Päivityksiä ja lisää kohteita olen lisännyt ainakin postiennakko-osoitusta, poste restante maksua ja ”paikallispainotuotteita” käsitteleviin artikkeleihin. Muutenkin lisäilen kohteita ja samalla päivityksiä ”vanhoihin” artikkeleihin sitä mukaa, kun niitä ostelen tai nurkista löytyy.
M30 merkeillä Afrikkaan
Tässä artikkelissa esittelen muutamia postilähetyksiä malli 1930 merkeillä Afrikkaan. Kohdemaina Afrikan maat ovat vaikeita, mutta mielenkiintoista kyllä löytyy muutamia kohdemaita, joihin postia on kuitenkin kulkenut Suomesta verrattaen runsaasti (siis verrattuna muihin Afrikan maihin) ja pitkän ajanjakson aikana. Syynä on näissä tapauksissa ollut usein joko jonkin suomalaisen yhtiön toiminta kyseisessä kohdemaassa tai kirkon lähetystoiminta. Erityisesti lähetystoimintaa on ollut Lounais-Afrikassa, jonne mennyttä postia tunnetaankin kohtalaisen paljon. Kaikki lähetykset Afrikkaan ovat kuitenkin ns. hyviä kohteita ja niitä ei tule liian usein vastaan.
Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938. Kohde on nähtävissä myös Poste Restante maksua esittelevässä artikkelissa.
Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiinin punainen ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.
Yllä: Tampereelta 23.7.1930 Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan lähetetty kirje. 2kpl 1mk oranssi. Saapunut Tsumebiin 23.8.1930, eli matkannut tasan kuukauden päivät. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita.
Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk.
Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje 24.1.1954 Helsingistä Ondanguaan Lounais-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk (Lisätty 19.6.2014)
Yllä: Kirje 7.1.1933 Helsingistä Leopoldvilleen Belgian Kongoon, jonne saapunut 2.2.1933. Helsingissä lyöty ”T” lunastusleima ja ilmeisesti Leopoldvillessä sinisellä kosmoskynällä merkintä 10c. Lähetystä ei kuitenkaan ole lunastettu, koska vastaanottaja on tuntematon ”Inconnu a la Maison Maruan?” ja se on palautettu Helsinkiin ”retour Helsingfors”, jonne saapunut ilmeisesti 16.3.1933 ja josta edelleen lähetetty 1.4.1933 Seafordeen, Clough:n, Downin piirikuntaan (Co. Down) Pohjois-Irlantiin, josta edelleen Edinburghiin Skotlantiin, josta lopulta Greenlaw:on Berwickshireen Skotlantiin. Jossakin välissä, joko Edinburghissa tai Greenlawssa lyöty 10.4.1933 päivämääräleima. Ollut matkalla noin viikon yli 2kk. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Alitaksa 0,50mk.
Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.
Yllä: Brysseliin Belgiaan 1946 lähetetty painotuotekortti, joka on ilmeisesti edelleen lähetetty Belgian Kongoon. Brysseliin asti on ainakin menty ja sinne saavuttu 15.7.1946. Kongossa? leimattu laatikkoleima ”Retour A’Envoyeur – Terug aan afzender” – ”Takaisin lähettäjälle”. Ei saapumisleimoja Kongoon. 2mk vihreä leijona. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk. M18 ehiö ei ole ollut enää lähetyksen aikaan käypä, joten se ei vaikuta postimaksuun.
Yllä: Postikortti painotuotteena 16.11.1946 Orivedeltä Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. Ei tuloleimoja. M30 1,25mk keltainen, 50p vihreä ja 25p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk.
Yllä: Kirje 30.11.1932 Haminasta Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. M30 2mk violetti ja 50p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 14.6.2014)
Yllä: Lento postikortti 25.8.1955 Helsingistä Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. M30 25mk Olavinlinna. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä vyöhyke 6 (1.7.1953 – 30.9.1957) 20,00mk / kpl, yhteensä 35,00mk. (Lisätty 3.3.2014)
Yllä: Aerogrammi Helsingistä 21.3.1961 Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.4.1959 – 31.12.1962 40,00mk (Lisätty 19.6.2014)
Yllä: Ensilentokuori Helsingistä 30.9.1946 Amsterdamin kautta Etelä-Afrikkaan. KLM:n lennättämänä. M30 25mk puunhakkaaja ja 10mk Saimaa, yhteensä 45mk. Takana jonkinasteinen saapumisleima Etelä-Afrikkaan ”Holland Afrika Linj”-yhtiön toimesta. Nämä ensilentokuoret ovat mielestäni humpuukia, tekeleitä kaikki tyyni. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä vyöhyke 6 1.4.1946 – 14.1.1947 22,00mk/5g, yhteensä 32,00mk, ylitaksa. (Lisätty 5.9.2014)
Yllä: Algeriaan 21.8.1948 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjoitettu päälle 5g. 20mk postitalo ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle (vyöhyke 1) 1.4.1947 – 30.11.1948 6,00mk/5g, yhteensä 21,00mk.
Yllä: Tiedustelu Marokkoon lähetetystä kirjeestä 23.9.1953 Helsingissä (Helsinki 27). On selvitetty ainakin siihen asti, että ko. kirje on lähtenyt Pariisiin Helsingistä. 25mk sininen leijona. Taksa: Tiedustelu ulkomailta 1.11.1949 – 31.5.1956 25,00mk.
Kirjeiden ja korttien lisäksi on Afrikkaan tietysti kulkenut myös muuta postia. Paketit ja erityisesti pikkupaketit ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Yllä: Helsingistä 27.3.1954 Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin lähetetyn lentopaketin pakettikortti. Paketin lentoreitti on ollut Helsinki – Köpenhamina – Johannesburg ja paino 900 grammaa. Köpenhaminan kauttakulkuleimaus. 3kpl M30 300mk lentokoneita, 100mk Helsinki ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 1010mk. Taksasta en osaa sanoa, sillä minulla ei ole Afrikkaan menneiden pakettien lentotaksatietoja, eikä niitä taksaluetteloissakaan mainita. Tämä kohde on esillä myös 300mk lentokone merkkiä esiteltäessä.
Yllä: Mikkelistä 19.9.1953 Freetowniin Sierra Leoneen lähetetty lentokirje. M30 30mk linja-auto ja Haminan kaupunki 25mk, yhteensä 55mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä 1.7.1953 – 30.9.1957 (vyöhyke 5) 15,00mk / 5g, yhteensä 55mk (kirjeen paino <10g). M30 keräilijä olisi toivonut, että Haminan juhlamerkki olisi M30 merkki… (Lisätty 19.4.2014)
Huomaan, että minulta puuttuu käytännössä koko ”Läntinen Afrikka” kohdemaiden listalta, samaten Ranskan siirtomaat Itä-Afrikassa. Afrikan maiden rajat muuttuivat M30 käyttöaikana rajusti ja useaan otteeseen, linkistä nähdään likimääräinen vuoden 1930 tilanne.
Muita huomioita ja asiaan liittyvää:
Hankittaessa Afrikkaan tai muualle kauas kulkeneita kohteita on syytä olla tarkkana sen suhteen, että M30 merkkien postihistorian arvostuksen kasvaessa on myös hintataso noussut. Tämä on johtanut siihen, että opportunistien piirissä on haistettu raha ja sellaisten henkilöiden piirissä, joiden moraalikäsitykset ovat kompromettoituneita voi esiintyä halua päästä tähän arvonnousuun käsiksi ilman omaa ansiota, esimerkiksi käyttämällä hyväksi heidän käsiinsä jotakin kautta joskus joutuneita leimasimia ja muuta rekvisiittaa, jonka avulla he voivat fabrikoida postihistoriallisia lähetyksiä. Suomeksi: Väärenteitä on olemassa ja ei kannata laput silmillä ajaa miinaan, ainakaan silloin kun sen voi välttää käyttämällä maalaisjärkeä. Kaukomaille menneissä kohteissa on vähintäänkin oltava kuljetuksen jälkiä ja mielellään saapumisleimaus.
Vähän aikaa sitten loppuneessa huutokaupassa oli myynnissä vuonna 1935 Keniaan lähetetty postikortti. Leimassa näkyi hyvin päiväys 28.2.1935, mutta ei lähettäjäpaikkakuntaa (leimattu aivan kortin ylälaitaan). Merkkinä oli M30 1½mk punainen (oikea taksa). Kortti oli lisäksi erittäin hyväkuntoinen, eikä sillä ollut lainkaan kirjoitusta. Lähtöhinta oli 10€ ja myyntihinta 35€.
