Blog — Sivu 31

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Poste Restante, eli suomeksi ”säilyvä posti” ja selko-suomen kielellä postin palvelu, jossa ilman kiinteää osoitetta paikkakunnalla asuvat voivat pyytää lähetykset postitoimistoon, ns. poste restante osoitteeseen, jossa niitä säilytetään sovittu aika ja josta vastaanottaja voi noutaa nimelleen saapuneet lähetykset. Palvelu ei ole välttämättä veloitukseton, vaan useissa maissa, useina aikoina, palvelusta on peritty maksu. Joissakin tapauksissa maksun suorittamisen merkiksi maksua vastaan lunastetuille lähetyksille on liitetty maksettu määrä postimerkkeinä.

Yllä: 20.5.1957 Helsingistä Ateenaan lähetetty lentokirje poste restante osoitteeseen. Saapunut Ateenaan 22.5.1957 ja lunastettu 28.5.1957 ja lunastuksen merkiksi kuorelle liitetty 50 leptan edestä kreikkalaisia merkkejä. Kuorella M30 6mk vihreä ja M54 30mk sininen, yhteensä 36mk. Kyseessä on siis ”kaksinkertainen sekapostite”. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.9.1956 – 31.3.1959 30,00mk, lentolisä 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk / 5g – kyseessä <10g lähetys = 6,00mk, yhteensä 36,00mk.

Suomessa poste restante maksujen merkiksi, jos sellaisia on peritty, ei ole liitetty lähetyksiin postimerkkejä. Näin kuitenkin on tehty ainakin mm. Kreikassa ja Italiassa – uskoakseni monessa muussakin maassa. Poste restante maksun sisältävät kohteet ovat hauska lisä kokoelmaan, sillä ne eivät ole erityisen yleisiä.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje, jolla arvoleimana DC-6 lentokone (nro. 3, 1956). Ei varsinaisesti M30 kohde, mutta samalta käyttöajalta kuitenkin. Lähetetty Helsingistä 11.5.1957 Palermoon Sisiliaan Italiaan poste restante osoitteeseen. Poste restante maksun merkiksi liitetty kolme italialaista lunastus (segnatasse) merkkiä yhteensä 15 liiraa. Aerogrammeista ei tarvinnut maksaa erikseen lentolisää, vaan lentopostitus kuului hintaan. Aerogrammien sisään ei kuitenkaan saanut lisätä ylimääräisiä papereita, vaan viesti tuli olla kirjoitettu suoraan ”kuorena”kin käytettyyn arkkiin.

Ilmeisesti Ruotsissa ei ole ollut 30-luvun lopussa käytössä tapaa, jossa mahdollinen poste restante – maksu olisi maksettu merkein, jotka mitätöidään lähetykselle. Tähän viittaisi alla oleva lähetys.

Yllä: Hyvinkin tavanomaisen näköinen lähetys M30 2mk karmiinin punaisella merkillä poste restante osoitteeseen Tukholmaan ”Stockholm 1” postikonttoriin Helsingistä 20.10.1938. Takana saapumisleima Stockholm 1, 20.10.1938. Kuorella näkyy päivämääräleima 5.11.1938, tämä on mahdollisesti päivä, jolloin lähetys luovutettiin postitoimistosta. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk.

Postikonttori ”Stockholm 1” sijaitsi Tukholmassa osoitteessa Vasagatan 28-34 (kuva Ruotsin postimuseon kokoelmista) ja kysymyksessä on v. 1903 rakennettu entinen Tukholman ”pääposti” eli ruotsiksi centralposthuset. Nykyään talossa on valtion virastoja. (lisätietoja ja talon historia).

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. M30 5mk sininen. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Lisäys 18.12.2013:

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938.

Lisäys 19.12.2013:

Yllä: Helsingistä 4.11.1953 Zurichiin Sveitsiin Poste Restante osoitteeseen lähetetty lentokirje. 2kpl 25mk sininen, yhteensä 50mk. Jonka takana saapumisleima Zurich 1 6.11.2013 ja Poste Restante maksun maksamisesta kertova kuoren taakse mitätöity 40 centimen Sveitsin käyttösarjan merkki, joka on leimattu 6.11.1953 Zurich Annahmeamt. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g, yhteensä jotain alle 50mk. Ylitaksa.

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. (Lisätty 4.8.2014)

Kotimaassa Poste Restante osoitteella lähetetyistä lähetyksistä ei tietääkseni otettu erikseen maksua tai ainakaan maksuksi ei mitätöity lähetykselle merkkejä.

Yllä: Helsingin pääpostiin Poste Restante osoiteeella Helsingin sisällä lähetetty paikalliskirje. 15mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. [Lisätty 19.1.2015]

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

21 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Tulli-postiosoitus on vähemmän yleinen postin palvelu, jolla käytettiin mallin 1930 merkkejä. Kysymyksessä oli ilmeisesti tilanne, jossa ulkomailta tullut postite tullattiin tullipostissa ja maksettavaa tullia ei tarvinnut tulla maksamaan tullikonttoriin, vaan sen saattoi maksaa kotipaikkakunnan postissa. Tämän jälkeen tulliposti lähetti postitteen määräosoitteeseensa. Taksa oli postiosoituksen taksa, mutta rahat siis menivät yksityisen tahon sijaan tullille. Tulli oli lähettänyt etukäteen tiedon maksettavasta summasta, jonka lähettäjä sitten kuittasi tulli-postiosoituksella.

Yllä: Tulli-postiosoitus Närpiöstä (Närpes) 26.11.1930 Turun tullikamarille, jonne saapunut 28.11.1930. Osoituksen, eli määrätyn tullin määrä 13,25mk, jonka mukaan taksa 15.1.1926 – 30.11.1931 (- 100mk) 1,50mk. Käytetty 1½mk violettia leijonamerkkiä.

Yllä olevassa kohteessa on ”kuponki” tallessa, josta käy ilmi, että kyseinen postite, josta tullimaksu on maksettu on saapunut Helsingborgista, Ruotsista. Tulli-postiosoituksia tulee vastaan aika-ajoin, ne eivät kuitenkaan ole yleisiä. Hintapolitiikka tulli-postiosoitusten suhteen on vaihtelevaa, huutokaupoissa lähtöhinnat ovat 5-10 euron luokkaa, mutta joskus näitä tulee vastaan ”laatikoissa” hyvinkin edullisesti. Kyseessä on kuitenkin oikeastaan vain M30 postihistoriaa keräileviä kerääjiä kiinnostava kohde.

