malli1930.fi

Forssan kerhon kesätapahtuma

By

Forssan kerhon perinteistä kesätapahtumaan vietettiin 6.6. Tammelan Opiston saunalla Tammelan Pyhäjärven rannalla. Pientä sadetta oli ilmassa iltapäivällä, mutta sää kirkastui ja lämpeni siten, että kun oltiin ehditty käydä nauttimassa erinomaisesta saunasta ja Pyhäjärven kohtalaisen inhimillisen lämpöisestä vedestä, oli keli jo suorastaan kesäinen. Vesa Järvistö oli levittänyt myyntipöytänsä ulos ja lämpimässä illassa oli mukava katsella kohteita. Itse tilaisuuden ohjelma, esitelmä postihistoria-aiheesta, arpajaiset ja huutokauppa järjestettiin sisällä Opiston huvilassa. Paikalla oli arvioni mukaan nelisenkymmentä henkeä, joista suuri osa oli tullut Forssan kerhon ulkopuolelta. Helsingistä oli tällä kertaa tavallista vähemmän osallistujia, kaukaisimmat vieraat olivat tulleet paikalle Japanista ja Portugalista saakka.

Päivitys: Järjestäjiltä saadun tiedon mukaan kaikkiaan 64 henkeä oli paikalla! Järjestettyjen arpajaisten ensimmäisellä arvotulla arvalla sai sytyttää merkkirovion, johon oli tällä kertaa saatu yli sata tuhatta kierrosta poistettavaa väärennettyä tai muuten huonolaatuista merkkiä (tarkalleen sanottuna 103346kpl).

Sain ostettua muutamia kohteita, joista tässä esittelen kaksi: Ensimmäinen kohteista on kirjattu lentokirje Ranskaan vuodelta 1937 eli siinä vaiheessa, kun Suomesta lennettiin jo maakoneilla, joihin oli siirrytty joulukuussa 1936, kun kahteen Aeron postia kuljettavaan koneeseen oli lopullisesti ponttoonit vaihdettu renkaisiin. Kirje on lähetetty viipurista 4. helmikuuta 1937 (kello 17) ja se on lentänyt Helsingistä eteenpäin reitillä (Tallinna) – Helsinki – Turku – Tukholma siten, että kone oli perillä Tukholmassa kello 16.00 (KK 13/1937). Tukholmasta toimi yölentopostiyhteys keskiseen Eurooppaan siten, että kone lähti 19.40 reitillä Tukholma – Kööpenhamina – Hannover – Köln – Bryssel – Pariisi siten, että Pariisiin saavuttiin kello 05.00 aamulla. Pariisin tuloleima on lyöty 7.2. klo. 14.45 Le Bourgetin lentokentällä. Jossain on siis ”tuhrattu päivä”. Pariisista Toulouseen on päästy leimasta päätellen vielä samana päivänä. Kirjeen taksa on ns. helppo selvittää ja koostuu siis alle 20g kirjeen taksasta (3,50mk), kirjauksesta (2,50mk) ja 20g lentolisästä (2,00mk) ja on siis yhteensä 8,00mk. Kirjatut lentokirjeet ovat astetta parempia kuin lentokirjeet, mutta mistään ihmeestä ei tässä ole kysymys. Huutokaupassa tämän kohteen hinta oli kuusi euroa, mikä kuvastaa tämän hetken M30 kohteiden hintatasoa kohtalaisen hyvin.

Pariisin Le Bourgetin kenttä on kaupungin ensimmäinen lentokenttä, joka rakennettiin toisen maailmansodan aikana vuonna 1914 ranskalaiseksi sotilaskentäksi. Ensimmäinen postilento lensi kentältä 1918 elokuussa ja viralliset siviilikentän avajaiset vietettiin 1919. Vuonna 1921 lennettiin kuusi vuoroa päivässä Croydonin lentokentän (Lontoo) ja Le Bourgetin kentän välillä. Lentokenttä näki vuonna 1927, kun Charles Lindbergh laskeutui koneellansa ”Spirit of St. Louis” yli 33 tuntia kestäneen Atlantin ylittäneen yksinlentonsa jälkeen 21. Toukokuuta hurraavan parituhatpäisen ihmisjoukon edessä. Kentän rakennukset siis juontuvat 1920-luvulta ja tältä osin kyseessä on yksi harvoista vanhoista lentokentistä, jotka ovat yhä käytössä alkuperäisen kaltaisessa muodossaan. Tänään Le Bourgetin kenttä on yksityislentokoneiden kenttänä Pariisissa. Kentän yhteydessä toimii ilmailu- ja avaruusmuseo.