[Kommentti: Koska leimassa ei näkynyt paikkakuntaa ja koska kortti oli erittäin puhdas ja hyväkuntoinen, ja kun kirjoitustakaan ei ollut, en uskaltanut huutaa kortista lainkaan, vaikka Kenia on kohdemaana erinomainen. Pelkäsin nimittäin kyseessä olevan väärennetyn kohteen.]
Yllä on esitelty Egyptiin Port Saidiin lähetetty kohde vuodelta 1937, oikealla 3½mk taksalla ja kauttakulku ja saapumisleimoilla. Tämä maksoi vuoden 2013 viimeisessä HTO huutokaupassa 10€ + huutomaksun. Kohde ei ole kovinkaan ihmeellinen ja olin siihen ainoa tarjoaja. Hinta oli mielestäni hieman korkea, mutta tulipahan ostettua.
M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962
Tämä postaus lopettaa paikalliskirjeitä esittelevän kolmen postauksen sarjan ja esittelee neljä viimeistä taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään taksoja välillä 1.12.1948 – 31.12.1962. Puoli vuotta malli 1930 käytön lopettamisen jälkeen paikalliskirje poistui kokonaan käytöstä. Huomaan, että minulla on jostain syystä yllättävän nihkeästi näitä ”loppuajan” paikalliskirjeitä.
Yhdeksäs taksa-aika 1.12.1948 – 30.6.1950, taksa-ajan pituus 1v. 7kk.
Yllä: Paikalliskirje Riistavedellä 14.12.1949. M30 9mk punainen.Taksa (-20g) 9,00mk. Hyvä pienen paikkakunnan paikalliskirje; on muistettava, että pienillä paikkakunnilla kulkeneet paikalliskirjeet ovat huomattavasti parempia kohteita, kuin isoissa kaupungeissa kulkeneet.
Yllä: Helsingissä 31.5.1950 kulkenut paikalliskirje, M30 9mk oranssi. Taksa (-20g) 9,00mk. 9mk oranssi merkki ei ole yksittäispostitteena paikalliskirjeellä valtavan yleinen, koska se ilmestyi 9.1.1950 ja 9mk taksa-aikaa oli silloin enää alle puoli vuotta jäljellä.
Yllä: Keravalla 9.3.1950 kulkenut toisen luokan paikalliskirje. M30 12mk sininen. Taksa (21-125g) 12,00mk.
Yllä: Helsingissä (Helsinki-Vanhakaupunki) 6.9.1949 kulkenut kirjattu paikalliskirje. M30 24mk ruskeanvioletti single; hyvä yksittäispostite tälle merkille. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 9,00mk, kirjaaminen 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 24,00mk. (Lisätty 3.5.2014).
Kymmenes taksa-aika 1.7.1950 – 31.12.1951, taksa-ajan pituus 1v. 6kk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 10.7.1950, taksa-ajan alkupäätä. 3kpl 4mk oliivi, joista keskimmäiselle hyvin osunut leima, yhteensä 12mk. Taksa (-20g) 12,00mk.
Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk
Yllä: 12mk punainen paikalliskirjeellä 25.6.1951 Lohjalla. Taksa (-20g) 12,00mk 
Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite.
Yhdestoista taksa-aika 1.1.1952 – 31.5.1956, taksa-ajan pituus 4v. 5kk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1953, 15mk violetti. Taksa (-20g) 15,00mk
Yllä: Paikalliskirje Tampereella 23.5.1954 (Pyynikki), 15mk punainen. Taksa (-20g) 15,00mk
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 11.8.1954, 5kpl 3mk harmaa, yhteensä 15mk. Taksa (-20g) 15,00mk.
Yllä: Kolmannen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 12.11.1953. Taksa (126-500g) 30,00mk. Tämä on kilpatehtävän vastaus Tuberkuloosiliittoon, joten onko ihan oikeasti ollut painoa noin paljon jäänee ikuiseksi arvoitukseksi (kirjeen taksa samaan aikaan 25mk; toisaalta jos yhdessä kuoressa on ollut useita vastauksia voi paino olla ollut todellinenkin.)
Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1955 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.
Yllä: Kirjattu paikalliskirje 5.9.1955 Helsingissä (Helsinki 20). 40mk puunkaataja. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.
Yllä: Paikalliskirje posti-ennakolla Nummella 27.3.1952, M30 40mk puunhakkaaja, lunastettu 28.3.1952 (takana erinomaisen selvä leima). Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk. (Lisätty 19.1.2014).
Kahdestoista ja viimeinen taksa-aika 1.6.1956 – 31.12.1962, 5v. 7kk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 20.12.1962, 20mk postitalo. Aivan M30 merkkien virallisen käyttöajan loppuaikaa. Taksa (-20g) 20,00mk.
Yllä: Kirjattu paikaliskirje 15.3.1961 Helsingissä. M30 postitoimiston loppukäyttöä 7mk punaisen leijonamerkin osalta, 7kpl 7mk punainen ja M54 1mk ruskea, yhteensä 50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1963 30,00mk, yhteensä 50,00mk. Sekapostite.
Yllä: Paikaliskirje 22.12.1962 Helsingissä. M30 yksityistäloppukäyttöä 2mk mustansininen, 1mk vihreä, 50 vihreä ja 1,5mk harmaa, M54 0,05mk järvimaisema ja vuoden 1956 Tubin 10mk+2mk tilhi. Varsinanen sekalainen postitus, yhteensä 20mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk. Näyttäisi kaikesta huolimatta olevan tarvekäyttö.
Kolmessa postauksessa on käsitelty paikalliskirjeitä; nähdään, että M30 merkkien virallisen käyttöajan puitteissa on kaksitoista paikalliskirjeiden taksa-aikaa, joista pisin kesti yli yhdeksän ja puoli vuotta ja lyhin on neljän kuukauden mittainen; vaihtelua siis taksa-aikojen pituuksissa löytyy. ”Tavallisten” ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeiden lisäksi on nähty jonkin verran toisen luokan paikalliskirjeitä sekä kirjattuja paikalliskirjeitä, ja muutama muitakin paikalliskirjeiden lisäpalveluja esitteleviä kohteita. Vakuutetut ja pikapaikalliskirjeet ovat kohtalaisen vaikeita, ja ne kannattaa pistää talteen. Kiinnostavan lisän paikalliskirjeiden postihistorialliseen keräilyyn tuovat edelleenlähetetyt paikalliskirjeet.
Aivan samalla tavalla kuin missä tahansa postihistoriallisessa kokoelmassa tulisi paikalliskirjeitä esittelevässä kokoelmassa olla myös mallin alkuun liittyviä sekapostitteita M17 merkkien kanssa ja lopussa M54 merkkien kanssa. Myös M63 sekapostitteet ovat lyhyen ajanjakson puitteissa ainakin teoreettisesti mahdollisia. Näitä minulla ei kuitenkaan ole ollut esitellä kuin yksi M17 sekapostite, joka ei kuitenkaan postihistoriallisesti kuvaa paikalliskirjeiden M30 käyttöajan alkupään käyttöjä ja pari loppupään sekapostitetta.
Paikalliskirjeet ovat kiinnostava ja tarpeeksi suppea kokoelma-aihe, joka kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia tehdä kokoelmasta hyvinkin laadukkaan. Lähetysten yleisen laadun lisäksi on mahdollisuuksia parantaa kokoelmaa jatkuvasti pienillä paikkakunnilla kulkeneilla lähetyksillä ja ”vaikeammilla” lisämaksuilla. Kohteita on saatavilla järkihintoihin, enemmänkin kysymys on perinteisestä keräämisestä, eli massojen läpikäynnistä. On mukava huomata, että ylempien painoluokkien paikalliskirjeitä voi löytää ”massa laatikoista” ja sitä kautta saada hyviä kohteita edullisesti.
Mitä paikalliskirjeiden hintoihin muuten tulee, niin vähän ennen kuin tämä artikkeli kirjoitettiin päättyneessä HTO nr. 24 huutokaupassa oli mm. seuraavanlaisia paikalliskirjekohteita myytävänä:
1½mk violetti paikalliskirjeellä 1936, postitettu laivan saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle; selitteessä luki ”konossementtikirje Englannista, postitettu laivan (s/s Ilmatar saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle, harvinainen”, lim 20€ (myyntihinta 343€).
