 1½mk 1.12.1931 – 31.10.1936. Ehiökortteihin liittyen, M30 ehiökokoelmien paras esitys, Jussi Tuorin esittämä Kari Rahialan kokoelman pohjille perustuva kokoelma oli näytillä TAVASTEX-22 näyttelyssä ja sai hyvät pisteet.

1½mk punaisen vastaus-ehiökortin palautusosa Neuvostoliitosta Suomeen vuodelta 1936. Hyvä esimerkki tarvekäytöstä tälle ehiölle.

Kolmas kohde, joka löytyi erään kauppiaan laatikosta on kirjattu lentokirje, joka oli lähetetty kahdella 4mk postitalo merkillä. Vaikka leimat eivät luksus-laatua olleetkaan, päädyin ostamaan kohteen, koska se oli siistin näköinen kokonaisuus vaikka lähempi tarkastelu osoittaakin, että hieman kuori on ”sottaisen näköinen”. Ehkäpä innostuin juuri 4mk merkkien käytöstä. On itse asiassa mielenkiintoista yrittää jälkikäteen ymmärtää miksi on ostanut jotain – pohdiskelu on jonkinlainen matka omaan psyykkeeseen… Tämä on kuitenkin lapsille sallittu blogi, joten ei mennä asiassa tämän syvemmälle. Knoppina vuonna 1938 valmistuneesta pääpostitalosta muistamme, että se on ensimmäinen rakennus Suomessa, jonka katolla on helikopterikenttä. Mitä tällä tiedolla teemme… aika näyttää. Todennäköisesti emme mitään, mutta en ole myöskään keksinyt mitään käytännön käyttöä sille, että osaan piin desimaaleja useampia ulkoa.

Kirjattu lentokirje Kotkasta 11.5.1939 Saksaan. Kaksi 4mk Postitalo-merkkiä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 2,50mk + kirjeen lentolisä (per 20g) Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk = 8,00mk. Taksa on oikein.

Neljäs kohde, jonka nostan esiin ja jonka nostin euron laatikosta on 1.10.1942 päivämääräisellä Helsinki AVION leimalla leimattu 3½ / 2:75mk violetti leijonamerkki. Kuorelle on kirjoitettu postilaatikko-osoite Ruotsissa ja kyse on olevinaan painotuotteesta. Homma haisee monellakin tapaa. Hajun lähde valkenee nopeimmin, kun tarkistetaan merkin ensipäivä, joka on 1.2.1943. Eli on täysin mahdotonta, että kohde olisi voinut tulla leimatuksi 1.10.1942, neljä kuukautta ennen merkin ilmestymistä. Mikäli kyseessä ei ole jonkinlainen aikakoneella suoritettu matka, on kyseessä filunki, eli huijaus, eli puhallus. Tai ainakin sen yritys ja tässä tapauksessa ”keräilijän vahingoksi”. Kohdetta myynyt kauppias oli ilmeisesti tiennyt asian, koska kyseiseen kohteeseen oli kirjoitettu ”ei FDC” sen merkiksi, ettei kukaan kovaonninen sitä sellaiseksi tai jonkinlaiseksi ”aikaiseksi” leimaukseksi menisi luulemaan… kaikenlaistahan väitetään ja sattuu. Euron laatikossa keksintö oli oikeassa paikassa. Toki tällaiset pitää leimata huijauksiksi ja näin aion tehdä. Eli tämä (kin) kohde saa ”stempel falsch” leimauksen. Pyydän painamaan mieleen tämän asian, eli sen, että Helsinki AVION leimalla on tehty jälkileimauksia M30 kohteista. Näin ollen kannattaa olla varovainen niiden kanssa ja pohtia onko asia sitä miltä se näyttää.

Huijaus-leimaus, eli latinaksi: Filunkis Avionis Helsinkiensis

Mitä muuta hajunlähdettä tässä sitten oli? Noh… taksa-hoksaajat näkevät heti päältä, että teksti ”tryksak” viittaa painotuotteeseen, jonka taksa vuonna 1942 muka-muka leimauksen aikaan oli ulkomaille 1mk per 50g – itse asiassa 1.10.1942 oli painotuotteen tämän taksan ensimmäinen käyttöpäivä. Painotuotteen lentolisä Pohjoismaihin oli 2,00mk (per 20g) myöskin alkaen 1.10.1942. Eli kohde olisi väärätaksainen vaikka se olisi muuten aito. Eli kaksinkertaisesti metsään. Ikävä kyllä filateliassa ja postihistoriassa kaksi miinusta ei tee plussaa. Kaiken kaikkiaan M30 ostokset olivat kohtalaisen pienimuotoisia, mutta tämä on edessä kaikilla, joilla keräily pääsee siihen pisteeseen, että kokoelma on pitkällä. Ehkäpä juuri siksi minäkin päätin näyttää myös lentopostia, koska samalla M30 materiaalilla, jota olen kerännyt sain siihen hyvän rungon luotua – toki kokoelmassa on mukana myös M17 ja M54 kohteita, jotka rehellisesti sanottuna olivat minulle haasteellisia kerätä nopeasti, mutta uutta haastetta tuli silti muutenkin – ajattelu piti laittaa uuteen asentoon ja se on aina terveellistä ja tervetullutta. Muutenkin kuin posthistoriaan liittyen.

Viimepäivinä päättyi kaksi huutokauppaa. Näistä ensimmäisenä Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa nro. 26. Tällä kertaa M30 osalta tavaraa oli erikseen kahdessa osastossa filatelia ja postihistoria erikseen. Filateliaosastossa myytävää oli vähän yli 20 kohdetta ja postilähetystpuolella kymmenkunta. Mukana oli muutama kiinnostava kohde – tällä kertaa filateliapuolen tarjonta oli kiinnostavampaa… tai kun tilanne oli se, että postihistoriapuolella ei erikoisempaa ollut, niin filateliapuolella oli jotain. Kiinnostavin kohde huutokaupassa oli 10mk Saimaa merkin erikoinen reijitys, joka ilmeisesti oli ”kolminkertainen osuma”. Jotain siis lienee mennyt pahasti pieleen ja on syntynyt erikoisuus. Tämä herätti 61 euron edestä kiinnostusta. En pidä hintaa järjettömänä, sillä ei tällaisia outouksia joka päivä tule vastaan. Mahtuu epäilemättä hiukan vaativampaankin M30 kokoelmaan ja erityisesti suojareijitekokoelmaan. Erikoinen hinnannousu koettiin 40mk puunhakkaajamerkin Ekenäs 1952 leimatun loistoleimaisen merkin osalta. Sen hinta kipusi aina 56 euroon saakka. Tämä oli mielestäni kallis hinta.

kolminkertainen reijitys
15.2.1940 Englantiin
PC66 sensuurilipuke tyyppiä D, kuvat JPF huutokaupoista

Postihistoria-puolelta nostan vain yhden kohteen, 1940 helmikuussa Englantiin lähetetyn kirjeen, joka oli sensuroitu Englannissa, sensorin numero oli 1989 ja käytetty liuska oli mallia PC66. Englantilaisilla oli muutamia sensuuriliuskamalleja käytössä, ja tämä PC66 on aika yleinen. Lipukkeen painojälkeä tunnetaan neljää päätyyppiä ja muutamia päätyyppien alatyyppejä. Sensuurileimojen ja lipukkeiden / liuskojen tutkimus ja keräily on oma erikoisharrastuksensa postihistorian alalla. Englantilaista sensuuria kerätään tietysti erityisesti Englannissa, mutta se koskettaa lähes kaikkea Euroopasta sodan aikana Yhdysvaltoihin lähetettyä postia ja suurta osaa muuallekin lähetettyä postia ja on näin ollen kiinnostava keräilyn osa-alue. Sensuurimerkinnät auttavat myös usein ymmärtämään postin kulkureittejä. Vuonna 1940 helmikuussa Saksa ei ollut vielä miehittänyt Tanskaa ja Norjaa, joten tämä kirje on kulkenut Ruotsin tai Norjan sataman kautta Englantiin. Muuta M30 kiinnostavaa oli myytävänä lentopostin joukossa, muttei mitään maata järisyttävää.

HTO:n 59. huutokauppa päättyi päivää JPF:n huutokaupan jälkeen. Filateliapuolella oli myytävänä noin parinkymmenen kohteen joukossa pääasiallisesti loistoja. Näistä 2mk sinisen merkin loisto nousi aina lähes 64 euroon saakka, mikä oli aikamoisen kova hinta. Paikallisen mopomiitin pojatkin olisivat moisesta keulimisesta ylpeitä. Muutakin keulimista ilmeni, nimittäin 20p merkkien kymmenen-ryhmä numeropalalla lähetetty kotimaan kirje, joka oli leimattu Ikkala rivileimalla nousi lähes 250 euroon. Tämä oli sensaatiomainen nousu, sillä mitään järkiperustetta en sille löydä. Lieneekö Ikkala-leima jonkinlainen yksisarvinen? Itse kuorella ei ollut mitään erityistä. Toinen rakettimainen nousu nähtiin Saksaan sopimustaksan ensimmäisen taksa-ajan aikaiselta lentokuorelta, 25€ limitistä aina 170 euroon saakka. Näitä 5kk taksaisia kohteita tunnetaan aika monta ja niitä on saanut edullisemmin hankittua jo pitkään. Ainoa mikä olisi voinut selittää asiaa oli se, että kuorella käytetyt 25p ja 50p merkit olisivat olleet vihkosta. Kuvan perusteella asiaa ei voinut päätellä, mutta ensimmäinen fiilikseni tämän teorian suhteen oli se, todennäköisyydet eivät ole tämän asian puolella… Mukavaa tässä asiassa on se, että ainakin jollakin oli rahaa ja nyt jollakin toisella.

Sopimustaksan mukainen lentokirje Saksaan, kuva HTO
170€ myyntihinta oli yllätys.

Samaan aikaan kun Saksaan 1942 lähetetty ensimmäisen painoluokan lentokuori lähti laukalle, ei kymmenenen painoluokan lentokuori päässyt edes maasta irti. Vuonna 1936 syyskuussa Saksaan lähetetty kuori, jolla taksa oli kasattu kolmella 10mk Saimaa merkillä ja kahdella 3mk tummanoliivilla M30 merkillä oli pistetty myyntiin 10€ limitillä. Kuoren päälle oli laitettu paino 196g, joka on kunnioitettava paino lentopostikirjeelle. Hämmästyttävää oli nähdä, että kuori ei mennyt normaalin huutokaupan aikana kaupaksi, vaan teki kauppansa vasta jälkimyynnissä pohjahinnallaan. Korkeamman painoluokan kirjeet ovat _aina_ vaikeampia kuin samoina aikoina lähetetyt ensimmäisen painoluokan kirjeet ja lentona korkeammat painoluokat ovat aina vaikeampia, koska lähetyksen hinta tyypillisesti nousee vikkelästi, kun paino lisääntyy. Näin oli myös tämän kohteen osalta, jossa 196g painoa tarkoitti 10 kertaa 20g lentolisämaksua, joka tuohon aikaan oli 2mk per 20g. Kirjeen taksa 200g kirjeelle oli 16mk. Näin ollen lentolisän osuus oli kokonaisuudesta enemmän kuin kirjeen osuus. Ehkäpä kirjeen suuri koko teki siitä vähemmän haluttavan, mutta kaksisataa grammaa painavaa kirjettä harvemmin pystyy pieneen kuoreen edes tekemään.

Lentokirje Saksaan 1936 syyskuussa. Taksa 36mk. Kuva HTO.

Kahdella 1mk rullamerkillä Unkariin lähetetty kirje myytiin 50 euron pohjallaan. Tämä ei ollut erityisen kallis hinta, sillä paremmat rullamerkkien käytöt ovat vaikeita ja kaikki ulkomaille menneet rullamerkkilähetykset ovat hyviä. Pikalentokuori Saksaan vuodelta 1940 myytiin vähän yli 15 eurolla ja lentopostikortti Portugaliin yksin 12mk sinisellä merkillä nousi yli 45 euron. Kaikenlaista siis oli myytävänä, parempaakin. Hinnat asettuivat tällä kerralla tavalla, jota en osannut odottaa enkä ymmärtää. Toki preferenssit vaihtelevat keräilijästä toiseen.

Huutokauppasyksy on selvästi alkanut ja tapahtumiakin on tiedossa. Forssassa on kun vaihteessa näyttely ja 90-vuotisjuhla… aktiviteetteja riittää. Huhut filatelian kuolemasta ovat raskaasti liioiteltuja.

Huutokauppoja huutokauppoja!

By

Jostain kuului korviini männäpäivänä vanha pastillimainos, eli legendaarinen Lontoorakeiden mainos, jossa huonohampainen herra englannin herra mainosti pastillia kaksikerroksisen linja-auton muodostaessa taustamaisemaa. Viime aikoina on huutokauppoja sadellut aika tahtiin, mutta ikävä kyllä M30 osalta on ollut kyse nimen omaan raekuuroista, eli vähän aikaa satelee, mutta sekin mitä on tullut sulaa nopeasti – vähän samoilla fiiliksillä olen joutunut katselemaan tarjontaa… katsotaan mitä viimeaikojen huutokauppasateessa on näkynyt.

Nostan tässä muutamia kohteita aika sattumanvaraisesti ja käyn kaikki viisi suomalaista huutokauppaa läpi, jotka sitten viime blogin ovat päättyneet. Aloitetaan Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta, jossa mieleen painuvin juttu oli loistoleimaisen 35mk Olavinlinna-merkin hinnan nousu sataan euroon kympin pohjista. Oma osaamiseni ei riittänyt määrittämään kohteelle satasen hintaa, mutta markkinat osasivat määrityksen tälläkin kertaa.

Sataseen noussut loisto. Kuva JFP:n huutokauppojen sivulta.

Yhteensä JFPn huutokaupassa oli kolmisenkymmentä M30 kohdetta, joista kaupaksi meni ehkäpä puolet. Kohteiden joukossa ei ollut mitään ihmeellistä M30 tavaraa.

SP-Lehden huutokauppa aukesi pian edellisen isomman huutokaupan päättymisen jälkeen – kyseessä olikin ehkäpä ns. väli-huutokauppa. Tämä ”väli”-status piti paikkaansa ainakin M30 osalta, sillä juuri mitään erityisen kiinnostavaa ei myytävänä ollut. Muutamia siirtymiä oli myytävänä ja 5mk Olavinlinna-merkin siirtynyt pystypari myytiin 21 eurolla. Myytävänä oli myös erä resuisia Etelä-Amerikkaan menneitä M30 kuoria, joiden vastaanottajana oli sukulaiseni. Päätin ostaa nämä lähinnä vastaanottajan takia ja lisäksi siksi, että jos mukana olisi kolmekin ehjää Etelä-Amerikkaan kulkenutta M30 kohdetta, voisin itselleni selittää miksi menin maksamaan 30 euroa + kulut tästä nipusta. Nipusta löytyi muutama suurin piirtein ehjä kuori ja Argentinaan sekä Brasiliaan kulkeneiden lisäksi myös pari kohtalaisen ehjää Kanarian Saarille kulkenutta kuorta. Ikävä kyllä näistä Kanarian kuorista kaksi kolmesta oli väärataksaisia.

30 euron edestä Etelä-Amerikan reuhakkeita. Mukana joku ehjäkin. Kuva SP-Lehden huutokaupasta.

Siinä missä M30 osalta ei myytävänä ollut erikoisempaa, täytyy todeta, että M17 lentopostikohteista, joita myytävänä oli muutamia, huudeltiin taas pidemmän kaavan kautta. Hinnat kohosivat aika korkealle ja tavara vaihtoi tehokkaasti omistajaa.