Kirjattu lentokirje Ranskaan 1937
Lentokirje Ruotsiin 1940

Toinen kohde löytyi euron laatikosta eikä siihenkään varsinaisesti liity mitään sen ihmeellisempää. Kyseessä on ”tavallinen” lentona kulkenut kirje Ruotsiin Helsingistä 3.9.1940 eli välirauhan ajalta. Lähettämisen päivänä kaikki oli kuitenkin enemmän tai vähemmän talvisodan jälkeistä keskisen Euroopan tilanteen seuraamista. Kirje on tarkastettu Helsingin sotasensuurissa ja siitä merkkinä tarkastusleima #50. Kirje on kulkenut linjalla 1631 Helsinki – Turku – Tukholma. Tämä on siis hyvin tavallinen lähetys ilman mitään sen suurempaa, mutta maailmansodan aikainen lentolähetys kuitenkin. Taksa Ruotsiin oli Pohjoismaisen sopimuksen mukainen, kirjeelle 2:75mk ja lentolisä 1mk, eli yhteensä 3:75mk. Joskus tulee osteltua lähetyksiä, joita ei oikeastaan ”tarvitse mihinkään” – sellaista se keräileminen on! Näiden lisäksi poimin muutaman muunkin kohteen euron laatikosta ja huutelin huutokaupasta muutaman kohteen kotona tutkittavaksi.

Lueskelin uusimmasta SP-Lehdestä Ari Muhosen kirjoitusta koskien erikoistaksoja Viroon, Latviaan ja Unkariin – myös Saksan sopimusta tekstissä käydään läpi. Ari kirjoittaa, että tuntee vain kolme lähetystä Unkarin erikoistaksa-ajalta ennen 1.4.1943 – en ollut ajatellut tätä asiaa aiemmin näin. Aina tulee uusia ajatuksia, kun lukee! Kirjattuja kirjeitä Ari kertoo tuntevansa Saksaan erikoistaksalla vain neljä – tämä on hieman epäselvästi ilmaistu, sillä kyse lienee kirjeistä, jotka ovat ”vain” kirjattuja, eli sellaisia joissa kirjaus on ainoa lisämaksu – esimerkiksi lento-kirjattu ei sovi tähän luokkaan, sama koskee havaintoa viidestä pikakirjeestä Saksaan kahdenvälisellä taksalla. Viroon kulkeneita kohteita 16.6. jälkeen Ari pitää vaikeina ja on tässä täysin oikeassa, kohteita varmasti on, mutta ei niitä puissa kasva! Kirjeitä tunnetaan jonkin verran, mutta postikortit ovat vaikeampia – Ari kertoo tuntevansa kaksi yksittäispostitetta 1,75mk taksalla. Tähän sopivat 1,75mk keltainen ja 1,75/1,25mk päällepainamamerkki, sekin keltainen. Muistan nähneeni näitä ainakin Hannu Kaupin kokoelmassa ja eräässä toisessa M30 kokoelmassa yksittäispostitteina. Totean savolais-karjalaisittain oman kehun haistessa, että ”suattaapi olla”, että joku kappale näiden lisäksi jossakin kansiossakin ”olla möllöttää”…

Nämä ”tunnettujen lukumäärä”-asiat ovat aika kimurantteja, koska aina voidaan ajatella, että ”kuka mitäkin tuntee”. Ari on kuitenkin tehnyt pitkään ja metodologisesti työtä kartoittaakseen erilaisten lähetysten esiintyvyyttä, mikä on hieno juttu. Kukaan ei kuitenkaan koskaan ole nähnyt kaikkea. Varmasti tälläkin hetkellä jossakin on joku, joka naureskelee näille pohdinnoille ja ihailee omia kohteitaan, jotka kumoavat tässäkin esitetyt ”lukumäärät” kertaheitolla. Mikäli lukijoilla on tähän SP-lehden artikkeliin liittyviä havaintoja ja kohteita, niin ilostuttakaa Aria lähettämällä hänelle kuva kohteestanne, samalla täydentyvät tiedot arkistoon ja tieto paranee, se on kaikkien etu!