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

17 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

Yllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

Yllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

Yllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

16 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: Helsingistä 7.5.1948 Englantiin Liverpooliin lähetetty 2. painoluokan (21-40g) 7/6mk oranssilla ehiöleikkeellä (ehiökortti 94, LaPe) ja 12 /10mk violetilla leijonamerkillä, eli yhteensä 19mk taksalla (1.1.1947 – 30.6.1948) lähetetty kirje.

Harvoin, mutta joskus tulee vastaan tilanne, jossa nerokas postittaja on käyttänyt ehiöstä leikkaamaansa palasta kirjeen postittamiseen. Tämä on ollut tietysti ollut postin mielestä ”laitonta” ja näin ollen kyseessä ei ole taksan mukainen lähetys. Kulkenut se kuitenkin on, eikä siitä näköjään mitään lisämaksuja ole peritty. Mielenkiintoinen.

(Lisätty 26.3.2014) Vastaan tuli toinen vähän saman henkinen tapaus, tällä kertaa kuitenkin ilmeisesti leimaamattomaksi jäänyt merkki on leikattu kuorelta ja liimattu uudelleen lähetykselle. Näyttäisi olevan kulkenut asianmukaisesti.

Yllä: Uudelleen käytetty M30 5mk sininen merkki kirjeellä Karstulasta 14.1.1946 Valkeakoskelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. 6kk taksa.

(Lisätty 1.12.2014) Taas lisää ehiöleikkeen käyttöjä… ostin tämän Vaasan Filatelistien huutokaupasta noin 13 eurolla, eli halpa se ei ollut, mutta kun näitä keräilee, niin oli ”pakko ostaa”.

Yllä: Ehiöleikkeellä postitettu postikortti 23.12.1952 Joensuusta Ruotsiin. Leikattu 15mk punaisesta ehiökortista. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.

Lunastuksia M30 Merkeillä

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna” vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista. Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p. Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)

Hammastamattomat M30 merkit

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 merkeissä esiintyy useita hammastamattomia merkkejä. Osa näistä käyttöön tarkoitettuja vahingossa hammastamatta jääneitä ja osa mallikappaleita ns. näyttelyarkeista. Joka tapauksessa kyseessä on malliin 1930 liittyvä erikoisuus. Tarkoituksella ei malli 1930:n käyttöön tarkoitettuja merkkejä kuitenkaan hammastamattomiksi ole jätetty.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 50p vihreä merkki. Tilauserä 636 (2-1945).

Hammastamattomat voidaan jakaa kahteen ”luokkaan” hyvin yksinkertaisesti sen mukaan, että onko merkit liimoitettu vai ei. Mikäli hammastamaton merkki on liimoitettu on se oletettavasti silloin tullut myytäväksi tarkoitetusta ”normaalista” erästä, joka on ilmeisesti vahingossa jäänyt hammastamatta ja jostain syystä kulkeutunut käyttöön saakka. Näitä liimoitettuja hammastamattomia löytyy 50p vihreästä, 5mk violetista, 5mk keltaisesta ja 6mk punaisesta M30 leijonamerkistä, eli neljää erilaista. Nämä liimoitetut, käyttöön tarkoitetut hammastamattomat merkit ovat sellaisia, joita voitaneen pitää ”aitoina” hammastamattomina M30 merkkeinä. Tarkemmin asiasta kertoo kirjassaan Kauppi*.

Yllä: Hammastamaton liimoitettu 5mk violetti reunapala, numeron kohdalta. Tilauserä 674 (10-1945)

Vihreitä liimoitettuja hammastamattomia 50p merkkejä tiedetään olevan alun perin 200kpl (Kauppi ja LaPe 2010) ja 5mk violetteja vastaavia saman verran (Kauppi), eli yksi painoarkki (2 tavallista arkkia, 2*10*10=200kpl). Kuten ylläolevasta kuvasta voidaan huomata on numerokuusiloita violetista 5mk merkistä korkeintaan 3kpl jäljellä.

Keltaisia 5mk:n leijonamerkkejä on hammastamattomana alun perin ollut liikenteessä 600 kpl (kolme painoarkkia) ja 6mk punaista 200kpl, epäilemättä niistä ja muistakin hammastamattomista liimoitetuista merkeistä suuri osa on löytänyt tiensä filatelistien käsiin ja vain osa kulkenut postitteina normaalien hammastettujen merkkien tapaan. Siksi lähetyksellä olevia hammastamattomia merkkejä tulee katsella kriittisesti ja pohtia onko kysymyksessä filateelinen lähetys vai aito hammastamattomalla merkillä lähetetty tarvelähetys.

Yllä: 5mk keltainen hammastamaton leijonamerkki arkin reunasta. Takana on liima. Tilauserä 690 eli 12-1945. Lisäksi merkin mukana tullut Frimärkshuset AB:n vuonna 1959 antama lausunto (aitoustodistus).

Yllä olevan 5mk keltaisen merkin yhteydessä oleva aitoustodistus on itsessään kiinnostava asia, siis aitoustodistukset yleensä. Nimittäin niihin liittyviä asioita filatelistienkin piirissä tunnetaan huonosti. Pitäisi muistaa, että aitoustodistusten tulisi olla tuoreita, alle viisi vuotta vanhoja. Lisäksi ilman kuvaa oleva aitoustodistus (kuten yllä näkyvä) on pitkälti nollan arvoinen. Filatelistiliiton sivuilta löytyy lisätietoa mm. M30 merkkien aitoutuksesta. Hyvä aitouttamista käsittelevä artikkeli löytyy myös Filatelistin numerosta 2/2013 sivulta 38.

Yllä: Hammastamaton 6mk punainen leijonamerkkipari, tilauserästä 673 (eli 10-1945). Takana on liimoitus.

