Blog — Sivu 31

M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942

7 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Paikalliskirje oli koko malli 1930 merkkien käyttöajan voimassa oleva lähetyslaji, se poistui kuitenkin käytöstä nopeasti M30 merkkimallin lakkautuksen jälkeen 30.6.1963. Kysymyksessä on siis kirje, joka lähetetään paikkakunnan tai paikkakunnaksi laskettavan alueen ns. paikallistaksa-alueen sisällä. Paikalliskirjeen maksimipaino oli 500g, sitä painavammat paikalliskirjeet kuljetettiin tavallisen kirjeen taksalla. Paikalliskirjeen taksa muuttui M30 33-vuotisena käyttöaikana kaksitoista kertaa. Tässä ensimmäisessä paikalliskirjeitä käsittelevässä postauksessa esittelen joitakin neljän ensimmäisen taksa-ajan paikalliskirjeitä; näiden taksa-aikojen sisällä ei vielä ollut paikallistaksa-alueita, vaan ensimmäinen paikallistaksa-alue perustettiin v. 1946.

Paikalliskirjeitä kerättäessä on huomattava, että koska Helsinki on Suomen suurin kaupunki on siellä myös ollut eniten paikallispostia ja näin ollen myös paikalliskirjeitä. Itse asiassa näin on ollut jopa siinä määrin, että Helsingin ulkopuolella kulkeneet paikalliskirjeet ovat yleisesti ottaen astetta ”vaikeampia” kohteita. Muissakin suurissa kaupungeissa kulkeneet paikalliskirjeet ovat kohtalaisen yleisiä, mutta pienillä paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa kulkeneet jopa vaikeita. Tämän toteaa myös Juhani Kerppola paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissaan*.

Paikalliskirjeen lisämaksuja olivat ”normaalit” pikajakelu, kirjaus, vakuutus, postiennakko ja saantitodistus ja näiden yhdistelmät. Lunastuksiakin tietysti on. Kuvia kiinnostavista paikalliskirjelähetyksistä löytyy mm. Kerppolan artikkelissa. Paikalliskirjeitä esittelevässä näyttelykokoelmassa tulisi olla perustaksojen lisäksi myös ”erikoisuuksia” eli erilaisia taksakombinaatioita ja muiden kuin ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeitä, mielellään pienillä paikkakunnilla kulkeneina. Minulla on siis vielä matkaa kuljettavana jonkin verran…

Ensimmäinen taksa-aika (15.1.1926) 1.1.1930 – 30.11.1931, M30 mallin ”alusta” alkaen, taksa-ajan pituus 1v 11kk.

Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 2) 8.1.1931. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk

Yllä: Paikalliskirje (surukirje) Oitissa 25.7.1930. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk

Toinen taksa-aika 1.12.1931 – 15.6.1940, taksa-ajan pituus 9v 6,5kk

Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 12 Lentopaviljonki H IV) 7.9.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk

Yllä: Paikalliskirje Toijalassa 15.8.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk.

Yllä: Paikalliskirje Oulussa 11.8.1937, M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk

Yllä: Sensuroitu paikalliskirje Tampereella 2.2.1940. Hyvin tunnettu Tampereen leimasimessa ilmenevä musta neliö nelosen tilalla. M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk. Lisäsin tämän kohteen tänne, vaikka se ei M30 postihistoriallisesti tuokaan lisäarvoa, koska paikalliskirjeitä luultavasti (tämä on oma arvioni) sensuroitiin vähemmän kuin muuta postia, lisäksi kun kyseessä on hyvä Tampereen ”musta laatikko” niin yhdessä on tarpeeksi tekijöitä näytille asettamiseen. (Lisätty 3.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa (-20g) 1,50, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Kirjattu II painoluokan paikalliskirje 1.3.1932 Helsingissä. Taksa (21-125g) 3,00, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Kirjattu pikapaikalliskirje Helsingissä 3.10.1935, M30 5mk Olavinlinna, 2mk mustansininen ja 50p vihreä, yhteensä 7,50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, pikalisä 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 7,50mk. Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje, Taksa (-20g) 1,50mk. M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. (Tämä lähetys on myös nähtävänä M17 + M30 sekapostitteita käsittelevän postauksen yhteydessä)

Yllä: Lunastettu paikalliskirje Helsingissä 15.9.1933. Taksa (-20g) 1,50mk, mutta kuorella vain 1,25mk keltainen M30, eli 25p alitaksainen; tästä johtuen lunastus 50p (eli 2x puuttuvan postimaksun määrä) ja lunastuksen merkiksi mitätöity 2kpl 20p vihreä ja 10p harmaat merkit. (Lisätty 17.1.2014)

Yllä: Ruotsista lähetetty laivakirje ”Laivakirje – Paquebot” leimoilla Turkuun, jossa saapumisleimattu 1933 (leiman päiväys näkyy kirjettä valoa vasten katsottaessa) ja samalla lyöty ”T”-lunastusleimaus ja laitettu lunastuslipuke, lunastus 3,00mk eli 2x paikalliskirjeen taksa, koska Turun sisäisestä kirjeestä on kysymys. Luultavasti tämä on laivanvarustamon (ja höyrylaiva-agentuurin) kuoreen valmiiksi Tukholmassa laitettu saapumisilmoitus, joka on sitten laitettu Turussa laivan saavuttua postiin. (Lisätty 24.1.2014) [Kommentti: Aivan vastaavasta maksettiin jokin aika sitten suuria summia kts. lisätietoja täältä artikkelin lopusta. Tämä maksoi 6,60€ ja huutorahan v. 2014 alussa olleessa Filateliapalvelun huutokaupassa.]

Kolmas taksa-aika 16.6.1940 -31.3.1942, taksa-ajan pituus 1v 9,5kk

Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa (21-125g) 3,50mk.

Yllä: Helsingissä 7.3.1941 kulkenut toisen painoluokan paikalliskirje. M30 50p vihreä, 1mk oranssi ja 2mk punainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk. Ruma ja risainen, mutta silti 2. painoluokan paikalliskirje. (Lisätty 29.6.2014)

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk (Kohde on nähtävillä myös 4mk postitaloa käsittelevän postauksen yhteydessä)

Neljäs taksa-aika 1.4.1942 – 31.8.1942, taksa-ajan pituus 4kk; ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeen taksa pysyi samana kuin edeltävänä taksa-aikana, mutta muiden painoluokkien osalta tapahtui muutoksia: Painoluokkajako muuttui neljästä eri painoluokasta kolmeen ja tämä toi mukanaan taksojen muutoksen muuttuneiden painoluokkien kohdalla.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.