Nyt täytyy lähteä ulkotiloihin, lämpötila on nimittäin plussan puolella!

Toteamus: Hetkellisessä mielenhäiriössä olin kirjoittanut, että Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan päivän Ruotsiin lähetetyn kuoren lähettämisen jälkeen. Kirjoitin roskaa – hyökäys tapahtui 9.4.1940 ei 4.9.1940… näin sitä vaan aivot toimivat väärin.

Kirjamessut, SP-Lehden ja Vaasan HK

By

Tänä vuonna, suurelta osin pandemian takia, oli Filatelistiliitto jättänyt postimerkkimessujen järjestämisen väliin ja näin ollen Helsingin Kirjamessuilla ei nähty (eikä tätä kirjoitettaessa) nähdä filatelistiliiton järjestämää tapahtumaa ständeineen, esityksineen ja muine aktiviteetteineen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö paikalla olisi ollut filateliaa myytävänä, nimittäin ainakin kolmen rohkean kauppiaan trio oli ständeineen Messukeskuksessa paikalla odottamassa innokkaita ostajia. Paikalla olivat Vesa Järvistö, Merkki Albert ja A. Aspbäck (Ruotsista) – kaikilla pöydät täynnä tavaraa. Ensimmäinen havainto messuilta oli, että siellä oli tavallista väljempää. En nyt puhu vain ihmismäärästä vaan siitä, että ständien välinen etäisyys oli ”tavallista” suurempi – tämä siis tarkoittaa, että tilaan oli ilmoittautunut vähemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Tämäkin pandemian tekosia. Kävin torstaina iltapäivällä työpäivän jälkeen ja tuolloin porukkaa oli liikenteessä, ei paljon, mutta ei vähänkään. Keskustelin kauppiaden kanssa ja he kertoivat, että ostolaidalla olevaa porukkaa oli ja oli ollut liikenteessä yllättävän paljon ja suuri osa täysin entuudestaan tuntemattomia naamoja. On selvästi ilmassa pandemian aiheuttamaa kiinnostusta kotona tehtäviin harrastuksiin, ja niiden kuningashan on postimerkkeily! Tämä ikävä kokemus, joka meidän kaikkien osaksemme on osunut on kasvattanut keräilijäkuntaa ja saattanut koitua postimerkkeilyn onneksi. Ilmeisesti jokaisella pilvellä tosiaan on hopeareunus.

Kirjamessut messukeskuksessa 28.-31.10.2021 – kuvassa vasemmalla puolella Vesa Järvistön ständi ja oikealla Aspbäck. Suoraan kuvaajan takana toisella puolella ”aukeaa” Merkki Albert.

Rajatusta aikataulustani johtuen en ehtinyt paljoakaan kaivaa, mutta muutamia laatikoita kävin läpi. Euron laatikosta käteen jäi muutamia kohteita, tällä kertaa M30 löydös oli Saksa-painotteinen. Yhteensä tunnin ”plärääminen” johti yli 20 kohteen kokonaisostoon, jota voi pitää ihan kivana juttuna – toki euron laatikosta ei mitään kanuunoita yleensä löydy… Tällä kertaa nappasin mukaani Saksaan 1931 lähetetyn kirjeen, joka oli lähetetty 2mk tummansinisellä merkillä, eli merkin käyttötarkoituksen mukaisesti. Kyseessä ei ole mitään erikoista, mutta ei-filateelinen tarvekäyttö tälle ensimmäistä M30 käyttöajan ulkomaan kirjetaksaa varten julkaistulle merkille. Toinen kohde, jonka bongasin ja nappasin mukaani on hieman parempi, se nimittäin on neljännen painoluokan (61-80g) kirje, myöskin Saksaan, vuodelta 1937. Kuori on hieman ruttuinen, mikä vahvistaa näkemystä siitä, että sisällä on ollut jotain ”kovaa” ja painavaa, eikä vain pelkkää kirjepaperia.

Vasemmalla: Kirje Saksaan 21.1.1931. Taksa: kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1925-30.11.1931) 2,00mk. Oikealla: Neljännen painoluokan kirje 5.8.1937 Saksaan. Taksa: Kirje (61-80g) ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 9,50mk. Parempi taksa.