Yksittäisiä hammastamattomia liimoitettuja M30 merkkejä liikkuu jonkin verran huutokaupoissa. Hinnat ovat myyjästä riippuen lähteneet alle parista kympistä ylöspäin. On syytä huomioida, että hammastamattomista liimoitetuista merkeistä on numerokuusiloita olemassa vain muutamia, näin ollen niitä voidaan arvostaa korkeammalle. Ylläoleva 5mk keltainen reunakappale, joka on leikattu ”numeron” kohdalta vähentää olemassaolevien 5mk keltaisten liimoitettujen numerokuusiloiden ”teoreettista” määrää yhdellä.

Yllä: Liimoittamattomat reunanelilöt kuudesta eri M30 leijonamerkkiarvosta.

Liimoittamattomiakin M30 merkkejä on siis olemassa: Kyseessä ovat ns. näyttelyarkeista peräisin olevat merkit. Näitä löytyy markkinoilta (eli näitä voi myytävänä löytyä) kahtatoista eri arvoa, kymmentä lejonamerkkiä ja kahta kuvamerkkiä (4mk Postitalo ja 10mk Saimaa). On ollut huomattavaa mielipiteiden kirjoa siitä, että pitääkö näitä liimoittamattomia merkkejä pitää filateelisesti merkittävinä kohteina, lue: Ovatko ne kokoelmiin kuuluvia. Mikäli aihe kiinnostaa kannattaa lukea siihen liittyvä pohdinta Kaupin* kirjasta. Hannu Kaupin kanta vaikuttaisi olevan, että merkkien esittelyyn käytettyinä arkkeina liimoittamattomat ovat M30 filateliaan kuuluvia kohteita ja siten kokoelmaan kuuluvia kohteita samalla tapaa kuin M30 merkkien ehdotteet.

Liimoitus / liimoittamattomuus sääntöön ainoa poikkeus on tietääkseni 50p/40p päällepainamakerkkien hammastamattomat näyttelyarkeissa olevat (niistä tulleet) merkit. Jostain syystä näissä arkeissa oli liimoitus. Kts. Kauppi.

Lisäys 25.1.2014, Hintatietoja:

Tammikuussa 2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin hammastamattoman 5mk keltaisen numerokuusilo hintaan 110€ + huutomaksu. Mielestäni hinta oli kohtalaisen maltillinen.

Samassa huutokaupassa myytiin 5mk violetti hammastamaton merkki hintaan n. 25€.

Lisäys 22.2.2014, 5mk sininen:

Fellmanin** levyvirheluettelossa, kirjan takaosassa sivulla 245 Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317; lisäys 8.4.2014 => Fellmanin kirjassa on virhe tilausnumerossa, oikein on 657 tai 667) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä.

Fellman käsittelee myös lyhyesti liimoittamattomia merkkejä ja toteaa niiden olevan väärenteitä; Kauppi, kuten olemme lukeneet yllä on eri mieltä ja kertoo, että liimoittamattomat hammastamattomat merkit ovat näyttelyarkeista.

Lisäys 8.4.2014 Suomen Postimerkkilehden 2/2014 artikkeli:

Hannu Kauppi kertoo hammastamattomista M30 merkeistä Suomen Postimerkkilehdessä* 2/2014 julkaistussa Fieandt mitalipuheessaan laajasti. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin mm. keskustelusta jota on käyty liimoittamattomien näyttelyarkkien merkityksestä.

Lisäys 11.4.2014: AboEX 2014 näyttelyssä nähtyä:

Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.

Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista esittelee hammastamattomia merkkejä, mutta myös 5mk sinisen yläreunasta hammastamattoman leimatun parin sekä 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamattoman parin leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kyseessä on siis Fellmaninkin mainitsema erikoisuus.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin hammastamattomista erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että yllä mainittua 5mk sinistä on tullut esiin postin kilotavaraleikkeestä useammilla leikkeillä ja tuolloin merkit ovat olleet sellaisia, että niissä on näkynyt ylhäällä hammaste; hammastekampa on siirtynyt huomattavasti ja sitä kautta on syntynyt suuri ”hammastamaton rako”, jos tuosta raosta on saksilla kekseliäästi leikattu on tällainen ”ylhäältä hammastamaton” saatu sysntymään. Näitä tällaisia tehtyjä versioita oli kuulemma myytykin ja ilmeisesti jonkinlaiseen ei aivan vähäpätöiseen hintaankin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että 5mk sininen ylhäältä hammastamaton on siis tekele – se ei vähennä mitenkään sen asian arvoa, että valtava hammastekamman hyppäys on tapahtunut ja kohde näin ollen olisikin ”alkuperäisenä” erinomainen M30 kommervenkki.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran julkaisusarja n:ro 22, Lehtikarin kirjapaino 1984

* Hannu Kauppi, Hammastamattomat mallin 1930 merkit, Suomen Postimerkkilehti, 2/2014, s. 6-9

300mk DC-6 Lentokone – M30 yläarvo

14 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 300mk DC-6 lentokone nelilö Helsinki 16.1.1953 (erä 863 VSP)

Kyseessä on malli 1930 merkkien ”yläarvo” eli markkamääräisesti korkein M30 arvo. Merkki julkaistiin 13.2.1950 ja sen käyttötarkoituksena oli toimia maksuna suuria postimaksuja tarvitseville vakuutettuille ja lentopostilähetyksille. Painosmäärä oli suhteellisen pieni, miljoona kappaletta kahdessa tilauserässä (863 eli 1-1950 ja 1006 eli 3-1954). Kummassakin tilauserässä käytetty liima on Lm6 (kirkas ja läpinäkyvä), mutta erän 863 paperi on valkoinen sellupaperi (VSP) ja erän 1006 paperina käytettiin harmaata sellupaperia (HSP).

Yllä: 300mk lentokonemerkin ”numeropaloja”, leimattu nelilö tilauserästä 863 ja arkin reunapala numeron kohdalta tilauserästä 1006

Tilauserät voikin erottaa toisistaan katsomalla paperin väriä. Kauppi* kertoo, että erän 1006 paperi on hieman ruskehtavaa ja analyysilampun alla kirkkaampaa kuin erän 863 paperi. Kauppi kertoo lisäksi, että erikoisuuksia tunnetaan vain vähän, joitakin laskoksia ja reunavesileiman osia merkin alueella.

Yllä: Osittain merkkien päälle osuva reunavesileima (eli RW).