Ensimmäisessä ja neljännessä taksa-ajassa on kehittämistä kerrakseen, onneksi filatelia ja postihistoria ovat lajeja, joissa ei ole kiire ja jotka eivät tule koskaan valmiiksi. Parasta on yleensä se, että omia laarejaan penkomalla löytää ”uusia” hyviä kohteita.

*Juhani Kerppola, Postilähetyslajit 1930 – 1962, Osa 3. PAIKALLISKIRJE, FIlatelisti, 2/2013, s.46 -49

4mk Postitalo

7 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 4mk postitalo tilauserän 402 (3-1940) arkki (taitettu puoliksi ja scannattu)

Postin kiertokirjeessä 19/1939 kerrottiin uuden 4mk postitalo merkin julkaisemisesta ja merkki julkaistiin 1.3.1939. Painosmäärä oli yhteensä 6,0 miljoonaa kappaletta, kolmessa eri tilauserässä: 372 (2-1939), 375 (3-1939) ja 402 (3-1940), joita kutakin painettiin 2,0 miljoonaa kappaletta. Kuva-aiheena on (kuten nimestä voi helposti päätellä) Helsingin pääpostitalo, joka valmistui 1938 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Erik Lindroos, Jorma Järvi ja Kaarlo Borg. Mielenkiintoinen detalji itse rakennuksesta on, että taloa laajennettaessa 1950-luvulla tehtiin lisäkerroksien lisäksi rakennuksen katolle Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä. Merkin on piirtänyt Signe Hammarsten-Jansson ja kaivertanut A. Laurén ja se painettiin Suomen Pankin Setelipainossa.

Yllä: 4mk postitalon kolme tilauserää, vasemmalla oleva tilauserän 372 merkki on 0,8mm hammasteella, kun taas oikealla oleva tilauserän 402 merkki 0,9mm hammasteella. Hammasteneulan koon huomaa parhaiten juuri pareista tai reunakappaleista. Silminkin voi nähdä, että 0,8mm neulan reikien väli on hieman suurempi kuin 0,9mm neulan. Paras tapa tunnistukseen on kuitenkin vertailu ns. ”varmaan tapaukseen”

Yllä: Tilauserän 402 eri liimoja, vasemmalla kellertävä puolikiiltävä liima (Lm2) ja oikealla keltainen liisteriliima (Lm4)

Merkin alkuperäinen käyttötarkoitus oli käyttö kotimaan (<20g) kirjatun kirjeen postimaksuna. Merkissä on käytetty lumppupaperia (Paperi 1) ja kolmen erilaista liimaa: Tilauserissä 372 ja 375 liimaa 1 (arabikumi), tilauserässä 372 ja 402 liimaa 2 (kellertävä puolikiiltävä liima) ja tilauserässä 402 liimaa 4 (keltainen liisteriliima). Merkkiin liittyy myös perforointiin liittyvä detalji, eli osa 4mk postitalomerkeistä on hammastettu 0,8mm paksuisilla ja osa 0,9mm paksuisilla hammasteneuloilla. Tarkemmin sanottuna tilauserä 375 on hammastettu 0,8mm neuloilla ja 402 0,9mm neuloilla. Tilauserän 372 merkkejä on hammastettu kummallakin neulapaksuudella. Merkin väri on mustanruskea ja siitä ei ole kovin selkeitä värieroja eri tilauserien välillä; Käsikirja* kuitenkin mainitsee tilauserän 402 värin olevan hieman kellertävämmän, kuin muissa tilauserissä.

Yllä: 4mk postitalo yksin kuorella: Alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen kirjattu (<20g) kirje Vaasasta 11.5.1939 Seinäjoelle (jonne saapunut samana päivänä, saapumisleima takana). Taksa: Kirje (<20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Helsingin v. 1940 Olympiakisojen kuorella.

Yllä: Kirkniemeltä 27.6.1938! (leima väärin, pitäisi olla 1939) Tampereelle lähetetty 2. painoluokan kirje. Kirjeen takana nähdään oikea vuosiluku ja saapuminen Tampereelle 28.6.1939. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Nockeby:n Ruotsiin 4.6.1940 Helsingistä, sensuurin avaama. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 4,00mk.

Kauppi* kertoo, että merkistä tunnetaan vain vähän erikoisuuksia, mm. hammastesiirtymiä (pieniä) ja laskoksia, sekä arkin yläreunassa olevien merkkien ylimääräisiä hammastekamman lyöntejä, jotka ovat tuottaneet kaksoishammastuksen osittain tai kokonaan. Olen huomannut että viimeaikoina (2013 aikana) on ollut myytävänä erittäin voimakkaasti siirtyneitä 4mk postitalo merkkejä, näin ollen hammastesiirtymät voivat olla myös suuria – muistaakseni taidettiin mainita jopa ”matala merkki”.

Yllä: Tiedustelulomake koskien Ruotsiin lähetettyä painotuotetta. Helsinki 25.11.1941. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin 1.12.1931 – 30.6.1945 4,00mk.

Yllä: Painotuote (8. painoluokka) Ruotsiin Uppsalaan Helsingistä 12.10.1942. Taksa: Painotuote (350-400g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 4,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk

Yllä: Painotuote kortti postiennakkona (50mk postiennakkomäärä) Helsingistä 15.7.1944 Rautalammille, jonne saapunut 17.7. ja vastaanotettu 18.7. (leimat ja allekirjoitukset takapuolella). Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk, postiennakko (-500mk) 1.9.1943 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 4,00mk

4mk postitalo merkistä on myös olemassa hammastamattomia kappaleita, näiden alkuperä ovat ns. näyttelyarkit. Hammastamattomat 4mk postitalo merkit ovat liimoittamattomia ja niitä liikkuu ajoittain markkinoilla. Lisää hammastamattomista M30 merkeistä aihetta käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Lentopostikortti 18.8.1943 Helsingistä Kasseliin Saksan, Suomen ja Saksan (Berlin) sensuurileimat. Taksa: Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen mukainen taksa (kotimaantaksa), postikortti 1.9.1942 – 8.9.1944 (kun postiyhteys katkesi) 2,00mk, lentolisä postikortille 1.10.1942 – 8.9.1944 2,00mk, yhteensä 4,00mk

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 29.4.1943 Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,00mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014)

”Peltosen puolite” M30 4mk postitalo merkillä, Hangosta 20.3.1940 Ruotsiin Tukholmaan. Kirjeen (<20g) taksa Pohjoismaihin (1.11.1936-15.6.1940) 2,00mk.