[kommentti ylläolevaan: Tämä on tällainen ”skeppsbrev” joita ajoittain liikkuu. Mikä tuo konossementtikirje sitten oikein on, niin siitä en sano muuta kuin, että kirjeellä luki valmiiksi painettuna kuorella lähettäjäfirman nimi ja ”consignee’s letter per ______________” ja tuolle viivalle oli kirjoitettu ”S/S Ilmatar” kirjoituskoneella. Kyseessä on siis valmiiksi tavaran lähettäjän toimesta kuljetuksen mukaan annettu saapumisilmoituskirje, joka laivan saavuttua lähetettiin laivalta tavaran vastaanottajalle, eli konsignatäärille. Konossementti-sana on lakitekstiä ja tarkoittaa rahtaussopimusta. Konossementin englanninkielinen käännös on ”bill of lading”, tätä asiakirjaa on tuskin kirjeessä lähetetty, vaan kyseessä on lastin saapumisilmoitus]
[jatkohuomio ylläolevaan 21.22014; helmikuussa 2014 huutokaupassa on myytävänä kaksi vastaavaa kuorta 15 euron lähtöhinnalla kumpikin]
2 mk karmiini ja 1½mk violetti kirjatulla paikalliskirjeellä Helsinki 1940, lim 10€ (ei mennyt kaupaksi)
40mk puunhakkaaja kirjatulla paikalliskirjeellä v.1953 Turussa, lim. 10€ (ei mennyt kaupaksi)
10 mk lila ja 5mk keltainen postiennakolla lähetetyllä paikalliskirjeellä 1944 lim 10€ (ei mennyt kaupaksi, ennen kuin ostin sen jälkimyynnistä; laitan sen tänne näkyviin, kunhan saapuu)
[kommentti ylläolevaan: Katselin tuota ja ostin nähtäväksi; koska merkit ovat 10mk violetti (oikeasti, eikä lila) ja 5mk keltainen, eikä tämä kohde voi olla vuodelta 1944, koska 10mk violetti julkaistiin vasta v. 1947. Lisäksi, koska ensimmäiset paikallistaksa-alueet tulivat vasta 1946 ei Nakkilasta Poriin lähetetty voisi olla ennen tätä paikalliskirje. Leimasta ei saa selvää, mutta epäilen maksun ollessa 15mk, että kyseessä voisi olla 1948 aikana kulkenut, 7mk paikalliskirjeen (-20g) taksalla ja 8mk ensimmäisen maksuluokan postiennakkomaksulla kulkenut postite – tämä vain kertoo siitä, että kohteita ostaessa pitää olla julmetun tarkkana, sillä tekstit millä mitäkin kohteita myydään voivat olla ”aivan mitä tahansa”. Tämä kohde on nähtävissä toisessa paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissa kahdeksannen taksa-ajan kohdalla]
16mk ja 30mk linja-auto ja 1½ ja 3mk harmaat kirjatulla paikalliskirjeellä 31.12.1962, lim. 10€ (kauppahinta 21€)
16 mk linja-auto + M54 4mk sekapostite paikalliskirjeellä, Helsinki 1962, lim 10€ (kauppahinta 11€)
Helmikuussa 2014 huutokaupassa mm. seuraavia lähtöjä paikalliskirjielle (lisätty 21.2.2014):
”2½ mk sininen paikalliskuorella Vaasa 8.2.43 epätavallinen tällä merkillä” – Lähtöhinta 10€
”3½ mk sin R-paikalliskirjeellä Hki -39” – Lähtöhinta 10€
”5 mk Olavinlinna + 1mk vihreä R-paikalliskirje ´Viinakortti´ Helsinki 1.11.43” – Lähtöhinta 10€
”12 mk sin 2 kp R-paikalliskirjeellä Hki -48” – Lähtöhinta 15€
”24 mk 2 kpl + M54 2 mk R-paikalliskirjeellä Hki -62” – Lähtöhinta 12€
M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948
Tämä postaus jatkaa aiempaa malli 1930 paikalliskirjeitä esittelevää artikkelia ja esittelee neljä aiemmin esiteltyjä seuraavaa taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään siis taksoja välillä 1.9.1942 – 30.11.1948.
Viides taksa-aika (1.9.1942 – 30.6.1945), taksa-ajan pituus 2v 10kk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. M30 2½mk sininen. 2½mk sininen oli alunperin julkaistaessa (1932) tarkoitettu ulkomaan kirjeen postimaksua varten. Taksa (-20g) 2,50mk.
Yllä: Paikalliskirje Pietarsaaressa 6.5.45. M30 2½mk punainen. Taksa (-20g) 2,50mk. 
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943. M30 2½mk punainen. Edelleen lähetetty Helsingissä. 1943 joulumerkit. Taksa (-20g) 2,50mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945. 2kpl M30 2½mk punainen, yhteensä 5mk. Taksa (21-250g) 5,00mk
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 11.1.1943. 2kpl M30 2½mk punainen ja 1mk vihreä, yhteensä 6mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk.
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Turussa 9.2.1944. 3kpl M30 2k keltainen, yhteensä 6mk. Kysymyksessä on ns. viinakortti. Leimaus osunut kauniisti oikean puolimmaiseen 2mk merkkiin. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk. (Lisätty 3.5.2014)
Yllä: Kemissä 22.1.1944 lähetetty vakuutettu paikalliskirje, eli ei aivan jokapäiväinen vakuutettu lähetys. Lähetyksellä 9mk postitalo, 50p vihreä ja 4kpl 10p harmaa, yhteensä 9,90mk. Vakuutettu summa 3500mk. Päälle kirjoitettu lyijykynällä paino: 35g. Takana paperisinetit. Taksa: Paikalliskirje (21-250g; 1.4.1942 – 30.6.1945) 5,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen 3001-4000mk (IV maksuluokka; 1.1.1935 – 30.6.1945) 1,20mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk, yhteensä 10,20mk. Eli alitaksa 0,30mk. Ilmeisesti laskettu vakuuttamisen taksa väärin. Tämä kohde on näytillä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa. Vakuutetut paikalliskirjeet ovat kohtalaisen harvoin tavattavia kohteita.
Kuudes taksa-aika (1.7.1945 – 15.1.1946), taksa-ajan pituus 6½kk.
Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 2.11.1945. M30 4mk oliivi; tyypillinen käyttö tälle merkille. Taksa (-20g) 4,00mk.
Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 8.8.1945. M30 50p vihreä, 1mk vihreä ja 2,5mk punainen, yhteensä 4mk.. Taksa (-20g) 4,00mk.
Yllä: Paikalliskirje 7.9.1945 Helsingissä, 2kpl 2mk keltainen, yhteensä 4mk. Taksa (-20g) 4,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä24.8.1945, 1mk vihreä, 3mk punainen ja 5mk Olavinlinna, yhteensä 9mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 4mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5mk, yhteensä 9,00mk.
Seitsemäs taksa-aika (16.1.1946 – 31.12.1947), taksa-ajan pituus 1v 11½kk. Taksa-ajan aikana perustettiin ensimmäiset (viralliset) paikallistaksa-alueet.
Yllä: Paikalliskirje Porissa 2.8.1946. 6mk punainen. Taksa (-20g) 6,00mk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 8.6.1947. 6mk oranssi. Taksa (-20g) 6,00mk.
Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. (Lisätty 2.2.2014)
Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa.
Yllä: Toisen luokan paikalliskirje 11?.1.1947 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 2mk vihreä. Taksa (21-125g) 10,00mk
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 23.9.1947 Helsingissä. 10mk violetti. Taksa (21-125g) 10,00mk
Yllä: Kirjattu paikalliskirje 19.8.1946 Helsingissä (Helsinki 1). M30 1mk vihreä, 3mk keltainen, 10mk sininen, yhteensä 14mk. Lähetetty laivalle. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 13,00mk.
Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 21.10.1946 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 10mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21g-125g) 10,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 18,00mk.
Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 13.11.1947 Helsingissä (takapuolella erinomaisen selvä leimaus). M30 20mk postitalo. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 10,00mk, kirjaaminen 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk, yhteensä 10,00mk. Tasan vuoden pituinen taksa.
Kahdeksas taksa-aika (1.1.1948 – 30.11.1948), taksa-ajan pituus 11kk.
Yllä: Paikalliskirje Turussa 15.10.1948 (Turku 1), M30 7mk punainen. Taksa (-20g) 7,00mk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1948 (Huopalahti). M30 7mk postitalo. Taksa (-20g) 7,00mk.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 17.2.1948 (Oulunkylä), M30 1mk vihreä ja 3kpl 2mk vihreä, yhteensä 7mk. Taksa (-20g) 7,00mk.
Yllä: Paikalliskirje postiennakolla 2.1.1948 Nakkilasta Toejoelle, jonne saapunut 3.1.1948. Postiennakon määrä 56mk, 10mk violetti ja 5mk keltainen, yhteensä 15mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 7,00mk, posti-ennakko (-5000mk) 1.1.1948 – 30.11.1948 8,00mk, yhteensä 15,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 16.3.1948 Helsingissä. M30 12/10mk violetti. Taksa (21-125g) 12,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirjattu paikalliskirje 9.7.1948 Helsingissä (Helsinki 6). M30 5mk keltainen, 7mk punainen ja 12mk sininen, yhteensä 24mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 12,00mk, kirjaaminen (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk, yhteensä 24,00mk.
M30 Paikallispainotuote?
Paikallispainotuote lopetettiin lähetyslajina 15.1.1926, näin ollen paikallispainotuotteita ei virallisesti malli 1930 merkeillä tunneta lainkaan. Tämä on tärkeää tietää jo siksikin, että ajoittain huutokaupoissa ja muissakin myynneissä näkyy paikallispainotuotteen nimellä myytäviä paikallisesti kulkeneita painotuotteita (ja kyseessä on harhaanjohtava markkinointi tai vain tietämättömyydestä johtuva virhe).
Tästä tiedosta, eli siitä, että malli 1930 käyttöaikana ei paikallispainotuotteen taksaa ollut käytössä, huolimatta olen pannut merkille, että useilla paikkakunnilla, paikkakuntien sisäisessä postissa on ainakin vuoteen 1942 asti postitettu paikallisesti lähetyksiä, joilla on käytetty yksin 25p ruskeaa M30 leijonamerkkiä postitukseen. Minun näkemäni lähetykset ovat olleet, joko surukirjeitä tai ”toivotus” kortteja, eli tyypillisiä painotuotelähetyksiä.
Yllä: Mallusjoella 19.4.1936 kulkenut surukirje.
Yllä: Ryttylästä 21.4.1941 Oittiin lähetetty surukirje. Ryttylä ja Oitti ovat kumpikin Hausjärven kunnan kyliä.
Yllä: 30.12.1942 Vaasan sisällä kulkenut Uuden Vuoden tervehdys-kortti. 
Yllä: Kalkkisissa kulkenut Pääsiäiskortti. Numeroleima 1639 oli Kalkkisten leima. Ajankohta vaikea määrittää.
Kuten yllä olevista lähetyksistä nähdään ovat ne postin mitätöimiä, eikä niissä ole lunastusmerkintöjä. Suurin osa yllä olevista on lisäksi mitätöity käsin, joten on erittäin epätodennäköistä, että postilta olisi mennyt täysin ohi se, että lähetyksillä on tosiaan vain 25p merkki. Lisäksi, kun kyseessä on useita eri paikkakuntia, herää kysymys siitä, että oliko olemassa jonkinlainen ehkäpä epävirallinen, mutta ”torellinen” käytäntö siitä, että paikallisesti lähetetyt painotuotteet voitiin lähettää normaalia painotuotetta edullisemmin. Oli miten oli, tällaisiakin siis on olemassa.
Lisäys 18.12.2013: Muistin, että minulla on ”pakko” olla enemmänkin näitä, koska niitä olen sivuun pistänyt ja nyt löysin kolme lisää. Kaikki kolme kulkeneet Mallusjoella eri aikoina.
Yllä: Pienikokoinen kuori kulkenut Mallusjoella 19.2.1935
Yllä: Surukuori kulkenut Mallusjoella 5.5.1936
Yllä: Surukuori kulkenut mallusjoella 16.3.1932
Esitellystä seitsemästä lähetyksestä neljä on Mallusjoelta. Herää kysymys, että mikä paikka tämä Mallusjoki oikein on? Kyseessä on Orimattilan kunnan kylä, joka sijaitsee Mallusjärven ympärillä – asukasluku noin 600 henkeä. Lahteen on 35 ja Helsinkiin n. 80 kilometriä, eli kysymys on Päijät-Hämeestä.
M30 paikalliskirjeet 1/3 – Neljä ensimmäistä taksa-aikaa 1930 – 1942
Paikalliskirje oli koko malli 1930 merkkien käyttöajan voimassa oleva lähetyslaji, se poistui kuitenkin käytöstä nopeasti M30 merkkimallin lakkautuksen jälkeen 30.6.1963. Kysymyksessä on siis kirje, joka lähetetään paikkakunnan tai paikkakunnaksi laskettavan alueen ns. paikallistaksa-alueen sisällä. Paikalliskirjeen maksimipaino oli 500g, sitä painavammat paikalliskirjeet kuljetettiin tavallisen kirjeen taksalla. Paikalliskirjeen taksa muuttui M30 33-vuotisena käyttöaikana kaksitoista kertaa. Tässä ensimmäisessä paikalliskirjeitä käsittelevässä postauksessa esittelen joitakin neljän ensimmäisen taksa-ajan paikalliskirjeitä; näiden taksa-aikojen sisällä ei vielä ollut paikallistaksa-alueita, vaan ensimmäinen paikallistaksa-alue perustettiin v. 1946.
Paikalliskirjeitä kerättäessä on huomattava, että koska Helsinki on Suomen suurin kaupunki on siellä myös ollut eniten paikallispostia ja näin ollen myös paikalliskirjeitä. Itse asiassa näin on ollut jopa siinä määrin, että Helsingin ulkopuolella kulkeneet paikalliskirjeet ovat yleisesti ottaen astetta ”vaikeampia” kohteita. Muissakin suurissa kaupungeissa kulkeneet paikalliskirjeet ovat kohtalaisen yleisiä, mutta pienillä paikkakunnilla ja pienissä kaupungeissa kulkeneet jopa vaikeita. Tämän toteaa myös Juhani Kerppola paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissaan*.
Paikalliskirjeen lisämaksuja olivat ”normaalit” pikajakelu, kirjaus, vakuutus, postiennakko ja saantitodistus ja näiden yhdistelmät. Lunastuksiakin tietysti on. Kuvia kiinnostavista paikalliskirjelähetyksistä löytyy mm. Kerppolan artikkelissa. Paikalliskirjeitä esittelevässä näyttelykokoelmassa tulisi olla perustaksojen lisäksi myös ”erikoisuuksia” eli erilaisia taksakombinaatioita ja muiden kuin ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeitä, mielellään pienillä paikkakunnilla kulkeneina. Minulla on siis vielä matkaa kuljettavana jonkin verran…
Ensimmäinen taksa-aika (15.1.1926) 1.1.1930 – 30.11.1931, M30 mallin ”alusta” alkaen, taksa-ajan pituus 1v 11kk.
Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 2) 8.1.1931. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk
Yllä: Paikalliskirje (surukirje) Oitissa 25.7.1930. M30 1mk oranssi. Taksa (-20g) 1,00mk
Toinen taksa-aika 1.12.1931 – 15.6.1940, taksa-ajan pituus 9v 6,5kk
Yllä: Paikalliskirje Turussa (Turku 12 Lentopaviljonki H IV) 7.9.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk
Yllä: Paikalliskirje Toijalassa 15.8.1936, M30 1½mk punainen. Taksa (-20g) 1,50mk.
Yllä: Paikalliskirje Oulussa 11.8.1937, M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk
Yllä: Sensuroitu paikalliskirje Tampereella 2.2.1940. Hyvin tunnettu Tampereen leimasimessa ilmenevä musta neliö nelosen tilalla. M30 1½mk violetti. Taksa (-20g) 1,50mk. Lisäsin tämän kohteen tänne, vaikka se ei M30 postihistoriallisesti tuokaan lisäarvoa, koska paikalliskirjeitä luultavasti (tämä on oma arvioni) sensuroitiin vähemmän kuin muuta postia, lisäksi kun kyseessä on hyvä Tampereen ”musta laatikko” niin yhdessä on tarpeeksi tekijöitä näytille asettamiseen. (Lisätty 3.3.2014)
Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa (-20g) 1,50, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.
Yllä: Kirjattu II painoluokan paikalliskirje 1.3.1932 Helsingissä. Taksa (21-125g) 3,00, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 5,00mk.
Yllä: Kirjattu pikapaikalliskirje Helsingissä 3.10.1935, M30 5mk Olavinlinna, 2mk mustansininen ja 50p vihreä, yhteensä 7,50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, pikalisä 1.1.1935 – 24.7.1942 4,00mk, yhteensä 7,50mk. 
Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä. Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje, Taksa (-20g) 1,50mk. M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. (Tämä lähetys on myös nähtävänä M17 + M30 sekapostitteita käsittelevän postauksen yhteydessä)
Yllä: Lunastettu paikalliskirje Helsingissä 15.9.1933. Taksa (-20g) 1,50mk, mutta kuorella vain 1,25mk keltainen M30, eli 25p alitaksainen; tästä johtuen lunastus 50p (eli 2x puuttuvan postimaksun määrä) ja lunastuksen merkiksi mitätöity 2kpl 20p vihreä ja 10p harmaat merkit. (Lisätty 17.1.2014)
Yllä: Ruotsista lähetetty laivakirje ”Laivakirje – Paquebot” leimoilla Turkuun, jossa saapumisleimattu 1933 (leiman päiväys näkyy kirjettä valoa vasten katsottaessa) ja samalla lyöty ”T”-lunastusleimaus ja laitettu lunastuslipuke, lunastus 3,00mk eli 2x paikalliskirjeen taksa, koska Turun sisäisestä kirjeestä on kysymys. Luultavasti tämä on laivanvarustamon (ja höyrylaiva-agentuurin) kuoreen valmiiksi Tukholmassa laitettu saapumisilmoitus, joka on sitten laitettu Turussa laivan saavuttua postiin. (Lisätty 24.1.2014) [Kommentti: Aivan vastaavasta maksettiin jokin aika sitten suuria summia kts. lisätietoja täältä artikkelin lopusta. Tämä maksoi 6,60€ ja huutorahan v. 2014 alussa olleessa Filateliapalvelun huutokaupassa.]
Kolmas taksa-aika 16.6.1940 -31.3.1942, taksa-ajan pituus 1v 9,5kk
Yllä: Isokokoinen paikalliskirje Helsingissä 30.6.1941. M30 2mk punainen. Leimattu viestillisellä ensin ja vasta sen jälkeen laitettu merkki ja leimattu ilmeisesti käsin. Taksa (-20g) 2,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa (21-125g) 3,50mk.
Yllä: Helsingissä 7.3.1941 kulkenut toisen painoluokan paikalliskirje. M30 50p vihreä, 1mk oranssi ja 2mk punainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk. Ruma ja risainen, mutta silti 2. painoluokan paikalliskirje. (Lisätty 29.6.2014)
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk (Kohde on nähtävillä myös 4mk postitaloa käsittelevän postauksen yhteydessä)
Neljäs taksa-aika 1.4.1942 – 31.8.1942, taksa-ajan pituus 4kk; ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeen taksa pysyi samana kuin edeltävänä taksa-aikana, mutta muiden painoluokkien osalta tapahtui muutoksia: Painoluokkajako muuttui neljästä eri painoluokasta kolmeen ja tämä toi mukanaan taksojen muutoksen muuttuneiden painoluokkien kohdalla.
Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 2.4.1942, leimassa musta neliö tyhjän kohdan paikalla, taksan toinen päivä. Taksa (-20g) 2,00mk.
Ensimmäisessä ja neljännessä taksa-ajassa on kehittämistä kerrakseen, onneksi filatelia ja postihistoria ovat lajeja, joissa ei ole kiire ja jotka eivät tule koskaan valmiiksi. Parasta on yleensä se, että omia laarejaan penkomalla löytää ”uusia” hyviä kohteita.
*Juhani Kerppola, Postilähetyslajit 1930 – 1962, Osa 3. PAIKALLISKIRJE, FIlatelisti, 2/2013, s.46 -49
4mk Postitalo
Yllä: 4mk postitalo tilauserän 402 (3-1940) arkki (taitettu puoliksi ja scannattu)
Postin kiertokirjeessä 19/1939 kerrottiin uuden 4mk postitalo merkin julkaisemisesta ja merkki julkaistiin 1.3.1939. Painosmäärä oli yhteensä 6,0 miljoonaa kappaletta, kolmessa eri tilauserässä: 372 (2-1939), 375 (3-1939) ja 402 (3-1940), joita kutakin painettiin 2,0 miljoonaa kappaletta. Kuva-aiheena on (kuten nimestä voi helposti päätellä) Helsingin pääpostitalo, joka valmistui 1938 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Erik Lindroos, Jorma Järvi ja Kaarlo Borg. Mielenkiintoinen detalji itse rakennuksesta on, että taloa laajennettaessa 1950-luvulla tehtiin lisäkerroksien lisäksi rakennuksen katolle Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä. Merkin on piirtänyt Signe Hammarsten-Jansson ja kaivertanut A. Laurén ja se painettiin Suomen Pankin Setelipainossa.
Yllä: 4mk postitalon kolme tilauserää, vasemmalla oleva tilauserän 372 merkki on 0,8mm hammasteella, kun taas oikealla oleva tilauserän 402 merkki 0,9mm hammasteella. Hammasteneulan koon huomaa parhaiten juuri pareista tai reunakappaleista. Silminkin voi nähdä, että 0,8mm neulan reikien väli on hieman suurempi kuin 0,9mm neulan. Paras tapa tunnistukseen on kuitenkin vertailu ns. ”varmaan tapaukseen”
Yllä: Tilauserän 402 eri liimoja, vasemmalla kellertävä puolikiiltävä liima (Lm2) ja oikealla keltainen liisteriliima (Lm4)
Merkin alkuperäinen käyttötarkoitus oli käyttö kotimaan (<20g) kirjatun kirjeen postimaksuna. Merkissä on käytetty lumppupaperia (Paperi 1) ja kolmen erilaista liimaa: Tilauserissä 372 ja 375 liimaa 1 (arabikumi), tilauserässä 372 ja 402 liimaa 2 (kellertävä puolikiiltävä liima) ja tilauserässä 402 liimaa 4 (keltainen liisteriliima). Merkkiin liittyy myös perforointiin liittyvä detalji, eli osa 4mk postitalomerkeistä on hammastettu 0,8mm paksuisilla ja osa 0,9mm paksuisilla hammasteneuloilla. Tarkemmin sanottuna tilauserä 375 on hammastettu 0,8mm neuloilla ja 402 0,9mm neuloilla. Tilauserän 372 merkkejä on hammastettu kummallakin neulapaksuudella. Merkin väri on mustanruskea ja siitä ei ole kovin selkeitä värieroja eri tilauserien välillä; Käsikirja* kuitenkin mainitsee tilauserän 402 värin olevan hieman kellertävämmän, kuin muissa tilauserissä.
Yllä: 4mk postitalo yksin kuorella: Alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen kirjattu (<20g) kirje Vaasasta 11.5.1939 Seinäjoelle (jonne saapunut samana päivänä, saapumisleima takana). Taksa: Kirje (<20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. Helsingin v. 1940 Olympiakisojen kuorella.
Yllä: Kirkniemeltä 27.6.1938! (leima väärin, pitäisi olla 1939) Tampereelle lähetetty 2. painoluokan kirje. Kirjeen takana nähdään oikea vuosiluku ja saapuminen Tampereelle 28.6.1939. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirje Nockeby:n Ruotsiin 4.6.1940 Helsingistä, sensuurin avaama. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 4,00mk.
Kauppi* kertoo, että merkistä tunnetaan vain vähän erikoisuuksia, mm. hammastesiirtymiä (pieniä) ja laskoksia, sekä arkin yläreunassa olevien merkkien ylimääräisiä hammastekamman lyöntejä, jotka ovat tuottaneet kaksoishammastuksen osittain tai kokonaan. Olen huomannut että viimeaikoina (2013 aikana) on ollut myytävänä erittäin voimakkaasti siirtyneitä 4mk postitalo merkkejä, näin ollen hammastesiirtymät voivat olla myös suuria – muistaakseni taidettiin mainita jopa ”matala merkki”.
Yllä: Tiedustelulomake koskien Ruotsiin lähetettyä painotuotetta. Helsinki 25.11.1941. Taksa: Tiedustelu Pohjoismaihin 1.12.1931 – 30.6.1945 4,00mk.
Yllä: Painotuote (8. painoluokka) Ruotsiin Uppsalaan Helsingistä 12.10.1942. Taksa: Painotuote (350-400g) ulkomaille 1.12.1931 – 30.9.1942 4,00mk
Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 12.4.1941. Taksa: Paikalliskirje (<20g) 16.6.1940 – 31.3.1942 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk
Yllä: Painotuote kortti postiennakkona (50mk postiennakkomäärä) Helsingistä 15.7.1944 Rautalammille, jonne saapunut 17.7. ja vastaanotettu 18.7. (leimat ja allekirjoitukset takapuolella). Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk, postiennakko (-500mk) 1.9.1943 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 4,00mk
4mk postitalo merkistä on myös olemassa hammastamattomia kappaleita, näiden alkuperä ovat ns. näyttelyarkit. Hammastamattomat 4mk postitalo merkit ovat liimoittamattomia ja niitä liikkuu ajoittain markkinoilla. Lisää hammastamattomista M30 merkeistä aihetta käsittelevässä postauksessa.
Yllä: Lentopostikortti 18.8.1943 Helsingistä Kasseliin Saksan, Suomen ja Saksan (Berlin) sensuurileimat. Taksa: Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen mukainen taksa (kotimaantaksa), postikortti 1.9.1942 – 8.9.1944 (kun postiyhteys katkesi) 2,00mk, lentolisä postikortille 1.10.1942 – 8.9.1944 2,00mk, yhteensä 4,00mk
Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 29.4.1943 Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,00mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014)
”Peltosen puolite” M30 4mk postitalo merkillä, Hangosta 20.3.1940 Ruotsiin Tukholmaan. Kirjeen (<20g) taksa Pohjoismaihin (1.11.1936-15.6.1940) 2,00mk.
Yllä kuvatun Peltosen puolitteen lisäksi 4mk postitaloa on käytetty puolitettuna Niinisalon ylimääräisissä kertausharjoituksissa vuonna 1939 loppuivat 2mk (kirjetaksan) merkit ja sotilasvirkailija Rafael Svinhufvudin käskystä puolitettiin 4mk postitalo merkkejä, joita käytettiin postituksessa. Kaupin kirjassa sivulla 251 on kuva Niinisalossa 16.10.1939 leimatusta puolitetusta 4mk postitalomerkistä. M30 merkkien puolituksista lisää aihetta käsittelevässä postauksessa.
Yllä: Kirjattu kirje postiennakolla Turusta (Turku Avion) 3.5.1939 Håkanrydiin Ruotsiin, jonne tullut perille Sölvesborgin kautta 4.5.1939. Kulkenut lentona, vaikka lentolisää ei ole maksettu. Postiennakko 43mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin 1.12.1931-31.8.1942 2,00mk, postiennakko (-50mk) Pohjoismaihin 1.1.1935 – ?.?.1939 4,00mk, yhteensä 8,00mk.
Yllä: Kirjattu lentokirje 31.5.1940 Helsinki Avion Englantiin High Wycombe Bucksiin. Suomen ja Englannin sensuurin avaama (Englannin sensuuri numero 721). Kulkenut Italian kautta sodan takia. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä (-20g) Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.
Yllä: Kolmannen painoluokan kirjattu kirje 1.4.1939 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (126-250g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 6,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (kotimaan taksa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan painotuote 15.12.1948 Salosta Muijalan postipysäkille. Vuoden 1948 joulumerkki. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 8,00mk.
Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 2.7.1945 Naantalista Helsinkiin, 4mk ja 9mk postitalo, yhteensä 13mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk, kirjaaminen (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk, yhteensä 13,00mk. 6½ kuukauden taksa.
Yllä: Vaasasta 24.5.1946 Vihtiin lähetetty kirjattu kirje. Kaunisleimainen 4mk postitalojen nelilö, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. (Lisätty 5.4.2014)
Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 14.10.1939 Tukholmaan. Vakuutusmäärä 2000mk. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 10p harmaa, yhteensä 4,60mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1936 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) (1001-2000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, yhteensä 4,60mk. (Lisätty 8.4.2014)
Yllä: Kirjattu kirje Pispalasta 11.11.1940 Raumalle. M30 4mk postitalo, 50p vihreä ja 25p ruskea leijona, yhteensä 4,75mk. Kirje (<20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk ja kirjaus 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,75mk.
Yllä: Helsingistä 14.12.1948 Lohjalle lähetetty kirje, 4*4mk postitalo nelilö nappiloistona, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk. Ylitaksa 1mk.
Yllä: M30 viimeisenä virallisena käypäisyyspäivänä 31.12.1962 Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 4mk postitalo nelilö nappileimattuna sekä 4mk oliivi samalla tavalla leimattuna. Yhteensä 32mk. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.4.1959 – 31.12.1962 30,00mk. Ylitaksa 2mk. Filateelinen viimeisen päivän postitus.
Yllä: Kirje Raahesta 13.12.1942 New Yorkiin USAan. Suomen, Saksan ja USAn sensuurien avaama. Kemiallisesti sensuroitu. Tähän sopisi kolmannen painoluokan (151-200g) painotuotteen taksa 1.10.1942 – 31.8.1945. Mielenkiintoinen sodanaikainen lähetys. En kuitenkaan ”jaksa uskoa” tuohon painotuoteasiaan.
Yllä: Kirje 25?.2?.1940 Hangosta Southportiin Englantiin. Suomen ja Englannin sensuurin tarkastama (Liverpoolissa); Englannin sensuurin numero 2297. Liverpoolin leima 13.3.1945 ja perille saapumisleima Southport Lancaster 14.3.1940. Tähän sopisi kirjatun kolmannen painoluokan painotuotteen taksa: Painotuote ulkomaille (101-150g) 1.12.1931 – 30.9.1942 1,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 -31.8.1942 2,50mk, yhteensä 4,00mk. Välirauhan aikainen lähetys, Saksa ei ollut vielä hyökännyt Tanskaan. Jälleen kuitenkin hieman vaikeaa uskoa tämän olleen painotuote.
Hintaseurantaa:
SFP:n huutokaupassa 5/2015 myytiin 4mk postitalo hienolla pystysuuntaisella laskoksella hintaan 61,60€ (lisätty 24.5.2015)
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki
*Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969
Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”
Postiennakko-osoitus ei ole lähetyslaji, joka aivan ensimmäiseksi tulee M30 keräilijän mieleen. Postiennakko-osoituslomakkeelle tehtyjä lunastuksia M30 merkeillä kuitenkin tavataan aina välillä ja niitä ei usein huomatakaan, vaan ne ohitetaan postiennakko-osoitekortteina, jotka ovat saman värisiä ja ”oloisia”. Vaikka kyseessä onkin eri niminen lomake, niin kyse on kuitenkin ”samasta” asiasta, eli postiennakkona lähetetyn lähetyksen palauttamisesta ja palautukseen liittyvästä lunastuksesta. Postiennakko-osoitekortti ja postiennakko-osoitus ovat saman postin lomakkeen kaksi eri osaa. Postiennakko-osoitekortille liitetyillä postimerkeillä maksettiin (lähettäjä maksoi) postiennakkomaksu ja lähetyksen kuljetusmaksu ja nämä mitätöitiin. M30 postiennakko-osoitekortteja liikkuu yleisesti ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Saman lomakkeen postiennakko-osoitus osaan täytettiin postiennakkolähetyksestä vastaanotettaessa maksetun maksun vastaanottajan tiedot, jotta postiennakkona maksetut rahat saatiin oikeaan osoitteeseen. Postiennakko osoitus siis lähetettiin rahojen vastaanottajalle, joka sai sitä vastaan kuitata ne postista – postiennakko-osoitukselle ei siis mitätöity postimerkkejä, sillä sen kustannus oli jo maksettu postiennakko-osoitekortilla mitätöidyillä merkeillä.
Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §16 koskien postiennakkolähetyksiä (s. 6), josta selviää kohdista 5 ja 6 postiennakko-osoituksen käyttötarkoitus.
Aina siis postiennakkolähetyksiä ei kuitenkaan lunastettu ja näin ne palautettiin lähettäjälleen. Tässä yhteydessä saattoi käydä niin, että lunastuslipuke ja lunastuksen yhteydessä mitätöidyt merkit lisättiinkin postiennakko-osoituskorttiin eikä postiennakko-osoitekorttiin.Yksi asia kuitenkin tulee ottaa huomioon tässä yhteydessä: Lunastuksia voi esiintyä vain postiennakkopakettien kohdalla, koska muista lähetyksistä ei uutta kuljetusmaksua tarvinnut takaisinlähetyksen takia maksaa. Ja vielä lisäksi on huomattava, että kuljetusmaksun suuruus on siis yksinkertainen paketin kuljetusmaksu, eikä ns. tavalliseen lunastukseen liittyvä kaksinkertainen ”puuttuvan” postimaksun määrä. Kyseessä on siis postin eräässä ”erikoistilanteessa” käytössä ollut taksa.
Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §41 koskien lunastuksenalaisia lähetyksiä, josta selviää kohdista 3 ja 4 pakettien palauttamista ja postiennakkoon liittyvää lunastusmaksua koskeva säännöstö .
Näin syntyi siis ”uusi lähetyslaji” M30 merkeille. On turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä, sillä kyseessä on vain sattuman kautta syntynyt detalji. Filatelistina kuitenkin on ”mukava” kiinnittää huomiota tällaisiin pikkujuttuihin… ja se, että kyseessä tosiaan on aivan oma taksansa on asia joka pysyy.
Yllä: Postiennakko-osoitus, jolla M30 merkkejä lunastuksena 5mk:n edestä.
Yllä olevassa kohteessa on ilmeisesti tapahtunut seuraavaa: Turusta on lähettäjän toimesta 30.9.1930 (leimaus Turussa lomakkeen kohdassa ”Lähetyksen postiinjättötoimipaikan leima) lähetetty kyseinen postiennakkolähetys Helsingissä asuvalle vastaanottajalle. Koska vastaanottaja ei kuitenkaan ole vastaanottanut lähetystä ja maksanut postiennakkomaksua (takana laatikkoleima ”Ei lunastettu – icke utlöst”) kahden viikon aikana, on ne lähetetty takaisin 16.10. Helsingistä (leima ja kosmoskynällä kirjoitettu ”tak” ja Turku alleviivattu, ja ”Takaisin – Retour” – laatikkoleima) ja saapuneet takaisin Turkuun 17.10 (leima takana), jossa lähettäjä on ne 20.10. lunastanut. Lunastusmäärä on ollut 5mk (Turussa postileimaus 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 1½mk violetti) jonka alkuperäinen lähettäjä on maksanut ostamalla lomakkeelle mitätöidyt merkit, sekä kuittaamalla palautetun lähetyksen allekirjoituksellaan (takapuolella). Taksa: Paketin (-1kg) kuljetusmaksu (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk. Huom; perustan tämän taksa-asian tuohon vuoden 1944 postisääntöön – voi olla, että vuonna 1930 tilanne oli erilainen, mutta en pysty sitä varmistamaan, koska minulla ei ole tuolta ajalta voimassa olevaa postisääntöä.
Jos joku miettii sitä, että mikä se ”kosmoskynä” on tai, että onko kysymys peräti jostain avaruuskynästä, niin kysymyksessä on lyijykynän tapainen kynä, jota posti käytti ja ehkäpä käyttää vielä tänäkin päivänä, jossa on sellainen ominaisuus, että sen jälkeä ei voi pyyhekumilla pyyhkiä. Näin eivät postin kosmoskynällä tehdyt merkinnät hävinneet vahingossa tai kenenkään tahallaan pyyhkiminä. Kosmoskynää kutsutaan nykyään kopiokynäksi.
Päivitys 19.12.2013:
Yllä: Postiennakko-osoituskortti, jonka takana lunastuksena 10kpl 15mk punainen
Yllä olevan kohde on alun perin Helsingistä Jyväskylään lähetetty tilaavievä tai särkyvä postiennakko paketti, joka on palautettu lunastamattomana Jyväskylästä 2.1.1953 ja saapunut Helsinkiin 3.1.1953, josta sen on alkuperäinen lähettäjä lunastanut 7.1.1953, jolloin postiennakko-osoituslomakkeen taakse on mitätöity 150mk:n edestä postimerkkejä. Lomakkeen etupuolella on punaisella kosmoskynällä kirjoitettu merkintä 50%, joka viittaa särkyvään tai tilaavievään lähetykseen. Lunastuksen taksa perustui postisääntöön, jonka mukaan palautettujen postiennakkopakettien kuljetusmaksuna perittiin pelkän paketin normaalin taksan mukainen kuljetusmaksu. Tässä tapauksessa kysymyksessä on viidennen painoluokan (9-12kg) paketin taksa 1.1.1952 – 31.5.1956 100,00mk ja ilmeisesti (painosta päätellen) tilaavievän paketin lisämaksu 50% paketin taksasta, eli 50,00mk, yhteensä 150,00mk. Oikea taksa.
[Kommentti: Tämä kohde oli myytävänä huutokaupassa ja sen kohdeselitteessä luki ”15 mk pun 10 kpl lunastusmaksuna postiennakko-osoitekortilla -53”. Kyse kuitenkin oli postiennakko-osoituskortista.]
Lisäys 17.1.2014:
Yllä: Postiennakko-osoitekortin taakse kosmoskynällä mitätöidyt 7kpl 1mk oranssia merkkiä, eli 7mk ovat suoritus postiennakkopaketin ”palautuksesta” ja vastaavat paketin taksaa. Kuopiosta 3.1.1931 Iisalmen Varpaisjärjevelle lähetetty postiennakkopaketti, jonka sisältönä ”rihkamaa” (hauska). Saapunut Varpaisjärvelle 6.1. Lunastamatta jäänyt palautettu Iisalmeen 15.1. ja sieltä Kuopioon 30.1. josta lunastettu 31.1. Alkuperäisen lähetyksen taksa: Paketti (3-5 kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, postiennakko (100 – 200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, yhteensä 9,50mk.
Lunastuksista lisää lunastuksia käsittelevässä postauksessa.
*Postisääntö Soveltamismääräyksineen, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1944
Myöhäiset M30 käytöt
Vuonna 1963, etenkin vuoden alkupuoliskolla hyväksyttiin M30 merkkien käyttö postiliikenteessä epävirallisesti (ainakin postin itsensä käyttämänä) ja niitä käytettiin mm. paketikorteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että M30 käyttökauden loppuminen 31.12.1962 ei ollut todellisesti ehdoton, vaikka virallisesti käyttö loppuikin 31.12.1962. Koska M30 käyttöä katsottiin postin toimesta vielä vuonna 1963 läpi sormien ovat myös M30 ja M63 mallin merkkien sekapostitteet mahdollisia.
Yllä: Porista 10.9.1963 Turkuun lähetetty toisen painoluokan kirje, jolla M30 25mk sininen ja M63 0,25mk harmaa, yhteensä 0,50mk. Vähän vähemmän yleinen sekapostite. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1963 – 31.12.1966 0,60mk. 0,10mk alitaksa!
Yllä: Postivaunussa 181 leimattu 4.12.1963 Turkuun lähetetty kirje, jolla M30 5mk keltainen ja M63 0,30mk sininen, yhteensä 0,35mk. Taksa: Kirje (<20g) 1.7.1963 – 31.12.1966 0,35mk. Oikea taksa!
Myöhäisin minulla oleva M30 käyttö on alla oleva Muurlasta tammikuussa 1964 lähetetty kirje. Sinänsä ”hauskaa”, että kyseessä ei ole mallin 1963 kanssa oleva sekapostite, vaan sekapostite M54 kanssa. Hannu Kaupin kirjassa on kuva kolmen mallin M30, M54 ja M63 sekapostitteesta.
Yllä: Kirje Muurlasta 16.1.1964 Turkuun, M30 10mk vihreä ja M54 30mk sininen, sekapostite, yhteensä vuoden 1963 rahaa 0,40mk. Taksa: Kirje (<20g) 1.7.1963 – 31.12.1966, 0,35mk. Ylitaksa 0,05mk.
Hannu Kauppi kertoo kirjassaan, että niinkin myöhään kuin vuonna 1968 olisi M30 merkki mennyt vielä postilta vahingossa läpi.
Yllä: 22.1.1969 Killinkoskelta Helsinkiin lähetetty kirje, jolla M30 25mk puunkaataja ja 3 kpl 0,05mk sinistä M63 merkkiä, yhteensä 0,40mk uutta rahaa. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Oikea taksa. Kirjeenkantajan numeroleima 3733. Erittäin myöhäinen M30 postite. (Lisätty 17.1.2014)
Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)
Yllä: Oulusta 26.9.1967 Turkuun lähetetty kirje, jolla M30 7mk punainen ja M63 0,35mk sininen. Tässä voidaan ajatella siis olevan 0,42mk:n edestä postimerkkejä, vaikka M30 käyttöaika olikin jo päättynyt. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. (Lisätty 23.5.1963)
Yllä: Toijalassa 8.2.1982 leimattu 9mk punainen leijonamerkki pakettikortin leikkeellä. Kysymyksessä on tietysti ns. höpö-höpö kohde, jolla ei ole juurikaan filateelista tai postihistoriallista arvoa, vaan tämä on sattumalta leimattu merkki, jolla ei ole ollut postitusarvoa lainkaan enää vuonna 1982. Todella ”myöhäinen leimaus” kuitenkin. (Lisätty 30.11.2014)
[Kommentti – lisätty 30.11.2014: Filateliapalvelun 28.11.2014 päättyneessä huutokaupassa myytiin M30 / M63 sekapostite selitteellä ”10 mk vihreä ja m/63 10 pen vihreä 2 kpl postikortilla, Ristiina -63, erittäin harvinainen” lähtöhinnalla 50€. Kohde oli leimattu 31.12.1963 ja sillä oli 10mk vihreä M30 leijona ja 2kpl M63 10p harmaita leijonia. Vaikka kohde oli ihan tyylikkää näköinen oli hinta mielestäni aika mauton.]
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012
M30 merkkien virallinen loppuunkäyttö 1962
Malli 1930 yleismerkkien lakkauttamiseen liittyi postin määrätietoinen pyrkimys käyttää loppuun jäljellä olevat mallin merkkivarastot. Postitoimipaikoille oli lähetetty vuoden 1962 aikana käypäisyytensä menettäviä yleismerkkejä ja toukokuusta 1962 alkaen oli kirjeillä alkanut esiintyä enenevässä määrin M30 merkkejä.
Loppukäytössä esiintyi mm. seuraavia M30 leijonamerkkejä: 24mk violetin punainen, 12mk punainen, 9mk punainen ja oranssi, 8mk violetti, 7mk punainen, 6mk vihreä, oranssi ja punainen, 3mk harmaa, 2mk vihreä ja 1mk vihreä (Kauppi*). Lisäksi tavataan 4mk oliivia. Nämä kaikki olivat postitaksoihin ”suoraan sopimattomia” merkkejä, koska ne eivät olleet viidellä jaollisia ja ne olivat sen tähden jääneet varastoihin. Suurikokoisista kuvamerkeistä vain 16mk linja-autoa on esiintynyt loppukäytössä ainakin Helsingissä ja Rovaniemellä (Kauppi).
Tätä varten annettiin vielä erikseen 20.6.1962 määräys (PLH kiertokirje 109 /1962), jossa postitoimipaikkoja kehoitettiin käyttämään kyseisen vuoden aikana mahdollisimman runsaasti M30 merkkejä. Viralliseksi loppuunkäytöksi tarkoitan siis nimen omaan postitoimistojen toimesta tehtyä M30 merkkien loppuunkäyttöä. Tästä eroaa ns. yksityinen loppuunkäyttö.
Yllä: 29.5.1962 Porista Turkuun lähetetty kirje, jolla 24mk violetin punainen ja 6kpl 1mk vihreä M30 merkit, yhteensä 30mk. Kirjeen (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk
Yllä: Rovaniemeltä 29.5.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje (<20g) jolla neljän eri M30 merkin loppuunkäyttöä, 24mk violetin punainen, 16mk linja-auto, 12mk punainen ja 6mk oranssi, yhteensä 58mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. 2mk alitaksainen lähetys.
M30 käyttökausi oli määrätty päättyväksi 31.12.1962 rahauudistuksen takia: Kaikissa M30 merkeissä oli arvomerkinnän lisäksi selvennysteksti ”markka(a)” tai ”penniä”, kun rahauudistuksessa oli tarkoitus tehdä vanhasta markasta uusi penni, eivät M30 merkit sopineet käytettäviksi uudistuksen jälkeen.
Yllä: Loppuunkäyttöryhmiä, 20*4mk oliivi – leimattu Kontiomäki 4.12.1962 ja 18*3mk harmaa – leimattu Karihaara 10.12.1962 – 5*16mk linja-auto – leimattu Rovaniemi 19.6.1962.
Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia. Tämä lähetys on nähtävissä myös lunastuksia käsittelevässä postauksessa.
Yllä: Kirjattu 60g painanut kirje Yyteristä 24.10.1962 Turkuun. Kirjeellä 13kpl 6mk oranssi ja 2kpl 1mk vihreä, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.
Yllä: Tampereelta 9.8.1962 New Yorkiin, USA:n lähetetty lentokirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Kirjeelle kirjoitettu mustekynällä 5g. Taksa: Kirje (<20g) ulkomaille (1.4.1959 – 31.12.1962) 40,00mk, lentolisä vyöhyke 3 (1.4.1959 – 31.12.1962) 20,00mk / 5g, yhteensä 60,00mk.
M30 loppuunkäyttöjä, ainakin leijonamerkkejä, tavataan loppukäytön aikana yleisesti kirjatuilla kirjeillä (postista lähetettyjä ja siksi postitoimiston hoitajan lisäämänä) ja voidaan sanoa, että ”olennaisimmat postitteet” ovat 2*24mk + 2*6mk, 5*12mk, 10*6mk sekä 2*24mk+1*12mk (Käsikirja*). Toisin sanoen, 60mk:n taksa erilaisilla jäljellä olevilla M30 merkkien kombinaatioilla. Luonnollisesti muunlaisiakin kombinaatioita tavataan runsaasti.
Yllä: Raumalta 24.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 10kpl 6mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Yllä: Raumalta 8.9.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Yllä: Porista 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja 2kpl 6mk oranssi, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Yllä: Vammalasta 19.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 5kpl 12mk punainen, yhteensä 60mk. Tyypillinen loppuunkäyttö. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Loppuunkäytön ajanjaksolle osuu tietysti paljon M30 + M54 sekapostitteita kulloinkin voimassaolevin taksoin, jolloin täydennysarvona käytettiin joko M30 tai M54 merkkejä. M30 + M54 sekapostitteista kuitenkin ”enemmän myöhemmin”, joten tässä vain pari esimerkkiä.
Yllä: Pakettikortti 26.9.1962 Valkeakoskelta Helsinkiin, 24kpl M30 6mk oranssi ja M54 1mk ruskea, yhteensä 145mk. Taksa: III painoluokan(3-5kg) paketti (1.8.1958 – 31.12.1962) 125,00mk. 20mk ylitaksa (mikäli paino ei ole 7,7kg, jossa tapauksessa 10mk alitaksa)
Yllä: Sodankylästä 18.9.1962 Ouluun lähetetty kirjattu kirje jolla 3kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 3mk oranssi ja 5mk sininen, yhteensä 80mk. Taksa: Kirje (<21 – 125g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 50,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 80,00mk.
Yllä: Vammalasta 30.5.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje jolla 2kpl M30 24mk violetin punainen ja M54 2mk vihreä ja 10mk vihreä, yhteensä 60mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk.
Yllä: Imatra Asemalta 8.6.1962 Helsinkiin lähetetty kirje jolla M30 24mk violetin punainen ja M54 1mk oranissi ja 5mk järvimaisema, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk.
Yllä: Vakuutettu kirje Yttilästä 24.5.1961 Helsinkiin. M30 / M54 sekapostite ja M30 käyttöajan postitoimiston loppuunkäyttöä; 2kpl M54 30mk sininen ja 2kpl M30 1mk vihreä, yhteensä 62mk. Vakuutettu 500mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.7.1950 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 62,00mk. (Lisätty 19.1.2014)
Kauppi kertoo kirjassaan, että PLH:n kiertokirjeellä 166/1962 19.11.1962 määrättiin, että postin alitoimipaikkojen oli pyrittävä toimittamaan käytöstä poistettavat postimerkit vuoden 1962 puolella ylitoimipaikan arvomerkkien päävarastoon, mahdollisuuksien mukaan. Ylitoimipaikkojen tuli toimittaa merkit vuoden 1963 alussa PLH:n arvomerkkivarastoon.
*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012
* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969