Merkille ei ole yksittäiskäyttöä millään perustaksalla, mutta taksakombinaatioita, joilla saavutetaan yhteensä tasan 300mk:n taksa on olemassa. Oikeataksaisia yhden 300mk merkin lähetyksiä tunnetaan kuitenkin äärettömän vähän, Kaupin mukaan vain yksi, joka on kuvattuna hänen kirjassaan sivulla 310. Kyseessä on ulkomaille Yhdysvaltoihin mennyt kirjattu painotuote, joka on Yhdysvalloissa vielä tullattu.

Yllä: Helsingistä 21.4.1958 Yhdysvaltoihin, Bronxvilleen lähetetty kirjattu lentokirje. Kirjeen päälle kirjoitettu paino 55g. Taksa: Kirje (41-60g, III painoluokka) ulkomaille (1.6.1956-31.3.1959) 70,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.6.1956 – 31.3.1959) 30,00mk, lentolisä Yhdysvaltoihin (vyöhyke 4, 1.10.1957 – 31.3.1959) kirjeen osalta 17,00mk/5g – 55g => 11*17,00mk => 187,00mk, yhteensä 287,00mk. Eli 13,00mk ylitaksainen lähetys. Etuopuolella leimaus: ”Passed free U.S. customs at New York Apr. 23 1958” eli tarkastettu ilmaiseksi tullissa USA:ssa. Takapuolella pieni leima: ”Hyväksytty vietäväksi HKI II Tullik.” eli lähetys on Suomessakin tullattu, sekä Bronxvillen saapumisleima.

Yllä: Helsingistä 17.10.1964 Saksan Liittotasavaltaan Mannheimiin lähetetty lento pikakirje, jolla M30 300mk lentokone ja TUB sarja – yhteensä 346mk. Taksa: Pikana ulkomaille (1.4.1959 – 31.12.1962) 100,00mk, lentona (koko) Eurooppaan (1.4.1959 – 31.12.1962) 5,00mk / 10g, Kirje ulkomaille (1.4.1959 – 31.12.1962) alkaen 40,00mk. Yhteensä jotakin, mutta ei missään tapauksessa 346mk; eli kysymyksessä on hotellista lähetetty aidosti kulkenut ”niitä näitä” lähetys, jonka taksalla ei ole mitään tekemistä oikean taksan kanssa.

Yllä: Helsingistä 27.3.1954 Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin lähetetyn lentopaketin pakettikortti. Paketin lentoreitti on ollut Helsinki – Köpenhamina – Johannesburg ja paino 900 grammaa. Köpenhaminan kauttakulkuleimaus. 3kpl M30 300mk lentokoneita, 100mk Helsinki ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 1010mk. Taksasta en osaa sanoa, sillä minulla ei ole Afrikkaan menneiden pakettien lentotaksatietoja, eikä niitä taksaluetteloissakaan mainita. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kohde, juuri sellainen, joita varten 300mk lentokone-merkki oli suunniteltu.

Yllä: Helsingistä 19.10.1953 Hamiltoniin Ontarioon Kanadaan Ruotsin kautta lähetetty paketti. Paino 5,9kg. Merkkeinä M30 2kpl 300mk lentokone, 50mk Tammerkoski, 40mk puunhakkaaja ja 2kpl 2mk vihreä, yhteensä 694mk. 300mk merkit valkoista sellupaperia. En pysty varmistamaan taksan oikeellisuutta.

Yllä: Helsingistä 26.2.1958 Brysseliin Belgiaan lähetetty lento pikapaketti. Paino 0,9kg. M30 merkkeinä 300mk lentokone ja 9mk oranssi sekä 2kpl M54 40mk eduskuntatalo, yhteensä 389mk. En pysty varmistamaan taksan oikeellisuutta.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Puolitetut M30 merkit

10 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Puolitettujen merkkien käyttö Suomessa ei ole ollut kovinkaan yleistä, eri käyttöjä kuitenkin tunnetaan useita. Osa puolitettujen merkkien käytöistä on filatelistien keksimää humpuukia ja jokunen tarpeen sanelema ”oikea käyttö”. Malli 1930 käyttöajalta puolitettujen merkkien käyttöjä tiedän ilmenneen ainakin kolmessa eri yhteydessä.

Lauri Peltonen käytti talvisodan jälkeen v. 1940 maaliskuussa, juuri ennen Hangon alueen luovutusta Neuvostoliitolle, puolituksia postituksiinsa sillä verukkeella, että Hangon postista olivat merkit loppuneet. Ilmeisesti oli saattanut käydä niin, että Peltonen itse osti merkit tarkoituksella loppuun. Peltosen puolitteet sisältävät itse näkemäni mukaan ainakin vuoden 1938 posti 350v. – sarjan merkkejä ja M30 4mk postitalomerkkejä. Peltonen leimasi vielä puolitekuoret itse tekemällään leimalla ”Sista posten från Hangö” eli ”Viimeinen postitus Hangosta” viitaten alueen luovuttamiseen Neuvostoliitolle. Näitä kohteita kiertää jonkin verran ja hinnat ovat pyörineet kympin ja kahden välillä. Osa puolitteista on aidosti kulkeneita osa mahdollisesti vain Hangossa leimattuja. Kyseessä kuitenkin on siis ollut filatelististinen tarkoitushakuinen toiminta, mutta puolite mikä puolite.

”Peltosen puolite” M30 4mk postitalo merkillä, Hangosta 20.3.1940 Ruotsiin Tukholmaan. Kirjeen (<20g) taksa Pohjoismaihin (1.11.1936-15.6.1940) 2,00mk.

Toinen tapaus, josta tiedän kuitenkin huomattavan vähän, on kuulemma ollut sotaharjoitusten yhteydessä Niinisalossa?, jossa olisi postitettu puolitetuilla M30 merkeillä merkkien loppumisen takia. Milloin tämä ajallisesti tarkalleen ottaen tapahtui on minulle myöskin epäselvää. Asiasta en siis paljoakaan tiedä, enkä ole kyseisenlaisia postitteitta koskaan itse nähnyt. Sikäli kuin mikäli joskus viisastun, lisään asiasta informaatiota.

