malli1930.fi

  • Etusivu
  • Blog
  • Hakemisto
  • In English

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

24 syyskuun, 2022 By Mikael Collan

Edellisessä kirjoituksessa TAVASTEX22 näyttelystä lähinnä fiilistelin näyttelyn meininkiä, mutta löytyineistä kohteista en kertonut mitään. Tässä on nyt tarkoitus esitellä muutama löytynyt kohde ja lisäksi keskustella kahdesta päättyneestä huutokaupasta ja niiden annista. Kuten aiemmassa jo kerroin, oli Hämeenlinnassa paikalla kauppiaita – Vesa Järvistö, Aarno Aspbäck Ruotsista, Merkki Albert, sekä Hämeen kerhojen yhteistiski. Myös Suomen Filateliapalvelu ja Posti sekä Ahvenaanmaan posti olivat esillä. Postiljonen näytti huutokauppakohteitaan. Jos joku jäi mainitsematta, niin se ei ole tarkoituksenmukaista.

Lentopainotuote 23.12.1953 Jerusalemiin, Israeliin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.3.1959) 10,00mk + painotuotteen lentolisä (per 10g) Israeliin (1.7.1953 – 30.9.1957) 10,00mk = 20,00mk. Parempi taksakohde.

Oman keräilyni kannalta ehkäpä paras kohde löytyi Hämeen kerhojen laatikoista, joista huomasin ilokseni 20mk sinisen M30 merkin yksittäispostitteena ja lentona lähetetyn painotuotepostikortin. Kortille oli taksaa käsittelevää tietoa kirjoitettu tutulla käsialalla, nimittäin kortti on kulkenut jo edesmenneen Jussi Kerppolan käsien kautta. Tästä innostuneena uskaltauduin ostamaan kortin, vaikka 50-luvun alun lentotaksat Lähi-Itään eivät mieleeni muistuuneetkaan. Kotona tehdyn tarkistuksen jälkeen pystyin toteamaan, että oikein on ja siitä tietysti olen tyytyväinen. Lentopainotuotteista on tässäkin blogissa kirjoitettu aiemminkin, nehän ovat yleensä vaikeampia kuin esimerkiksi lentopostikortit ja lentokirjeet – siksi tämäkin kohde, vieläpä yhdellä merkillä lähetettynä lämmittää sydäntä. Kun vielä esittelin lentopostikokoelmaa näyttelyssä oli tämä jonkinlainen mukava mansikka kakun päälle. Niin… ja Hämeen kerhojen tiskin hinnat eivät ole sieltä sekavimmasta päästä, kalleutensa suhteen.

Toinen kohde, jonka pääsin kotiuttamaan ei tullutkaan kauppiailta, vaan puoliksi vaihtona ja puoliksi rahalla keräilijäkolleegalta. Kyseessä on 1½mk M30 ehiökortin palautus- eli vastaus-osa Neuvostoliitosta vuodelta 1936. Punaiset ulkomaan vastaus-ehiökortit ovat kohtalaisen mukavia kohteita, vaikkeivat välttämättä super-harvinaisia. Olen huomannut, että niitä ei kuitenkaan liiku välttämättä kovin paljon, erityisesti ilman lisämerkkejä kulkeneina ne ovat hyvälaatuisina vaikeita löytää. Ei mikään kanuuna siis, mutta siisti käyttötarkoituksen mukainen käyttö oikeana taksa-aikana. Muistamme, että postikortin taksa oli juurikin 1½mk 1.12.1931 – 31.10.1936. Ehiökortteihin liittyen, M30 ehiökokoelmien paras esitys, Jussi Tuorin esittämä Kari Rahialan kokoelman pohjille perustuva kokoelma oli näytillä TAVASTEX-22 näyttelyssä ja sai hyvät pisteet.

1½mk punaisen vastaus-ehiökortin palautusosa Neuvostoliitosta Suomeen vuodelta 1936. Hyvä esimerkki tarvekäytöstä tälle ehiölle.

Kolmas kohde, joka löytyi erään kauppiaan laatikosta on kirjattu lentokirje, joka oli lähetetty kahdella 4mk postitalo merkillä. Vaikka leimat eivät luksus-laatua olleetkaan, päädyin ostamaan kohteen, koska se oli siistin näköinen kokonaisuus vaikka lähempi tarkastelu osoittaakin, että hieman kuori on ”sottaisen näköinen”. Ehkäpä innostuin juuri 4mk merkkien käytöstä. On itse asiassa mielenkiintoista yrittää jälkikäteen ymmärtää miksi on ostanut jotain – pohdiskelu on jonkinlainen matka omaan psyykkeeseen… Tämä on kuitenkin lapsille sallittu blogi, joten ei mennä asiassa tämän syvemmälle. Knoppina vuonna 1938 valmistuneesta pääpostitalosta muistamme, että se on ensimmäinen rakennus Suomessa, jonka katolla on helikopterikenttä. Mitä tällä tiedolla teemme… aika näyttää. Todennäköisesti emme mitään, mutta en ole myöskään keksinyt mitään käytännön käyttöä sille, että osaan piin desimaaleja useampia ulkoa.

Kirjattu lentokirje Kotkasta 11.5.1939 Saksaan. Kaksi 4mk Postitalo-merkkiä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk + kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 30.9.1942) 2,50mk + kirjeen lentolisä (per 20g) Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk = 8,00mk. Taksa on oikein.

Neljäs kohde, jonka nostan esiin ja jonka nostin euron laatikosta on 1.10.1942 päivämääräisellä Helsinki AVION leimalla leimattu 3½ / 2:75mk violetti leijonamerkki. Kuorelle on kirjoitettu postilaatikko-osoite Ruotsissa ja kyse on olevinaan painotuotteesta. Homma haisee monellakin tapaa. Hajun lähde valkenee nopeimmin, kun tarkistetaan merkin ensipäivä, joka on 1.2.1943. Eli on täysin mahdotonta, että kohde olisi voinut tulla leimatuksi 1.10.1942, neljä kuukautta ennen merkin ilmestymistä. Mikäli kyseessä ei ole jonkinlainen aikakoneella suoritettu matka, on kyseessä filunki, eli huijaus, eli puhallus. Tai ainakin sen yritys ja tässä tapauksessa ”keräilijän vahingoksi”. Kohdetta myynyt kauppias oli ilmeisesti tiennyt asian, koska kyseiseen kohteeseen oli kirjoitettu ”ei FDC” sen merkiksi, ettei kukaan kovaonninen sitä sellaiseksi tai jonkinlaiseksi ”aikaiseksi” leimaukseksi menisi luulemaan… kaikenlaistahan väitetään ja sattuu. Euron laatikossa keksintö oli oikeassa paikassa. Toki tällaiset pitää leimata huijauksiksi ja näin aion tehdä. Eli tämä (kin) kohde saa ”stempel falsch” leimauksen. Pyydän painamaan mieleen tämän asian, eli sen, että Helsinki AVION leimalla on tehty jälkileimauksia M30 kohteista. Näin ollen kannattaa olla varovainen niiden kanssa ja pohtia onko asia sitä miltä se näyttää.

Huijaus-leimaus, eli latinaksi: Filunkis Avionis Helsinkiensis

Mitä muuta hajunlähdettä tässä sitten oli? Noh… taksa-hoksaajat näkevät heti päältä, että teksti ”tryksak” viittaa painotuotteeseen, jonka taksa vuonna 1942 muka-muka leimauksen aikaan oli ulkomaille 1mk per 50g – itse asiassa 1.10.1942 oli painotuotteen tämän taksan ensimmäinen käyttöpäivä. Painotuotteen lentolisä Pohjoismaihin oli 2,00mk (per 20g) myöskin alkaen 1.10.1942. Eli kohde olisi väärätaksainen vaikka se olisi muuten aito. Eli kaksinkertaisesti metsään. Ikävä kyllä filateliassa ja postihistoriassa kaksi miinusta ei tee plussaa. Kaiken kaikkiaan M30 ostokset olivat kohtalaisen pienimuotoisia, mutta tämä on edessä kaikilla, joilla keräily pääsee siihen pisteeseen, että kokoelma on pitkällä. Ehkäpä juuri siksi minäkin päätin näyttää myös lentopostia, koska samalla M30 materiaalilla, jota olen kerännyt sain siihen hyvän rungon luotua – toki kokoelmassa on mukana myös M17 ja M54 kohteita, jotka rehellisesti sanottuna olivat minulle haasteellisia kerätä nopeasti, mutta uutta haastetta tuli silti muutenkin – ajattelu piti laittaa uuteen asentoon ja se on aina terveellistä ja tervetullutta. Muutenkin kuin posthistoriaan liittyen.

Viimepäivinä päättyi kaksi huutokauppaa. Näistä ensimmäisenä Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa nro. 26. Tällä kertaa M30 osalta tavaraa oli erikseen kahdessa osastossa filatelia ja postihistoria erikseen. Filateliaosastossa myytävää oli vähän yli 20 kohdetta ja postilähetystpuolella kymmenkunta. Mukana oli muutama kiinnostava kohde – tällä kertaa filateliapuolen tarjonta oli kiinnostavampaa… tai kun tilanne oli se, että postihistoriapuolella ei erikoisempaa ollut, niin filateliapuolella oli jotain. Kiinnostavin kohde huutokaupassa oli 10mk Saimaa merkin erikoinen reijitys, joka ilmeisesti oli ”kolminkertainen osuma”. Jotain siis lienee mennyt pahasti pieleen ja on syntynyt erikoisuus. Tämä herätti 61 euron edestä kiinnostusta. En pidä hintaa järjettömänä, sillä ei tällaisia outouksia joka päivä tule vastaan. Mahtuu epäilemättä hiukan vaativampaankin M30 kokoelmaan ja erityisesti suojareijitekokoelmaan. Erikoinen hinnannousu koettiin 40mk puunhakkaajamerkin Ekenäs 1952 leimatun loistoleimaisen merkin osalta. Sen hinta kipusi aina 56 euroon saakka. Tämä oli mielestäni kallis hinta.

kolminkertainen reijitys
15.2.1940 Englantiin
PC66 sensuurilipuke tyyppiä D, kuvat JPF huutokaupoista

Postihistoria-puolelta nostan vain yhden kohteen, 1940 helmikuussa Englantiin lähetetyn kirjeen, joka oli sensuroitu Englannissa, sensorin numero oli 1989 ja käytetty liuska oli mallia PC66. Englantilaisilla oli muutamia sensuuriliuskamalleja käytössä, ja tämä PC66 on aika yleinen. Lipukkeen painojälkeä tunnetaan neljää päätyyppiä ja muutamia päätyyppien alatyyppejä. Sensuurileimojen ja lipukkeiden / liuskojen tutkimus ja keräily on oma erikoisharrastuksensa postihistorian alalla. Englantilaista sensuuria kerätään tietysti erityisesti Englannissa, mutta se koskettaa lähes kaikkea Euroopasta sodan aikana Yhdysvaltoihin lähetettyä postia ja suurta osaa muuallekin lähetettyä postia ja on näin ollen kiinnostava keräilyn osa-alue. Sensuurimerkinnät auttavat myös usein ymmärtämään postin kulkureittejä. Vuonna 1940 helmikuussa Saksa ei ollut vielä miehittänyt Tanskaa ja Norjaa, joten tämä kirje on kulkenut Ruotsin tai Norjan sataman kautta Englantiin. Muuta M30 kiinnostavaa oli myytävänä lentopostin joukossa, muttei mitään maata järisyttävää.

HTO:n 59. huutokauppa päättyi päivää JPF:n huutokaupan jälkeen. Filateliapuolella oli myytävänä noin parinkymmenen kohteen joukossa pääasiallisesti loistoja. Näistä 2mk sinisen merkin loisto nousi aina lähes 64 euroon saakka, mikä oli aikamoisen kova hinta. Paikallisen mopomiitin pojatkin olisivat moisesta keulimisesta ylpeitä. Muutakin keulimista ilmeni, nimittäin 20p merkkien kymmenen-ryhmä numeropalalla lähetetty kotimaan kirje, joka oli leimattu Ikkala rivileimalla nousi lähes 250 euroon. Tämä oli sensaatiomainen nousu, sillä mitään järkiperustetta en sille löydä. Lieneekö Ikkala-leima jonkinlainen yksisarvinen? Itse kuorella ei ollut mitään erityistä. Toinen rakettimainen nousu nähtiin Saksaan sopimustaksan ensimmäisen taksa-ajan aikaiselta lentokuorelta, 25€ limitistä aina 170 euroon saakka. Näitä 5kk taksaisia kohteita tunnetaan aika monta ja niitä on saanut edullisemmin hankittua jo pitkään. Ainoa mikä olisi voinut selittää asiaa oli se, että kuorella käytetyt 25p ja 50p merkit olisivat olleet vihkosta. Kuvan perusteella asiaa ei voinut päätellä, mutta ensimmäinen fiilikseni tämän teorian suhteen oli se, todennäköisyydet eivät ole tämän asian puolella… Mukavaa tässä asiassa on se, että ainakin jollakin oli rahaa ja nyt jollakin toisella.

Sopimustaksan mukainen lentokirje Saksaan, kuva HTO
170€ myyntihinta oli yllätys.

Samaan aikaan kun Saksaan 1942 lähetetty ensimmäisen painoluokan lentokuori lähti laukalle, ei kymmenenen painoluokan lentokuori päässyt edes maasta irti. Vuonna 1936 syyskuussa Saksaan lähetetty kuori, jolla taksa oli kasattu kolmella 10mk Saimaa merkillä ja kahdella 3mk tummanoliivilla M30 merkillä oli pistetty myyntiin 10€ limitillä. Kuoren päälle oli laitettu paino 196g, joka on kunnioitettava paino lentopostikirjeelle. Hämmästyttävää oli nähdä, että kuori ei mennyt normaalin huutokaupan aikana kaupaksi, vaan teki kauppansa vasta jälkimyynnissä pohjahinnallaan. Korkeamman painoluokan kirjeet ovat _aina_ vaikeampia kuin samoina aikoina lähetetyt ensimmäisen painoluokan kirjeet ja lentona korkeammat painoluokat ovat aina vaikeampia, koska lähetyksen hinta tyypillisesti nousee vikkelästi, kun paino lisääntyy. Näin oli myös tämän kohteen osalta, jossa 196g painoa tarkoitti 10 kertaa 20g lentolisämaksua, joka tuohon aikaan oli 2mk per 20g. Kirjeen taksa 200g kirjeelle oli 16mk. Näin ollen lentolisän osuus oli kokonaisuudesta enemmän kuin kirjeen osuus. Ehkäpä kirjeen suuri koko teki siitä vähemmän haluttavan, mutta kaksisataa grammaa painavaa kirjettä harvemmin pystyy pieneen kuoreen edes tekemään.

Lentokirje Saksaan 1936 syyskuussa. Taksa 36mk. Kuva HTO.

Kahdella 1mk rullamerkillä Unkariin lähetetty kirje myytiin 50 euron pohjallaan. Tämä ei ollut erityisen kallis hinta, sillä paremmat rullamerkkien käytöt ovat vaikeita ja kaikki ulkomaille menneet rullamerkkilähetykset ovat hyviä. Pikalentokuori Saksaan vuodelta 1940 myytiin vähän yli 15 eurolla ja lentopostikortti Portugaliin yksin 12mk sinisellä merkillä nousi yli 45 euron. Kaikenlaista siis oli myytävänä, parempaakin. Hinnat asettuivat tällä kerralla tavalla, jota en osannut odottaa enkä ymmärtää. Toki preferenssit vaihtelevat keräilijästä toiseen.

Huutokauppasyksy on selvästi alkanut ja tapahtumiakin on tiedossa. Forssassa on kun vaihteessa näyttely ja 90-vuotisjuhla… aktiviteetteja riittää. Huhut filatelian kuolemasta ovat raskaasti liioiteltuja.

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 10mk Saimaa, 20mk sininen, 4mk postitalo, ehiö, erikoistaksa, HTO, lentokirje, lentopainotuote, PC66, sensuuri

M30 20mk sininen leijona

16 heinäkuun, 2014 By Mikael Collan

20sin0005Yllä: Kirje Turusta 20.4.1951 Gooleen Englantiin. 20mk sininen single, käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Sinisiä, ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettuja leijonamerkkejä käsittelevä artikkelisarja on edennyt jo toiseksi viimeiseen merkkiin, 20mk siniseen. 20mk sininen merkki oli toinen 50-luvulla julkaistuista sinisistä M30 leijonamerkeistä ja se julkaistiin 9.1.1950. Merkkiä painettiin yhteensä 74 miljoonaa kappaletta kymmenessä tilauserässä vuoden 1949 lopusta (9-1949) aina vuoden 1953 loppuun (11-1953); numerokuusilot ovat LaPe*:ssa korkealle arvostettuja; luettelohinnat pyörivät viiden kympin kummallakin puolella. Käsikirjan* neljäs osa paljastaa tilauseräkohtaiset painosmäärät ja niistä selviää mm. seuraavaa: tilauserä 879 (9-1950) on suurin, 15,0 miljoonan kappaleen painos, viimeiset tilauserät 972 (6-1953) ja 990 (11-1953) ovat pienimmät ja kooltaan 2,0 miljoonaa kappaletta kumpikin.

 sin20mk_isoYllä: 20mk sinisen leijonamerkin kaikkien tilauserien numeropalat. Kaikkien kymmenen numerokuusilon luettelohinta yhteensä olisi hulppeat n. 500€ – jokainen voi miettiä onko se realistinen (osto)hinta.

On huomattava, että osa viimeistä tilauserää 990 (11-1953) painettiin eri paperille kuin muut tilauserät, nimittäin yhdeksän ensimmäistä tilauserää painettiin kokonaan valkealle sellupaperille (VSP) ja viimeistä myös harmaalle sellupaperille  (HSP). Tämä harmaa sellupaperi on samaa, jota käytettiin mm. 300mk lentokone merkin toisessa painoserässä. Nyt siis silmät auki ja etsiskelemään harmaalle sellupaperille painettuja 20mk sinisen merkin lähetyksiä. Niitä pitäisi olla löydettävissä lähetyksistä, jotka on lähetetty vuoden 1954 aikana ja sen jälkeen. Mitään sen suurempaa draamaa tähän asiaan ei liity, mutta mikäli haluaa kerätä paperierotkin kokoelmaansa olisi hyvä olla näytillä myös harmaalle sellupaperille painettu merkki.

20mkloYllä: Kolme vähän parempileimaista merkkiä – loistoja: ”Oulu 17.1.1952”, ”Alavus kk. 20.8.1950” ja ”Lahti 21.9.1951”. Olisi tietysti kivanpaa, jos päivämäärät olisivat lähempänä ilmestymispäivää, mutta ei näistäkään voi itkua tuhertaa.20mklo0001Yllä: Leikkeitä joilla maalaiskirjeenkantajien numeroleimoja; näitä on kiva käyttää kokoelmassa tuomassa ”lisäväriä” – oma osaamiseni koskien maalaiskirjeenkantajien leimoja on erittäin puutteellinen.

Tunnettuja erikoisuuksia ovat ainakin rosohammaste (RH), tarttuma (TA) ja ohuelle paperille (Px) painettuja merkkejä tunnetaan, ilmeisesti myös paksua paperia. Eri asteisia huonoja keskityksiä olen nähnyt, en kuitenkaan mitään valtavia siirtymiä – toisaalta en ole tämän merkin massaa käynyt koskaan suuria määriä läpi. Myös merkin päälle osuneita reunavesileimoja tunnetaan, myös kokonaisia reunavesileiman kirjaimia on merkille sattunut. Kauppi* kertoo myös laskoksista ja kaksoishammasteista. Jopa sokkohampaan hän on havainnut.

20mklo0002Yllä: Rosohampainen loistoleimainen merkki, Pori 28.10.1951.20mklo0003 Yllä: Ohuelle paperille (Px) painettu pari – huomataan, että paperin ohuuden tähden kuvapuoli ”paistaa läpi” – mittaus osoitti paksuudeksi 0,058mm.

Merkin (kuten muidenkin sinisten leijonamerkkien) käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kirjetaksan merkkinä. Ulkomaan kirjetaksa kuitenkin muuttui 20 markaksi jo 1.11.1949 ja jatkui aina 31.12.1951 saakka, eli taksa oli voimassa 2 vuotta 2 kuukautta; käyttötarkoituksen mukaiseksi ja filateelisesti merkityksellisimmäksi käyttöajaksi voidaan siis hyvin perustein lukea aika aina 31.12.1951 asti. Tuona aikana myös Pohjoismaihin lähetettävän (-20g) kirjeen sekä kotimaan (-20g) kirjeen taksa ehti olla puolitoista vuotta 1.7.1950 – 31.12.1951 20mk. Ulkomaille, Pohjoismaihin ja kotimaahan oli siis puolentoista vuoden ajan sama kirjetaksa! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että PLH tarkoitti 20mk sinisen merkin käyttötarkoituksen ”venyvän” myös näille taksoille – sama ilmiöhän toteutui jo 15mk sinisenkin osalta. Ilmestyessään merkki sopi yksin myös ulkomaan asiakirjalähetyksen ja saantitodistuksen maksuksi.

20sin0011Yllä: Kirje Jyväskylästä 17.12.1951 Saksaan Heidelbergiin, josta edelleen lähetetty Schönbergiin. 1951 TUB joulumerkki. 20mk sininen single, käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Lentoposti oli jo 50-luvulle tultaessa yleistynyt huomattavasti ja näin ollen ulkomaan kirjeistä suuri osa kulki lentopostina, tästä oli se, ehkäpä vähän mielenkiintoinenkin vaikutus, että tuon ajan ulkomaan lähetysten joukosta on singlejä vaikeampaa löytää kuin lentolisämaksulla varustettuja kuoria .

20sinYllä: Lentokirje Turusta 8.9.1951 Buenos Airesiin Argentinaan, 2kpl 20mk sininen ja Tammerkosken silta 50mk, yhteensä 90mk.  Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä 35mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 11 70,00mk, yhteensä 90,00mk.
20sin0001
Yllä: Lentokirje Viljakkalasta 18.12.1951 Windsoriin Ontarioon Kanadaan, 2kpl 20mk sininen ja 10mk ruskehtavan lila, yhteensä 50mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 30,00mk, yhteensä 50mk.

20sin0008Yllä: Lentokirje Parkanosta 2.10.1951 Turkkiin, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä vyöhyke 2 2*10mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953  20,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin0003Yllä: Lentokirje Helsingistä 1.11.1950 Laudaan Saksaan, 20mk sininen ja 12mk sininen, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 32,00mk.

20sin_20001Yllä: Lentokirje Helsingistä 11.9.1951 Lontooseen Englantiin, 20mk sininen, 5mk keltainen ja 1mk vihreä, yhteensä 26mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 2*3,00mk=6,00mk, yhteensä 26,00mk.

20mksin_bigYllä: Isokokoinen neljännen painoluokan kirjattu pikalentokirje Helsingistä (Helsinki Avion) 28.2.1951 Lontooseen Englantiin. 2kpl 20mk sininen, 100mk Helsinki ja 3mk vihreä, yhteensä 143mk. Ristattu brittiläiseen tyyliin sinisellä kosmoskynällä kirjauksen merkiksi. Päällä lukee 70g. Taksa: Kirje (61-80g) ulkomaille  1.11.1949 – 31.12.1951 56,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, pikalisä ulkomaille 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 14*42,00mk=6,00mk, yhteensä 143,00mk.

Yksittäiskäyttöjä Pohjoismaihin ja kotimaassa aikaväliltä 1.7.1950 – 31.12.1951 löytyy helposti, olihan taksa-aika niin pitkä. Pohjoismaihin menneissä lähetyksissä on aina selkeä ”arvojärjestys” jossa Islanti on paras kohdemaa, sitten tulee Norja, Tanska ja Ruotsi. Postiyhteys Ruotsiin on ollut keskeytymätön koko M30 käyttöajan, kuitenkin siten, että vuonna 1946 lentokiellon aikana vain muutama koelennolla lentänyt lentopostilähetys on lentona kulkenut – tuolloinkin posti kulki luonnollisesti laivalla ja pohjoisessa Haaparannan kautta.

20sin0013Yllä: Kirje Helsingistä 4.7.1951Osloon Norjaan, Norjan lähetystöstä lähetetty. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

20sin0010Yllä: Kirje Helsingistä 19.10.1951 Kööpenhaminaan Tanskaan. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

20sin0017Yllä: Kirje Pihlavasta (vai Pihlavalta?) 18.12.1951 Eskilstunaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

20sin_2Yllä: Lentokirje Pihlavasta 21.5.1951 Tukholmaan Ruotsiin, josta edelleen lähetetty Luleån. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismaihin 2,00mk/20g 1.10.1942 – 30.9.1957 eli 2,00mk, yhteensä 22,00mk.

20sin0020Yllä: Kirje kotimaassa Leppäkoskelta 11.1.1951 Lappeenrantaan, 1950 vuoden joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.20sin0024Yllä: Kirjattu kirje Runnista Helsinkiin, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin0009Yllä: Kalliosuon vankilassa tarkistettu Turusta 13.4.1951 lähetetty kirjattu kirje, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin0012Yllä: Pikakirje kotimaassa 25.3.1950 Helsingistä Turkuun, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, pikalisä kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin_20002Yllä: Pikakirje Turusta 17.1.1951 Helsinkiin, 2kpl 20mk sininen ja 5mk keltainen yhteensä 45mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, pikalisä kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 45,00mk.

20sin0018Yllä: Lunastettu Loviisasta 4.5.1951 Karjaalle lähetetty kirje; lunastuksena mitätöity 2kpl 20mk sinistä merkkiä 7.5.1951 Karjaalla, yhteensä 40mk. Taksa: Lunastus 2x puuttuvan postimaksun määrä,  yhteensä 40mk; Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk x 2, yhteensä 40,00mk. Tässä tapauksessa kuitenkin tulee huomata  Postisäännön (1944) ja siihen tehdyn muutoksen (1947) mukaisesti se, että on tullut myös kerätä ”Postin kuljetettavaksi postimaksutta jätetyistä tavallisista kirjeistä, tavallisista postikorteista tai tavallisista kortin muosoisista painotuotteista kuljetusmaksun lisäksi 1 markan lisämaksu kultakin lähetykseltä”. Ilmeisesti tuo yhden markan lisämaksu on ollut sellainen jota ei ole mitätöity postimerkillä kuorelle.

Muitakin, kuin ulkomaan, Pohjoismaiden ja kotimaan kirjekäyttöjä filateelisesti tärkeimmän ajanjakson sisältä löytyy.

20mksinYllä: Vapaakirjeen saantitodistusmaksu lähetettäessä Tamperelta 27.11.1951 Urjalaan, 20mk sininen single. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. Näitä verovirastojen lähettämiä saantitodistuskirjeitä liikkuu jonkin verran.

20mk_sin 20mk_sin0001Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 27.6.1951 Turkuun, vakuutusmäärä 45000mk. 7kpl 20mk sininen, yhteensä 140mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen (1.7.50 – 31.12.1951) 20,00mk, vakuuttaminen (2,00mk jokaiselta 1000mk:lta) 1.7.1950 – 31.12.1962 45*2=90,00mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.7.1950 – 31.12.1962 15,00mk, yhteensä 145mk. Alitaksa!

20sin0015Yllä: Kotimaan asiakirjalähetys Helsingistä 20.10.1950 Karjaalle. Taksa: Asiakirja (-300g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

20sin0021Yllä: 8. painoluokan paketti Seinäjoelta 20.11.1951 Nummelle, 4kpl 20mk sininen, yhteensä 80mk. Taksa: Paketti (9-10kg) kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 80,00mk.

20sin0014Yllä: Lentopostikortti Lohjalta ?.6.1951 Bussumiin Hollantiin, josta edelleen lähetetty Menlóniin Ranskaan. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 15,00mk. Ylitaksa!

Filateelisesti merkittävimmän käyttöajan jälkeen merkkiä saattoi käyttää muutamille myöhemmille taksoille singlenä, mm. ulkomaan postikortille. Luonnollisesti merkki oli kelpoinen postitukseen M30 merkkien käyttöajan loppuun saakka 31.12.1962 asti. On huomioitavaa, että vasta noin vuoden 1954 alusta lähtien on löydettävissä harmaan sellupaperin (HSP) merkkejä, joten tämän takia myös filateelisen tarkoituksen mukaisen käyttöajan jälkeen olevien lähetysten kohdalla voi löytyä mielenkiintoista.

20sin0022Yllä: Painotuote postiennakolla Helsingistä 31.1.1952 Nummelle, 20mk sininen tupla. Taksa: Painotuote (101-200g) 1.1.1952 – 30.6.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin0016Yllä: Kirje Helsingistä 1.2.1952 New Yorkiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin, 20mk sininen tupla.  Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.1.1956 25,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 15,00mk, yhteensä 40,00mk. Taksan ensimmäinen päivä!

20sin0002Yllä: Lentokirje 23.3.1952 Windsoriin Ontarioon Kanadaan, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.1.1956 25,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 15,00mk, yhteensä 40,00mk.

20sin0004Yllä: Jälkitaksoitus Kalkkinen 23.11.1952 (lähetetty Kalkkisten postitioimistoon Helsinki-Töölön postitoimistosta 22.11.1952), 20mk sininen single.

virkakirje0006 virkakirje0007Yllä: Ulkomaan paketin tullaus, leimattu 9.12.1952 Hillo;  paketti todettu tullivapaaksi. 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Tullausmaksu paketista 1.1.1952 – 31.5.1956 40,00mk

paik_kirj0011Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1953 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

20sin0019Yllä: Lentokirje Helsingistä 18.6.1953 Wieniin Itävaltaan, 20mk sininen tupla. Liittoutuneitten sensuuri ”Allierte Zensurstelle” – eli sensuurin avaama Itävallassa, vielä vuonna 1953. Erilaisia ilmeisesti painomerkintöjä kuorella, lopulta 20(g) lyöty leimaisimella. Taksa: Kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaitten ulkopuolelle 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (3,00mk/5g) 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 37,00mk. Ylitaksa 3mk. Näitä Itävaltaan menneitä sensuroituja lähetyksiä on erilaisilla sensuurileimoilla, on liittoutuneitten sensuureja, venäläisten sensuuria ja Itävallan omaa sensuuria. Hintataso näissä on viiden ja viidentoista euron välillä.

20mksin0001Yllä: Toisen painoluokan kirje Kyröstä 3.12.1953 Porvooseen, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.1.1952 – 1.5.1956 40,00mk. Harmaa sellupaperi (HSP) 20sin0006 Yllä: Lemiltä 5.12.1956 Voikkaalle lähetetty postikortti, numeroleima 1799 sinisellä musteella, 20mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.6.1956 – 31.12.1962 20,00mk. Kohtalaisen hyvä ”myöhäinen” käyttö. Harmaa sellupaperi (HSP).

Jälleen kerran tarkkaavainen lukija on tehnyt havainnon – ulkomaan taksan muuttumisen ja 20mk sinisen merkin ilmestymisen väliin jää aukko, tällä kertaa tuon aukon pituus on 69 päivää ja relevantti aikaväli on siis 1.11.1949 – 8.1.1950. Tuona aikana ulkomaan kirjeet täytyi maksaa käyttämällä muita merkkejä tai kombinaatioita; tärkein käyttö tämän ”aukon” ajalle on  20mk postitalo-merkin käyttö yksin ulkomaan kirjeellä. Kiinnostavin käyttö tähän aikaväliin M30 merkeillä on 20mk postitalo singlenä.

20mk_gapYllä: Helsingistä 30.11.1949 Zaandamiin Hollantiin lähetetty lentokirje, jolla M30 20mk postitalo ja 3mk harmaa leijona, yhteensä 23mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa jokaiselta 5g:lta 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 23,00mk. Lähetetty siis tuon 69 päivän aukon aikana. (Lisätty 2.9.2014)

15mk_sin0018Yllä: 9.1.1950 eli 20mk sinisen merkin ilmestymispäivänä Gölbyssä leimattu Filchburgiin Massachusetsiin Yhdysvaltoihin lähetetty kirje. Gölby sijaitsee Ahvenanmaalla ja on erittäin todennäköistä, että 20mk sinisen merkin ilmestymispäivänä ei sinne ollut näitä merkkejä vielä toimitettu lainkaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1949, 20mk sininen, harmaa sellupaperi

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

kirjausmaksuYllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

R_vap_kirj_2mk_karmYllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

vapaakirjeYllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

50mk_vap_kirjaYllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

kuvioleimaYllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

syst0017Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

vap_pak_PEYllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

kuvioleima0002

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

virkakirjeYllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

saamistod0001Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua.  Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945  3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

saantitodistusmaksu saantitodistusmaksu0001Yllä:  Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua.  Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946  8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

saamistodYllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951  20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

 * Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

vapaakV vapaakV0001Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)

Kategoriassa: Blog Avainsanoilla: 1½mk harmaa pari, 20mk sininen, 2mk karmiini, 2mk violetti, 3½mk sininen, kirjaaminen, postiennakko, postirahavapaus, saamistodistus, vapaakirje

M30 Blog

HTO Huutokauppa 70.

Tampereen kerhon kokous, Forssan keräilytapahtuma, Turun Kevät ja JFP:n huutokauppa

Tamcollect 2025

Merkki-Albertin huutokauppa, huhtikuu 2025

Kevään 2025 Hellman

Hannu Kauppi 1946-2025

Kevät etenee, keräily jatkuu

2025 ensimmäiset huutokaupat

Merkki-Albertin ja HTO huutokaupat

Postimerkkimessut, SF ja Forssan tapahtuma

HAFNIA 2024 – Kööpenhamina

Hellman 133.

HTO – JFP – SP

Syyskausi 2024 alkaa – Tanskan postimuseo

Etelän hedelmät

Forssan kerhon kesätapahtuma

JOEX24, Turun Kevät, Tampereen kerho, Upseerifilatelistit, JFP ja Liittokokous

Kirivaihde silmään

Alkuvuoden huutokauppakimara

Uusi merkkeilyvuosi 2024

Joulu tulee!

Postimerkkimessut, Merkki Albertin HK ja Forssan tapahtuma

Hellmanin syyshuutokauppa 2023

Syksy käynnistyi – JFP, HTO & SF

Kesä meni – filateliasyksy alkaa & terveisiä maailmalta

HTO 62 ja Forssan kerhon kesäpäivä Tammelassa

Kerhovierailut, Liittokokous ja SP-Lehden HK 112

Turun Kevät 2023

Forssan pääsiäisen tapahtuma

Merkki-Albertin 65

RiiHeX käteenjääneet ja visiitti Tampereelle

RiiHEx2023 – kansallinen näyttely

JFP, Hellman ja Riihex etkot

Kevään huutokauppoja ja postimerkin päivä

SP-Lehti ja Lahden kerhon huutokauppa

SP-Lehden suurhuutokauppa

Edellisen viimeiset ja uuden ensimmäiset

Vierailu Riihimäellä, huutokaupat ja modernin filatelian kohde

Kiireinen syyskausi

Vierailu HFF:ssa ja Hellman

Forssan kerhonäyttely ja 90-vuotisjuhla

TAVASTEX-22 (Osa 2) ja huutokaupoista

TAVASTEX-22

Hämeenlinnaa odotellessa

Syyskausi alkaa

Postia Ukrainaan ja Ukrainasta

Forssan kerhon kesätapahtuma

SP-Lehden HK 107 ja Liittokokous 2022

Huutokortti 28.

2022 Pääsiäinen Forssassa

Turun Kevät 2022

Huutokauppoja huutokauppoja!

Kairon postikongressi 1934

Hyvinkään kerhoilta

Huutokauppoja!

Vuoden 2021 viimeinen ja 2022 ensimmäinen HK

SF, HML ja HTO

SF 100 vuotta + marraskuun HK:t

Vierailu Jyväskylän kerhossa ja Merkki Albert 62.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

124. Hellman on-line

Syksy 2021: JFP, SP ja Postiljonen

Kylmän syksyn satoa

SAVOFILA 2021, M30 ehiökokoelma

SAVOFILA 2021, tapahtuma

SAVPEX 2021

Forssa, Lahti ja Helsinki ”kimara”

HTO 54. – Ei ihmetekoja

SP-Lehti ja Järvenpää toukokuussa

Lentopostia M30 keräilijän silmin

Merkki Albertin 61. HK

Hellman 120. ja live on-line järjestelmä

Järvenpään FP 20 ja HTO 53

Sinetti 144, SP-Lehti 50. ja kiinnostavaa lentopostia

Iso LaPe 2021 luettelo

Huutokortti ja SF juhla-HK

Kolmijalkainen jellona

Joulukuun HTO

Merkki Albertin 60.

Etelä-Amerikan lentotaksoista 1939-1941

119. Hellman – huutokauppa koronan varjossa

Syyskuun lopun huutokauppakvartetti

Huutokauppasyksy 2020 jatkuu

Alkusyksyn satoa

SFEX-2020 näyttely

Matkailu avartaa ja kesä kuivattaa

Tampereen Kerhoillan esitys

Suomen Filateliapalvelun 118. HK

HTO 50

M30 tietoisku on-line

Merkki-Albertin 59. huutokauppa

M30 fantasiafilateliaa

Hellman 117 Naantalissa

SP-Lehden 46. HK

HTO 49 – Kovia nousuja, mielenkiintoisia kohteita

Postimerkin päivä 2020

Lentoposti kiinnostaa

SP-Lehden ja Sinettipostin huutokaupat ja pikkuisen muutakin

2020-luvun ensimmäiset huutokaupat ja ennustukset

Vaasan Kerhon ja Abophilin huutokaupat

Oulun HK ja Marraskuun SFP

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

Lahden kerho ja Forssan tapahtuma

Postimerkkimessut 2019

Syyskuun 2019 JFP, Huutokortti ja HTO huutokaupat

Syyskuun 2019 Hellman

SP-Lehden HK 44

Sinetti 140. – Syyskauden avaus

Kesäkokous Kuopiossa

Stanley Gibbons, Lontoo

Argyll Etkin Ltd., Lontoo

Lahden kerhon HK, toukokuu 2019

JFP, Huutokortti ja SFP huutokaupat, 5/2019

Kevään 2019 VaFi- ja HTO-huutokaupat

Turun Kevät ja Argentinan ihmeet

Tamcollect 2019

Merkki-Albertin 57. HK

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

113. Hellman HK Naantalissa

90-luvun alun Filatelisteja selatessani…

HTO 45

SP-Lehti, Sinetti ja Huutokortti huutokaupat 2/2019

Taas Torontossa ja Oulun HK

Esitelmä Suomen Filatelistiseurassa 14.1.

M30 joulurauha ja 2019 ensimmäinen huutokauppa

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

Merkki Albertin HK 56 – Marraskuussa

Forssan keräilytapahtuma, pyhäinmiestenpäivä 2018

Postimerkkimessut 2018 Helsingin Messukeskuksessa

111. Hellman HK Naantalissa

HTO 43. huutokauppa

Syyskuun alun huutokaupat

SFP:n syksyn ensimmäinen huutokauppa

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

EstEx 2018 Tallinna

Forssan kerhon kesätapahtuma Tammelassa

SFP huutokauppa 109

Toukokuun HTO huutokauppa ja M30 harvinaisuus

Huhtikuun huutokilpailut

Turun Kevät 2018

Merkki Albertin 55. huutokauppa

Kesfila 2018 käteen jääneet kohteet

Kesfila 2018 Jyväskylässä

Forssan kerhon keräilytapahtuma 31.3.2018

Hellman huutokauppa 3/2018

KESFILA 2018 etkot

Helmikuun huutokauppoja 2018

Vuoden 2018 alun huutokauppoja ym.

SP Lehden on-line HK 37

Finland Airmails 1920 – 1946

SFP huutokauppa 106 ja Huutokortti 11

Merkki Albertin 54. HK

Vaasan Filatelistien HK ja Forssan keräilytapahtuma

Vierailu Lahden kerhossa 30.10.2017

Postimerkkimessujen lauantai 28.10.2017

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

Vuonna 1947 julkaistut M30 merkit – kokoelma

Salon Filatelistikerhon 70-vuotisnäyttely ja keräilytapahtuma

Lahden kerhon THK 112

HTO huutokauppa #39

Sinetti-Postin huutokauppa 9/2017

Tsekin tragedia ja Puolan pettymys

Avoimen luokan M30 keräilyn buumi ympäri Suomen

SFP:n elokuun huutokauppa ja uudet tilat Naantalissa

Japanin M30 tyhjiö

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 2

SFP huutokauppa Finlandia 2017 yhteydessä

Finlandia 2017 – Suurnäyttely Tampereella, Osa 1

HTO Huutokauppa 38 – Toukokuussa

Kaikkien M30 kohteiden tie ei vie Roomaan

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 3

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

Merkki Albertin 53. ja Vaasan Filatelistien 76. huutokauppa

Hellman Huutokauppa 102

Mietteitä Liiton hallituksesta ensimmäisen vuoden jälkeen

Vierailu Tampereen kerhossa

37. HTO huutokauppa

SP-lehden huutokauppa ja muita kuulumisia

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

Vuoden 2017 huutokauppakevään avaus SFP 101

Filateliapalvelun 100. ja HTO:n 36. huutokauppa 12/2016

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2016 Helsingin Messukeskuksessa

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

HTO huutokauppa nro. 35

Lahden PK:n huutokauppa 111

Syyskuu 2016 on huutokauppakuu

SFP:n kesähuutokauppa

Forssan kerhon kesätapahtuma 2.6.2016

Nordia 2016 kuulumisia 2 – käteen jääneitä kohteita

Nordia 2016 kuulumisia 1 – oma osallistumiseni

Filateliapalvelujen huutokaupat maalis-huhtikuussa

Nordia 2016 Jyväskylässä – ennakko

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

M30 kokoelma-aiheita

SFP huutokauppa 1/2016

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

SFP huutokauppa 11/2015

Merkki Albertin 50. HK

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

Stamp Forum 2015

Hellman huutokauppa 10/2015

Filatelian perässä Gdanskissa

Salon ja Turun keräilytapahtumat 10. ja 11.10.2015

TamCollect 2015

HTO huutokauppa 31

Syysiltoja sähköistänyttä M30 kauppaa

Vierailu Åbo Frimärkssamlarförening r.f.:n kokouksessa

Karelia Stampsin huutokauppa 9/2015

Suomen Filateliapalvelun 92. huutokauppa

Muutama sana M30 merkkien ”värierikoisuuksista”

6mk punainen – kuudes punainen leijona

Espanja – haastava maa M30 keräilijälle

Berliini ja M30

M30 ja Zeppelin

3mk punainen, viides M30 punainen leijona

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 2/2 ”postihistoria”

HTO huutokauppa 19.5.2015 – 1/2 ”filatelia”

Lahden Postimerkkikerhon 109. THK

LAPOEX 2015 – Lahti 11.4.2015

Forssan keräilytapahtuma 4.4.2015

2½mk punainen – neljäs ulkomaan postikortille tarkoitettu M30 leijona

Vierailu Lappeenrannan kerhossa 23.3.2015

Hellman-huutokauppa 21.3.2015

Turun Kevät 2015

2mk karmiini – talvisodan ajan punainen leijona

29. HTO huutokauppa 24.2.2015

112. Sinetti Posti huutokauppa

Gärtnerin 30. on-line huutokauppa Saksassa

1½mk punainen – toinen punainen leijona

1:20mk karmiini – ensimmäinen punainen leijonamerkki

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

Merkki-Albertin 48. HK

Suomen Postimerkkilehden 22. HK

Keräilytapahtuma Forssassa 1.10.2014

Lahden Postimerkkikerhon 108 HK

Italian ihmeet ja M30

SFP / Hellman HK 18.10.2014

Turun kerhon tapahtuma 12.10.2014 Kupittaalla

Salon Filatelistikerhon 35. keräilytapahtuma 11.10.2014

25mk sininen, viimeinen ulkomaan taksalle julkaistu sininen M30 leijona

HTO huutokauppa 30.9.2014 ja M30

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

M30 20mk sininen leijona

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

Filatelistien oma sensuuri ja M30

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

Käynti Hangossa LaPe:lla

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

M30 merkeillä Afrikkaan

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

M30 Paikallispainotuote?

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

4mk Postitalo

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

Myöhäiset M30 käytöt

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

Lunastuksia M30 Merkeillä

Hammastamattomat M30 merkit

300mk DC-6 Lentokone – M30 yläarvo

Puolitetut M30 merkit

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

M30 sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus

Eräs malli 1930 käyttöajan lyhimpiä taksoja – 9 päivän taksa Englantiin 1945

M30 Blog in English

M30 Local letters 2/3 the four ”middle” rate periods

Nine day air mail rate to the UK

M30 Local letters 1/3 – the first four rate periods

Using a clipping from a stationary as postage

M30 Customs post-office order

Imperforated M30 definitives

www.malli1930.fi · M30 Blog - M30 keräilijän olohuone · Copyright Mikael Collan