Lahden kerhon huutokauppa nro. 119 tarjosi viitisenkymmentä M30 kohdetta asialle osoitetussa osastossa. Pääasiallisesti myytävänä oli postihistoriaa, mutta myös joitakin filateliakohteita. Filatelian myynti oli noin puolet ja postihistoriassa saman verran. Yksi kiinnostava kohde oli Virosta 1938 Suomeen lähetetty kuori, joka oli mennyt lunastukseen. Kuori oli myytävänä alueella ”posti ulkomailta Suomeen”.

Lunastukseen mennyt kirje Virosta Suomeen 1938. Kuva Lahden HK:n sivuilta.

Kirjeestä kiinnostavan tekee se, että sen lähettämisen aikaan Suomen ja Viron välillä oli voimassa kahdenvälinen postisopimus, jonka taksat oli määritelty kirjepostin osalta omikseen. Kyseinen kohde, jossa lunastuksessa on käytetty M30 merkkejä, on hyvä esimerkki Virosta Suomeen tulleesta sopimuksen mukaisesta kohteesta ja siitä miten lunastustilanteessa lunastuksen laskenta meni. Lunastukseksi oli merkitty 1,35mk. Ulkomailta tulevien kohteiden laskenta tapahtui siten, että lunastusmaksu ilmoitettiin kultafrangeina, joka sitten lunastuksen keräävässä (kohde)maassa muunnettiin paikalliseksi valuutaksi. Tällä kirjeellä oleva 1,35mk vastasi n. 0,11 kultafrangia, kun yhden kultafrangin muuntohinta oli vuonna 1938 12,00 markkaa.

Hellman huutokaupassa oli Malli 1930 osastolla myytävää yli 40 kohdetta. Mukana myös parempia filateelisia kohteita ja joitakin kiinnostavia lähetyksiä. Filateelisista kohteista korkeimmalle nousi M30 10mk Saimaa-merkin ehdote, joka saavutti 480 euron huutohinnan. Kyse on kohtalaisen harvinaisesta kohteesta, joita kuitenkin tunnetaan muutamia. Ehdotteita voi käyttää merkkimallin esittelyn yhteydessä ja vakavissa filateelisissa kokoelmissa niitä käytetään myös esitteltäessä siirtymää seuraavaan merkkimalliin. Eli kokoelmalaatuisesta kohteesta on kysymys.

10mk Saimaa-merkin ehdote. Loppuhinta 480€. Kuva Hellman Huutokauppojen sivuilta.

Esittelyarkista leikatut hammastamattomat liimattomat parit (seitsemän erilaista) myytiin 50 euron pohjillaan. Automaattimerkki 10p M30 leijonan numeroimattomasta rullasta tuleva pätkä meni kaupaksi 140 eurolla – hinta oli hyvä, mutta kohdekaan ei ollut huono. Asiasta teki hyvän, kohteelle haettu aitoutus, joka tekee huutamisen mahdolliseksi. Automaattimerkkikohteita myytiin useampiakin ja niiden hinnat nousivat jonkin verran lähtöhinnoista. Voimakkaalla siirtymällä ”varustettu” 50p keltainen automaattimerkki leikkeellä nousi 120 euron hintaan. Tämäkin kohde on kokoelmakelpoinen ja kertoo tarinaa siitä, että automaattien toiminta ei ollut aina suinkaan ”täydellistä” vaan kone saattoi leikata vähän mitä sattuu.

Voimakas automaattimerkin siirtymä. Kuva Hellman Huutokauppojen sivuilta.

Numerokuusilo antierästä nro. 412 eli 2:75mk merkistä, jolla oli näyttävä siirtymä myytiin kohtalaisen kalliilla – hinta nousi aina 210 euroon saakka. Harvinainen ja hyvä kohde. Hammastamattomat liimoitettujen M30 merkkien erikseen myytävänä olleet parit myytiin kaikki. Parempi M30 filatelia vaikuttaa liikkuvan ihan kohtalaisesti.

Postihistoriapuolella myytävänä oli vähemmän ihmeellistä tavaraa, mutta muutamia ihan kiinnostavia kohteita kuitenkin. Toisen painoluokan kirje Saksaan Suomen ja Saksan välisellä sopimustaksalla vuodelta 1943 myytiin 32 eurolla. On jopa hieman yllättävää, että korkeamman painoluokan kirjeet tällä taksalla ovat niin vaikeita. Toisen painoluokan kirjeitä tunnetaan muutamia, mutta kolmannen painoluokan kirjeitä ilmeisesti vain yksi. Ostaja sai tästä 2. luokan kirjeestä hyvän kohteen kokoelmaansa – kun esitellään tätä Suomen ja Saksan välistä postisopimusta on mukana hyvä olla muitakin kuin ensimmäisen painoluokan kohteita.

Yhdeksän päivän lentotaksan aikana, vuonna 1945 helmikuussa Englantiin lähetetty lentokirje myytiin 50 eurolla. Kohdeselosteessa luki, että taksa olisi ollut voimassa 8 päivää, mutta oikein on yhdeksän. Kuori oli 23.2.1945 leimattu, eli taksa-ajan loppupäästä. Näitä lyhyen lentotaksan kuoria tunnetaan ehkä alle kolmekymmentä. Hyvä kohde lentopostikokoelmaan, eikä erityisen kallis tällä kertaa. Näitä on myyty paljon kalliimmallakin. Lentotaksa muuttui 4mk per 5g hinnasta, joka yhdeksän päivän ajan oli voimassa 2½mk per 5 grammaan, joka jatkui sitten pidemmän aikaa. Tuo 4mk lienee kaikuja aiemmasta sodan aikaisesta 4mk per 20 grammaa taksasta, joka oli voimassa Eurooppaan. Sodan ajalta tällä taksalla Englantiin kulkeneita ei ole, koska postiyhteys sinne oli kiinni – Sveitsiin kulkeneita sitävastoin löytyy.

New Yorkin kauttakulkuleimat
Kiinnostava kohdemaa El Salvador. Kuva Hellman Huutokaupoista.

Kiinnostava kaukomaan kohde oli vuonna 1933 El Salvadoriin lähetetty kirjattu kirje, joka oli maksettu 5mk Olavinlinna-merkillä ja jonka ulkonäkö oli siisti. Keski-Amerikan maat eivät ole niitä helpoimpia kohdemaita ja kuori oli siksi kiinnostava. Siksi sen hinta nousikin aina 75 euroon saakka. Jos kuori olisi ollut lentokuori, niin sen hinta luultavasti olisi noussut vieläkin korkeammalle. Toinen kiinnostava kaukokohde oli Belgian Kongoon lähetetty lentokuori, jonka myyntihinta oli 45 euroa. Belgian Kongoon tunnetaan jonkin verran siellä satamakapteenina toimineelle kapteeni Klas Roosille lähetettyä postia – myös myyty kohde oli juuri tätä kirjeenvaihtoa. Sille, joka kerää M30 kohdemaita on El Salvador varmasti mukava lisä.

Myös Merkki Albertin huutokauppa ehti päättyä. M30-osastolla oli myytävänä yli sata kohdetta. Näistä suuri määrä oli kymmenen euron lähdöllä myytävänä olleita loistoleimaisia merkkejä. Myyntiprosentista päätelleen on 10 euroa liikaa M30 loistoista… tämä ei kuitenkaan ole yllätys juuri kenellekään, sillä vain vaikeimmat loistot saavuttavat yli kympin hinnan nykyään. Siinä missä nettihuutokaupoissa myydään loistoja jopa alle euron kappale, ei vastaavia kympillä kannata ostella. Kaiken kaikkiaan filateliapuolelta ei noussut mitään erikoista esiin.

Postihistoriapuolella oli muutamia hyviä kohteita. Kotimaan kohteista kiinnostava oli viidennen painoluokan kirje, joka kohdeselosteen mukaan olisi ainoa tunnettu. En osaa ottaa tähän kantaa, mutta sen verran osaan sanoa, että viidennen painoluokan kirje on harvinainen tuttavuus. Viidentoista euron lähtöhinnasta kohde nousi 38 euroon saakka, mitä en pidä kovin korkeana.

Vakuutettu viidennen painoluokan kirje. Myyntihinta 38 euroa. Kuva Merkki-Albertin huutokaupasta.

Muuta myytyä oli mm. pikana lähetetty asiakirja kotimaassa, joka ei suinkaan ole helppo kohde. Ehkäpä 30 euron lähtöhinta oli asetettu hieman korkealle, kohde joka olisi ehkä löytänyt uuden kodin 15 euron lähdöllä jäi nyt myymättä. Saksaan lähetetty korkeamman painoluokan lentokirje jäi 40 euron pohjilla myymättä – kohteessa ei ollut mitään vikaa, muuta kuin himpun korkea lähtöhinta.

Huutokaupan ylivoimasesti kovin M30 kohde oli myytävänä lentoposti-osastossa ja oli vuonna 1943 Suomesta Prahaan lähetetty lentotavaranäyte. Kohde on kahdesta syystä erinomainen. Ensiksikin tavaranäytteet ulkomaille ovat harvinaisia ja toisekseen kyseinen kohde oli ajanjaksolta, jolloin tavaranäytteen lentolisä oli säädelty Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen tiimoilta siten, että Saksa alusmaineen (joihin Praha ja koko Protektoraatti kuuluivat) kuuluivat samaan lentotaksaryhmään Pohjoismaiden kanssa. Tämä tekee asiasta erittäin kiinnostavan. Tavaranäytteen taksa oli 100 grammaan saakka 2 markkaa ja lentolisä 2mk per 20g. Kyseinen tavaranäyte oli siis alle 40g painoinen. Taksa on kohteella oikein ja kohde on harvinainen. Parhaan tietoni mukaan vastaavia tunnetaan alle viisi kappaletta.

Tämä on jonkinlainen kanuuna ja harvinaisuutensa takia sopiva sekä M30 filateeliseen kokoelmaan 2mk keltaisen merkin kohdalle ja M30 postihistoriakokoelmiin. Kohteen sai joku 190 eurolla, mikä oli aika sopiva hinta.

Muuta kiinnostavaa myytyä edusti Costa Ricaan 1945 lähetetty painotuote, joka meni kaupaksi kahden kympin pohjilla. Kyseinen painotuote oli erään Oriveteläisen keräilijä kauppiaan kirjeenvaihtoa, jota tunnetaan eri maihin paljonkin. Hän lähetti painotuotekorteilla mainoksiaan ympäri maapalloa. Joku saattoi siksi tätä kohdetta välttää, se ei mielestäni ollut tarpeellista, sillä mainosmateriaalin lähettäminen on aivan ”oikea” syy lähettää postia, vaikka kyseessä olikin filatelisti. Summa summarum oli, että tästä Merkki Albertin huutokaupasta jäi kuitenkin täysin selväksi, että lentotavaranäyte oli aivan omaa luokkaansa myytävien kohteiden joukossa tällä kertaa.

Fiilis näistä viidestä huutokaupoasta oli sellainen, että jonkin verran tavaraa liikkuu – ei kuitenkaan paljon ja kanuunoja vähemmän. Jotakin hyvää aina myytävänä näyttää olevan. Sinänsä elämme M30 keräilyn osalta hiukan rauhallisempaa aikaa kuin pari vuotta sitten. Ei kuitenkaan ole niin, etteikö varastojaan voi täydentää, sillä aina silloin tällöin löytyy jotain kiinnostavaa. Mitä tulee muihin merkkimalleihin, niin on todettava, että viimeaikoina M17 lentokohteet ovat saaneet erikoistakin arvonnousua – toki asian ympärillä on tietoisuus kasvanut ja siksi keräilijät ovat kiinnittäneet huomionsa asiaan… eli ”aukkoja täytetään”. M54 osalta on myöskin kauppa käynyt hyvin – paremmat kohteet ovat menneet kaupaksi ja ilmeisesti tälläkin saralla kokoelmia rakennellaan.

Erikseen on huomattava, että on erityisen mukavaa, että ”tapahtumakausi” on taas pystytty aloittamaan, tänään (9.4.) Turussa vietettiin Turun Kevät näyttelyä mukavissa merkeissä… mutta siitä kuulemme ensi kerralla.

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

By

Järvenpään Filateliapalvelun 22. nettihuutokauppa päättyi 26.9. Myytävänä oli nelisenkymmentä M30 kohdetta, joista vain kolme postihistorian osastossa. Kaiken kaikkiaan mieleen jäi se, että mitään sen erikoisempaa ei ollut myytävänä tällä kertaa. Kuitenkin taas jotakin, nimittäin kolmen ”korkean” M30 merkin kohde oli kohtalaisen mielenkiintoinen, sillä se sisälsi korkeat 1½mk harmaan ja 1,75mk keltaisen merkin selvästi korkeat merkit sekä 5mk sinisen merkin korkean merkin – näistä kaikki ovat vaikeita ja kaksi harvinaisia (alla oikealla). Kohde ei saanut suurta ”kannatusta” osakseen, vaan myytiin 15 euron pohjahinnallaan. Olin yllättynyt, sillä hammaste-erikoisuuksia kerääville tämä kohde oli erinomainen.

JFP huutokaupan kiinnostavat filateliakohteet

Toinen kiinnostava kohde oli 8mk violettien sokkohampaisten merkkien erä, jossa oli mukana muutamia erilaisia sokkohammas ”asentoja” kyseiselle merkille (yllä vasemmalla). Myöskään tämä kohde ei herättänyt innostusta ja myytiin kympin pohjilla. Kumpikin näistä kohteista oli mielestäni erinomaisen edullinen ostajalleen. Kolmas maininnan arvoinen oli kolmen M30 kuvamerkin loistoleimattu erä (ylhäällä keskellä), jossa yhdessä merkeistä, 7mk postitalo-merkissä oli ilmeisesti vasemmalla ylhäällä sokkohammas. Kyseinen sokkohammas ei ole yleinen, ja mikäli kyseessä ei ole ns. reikään jäänyt paperi, on kohde kohtalaisen hyvä. Loistot kiinnostivat 15 euron edestä. Nämä kolme kohdetta olivat ainoat, jotka minulle jäivät huutokaupan M30 osuudesta mieleen. Muuten myytävänä oli joitakin kiinnostavia kohteita, joista ehkä kiinnostavin oli M17 merkeillä vuonna 1923 Petsamosta Rovaniemelle ilmavoimien koneella lentänyt kirje. Kyseessä on varhainen epävirallinen kotimaan postilento. Tämä kuori huomattiin ja sen hinta kipusi yli 1200 euron.

Suomen Postimerkkilehden 53. huutokauppa oli myöskin aika ”hiljainen” M30 osuutensa kohteiden lukumäärän osalta. Kaiken kaikkiaan ”Käyttösarjat 1930-”-osastossa oli kohteita vain noin kolmekymmentä ja näistä noin puolet oli M30 kohteita. Filateliapuolella myytävänä oli numerokuusiloita ja tunnettu 1,25/50p keltaisen M30 leijonamerkin toisen ladelman merkkejä. Kakkosladelman leimaamaton nelilö myytiin 16 eurolla ja leimatun ja leimaamattoman merkin samasta sisältänyt kohde 27 eurolla. Violetin 2mk leijonamerkin numerokuusilo numerolla 312 myytiin kohtalaisen kovalla 65 eurolla ja 15mk punainen virheellisen vuosiluvun sisältänyt numerokuusilo 85 eurolla. Kohtalaisen kova hinta tuokin, mutta kohde puuttui enemmältä kuin yhdeltä ostajalta. Kaikki myytävänä olleet M30 filateliakohteet myytiin. Toivottavasti M30 filateliaa harastetaan ja näemme jatkossa uusia alan kokoelmia myös näyttelyssä asti.

Virheellinen vuosiluku 1591, oikean 1951 sijaan 15mk punaisen leijonamerkin numerokuusilolla. Tällä kertaa 85 euroa. Kuva SP-Lehden huutokaupasta.