Lisäys 6-7.12.2013: Kauppi* kertoo kirjassaan Niinisalon ylimääräisistä kertausharjoituksista syksyllä 1939, että siellä loppuivat 2mk (kirjetaksan) merkit ja sotilasvirkailija Rafael Svinhufvudin käskystä puolitettiin 4mk postitalo merkkejä, joita käytettiin postituksessa. Kaupin kirjassa sivulla 251 on kuva Niinisalossa 16.10.1939 leimatusta puolitetust 4mk postitalomerkistä. Kauppi arvelee Lauri Peltosen saaneen ajatuksen omiin, yllä jo keskusteltuihin, puolitteisiinsa nimenomaan tästä Niinisalon tapauksesta. Samat tiedot löytyvät myös käsikirjasta*, jossa vielä lisäksi kerrotaan, että varmuudella tiedetään Niinisalosta lähetetyn 17.10.1939 päivätty kirje Kankaanpäähän, joka on kulkenut asianmukaisesti. Mainitaan lisäksi, että tiedetään ”muutamia” kirjeitä näin lähetetyn ja toimitetun.

Lisäys 11.4.2014: Abophilin numerossa 4/2014 JP kertoo Niinisalon 4mk postitalo puolitteesta kokonaisen kulkeneen kuoren kuvan kera.

Kolmas tapaus on ns. Södra Vallgrundin puolite, joka ainakin asiasta korviini kuuluneen grillitiedon mukaan syntyi, koska Södra Vallgrundissa (Mustasaaren kuntaan kuuluvassa Raippaluodon saaressa sijaitseva n. 350 asukkaan kylässä, lähellä Vaasaa) loppuivat 5mk postimerkit jouluna 1948 ja siksi puolitettiin 10mk:n merkkejä, jotta painotuotteen taksaisia (painotuotteen <50g taksa 12.1948 – 30.6.1950 oli 5,00mk) joulukortteja voitiin lähettää. Itse olen nähnyt kaksi tällaista kohdetta, joissa kummassakin puolitettuna on 10mk violetti leijonamerkki.

Yllä: Södra Vallgrundin puolite, puolitettu M30 10mk violetti, lähetetty Södra Vallgrundista 23.12.1948, Björkö:n. Painotuotteen (<50g) taksa 12.1948 – 30.6.1950, 5,00mk.

Toinen grillitieto arvelee, että postitteita tunnettaisiin itse asiassa ylipäätäänsäkin vain nämä kaksi – mitään varmaa lukumäärää ei kuitenkaan tiedetä ja kohteita voi olla enemmänkin. Kaksi näkemääni korttia on kirjoitettu eri kynällä, eri käsialoilla ja ne on allekirjoitettu eri allekirjoituksin, ne on myös lähetetty eri osoitteisiin, kumpikin vastaanottaja kuitenkin Björkössä. Kumpikin näkemistäni korteista on leimattu Södra Vallgrundissa 23.12.1948. Se, että mitä yllämainittu mahdollisesti merkitsee kohteiden ”filateelisuuden” kannalta, voi jokainen itse arvioida. Toinen näistä kohteista oli viimeksi myytävänä Hellmanin syyshuutokaupassa 2013 ja jäi myymättä; syynä myymättömyyteen lienee ollut mielestäni voimakkaasti ylimitoitettu 500€ lähtöhinta.

Jos tehdään vähän ”salapoliisityötä” ja vertaillaan kahta näkemääni Södra Vallgrundin puolitettua lähetystä, otetaan niillä olevat 10mk violetit merkit ”irti kortilta” ja laitetaan ne vierekkäin voidaan selvittää, että onko kyseessä saman merkin kaksi puolikasta.

Yllä: Kahdesta Södra Vallgrundin puolitetulla merkillä lähetetystä postikortista ”otetut” merkit laitettuna vierekkäin.

Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, niin voi huomata seuraavaa: 10mk arvomerkinnän kohdalla on selkeä vako, ikään kuin toinen puolisko olisi leikattu yhdellä ”vedolla” ja toinen kahdella, tai ainakin eri kulmassa ja sitten vinosti kaartuen. Tämä viittaisi siihen, että merkkejä olisi puolitettu enemmän kuin yksi, sillä jos vain yksi merkki olisi puolitettu, niin kahden tunnetun postitetun puolitteen pitäisi silloin sopia yhteen ilman ”koloa”. Onkin siis todennäköistä, että puolitteita on ainakin joskus ollut enemmän kuin kaksi. Missä ne nyt ovat ja ovatko missään, se on tietysti aivan toinen asia.

Lisäys 25.5.2014: Olin tässä juuri erään huutokaupan näytössä ja vieressäni istunut keräilijäkolleega kertoi, että hänellä on leimakokoelmassaan kohde, jossa on Södra Vallgrundissa leimattu vuonna 1940 jouluna puolitettu 1mk oranssi M30 leijonamerkki. Tuolloin oli painotuotteen taksa 50 penniä ja puolittamalla 1mk merkin on ilmeisesti ajateltu saatavan kasaan tämä taksa. Kolleega kertoi, että kortti oli ”erään rouvan toiselle rouvalle lähettämä, siinä lähialueella”, mikä tarkoittaa suomennettuna, että kyseessä on ollut tarvekäyttö, eikä ilmeisesti millään muotoa filatelistin tekemä kommervenkki. Tämä on merkityksellinen huomio tämän Södra Vallgrund asian kannalta, sillä se kertoo siitä, että jo paljon ennen yllä kuvattuja 1948 tapauksia on vastaavaa Södra Vallgrundissa tehty – ilmeisesti siellä on ollut sama postinhoitaja? Tämä ”löydös” mielestäni lisää sen käsityksen uskottavuutta, että painotuotteen taksalle ja joulukortille käyvät merkit ovat tosiaan loppuneet ja tästä syystä olisi näitä puolitteita tehty.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin tästä Södra Vallgrundin puolitteesta erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että on esitetty epäilyjä siitä, että kyseessä olisi filatelistien ”harrastustoiminta”; toki tästä ei ole suuntaan tai toiseen todisteita. Mielessä on kuitenkin pidettävä, että Posti on aina kieltänyt puolitteiden tekemisen ja käytön.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

60 penniä harmaa – M30 musta lammas

8 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

60 penniä harmaa loistoleimattu, Turku 16.9.1933

Malli 1930 merkkien musta lammas on epäilemättä 60 pennin harmaa leijonamerkki. Syy tälle ”väitteelle” on se, että merkille ei sitä julkaistaessa vuonna 1930 ollut omaa taksaa, eikä se sopinut varsinaisesti minkään toisen merkin kanssa yhdessäkään millekään julkaisuhetkensä taksalle, eli tarpeelliseksi lisämerkiksikään sitä ei voi kutsua. On tainnut käydä niin, että arvo vain ”unohtui” julkaisuohjelmaan.