Yllä kuvatun Peltosen puolitteen lisäksi 4mk postitaloa on käytetty puolitettuna Niinisalon ylimääräisissä kertausharjoituksissa vuonna 1939 loppuivat 2mk (kirjetaksan) merkit ja sotilasvirkailija Rafael Svinhufvudin käskystä puolitettiin 4mk postitalo merkkejä, joita käytettiin postituksessa. Kaupin kirjassa sivulla 251 on kuva Niinisalossa 16.10.1939 leimatusta puolitetusta 4mk postitalomerkistä. M30 merkkien puolituksista lisää aihetta käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Kirjattu kirje postiennakolla Turusta (Turku Avion) 3.5.1939 Håkanrydiin Ruotsiin, jonne tullut perille Sölvesborgin kautta 4.5.1939. Kulkenut lentona, vaikka lentolisää ei ole maksettu. Postiennakko 43mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin 1.12.1931-31.8.1942 2,00mk, postiennakko (-50mk) Pohjoismaihin 1.1.1935 – ?.?.1939 4,00mk, yhteensä 8,00mk.

Yllä: Kirjattu lentokirje 31.5.1940 Helsinki Avion Englantiin High Wycombe Bucksiin. Suomen ja Englannin sensuurin avaama (Englannin sensuuri numero 721). Kulkenut Italian kautta sodan takia. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä (-20g) Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.

Yllä: Kolmannen painoluokan kirjattu kirje 1.4.1939 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (126-250g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 6,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (kotimaan taksa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.Yllä: Toisen painoluokan painotuote 15.12.1948 Salosta Muijalan postipysäkille. Vuoden 1948 joulumerkki. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 8,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 2.7.1945 Naantalista Helsinkiin, 4mk ja 9mk postitalo, yhteensä 13mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk, kirjaaminen (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk, yhteensä 13,00mk. 6½ kuukauden taksa.

Yllä: Vaasasta 24.5.1946 Vihtiin lähetetty kirjattu kirje. Kaunisleimainen 4mk postitalojen nelilö, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. (Lisätty 5.4.2014)

Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 14.10.1939 Tukholmaan. Vakuutusmäärä 2000mk. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa, yhteensä 4,60mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, yhteensä 4,60mk. (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Kirjattu kirje Pispalasta 11.11.1940 Raumalle. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 25p ruskea leijona, yhteensä 4,75mk. Kirje (<20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk.

Yllä: Helsingistä 14.12.1948 Lohjalle lähetetty kirje, 4*4mk postitalo nelilö nappiloistona, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk. Ylitaksa 1mk.

Yllä: M30 viimeisenä virallisena käypäisyyspäivänä 31.12.1962 Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 4mk postitalo nelilö nappileimattuna sekä 4mk oliivi samalla tavalla leimattuna. Yhteensä 32mk. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.4.1959 – 31.12.1962 30,00mk. Ylitaksa 2mk. Filateelinen viimeisen päivän postitus.

Yllä: Kirje Raahesta 13.12.1942 New Yorkiin USAan. Suomen, Saksan ja USAn sensuurien avaama. Kemiallisesti sensuroitu. Tähän sopisi kolmannen painoluokan (151-200g) painotuotteen taksa 1.10.1942 – 31.8.1945. Mielenkiintoinen sodanaikainen lähetys. En kuitenkaan ”jaksa uskoa” tuohon painotuoteasiaan.

Yllä: Kirje 25?.2?.1940 Hangosta Southportiin Englantiin. Suomen ja Englannin sensuurin tarkastama (Liverpoolissa); Englannin sensuurin numero 2297. Liverpoolin leima 13.3.1945 ja perille saapumisleima Southport Lancaster 14.3.1940. Tähän sopisi kirjatun kolmannen painoluokan painotuotteen taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.9.1942 1,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 -31.8.1942 2,50mk, yhteensä 4,00mk. Välirauhan aikainen lähetys, Saksa ei ollut vielä hyökännyt Tanskaan. Jälleen kuitenkin hieman vaikeaa uskoa tämän olleen painotuote.

Hintaseurantaa:

SFP:n huutokaupassa 5/2015 myytiin 4mk postitalo hienolla pystysuuntaisella laskoksella hintaan 61,60€ (lisätty 24.5.2015)

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

*Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

5 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Postiennakko-osoitus ei ole lähetyslaji, joka aivan ensimmäiseksi tulee M30 keräilijän mieleen. Postiennakko-osoituslomakkeelle tehtyjä lunastuksia M30 merkeillä kuitenkin tavataan aina välillä ja niitä ei usein huomatakaan, vaan ne ohitetaan postiennakko-osoitekortteina, jotka ovat saman värisiä ja ”oloisia”. Vaikka kyseessä onkin eri niminen lomake, niin kyse on kuitenkin ”samasta” asiasta, eli postiennakkona lähetetyn lähetyksen palauttamisesta ja palautukseen liittyvästä lunastuksesta. Postiennakko-osoitekortti ja postiennakko-osoitus ovat saman postin lomakkeen kaksi eri osaa. Postiennakko-osoitekortille liitetyillä postimerkeillä maksettiin (lähettäjä maksoi) postiennakkomaksu ja lähetyksen kuljetusmaksu ja nämä mitätöitiin. M30 postiennakko-osoitekortteja liikkuu yleisesti ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Saman lomakkeen postiennakko-osoitus osaan täytettiin postiennakkolähetyksestä vastaanotettaessa maksetun maksun vastaanottajan tiedot, jotta postiennakkona maksetut rahat saatiin oikeaan osoitteeseen. Postiennakko osoitus siis lähetettiin rahojen vastaanottajalle, joka sai sitä vastaan kuitata ne postista – postiennakko-osoitukselle ei siis mitätöity postimerkkejä, sillä sen kustannus oli jo maksettu postiennakko-osoitekortilla mitätöidyillä merkeillä.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §16 koskien postiennakkolähetyksiä (s. 6), josta selviää kohdista 5 ja 6 postiennakko-osoituksen käyttötarkoitus.

Aina siis postiennakkolähetyksiä ei kuitenkaan lunastettu ja näin ne palautettiin lähettäjälleen. Tässä yhteydessä saattoi käydä niin, että lunastuslipuke ja lunastuksen yhteydessä mitätöidyt merkit lisättiinkin postiennakko-osoituskorttiin eikä postiennakko-osoitekorttiin.Yksi asia kuitenkin tulee ottaa huomioon tässä yhteydessä: Lunastuksia voi esiintyä vain postiennakkopakettien kohdalla, koska muista lähetyksistä ei uutta kuljetusmaksua tarvinnut takaisinlähetyksen takia maksaa. Ja vielä lisäksi on huomattava, että kuljetusmaksun suuruus on siis yksinkertainen paketin kuljetusmaksu, eikä ns. tavalliseen lunastukseen liittyvä kaksinkertainen ”puuttuvan” postimaksun määrä. Kyseessä on siis postin eräässä ”erikoistilanteessa” käytössä ollut taksa.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §41 koskien lunastuksenalaisia lähetyksiä, josta selviää kohdista 3 ja 4 pakettien palauttamista ja postiennakkoon liittyvää lunastusmaksua koskeva säännöstö .

Näin syntyi siis ”uusi lähetyslaji” M30 merkeille. On turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä, sillä kyseessä on vain sattuman kautta syntynyt detalji. Filatelistina kuitenkin on ”mukava” kiinnittää huomiota tällaisiin pikkujuttuihin… ja se, että kyseessä tosiaan on aivan oma taksansa on asia joka pysyy.

Yllä: Postiennakko-osoitus, jolla M30 merkkejä lunastuksena 5mk:n edestä.

Yllä olevassa kohteessa on ilmeisesti tapahtunut seuraavaa: Turusta on lähettäjän toimesta 30.9.1930 (leimaus Turussa lomakkeen kohdassa ”Lähetyksen postiinjättötoimipaikan leima) lähetetty kyseinen postiennakkolähetys Helsingissä asuvalle vastaanottajalle. Koska vastaanottaja ei kuitenkaan ole vastaanottanut lähetystä ja maksanut postiennakkomaksua (takana laatikkoleima ”Ei lunastettu – icke utlöst”) kahden viikon aikana, on ne lähetetty takaisin 16.10. Helsingistä (leima ja kosmoskynällä kirjoitettu ”tak” ja Turku alleviivattu, ja ”Takaisin – Retour” – laatikkoleima) ja saapuneet takaisin Turkuun 17.10 (leima takana), jossa lähettäjä on ne 20.10. lunastanut. Lunastusmäärä on ollut 5mk (Turussa postileimaus 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 1½mk violetti) jonka alkuperäinen lähettäjä on maksanut ostamalla lomakkeelle mitätöidyt merkit, sekä kuittaamalla palautetun lähetyksen allekirjoituksellaan (takapuolella). Taksa: Paketin (-1kg) kuljetusmaksu (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk. Huom; perustan tämän taksa-asian tuohon vuoden 1944 postisääntöön – voi olla, että vuonna 1930 tilanne oli erilainen, mutta en pysty sitä varmistamaan, koska minulla ei ole tuolta ajalta voimassa olevaa postisääntöä.

Jos joku miettii sitä, että mikä se ”kosmoskynä” on tai, että onko kysymys peräti jostain avaruuskynästä, niin kysymyksessä on lyijykynän tapainen kynä, jota posti käytti ja ehkäpä käyttää vielä tänäkin päivänä, jossa on sellainen ominaisuus, että sen jälkeä ei voi pyyhekumilla pyyhkiä. Näin eivät postin kosmoskynällä tehdyt merkinnät hävinneet vahingossa tai kenenkään tahallaan pyyhkiminä. Kosmoskynää kutsutaan nykyään kopiokynäksi.

Päivitys 19.12.2013:

Yllä: Postiennakko-osoituskortti, jonka takana lunastuksena 10kpl 15mk punainen

Yllä olevan kohde on alun perin Helsingistä Jyväskylään lähetetty tilaavievä tai särkyvä postiennakko paketti, joka on palautettu lunastamattomana Jyväskylästä 2.1.1953 ja saapunut Helsinkiin 3.1.1953, josta sen on alkuperäinen lähettäjä lunastanut 7.1.1953, jolloin postiennakko-osoituslomakkeen taakse on mitätöity 150mk:n edestä postimerkkejä. Lomakkeen etupuolella on punaisella kosmoskynällä kirjoitettu merkintä 50%, joka viittaa särkyvään tai tilaavievään lähetykseen. Lunastuksen taksa perustui postisääntöön, jonka mukaan palautettujen postiennakkopakettien kuljetusmaksuna perittiin pelkän paketin normaalin taksan mukainen kuljetusmaksu. Tässä tapauksessa kysymyksessä on viidennen painoluokan (9-12kg) paketin taksa 1.1.1952 – 31.5.1956 100,00mk ja ilmeisesti (painosta päätellen) tilaavievän paketin lisämaksu 50% paketin taksasta, eli 50,00mk, yhteensä 150,00mk. Oikea taksa.

[Kommentti: Tämä kohde oli myytävänä huutokaupassa ja sen kohdeselitteessä luki ”15 mk pun 10 kpl lunastusmaksuna postiennakko-osoitekortilla -53”. Kyse kuitenkin oli postiennakko-osoituskortista.]

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Postiennakko-osoitekortin taakse kosmoskynällä mitätöidyt 7kpl 1mk oranssia merkkiä, eli 7mk ovat suoritus postiennakkopaketin ”palautuksesta” ja vastaavat paketin taksaa. Kuopiosta 3.1.1931 Iisalmen Varpaisjärjevelle lähetetty postiennakkopaketti, jonka sisältönä ”rihkamaa” (hauska). Saapunut Varpaisjärvelle 6.1. Lunastamatta jäänyt palautettu Iisalmeen 15.1. ja sieltä Kuopioon 30.1. josta lunastettu 31.1. Alkuperäisen lähetyksen taksa: Paketti (3-5 kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, postiennakko (100 – 200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, yhteensä 9,50mk.

Lunastuksista lisää lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

*Postisääntö Soveltamismääräyksineen, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1944

Myöhäiset M30 käytöt

1 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Vuonna 1963, etenkin vuoden alkupuoliskolla hyväksyttiin M30 merkkien käyttö postiliikenteessä epävirallisesti (ainakin postin itsensä käyttämänä) ja niitä käytettiin mm. paketikorteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että M30 käyttökauden loppuminen 31.12.1962 ei ollut todellisesti ehdoton, vaikka virallisesti käyttö loppuikin 31.12.1962. Koska M30 käyttöä katsottiin postin toimesta vielä vuonna 1963 läpi sormien ovat myös M30 ja M63 mallin merkkien sekapostitteet mahdollisia.

Yllä: Porista 10.9.1963 Turkuun lähetetty toisen painoluokan kirje, jolla M30 25mk sininen ja M63 0,25mk harmaa, yhteensä 0,50mk. Vähän vähemmän yleinen sekapostite. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1963 – 31.12.1966 0,60mk. 0,10mk alitaksa!

Yllä: Postivaunussa 181 leimattu 4.12.1963 Turkuun lähetetty kirje, jolla M30 5mk keltainen ja M63 0,30mk sininen, yhteensä 0,35mk. Taksa: Kirje (<20g) 1.7.1963 – 31.12.1966 0,35mk. Oikea taksa!

Myöhäisin minulla oleva M30 käyttö on alla oleva Muurlasta tammikuussa 1964 lähetetty kirje. Sinänsä ”hauskaa”, että kyseessä ei ole mallin 1963 kanssa oleva sekapostite, vaan sekapostite M54 kanssa. Hannu Kaupin kirjassa on kuva kolmen mallin M30, M54 ja M63 sekapostitteesta.

Yllä: Kirje Muurlasta 16.1.1964 Turkuun, M30 10mk vihreä ja M54 30mk sininen, sekapostite, yhteensä vuoden 1963 rahaa 0,40mk. Taksa: Kirje (<20g) 1.7.1963 – 31.12.1966, 0,35mk. Ylitaksa 0,05mk.

Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että niinkin myöhään kuin vuonna 1968 olisi M30 merkki mennyt vielä postilta vahingossa läpi.

Yllä: 22.1.1969 Killinkoskelta Helsinkiin lähetetty kirje, jolla M30 25mk puunkaataja ja 3 kpl 0,05mk sinistä M63 merkkiä, yhteensä 0,40mk uutta rahaa. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Oikea taksa. Kirjeenkantajan numeroleima 3733. Erittäin myöhäinen M30 postite. (Lisätty 17.1.2014)

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Yllä: Oulusta 26.9.1967 Turkuun lähetetty kirje, jolla M30 7mk punainen ja M63 0,35mk sininen. Tässä voidaan ajatella siis olevan 0,42mk:n edestä postimerkkejä, vaikka M30 käyttöaika olikin jo päättynyt. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. (Lisätty 23.5.1963)

Yllä: Toijalassa 8.2.1982 leimattu 9mk punainen leijonamerkki pakettikortin leikkeellä. Kysymyksessä on tietysti ns. höpö-höpö kohde, jolla ei ole juurikaan filateelista tai postihistoriallista arvoa, vaan tämä on sattumalta leimattu merkki, jolla ei ole ollut postitusarvoa lainkaan enää vuonna 1982. Todella ”myöhäinen leimaus” kuitenkin. (Lisätty 30.11.2014)

[Kommentti – lisätty 30.11.2014: Filateliapalvelun 28.11.2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin M30 / M63 sekapostite selitteellä ”10 mk vihreä ja m/63 10 pen vihreä 2 kpl postikortilla, Ristiina -63, erittäin harvinainen” lähtöhinnalla 50€. Kohde oli leimattu 31.12.1963 ja sillä oli 10mk vihreä M30 leijona ja 2kpl M63 10p harmaita leijonia. Vaikka kohde oli ihan tyylikkää näköinen oli hinta mielestäni aika mauton.]

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Malli 1930 yleismerkkien lakkauttamiseen liittyi postin määrätietoinen pyrkimys käyttää loppuun jäljellä olevat mallin merkkivarastot. Postitoimipaikoille oli lähetetty vuoden 1962 aikana käypäisyytensä menettäviä yleismerkkejä ja toukokuusta 1962 alkaen oli kirjeillä alkanut esiintyä enenevässä määrin M30 merkkejä.

Loppukäytössä esiintyi mm. seuraavia M30 leijonamerkkejä: 24mk violetin punainen, 12mk punainen, 9mk punainen ja oranssi, 8mk violetti, 7mk punainen, 6mk vihreä, oranssi ja punainen, 3mk harmaa, 2mk vihreä ja 1mk vihreä (Kauppi*). Lisäksi tavataan 4mk oliivia. Nämä kaikki olivat postitaksoihin ”suoraan sopimattomia” merkkejä, koska ne eivät olleet viidellä jaollisia ja ne olivat sen tähden jääneet varastoihin. Suurikokoisista kuvamerkeistä vain 16mk linja-autoa on esiintynyt loppukäytössä ainakin Helsingissä ja Rovaniemellä (Kauppi).

Tätä varten annettiin vielä erikseen 20.6.1962 määräys (PLH kiertokirje 109 /1962), jossa postitoimipaikkoja kehoitettiin käyttämään kyseisen vuoden aikana mahdollisimman runsaasti M30 merkkejä. Viralliseksi loppuunkäytöksi tarkoitan siis nimen omaan postitoimistojen toimesta tehtyä M30 merkkien loppuunkäyttöä. Tästä eroaa ns. yksityinen loppuunkäyttö.

Yllä: 29.5.1962 Porista Turkuun lähetetty kirje, jolla 24mk violetin punainen ja 6kpl 1mk vihreä M30 merkit, yhteensä 30mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk

Yllä: Rovaniemeltä 29.5.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje (<20g) jolla neljän eri M30 merkin loppuunkäyttöä, 24mk violetin punainen, 16mk linja-auto, 12mk punainen ja 6mk oranssi, yhteensä 58mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. 2mk alitaksainen lähetys.

M30 käyttökausi oli määrätty päättyväksi 31.12.1962 rahauudistuksen takia: Kaikissa M30 merkeissä oli arvomerkinnän lisäksi selvennysteksti ”markka(a)” tai ”penniä”, kun rahauudistuksessa oli tarkoitus tehdä vanhasta markasta uusi penni, eivät M30 merkit sopineet käytettäviksi uudistuksen jälkeen.

Yllä: Loppuunkäyttöryhmiä, 20*4mk oliivi – leimattu Kontiomäki 4.12.1962 ja 18*3mk harmaa – leimattu Karihaara 10.12.1962 – 5*16mk linja-auto – leimattu Rovaniemi 19.6.1962.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia. Tämä lähetys on nähtävissä myös lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

Yllä: Kirjattu 60g painanut kirje Yyteristä 24.10.1962 Turkuun. Kirjeellä 13kpl 6mk oranssi ja 2kpl 1mk vihreä, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.

Yllä: Tampereelta 9.8.1962 New Yorkiin, USA:n lähetetty lentokirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Kirjeelle kirjoitettu mustekynällä 5g. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille (1.4.1959 – 31.12.1962) 40,00mk, lentolisä vyöhyke 3 (1.4.1959 – 31.12.1962) 20,00mk / 5g, yhteensä 60,00mk.

M30 loppuunkäyttöjä, ainakin leijonamerkkejä, tavataan loppukäytön aikana yleisesti kirjatuilla kirjeillä (postista lähetettyjä ja siksi postitoimiston hoitajan lisäämänä) ja voidaan sanoa, että ”olennaisimmat postitteet” ovat 2*24mk + 2*6mk, 5*12mk, 10*6mk sekä 2*24mk+1*12mk (Käsikirja*). Toisin sanoen, 60mk:n taksa erilaisilla jäljellä olevilla M30 merkkien kombinaatioilla. Luonnollisesti muunlaisiakin kombinaatioita tavataan runsaasti.

Yllä: Raumalta 24.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 10kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Raumalta 8.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Porista 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk oranssi, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Vammalasta 19.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 5kpl 12mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Loppuunkäytön ajanjaksolle osuu tietysti paljon M30 + M54 sekapostitteita kulloinkin voimassaolevin taksoin, jolloin täydennysarvona käytettiin joko M30 tai M54 merkkejä. M30 + M54 sekapostitteista kuitenkin ”enemmän myöhemmin”, joten tässä vain pari esimerkkiä.

Yllä: Pakettikortti 26.9.1962 Valkeakoskelta Helsinkiin, 24kpl M30 6mk oranssi ja M54 1mk ruskea, yhteensä 145mk. Taksa: III painoluokan(3-5kg) paketti (1.8.1958 – 31.12.1962) 125,00mk. 20mk ylitaksa (mikäli paino ei ole 7,7kg, jossa tapauksessa 10mk alitaksa)

Yllä: Sodankylästä 18.9.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje jolla 3kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 3mk oranssi ja 5mk sininen, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.

Yllä: Vammalasta 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje jolla 2kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 2mk vihreä ja 10mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.

Yllä: Imatra Asemalta 8.6.1962 Helsinkiin lähetetty kirje jolla M30 24mk violetin punainen ja M54 1mk oranissi ja 5mk järvimaisema, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk.

Yllä: Vakuutettu kirje Yttilästä 24.5.1961 Helsinkiin. M30 / M54 sekapostite ja M30 käyttöajan postitoimiston loppuunkäyttöä; 2kpl M54 30mk sininen ja 2kpl M30 1mk vihreä, yhteensä 62mk. Vakuutettu 500mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 62,00mk. (Lisätty 19.1.2014)

Kauppi kertoo kirjassaan, että PLH:n kiertokirjeellä 166/1962 19.11.1962 määrättiin, että postin alitoimipaikkojen oli pyrittävä toimittamaan käytöstä poistettavat postimerkit vuoden 1962 puolella ylitoimipaikan arvomerkkien päävarastoon, mahdollisuuksien mukaan. Ylitoimipaikkojen tuli toimittaa merkit vuoden 1963 alussa PLH:n arvomerkkivarastoon.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji

30 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Poste Restante, eli suomeksi ”säilyvä posti” ja selko-suomen kielellä postin palvelu, jossa ilman kiinteää osoitetta paikkakunnalla asuvat voivat pyytää lähetykset postitoimistoon, ns. poste restante osoitteeseen, jossa niitä säilytetään sovittu aika ja josta vastaanottaja voi noutaa nimelleen saapuneet lähetykset. Palvelu ei ole välttämättä veloitukseton, vaan useissa maissa, useina aikoina, palvelusta on peritty maksu. Joissakin tapauksissa maksun suorittamisen merkiksi maksua vastaan lunastetuille lähetyksille on liitetty maksettu määrä postimerkkeinä.

Yllä: 20.5.1957 Helsingistä Ateenaan lähetetty lentokirje poste restante osoitteeseen. Saapunut Ateenaan 22.5.1957 ja lunastettu 28.5.1957 ja lunastuksen merkiksi kuorelle liitetty 50 leptan edestä kreikkalaisia merkkejä. Kuorella M30 6mk vihreä ja M54 30mk sininen, yhteensä 36mk. Kyseessä on siis ”kaksinkertainen sekapostite”. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.9.1956 – 31.3.1959 30,00mk, lentolisä 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk / 5g – kyseessä <10g lähetys = 6,00mk, yhteensä 36,00mk.

Suomessa poste restante maksujen merkiksi, jos sellaisia on peritty, ei ole liitetty lähetyksiin postimerkkejä. Näin kuitenkin on tehty ainakin mm. Kreikassa ja Italiassa – uskoakseni monessa muussakin maassa. Poste restante maksun sisältävät kohteet ovat hauska lisä kokoelmaan, sillä ne eivät ole erityisen yleisiä.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje, jolla arvoleimana DC-6 lentokone (nro. 3, 1956). Ei varsinaisesti M30 kohde, mutta samalta käyttöajalta kuitenkin. Lähetetty Helsingistä 11.5.1957 Palermoon Sisiliaan Italiaan poste restante osoitteeseen. Poste restante maksun merkiksi liitetty kolme italialaista lunastus (segnatasse) merkkiä yhteensä 15 liiraa. Aerogrammeista ei tarvinnut maksaa erikseen lentolisää, vaan lentopostitus kuului hintaan. Aerogrammien sisään ei kuitenkaan saanut lisätä ylimääräisiä papereita, vaan viesti tuli olla kirjoitettu suoraan ”kuorena”kin käytettyyn arkkiin.

Ilmeisesti Ruotsissa ei ole ollut 30-luvun lopussa käytössä tapaa, jossa mahdollinen poste restante – maksu olisi maksettu merkein, jotka mitätöidään lähetykselle. Tähän viittaisi alla oleva lähetys.

Yllä: Hyvinkin tavanomaisen näköinen lähetys M30 2mk karmiinin punaisella merkillä poste restante osoitteeseen Tukholmaan ”Stockholm 1” postikonttoriin Helsingistä 20.10.1938. Takana saapumisleima Stockholm 1, 20.10.1938. Kuorella näkyy päivämääräleima 5.11.1938, tämä on mahdollisesti päivä, jolloin lähetys luovutettiin postitoimistosta. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk.

Postikonttori ”Stockholm 1” sijaitsi Tukholmassa osoitteessa Vasagatan 28-34 (kuva Ruotsin postimuseon kokoelmista) ja kysymyksessä on v. 1903 rakennettu entinen Tukholman ”pääposti” eli ruotsiksi centralposthuset. Nykyään talossa on valtion virastoja. (lisätietoja ja talon historia).

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. M30 5mk sininen. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Lisäys 18.12.2013:

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938.

Lisäys 19.12.2013:

Yllä: Helsingistä 4.11.1953 Zurichiin Sveitsiin Poste Restante osoitteeseen lähetetty lentokirje. 2kpl 25mk sininen, yhteensä 50mk. Jonka takana saapumisleima Zurich 1 6.11.2013 ja Poste Restante maksun maksamisesta kertova kuoren taakse mitätöity 40 centimen Sveitsin käyttösarjan merkki, joka on leimattu 6.11.1953 Zurich Annahmeamt. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g, yhteensä jotain alle 50mk. Ylitaksa.

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954

Yllä: Postikortti Helsingistä 12.5.1937 Budapestiin Unkariin hotelliin, vastaanottaja lähtenyt ja kortti pudotettu hotellin toimesta postilaatikkoon – unkarilainen leimaus ”Tevelszekrenybol” = postilaatikosta; lähetetty perään Wieniin Itävaltaan Poste Restante osoitteeseen, josta lunastettu 16.5.1937 ja mitätöity 10 groshenin merkki Poste Restante maksun maksamiseksi. M30 2mk karmiini leijona. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. (Lisätty 4.8.2014)

Kotimaassa Poste Restante osoitteella lähetetyistä lähetyksistä ei tietääkseni otettu erikseen maksua tai ainakaan maksuksi ei mitätöity lähetykselle merkkejä.

Yllä: Helsingin pääpostiin Poste Restante osoiteeella Helsingin sisällä lähetetty paikalliskirje. 15mk punainen leijonamerkki single. Taksa: Paikalliskirje (-20g) (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk. [Lisätty 19.1.2015]

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

21 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Tulli-postiosoitus on vähemmän yleinen postin palvelu, jolla käytettiin mallin 1930 merkkejä. Kysymyksessä oli ilmeisesti tilanne, jossa ulkomailta tullut postite tullattiin tullipostissa ja maksettavaa tullia ei tarvinnut tulla maksamaan tullikonttoriin, vaan sen saattoi maksaa kotipaikkakunnan postissa. Tämän jälkeen tulliposti lähetti postitteen määräosoitteeseensa. Taksa oli postiosoituksen taksa, mutta rahat siis menivät yksityisen tahon sijaan tullille. Tulli oli lähettänyt etukäteen tiedon maksettavasta summasta, jonka lähettäjä sitten kuittasi tulli-postiosoituksella.

Yllä: Tulli-postiosoitus Närpiöstä (Närpes) 26.11.1930 Turun tullikamarille, jonne saapunut 28.11.1930. Osoituksen, eli määrätyn tullin määrä 13,25mk, jonka mukaan taksa 15.1.1926 – 30.11.1931 (- 100mk) 1,50mk. Käytetty 1½mk violettia leijonamerkkiä.

Yllä olevassa kohteessa on ”kuponki” tallessa, josta käy ilmi, että kyseinen postite, josta tullimaksu on maksettu on saapunut Helsingborgista, Ruotsista. Tulli-postiosoituksia tulee vastaan aika-ajoin, ne eivät kuitenkaan ole yleisiä. Hintapolitiikka tulli-postiosoitusten suhteen on vaihtelevaa, huutokaupoissa lähtöhinnat ovat 5-10 euron luokkaa, mutta joskus näitä tulee vastaan ”laatikoissa” hyvinkin edullisesti. Kyseessä on kuitenkin oikeastaan vain M30 postihistoriaa keräileviä kerääjiä kiinnostava kohde.

75p oranssi – tarkoituksellinen ”täytearvo”

17 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: 75p oranssi numeronelilö, joka on leimattu ilmestymispäivänä 1.9.1942

75p oranssi on kiinnostava M30 merkki, koska sen käyttötarkoitus oli toimia täytearvona 2,75mk:n merkille muodostamaan sen kanssa yhdessä 3½mk:n kotimaan kirjetaksa. Merkkiä painettiin vain yksi tilauserä, numero 516 (8-1942) painosmäärän ollessa kohtalaisen suuri, 12 miljoonaa kappaletta. Suuri painosmäärä johtui siitä, että 2,75mk violettia merkkiä, jonka painosmäärä oli 96 miljoonaa (9 tilauserää) oli runsaasti jäljellä. Merkin ilmestymispäivä oli 1.9.1942.

Yllä: Kuva dokumentista, jossa käsitellään 75p oranssin merkin julkaisun syvempi tausta ”virallisesti”

Yllä: Käyttötarkoituksen mukainen 75p merkin postite. Yhdessä 2,75mk violetin kanssa merkki muodosti 1.9.1942 alkaen 3,50mk:n ensimmäisen luokan kirjeen taksan. Tämä kirje lähetetty Turusta 8.9.1942 Raumalle. Viestillinen leima sattunut oivallisesti juuri 75p merkin päälle.

Huomioitavaa 1.9.1942 tapahtuneessa taksan vaihdoksessa on se, että 75p merkki julkaistiin siksi, että ei haluttu heti julkaista uutta 3½mk:n 1. luokan kotimaan kirje taksalle sopivaa merkkiä, sillä haluttiin, että yleisö käyttäisi loppuun 2,75mk:n violettia merkkiä. Tämä johtikin siihen, että 3½mk oliivin merkin ilmestymiseen saakka (1.10.1942), eli kuukauden ajan, kotimaan kirjetaksalle ei ollut sopivaa ”varta vasten painettua” yksin sopivaa merkkiä. Näin ollen juurikin tämän kuukauden 1.9.1942 – 1.10.1942 aikana lähetetyt 2,75mk violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat paljon kiinnostavampia kuin 3½mk oliivin merkin ilmestyttyä. Olisi väärin olla mainitsematta, että 3½ sininen oli samana aikana yksittäispostitteena kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki!

Yllä: Kun kotimaan kirjetaksa 1.9.1942 vaihtui, tarkoitti se myös sitä, että Suomen ja Saksan välinen kirjepostitaksa vaihtui, sillä sitä sääteli postisopimus, jonka mukaan maiden väliseen kirjeenvaihtoon sovellettiin kirjeiden osalta Suomessa kotimaan kirjetaksaa. Näin ollen tuon yllämainitun kuukauden ajan oli myös tämä ”Saksan erikoistaksa” relevantti 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmä. 1. luokan kirje lähetetty Helsingistä 24.9.1942 Hampuriin. Taksa: Postisopimuksen mukaisesti kotimaan kirjetaksa (<20g) 3,50mk.

On myös huomattava, että ulkomaan kirjetaksa ei noussut 1.9.1942 vaan vasta 1.10.1942. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden ajan kotimaan ja ulkomaan kirjetaksa oli sama. Näin ollen myös ulkomaille tämän kuukauden aikana menneet 2,75 violetti + 75p oranssi yhdistelmät ovat haluttuja.

Yllä: Kirjattu kirje Kalaniemeltä 19.10.1943 Helsinkiin, 2kpl 75p oranssi ja 2kpl 2,75mk violetti, yhteensä 7mk. Taksa: Kotimaan 1. luokan (<20g) kirje (1.9.1942 – 30.6.1945), Kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yheensä 7,00mk.

Paperina käytettiin lumppusellupaperia (LSP) ja itse asiassa 75p leijonamerkki on ainoa pelkästään tälle paperille painettu M30 merkki. Liimoite on LM2 eli sodan aikana käytössä ollut vaalea tai heikosti kellertävä himmeähkö liima. Lisätietoja liimasta Kaupin* kirjasta sivulta 40 tai Suomen Postimerkkien käsikirjasta (osa IV)*. Erikoisuutena tunnetaan rosohammaste, joka kuitenkin on yleinen. Värin osalta SP Käsikirja mainitsee tavattavan heikkoja tummuusvaihteluita sekä, että myös ohutta paperia tavataan. Kauppi kertoo, että vaikka ohut paperi mainitaan, ei sitä kuitenkaan käytännössä ole löytynyt.

Yllä: Rosohampainen pari. Kohde voisi olla kauniimpikin.

Yllä: Malliksi joitakin kuvakevirheitä 75p oranssille merkille. (Lisätty 9.2.2014)

Taksan mukaista yksittäispostitetta ei 75p merkille ole, mutta joitakin taksoja on mahdollista koota käyttämällä useampia 75p merkkejä yhtä aikaa.

Yllä: Ylitaksaisia joulukortti painotuotteita, Helsinki 21.12.1942 ja Sahalahti 21.12.1943. (Toinen kortti vuodelta 1942 lisätty 30.7.1942)

Yllä: Kirje postiennakolla Loimaalta 20.3.1943 Askaisiin. Postiennakon määrä 22mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, postiennakko ( – 50mk, 1.9.1942 – 31.8.1943) 2,50mk, yhteensä 6,00mk. 8kpl 75p oranssi, yhteensä 6mk.

Yllä: 75p oranssi ja 25p ruskea Helsingistä 23.12.1944 Korpeen lähetetyllä painotuotte joulukortilla. Taksa: Painotuote (<50g; 1.12.1944 – 15.1.1946) 1,00mk.

Yllä: Karttulasta 1.7.1945 Kuopioon lähetetty kirje, 6kpl 75p oranssi ja 5kpl 10p harmaa, yhteensä 5mk. Taksa: Kirje (<20g; 1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk. 6½ kuukauden taksa. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Asiakirjana lähetetty, mutta postin toisen painoluokan kirjeeksi tulkitsema ja siksi lunastukseen mennyt lähetys. Lieksasta 15.9.1942 Helsinkiin (jonne saapunut 17.9.1942, leima takana). Asiakirjojen taksa oli (1.9.1942 – 30.11.1944) 350 grammaan asti 3,50mk, kun taas toisen luokan kirjeen taksa oli (1.9.1942 – 15.6.1945) 6,00mk. Näiden ero on 2,50mk ja se kaksinkertaisena antaa 5,00mk lunastustaksan.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Dromberg & Vaarnas, Suomen Filatelistiliitto, 1969, Helsinki

M30 Ehiöleikkeen käyttö postimaksuna

16 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Yllä: Helsingistä 7.5.1948 Englantiin Liverpooliin lähetetty 2. painoluokan (21-40g) 7/6mk oranssilla ehiöleikkeellä (ehiökortti 94, LaPe) ja 12 /10mk violetilla leijonamerkillä, eli yhteensä 19mk taksalla (1.1.1947 – 30.6.1948) lähetetty kirje.

Harvoin, mutta joskus tulee vastaan tilanne, jossa nerokas postittaja on käyttänyt ehiöstä leikkaamaansa palasta kirjeen postittamiseen. Tämä on ollut tietysti ollut postin mielestä ”laitonta” ja näin ollen kyseessä ei ole taksan mukainen lähetys. Kulkenut se kuitenkin on, eikä siitä näköjään mitään lisämaksuja ole peritty. Mielenkiintoinen.

(Lisätty 26.3.2014) Vastaan tuli toinen vähän saman henkinen tapaus, tällä kertaa kuitenkin ilmeisesti leimaamattomaksi jäänyt merkki on leikattu kuorelta ja liimattu uudelleen lähetykselle. Näyttäisi olevan kulkenut asianmukaisesti.

Yllä: Uudelleen käytetty M30 5mk sininen merkki kirjeellä Karstulasta 14.1.1946 Valkeakoskelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. 6kk taksa.

(Lisätty 1.12.2014) Taas lisää ehiöleikkeen käyttöjä… ostin tämän Vaasan Filatelistien huutokaupasta noin 13 eurolla, eli halpa se ei ollut, mutta kun näitä keräilee, niin oli ”pakko ostaa”.

Yllä: Ehiöleikkeellä postitettu postikortti 23.12.1952 Joensuusta Ruotsiin. Leikattu 15mk punaisesta ehiökortista. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.

Lunastuksia M30 Merkeillä

15 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna” vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista. Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p. Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »