malli1930.fi

SF, HML ja HTO

By

Yllättävä putkiremontti saa aina mielen järkkymään, näin myös allekirjoittaneen kohdalla kävi. Hengentuotteen saaminen digitaaliselle alustalle on siksi ja kiireiden takia ollut viimeaikoina tavallista vaikeampaa ja blogikirjoituksia ei ole syntynyt. Järkytys on kuitenkin nyt ohi ja kiirekin hiukan hellittämässä, vaikka maailma tunnetusti pitää saada aina jouluksi valmiiksi. Olin marraskuun lopussa, satavuotisjuhlien jälkeen Suomen Filatelistiseuran kokouksessa Lönnrotinkadulla pitämässä esitelmän otsikolla ”Erään lähetyksen tarina”, jossa kerrotaan 1930-luvulla kulkeneen lentokirjeen matka Suomesta Australiaan. Esitystä oli kuulemassa oman arvioni mukaan kuutisenkymmentä SF:n jäsentä ja Internetin kautta joitakin kuuntelijoita. Pyrkimyksenä oli tallentaa esitys, mutta tätä kirjoittaessani en tiedä miten sen asian osalta onnistui. Jos tallenne onnistui ja tulee saataville, niin linkkaan sen tähän postaukseen tai jopa yritän saada videon kiinnitettyä suoraan tekstin joukkoon. Postihistoria selvästi kiinnosti, koska sain paljon palautetta ja mikä parasta korjauksia tekemiini virheisiin mm. liittyen Canberran kaupungin sijaintiin suhteessa Sydneyhin sekä lisätietoa siitä, että Bahrainista on käytännössä öljy jo loppunut.

Esityksen jälkeen pidettiin perinteinen kerhohuutokauppa, jossa oli myytävänä noin sata kohdetta – sain itsekin ostettua jonkun kohteen kotiin viemisiksi – itse asiassa M30 kohteita sisältäneen pienen erän. Lisäksi kävi niin sopivasti, että SP-lehden huutokaupan osalta sain noutaa ostamani kohteen. Eli kertakaikkinen usean kärpäsen yhdellä iskulla litistys – tehokkuusajattelun kannattajana kävin lähellä nirvanaa.

Noin viikkoa myöhemmin kävin Hämeenlinnan kerhossa pitämässä esitelmän kotimaan lentopostista aina vuoteen 1962 asti. Paikalla oli arvioni mukaan yli 40 jäsentä ja oli mukava kuulla, että vuoden 2021 aikana kerhoon on liittynyt myös uusia jäseniä. Ystävällisesti minut tultiin hakemaan rautatieasemalta, mikä olikin hyvä juttu, sillä pakkasta oli lähemmäksi 20 astetta, kunnioitettava lukema, joka olisi tehnyt noin parin kilometrin kävelymatkasta asemalta ”kerholle” viileähkön kokemuksen. Esityksen jälkeen pidettiin arpajaiset, joissa palkintopöydällä oli runsaasti tavaraa ja huutokauppa, jossa huudettavana oli pitkä rivi kohteita. Kerhohuutokaupoissa hinnat eivät lähde laukalle ja ne ovat erinomaisen tärkeä osa kerhotoimintaa, näin Hämeenlinnassakin.

Hämeenlinnan kerho kokoontuu Luther talossa parittomien viikkojen tiistaisin.

Hämeenlinnan kerho järjestää 2022 syyskuussa kansallisen TAVASTEX näyttelyn. Pikkulintu on visertänyt korvaani, että paikalle saattaa tulla myös M30 kokoelma tai pari, sekä muutakin M30 kiinnostavaa. Kehotan kaikkia tulemaan reippaasti mukaan näyttelyyn omalla kokoelmallaan – ei anneta pandemian lannistaa harrastustamme!

HTO huutokauppa päättyi 12.12. Myytävänä oli n. 40 M30 filateliakohdetta ja saman verran postihistoriakohteita. Lisäksi muissa kuin M30 osastoissa oli joitakin kohteita. Kuten tavallista myytävänä oli paljon loistoleimattuja merkkejä – näiden kauppa kävi kohtalaisen hyvin, sillä nopea katsaus paljastaa, että M30 filatelian myyntiprosentti huitelee jossain 65 nurkilla. Viiden pennin loistoleimainen merkki myytiin 49 eurolla, muita kympin pohjista ylemmäksi nousseita loistoja olivat 2mk vihreä (34€) ja 10mk violetti (42€). Kiintoisa oli myös väärenteeksi leimattu värimanipuloitu 10mk saimaa merkkikohde, jossa kaksi filunkia oli myytävänä.

5p loisto Lohja 1.8.1931. Tällä kertaa 49 eurolla kallein M30 filateliakohde. Kuva HTO huutokaupasta.

Postihistoriapuolella oli alun perin myytävänä numerolla 266 postitaksataulu, jolla oli 2mk keltainen merkki. Tällaisia 2mk taksaisia postitaksatauluja tunnetaan käsittääkseni vain yksi kappale ja siinä on käytetty 2mk vihreää leijonamerkkiä. Lähempi tarkastelu taksataulun merkin paremmin näyttävästä suurennoksesta osoitti, että kyseessä oli ilmeisesti tilanne, jossa joku oli saanut ajatuksen siitä, että liimaamalla summittainen 2mk keltainen merkki taksataululle voisi mahdollisesti saada jotain myytävää aikaan. Tämän asian huomaaminen johti siihen, että kohde vedettiin pois myynnistä ja hyvä niin. Viidenkymmenen euron pohjilla olisi mahdollisesti tullut kallista ja pahaa jälkeä.

Kallein postihistoriapuolen kohde oli tällä kertaa kotimaassa 1940 Helsingistä Kokkolaan lähetetty lentokirje, joka oli siis lentänyt Petsamoon asti vievää lentoreittiä pitkin. Kotimaan lentokirjeet kyseiseltä ajalta, välirauhan ajalta ovat vaikeita kohteita eikä niitä ole joka viikko myytävänä. Tämä oli ostavalla yleisöllä tiedossa ja kohteesta tehtiin jo hyvin varhain tarjouksia – loppuhinta eli reippaasti yli 300 euroa huutomaksuineen kertoo siitä, että tarvitsijoita oli enemmän kuin yksi. Kuori, jolta toinen merkki oli pudonnut ja jolle oli jäänyt 75p oranssi merkki yksin ”postimerkit irtautuneet” leimauksen kera myytiin 131 eurolla. Kohde oli siltä kannalta kiva, että sillä oli 75p merkki yksin kuorella ”järkevästä” syystä – merkillehän ei minään aikana ole mahdollista löytää oikeataksaista yksittäiskäyttöä lähettämiseen tarkoitetulla taksalla, mutta tässä tapauksessa kyse ei ollut väärätaksaisesta lähetyksestä, vaikka merkki yksin kuorella olikin. Toinen mahdollinen yksittäiskäyttö voisi olla ulkomaan lunastus.

Kotimaan lentokirje Helsingistä Kokkolaan 1940. Vaikea kohde. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (16.6.1940-31.8.1942) + kotimaan kirjeen (per 20g) lentolisä (30.4.1928-30.9.1942) 1,00mk = 3,75mk. Kuva HTO huutokaupasta.

Kiinnostavia olivat myös Tallinnaan lähetetty kirjattu kirje Suomen ja Viron välisellä sopimustaksalla (myyntihinta n. 20 euroa) ja Luxemburgiin 40p vihreän merkin yksittäispostitteena lähetetty painotuote (myyntihinta 24 euroa). Kirjatut M30 merkein asianmukaisesti maksetut kenttäpostipaketit kokoelmalehdeltä nousivat 110 euroon sotilaspostin osastolla ja M30 12mk ehiökortin palautuspuoli Sveitsistä meni kaupaksi kympin pohjilla. Myytävänä ei ollut super kanuunoita, mutta myynti oli kohtalaisen hyvää ja hinnat lähtivät osittain hyväänkin nousuun. Olisiko niin, että M30 keräilyssä on pienen pientä nostetta… tai ainakin jonkinlaista pinnan alla lillivää väreilyä.

Hellman huutokauppa 13.-14.10.2017 Naantalissa

By

Yllä: Huutokauppasalissa myynti meneillään

Kuten jo aiemmassa artikkelissa kerroin, on Suomen Filateliapalvelu siirtänyt toimintansa Naantaliin ja pitää mm. kansainväliset Hellman huutokauppansa jatkossa siellä. Eilen ja tänään päästiin näkemään miten homma Naantalissa toimii. Ja hyvinhän se toimii. Itse asiassa homma toimii paremmin kuin ennen, nimittäin huutokaupassa oli mm. tarjolla usean erilaista pientä purtavaa ja juotavaa kävijöille, makkaraa ulkona teltassa suoraan grillistä ja Rymättylän saarelta Röölästä kotoisin oleva omenakuohuviinituottaja esitteli tuotteitaan kävijöille ja tarjosi maistiaisia. Filateliaan liittymätön huomioni tarjotusta tuotteesta eli Brinkhalls Sparkling omenakuohuviinistä oli, että kyseessä on ehkäpä paras kotimainen kuohuviini, jota itse olen maistanut.  Kun sanon ”tarjolla” tarkoitan ”ilmaiseksi tarjolla” – eli jokseenkin ennennäkemätön juttu suomalaisessa postimerkkihuutokauppaskenessä. En halua kuulostaa siltä, että liikaa ”ylistäisin” toimintaa, mutta en voi olla pahoillani siitä, että pystyin paikkaamaan lounaan väliin jäämisen syömällä pari makkaraa suoraan grillistä ja valmiin voilevän pitopöydästä sekä huuhtomaan jälkiruoaksi kurkkuni omenakuohuviinillä.

Yllä: Filateliapalvelun tilojen pihalla ollut teltta, jossa oli grilli kuumana

Paikalla oli runsaasti huutajia, ei ehkä ihan yhtä runsaasti, kuin aikoinaan Helsingissä parhaimmillaan muistan olleen, mutta ajoittain huutosalissa olivat kaikki penkit täynnä. Oli jälleen kerran mukava tavata tuttuja keräilijöitä yhteisen harrastuksen parissa. Se mikä tulee mieleen on, että jos seuraava Hellman huutokauppa on maaliskuussa, niin keli ei ole ainakaan ulkona järjestettävien oheisaktiviteettien kannalta optimaalinen. Aikataulullisesti paras aika olisi ehkä toukokuu, jolloin Suomessa on joskus ollut (enkä suinkaan viittaa tähän kesään) kaunis keli – tällöin varsinaisen huutokaupan kylkeen voisi jopa järjestää vaikka pienimuotoisen keräilytapahtuman ”ulos telttoihin” tai mitä tahansa mihin tilat antavat myöden.

Mitä sitten oli tällä kertaa tarjolla M30 keräilijälle? M30 osastossa oli tarjolla noin kolmisen kymmentä kohdetta ja erissä muutamia. Eli lukumäärällisesti tarjonta ei tällä kertaa ollut kovinkaan kummoista. Mukana oli kuitenkin laadultaan hyvää tavaraa. Aloitan taas filateliasta ja siirryn postihistoriaan.

Yllä: Tummanoliivi 3mk leijonamerkin voimakas laskoksen aiheuttama hammastesiirtymä. Vaikea kohde. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli muutamia hammaste-erikoisuuksia, joista ehkä parhaana 3mk tummanvioletti nelilö, jossa oli huomattava hammastesiirtymä, joka johtui laskoksesta – arkki on mennyt laskokselle ja hammastus on siirtynyt arkin yläosan osalta väärään paikkaan. Kohde on harvinainen ja käsittääkseni näitä on olemassa vain yhden arkin yläreunan osalta. Kohteen limitti oli laitettu mielestäni aika korkeaksi, 350 euroon ja se jäi huutokaupassa myymättä. Kohde on kyllä vaikea, mutta keräilijöitä ei näille spesialiteeteille ilmeisesti sittenkään ole monia tai hinta oli liian kova. Kun äsken katsoin oli kohde mennyt kaupaksi jälkimyynnissä.

Neljän markan oliivista merkistä oli myynnissä kuusilo, jossa hammaste oli siirtynyt ja 50p vihreän merkin osalta myytiin merkki, jonka hammastus oli mennyt vinoon ja merkistä tullut osittain ylipitkä. Kuusilo myytiin yli kuudella kympillä ja 50p vihreä merkki salissa parilla kympillä. Vaikka 50p vihreä merkki on erittäin yleinen oli tämä hammaste-erikoisuus mielestäni aika hyvä ja sen myyntihinta ei ollut mielestäni korkea. 20mk postitalomerkin osalta oli myytävänä kolmen merkin sarja, jossa näkyy ”matalan merkin synty” – tämän kolmikon lähtöhinta oli laitettu 350 euroon, jolla se meni kaupaksi. Kyseessä on näyttävä kokonaisuus.

Yllä: Kolmen 20mk postitalo-merkin sarja – ”matalan merkin synty”. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli levyllinen vähän tavallisempia siirtymiä, 5mk Olavinlinna-merkin tarttumakahdeksilo ja 100mk Helsinki-merkin neljä loistoleimaista kappaletta, joista yksi oli vaikeinta lumppusellupaperia vuodelta 1946. Lisäksi oli levyllinen 1,25/50p keltaisen merkin kakkosladelmamerkkejä. Saman merkin postihistoriakohteita oli myytävänä kaksi – kotimaan postikortteja kumpikin – myyntihinta hieman yli 40 euroa kummallakin.

Kotimaan postihistoriakohteiden mielestäni paras tapaus oli 1mk oranssi merkki postin seinätaksan maksuna. Posti siis julkaisi seinätaksoja, joita myös yleisö sai ostaa postista. Kuittina maksusta mitätöitiin seinätaksalle maksun mukainen postimerkki – tässä tapauksessa 1mk oranssi. Seinätaksat ovat harvinaisia ja tämä 1mk oranssi seinätaksalla on ensimmäinen, jonka olen nähnyt. Kohteen lähtöhinta oli 150mk, joka mielestäni oli sopiva – pidän kohdetta harvinaisena. Olinkin harvinaisen hämmästynyt, kun kohde myytiin lähtöhinnallaan. Näitä seinätaksoja tunnetaan yleensäkin vain alle kymmenen kappaletta, joten tällä kertaa meni edullisesti.

Yllä: Postin seinätaksa vuodelta 1941. 1mk oranssi M30 leijonamerkki single. Harvinainen. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen hyvä kotimaan lähetys oli kotimaan lentokirje M30 3mk tummanoliivilla singlellä. Kolmekymmentäluvulla alkoi kotimaan lentotoiminta saada jalansijaa ja ensimmäiset lentoreitit alkoivat toimia säännöllisesti, kumipyöräisiä koneita alettiin käyttää, kun lentokenttiä valmistui. Tällaisia 3mk tummanoliiveja singlejä kotimaan lentokirjeillä tunnetaan muutamia ja kohteiden hinnat ovat vuosien saatoissa vaihdelleet. Tänään kaupat tehtiin 140 eurolla, kohteen lähdön oltua 20 euroa. Kotimaan lentoposti on tyypillisesti ns. pikkuisen parempaa tavaraa. Tämä kyseinen kuori oli lentänyt Turusta Helsinkiin vuonna 1933.

Pohjoismaihin menneitä kohteita oli myytävänä muutamia, tanskaan mennyt sodanaikainen lentopostikortti myytiin alle kolmella kympillä ja Tanskaan heinäkuussa 1945 mennyt sensuroitu kirje 5mk sinisen merkin singlellä parilla kympillä. Hiukan ihmettelin tämän 5mk sinisen singlen hintaa, sillä kohde oli ns. paremmalta ajalta eli samalta ajalta, kun kotimaan, Pohjoismaiden ja ulkomaiden ensimmäisen luokan kirjeiden hinta oli 5mk – tätä aikaa kesti vain 2kk. Tiedetään, että 5mk sinisen merkin singlekäyttöjä ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle tunnetaan viisi kappaletta, joten tämä on sille kuudennelle keräilijälle paras mahdollinen kirje-kohde tälle merkille. Kaikilla ilmeisesti jo kuitenkin on tämäkin…

Yllä: Kansainvälinen postiosoitus 2.10.1939 Helsingistä Narvaan, Viroon. 3½mk sininen ja 1mk oranssi M30 leijonamerkki. Toisella puolella virolaiset 5 ja 10 sentin Päts merkit. Taksa: Postiosoitus (201-400mk) ulkomaille (1.12.1931 – 12.10.1939) 4,50mk. Harvinainen lähetyslaji. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yksi tämän huutokaupan huippukohteista oli Viroon lähetetty ulkomaan postiosoitus. Postiosoituksia ulkomaille ei tunneta kovin monia ja ne ovatkin harvinaisia. Kun näistä ulkomaan tai kansainvälisistä postiosoituksista puhutaan pitää huomata, että on tärkeää, että on varmuus siitä, että kohteet ovat aitoja. Nimittäin tiedetään markkinoilla olevan joitakin Turussa leimattuja kansainvälisiä postiosoituksia, joiden takapuolella ei ole tuloleimoja ja näin ollen on syytä arvella, että ne eivät ole koskaan lähteneet eteenpäin Turusta. On vaikeaa sanoa, että ovatko kyseiset, kuitenkin leimatut kansainväliset postiosoitukset huijausta vai mitä, mutta ei ole vaikea sanoa, että ne eivät missään tapauksessa ole yhtä asiallisia kuin tässä huutokaupassa myynnissä ollut ”aito asia”. Postiosoituksen limitti oli 350 euroa ja se jäi yllätyksekseni myymättä. Kyseessä on aidosti harvinainen ja vaikea kohde. Harkitsin tätä pitkään itsekin, mutta koska minulla on jo vastaava kohde, niin tällä kertaa päädyin säästölinjalle. Kaksi tällaista samalla kokoelmasivulla olisi tietysti kohtalaisen ”kovaa kamaa”, mutta rajansa kaikella (tai ainakin minun rahoillani on, ikävä kyllä, rajansa…).

Ulkomaan lähetyksiä oli myynnissä muutamia, mm. Englantiin 21.2.1945 lähetetty lentokirje, joka oli siis taksa-ajaltaan lyhyen yhdeksän päivän lentotaksan aikaan ajoittuva. Tällä taksalla kulkeneita lähetyksiä tunnetaan ehkäpä parikymmentä ja kyseessä on ainakin lentopostikeräilijälle ns. pakollinen kohde. Limitti oli 50 euroa ja kohde myytiin sillä.

Yllä: Hämeenlinnasta 21.10.1952 Auclandiin Uuteen Seelantiin lähetetty kirje. M30 25mk sininen single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 25,00mk. Käyttötarkoituksenmukainen käyttö. Oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Vuonna 1945 elokuussa Yhdysvaltoihin lähetetty pikalentokirje oli hyvä kohde, koska sen lähetysaika osui siihen kahden kuukauden väliin, jolloin ulkomaan kirjeen perustaksa oli viisi markkaa. Lähetyksestä erityisen hyvän tekee se, että sodan jälkeen pikaposti alkoi vasta vuonna 1945 ja tämä lähetys on aikainen pikalähetys sodan jälkeen. Eli monta asiaa oli tässä lähetyksessä hyvin. Sen tajusi enemmän kuin yksi huutaja, sillä 20 euron lähdöstä kohteen hinta nousi tuplaksi asti, eli neljään kymppiin.

Mielenkiintoinen kaukomaahan, aina Uuteen Seelantiin lähetetty single kirje 25mk sinisellä merkillä, oli myytävänä 20 euron lähdöllä. Kyseessä on merkin käyttötarkoituksenmukainen singlekäyttö ja Uusi Seelanti ei ole yleinen kohdemaa. Kyseessä on siis tälle merkille hyvä kohde. Hieman ihmettelin, että miksi tämä kohde meni pohjahinnalla, eikä huutajia ”napannut” – ilmeisesti ei ole tajuttu sitä tosiasiaa, että 50-luvulla, kun tämä merkki julkaistiin oli lentoposti yleistynyt aivan hurjasti verrattuna 40-lukuun ja kaukomaille kirjeet tyypillisesti lähetettiin jo lentopostina. Tästä syystä tällaiset kaukomaille ei-lentopostina lähetetyt lähetykset ovat harvinaisempia kuin samoihin maihin lentona menneet. No turha minun on valittaa, kohde tuli nimittäin minulle. En siis jäänyt minäkään osattomaksi tästä huutokaupasta.

 

 

 

SFP:n kesähuutokauppa

By

Kesäkuu on jo ohi, mutta vielä ehtii käydä läpi Suomen Filateliapalvelun kesäkuun huutokauppaa ja sen tuloksia. Blogikirjoittaja huomaa, että työ haittaa rankasti harrastuksia ja kirjoittaminen on jäänyt lähiaikoina hieman paitsioon. Kesällä toivottavasti kuitenkin ehdin muutaman tarinan kirjoittaa. Mutta nyt asiaan, eli huutokauppaan: Jälleen kerran Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa oli kaikenlaista mielenkiintoista M30 keräilijälle – ei kuitenkaan mitään uskomatonta, mutta ”pikkuhyvää” ja mukana oli muutama kohde, joiden kanssa oli syytä käyttää ns. hoksnokkaa. Aloitan tapani mukaan kotimaan lähetyksistä ja siirryn pikkuhiljaa kaukomaihin. Tällä kertaa jätän ”filatelian” pois tarkastelusta ja keskityn postihistoriaan.

160453Yllä: Onnittelu postikortti Liperistä kenttäpostiin 18.10.1943. Käytetty ”tavallista” M30 merkkiä lähettämiseen kenttäpostiosoitteeseen 16.10.1943 jälkeen. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Mielestäni erittäin kiinnostava kohde oli vuonna 1943 lähetetty painotuotepostikortti Liperistä kenttäpostiin. Kortti oli kulkenut lokakuussa, eli ei pääsiäisen eikä joulun aikaan, vaan ilmeisesti syntymäpäivä tai nimipäivätervehdyksenä. Mielenkiintoisen kortista tekee se, että se on lähetetty painotuotteen taksalla käyttämällä M30 50p vihreätä leijonamerkkiä aikana, jolloin joulun tai pääsiäisen erikoistaksa kenttäpostiin ei ole ollut voimassa. Kyseessä onkin kiinnostava juttu, josta käsikirja (Suomen Postimerkkien Käsikirja, osa IV, s. 168) kertoo seuraavasti otsikon ”Yleismerkit kenttäpostimerkkeinä” alla: ”Asetuksella määrättiin, että maksullisia kenttäpostimerkkejä oli 16.10.1943 alkaen käytettävä kenttäpostikirjelähetyksillä, joita ei ollut varustettu maksuttomilla kenttäpostimerkeillä. Tästä poiketen annettiin kuitenkin määräys, jolla pelkästään joulu- tai uudenvuodentervehdyksen sisältävän kettäpostilähetyksen sai 10.12.1943-10.1.1944 varustaa 50 pennin merkillä (kirjoittajan huomio: Eli siis painotuotteen taksalla). Määräys oli voimassa myös pääsiäisen aikana 1944. Postilaitos on hyväksynyt myös pelkän onnittelukortin, kihlausilmoituksen tai vastaavan lähettämisen avonaisessa kuoressa muinakin aikoina varustettuna 50 pennin merkillä. Näillä lähetyksillä siis tavalliset postimerkit olivat täysiasteikkoisia kenttäpostimerkkejä.” Tässä on kysessä ”pelkkä onnittelukortti”. Näitä joulun 1943 tai pääsiäisen 1944 pääsiäisen erikoistaksa-aikojen ulkopuolella lähetettyjä painotuotelähetyksiä kenttäpostiin ei tunneta kovinkaan montaa. Myyntihinta 35,20€ – ilmeisesti ostajakunnassa oli asian havainneita henkilöitä enemmän kuin yksi.

160434Yllä: Vakuutettu toisen painoluokan kirje Helsingistä 30.5.1947 Putkilahdelle.25mk puunhakkaaja single. Vakuutusmäärä viisituhatta markkaa. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa (1.1.1947 – 31.12.1947) 15,00mk, kirjaaminen (1.1.1947 – 31.12.1947) 10,00mk, vakuuttaminen 1mk / 1000mk (1.7.1945 – 30.6.1950) 5,00mk, yhteensä 25,00mk. Hyvä singlekohde. Myyntihinta 26 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

160430Yllä: Kotimaan lentokirje Kemistä 20.9.1951 Helsinkiin. M30 leijonamerkeillä maksettu yhteensä 22mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1950 – 31.12.1951) 20,00mk, kotimaan (-20g) lentolisä (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk, yhteensä 22,00mk. Jäi myymättä huutokaupan aikana – lähtöhinta oli ilmeisesti liian korkea. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Muita kiinnostavia myytävänä olleita kotimaisia ”pikkuhyviä” kohteita olivat mm. 25mk puunhakkaaja merkki singlenä vakuutetulla kuorella ja 5mk violetti yksin korkeamman painoluokan painotuotteella kohtalaisen lyhyeksi jääneellä käyttö / taksa-ajalla. Mukana oli myös ehiöleikkeellä postitettu postikortti ja kotimaan lentokirje.

159330

Yllä: Postikortti 29.7.1939 Toholammilta Helsinkiin. Käytetty ehiöleikettä postimaksun maksamiseen, eli kyseessä on ”laiton” käyttö. Taksa: Postikortti kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk. Myyntihinta 22,55€ oli mielestäni yllättävän korkea – vastaavia on saanut aiemmin edullisemmin. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.160420Yllä: Painotuotekirjekuori 10.11.1945 Turusta Saloon, painomerkintä 230g eli viides painoluokka. M30 5mk violetti single. Taksa: Painotuote (200-250g) kotimaassa ( 1.12.1944 – 15.1.1946) 5,00mk. Kohteen tekee erinomaiseksi se, että 5mk violetti julkaistiin vasta 29.10.1945 ja näin ollen kyseinen taksa oli mahdollinen tällä merkillä vain noin 2½ kuukautta. Lyhyt taksa-aika! Kohteen hyvyys havaittiin ja myyntihinta kipusi aina yli 55 euron. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Pohjoismaisia ”herkkuja” ei ollut varsinaisesti myytävänä ulkomaan painotuotteen taksaista M30 3mk harmaata single postikorttipainotuotetta lukuun ottamatta. Eurooppaan kulkeneita mielenkiintoisia lähetyksiä sitten olikin muutamia. Kuvaavaa oli, että myytävien kohteiden joukossa oli kohteita, joiden ymmärtäminen vaati kohtalaisen hyvää tuntemusta sodanaikaisesta postinkulusta ja ainakin pientä perehtyneisyyttä siihen, että minkälaiset kohteet ovat niitä vaikeampia sodan aikaisia M30 kohteita.

160428Yllä: Getasta, Ahvenanmaalta 17.3.1948 Mariehamniin merimiehelle (perämies) lähetetty painotuotepostikortti, joka on edelleenlähetetty Norjaan. Taksa: painotuote (-50g) kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1948) 3,00mk => edelleenlähetetty Norjaan, eli ulkomaan painotuotteen taksa-alueelle – ulkomaan painotuotteen taksa oli kuitenkin lähetysaikana sama kuin kotimaassa. Mariehamnin kauttakulkuleimaus  17.3.1948. Tämä 3mk harmaa single ulkomaan painotuotteella on hyvä kohde, tässä tapauksessa kuitenkin kysymys on tapauksesta jota voidaan amerikkalaisittain kutsua sanoilla ”close, but no cigar” eli ei sittenkään aivan nappiin. Myyntihinta oli limitti 30€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

159539Yllä: Erittäin mielenkiintoinen postikortti Helsingistä 24.10.1939 Königsbergiin Itä-Preussiin eli Memelin alueelle. M30 ehiökortilla 3kpl 25p ruskeita M30 leijonia, yhteensä 2mk. Sotasensuurin tarkastama Suomessa ja Saksan asevoimien leimaus ”Von der Wermacht zugelassen” eli Wehrmachtin ”läpipäästämä”. Sensuurileima ”Auslandsnachrichtenprufstelle – Königsberg (Pr)”, jonka epäilen olevan hiukan harvinaisemman. Königsbergin leimaus 28.10.1939. ”Nicht abgeholt – non reclame” lipuke ja kosmos kynällä kirjoitettu ”retour” ja leima ”zurück”. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Kiinnostavaksi tämän postikortin tekee se, että Itä-Preussiin ei suinkaan kulkenut paljon postia ja ajankohta on erittäin mielenkiintoinen – Saksa oli hyökännyt Puolaan 1.9. ja käytännössä syyskuun puoleen väliin mennessä sota oli ohi, vain Varsova pinnisteli 27.9. asti. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä Itä-Preussiin lähetetty postikortti on sinänsä erinomainen kohde, että lähettämisen aikaan Itä-Preussi tai Memel (millä nimellä alue myöskin tunnetaan) oli käytännössä sotatoimialuetta Saksan hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939 ja postin kulku alueelle oli suljettu tai ainakin rajoitettu. Neuvostoliittolaiset odottivat 17.9.1939 ennen kuin aloittivat oman hyökkäyksensä – muistetaan, että kyseessä oli Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotov – Ribbentrop sopimuksen mukainen sotatoimi, jossa Puola oli jaettu kummankin maan etupiiriin. Puolan sotavoima oli keskitetty Länsi-rintamalle Saksaa vastaan ja Neuvostoliitto pystyi helposti valloittamaan Itä-Puolan. Alla näkyvä postikortti, jolla on käytetty singlenä 2½mk punainen M30 leijonamerkki näyttää ensialkuun erinomaiselta, mutta tarkempi tutkinta osoittaa, että kyseessä on painotuotteeksi laskettava lähetys – nimittäin kortille on kirjoitettu vain hyvin vähän ja se olisi voitu lähettää painotuotteen taksalla, joka oli 1 markka. 2½mk punainen single postikortti ulkomaille on erittäin harvinainen kohde ja niitä tunnetaan ehkäpä kymmenisen kappaletta.

157071

Yllä: Postikortti 9.10.1942 Amsterdamiin, Hollantiin. M30 2½mk punainen leijona single. Saksan sensuuri (b) Berlin.Huomattavaa on se, että kortille on kirjoitettu niin vähän tekstiä, että se olisi kulkenut painotuotteen taksalla! Näin ollen kohde voidaan tulkita väärätaksaiseksi. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Väärä taksa. Myyntihinta 99 euroa. Jos kyseessä olisi ollut ”aito” postikorttilähetys, olisi hinta noussut tästä ylöspäin. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

160457Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 8.6.1943 Nogetiin, Ranskaan. Saksan sensuuri. M30 3½mk oliivi tupla, yhteensä 7mk. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk. Ranska ei kuulunut sodan aikaisten erikoistaksojen piiriin, joten kirjeposti kulki ”normaalilla” ulkomaan taksalla. Toisen painoluokan lähetykset sodan aikana ulkomaille ovat vaikeita kohteita. Myyntihinta 30€, joka oli myös kohteen limitti. Ilmeisesti tavallinen merkki (3½mk oliivi) pelotti? Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

160450Yllä: Helsingistä 16.7.1947 Düsseldorfiin, Saksaan Englantilaiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Englantilaisten sensuuri Saksassa. M30 6mk oranssi tupla, yhteensä 12mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947 – 30.6.1948) 12,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllä näkyvä Saksaan sodan jälkeen mennyt lähetys näyttää sensuuriensa takia kiinnostavalta, mutta sensuuri on kuitenkin tavallaan vain osa tarinaa, nimittäin tärkeää on näissä Saksaan menneissä lähetyksissä olla perillä postin aukeamisen aikataulusta. Eli kysymys on siitä, että milloin posti Saksaan sodan jälkeen ylipäätään avautui. Kirjepostin kuljetus Saksaan lakkasi niinkin ”aikaisin” kuin 4.9.1944 ja alkoi uudelleen vasta 4.12.1946. Tämä lähetys ei siis ole kovin aikainen. Esko Seitsonen esitteli Saksan postin avautumista Lapoex 2015 näyttelyssä. Toivottavasti uusi taksakirja, joka on tuloillaan tuo nämäkin asiat ”kaiken kansan” tietoisuuteen entistä paremmin.

160447

Yllä: Helsingistä 30.3.1948 Izmiriin, Turkkiin lähetetty lentokirje. M30 25mk puunkaataja single. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1947-30.6.1948) 12,00mk, lentolisä ( vyöhyke 3 (15.1.1947 – 30.11.1948) 13,00mk, yhteensä 25,00mk. Hyvä yksittäiskäyttö hieman paremmalla lentotaksalla. Ei mennyt kaupaksi huutokaupan aikana. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

159327 159327aYllä: Kuopiosta 21.3.1932 Addis-Abebaan Etiopiaan lähetetty kirjattu kirje. M30 merkejä yhteensä 5,05mk:n edestä. Takana sulkija sekä mikä tärkeintä saapumisleima Addis-Abeba 5.4.1932. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk, yhteensä 5,00mk. Ylitaksa. Harvinainen kohdemaa. Myyntihinta 25,50€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Tarkkasilmäiset huomaavat yllä näkyvän Etiopiaan menneen lähettäjän ja huomasivat heti myös käsialan: Kysymyksessä on tunnetun filatelistin Kuopiolaisen H.A. Granfeltin lähettämä kirje. Painakaa mieleenne nimi ja käsiala, jos ette sitä aiemmin ole tuntenut, nimittäin kyseinen Granfelt oli aktiivinen filatelisti ja häneltä säilynyttä postia ”mitä ihmeellisimpiin kohdemaihin” tunnetaan. Filatelisteilla oli aivan yhtä suuri oikeus lähettää postia minne halusivat, mutta on toki syytä ajoittain olla hieman kriittinen sen suhteen, että kuinka monta esimerkiksi Granfeltin lähettämää kohdetta laittaa kokoelmaansa yhtäaikaisesti. Helposti tulee mieleen, että aivan kaikki lähetykset eivät välttämättä olekaan olleet tarvepostia.