Yllä: 60 penniä harmaa numerokuusilo ja leimattu numero nelilö 1929-12 eli tilauserä 178. Leimaus Orimattila 5.4.1935. Huomioitavaa roskan aiheuttama tilapäinen kuvakevirhe leimatun numeronelilön oikeassa yläkulmassa olevassa merkissä M kirjaimen alapuolella.

Ehkäpä ja todennäköisesti juurikin johtuen tästä ”sopimattomuudestaan” 60p merkin painosmäärä oli mallin vuonna 1930 julkaistuista leijonamerkeistä pienin, 2 miljoonaa kappaletta (1,987 miljoonaa; Kauppi 2012*) ja merkistä otettiin vain yksi painoserä: Erä numero 178. Merkillä käytetty paperi on P1 eli lumppupaperi ja merkkien paksuus on yleensä 0,07mm. Liimoitus on Lm1 eli arabikumiliima. Merkin tarkka ensipäivä on luettelon (LaPe 2010) mukaan epäselvä, eli ?.1.1930, mutta päivä on tammikuun alussa.

Yllä: Jonkinlainen tummanharmaan värin tarttuma leimaamattoman merkin takana, luultavasti kysymys on siitä, että liimoituksen jälkeen alla olevasta arkista on tarttunut liimaan väriä

60p merkin myynti lopetettiin vuonna 1936, kiertokirjeellä 4.12.1936. Hannu Kaupin erinomaisessa kirjassa kerrotaan, että erikoisuuksia merkistä tunnetaan ainakin kaksoishammaste ja hammastesiirtymiä.

Kuten jo yllä todettiin, ei merkille löytynyt julkaisuaikanaan mitään sopivaa postitaksaa, joten sen käyttö on pääasiallisesti ollut lisämerkkinä käyttöä, taksanmukaista yksittäispostitetta merkille ei ole. 60p merkkiä on surullisen paljon ylitaksaisilla lähetyksillä, erityisesti siten, että 50p merkin tilalla on käytetty taksasta välittämättä 60p merkkiä, lähetysten ollen näin 10p ylitaksaisia.

Yllä: Tyypillinen 10p ylitaksainen 60p harmaa lähetys. Lahdesta 23.11.1942 Kauhajoelle painotuotteena ( painotuotteen, <50g, taksa 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk ) lähetetty postikortti.

Yllä: Kaksi oikeataksaista 60p lähetystä kirjetaksalla. Vasemmalla 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle lähetetty kirje, jolla 4kpl 5p ruskea, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. 1,20mk punaisen käyttö muualla kuin ulkomaan postikortilla on myöskin vähemmän yleistä. Oikealla kokonaan harmaa kirjelähetys, 2kpl 10p harmaa ja 3kpl 60p harmaa, Hirvensalmelta 4.10.1932, Suolahdelle. (<20g kirjeen taksa oli 2,00mk 1.12.1931 – 15.6.1940)

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014). Kohde on seillä myös 5p ruskee esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Kirje 26.8.1945 Vaasasta Helsinkiin, 8kpl 60p harmaa ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.7.1945 – 15.1.1945) oli 5,00mk. Kysymyksessä 6½ kuukauden taksa-aika.

Kuten vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä aiemmassa kirjoituksessa todettiin, on niillä käytetty usein penniarvoisia merkkejä. 60p merkin yksi ”sopiva” käyttö on ollut toimia vakuutetuilla lähetyksinä täytearvona.

Yllä: Vakuutettu kirje Turusta 23.12.1936 Helsinkiin, vakuutettu 2400 markasta. Kuorella 10p harmaa, 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 2kpl 3mk oliivia M30 leijonamerkkiä, yhteensä 6,90mk. Taksa: II painoluokan (21-125g) kirje (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk, kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, vakuutus (III maksuluokka, 2001-3000mk, 1.1.1935 – 30.5.1945) 0,90mk, yhteensä 6,90mk.

Yllä: 60p merkki täytearvona Ruotsiin, Göteborgiin Helsingistä 14.4.1932 kulkeneella kirjeellä. Merkkeinä 20p vaalean vihreä, 60p harmaa ja 1,20mk punainen. Ketjuleima on osunut sopivasti 20p vaalean vihreän keskelle. Taksa: Kirje Pohjoismaihin (<20g; 1.12.1931 – 31.10.1936) 2,00mk.

Yllä: Pika-lentokirje Ruotsiin, Tukholmaan 19.11.1936 Helsingistä. Kuorella 5p ruskea, 10p harmaa, 60p harmaa, 1,25mk keltainen, 3mk oliivi ja 5mk olavinlinna, yhteensä 10mk – aikamoinen merkkien ilotulitus, kun vaihtoehtona olisi ollut käyttää yhtä 10mk ”Saimaata”. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk.

Ehkäpä sopivin ja Hannu Kaupinkin* (s. 126) mukaan ”mielenkiintoisin” käyttö 60p merkille on sen käyttö parina ulkomaan 1,20mk (1.1.1922 – 30.11.1931) taksaisella postikortilla.

Yllä: Kaksi 1,20mk ulkomaantaksaista postikorttia, joiden taksa on rakennettu 60p harmaan paria käyttämällä. Ylempi kortti 25.9.1931 Lontooseen Englantiin Helsingistä ja alempi 23.5.1930 Helsingistä Schaffhauseniin, Sveitsiin. Sveitsiin menneellä kortilla leima on osunut sattuvasti, vaikkei nappiin.

Kuvakevirheitä (levyvirheitä) 60p harmaalle merkille löytyy luetteloista** parisenkymmentä (Saarinen 4kpl + tilapäiset, Fellman 14kpl, Simberg – Vuorenmaa 7kpl) – osa näistä samoja.

Yllä: Malliksi muutama 60p harmaan kuvakevirhe kenttänumeroineen.