Postihistoriapuolella myytävänä oli sekalaista seurakuntaa – mukana myös parempia kohteita. Kotimaan saantitodistus karmiinilla M30 2mk merkillä, joka on huomattavasti ulkomaista verrokkiaan tavallisempi, myytiin kympin pohjillla. Kakkosladelman 1,25/50p keltaisella merkillä yksittäispostitteena lähetetty postikortti meni 25 eurolla ja Helsingistä 1950 Hartolaan lähetetty postiosoitus 15mk violetilla M30 leijonamerkillä 58 eurolla. Postiosoituskohteen lähtö oli 10 euroa, joten kyseessä oli lähes hinnan kuusinkertaistuminen. Postiosoitukset 50-luvulta ovat vaikeita, koska Posti pyrki ne visusti keräämään pois ”markkinoilta”. Kohteella oli hyvä leimaus ja lisäksi myytävänä ollut kohde oli palautettu – palautettuja tuon ajan postiosoituksia ei tule vastaan usein. Kohteen hyvyys ymmärrettiin ja hinta nousi.

Palautettu postiosoitus 15mk violetin merkin yksittäiskäytöllä. Parempi M30 kohde. Kuva SP-Lehden huutokaupasta.

Huutokaupan paras kohde M30 keräilijän kannalta oli samalla huutokaupan ”eniten väärin ilmoitettu”. Kyseessä oli kohdenumerolla 95 ja kohdetekstillä: ”1930. Sekapostite kirjattu pakettikortti Kuopiosta 20 V 30 Kajaaniin. Tuloleima takana.” varustettu kohde, joka ei ollut pakettikortti ollenkaan. Kyseessä nimittäin on ”arvoton näyte” eli tavaranäyte – kohteellakin tämä asia näkyy, jos sen osaa löytää. Teksti ”Arvoton näyte” lukee R-lipukkeen ja 1,5mk postimerkin takana keskellä pussukkaa. Se mikä kohteesta tekee erinomaisen on tieto siitä, että arvottomia näytteitä, jotka oli kirjattu tunnetaan M30 postihistorian puolella aniharvoja. Toisekseen kohteella oli sekapostitus M17 merkin kanssa ja kyseinen merkki saattoi olla valkoista paperia, joka tietysti on M17 keräilijöille vaikeampaa löytää hyvillä postilähetyksillä. Kolmanneksi kyseessä oli firman (Oy H. Saastamoinen Ltd., Kuopio) lähettämä näyte, joka saattaa sopia kotiseutu- tai aihekeräilijälle.

Kirjattu tavaranäyte kotimaassa. Kuopiosta 20.5.1930 Kajaaniin 21.5.1930. Painomerkintä 115g. Taksa: Tavaranäyte (101-150g) kotimaassa (15.1.1926-30.11.1931) 1,20mk + kirjaaminen kotimaassa (15.1.1926-30.11.1931) 1,50mk = 2,70mk. Harvinainen. 1930. Kuva SP-lehden huutokaupasta.

No, joka tapauksessa ja oli miten oli, tämä kohde osoittautui erinomaisen mielenkiintoiseksi ja sen ympärille kasaantui paljon mielenkiintoa. Olin itsekin kohteesta kiinnostunut sen M30 harvinaisuuden takia. Kiinnostukseni kuitenkin hiipui, kun kohteen hinta alkoi voimakkaasti nousta. Loppuhinnaksi tuli 501 euroa, mitä pidän erittäin kovana hintana, vaikka kohde vaikea onkin. Tällä kertaa kotimaan kohde oli selkeä M30 hintakuningas.

Muuta mainittavaa olivat 1,20 merkinnällä painettu ja Ruotsiin lisämerkeillä lähetetty M30 ehiökortti (myyntihinta 36 euroa) ja Ruotsiin 1939 lähetetty vakuutettu kirje (lopulta 38 euroa). Olen pohtinut tämän 1,20mk ehiökortin harvinaisuutta käytettynä – laitan korvan taakse tämän myynnin ja yritän pitää kirjaa siitä paljonko tavaraa liikkuu. M30 ehiökorttien ja niiden eri varianttien ”oikea” harvinaisuus on nimittäin omalta kohdaltani vielä hiukan hakusessa.

Ruotsalainen Postiljonen on yksi Skandinavian tunnettuja huutokauppataloja ja tällä kertaa 1.10. päättyneessä huutokaupassa mukana oli myös kiinnostavia suomalaisia kohteita – siis M30 keräilijää kiinnostavia. Tämän kertaisessa huutokaupassa kiinnostavaa oli M30 postitusarvoltaan 10mk Saimaa merkin liimoitettu ehdote / koepainama. Tietääkseni näitä koepainamia valmistettiin muutamilla eri väreillä ja niitä tunnetaan jokusia kappaleita. Ruotsalaiset olivat hinnoitelleet kohteen lähtöhinnaksi 160 euroa.

10mk Saimaa merkin ehdote liimoitetulla paperilla. Kuva Postiljonen huutokaupasta.

Koepainamat ovat erinomainen lisä filateeliseen kokoelmaan, sillä kovan luokan näyttelykokoelmissa on tärkeää esittää myös merkkien syntyvaiheita, mukaan lukien siirtymä edellisestä käyttösarjasta, merkkien suunnittelu, valmistus ja kokoelman lopussa vastaavasti siirtyminen seuraavaan käyttösarjaan. Tällainen kohde siis sopii, sen lisäksi, että se on erinomainen M30 filateelisessa kokoelmassa, myös M17 käyttösarjan kokoelmaan nimen omaan seuraavaan käyttösarjaan siirtymistä esittelevään osaan. Eli ”tarinallisuudellisen lisäarvonsa” vuoksi ehdotteet ovat joskus harvinaisuuttaan parempia kohteita. Lieneekö tällainen ajattelu ollut takana kohteen hinnanmuodostuksessa, sillä hintaa tosiaan tälle kohteelle muodostui – myyntihinnaksi tuli 650 euroa (+ Postiljonenin vaatimattomat kulut). Kuten uuninpankon aikamiespoika joskus totesi, on elämä kallista huvia, mutta toisaalta elämä on ihmisen parasta aikaa, kuten eräs aikamme suurista filosofeista totesi (RIP). Veikkaan, että myyty kohde tullaan tulevaisuudessa näkemään M17 filateliaa esittelevässä kokoelmassa.

Tätä kirjoitettaessa ovat auki ainakin Merkki Albertin ja Hellmanin isot huutokaupat. Nähtäväksi jää mitä niissä tapahtuu – yksi asia on ainakin varmaa, tavaraa on myynnissä runsaasti.

Oulun HK ja Marraskuun SFP

By

Kuvioleimattu M30 1mk oranssi leijonamerkki. Leima #226. Oikeudet kuvaan omistaa Oulun Postimerkkikerhon HK.

Minulle kävi harvinainen munaus, nimittäin ”nukuin onneni ohi” Oulun kerhon huutokaupan osalta aivan täysin. En osaa sanoa mikä minuun meni, mutta kuten jo aiemmin tuli todettua on syysväsymys vahvasti hyvä ehdokas. M30 osalstolla oli myytävänä parisen kymmentä kohdetta, joista myytiin kolmea vaille kaikki. Lisäksi M30 myytävää oli ”M30 postilähetykset” osastolla viisi kohdetta. Mitään ihmeitä ei myytävänä ollut, mutta muutamia ihan mukavia kohteita kuitenkin. Kiinnostavin filateliakohde oli myytävänä kuvioleimojen osastossa, jossa 35 euron lähtöhinnalla myytiin kuvioleimalla numero 226 loistoleimattu M30 1mk oranssi leijonamerkki. Kuvioleimat M30 kohteilla ovat hyviä kohteita. Filateliapuolelta mainitsen myös vihkomerkkien leimatut nelilöt, jotka myytiin kuudella eurolla (neljän arvon nelilöt) ja hammastamattomat 2mk punaisen ja 2½mk sinisen leijonamerkin esittelyarkeista peräisin olevat parit, jotka menivät viidentoista euron limitillään kumpikin kaupaksi.

Kynämitätöity kirjattu kirje, Kolkkin postitoimisto. Oikeudet kuvaan omistaa Oulun Postimerkkikerhon HK.

Filateliapuolen osastossa oli myytävänä myös postihistoriakohteita, jotka kuitenkin oli ilmeisesti ajateltu siten, että ne sopisivat paremmin filateeliseen kokoelmaan – ainakin näin saattoi ajatella niitä katsoessaan. Yksi myytävänä olleista kohteista oli kynämitätöity kirjattu kirje. Kynämitätöintejä tulee ajoittain vastaan, mutta mitään valtavan yleistä tavaraa ne eivät ole – kirjatun kirjeen osalta varmaankin vaikeampaa löytää kuin tavallisen, sillä kirjattu kirje on kulkenut postitoimiston kautta – kyseeseen kynämitätöinti tullee vain silloin, kun postileima on ollut hukassa tai rikki. Kyseinen kohde vaihtoi omistajaa kympin limitillä.

Kirje 3.6.1940 Yhdysvaltoihin, New Yorkiin – edelleen Washington D.C.n. Suomen sensuuri. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.8.1942) 3,50mk. Kulkenut Petsamon kautta. Harvinainen postinkuljetusreitti. Oikeudet kuvaan omistaa Oulun Postimerkkikerhon HK.

Mielestäni huutokaupan ylivoimaisesti paras kohde oli M30-postihistoriaosastossa myytävänä ollut hyvin tavallisen näköinen kirje Yhdysvaltoihin. Kirje oli lähetetty 3.6.1940 ja aivan oikein kohdeselosteeseen oli merkitty ”kulkenut Petsamon kautta”. Kyseessä on siis kohde, joka oli reititetty Yhdysvaltoihin Petsamon kautta käyttämällä Thorden varustamon laivoja, joista neljä kuljetti postia Yhdysvaltoihin vuonna 1940 kesällä. Postiyhteys Neuvostoliiton kautta oli sulkeutunut talvisodan alettua ja Saksa piti hallussaan Eurooppalaisia reittejä, joten ainoa reitti jota kautta posti pystyttiin kuljettamaan ilman, että se joutui vieraan varran sensuuriin oli Petsamon kautta laivalla. Petsamon kautta kulkeneita kohteita tunnetaan jonkin verran ja ne ovat kohtalaisen hyviä postihistoriakohteita. Tällä kertaa kohde nousi 40 euron pohjastaan vain alle viiteen kymppiin – tämä oli nukahdukseni suurin tappio.

M30 1mk oranssin leijonamerkin kymmenen merkin pätkä suoraan rullasta, postituore. Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu.

Suomen Filateliapalvelun Online huutokauppa 116 loppui 22.11. illalla kahdeksan aikoihin. Minulle jäi tunnelma siitä, että kyseessä oli ”välihuutokauppa” vaikka mukana olikin kaikenlaista mukavaa M30 kohdetta. Filateliapalvelu on vähentänyt huutokauppojensa lukumäärää kuudesta vuosittaisesta neljään, joista kaksi on ”live” huutokauppoja Hellman-brändillä. Tällä kertaa M30 filateliaa oli myytävänä kymmenkunta kohdetta eikä näiden joukossa ollut mitään kovempaa kamaa – vaikeinta päätä edusti 1mk automaattimerkin kymmenen merkin pituinen postituore pätkä rullasta. Ei liene kovin laajalti ymmärretty, että postituoreita pätkiä 1mk merkistä ei ole markkinoilla suuria määriä, koska posti myi käyttämättömät rullamerkit yleisölle automaattien käytön lopettamisen jälkeen ja suurin osa niistä käytettiin normaalisti postituksessa ja näin ollen on leimattu. Erityisesti yhden markan merkki, joka oli sopiva monenlaiseen postitukseen meni hyvin kaupaksi. Yhteensä rulliin varattiin ja tehtiin 340000kpl 1mk oranssia merkkiä. Rullat valmistettiin käsin jo painetuista myyntiarkeista leikkaamalla arkit pystysuoriksi 10-merkin nauhoiksi. Aluksi merkkinauhat olivat numeroimattomia, mutta hyvin nopeasti niihin alettiin lisätä joka kymmenenteen merkkiin numerot. Numeroimattomat 1mk oranssit automaattimerkit ovat erittäin vaikeita – rullia ilman numerointia ehtiin yhteensä vain 31 kappaletta. Tällä kertaa 1mk ”rimpsulle” ei löytynyt ostajaa, syynä saattoi olla 150 euron lähtöhinta. Tarkat tiedot rullamerkeistä löytyvät Hannu Kaupin erinomaisesta ”Yleismerkit 1930” kirjasta.

Kotimaan postikortti japanilaisella Shimonoseki-leimalla. Postin toimesta tämä ei mielestäni Japanissa ole käynyt. Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu.

M30 osastossa oli myytäviä yhteensä parisen kymmentä, eli noin kymmenen postihistoriakohdetta filateliakohteiden lisäksi. Kotimaassa lähetettyjen joukossa oli outo postikortti, joka oli ilmeisesti tuotu Japanista asti. Ainakin kortilla oli Shimonosekin japanilainen postileima – ajattelin itse, että joku oli ostanut kortin Japanista ja lähetti sen saavuttuaan kotimaahan kotimaassa. Shimonoseki sijaitsee Japanin pääsaaren Honshun äärimäsessä Etelä-päässä. Kaupunki on tunnettu siitä, että siellä kerätään eniten pallokalaa Japanissa – pallokala kulkee nimellä ”fugu” ja on nimenomaan ”se” kala, joka sisältää tetrodotoksiini-myrkkyä. Mikäli kala valmistetaan väärin sitä syövä aterioitsia kohtaa loppunsa. Kortti myytiin 20 euron limitillä.

Kenttäpostin osastossa oli myytävänä Suursaaren valtauksen erikoisuus, eli Kotkan kuvioleimattu kirje M30 2,75mk merkillä. Näistä on ollut juttua aiemminkin, joten en ala tässä asiaa sen enenpää avaamaan – totean kuitenkin, että tämä on jo ”aika mones” vastaava, mikä tarkoittaa sitä, että harvinaisuus liikkuu jossain ”alle 20 kpl tunnettu” luokassa tällä hetkellä. Erinomainen kenttäpostiin tai sota-ajan postiin liittyvä kohde kuitenkin. Myyntihinnaksi tuli n. 85 euroa. Hinta oli myyjälle hyvä, varsinkin kun kuvasta päätellen merkki oli vaurioitunut – mutta hyvä oli kohdekin.

Mäntyharju Asemalta Katlaan, Viroon 14.9.1943 lähetetty kirje. Palautettu lähettäjälle, koska yksityispostin yhteys Suomesta Viroon oli poikki. M30 3½mk oliivi single. Taksa: Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen taksainen kirje (-20g) Saksan hallitsemille alueille ml. Ostland (1.9.1942 – 5.9.1944) 3,50mk. Oikeudet kuvaan omistaa Suomen Filateliapalvelu.

Mielenkiintoinen Suomen ja Viron välisen postiyhteyden keskeytymistä edustava kohde vuodelta 1943 myytiin satasen limitillä. Kyseinen kohde oli lähetetty Viroon yksityishenkilölle aikana, jolloin vain firmapostiyhteys oli auki Suomen ja Viron välillä – kyseinen järjestely johtui ilmeisesti Viroa miehittäneiden saksalaisten halusta kontrolloida vahvasti näiden alueiden välistä tiedonvälitystä. Yritysten, jotka halusivat lähettää postia Suomesta Viroon piti hakea lupa kirjeenvaihtoa varten, kuten todettu, yksityinen posti, jota tämä myyty kohde edustaa oli suljettu. Kohteelle oli leimattu asiaa kuvastava ”RETOUR – Vaihto toistaiseksi keskeytetty” leima ja kuori oli palautettu lähettäjälleen. Kiinnostavaksi kohteen tekee se, että tältä ajalta ei tunneta juuri muita vastaavia kohteita – käsittääkseni tunnetaan yksi ehkä Viroon läpi mennyt kuori ja kolme (alle viisi) palautettua kuorta (tämä mukaan luettuna). Tällaisissa kalliimman hintaluokan kuorissa pitäisi olla aina taustapuoli kuvattuna, vaikkei niissä mitään ihmeellistä olisikaan.

Pohjoismaihin kulkenutta postia edusti 10mk Saimaa singlellä Ruotsiin lähetetty toisen painoluokan lentokirje vuoden 1944 lopusta, ajalta, jolloin valvontakomissio ei vielä ollut kieltänyt lentotoimintaa Suomessa. Kyseinen kohde on kuvattuna Postihistoriallisen Yhdistyksen verkkosivuilla kohdassa, jossa kerrotaan 10mk Saimaan single-postilähetyksistä. Kohteen hinta nousi 20 euron pohjasta yhden askelen, eli 22 euroon asti.

Lentopostikortti Ivalosta 6.8.1947 Pariisiin Ranskaan. M30 10mk Saimaa single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 7,00mk + postikortin lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk = 10,00mk. Hyvä singlekohde.

Toinen Postihistoriallisen sivuilla näytteillä oleva ja tässä huutokaupassa myytävänä ollut kohde oli 10mk Saimaa single lentopostikortilla Ranskaan vuodelta 1947. Kortin lähettämisen aikoihin postiyhteydet toimivat jo hyvin koko Euroopassa, eikä siihen liity mitään sen kummempaa ihmeellisyyttä. Kyseessä on kuitenkin ihan ”mukava” singlekohde ja se meni kaupaksi 20 euron pohjalla. Muita Eurooppaan lähetettyjä kohteita edusti 6mk oranssi yksin painotuotteella Sveitsiin, joka sekin meni pohjillaan 20 euroa.

Kauemmaksi menneitä kohteita oli myytävänä muutamia, lentokirje Etelä-Afrikkaan, jossa oli takana asialliset leimaukset meni kaupaksi parilla kympillä – itse en saanut tämän kirjeen taksaa stemmaamaan, joten en lähtenyt hippasille. Yhdysvaltain protektoraattiin Puerto Ricoon lähetetty kirje 2½mk leijonamerkillä singlenä nousi aina 37 euroon saakka – Puerto Rico on hiukan tavallista eksoottisempi kohde. Intiaan vuonna 1950 lähetetty lentopostikortti nousi yli kolmen kympin – kohde oli oikeataksainen ja mielestäni hyvä lentopostikorttikohde. Jos kohde olisi ollut kymmenen vuotta vanhempi, olisi nähty hinnan kohoaminen vielä paljon korkeammalle.

Ehiökorttien osastolla myytiin kaksi M30 6mk päällepainamaehiötä, joissa päällepainama oli siirtynyt. Nämä nousivat pohjistaan kolmeen kymppiin. Viimeaikoina on ollut runsaasti ehiökohteita myytäävänä, mieleen tulee mm. edesmenneen ehiökorttien tunnetun keräilijän Kari Rahialan pääkokoelma, joka on myyty viimeisen vuoden aikana. Muutamissa huutokaupoissa on ollut ehiöiden ehdotteita kaupan ja niistä on maksettu hyviä hintoja. Vaikka kauppa on käynyt kaipaisi M30 ehiökeräily jonkinlaista potkua eteenpäin – harva tätä harrastaa ja tyypillisesti M30 ehiöitä saa verrataen edullisesti ja niistä voi luoda hyvinkin mielenkiintoisen kokoelman.

Helmikuun huutokauppoja 2018

By

Huutokauppakevät jatkuu ja helmikuun puolen välin pintaan päättyivät Forssan kerhon Huutokortti HK ja HTO:n huutokauppa. Huutokortissa oli myytävänä lähes viisikymmentä kohdetta M30 osastossa. Tällä kertaa Huutokortin anti oli aika tavanomaista, mukana oli muutamia kiinnostavia ”pikkuhyviä” kohteita, kuten 50mk Tammerkosken silta singlenä kirjatulla paikalliskirjeellä vuodelta 1956. Tämä on paikalliskirjeen viimeinen taksa-aika M30 merkeille ja ei sittenkään kovin helppo single, myytiin vitosella jälkimyynnissä.

Yllä: Helsingistä 27.3.1958 (ilmeisesti) lähetetty kirjattu pikakirje Kuusankoskelle. M30 100mk Helsinki ja M54 10mk vihreä leijona sekapostite. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.6.1956 . 31.12.1962) 30,00mk + kirjaaminen (1.6.1956 – 31.12.1962) 30,00mk + kirjeen pikalisä (1.6.1956 – 31.7.1958) 50,00mk = 110,00mk. Kuva: Huutokortti HK.

Myytävänä oli myös muutamia kotimaan pikakirjeitä, jotka saavuttivat suosiota sen verran, että menivät kaupaksi pohjahinnoillaan tai pienillä nousuilla – yksi myytävänä olleista pikakirjeistä oli toisen painoluokan, mikä teki siitä mielestäni näitä muita paremman. Kotimaassa kulkenut kirjattu pikakirje, joka oli sekapostite mallin 54 kanssa, myytiin hieman yli 14 eurolla. Myytävänä oli myös vakuutettuja kirjeitä vuodelta 1945, joilla oli myös 10p M30 merkkejä, jotka saattoivat olla, tai saattoivat olla olematta jotain harvinaisempaa paperia (sellupaperi). Näiden kanssa en uskaltanut lähteä tanssimaan, koska ei ollut mahdollista päästä tarkistamaan asiaa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos on vuoden 1945 puolella lähetetty Helsinki-leimattu vakuutettu kirje, niin ollaan aika kovissa todennäköisyyksissä sen asian suhteen, että kyseessä on sellupaperinen merkki. ”Taka-Ylä-Posion” postitoimistossa lähetettiin sen verran vähän vakuutettuja kirjeitä, että kukaties pari vuonna 1935 tilattua 10p merkkien arkkia riittivät koko merkkimallin käypäisyyden ajalle vakuutettujen kirjeiden tarpeisiin… ja siksi pikkupaikkakuntien posteista lähetetyt vakuutettujen kirjeiden päällä olevat 10p merkit ovat vähemmän todennäköisesti sellupaperisia.

Siisti 3mk tummanoliivi singlenä Pohjoismaan lentotaksaisella kirjeellä jäi myymättä vitosen lähdöllä. Tämä oli jo kaikilla… rehellisyyden nimessä on todettava, että kyseessä ei ole mikään varsinainen aarre, mutta tämä lähetys oli mielestäni siisti. Ruotsiin mennyt 30-luvun pikakirje meni kaupaksi seitsemän euron limitillä. Myytävänä oli myös jokunen Pohjoismaiden ulkopuolelle mennyt kohde, muttei mitään järisyttävää.

HTO-huutokaupassa oli myytävänä M30 osastossa vain yhdeksän (9) kohdetta, ja silti mukaan mahtui muutamia kiinnostavia kohteita, tarkemmin sanottuna mielestäni kolme mielenkiintoista kohdetta. Ensimmäinen näistä oli vuonna 1968 kotimaassa, selkeän tarkoitushakuisesti M30 25 pennin merkillä lähetetty postikortti. Kyseiseen aikaan postikortin taksa oli 25 uutta penniä, eli 25  vanhaa markkaa vastaava summa. Jostain syystä kohdeselosteeseen oli kirjoitettu ”oikea taksa”, vaikka tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Tässä on kyseessä siis kohde, jossa postin vahingoksi käytettiin vanhentunutta merkkiä – M30 käyttöaika päättyi rahauudistukseen 31.12.1962. Tällaisia ”virityksiä” aina välillä näkee.

Yllä: Verkkorannasta (Porin läheltä) 29.11.1946 Manchuriaan Kiinaan lähetetty kirje. M30 10mk Saimaa Single. Takaisin lähetetty Moskovasta, paluun osoittavat leimat takana. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk. Harvinainen.

Ulkomaisista kohteista mielestäni kiinnostavin oli erittäin mielenkiintoinen Kiinaan, Manchuriaan vuonna 1946 lähetetty, 10mk Saimaa merkin singlellä maksettu kirje, joka oli Kiinan sisällissodan takia käännetty Moskovassa takaisin lähettäjälle. Kuorelle on merkitty kiinnitetylle lapulle ranskaksi ”Retour l´absens d´echange” (mikä tietysti oikealla ranskalla kirjoitetaan eri tavalla, mutta Moskovan pääpostin ranskalla se kirjoitetaan näin) sen merkiksi, että kuori palautetaan lähettäjälle, koska postiyhteys on keskeytynyt.

Kiinassahan tapeltiin pitkään ja hartaasti, kommunistit Mao Zedongin johdolla ottivat yhteen Shian Kai Shekin Kuomintang puolueen joukkojen kanssa. Käytännössä vastakkain olivat vasemmisto ja oikeisto, eli aatemaailman asetelmiltaan samankaltainen juttu kuin Suomenkin sisällissodassa oli kyseessä. Tiedämme tietysti kaikki, että Mao Zedong voitti ja Kuomintangin kannattajat pakenivat Taiwanin saarelle. Maat ovat virallisesti käsittääkseni yhäkin sotatilassa – tai Kiinan kansantasavallan versio todellisuudestahan on, että Taiwan, tai Kiinan tasavalta, on vain maakunta ja osa Kiinaa eikä suinkaan oma valtionsa. Tätä näkemystä kansainvälinen yhteisö on syystä tai toisesta myötäillyt. On kuitenkin vaikea olla ajattelematta ettei Taiwan olisi oma valtionsa, koska sitä johdetaan täysin itsenäisesti ja sillä on oma armeija. No joka tapauksessa… kuten todettua tappelua oli pitkään – kiinalaiset aloittivat lyömiskilpailun jo vuonna 1927, kauan ennen Japanilaisten 1937 alkanutta Kiinan valloitusretkeä, joka päättyi vuonna 1945 Japanin häviöön toisessa maailmansodassa. Kiinalaiset pystyivät yhdessä rintamassa yhdessä vastustamaan Japanilaisia, mutta heti, kun Japanin peli oli pelattu ja sota ohi alkoi keskinäinen tappeleminen uudelleen vuonna 1946. Kesäkuun 20. päivä 1946 Shian Kai Shekin johtama yli puolentoista miljoonan miehen armeija hyökkäsi Pohjois-Kiinassa majailevien kommunistien kimppuun. Tästä johtuen postiyhteys on tämän kirjeen osalta keskeytynyt. Taisteluita käytiin vaihtelevalla menestyksellä aina vuoteen 1950 saakka, jolloin Kommunistit olivat päässeet niskan päälle – tätä vuosien 1946-1950 sotimista kutsutaan joskus Kiinan kommunistiseksi vallankumoukseksi. Sotimisen saldo oli 12 miljoonaa kuollutta.

Mielestäni tässä on kyseessä kiinnostava ja harvinainen postihistoriakohde, joka sitoutuu vahvasti maailmanhistorian käännöksiin. Kirjeen lähtöhinta oli 50 euroa ja aina viimeiselle vuorokaudelle saakka kirje oli ilman ainuttakaan tarjousta – olin hieman yllättynyt, mutta toisaalta ”kyttääminen” on nykyajan huutokauppatrendi – näin nettihuutokaupoissa nykyään toimitaan, kaikki peliliikkeet tehdään vasta aivan viimetingassa. Tällä kertaa viimetingassakaan ei tapahtunut kuitenkaan mitään – kohde myytiin limitillä; olen aidosti hämmästynyt.

Yllä: Helsingistä 9.12.1950 Vaasaan lähetetty 12mk punainen vastausehiökortti. Kortti on ns. ”kotimaan käyttöön tarkoitettu” versio, jossa ei lue tekstiä ”Carte Postale”. Harvinainen.

Mielenkiintoisin M30 ehiökohde oli myynnissä jostain syystä M30 filatelian ja postihistorian osastossa – ehkäpä myyjä arveli osaston sopivan paremmin myytävälle tavaralle. Myytäväksi oli nimittäin asetettu kotimaan käyttöön tarkoitettu 12+12 mk punainen ehiökortti, jossa ei siis ole tekstiä ”Carte Postale”, joka ulkomaille tarkoitetuissa korteissa on painettuna. Näitä kortteja pääsi yleisön käyttöön vain vähäinen määrä ja siksi ne ovat vaikeita ja voidaan sanoa harvinaisia. Minulle näitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut kaksi kappaletta vastaan, tämä on niistä toinen. Tämä saattaa olla aikainen käyttö, nimittäin jos katsotaan LaPe luetteloa (itse katson vuoden 2010 versiota) on siellä merkitty käyttö alkamaan vuonna 1951. Kortin lähtöhinta oli 50 euroa ja se siitä oli jo aikaisessa vaiheessa tarjottu. Loppujen lopuksi kortti myytiin hintaan 71 euroa. Tämän ehiökortin harvinaisuus olisi mielestäni pitänyt ehdottomasti mainita kohdeselosteessa. Ilmeisesti ei ole yleisesti tiedossa, että nämä ilman Carte Postale kirjoitusta tavattavat 12mk+12mk ehiökortit ovat erittäin pahoja tapauksia… toisaalta, olen jo aiemmin todennut, että M30 ehiökeräilijöitä taitaa olla valtakunnassa todella vähän.

Ulkomaillakin on tapahtunut… Corbitts huutokaupassa Englannissa oli myytävänä viime kuun viimeisenä päivänä yhdeksäntoista sodanaikaisen kohteen erä pääasiallisesti lentopostia, joista muutama oli englantilaisen sensuurin pidättämiä Bermudalla. Kohteet oli lähetetty eri aikoina, mutta kaikki vapautettu vasta vuonna 1946. Jostain syystä kohde oli myytävänä Bermudan osastossa. Yksi näistä kohteista oli Suomalainen Yhdysvaltoihin lähetetty lentopostikohde, joka oli kokenut tämän saman kohtalon ja tullut pidätetyksi Bermudalla. Kohteesta oli ilmeisesti käyty jonkinlainen huutokilpailu ja se jäi paikalla olleelle huutajalle. Muutamia päiviä huutokaupan päättymisen jälkeen ilmeisesti kaikki kyseisen erän kohteet listattiin eBay:n kautta myytäväksi – myös tämä suomalainen kohde. Limitiksi oli asetettu 50 dollaria.

Yllä: Helsingistä, ilmeisesti vuonna 1941 Toledoon, Ohioon, Yhdysvaltoihin lähetetty lentokirje. M30 10mk Saimaa ja 1½mk harmaa leijonamerkki, yhteensä 11,50mk. Suomen ja englantilaiset sensuurit. Leimattu ”Held by British Censor – Released in January 1946” ja ”Released”. Kuva eBayssa olleesta kohteesta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk + lentolisä (-20g) USA:an (25.7.1939 – 30.9.1942) 8,00mk = 11,50mk. Harvinainen.

Minusta tuntuu, että Corbittsin osalta tämä jäi suuremmalta suomalaiselta yleisöltä huomaamatta ja paikalla ollut ilmeinen kauppias nappasi koko erän myyntiin… mutta näin ei käynyt eBayn osalta, vaan pikku hiljaa kohteen ollessa ”auki” sitä kävi huutamassa useakin keräilijä. Kohteen hinta keikkui pitkään alle 60 taalassa, mutta kuten näissä hommissa yleensä käy saatiin tälläkin kerralla aikaan ns. loppukahina, jonka seurauksena hinta nousi aina 267 dollariin asti. Viimeisen viiden sekunnin aikana kohteen hinta nousi 200 taalaa. Mahtoi erän ostanutta jobbaria hymyilyttää… Kohde on kuitenkin aikamoisen mielenkiintoinen, sillä ainakan minä en ole vastaavaa ennen nähnyt aiemmin myytävänä missään, kaksi vastaavalla leimalla varustettua Suomalaista pidätettyä lähetystä kuitenkin olen nähnyt Esko Seitsosen kokoelmassa Finlandia 2017:ssä – ainoita tunnettuja lienee kuitenkin kysymyksessä. Kokoelmakohteiden haalimisessa siis pitää olla tuntosarvet herkkinä myös ulkolaisissa huutokaupoissa eikä koskaan saa menettää toivoa – nytkin sama kuori myytiin kahteen kertaan viikon sisällä.

Merkki Albertin 54. HK

By

Merkki Albertin 54. huutokaupan voidaan sanoa olleen erittäin kiinnostava huutokauppa M30 keräilijän kannalta. Itse asiassa ilmassa oli suorastaan urheiluhenkeä, kun puolta tuntia ennen huutokaupan loppua istuuduin tietokoneeni eteen ja lähdin katsomaan missä jamassa maaima makaa. Jo tätä ennen oli alkanut kisastudio, eli puhelin oli pärissyt pitkin iltaa ja huutokaupasta oli keskusteltu useammankin filatelistin kanssa. Juonia oli juonittu ja pohdittu eri kohteiden hyvyyttä ja huonoutta. Kun ilta alkoi lähenemään kahdeksaa alkoi tunnelma tiivistyä ja kuten yleensä silloin, kun liipasimella on oma kukkaro, pientä jännitystäkin alkoi kehittyä. Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että tällä kertaa huutokaupassa oli M30 keräilijäin osalta useita parempia kohteita myynnissä ja näistä tietysti jokainen kiinnostunut halusi itselleen mieleisensä. Tapani mukaan aloitan kohteiden läpikäynnin filateliapuolelta ja siirryn sitten postihistorian kautta kotimaasta ulkomaille.

Filateliapuolella ja tässä tapauksessa huutokaupan osastossa ”1930 yleismerkit” oli myytävänä yhteensä yli sata kohdetta. Näistä useimmat filateliaa, merkkikohteita. Kaikenlaista pikkuhyvää oli myytävänä ja mukana joitakin hyviäkin kohteita.

Yllä: Ehdotearkista leikattu 1,25mk/50p keltaisen merkin päällepainamamerkin ehdotemerkkipari. Limitti ja myyntihinta 50€. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Myytävänä oli tälläkin kertaa ehdotearkista hammastamaton pari, merkki kuitenkin oli vähemmän nähty 1,25mk/50p keltainen päällepainamamerkki. Tämän merkin ehdotteita ei ole viime vuosina näkynyt myytävänä, lieneekö jostain tullut markkinoille enemmänkin tällaista materiaalia. Meni kaupaksi 50€ limitillään. Rullamerkkieriä ja rullamerkkejä yksittäin oli myytävänä useampia, menivät vaihtelevasti kaupaksi – lähdöt olivat tyypillisesti kympin. Loistoleimatut eivät näyttäneet tekevän kauppaansa ja samoin myymättä jäi huutokaupan loppuessa paljon arkkeja. Hammastamattomat liimoitetut 5mk violetit merkit, joita oli myytävänä kaksi pystyparia menivät ”puoliksi” kaupaksi. Heikompilaatuinen, kympin limitillä listattu pari myytiin limitillä, mutta kolmen kympin limitillä oleva postituore vastaava jäi myymättä. Tarttumiakin oli kaupan ja myytiin, mielestäni aika näyttävä 5mk sinisen merkin koko ja osatarttuma (2 merkkiä) myytiin neljällä kympillä. Osatarttumat ovat näyttäviä, sillä ”homma tulee selväksi” helposti. Olivatko nämä liiman päällä vai alla, sitä en tutkinut, vaikka Albertilla katselemassa käväisinkin.

Yllä: Kohde 1011 5mk sinisen merkin koko- ja osatarttuma. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Sokkohammaskohteita oli myytävänä useampiakin. Tunnetusta 8mk violetista oli kolmen kohteen verran sokkohampaita myytävänä. Olin yllättynyt, kun postituoreen arkin reunasta irroitetun merkin, jolla on neljä sokkohammasta, hinta nousi 87 euroon kympin limitistä. Tämä oli mielestäni tämän huutokaupan oudoin tapahtuma. Nimittäin aivan vastaava neljän sokkohampaan kohde oli myytävänä yhdessä yhdellä sokkohampaalla olevan kohteen kanssa 30 euron limitillä – ja on vieläkin. Ei ehkä yhtä näyttävänä, mutta mielestäni aivan saman asian ajaen. Yhdellä sokkohampaalla oleva kolmas kohde ei mennyt kympillä kaupaksi. Yhdeksän markan punaisen leinojanerkin oikean yläkulman sokkohammas jäi kympillä myymättä. Mielestäni vaikein sokkohammasmerkki, joka myytiin oli 4mk oliivin merkin sokkohammas oikealla alhaalla. Vaikein tämä minun mielestäni oli siksi, että en sellaista ole koskaan ennen nähnyt. Ilmeisesti tästä oli tietoa myös muilla, sillä hinta kipusi kympin limitistä aina 58 euroon.

Yllä: Sokkohampainen 4mk oliivi leijonamerkki. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Myytävänä olleet laskokset jäivät lähes kaikki myymättä, yhden kohteen osalta tämä hiukan ihmetytti, nimittäin kohteen 1031 laskos 10mk Saimaa on näyttävänä näköinen. Toki tälle merkille laskoksia tunnetaan paljon. Kaiken kaikkiaan ihan kohtalaista filateliatarjontaa merkkien osalta, vaikkei mitään super kanuunoita mukana tällä kertaa ollutkaan.

Postihistoriapuolella sitä vastoin olikin paljonkin ihmeteltävää, tällä kertaa erityisesti kotimaan postilähetysten osalta. Usein tuntuu siltä, että postihistorian osalta kotimainen osasto on sitä tylsempää, sillä kotimaan kirje ja postikorttilähetykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin ulkomaille lähetetyt. Siksipä tämä huutokauppa tullaan muistamaan nimen omaan kotimaan postihistorian osalta pitkään, nimittäin kotimaassa lähetetyt kohteet olivat tämän huutokaupan M30 keräilijälle tarjoama suola ja ehdoton ykkösjuttu. Mainitsen M30 kohdeluokassa myynnissä olleen FORD reijitetyin merkein lähetetyn pakettikortin, jonka hinta nousi kympin limitistä aina 173 euroon saakka. Olen aiemminkin todennut, että ymmärrän rei´itteistä todella vähän, mutta olen alkanut ymmärtää, että hyvät postilähetykset suojareijitetyillä merkeillä ovat hyviä kohteita.

Yllä: FORD reijitetyin merkein 29.12.1930 lähetetty pakettikortti Helsingistä Viipuriin. M30 5mk Olavinlinna ja 2mk mustansininen, yhteensä 12mk. Taksa: Paketti (5-6kg) kotimaassa (15.1.1926 – 31.8.1942) 12,00mk. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Huomasin myytävänä ainakin kaksi kohdetta, jotka ovat aiemminkin olleet myynnissä – muistaakseni Merkki Albertilla; toinen oli kammottavassa kunnossa oleva ulkomaan vakuutettu kirje Englantiin ja toinen numerolla 947 myytävänä ollut kohde ”10p ja 25p harvinaisella sokeainlähetyksellä, tahaton 5p ylimaksu”. Tämä vakuutettu kirje oli mennyt englantiin ja viimeksi jäi myymättä muistaakseni 20 euron lähdöllä, nyt se meni kaupaksi 14 euron pohjalla. Vakuutetut kirjeet ulkomaille ovat vaikeita kohteita, mutta tämän kunto on huono – eheämpänä sen hinta olisikin noussut. Tämä toinen kohde, sokeainkirje, on siis väärätaksainen – oli syy mikä hyvänsä, tahaton tai ei. Näin ollen 100 euron lähtöhinta oli sille liikaa. Homman nimi on se, että nykyään ei oikein väärätaksaisia voi näyttelykokoelmaan laittaa ja muut kuin näyttelyyn tähtäävät tai muuten vain aika vakavasti asioita ottavat keräilijät eivät yli sataa euroa väärätaksaisista kohteista maksa. Ymmärrän tämän hyvin. ”Oikea hinta” tällaisen väärätaksaisen vaikean lähetyslajin edustajalle lienee jossain kolmen kympin kinttaalla ja ostajana sellainen henkilö, jolla ei tätä lähetyslajia vielä ole – aukontäyttäjäksihän näitä ostellaan, jos sittenkään. Rehellistä oli kuitenkin se, että väärätaksaisuus oli mainittu kohdeselosteessa – aina näin ei suinkaan ole, pidetään se nyt kuitenkin mielessä.

Yllä: Lentopostikortti 2.8.1937 Helsingistä Viipuriin. M30 1,25mk keltainen ja 50p vihreä leijonamerkki, yhteensä 1,75mk. Taksa: postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk + postikortin lentolisä kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 0,50mk = 1,75mk. Erittäin vaikea. Limitti 10 euroa, myyntihinta 36 euroa. Mielestäni edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Kovimpia M30 kohteita ei suinkaan oltu listattu M30 kategoriaan, vaan kysymys oli tällä kertaa lentopostista ja siksi kohteet löytyivätkin lentopostin myyntiluokasta. Kun puhutaan lentopostista yhdessä kotimaan lähetysten kansa M30 merkeillä ollaan kohtalaisen kiinnostavassa puheenaiheessa, sillä kotimaan lentoposti on sitä parempaa M30 postihistoriamateriaalia kautta linjan. Tämä saattaa tuntua yllättävältä, mutta kotimainen lentoposti 1930-1940 luvuilla on huomattavasti vaikeampaa kuin ulkomaille mennyt lentoposti samaan aikaan. Vasta 1950-luvun puolesta välistä eteenpäin alkaa löytyä kotimaan lentopostia runsaammin. Erityisesti täytyy todeta, että 1930-luvun lentopostikortit ovat kiven alla, sota-aikaista lentopostia kulki vuosina 1941-1944 yhteensä 3kg ja kaikenlaiset muut kuin kirjeet ja postikortit lentona kotimaassa ovat kaikki vähintään erittäin vaikeita kohteita. 1930-luvun lentokirjeetkin ovat vaikeita… tai sanotaanko näin: silloin, kun sellaista alkaa etsiä, niin mistään ei löydy. Eli 1930-luvun kotimaan lentokirjeitä näkyy aina ajoittain ja hinnat vaihtelevat hurjasti, koska on sattuman kauppaa ovatko ”oikeat ostajat” hereillä.

Yllä: Lentokirje 27.6.1935 Turusta Helsinkiin. M30 3mk tummanvioletti single. Taksa: kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931-15.6.1940) 2,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk = 3,00mk. Hyvä single kohde. Erittäin vaikea. Limitti 10 euroa, myyntihinta 32 euroa. Mielestäni edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Tämän ”alustuksen” jälkeen, koskien kotimaan lentopostin harvinaisuutta, en voi muuta kuin todeta, että tässä huutokaupassa oli millä mällätä, eli kotimaan lentokohteita oli myynnissä huomattava määrä.  Ehkäpä juuri siksi osan kohteista hinnat jäivät mielestäni alhaisiksi – osittain jopa niin alhaisiksi, että itseäni suorastaan hirvitti. Toisaalta parhaiden kohteiden hinnat kyllä kipusivat ylös. Niille, jotka eivät tiedä mistä nämä kohteet ovat tulleet voin avata kuviota – kyseessä on kesällä edesmenneen kotimaan lentopostin ykkösnimen ja pitkän linjan postihistoriakeräilyn erikoismiehen Jorma Lindebladin kokoelman kohteiden myynti. Jorma oli kerännyt kokoelmaansa vuosikymmeniä ja hänellä oli kovan luokan asiantuntemus mm. kotimaan lentopostista, kohteissa näkyvät vielä kokoelmassa olleet tekstit JF55, eli Järvenpään Filatelistien 55 vuotis näyttelystä, jossa Jorma viimeistä kertaa kokoelmaan esitteli. Kirjoitin tuon näyttelyn osalta tässä blogissani, että minulla meni jauhot suuhun katsoessani Jorman kokoelmaa. Pysyn näiden sanojeni takana, sillä kyseessä on huikea kokonaisuus. Viimeisessä Filatelistissa on Jorman muistokirjoitus. Muita keräilyalueita, joita hän keräsi olivat mm. Viron postihistoria ja kansalaissodan posti – näitäkin kohteita tässä huutokaupassa oli myytävänä.

Yllä: Yksi huutokaupan kovimmista kohteista, Helsingistä 10.8.1941 Maarianhaminaan lähetetty lentokirje. M30 2,75mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 3,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1940 – 31.8.1942) 2,75mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (30.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk = 3,75mk. Sota-aikainen lentoposti on harvinaista. Uskoakseni tällä taksalla olevaa sota-aikaista kotimaan lentopostia tunnetaan vain aniharva kappale. Limitti 100 euroa, myyntihinta 410 euroa. Onnea ostajalle! Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

On vaikea kootusti kuvailla eri kohteiden myyntihintoja, sillä ne vaihtelivat niin kovasti – kympin lähdöstä osa huippukohteista nousi vain alle viiteen kymppiin, toisaalta osa kohteista nousi useiden satojen eurojen hintaan. Olen valinnut kuvia mielestäni parhaista kohteista, vaikka myytävänä olleista useampikin olisi ansainnut tulla kuvan kanssa mukaan. Sota-aikaisesta lentopostista mukana oli kaksi tai oikeastaan kolme kohdetta. Näistä parempi 3,75mk kokonaistaksalla ollut lentokuori nousi aina 410 euroon saakka ja toinen sota-aikaiseksi mainostettu vuodelta 1943 oleva lentokuori myytiin 145 eurolla, joka mielestäni oli halpa hinta. Kolmas, Petsamosta 1940 lentänyt kuori myytiin 121 eurolla, ja tämäkin oli mielestäni edullinen ostajalleen. Harvinaisuus näissä on kovaa luokkaa. 1930-luvun lentolähetykset menivät mielestäni erittäin halvalla – useampia 3mk taksaisia lähetyksiä alle neljällä kympillä!

Yllä: Lentopostikortti 16.10.1945 Vaasasta Helsinkiin. M30 5mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.7.1945 – 15.6.1946) 3,00mk + postikortin lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 5,00mk. Erinomainen singlekohde, harvinainen. Limitti 10 euroa, myyntihinta 37 euroa. Edullinen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Kiven kovia sodan jälkeisiä lentolähetyksiä myytiin muutamia. Näistä vaikein oli mielestäni 5mk sinisellä merkillä yksin lähetetty lentopostikortti Vaasasta Helsinkiin. En ole toista tällaista koskaan nähnyt muualla. Kyseessä on mielestäni aivan huippu 5mk sinisen käyttö ja harvinainen, jos ei erittäin harvinainen kohde. Ensinnäkin kyseessä on 6 kuukauden pituinen taksa sodan jälkeen, ei kovin varhainen lentotoiminnan uudellenavaamisen jälkeen, mutta on otettava huomioon, että kun lentotoiminta avautui vasta 13.8. jää tuosta kuuden kuukauden taksasta vain 4½kk jäljelle mahdolliseksi lentona. Myyntihinta jäi mielestäni alas, ottaen huomioon kohteen vaikeuden. Lisäksi… henkilökohtaisesti totean, että koska vastaanottajana on kaukainen sukulaiseni, olisin ollut valmis laittamaan kohteen saadakseni ”kampoihin” kohtalaisen pitkään toteutuneen myyntihinnan jälkeenkin mikäli se ei olisi muuten minulle lohjennut. Tällä kertaa kävi tuuri ja sain haluamani kohteen sopivasti.

Yllä: Lentokirje 13.11.1946 Kemistä Helsinkiin. M30 10mk sininen leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + kirjeen lentolisä (per 20g) kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 10,00mk. Erinomainen singlekohde. Erittäin vaikea tai harvinainen. Limitti 10 euroa, myyntihinta 161 euroa. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Yllä mainitun 5mk sinisen lentopostikorttikohteen ”kolleega” oli 10mk sininen single lentokirjeellä Kemistä Helsinkiin, eli toinen erinomainen single kohde. Tästä kohteesta käytiin pitkään kisaa ja itse asiassa se taisi olla viimeisiä M30 kohteita, jotka päättyivät usean lisäajan jälkeen. Näitä loppukahinoita on aina mukava sivusta seurata ja joskus niihin myös osallistua itsekin. Ilmeisesti kaksi huutajaa nokitteli toisiaan aina 161 euroon saakka. Silläkin hinnalla tämä kohde on vielä ihan järkevän hintainen, nimittäin singlekohteena se on aivan erinomainen. Saman perustaksan ajalta oli myytävänä myös muutama muu kohde, ja tämä 10mk kokonaistaksa oli kolmessa myytävässä kohteessa.

Yllä: Kirjattu pikalentokirje 23.4.1946 Helsingistä Muurolaan. M30 15mk Olavinlinna pari ja 3mk keltainen leijona, yhteensä 33mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + kirjaaminen kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk + pikalisä kotimaassa (16.1.1946 – 31.12.1946) 15,00mk + kirjeen (per 20g) lentolisä kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk = 33,00mk. Erittäin vaikea taksakombinaatio. Lähtöhinta 10 euroa, myyntihinta 83 euroa (kuitenkin siten, että mukana oli toinenkin lentokirje). Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Värikkäin taksayhdistelmä saatiin ehkäpä kasaan kirjatulla pikalentokirjeellä vuodelta 1946, eli 8mk kirjeen perustaksaisella kotimaan lentolähetyksellä. Näitä erikoisia taksayhdistelmiä on kiva metsästää ja monipuolisuutensa takia tällaiset ovat yleensä kohtalaisen vaikeita. Kohteen postimaksu oli tässä tapauksessa yli nelinkertainen pelkän perustaksaisen kirjeen postimaksuun verrattuna. Kohteen huomasi ainakin kaksi huutajaa, sillä sen hinta nousi aina 83 euroon saakka. Tämäkään ei minusta tunnu kovin pahalta, sillä jälleen kerran on sanottava, että en ole toista vastaavaa nähnyt. Oli tällainen taksayhdistelmä mihin tahansa – kotimaassa tai ulkomaille, niin se on aina vaikea löytää. Ulkomaille olen vastaavan nähnyt, mutta en siis koskaan toista kotimaassa kulkenutta vastaavaa.

Yllä: Kotimaan lentopakettikortti särkyvänä ja kotiinkuljetuksella 26.2.1956 Lauttasaaresta Maarianhaminaan. M30 50mk Tampere 3kpl ja M54 2mk vihreä  ja 15mk punainen, yhteensä 167 mk. Tarkan taksan laskemiseen ei minun taitoni riitä, tämä on kuitenkin postitoimistosta lähetetty ja sitä kautta on syytä olettaa taksan olevan oikein. 167 markalla paketti on ainakin toimitettu perille.  Limitti 10 euroa, myyntihinta 454 euroa. Erittäin harvinainen. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Huutokaupan ennalta ajatellen jännittävin kohde oli kotimaan lentopakettikortti särkyvänä ja kotiinkuljetuksella vuodelta 1956. Tämä on aivan huikea kohde. Lähdetään siitä liikenteeseen, että kotimaan lentopakettikortteja tunnetaan ylipäätään käsittääkseni kaksi kappaletta kokonaisina. Se on tässä pelkkä lähtökohta. Mikä tahansa paketti, joka on lähetetty särkyvänä on paljon vaikeampi kuin tavallinen paketti. Kotiinkuljetuksella lähetettyjä paketteja M30 merkeillä tunnetaan alle 20 kappaletta. Tässä on suurin piirtein kaikki kohdallaan mitä kohdallaan voi M30 postihistoriakohteessa olla. Suoraan sanottuna olen ihmeissäni, että kohteen hinta ei tästä korkeammalle noussut, se nimittäin olisi voinut nousta vielä paljonkin korkeammalle. Syynä ei voi olla se, että kaikilla on tämä, sillä tämä on ainoa tunnettu vastaava kohde. Myytävänä oli myös kaksi kotimaan lentopainotuotetta, joiden taksa oli maksettu M30 ja M54 merkkien sekakäytöllä – lentopainotuotteet ovat vaikeita kohteita. Niitä ei joko hoksattu tai niiden päälle ei ymmärretty. Olen viimeisten 10 vuoden aikana nähnyt M30 merkein alle viisi lentopainotuotetta kotimaassa.

Yllä: Viroon lähetetty lentokirje vuonna 1944. Mikäli aito, on kyseessä hieno kohde. Myyntihinta 192 euroa. Kuva: Merkki Albert huutokauppa.

Pohjoismaihin menneitä maininnan arvoisia lähetyksiä ei tällä kertaa ollut myytävänä. Viroon lentänyt ja takaisin lähetetty lentokirje myytiin 23 eurolla, joka oli mielestäni kohtalaisen edullinen hinta. Viroon lähetetyistä M30 kohteista kiinnostavin oli vuonna 1944 Viroon osoitettu kenttäpostikirje lentona, joka oli myytävänä osastossa ”sota-ajan postia”. Tämän lähetyksen mukana oli pitkä selitys lähettäjästä, joka oli Virolainen vapaaehtoinen, joka sodan jälkeen palattuaan kotimaahansa sai kokea mitä tarkoittaa joutua Neuvostoliiton väkivaltakoneiston uhriksi. Mies kuoli vankilassa pian paluunsa jälkeen. Noh… takaisin kohteeseen. Kohde oli siis lähetetty Turusta vuoden 1944 helmikuussa Tallinnaan, joka tuolloin oli Saksan miehittämänä ja kuului ns. Reichskomissariat Ostlandiin. Mielenkiintoiseksi kohteen tekee se, että se on kenttäpostikirje ja sellaisena se olisi kulkenut ilmaiseksi Suomesta Viroon. Kuorelle on kuitenkin liimattu yhteensä 5,50mk:n edestä M30 merkkejä ja lentolipuke. Mekit on leimattu Turussa ja kuorella on sensuurileima.

Yllä: Lounais-Afrikkaan 16.6.1945 Vöyristä lähetetty lentokirje. M30 5mk Olavinlinna pari ja 2mk keltainen leijonamerkki, yhteensä 12mk. Suomen ja Etelä-Afrikan sensuurit. Lentänyt Englantiin asti. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1942 – 30.6.1945) 4,50mk + lentolisä (per 5g*3) Englantiin (5.3.1945 – 31.3.1946) 7,50mk = 12,00mk. Vaikea sodanjälkeinen lentopostilähetys Kaukomaille. Myyntihinta 166 euroa.

Minua hämäsi tämä Viron kenttäpostikohde suuresti, sillä en käsitä miksi tähän olisi laitettu postimaksu ja miksi on kuviteltu, että se olisi voinut lentona kulkea. Ihmettelin myös käytettyä sensuurileimaa, joka on tyyppiä, jota yleisesti käytettiin talvisodan aikana – mutta tämä pohdinta saattaa olla kuvitelmaa, sillä en ole sodanaikaisen sensuurin asiantuntija. Yleensä vastaavana aikana kulkeneet on sensuroitu pyöreällä sensuurileimalla. Lisäksi pohdin, että mitä tarkoittaa kuoren oikeassa reunassa 2½mk merkin alla oleva lyijykynämerkintä ”3.03.44” ja lisäksi miksi näyttää siltä, että Åbo-leiman kaari katkeaa ja ketjuleiman viivat katkeavat oikean puolimmaisen 2½mk merkin alapuolella… ikään kuin kohdassa olisi merkin mentävä aukko? Käsittääkseni kirjeen takana ei ole mitään merkintöjä, joten varmuutta siitä, että onko kirje koskaan Viroon asti kulkenut ei näin voida saada. En osaa oikein selittää miksi, mutta tässä ei mielestäni kaikki ollut ihan kunnossa. Jos kyseessä on ”aito asia” on kohde aivan huippu ja mahdollisesti siinä tapauksessa ainoita tunnettuja Reichskomissariat Ostlandiin kulkeneita lähetyksiä M30 merkein vuoden 1942 jälkeen. En kuitenkaan uskaltautunut lähtemään hippasille tämän kohteen osalta. Toivotaan, että tälle kohteelle löytyy ”hyvä selitys” ja ostaja sai hyvän kohteen.

Eurooppaan ja kauemmaksi oli myytävänä pari kiinnostavaa lähetystä, joista kiinnostavin oli Lounais-Afrikkaan lähetyssaarnaajille lähetetty lentokirje. Suomalaisillahan oli ollut jo pitkään lähetystoimintaa nykyisen Namibian alueella ja siellä oli lähetystyöntekijöitä sodankin aikana. Koska alue oli brittiläisessä komennossa oli posti käytännössä koko sodan ajan poikki näiltä alueilta Suomeen ja toisin päin. Tällaisista kaukomaiden lähetyksistä olisi aina hyvä saada kuva myös toisesta puolesta, jotta voisi nähdä onko siellä tuloleimaa. Tässä tapauksessa tiedetään, että kuori on mennyt ainakin Etelä-Afrikkaan saakka, sillä oikeassa reunassa on etelä-afrikkalainen sensuuriliuska. Toinen samoille seuduille mennyt lentolähetys vuodelta 1946 myytiin 18 eurolla.

Huh huh… aika pitkä juttu tästä tuli, mutta hyviä kohteita oli tällä kertaa mukana niin monta, että ehkäpä pitkälliseen selitykseen riitti syytä. Mielenkiintoinen huutokauppa ja paljon hyviä kohteita.

 

 

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

By

Kuten aiemmassa blogissa jo kuvailin, oli Finlandia näyttelyssä hyvä kauppiastarjonta, johon allekirjoittanutkin tutustui henkilökohtaisesti. Käytännössä kävin kaikki kauppiaat läpi etsinnöissäni, jotka olivat keskittyneet M30 postihistoriakohteiden löytämiseksi. Olin pohtinut, että jos yhdenkin uuden kohteen löytäisin kokoelmaani olisin hyvin tyytyväinen. Kaiken kaikkiaan tarjonta oli kokonaisuudessaan aika hyvää ja jos olisin aloittelemassa M30 keräilyäni olisin löytänyt mahdollisesti paljonkin kohteita, mutta kun ”tarvekartoitus on tehty” on aina vain vaikeampaa löytää kokoelmaan sopivaa materiaalia. Toki, kuten moni keräilijä, ostan silloin tällöin sellaisiakin kohteita, joita mielestäni ”halvalla saa” vaikka mitään varsinaista tarvetta ei olisikaan. Järjestäjien puolesta otettuja valokuvia Finlandia 2017 näyttelystä voi katsella tästä linkistä. Jokainen voi tutkia, josko löytää itsensä jostakin kuvasta! Kuvattuna on laajasti myös kauppiaiden kojuja (liittyen tähän postaukseen).

Yllä: Kuvioleima Kotka 26b kirjeellä Helsinkiin.

Yksi tekemäni löytö oli Suursaaren taisteluvalmisteluihin liittyvä kuvioleimakohde M30 merkillä, eli kuvioleima Kotka 26b. Tämä kuvioleima on kohtalaisen harvinainen ja sen ”idea” on, että tyypillinen ketjuleimasta löytyvä paikkakunta ja päivätiedon sisältävä ympyrä on korvattu seitsemällä viivalla näiden tietojen peittämiseksi. Leima siis on oikeastaan sotasensuurikohde. Kaikki tällä leimalla leimatut kohteet, jotka olen nähnyt ovat samalla 2,75mk violetilla M30 merkillä. Kuoren takana on Helsingin saapumisleima ja toiseen kertaan myöskin kyseinen kuvioleima. Tämä on kokoelmakelpoinen kohde, mutta minulla tällainen kokoelmassani jo on, joten ostin juurikin siksi että se oli mahdollista eikä oikeastaan mistään hyvästä syystä.

Yllä: Painotuotepostikortti Hangosta 23.10.1947 Baseliin Sveitsiin. M30 2½mk vihreä single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk. 

UPU:n värimääritys painotuotteille on vihreä ja Suomi noudatti UPU:n toiveita hyvin tarkasti. Tästä on helppoa tunnistaa mitkä M30 merkit on tarkoitettu ulkomaan painotuotteille. Sodan jäkeen posti aukesi vähitellen ja painotuote lähetyslajina ei auennut samaan aikaan kaikkiin maihin – itse asiassa kaikkiin maihin painotuotteet olivat avautuneet vasta 1948 loppuun mennessä. Löysin eräältä saksalaiselta kauppiaalta Lauri Peltosen mainoskortin, joka oli kulkenut painotuotteena. Vaikka kyseessä on Peltosen mainos, niin kohde on mielestäni aika hyvän näköinen – kyseessä ei ole filateelinen lähetys sinänsä vaan mainos, myöskään mitään loistoleimaa ei selvästi ole haettu. Kyseinen 2½mk vihreä M30 merkki painotuotteella ei ole mitenkään erityisen harvinainen, mutta se ei myöskään ole aivan mitätön kohde. Tämä kortti lähti mukaani kympillä – mikä on mielestäni edullinen hinta, koska kohde on hyvän näköinen ja erinomainen esimerkki painotuotekortista.

Yllä: Bernistä Sveitsistä 4.7.1946 Kumpuun lähetetty tullattu kirjattu kirje. Tullausmaksuna 2kpl M30 2mk vihreitä ja M30 8/5mk päällepainamaleijona, yhteensä 12mk. Taksa: Kirjeen tullaus (1.9.1945 – 31.12.1946) 12,00mk. Erittäin harvinainen.

Kun löysin tullatun kirjeen eräältä Tanskalaiselta kauppiaalta alkoi hymyilyttämään – kirjeiden tullaus oli nimittäin harvinaista herkkua M30 aikana ja tullattuja kirjeitä on hyvin vaikeata löytää. Tyypillisesti tullauksia löytyy paketeille, muttei kirjeille – kirjeiden tullaukseen oli myös olemassa oma taksansa. Parasta kyseisessä kirjeessä mielestäni on se, että tullauksen maksamiseen käytetyt merkit on sijoitettu kirjeen etupuolelle, eikä takapuolelle, kuten usein myöskin tehtiin. Tämä tarkoittaa kokoelman kannalta sitä, että ei tarvitse ottaa erillistä kuvaa kääntöpuolesta, vaan kohde on sellaisenaan hyvä. Tässä tapauksessa minua miellyttää myös se, että tullaukseen on käytetty 8/5mk päällepainamaleijonaa, jolle tämä on myös hyvä filateelinen kohde. Toiveeni siis toteutui – löysin kokoelmaani mahtuvan kohteen, vaikka kun kauppias kertoi hinnan, oli hymyni hetkeksi hyytyä… mutta onneksi pokeri ei pettänyt. En usko, että kauppias ymmärsi kyseessä olleen tullaus-tapaus, vaan luuli kyseessä olevan ”tavallisen” lunastuksen. Tyypillisestä lunastetusta kirjeestä en olisi missään tapauksessa maksanut samaa hintaa, ne eivät nimittäin ole mitenkään erittäin harvinaisia, vaikka joskus näyttäviä ovatkin.

Yllä: Helsingistä 20.9.1933 Washington D.C.:n Yhdysvaltoihin lähetetty toisen painoluokan lentokirje. M30 10mk Saimaa vaaleanvioletti, 5mk Olavinlinna ja 3mk tummanoliivi, yhteensä 18mk. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk + lentolisä (per 20g) Yhdysvaltoihin (21.11.1929 – 31.10.1936) 7,00mk *2 = 18,00mk.

Telakka-teatteriravintolan yläkerrassa järjestetystä keräilytapahtumasta sain hankittua kolmekymmentäluvun alkupuolella USA:an lähetetyn toisen painoluokan lentokirjeen. Kysymyksessä on USA:n lähetystöstä pääministerille lähetetty kirje. Hyvää kirjeessä on se, että sen aikaiset korkeamman painotuotteen lentokirjeet ovat ihan hyviä kohteita ja vielä parempaa se, että 10mk Saimaa merkki on vaaleanvioletti. Tälle merkille hyvien kohteiden löytäminen ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta lähetysten, joissa on jotain muutakin kuin vain merkki hakeminen saattaa kestää pitkäänkin. Tässä kohteessa lukee takana, että se on ollut osana FDR:n (Franklin Delano Roosevelt) postimerkkikokoelmaa ja sen on postimerkkiliike Harmer leimannut – tämä asia on tietysti ns. hubbabubbaa, joka on Yhdysvaltain presidenttien ympärillä tapahtuvan busineksen tekemisen yksi ilmenemismuoto. Mitään filateelista lisäarvoa ei tämä asia kohteelle mielestäni tuo. Toki tämä on jonkinlaista ”tarinaa” joka kohteeseen liittyy ja sitä kautta ehkäpä jonkun silmissä jopa nostaa kohteen arvoa.

Yllä: Lentokirje Tampereelta 21.5.1958 Cantoniin, Kiinaan. M30 35mk Olavinlinna ja 2mk vihreä leijonamerkki, yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.6.1956-31.3.1959) 30,00mk + lentolisä (per 5g) Kiinaan (1.10.1957-31.3.1959) 25,00 = 55,00mk. Taksa aivan päin mäntyä!

Tulin ostaneeksi Kiinaan menneen lentokirjeen, jonka taksa oli pielessä – ongelmia tuotti hailukka leima, jonka päivämäärää en nähnyt kunnolla ostohetkellä. Näitä aina välillä sattuu – toki mukanani ei ollut myöskään taksaluetteloa (miksi?), josta olisin voinut saada osviittaa oikeasta taksasta. Tämä on sarjassamme tyhmästä päästä kärsii koko rahapussi. Kiinaan 50-luvulla menneet kirjeet ovat aika hyviä kohteita, koska paikalliset olot olivat sekavat ja siksi postia on säästynyt vähän ja sitä lähetettiin Suomesta Kiinaan vähän.

Laareja kaivellessani huomasin itseäni kiinnostavan asian: M30 ehiöiden hintataso on alhainen ja laskenut vielä ”viimenäkemästä” – ilmeisesti ehiökeräily M30 osalta on hiljentymässä. Syitä tällaiselle tilanteelle voi tietysti olla useita, mutta veikkaan, että niillä, jotka ovat merkkimallin ehiöitä keräänneet alkaa tilanne olla ns. ”täydellinen” ja toisaalta kiinnostuneita on vähän. Yhteensä nämä syyt tarkoittavat, että hinnat pysyvät alhaalla. Olen laittanut näitä ehiöitä sivuun, jos jotain kiinnostavaa on tullut vastaan, mutten ole niihin mitenkään erityisesti satsannut – paukut ovat menneet pitkälti M30 postihistoriaan. Tälläkin kerralla jäi muutamia M30 ehiökohteita haaviin.

Yllä: Turusta 26.1.1939 Berliiniin Saksaan lähetetty 2mk punainen carte postale ehiökortti. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00 mk.

Ehiökortteja osteltaessa on oltava tarkkana sen suhteen, että tulee ostettua ”taksanmukaisia” kortteja. En tällä niinkään tarkoita sitä, että postitaksa olisi oikein vaan erityisesti sitä, että kortilla on tarpeeksi kirjoitusta, jotta kortti täyttää postikortin tunnusmerkistön. Paljon postikortteja lähetettiin tervehdyksinä ja niihin kirjoitettiin vain viisi sanaa tai vähemmän. Tällaiset olisivat kulkeneet tyypillisesti edullisemmin painotuotteena ja näin olleen niitä ei voi pitää parhaina mahdollisina kohteina ehiökorttikokoelmassa, sillä ehiökortit ovat nimenomaan tarkoitettu postikorteiksi.

Yllä: Kristiinankaupungista 18.2.1948 Hampuriin Saksaan lähetetty 6mk oranssi ehiökortti 1mk vihreällä M30 lisämerkillä, yhteensä 7mk. Brittiläisten miehitysjoukkojen sensuurileimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 7,00 mk.

Aivan samalla tavalla kuin postimerkkien postihistoriapuolella on ehiökokoelmissakin huomioitava kortin alkuperäinen käyttötarkoitus. Suomessa noudatettiin UPU:n väriohjeistusta ja punaiset ehiökortit oli nimen omaan suunniteltu ulkomaan käyttöön. Muun väriset (oranssit ja keltaiset) olivat lähtökohtaisesti tarkoitettu kotimaan ja Pohjoismaiseen käyttöön, poikkeuksia tietysti on (erityisesti ei-carte postale punaiset).

Yllä: Turusta 4.8.1947 Dresdeniin venäläiselle miehitysalueelle Saksaan lähetetty 7mk punainen carte postale ehiökortti. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 7,00 mk. Kortin takana asianmukainen käsin kirjoitettu viesti vastaanottajalle.

Kaikki nämä kolme yllä olevaa ehiökohdetta maksoivat alle tai noin kympin kappale, joten hinnat eivät päätä huimaa. Seitsemän markan punainen carte postale ehiökortti (huom! on olemassa myös 7mk punainen ehiökortti ilman ”Carte Postale” tekstiä, joka oli tarkoitettu kotimaata varten) on mielestäni hintaansa parempi kohde.

Kaiken kaikkiaan mitään erityisen suurta määrää M30 kohteita minulle ei jäänyt haaviin, mutta olen tyytyväinen, koska mukaan tarttui kokoelmaan mahtuva kohde. Näin ei suinkaan tapahdu joka päivä!

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

By

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokaupassa oli myytävänä jonkin verran M30 kohteita, tällä kertaa ei kuitenkaan mitään kovin erikoista tai ainakaan allekirjoittanutta ylisanoihin siivittänyttä. Itse asiassa vaikutti vähän siltä, että kyseessä olisi tyypillinen ”ensimmäinen kesän jälkeinen” huutokauppa, johon oli jätetty vähän ”laiskasti” kohteita. Käyn muutamia kohteita läpi, mutta kuten sanottu, kohteita oli ylipäätään vähänlaisesti ja mitään erikoista ei tarjolla ollut; aloitan filateliapuolelta ja lopuksi kuvailen muutamia postihistoriakohteita.

144445Yllä: M30 35mk Olavinlinna-merkki laskoksella. Myyntihinta 20 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli kolme M30 kuvamerkkiä, joissa on laskos, yksi 15mk Olavinlinna ja kaksi 35mk Olavinlinna merkkiä. Kaikissa edellämainituissa laskokset olivat kohtalaisen pieniä ja ohuita. Aiemmin, toukokuun HTO huutokaupan yhteydessä kävin läpi siirtymien, laskosten ja loistoleimojen hintoja, näihin hintoihin vertailtuna hintataso pysyi mielestäni jokseenkin samanlaisena. 15mk Olavinlinna laskoksella myytiin nyt 22 eurolla (limitti 20€) ja 35mk Olavinlinna-merkit kymmenellä (limitti) ja kahdellakymmenellä (limitti) eurolla, suuremman laskoksen saadessa korkeamman hinnan. Kuvista päätellen nämä 35mk Olavinlinna-merkit saattoivat olla eri paperilla, koska väri oli niin erilainen, mutta  kyseessä saattaa olla myös ”oma keksintöni”…

141576Yllä: Saimaa 10mk vaaleanvioletti numerokuusilo nro. 184. Myyntihinta 150 euroa (limitti 90 euroa). Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Numerokuusiloita oli myytävänä erinä ja muutama erikseen, huomattava oli 10mk vaaleanvioletin kuusilon myyntihinta 150 euroa. Saman merkin numeropala kolmella merkillä myytiin sekin 46 eurolla. Vaaleanvioletilla on kysyntää!

143663Yllä: Lähes loisto 2mk keltainen Viipuri-leimattu, myyntihinta 275 euroa, lähtöhinta 5 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Loistoleimaisiakin oli myytävänä M30 leijonamerkkien ja kuvamerkkien osalta, tähän osastoon kuului myös tämän huutokaupan mielestäni suurin M30 ylilyönti, eli 2mk keltaisen merkin Viipurissa 11.8.1943 leimattu ”lähes loisto” kappale myytiin hintaan 275 euroa. Minun taidoillani ja tiedoillani tästä ei saa mitenkään tehtyä saavutetun hinnan arvoista kohdetta, toivottavasti joku osaa ”valistaa” minua.

Vihreä 20p leijonamerkki nappiloistona, ehkäpä ketjuleimasta jäi myymättä 5 euron limitillä, mielestäni tämä oli ihan ok kohde. Myöskin 1mk oranssi automaattimerkki numerolla loistoleimattuna jäi myymättä, limitti oli 30 euroa ja ehkäpä liian korkea. Harmaa 3mk merkki ei aivan nappiloistona, mutta loistoksi luokiteltavana kuitenkin myytiin vitosella ja vaaleanvioletti 10mk  loistoleimainen Saimaa myytiin hintaan 11 euroa.

Myytävänä oli myös puolitettu leikkele, jossa postipysäkkileimalla ”Mantila” oli leimattu 2,75mk ja puolitettu 50p M30 leijonamerkit. Kohde myytiin hintaan 31,50 euroa limitin ollessa 30 euroa. Sama kohde jäi aiemmassa HTO huutokaupassa myymättä (tuolloin 50€ limitillä). FORD reijitetty 3mk oliivinvihreä merkki myytiin hintaan 6,50€ ja 8/5mk violetti merkki, jossa oli pieni lisäpainaman siirtymä meni kaupaksi vitosella.

144448Yllä: Leimattu 5mk violetti hammastamaton merkki. Limitti 200€, jäi myymättä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 5mk violetti hammastamaton merkki Helsingissä 1945 leimattuna, kohteen pyynti oli kokonaiset 200 euroa. Merkki ei mennyt kaupaksi, mielestäni pyynti oli hurja. On erittäin todennäköistä, että kaikki hammastamattomat merkit ovat aikoinaan joutuneet filatelistien käsiin ja tällaiset leimaukset ovat ns. humpuukia. Vastaavaa merkkiä on myyty leimaamattomana huomattavasti edullisempaan hintaan – leimaamattomana siihen ei liity tätä humpuukiaspektia. Mikäli löytyisi kohde, joka on ”aidosti” kulkenut ja jonka voidaan jopa arvella olevan tarvelähetys… niin tilanne olisi eri. Näitäpä ei kuitenkaan vastaan ole ainakaan minun kohdallani tullut.

143805Yllä: Lentopostikortti ??.2.1940 Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. 1,25mk keltainen ehiökortti ja 3kpl 3½mk sinistä M30 leijonamerkkiä, yhteensä 11,75mk. Kortille kirjoitettu ”via Berlin-Rom-Lissabon”. Kenttäpostileimattu ja ehiö mitätöity joukko-osasto leimalla ”Merivoimat 8”, sotasensuurin tarkastama, Tukholman kauttakulkuleima. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk, postikortin lentolisä New Yorkiin Yhdysvaltoihin (25.7.1939 – 23.1.1941)  8,00mk kappale (vyöhyke 7), yhteensä 11,00mk. Ylitaksa! Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä ”3½ mk sininen 3 kpl lisämerkkeinä 1.25 mk ehiökortilla Usa:n Talvisodan aikana, useita leimoja, kiintoisa” on siis ”kiintoisuudestaan” huolimatta väärätaksainen ja minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että joukko-osasto leimamitätöinti, sensuuri ja kenttäpostileimaus ja kaikki kirjoitukset reittiin liittyen jne. viittaavat vahvasti filatelistin lähettämään postiin. Onnetonta on lisäksi tuo väärätaksaisuus, joka tekee koko hommasta mielestäni aika mauttoman – mikäli kyseessä olisi oikeataksainen lähetys, olisi tilanne hieman parempi, sillä lentopostikortteja Yhdysvaltoihin talvisodan aikaan kulki paljon vähemmän kuin kirjeitä. Sinänsä Yhdysvaltoihin lentoveneellä menneet lähetykset eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia, mutta kortit tosiaan harvinaisempia kuin lentokirjeet. Myyntihinta 67 euroa (limitti oli 50 euroa).

Postihistoriapuolella myytävänä oli tällä kertaa nihkeästi tavaraa, joitakin lehtikääreitä ja yksi tiedustelulomake. Yksi kohde oli myynnissä  ”paikallislehtikääre” otsikolla – tämä on tietysti M30 ajanjaksona ”harhaanjohtavaa markkinointia”, sillä lehtikääreet ovat yleisesti ottaen aina painotuotteita ja paikallispainotuotteita ei M30 käyttöaikana tunnettu lähetyslajina lainkaan.

144250Yllä: Lempäälästä 1945 Internointileiri 1:stä lähetetty kirje, leimaus ”Internointileiri 1”, 3½mk oliivi leijona single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kenttäpostin osastossa oli myytävänä yksi kiinnostava M30 kuori, Lempäälän internointileirin leimalla varustettu kuori 3½mk:n oliivilla merkillä varustetulla kotimaan kirjeellä. Nämä internointileirien leimoilla varustetut kuoret ovat ihan kivoja kohteita. Kohde myytiin hintaan 25,30 € lähtöhinta oli 15 €.

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

By

30. HTO huutokaupan luettelo oli tosiaan hyvin varusteltu M30 keräilijän kannalta, tässä kirjoituksessa käsittelen pelkästään myynnissä olleita postihistoriakohteita. Mukana oli mielestäni erittäin ”kovaakin kamaa” ja se mikä tuli muutaman kohteen osalta esiin oli, että ”tieto on valtaa”, nimittäin mielestäni koko huutokaupan kovimmat M30 postihistoriakohteet lähtivät limitillä uusille omistajilleen. Avaan tässä kirjoituksessa muutamia sellaisia postihistoria-asioita, jotka toivottavasti kiinnostavat muitakin kuin M30 lukijoita. En kuitenkaan kerro mitään ”uusia salaisuuksia”, sillä nämä asiat on jo aiemmin ja hyvin dokumentoitu mm. Hannu Kaupin toimesta ja / tai kohtein esitelty mm. Lahden näyttelyssä Esko Seitsosen ja Juhani Kerppolan kokoelmassa. Esittelen postihistoriakohteita ”läheltä kauas” ja ”wanhemmasta uudempaan”, olen pyrkinyt valitsemaan esiteltäviksi sellaisia kohteita, joissa on mielestäni jotakin jännittävää tai ne mielestäni ”edustavat” jotakin asiaa erinomaisesti. Kiitokset meklarille, että saan käyttää kohdekuvia.

Mielestäni mielenkiintoisia kotimaassa kulkeneita kohteita oli tällä kertaa myynnissä muutamia:

30_sh0142Yllä: Koiviston asemalle 19.7.1935 saapunut sähkösanoma, jolle kynämitätöity 2mk sininen merkki lunastuksen merkiksi. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk. Lennätinasemia toimi suurimmissa postitoimistoissa (lähinnä kaupungeissa) sekä rautatieasemien yhteydessä (VR:n lennätinkonttorit). Kun lennätinsanoma vastaanotettiin se lähetettiin eteenpäin vastaanottajalleen edullisinta kotimaan kirjetaksaa käyttäen, eli paikalliskirjeenä tai tavallisena kirjeenä. Tässä kohteessa eteenpäinlähetys on tapahtunut kirjeenä ja kirjetaksan merkiksi on mitätöity 2mk merkki, eikä lunastuksesta ole otettu ”normaalia” kaksinkertaista kirjemaksua. Olen huomannut näitä kohteita kokoelmissa mm. Kerppolan kokoelmassa LAPOEX-15 näyttelyssä ”erillisten maksujen” kohdalla, mielestäni kyseessä on kuitenkin ”tavallinen kirje” vaikka sisältö onkin ollut sähkösanoma. Tuomarit ilmeisesti pitävät näitä kohteita arvossa. Tällaisten sähkösanomien arvostus on myös näkynyt huutokauppahinnoissa. Lähtöhinta 15mk, myyntihinta 167mk. 30_sh006030_sh0140Yllä: Jyväskylästä 10.4.1940 Helsinkiin lähetetty postikortti, jota on itse asiassa käytetty tiedustelulomakkeen sijasta. M30 1,25mk keltainen single. Taksa: Postikortti (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Mielenkiintoinen kohde, jolla Posti- ja Lennätinhallituksen lyömä iso seliteleima. Kohdeselosteessa pohdittiin, josko kyseessä olisi evakkotavara. Limitti 10€, myyntihinta 17€. 30_sh0038Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 9.3.1943 Huukanmäkeen, vakuutettu 10000 mk:sta. M30 10mk Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuutus per 1000mk (1.1.1935 – 30.6.1945) 0,30mk = 10*0,30mk = 3,00mk, yhteensä 10,00mk. Tämä on mielestäni hyvä yksittäispostite 10mk Saimaa merkillä, jos näitä yrittää ”etsiä” niin kauan saa hakea. Myytiin pohjahinnalla 12€ – mielestäni edullinen. 30_sh0094Yllä: Pikapostikortti 5.12.1943 Helsingissä, M30 Olavinlinna 5mk, 1mk oranssi leijona ja 2mk keltainen ehiökortti. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk, pikalisä kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, yhteensä 8,00mk. Postikorttien lisäpalvelut kotimaassa ovat aika vaikeita ja kysymyksessä onkin mielestäni hyvä kohde. Limitti 15€, myyntihinta 30€.

30_su0135Yllä: Tampereelta 3.5.1945 Helsinkiin ehiöleikkeellä ja lisämerkillä lähetetty postikortti. M30 25p ruskea ja 1:75/1,25mk ehiöleike, yhteensä 2mk. Taksa: Postikortti (1.9.1942 – 30.6.1945) 2,00mk. Tällaiset ehiöleikkeiden käytöt ovat vähintäänkin epäilyttäviä mitä postisäännön tulkintaan tulee mutta niitä tunnetaan kyllä jonkin verran. Tässäkin Posti on antanut kortin mennä läpi. Limitti 10€, myyntihinta 18€. Hauskoja nämä minun mielestäni ovat, vaikkeivat ehkä sopivia vakavaan näyttelykokoelmaan.30_sb0031Yllä: Oulusta 4.3.1953 Nivalaan lähetetty kolmannen painoluokan painotuote, jolle kirjoitettu ”Arvoton näyte”. M30 5mk keltainen ja 15mk punainen, yhteensä 20mk. Taksa: Painotuote (201-300g) kotimaassa (1.1.1952 – 30.6.1956) 20,00mk. Limitti 10€, myyntihinta 18€.

Tavaranäytteen taksasta on tarjolla kahdenlaista tulkintaa: Esa Mattilan taksakirjan mukaan tavaranäytteen taksa yhdistettiin 1.12.1948 painotuotteeseen ja tämän tiedon mukaan kyseessä siis on painotuote. Petteri Hannulan kirjan mukaan (ilmeisesti) tavaranäyte jatkoi elämäänsä vielä vuonna 1953.

Pohjoismaihin, erityisesti rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin menneitä lähetyksiä usein aliarvioidaan sillä postinkulku toimi Ruotsiin keskeytyksettä koko M30 käyttöajan. Kuten olen jo aiemmin todennut (useammankin kerran) on Islanti Pohjoismaista vaikein kohdemaa ja sodan aikana Norja on myös vaikea. Tanskaan on postia mennyt aina paljon. Tällä kertaa oli myytävänä muutamia kiinnostavia Pohjoismaihin menneitä kohteita, joista muutama jopa mielestäni erittäin hyväkin kohde.

30_sh0100Yllä: Helsingistä 24.9.1942 Tukholmaan Ruotsiin lähetetty lentokirje. M30 4mk postitalo ja 50p vihreä leijonamerkki, yhteensä 4½mk. Sensuroitu. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, lentolisä (-20g) Pohjoismaihin (1.4.1928-30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 4,50mk. Yhden kuukauden taksa-aika. Kysymyksessä on erittäin lyhyt taksa-aika, joka tekee kohteesta huomattavasti paremman kuin miltä se saattaa lähtökohtaisesti: ”lentokirje Ruotsiin”, vaikuttaa. Limitti 20€, myyntihinta 39€. Mielestäni maltillinen hinta aika vaikeasta kohteesta.

30_sk0097Yllä: Postikortti Hangosta 25.8.1945 Skiveen Tanskaan. M30 3mk punainen leijona single. Tanskan sensuuri. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.7.1945 – 15.1.1946) 3,00mk. 6,5kk taksa-aika. On tunnettu tosiasia M30 keräilijöiden (ja muidenkin) keskuudessa, että 3mk punainen yksin postikortilla ulkomaille on käyttösarjan harvinaisin yksittäiskäyttö, vain yksi kohde tunnetaan. Tämän takia Tanskaan postikortilla mennyt single on hyvä kohde ja sitä voi käyttää 3mk punaisen singlekohteena kokoelmassakin. Postikortti on Lauri Peltosen lähettämä, mutta se ei vähennä sen arvoa, sillä ”olihan Peltosellakin oikeus lähettää postia”. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 85€. Huutelin vähän aikaa mukana, kunnes hinta tuli liian suolaiseksi minulle.

30_sh0087Yllä: Helsingistä 3.1.1948 Siglufsjöduriin Islantiin lähetetty painotuotekirje. M30 3mk harmaa single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1948 – 30.6.1948) 3,00mk. 6kk taksa-aika.

Kysymyksessä on vaikea yksittäispostite 3mk harmaalla leijonamerkillä. Vaikeaksi kohteen tekee oikeastaan kaksi asiaa, lyhyehkö taksa aika (6kk) sekä se, että taksa-aikaan ei kuulu Joulu, joka oli painotuotteiden yleisin lähetysaika (joulukortit). Tällaisia kohteita on lähiaikoina kuitenkin liikkunut silloin tällöin, mm. jonkin aikaa sitten Hellman huutokaupassa oli myytävänä vastaava Tsekkoslovakiaan lähetetty kohde, tuolloin limitti oli 400€. Kohde jäi myymättä. Tämä kohde on mielestäni vähintäänkin yhtä hyvä kuin tuo Tsekkoslovakiaan mennyt. Erityishuomiota tulee kiinnittää lähetysaikaan: 3mk painotuotteen taksa ulkomaille alkoi 1.1.1948, mutta taksalle tarkoitettu 3mk vihreä merkki ilmestyi ”vasta” 9.2.1948. Taksalle siis sopivat parin kuukauden ajan yksinään vain aiemmin julkaistut 3mk merkit. Limitti 12€, myyntihinta 90€. Oliko hinta hyvä? Se on kiinni siitä kuka asiaa pohtii, jos kokoelmasta löytyy vastaava kohde, ei ehkä olisi kannattanut, jos ei löydy oli tämä hyvä mahdollisuus saada hyvä kohde järkihintaan. [Korjaus 31.5.2015 – toinen myytävänä ollut kohde ei ollut mennyt Eestiin vaan Tsekkoslovakiaan]

30_sh0090Yllä: Uuraalta (nykyiseltä nimeltään Vysotsk) 14.12.1934 Moskovaan lähetetty kirje. M30 2½mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk. Siisti kohde ja hyvä kohdemaa. Neuvostoliittoon menneitä kohteita on aika vähän liikenteessä. Lähtöhinta 10€, myyntihinta 18€.

30_su0252Yllä: Helsingistä 18.8.1934 Greifswaldiin Saksaan lähetetty lentopainotuote. M30 10mk Single, saksalainen lentopostileimaus. Taksa: Painotuote (51-100g) ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 1,00mk,  AO-lähetyksen lentotaksa Eurooppaan jokaiselta 50 grammalta (1.4.1928 – 30.9.1942) 4,00mk = 2*4,00mk=8,00mk, yhteensä 10,00mk. Ylitaksa 1mk! Lentopainotuotteet ovat hyviä kohteita, toki eivät väärätaksaisina niin kovin hyviä. Myytiin pohjahinnalla 15€.

30_sh0102Yllä: Mielestäni ehkä koko huutokaupan kiinnostavin postihistoriakohde, Saksan kenttäpostissa 3.11.1941 lähetetty ja kulkenut kirje, suomalaisen SS-miehen lähettämä. SS-miesten posti kulki saksalaisessa kenttäpostissa ja sitten kuriirin tuomana Suomeen Insinööritoimisto Ratakseen. Rataksessa lisättiin kotimaan postitukseen tarvittava 2,75mk lila merkki 25.10.1941 ja lähetettiin edelleen kotimaiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kuriiripostilla kulkeneet M30 lähetykset ovat erittäin harvinaisia. Myytiin pohjahinnalla 50€.

30_su0137Yllä: SS-vapaaehtoiselle Saksaan (kenttäpostiin) Virenoja as. postipysäkiltä lähetetty kirje. M30 2,75mk violetti single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1946 – 30.9.1942) 2,75mk. Kirje on osoitettu Insinööritoimisto Ratakseen, jossa sille on leimattu Saksan kenttäpostileilma, pyöreä ”Feldpost – F”, jonka jälkeen se on jatkanut matkaansa, sensuroitu ja lähetetty Saksaan. Nämä ovat yleisempia kuin posti Saksasta Suomeen M30 merkein ja tunnetumpia. Tällaiset kuoret ovat haluttuja. Lähtöhinta 15€, myyntihinta 182€.

Helsinkiläinen Insinööritoimisto Ratas hoiti SS-vapaaehtoisten postia aina 27.5.1942 osoitteessa Temppelikatu 4B 3krs. Lisätietoja SS-kenttäpostissa mm. täältä.

30_su0132Yllä: Helsingistä 31.7.1942 Madridiin Helsinkiin lähetetty postikortti. Suomen ja Espanjan sensuuri, ehkä myös Saksan. Ruskea ”töhkä” kortin päällä saattaa olla kemialliseen sensuuriin, eli salakirjoituksen paljastamiseen käytetyn aineen jättämä jälki. Leimattu myös Correio Aereo, eli lentoposti leimalla Madridissa, kulkenut siis lentona ainakin jonkin osan matkaa. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942)  2,00mk. Espanja oli Sveitsin lisäksi yksi niitä harvoja maita, joihin postikortti sodan aikana meni läpi. Myytiin lähtöhintaan 15€.

30_sh0091Yllä: Helsingistä 18.7.1943 Unkariin lähetetty postikortti. M30 2mk keltainen single, sensuroitu. Taksa: Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliiton postikorttitaksa (1.10.1942 – 8.9.1944) 2,00mk. Unkari liittyi liittoon 1.12.1942 ja sopimuksen mukaisesti postikortti kulki kotimaan taksalla. Unkariin menneet lähetykset sodan aikana erikoistaksalla ovat harvinaisia. Pienestä nuhruisuudesta huolimatta kysymyksessä on erinomainen kohde. Lähtöhinta 20€, myyntihinta 34€. Mielestäni halpa hinta tästä vaikeasta kohteesta.

30_sn0095 30_sn0096Yllä: Kilosta 24.9.1944 Berniin Sveitsiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 2kpl 3½mk oliivi, yhteensä 7mk. Suomen ja Saksan sensuurit ja kemiallisen sensuurin jäljet. Ehkä junaleimaus ”153”. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk. Sarjassamme kohteita, jotka eivät näytä juuri miltään, mutta ovat kiinnostavia, nimittäin on syytä huomioida ajankohta taas hyvin tarkkaan – 24.9. 1944 postinkulku Suomesta Saksaan oli jo keskeytynyt ja välirauha solmittu 19.9.1944. Posti Sveitsiin kuitenkin yhä kulki, Saksan kautta!  Lähetys on ajalta, jolloin Sveitsi oli Ruotsin lisäksi lähes ainoita ulkomaita joihin posti ylipäätään kulki. Hyvä postihistoriallinen kohde ja vaikeampi toisen painoluokan lähetys. Limitti 20€, myyntihinta 22€. Mielestäni halvalla meni. 30_sh0104Yllä: Helsingistä 20.2.1945 Lontooseen Englantiin lähetetty lentokirje. M30 10mk Saimaa ja 2½mk punainen leijona, yhteensä 12½mk. Englannin sensuuri. Takaisinlähetetty ”retour”. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille  (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk, Lentolisä Englantiin (19.2.1945 – 27.2.1945) 4,00mk / 5g = 2*4,00mk = 8,00mk, yhteensä 12,50mk. Erittäin lyhyt taksa-aika 9pv, M30 käyttöajan lyhyimpiä taksoja. Lyhyin on ns. Zeppelin-taksa, jonka virallinen kesto oli vain yhden päivän. Lähtöhinta 30€, myyntihinta 72€.

30_su0054 Yllä: Helsingistä (Helsinki Avion) 7.33.1948 Bambergiin Saksaan lähetetty kirjattu lehtokirje. M30 30mk linja-auto single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk, lentolisä Eurooppaan per 5g (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 30,00mk. Sodan jälkeen Saksaan sai lähettää kirjattuja kirjeitä vasta alkaen 23.2.1948. Taksa-aika oli siis 4kk 1vko mittainen.

Tämän kohteen lisäksi oli myytävänä myös toinen ”varhainen” sodan jälkeinen Saksan mennyt pikana lähetetty kirje. Varhainen siksi, että kirje oli lähetetty vuonna 1948 kesäkuussa ja pikakirjeiden lähettäminen tuli tietyille vyöhykkeille mahdolliseksi vasta kesäkuussa 1948. Kirje oli kulkenut brittiläiselle vyöhykkeelle ja sensuroitu brittiläisten toimesta. Näitä tietoja postin avautumisesta Saksaan sain ongittua Esko Seitsosen kokoelmasta LAPOEX-15 näyttelyssä.

Kauemmaksi menneitäkin lähetyksiä oli myytävänä, esittelen tässä kolme.

 30_sh0141Yllä: Vaasasta 11.2.1946 Intiaan lähetetty kirje. M30 Saimaa single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 10,00mk. Vaikea kohdemaa. Myytiin limitillä 10€, joka mielestäni tämän kohteen hinta oli edullinen, sillä kohdemaa on haastava. Siitäkin huolimatta, että kuori ei ole aivan prima.

30_sh0062Yllä: Karachiin Pakistaniin 7.5.1951 Helsingistä lähetetty lentokirje. M30 35mk Olavinlinna single. Hyvä kohdemaa. Taksa: Kirje ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk, lentolisä per 5 grammaa vyöhyke 3 (1.12.1950 – 30.6.1953) 15,00mk, yhteensä 35,00mk. Limitti 12€, myytiin 33€. Vaikea kohdemaa toi hintaa. 

Asko Ivalo toimi ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1926 alkaen 40 vuoden ajan. Hän oli syntynyt 1901 ja kuoli 1968. Ivalo toimi diplomaattina ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Ivalo toimi diplomaattina Tallinnassa, Tukholmassa, Moskovassa, Bulgariassa, Jugoslaviassa, Pariisissa, Haagissa, Ankarassa, Teheranissa, Karachissa, Roomassa ja New Delhissä. Ivalon postia on verrattaen usein myynnissä huutokaupoissa.

30_su0147Yllä: Helsingistä 11.5.1949 Philadelphiaan USA:n lähetetty painotuotekirjekuori. M30 6mk oranssi single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.7.1948 – 31.10.1949) 6,00mk. Kuori on lähetetty ennen kuin 6mk vihreä ilmestyi. Limitti 20, myytiin 29e.

Tällä kertaa sorruin kurittamaan lompakkoani vähän liiankin kanssa, mutta kaikkia asioita ei keräilijän kannata oman ruokakuntansa kanssa täydellisesti jakaa, joten uskoisin tästäkin selvittävän! Jos pitää osoittaa kohde, jonka hinta oli mielestäni suhteellisen kallis, niin mieleeni tulee sähkösanoman edelleen lähetys kynämitätöidyllä 2mk mustansinisellä merkillä. Edullisia kohteita oli tällä kertaa mielestäni useita.