Alkusyksystä on yleensä useita huutokauppoja ja näin on tänäkin vuonna. Kesän aikana kertyneet kohteet laitetaan myyntiin ja kauppa käy… kuten metsän pienet oravat keräävät ruokaa talven varalle, huolehtivat filatelistit pitkien talvi-iltojen tekemisen määrästä hankkimalla riittävästi uusia kohteita, joita voi monteerata ja laittaa paikalleen. Filateliahan on keräämistä ja järjestämistä, salapoliisityötä ja selvittämistä.
Katsotaanpa ensin mitä HTO huutokauppa numero 78 tarjosi mallin 1930 keräilijälle. Filateliapuolella myytäviä kohteita oli kahdeksan. Näiden joukossa nelilö hammastamattomasta esittelyarkista 50p/1,25mk päällepainamamerkille ja tunnettu 8mk lilan merkin hammaste-erikoisuus, jossa neljällä merkillä arkin reunassa oli katkenneiden hammasteneulojen jättämä osittain hammastamaton kohta. Esittelyarkin nelilö myytiin 44 eurolla ja sokkohammastekohde hieman yli 58 eurolla. Kumpikin kohteista oli filateeliseen M30 kokoelmaan hyvinkin sopiva.
Postihistoriaosastossa kohteita oli tarjolla parikymmentä kohdetta. Ihmeitä ei ollut tarjolla, mutta joitakin pikkuhyviä kylläkin. Kotimaan lentopostikortti vuodelta 1953 myytiin kympillä, sodan aikainen tiedustelulomake 4mk Postitalo-merkillä 12 eurolla ja osaston kalleimpana 19.3.1945 Yhdysvaltoihin lähetetty palautettu lentokuori 20 eurolla. Eli ei mitään ihmeellisiä hintanousuja tai oikeastaan mitään erikoisempaa. Lentopainotuotepostikortti 10mk ruskeanlilan merkin yksittäiskäytöllä jäi myymättä viidellätoista eurolla – ilmeisesti kaikilla on jo näitä Pohjoismaisella lentotaksalla lähetettyjä lentopainotuotteita. Muissakaan osastoissa ei erikoisempaa näkynyt, joten tällä kerralla HTO ei ollut M30 keräilijälle ainakaan mikään sen suurempi Bonanza.
Seuraavaksi päättyi Suomen Filatelistiseuran huutokauppa 130. SF:n huutokaupassa kaikki M30 kohteet on laitettu yhden otsikon alle ja tällä hetkellä sieltä löytyi lähes yhdeksänkymmentä kohdetta. Filateliapuolelta kiinnostavaakin oli tarjolla, nimittäin tavallisempien loistojen lisäksi tarjolla oli 5mk Olavinlinna-merkki, joka oli leimattu kuvioleimalla 102. Tämä on vähemmän yleinen kohde ja sopii tämän merkin kohdalle näyttelykokoelmaan. Lähtöhinnastaan 10 euroa kohde nousi 50% viiteentoista euroon, joka ei ole mielestäni erityisen kova hinta tästä kohteesta. Muita kiinnostavampia kohteita olivat 2:75 mk M30 leijonamerkin hyvä pystysuuntainen siirtymä, joka myytiin 41 eurolla sekä 20mk sinisen leijonamerkin sivusuuntainen pienempi siirtymä leimatulla merkillä, jonka loppuhinta oli 32 euroa. Nämä kolme kohdetta taisivat olla filateliapuolen ”kärki”.
Postihistoriaa osastossa oli myytävänä aika vähän, vain jokunen kohde – näistä osui silmääni vain Venäjälle lähetetty painotuotekortti 40p taksa-ajalta. Kortin myyntihinta oli yhdeksän euroa. Näyttävin kohde oli runsaasti ”jatkettu” jälkitaksoituslomake, joka irtosi ostajalleen 20 eurolla.
Mielenkiintoinen käyttösarjan merkin hinnannousu nähtiin muualla kuin M30 kohteella, nimittäin 1959 lentona lähetetty virkakirje, joka oli maksettu 2mk M54 merkillä oli asetettu kaupan neljän euron lähtöhinnalla. Kohde on vaikea virkalähetys lentona ja 2mk yksittäiskäytöt M54 merkeillä ovat erittäin harvinaisia. Tämä ei jäänyt ostajilta huomaamatta – kohdehan sopii niin M54 keräilijöille, taksakeräilijöille ja lentopostikeräilijöille… harvemmin myyntihinta yli 250 kertaistuu limitistä, mutta tällä kertaa kävi juuri näin. Kohteesta maksettiin 1111 euroa, mikä lienee jonkinlainen saavutus sekin. Tavoistani poiketen esitän kohteen kuvan alla, vaikka kyse ei ole M30 merkistä… vastaavia M30 kohteita tunnetaan aniharvoja niitäkin.
Vuoden 2026 toinen Hellman huutokauppa päättyi noin viikko sitten lauantaina. Myytävänä tällä kertaa oli noin viitisentoista kohdetta – pääasiassa filateliaa. Mielenkiintoista oli seurata 2:75mk merkin hammastesiirtymäkohteen hinnanmuodostusta, kun tiesi, että yksittäinen merkki oli juuri vähän aikaa aiemmin myyty hintaan 41 euroa. Tällä kertaa neljän merkin leimaamaton hammastesiirtymänelilö myytiin 26 eurolla. Ajoittain on vaikea ennustaa hinnanmuodostusta. Markan vihreän merkin isompi arkinpala (25 merkkiä) joissa oli kaikissa hammastesiirtymä nousi 140 euroon – kohde onkin näyttävä.
Myytävänä oli myös saantitodistus kotimaassa 2mk merkillä. Sen tekstissä oli mainittu, että kohde olisi harvinainen. On pakko sanoa, että kotimaan saantitodistus on ihan mukava pikkukiva kohde, mutta en itse lähtisi sitä harvinaiseksi luonnehtimaan. Saantitodistus ulkomaille lähetetystä kohteesta sitävastoin on harvinainen ja vaikea kohde, eikä niitä montaa tunnetakaan. Kotimaisia kohteita tunnetaan kymmeniä ja niitä on kohtalaisen usein myytävänä. Ostaja maksoi 70 euroa, mikä oli kohteesta kohtalaisen paljon. Mielestäni paras postihistoriakohde oli 4½mk merkillä Hollantiin lähetetty kirje vuoden 1942 lokakuulta. Hollanti liittyi 1943 Euroopan Posti- ja Pikatiedotusliittoon, jonka takia kirjeen taksa laski kolmeen ja puoleen markkaan, kohde on siis taksansa osalta ollut mahdollinen vain seitsemän kuukautta ja on aikainen 4½mk kirjetaksan kohde. Kuori on muutenkin siisti sodanaikainen kohde. Tällä kertaa myyntihinta oli 75 euroa, joka on myyjälle hieman parempi kuin millä merkin yksittäispostitteita on viimeaikoina myyty.
Lopputuloksena kaikki M30 osaston kohteet myytiin ja sinänsä siis voitaneen ajatella, että hinnoittelu oli kohdillaan. En huomannut erissä mitään ihmeellisiä M30 kohteita, mutta en käynyt paikan päällä Naantalissa tarkistamassa tilannetta lähemmin.
Nämä kolme huutokauppaa eivät tarjonneet M30 keräilijälle mitään järisyttävää, vaikka muutamia parempia kohteita myytävänä olikin. Se mikä mielestäni taitaa olla tapahtunut on, että M30 kohteet ”vetävät” eli menevät kaupaksi – keräilijöitä on ja toivottavasti tämä nähdään myös näyttelyissä jatkossa. Nytkin on kolme huutokauppaa auki – saas nähdä mitä niissä tapahtuu…