En ole kuvakevirheitä varsinaisesti jahdannut, mutta jos on ”silmille pompannut” niin olen ottanut talteen. Alla olevassa kuvassa listattu kaikki luetteloiden tuntemat 60p harmaan kuvakevirheet.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

** Hannes Saarinen, Levyvirheluettelo – III osa, 1948, Suomen Postimerkkeily Oy, J. Simeliusen perillisten kirjapaino Oy, Helsinki

Mauri B. Fellman, Malli 1930 jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino 1984

Jan Simberg & Markku Vuorenmaa, Malli 1930 leijonamerkkien levytunnusluettelo, Ecapaino, Lahti 1983

Vakuutetut lähetykset M30 merkeillä

8 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lähetysten vakuuttaminen on yksi postin asiakkailleen tarjoamista palveluista, jonka käyttö tuli kyseeseen lähetettäessä arvotavaraa tai arvopapereita. Vakuutusmaksut laskettiin kotimaassa markkamäärän mukaan, mutta ulkomaille lähtevissä lähetyksissä käytettiin koko M30 merkkien käyttöajan kultafrangimääräistä vakuutusmaksujen laskuperustetta, eli suomen markkoina ilmoitettu määrä ”käännettiin” kultafrangimääräksi, jonka mukaan vakuutusmaksu määräytyi. Vakuutettujen lähetysten taksoja laskettaessa tulee ottaa huomioon, että lähetyksen normaalitaksan (esim. kirjeen tai paketin taksa) lisäksi lisättiin aina lähetyksen kirjaamismaksu, jonka jälkeen laskettiin vakuutusmaksu. Tämä yksinkertainen asia on mm. tunnetuista taksaluetteloissamme jäänyt ilman mainintaa ja siksi aiheuttanut keräilyä aloittaville päänvaivaa.

Yllä: Ote vuoden 1944 postisäännöstä soveltamismääräyksineen – soveltamismääräysten II luvun 13§ 9 momentti. (lisätty 17.2.2014)

Vakuutettuihin lähetyksiin tuli kiinnittää vakuutuslipuke eli V-lipuke, jotka oli merkitty juoksevalla numeroinnilla välillä 1-1000. Samaa lipuketta käytettiin kotimaassa ja ulkomailla. Lipukkeen paikka kuorella oli säädelty ja lisäksi se, että lähetyksen paino tuli kirjoittaa lipukkeen alapuolelle. (lisätty 17.2.2014)

Yllä: Billnäsistä (Pinjainen) 3.1.1933 Ryttylä Asemalle lähetetty 563,45mk:n arvosta vakuutettu kirje. M30 merkit: 2kpl 20p vaalean vihreä, 50p vihreä ja 5mk olavinlinna, yhteensä 5,90mk. Saapunut Ryttylään 4.1.1933. Takana näkyvät 5kpl Billnäsin postitoimiston vahasinettiä. Taksa: Kirje (<20g) (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk, kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, vakuuttaminen (I maksuluokka, – 1000mk; 15.1.1926 – 31.12.1934) 0,40mk,vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk ja vakuutetun lähetyksen laskeminen (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk, yhteensä 5,90mk. Tällä lähetyksellä on mukana kumpikin postin ”lisäpalvelu”.

Vakuutusarvoon liittyvän vakuutusmaksun lisäksi postin vakuutettuihin lähetyksiin liittyviin lisäpalveluihin liittyi vakuutetun lähetyksen lakkausmaksu, eli nykysuomeksi sinetöinnistä (vaha tai paperisinetti) suoritettava maksu ja vakuutusarvon laskemisesta suoritettava maksu. Lisäpalvelut ovat tietysti ”mukava” lisä vakuutettujen lähetysten taksoissa. Vakuutusarvon laskeminen poistui ”tarjottavista palveluista” taksaluetteloiden mukaan v. 1934 lopussa; todellisuudessa palvelu säilyi kyllä postin valikoimassa (vaikka sitä ei taksaluetteloissa luekaan) – siksi luetteloita tutkimalla voi v. 1934 jälkeen lähetetty vakuutettu kohde vaikuttaa alitaksaiselta, vaikka se taksanmukainen olisikin. Joskus lähetyksiä tutkiessa vaikuttaa siltä, että lakkaus ja vakuutusarvon laskemisesta otettavia maksuja otettiin vähintäänkin satunnaisesti, sillä postin leimoin leimatuissa sinetöidyissä kohteissa ei aina ole sinetöintimaksua ainakaan merkeillä maksettu, myöskään vakuutusarvon laskemisesta otettua maksua ei merkkeinä usein löydy.

Lisäys 17.1.2014: Huom! Mattilan ja Rasehornin taksaluetteloiden välillä on ristiriitoja 1.9.1942 alkaen lähetyksen lakkauksen taksan osalta. Rasehorn mainitsee, että lähetyksen lakkauksen taksa oli 1.9.1942 – 1.7.1945 1,00mk ja Mattilan mukaan taksa on tuohon aikaan vielä 0,50mk. Tässä kohtaa on uskominen Rasehornin luetteloa.

Yllä: Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetty 1105mk:n arvosta vakuutettu kirje. M30 merkit 2kpl 5p ruskea, 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk.

Vakuutusmaksut kotimaassa ja ”ulkomaille” olivat erisuuruiset, mutta vakuutusmaksut Pohjoismaihin olivat samat kuin kotimaassa. On kuitenkin huomattava, että Viron ja Latvian kanssa tehdyt postisopimukset, jotka muuten ”oikeuttivat” pohjoismaisen taksan käytön eivät koskeneet vakuutusmaksua. Samaten Saksan kanssa tehty sopimus ei sisältänyt vakuutusmaksua. Vakuutettujen lähetysten yhteydessä on myös todettava, että Saksan kanssa tehdyn postisopimuksen mukaan myös kirjaus tuli suorittaa ulkomaan taksan mukaan.

