60 penniä harmaa loistoleimattu, Turku 16.9.1933

Malli 1930 merkkien musta lammas on epäilemättä 60 pennin harmaa leijonamerkki. Syy tälle ”väitteelle” on se, että merkille ei sitä julkaistaessa vuonna 1930 ollut omaa taksaa, eikä se sopinut varsinaisesti minkään toisen merkin kanssa yhdessäkään millekään julkaisuhetkensä taksalle, eli tarpeelliseksi lisämerkiksikään sitä ei voi kutsua. On tainnut käydä niin, että arvo vain ”unohtui” julkaisuohjelmaan.

Yllä: 60 penniä harmaa numerokuusilo  ja leimattu numero nelilö 1929-12 eli tilauserä 178. Leimaus Orimattila 5.4.1935. Huomioitavaa roskan aiheuttama tilapäinen kuvakevirhe leimatun numeronelilön oikeassa yläkulmassa olevassa merkissä M kirjaimen alapuolella.

Ehkäpä ja todennäköisesti juurikin johtuen tästä ”sopimattomuudestaan” 60p merkin painosmäärä oli mallin vuonna 1930 julkaistuista leijonamerkeistä pienin, 2 miljoonaa kappaletta (1,987 miljoonaa; Kauppi 2012*) ja merkistä otettiin vain yksi painoserä: Erä numero 178. Merkillä käytetty paperi on P1 eli lumppupaperi ja merkkien paksuus on yleensä 0,07mm. Liimoitus on Lm1 eli arabikumiliima. Merkin tarkka ensipäivä on luettelon (LaPe 2010) mukaan epäselvä, eli ?.1.1930, mutta päivä on tammikuun alussa.

Yllä: Jonkinlainen tummanharmaan värin tarttuma leimaamattoman merkin takana, luultavasti kysymys on siitä, että liimoituksen jälkeen alla olevasta arkista on tarttunut liimaan väriä

60p merkin myynti lopetettiin vuonna 1936, kiertokirjeellä 4.12.1936. Hannu Kaupin erinomaisessa kirjassa kerrotaan, että erikoisuuksia merkistä tunnetaan ainakin kaksoishammaste ja hammastesiirtymiä.

Kuten jo yllä todettiin, ei merkille löytynyt julkaisuaikanaan mitään sopivaa postitaksaa, joten sen käyttö on pääasiallisesti ollut lisämerkkinä käyttöä, taksanmukaista yksittäispostitetta merkille ei ole. 60p merkkiä on surullisen paljon ylitaksaisilla lähetyksillä, erityisesti siten, että 50p merkin tilalla on käytetty taksasta välittämättä 60p merkkiä, lähetysten ollen näin 10p ylitaksaisia.

Yllä: Tyypillinen 10p ylitaksainen 60p harmaa lähetys. Lahdesta 23.11.1942 Kauhajoelle painotuotteena ( painotuotteen, <50g, taksa 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk ) lähetetty postikortti.

Yllä: Kaksi oikeataksaista 60p lähetystä kirjetaksalla. Vasemmalla 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle lähetetty kirje, jolla 4kpl 5p ruskea, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. 1,20mk punaisen käyttö muualla kuin ulkomaan postikortilla on myöskin vähemmän yleistä. Oikealla kokonaan harmaa kirjelähetys, 2kpl 10p harmaa ja 3kpl 60p harmaa, Hirvensalmelta 4.10.1932, Suolahdelle. (<20g  kirjeen taksa oli 2,00mk 1.12.1931 – 15.6.1940)

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014). Kohde on seillä myös 5p ruskee esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Kirje 26.8.1945 Vaasasta Helsinkiin, 8kpl 60p harmaa ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.7.1945 – 15.1.1945) oli 5,00mk. Kysymyksessä 6½ kuukauden taksa-aika.

Kuten vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä aiemmassa kirjoituksessa todettiin, on niillä käytetty usein penniarvoisia merkkejä. 60p merkin yksi ”sopiva” käyttö on ollut toimia vakuutetuilla lähetyksinä täytearvona.

Yllä: Vakuutettu kirje Turusta 23.12.1936 Helsinkiin, vakuutettu 2400 markasta. Kuorella 10p harmaa, 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 2kpl 3mk oliivia M30 leijonamerkkiä, yhteensä 6,90mk. Taksa: II painoluokan (21-125g) kirje (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, vakuutus (III maksuluokka, 2001-3000mk, 1.1.1935 – 30.5.1945) 0,90mk, yhteensä 6,90mk.

Yllä: 60p merkki täytearvona Ruotsiin, Göteborgiin Helsingistä 14.4.1932 kulkeneella kirjeellä. Merkkeinä 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. Ketjuleima on osunut sopivasti 20p vaalean vihreän keskelle. Taksa: Kirje Pohjoismaihin (<20g; 1.12.1931 – 31.10.1936) 2,00mk.

Yllä: Pika-lentokirje Ruotsiin, Tukholmaan 19.11.1936 Helsingistä. Kuorella 5p ruskea, 10p harmaa, 60p harmaa, 1,25mk keltainen, 3mk oliivi ja 5mk olavinlinna, yhteensä 10mk – aikamoinen merkkien ilotulitus, kun vaihtoehtona olisi ollut käyttää yhtä 10mk ”Saimaata”.  Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk.

Ehkäpä sopivin ja Hannu Kaupinkin* (s. 126) mukaan ”mielenkiintoisin” käyttö 60p merkille on sen käyttö parina ulkomaan 1,20mk (1.1.1922 – 30.11.1931) taksaisella postikortilla.

Yllä: Kaksi 1,20mk ulkomaantaksaista postikorttia, joiden taksa on rakennettu 60p harmaan paria käyttämällä. Ylempi kortti 25.9.1931 Lontooseen Englantiin Helsingistä ja alempi  23.5.1930 Helsingistä Schaffhauseniin, Sveitsiin. Sveitsiin menneellä kortilla leima on osunut sattuvasti, vaikkei nappiin.

Kuvakevirheitä (levyvirheitä) 60p harmaalle merkille löytyy luetteloista** parisenkymmentä (Saarinen 4kpl + tilapäiset, Fellman 14kpl, Simberg – Vuorenmaa 7kpl) – osa näistä samoja.

Yllä: Malliksi muutama 60p harmaan kuvakevirhe kenttänumeroineen.

En ole kuvakevirheitä varsinaisesti jahdannut, mutta jos on ”silmille pompannut” niin olen ottanut talteen. Alla olevassa kuvassa listattu kaikki luetteloiden tuntemat 60p harmaan kuvakevirheet.

 

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Hannes Saarinen, Levyvirheluettelo – III osa, 1948, Suomen Postimerkkeily Oy, J. Simeliusen perillisten kirjapaino Oy, Helsinki

Mauri B. Fellman, Malli 1930 jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino 1984

Jan Simberg & Markku Vuorenmaa, Malli 1930 leijonamerkkien levytunnusluettelo, Ecapaino, Lahti 1983