On todettava, että korkeamman painoluokan kirjeet ovat aina vaikeampia kuin ensimmäisen painoluokan – mielenkiintoista kyllä postihistoriakokoelmissakin yleensä näkee lähes ainoastaan ensimmäisen painoluokan kohteita. Erityisesti näin tuntuu olevan lentopostin osalta – kohteet ovat nähdyissä kokoelmissa olleet voittopuolisesti ensimmäistä painoluokkkaa. Toki on selvää, että pyrittiin lähettämään mahdollisimman kevyttä, koska painon lisääntyessä lentolisä kasvoi kiivaseen tahtiin. Itse arvostan korkeampia painoluokkia juuri niiden vaikeuden takia.

Messukeskuskeikan parasta antia oli, että ystäväni jo yli 30 vuoden takaa sattumalta bongasi minut tiskiltä ja tuli juttelemaan – vaihdoimme kuulumisia pitkälta aikaa ja muistelimme menneitä. Lähdin hyvillä mielin Pasilan asemalle ja kotiin päin.

SP-Lehden 104 huutokauppa päättyi 27.10. ja sen osalta totean, että myytävänä oli jonkin verran pikkukivaa ja jokunen ihan kiinnostavakin lähetys. ”M30 ja eteenpäin” käyttösarjojen osastolla olivat eri käyttösarjat sopuisasti sekaisin, mikä ei ollut ehkä paras tapa laittaa kohteita myyntiin, mutta ehkäpä tämä ei haitannutkaan massiivisesti. M30 osalta myyntiprosentti oli korkea, myymättä taisi jäädä vain yksi kohde, jossa oli tavallista tavaraa.

M30 rullamerkkierä myytiin 32 eurolla ja FORD ja ASEA rei´itteelliset merkit menivät kaupaksi pienillä nousuilla. Tavallisempi tavara meni lähtöhinnoilla tai pienillä nousuilla maailmalle. Postihistoriapuolella ainoa enemmän kiinnostava kohde oli vuonna 1934 Australiaan lähetetty ja selvästi kovia kokenut lentokirje. Kirje on kiinnostava, koska siinä oli leimoin hyvin dokumentoitu kuljettu reitti ja mukana oli myös ohjausleimoja. Vuonna 1934 aukesi lentoreitti Lontoon Croydonin kentältä Karachiin (Imperial Airways), josta Singaporeen (Indian Trans-Continental) ja sieltä Brisbaneen (Quantas). Eli koko matka lentäen Lontoosta Australiaan. Tätä ennen, vuodesta 1929 alkaen, osa matkasta Euroopassa ja Intiassa kuljettu junalla ja Ceylonilta eteenpäin laivalla, reitit ja kuljetustavat vaihdelleen vuodesta toiseen (enemmän lentona ajan edetessä). Suomesta lähetetty, tälle linjalle ”yhdistyvä” posti kulki meiltä Ruotsin kautta Saksaan, josta tyypillisesti junalla Imperial Airwaysin linjan solmukohtaan, joka saattoi olla Brindisissä tai Ateenassa.

Kiinnostava lentokirje Australiaan vuodelta 1934. Kuvat SP-Lehden huutokaupasta. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.12.1931-31.10.1936) 4,00mk + lentolisä ”Australian lentolinjoilla” per 10g (20.6.1933-15.4.1935) 3*7,00mk = 25,00mk. Kiinnostava kohde.

Myydyn kirjeen takana on leimoja Helsingistä (24.2.1934), josta kirje lähti laivalla Tukholmaan, jossa se on leimattu 27.2. ja laitettu Malmön kautta Trelleborgiin kulkevaan junaan. Juna jatkoi lautalla matkaansa Sassnitziin, josta se matkasi Berliiniin (leimaus 1.3. sekä juna, että Berlin C). Berliinistä kirje on jatkanut luultavasti junalla Ateenaan, jossa se on leimattu 2.3. lentoaseman postileimalla (AEROPORIKOS), joka kertoo kirjeen liittyvän Imperial Airwaysin reitille, jolla sitä kuljetti lentovene aina Samakhiin asti (Genesaretin järven Etelä-päässä). Siellä lentoreitti jatkui maakoneella Karachiin. Ohjausleima kertoo matkan jatkuneen Madrasin kautta eteepäin, mutta kirje on käynyt Bombayssa (leima 9.3.), joka oli myös lentoreitin yksi asema ja aikansa merkittävä kaupunki brittiläisessä Intiassa. Lieneekö lentolipuke leimattu juuri Bombayssa (tai Karachissa?) ”Cancelled” sen merkiksi, että taksa on maksettu ns. halvemman lentotaksan mukaan, joka käsitti vain osittaisen lentokuljetuksen. Uskon, että Intiasta kirje on kulkenut laivalla Australiaan. Koko matka lentona olisi maksanut huomattavasti enemmän. Edullisemman taksan idea oli, että lentona kuljettaisiin vain Australiassa, mutta tämä kohde lienee lentänyt Euroopasta Karachiin – tähän viittaa Ateenan lentokentän leima. Mielenkiintoinen juttu.

Kirje on saapunut Adelaideen Etelä-Australiaan huhtikuussa. Australian mantereelle se on saapunut luultavasti jo jonkin verran aiemmin, sillä laivareitti tuskin on suoraan Adelaideen kulkenut. Puhuttu Australiaan lentänyt lentoreitti kulki Brisbaneen, joka on toisella puolella maata. Matka-aika on ollut joka tapauksessa yli kuukauden.

Kirje sai huomiota osakseen ja kammottavasta kunnostaan huolimatta sen hinta nousi aina 110 euroon saakka. Australiaan suuntautuvat lentokohteet 1930-luvulta ovat kiinnostavia ja tämä selvästi oli muidenkin mielipide. Kirje oli toisen painoluokan kirje ja etupuolella lukee merkintä 30g. Tässä kohtaa myyntiin laittajat ovat ymmärtäneet dokumentoinnin arvon – jos kirjeen taustapuolta ei olisi kuvattu olisi sen hyvyys voinut jäädä ymmärtämättä.

Vaasan kerhon 86. huutokauppa päättyi 29.10. M30 osastossa oli myytävää noin kahdeksankymmentä kohdetta. Tällä kertaa myytävänä oli useita numerokuusiloita ja kuusiloeriä. Hinnat nousivat jonkin verran lähdöistä, lähes 80 euroa maksettiin 1,25/50p keltaisen päällepainamamerkin kakkosladelman kuusilon sisältäneestä erästä. Sierra Leoneen 50-luvulla ja Lounais-Afrikkaan 30-luvulla lähetetyt kirje ja kortti myytiin pohjillaan. Uuteen Seelantiin lähetetty painotuotekuori nousi pohjistaan yli kolmeen kymppiin. Kyseinen lähetys oli vuodelta 1947, jolloin taksa oli 2½mk ja kohde olikin hyvä siksi, että sen postimaksu oli maksettu juuri 2½mk vihreällä, tälle tarkoitukselle julkaistulla merkillä.

Painotuote Uuteen Seelantiin, parempi kohdemaa. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk.

Kyseessä oli K.O.Virtasen kuori – firma lähetti mainoksia ympäri maailmaa ja siksi vastaavia kuoria löytyy muihinkin eksoottisiin maihin.

Isokokoista vakuutettua pikakirjettä myytiin kohdenumerolla 402 ja tekstillä ”R-Pikakirje paikallispostina -56” mikä tietysti olisikin ollut aivan jotain muuta, sillä kirje oli lähetetty Helsingistä Vaasaan, eli kyseessä ei ollut mikään paikallispostite – eikä myöskään kirjattu kirje vaan vakuutettu. Kun kohdeselosteessa on kolme sanaa ja niistä kaksi on pielessä, niin jäljelle jäi vain vuosiluku, joka oli saatu kuitenkin oikein… en pidä tätä kuitenkaan maailmanluokan suorituksena meklarilta.

Kaiken kaikkiaan kohtalaisen aktiivinen merkkeilyviikko – kanuunat eivät kuitenkaan kajahdelleet. Mainittakoon, että Forssan kerho järjestää perinteisen vaihtopäivän Pyhäinmiesten päivänä, joka tällä kertaa ajoittuu ensi viikonloppuun (lauantai on 6.11.). Pitkän tapahtumaköyhän pandemian aikana tämä on mukava asia.

Merkki-Albert HK 58, marraskuu 2019

By

Merkki-Albertin marraskuun huutokauppa päättyi 8.11.2019 – huutokaupa oli auennut jo lähes kuukausi aikaisemmin ja aikaa oli ollut parahultaisesti käydä läpi verkossa esiteltyjä kohteita. M30 osalta kohteita oli tarjolla viitisen kymmentä, mukana niin filateliaa kuin postihistoriaakin. M30-kohteita oli myös tarjolla postilähetyserissä ja joitakin myös lentopostin ja ehiöiden osastolla. Mieleen tästä huutokaupasta jää se, että kohteiden hinta nousi mielestäni tasolle, joka kuvastaa sitä, että M30 keräily on voimissaan – useita kohteita huusi enemmän kuin yksi henkilö ja monen kohteen hinta kohosi limittiä huomattavasti korkeammalle.

Kolme vihkomerkkinelilöä leimattuna. Oikeudet kuvaan omistaa Merkki-Albert huutokaupat.

Filateliakohteiden osalta kauppa ei käynyt yhtä vahvasti kuin postihistoriapuolella, myytävänä ei tosin tällä kerralla ollut ns. huippufilateliaa, mutta muutamia mielenkiintoisia kohteita kuitenkin. Nostan tässä esiin kolmen vihkomerkkinelilön sisältäneen kohteen, koska vihkomerkit ovat yksi M30 erikoisuus. Kysymyksessä on siis postimerkkivihko V2 vuodelta 1939, jonka painos oli satatuhatta kappaletta sisältäen nelilön arvoista 25p, 50p (vihreä), 1mk (oranssi), 1,25mk ja 2mk (punainen). Vihkon myyntihinta oli 20mk. Vihkomerkkejä on siis olemassa 400-tuhatta per arvo ja niiden erottaminen tavallisista merkeistä perustuu siihen, että vihkomerkeissä vähintään yksi reuna on leikattu (hampaiden päät ovat siis leikatut ei ”revityt”. Vihkomerkkien suosio jäi vähäiseksi ja M30 käyttöajan jälkeenkin oli yli puolet painoksesta yhä jäljellä. Tästä johtuen oikea-aikaiset tarvekäytöt vihkomerkeillä ovat hyviä kohteita, myös ilmestymisen 1.4.1939 aikaiset ja vähän sen jälkeiset leimatut merkit ja lähetykset ovat ”hyvää tavaraa”. Myytävänä olleessa kohteessa 1,25mk merkin nelilö on ilmeisesti leimattu kesällä 1939, mikä tekee siitä ihan ok kohteen. Kaikilla ilmeisesti on jo vihkomerkkien nelilöt ja kohde jäikin 15 euron lähtöhinnalla jälkimyyntiin.

Muista filateliakohteista mainittakoon myytävänä ollut 10p rullamerkkien vajaa rulla, joka myytiin 62 euron hinnalla (limitti 10 euroa) ja 1,25mk hammastamaton liimaton esittelyarkin merkki, joka myytiin kahdella kympillä.

Vapaakirje saantitodistuksella, vain saantitodistus maksettu. Helsinki 12.2.1948. Taksa: Saantitodistus jätettäessä (1.1.1948 – 30.6.1950) 12,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa Merkki-Albert huutokaupat.

Postihistoriapuolella oli myytävänä ns. pikkumukavaa tavaraa useita erilaisia kohteita. Vaasassa kulkenut kirjattu paikalliskirje myytiin parilla kympillä, kirjattu paikalliskirje 24mk sinkulla 16 eurolla ja ehiöleikkeellä kulkenut paikalliskirje vuodelta 1951 kympin limitillä. Paikallisesti Helsingissä kulkenut Kansaneläkelaitoksen vapaakirje, jossa oli merkein maksettu vain saantitodistus lähti hintansa osalta kovaan nousuun ja saavutti parin kympin pohjista aina 152 euron hinnan. Tämä oli kova nousu! Tyypillisesti vastaavia kohteita tunnetaan eri arvonlisävero-toimistojen lähetyksillä – tällä kertaa hinnan nousun selittänee se, että kyseessä oli paikallisesti kulkenut lähetys, ne ovat sittenkin vaikeampia kuin tavalliset kotimaan kirjeellä löydettävät saantitodistukset.

Kotimaan vakuutetut lähetykset eivät parin kympin pohjilla tehneet kauppaansa yhtä lukuunottamatta – sen jälkeen kun markkinoille tuli jostakin muutamia laatikollisia täynnä vakuutettuja lähetyksiä on niiden hinta romahtanut. Kalleimmalla lähtöhinnalla 70 euroa myyntiin laitettu kohde, jolla oli 300mk lentokone-merkki oli mielestäni hinnoitteluvirhe, vaikka vakuutusmaksu olikin maksettu suuresta summasta.

Jälkitaksoitus 5mk sinisen merkin singlellä myytiin hintaan 22 euroa, pikkupaketti 40mk puunhakkaaja-merkin singlellä mielestäni kovalla 76 euron hinnalla ja postin taksataulu 3mk punaisen merkin singlellä sadan euron pohjahinnalla.

Toisen painoluokan vakuutettu kirje 4.7.1934 Helsingistä Kööpenhaminaan, Tanskaan. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk + kirjaaminen Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk + vakuuttaminen (per alkava 1000mk) Pohjoismaihin (1.6.1922 – 31.12.1934) 0,40mk = 7,60mk. Oikeudet kuvaan omistaa Merkki-Albert huutokaupat.

Mielenkiintoisin Pohjoismaihin kulkenut kohde oli mielestäni vuonna 1934 Tanskaan lähetetty vakuutettu kirje, joka oli painoltaan toista painoluokkaa. Ulkomaille lähetetyt vakuutetut kirjeet ovat hyviä kohteita, myös Pohjoismaihin lähetetyt. On selvää, että Ruotsi on kohdemaana yleisin ulkomaa, mutta vakuutettujen kirjeiden osalta Ruotsikin on ”ok”, koska ulkomaille lähetettyjen vakuutettujen kirjeiden tunnettu yhteismäärä on kohtalaisen pieni. Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä vakuutettuja kirjeitä tunnetaan aniharvoja ja ne ovat erittäin harvinaisia. Tanskaan lähetetty vakuutettu kirje myytiin 36 euron hinnalla. Ruotsiin lähetetyn paketin kortti myytiin myöskin 36 eurolla ja ehiöiden osastossa myynnissä ollut pika(ehiö)postikortti Ruotsiin keräsi 23 euron myyntihinnan. Kolmen markan taksainen postikortti heinäkuulta 1945 Tanskaan myytiin kympin pohjilla – mielenkiintoisen edullinen hinta kohtalaisen vaikeasta kohteesta.

Harvinainen Tanskasta tulleen kirjeen tullaus myytiin 95 eurolla, kyseinen 12mk tullaus oli maksettu kolmella 4mk ruskealla merkillä ja kohde oli siisti. Kirjeiden tullauksia tunnetaan jonkin verran, mutta ne ovat selvästi ja huomattavasti harvinaisempia kuin pakettien tullaukset. Mielestäni kohteen hinta pysyi maltillisena, koska se oli siisti ja kokoelmakelpoinen. Kokoelmalehdellä se monteerattuna olikin. Hyvä kohde esim. 4mk ruskean leijonan kohdalle.

Turusta Tartoon Viroon 26.1.1942 lähetetty postikortti. Postiyhteys keskeytynyt-leimaus. Kyseessä on painotuote, koska tekstiä on niin vähän. Oikea taksa olisi 50 penniä. Hyvä kohde silti. Oikeudet kuvaan omistaa Merkki-Albert huutokaupat.

Suomen ja Viron välisen postitaksan mukaiset kaksi lentopostikohdetta myytiin 22 eurolla, joka oli mielestäni ostajalle edukas kauppa. Toinen kiinnostava Viroon lähetetty kohde oli vuoden 1942 tammikuussa Tartuun lähetetty painotuotepostikortti, joka oli leimattu ”postiyhteys keskeytetty” ja lähetetty takaisin lähettäjälle. Kyseisenä aikana Viro oli Saksan miehittämä ja postiyhteys sinne ei ollut vielä auennut. Onnetonta tässä kortissa on se, että postitukseen oli käytetty postikortin kansainvälistä 2mk taksaa, vaikka 50 penniä olisi riittänyt. Joka tapauksessa keskeytynyttä postiyhteyttä hyvin kuvaavaa kohdetta arvostettiin 125 euron edestä.

Unkariin sodan aikaisella postisopimustaksalla lähetetty lentopostikortti myytiin 61 eurolla, hinta oli mielestäni ostajalle OK, sillä kortti oli siisti ja taksa erinomainen. Vastaavasti Saksaan lähetetty sopimustaksainen lentopostikortti maksoi huutokaupassa 79 euroa – kortti oli maksettu yhdellä 4mk postitalo-merkillä, mikä teki siitä hyvän single-kohteen. Nämä lentopostin myyntialueella myynnissä olleet kohteet kuuluivat tämän huutokaupan M30 kohteiden kermaan.

Toisen painoluokan kirje Kilosta 24.9.1944 Berniin, Sveitsiin. Kaksi M30 3½mk ruskeaa leijonamerkkiä, Suomen ja Saksan sensuurit ml. kemiallinen sensuuri. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 7,00mk.

4½mk sininen single käyttötarkoituksen mukaisella kuorella vuodelta 1943 Belgiaan myytiin 95 euron hinnalla. Kohde oli siisti ja siinä oli selkeä kemiallisen sensuurin jälki. Mielenkiintoista kyllä toisen painoluokan kirje Suomen ja Saksan välisen postiyhteyden katkeamisen jälkeen 24.9.1944 Sveitsiin ei herättänyt huutokaupan aikana huutajien mielenkiintoa. Mielenkiintoista kirjeessä on se, että se on kulkenut Saksan kautta Sveitsiin aikana jolloin Suomesta ei siis voinut lähettää postia Saksaan – yhteyshän katkesi 5.9.1944. Saksalaiset kuitenkin hyväksyivät postin kauttakulun Suomesta Sveitsiin. Tämä mielenkiintoinen sodan aikainen kohde myytiin 30 euron pohjahinnalla. 6mk oranssi single painotuotteella Tsekkoslovakiaan myytiin 25 eurolla. Vaikka kortilla luki ”Slovakia” ei Slovakian valtiota ollut itsenäisenä ollut olemassa Toisen Maailmansodan lopun jälkeen. Kohteen hyvyyttä se ei vähentänyt, sillä 6mk painotuotetaksa on kiinnostava. Kenttäpostissa kulkenut kirje, joka oli edelleen lähetetty Saksaan meni kaupaksi 32 eurolla, kohteeseen oli lisätty 3½mk sininen merkki – mielenkiintoinen kohde kyseessä ja vuonna 1941 Saksaan lähetetty kenttäposti oli maksullista.

Toisen painoluokan lentokirje Helsingistä 13.4.1942 New Yorkiin Yhdysvaltoihin. M30 merkkejä yhteensä 61,50mk edestä. Taksa: Kirje (21-40g) ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 5,50mk + lentolisä (per 5g) Yhdysvaltoihin (24.1.1941 – 9.4.1942 katk.) 8,00mk*7 = 61,50mk. Sensuroitu Bermudalla. Mielenkiintoinen kohde.

Kiinnostava lentopostikohde Yhdysvaltoihin vuodelta 1942 myytiin 42 euron hintaan – kiinnostavan kohteesta teki se, että se oli lähetetty huhtikuun 13. päivä 1942. Mielenkiintoista asia on siksi, että lentopostilähetysten kuljetus Yhdysvaltoihin keskeytyi ilmeisesti 9.4.1942 ja tämän jälkeen lentona Yhdysvaltoihin kulkeneita lähetyksiä tunnetaan vähän. Lentoposti aukesi uudelleen maaliskuussa 1945. Todettakoon, että poikkeuksena oli mahdollista lähettää postia Euroopan sisäisenä lentona siten, että posti jatkoi Atlantin yli laivalla – tällaisia Euroopan sisäinen lento maksettuna Yhdysvaltoihin lähetettyjä lähetyksiä tunnetaan vain harvoja. Mielestäni edullinen hinta mielenkiintoisesta lentopostikohteesta.

Tarjolla oli kaikenlaista, mutta siitä huolimatta itse en saanut oikeastaan minkäänlaista valtavaa intoa päälle. Lieneekö syysväsymystä!