Yllä: Kemissä 22.1.1944 lähetetty vakuutettu paikalliskirje, eli ei aivan jokapäiväinen vakuutettu lähetys. Lähetyksellä 9mk postitalo, 50p vihreä ja 4kpl 10p harmaa, yhteensä 9,90mk. Vakuutettu summa 3500mk. Päälle kirjoitettu lyijykynällä paino: 35g. Takana paperisinetit. Taksa: Paikalliskirje (21-250g; 1.4.1942 – 30.6.1945) 5,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen 3001-4000mk (IV maksuluokka; 1.1.1935 – 30.6.1945) 1,20mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk, yhteensä 10,20mk. Eli alitaksa 0,30mk. Ilmeisesti laskettu vakuuttamisen taksa väärin.

Kotimaan vakuuttamisen taksat muuttuivat M30 käyttöaikana harvoin, koko käyttöaika käsittää vain neljä taksa-aikaa. Kuitenkin yhdistettynä kuuteen lakkausmaksutaksaan, lähetyksen laskemisen maksuun ja yhteentoista kirjaamismaksuun ja useisiin eri lähetyslajien taksoihin on mahdollisia taksakombinaatioita ”aivan riittävästi”. Lisäksi tietysti tulevat kaikki ulkomaan taksat! Vakuutetut lähetykset ovat siis kiinnostava kokonaisuus ja epäilemättä tämän ovat monet huomanneetkin.

Yllä: Paraisilta 26.6.1945 Turkuun lähetetty 8102mk:n arvosta vakuutetun toisen painoluokan kirjeen etusivu. M30 merkkeinä 2kpl 10p harmaa, 2kpl 1,5mk harmaa ja 9mk postitalo, yhteensä 12,20mk. Vakuutetuissa kirjeissä on usein käytetty pieniä arvoja taksan kasaan saamiseksi ja tulee ymmärtää, että vuoden 1945 jälkeen tavattavilla vakuutetuilla lähetyksillä voi olla (ja on!) käytetty lähetyksillä harvoin tavattavia 5p, 10p, 20p ja 25p sellupaperisia leijonamerkkejä. Kannattaa siis tutkia merkeissä käytetty paperi tällaisten lähetysten osalta. Taksa: Kirje (21-250g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 6,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (IX maksuluokka, 8001-9000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 2,70mk, yhteensä 12,20mk.

Yllä: Vakuutettu pikakirje 6.11.1944 Lohjalta Kälviälle. Vakuutusmäärä 1275mk. 2kpl 7mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa leijonamerkki, yhteensä 14,60mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaaminen 1.9.1942 – 1.7.1945 1,00mk, pikalisä 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä, 14,60mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Parolasta 3.4.1946 Puolangalle lähetetty, 1600mk:n arvosta vakuutettu 1,3kg painanut vaatepaketti. M30 merkkeinä 20mk postitalo ja 10mk sininen leijona, yhteensä 30mk. Taksa: II painoluokan (1 – 3kg) paketti (16.1.1946 – 31.12.1946) 20mk, kirjaaminen (16.1.1946 – 31.12.1946) 8,00mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.7.1945 – 30.6.1950) 2,00mk, yhteensä, 30,00mk. Taksan mukainen.

Yllä: Vakuutettu paketti 18.6.1948 Lahdesta Pyhäjoelle, jonne saapunut 20.6.1948 ja kuitattu 21.6. Postinkantajan pyöreä leima 571. Paketissa kulkenut 1,6kg vaatetavaraa vakuutettuna 2000mk:n arvosta. M30 merkkeinä 2mk vihreä, 4kpl 8mk violetti, ja pakettikortin taakse kiinnitetty 10mk violetti leijonamerkki, yhteensä 44mk. Lähetyksen taksa: II painoluokan (1-3kg) paketti kotimaassa (1.1.1948 – 30.11.1948) 30,00mk, kirjaus 1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.7.1945 – 30.6.1950) 2,00mk, yhteensä 44,00mk.

Yllä: Vakuutettu kirje Yttilästä 24.5.1961 Helsinkiin. M30 / M54 sekapostite ja M30 käyttöajan postitoimiston loppuunkäyttöä; 2kpl M54 30mk sininen ja 2kpl M30 1mk vihreä, yhteensä 62mk. Vakuutettu 500mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 62,00mk. (Lisätty 19.1.2014)

Kokoelmassani on vain vähän ulkomaille kulkeneita vakuutettuja lähetyksiä, ne ovatkin harvinaisempia kuin kotimaan vakuutetut lähetykset, mutta niitäkin kyllä liikkuu.

Yllä nähtävänä ehkä kiinnostavin vakuutettu lähetykseni on tämä 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Yleensä voidaan sanoa, että vakuutettujen lähetysten lähettäjä tiesi missä osoitteessa vastaanottaja oli. Tämä kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutuksen arvon laskeminen voidaan myöskin todeta kuoren päälle kirjoitetusta tekstistä ”Assureras med 600:- sexhundra mark” ja tekstin alle kirjoitetusta ”Frs. 78,30” eli kuudensadan markan arvosta vakuuttamisarvoa vastaava summa kultafrangeissa.

Yllä: Espanjaan, Madridiin 16.3.1936 Raumalta lähetetty vakuutettu kirje. Kirje on kulkenut Ranskan kautta pyrenneiden vuoriston halki (takana kauttakulkuleima Perpignan 21.3.1936) ja saapunut perille Madridiin 23.3.1936 arvolähetysten toimistoon (Valores Declarados, Madrid). Ensimmäisen luokan kirjetaksa ulkomaille (<20g) on ollut (1.12.1931 – 31.10.1936) 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,50mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutus on ollut 2000,- markan arvosta, joka on vastannut 166,67 kultafrangia. Käytetyt M30 merkit ovat 2kpl 3mk oliivi ja 1mk oranssi leijona.

Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 14.10.1939 Tukholmaan. Vakuutusmäärä 2000mk. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa, yhteensä 4,60mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, yhteensä 4,60mk. (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Vakuutettu kolmannen painoluokan kirje 15.6.1952 Helsingistä Örebrohon Ruotsiin. 2kpl 35mk olavinlinna ja 25mk sininen M30 leijonamerkki, yhteensä 95mk. Vakuutusmäärä 4500mk ja kirjeen painoksi kirjoitettu 150g. Taksa: Kirje (126 – 500g) Pohjoismaihin 1.1.1952 – 31.5.1956 60.00mk, kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, vakuuttaminen (4001-5000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 10,00mk, yhteensä 95,00mk. (Lisätty 3.5.2014)

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »