Blog — Sivu 30

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

4 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 2mk sininen kirjeellä 15.8.1931 Paraisilta Buenos Airesiin Argentinaan. Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

UPU:n eli kansainvälisen postiunionin (Union Postale Universelle) suositukset postimerkkien väreille liittyivät merkin pääasialliseen käyttötarkoitukseen, eri värit ”tarkoittivat” suosituksissa eri tarkoituksia. Sininen ulkomaan kirjettä, punainen ulkomaan postikorttia ja vihreä painotuotteita varten. Ensimmäinen mallin 1930 sininen leijonamerkki ja siis ulkomaan kirjeelle tarkoitettu merkki on M30 ensimmäisessä sarjassa julkaistu 2mk mustansininen. Merkki ilmestyi 2.1.1930 ja sopi käyttötarkoitukselleen, eli ensimmäisen painoluokan ulkomaankirjeelle 30.11.1931 asti, jolloin ulkomaan kirjetaksa nousi (ensimmäisen painoluokan osalta 2½:n markkaan).

Yllä: Numeropalat kaikista kolmesta 2mk mustansinisen tilauserästä 174 (11-1929), 201 (19-1930) ja 220 (05-1931).

2mk mustansinistä painettiin kolmessa tilauserässä (174,201 ja 220) 12 miljoonaa kappaletta, väriltään kaikki tilauserät ovat hyvin samanlaisia, kuten ylläolevasta kuvasta voidaan nähdä. Kauppi mainitsee, että viimeinen tilauserä olisi aavistuksen vaaleampi kuin kaksi aiempaa. Kuten keskimmäisestä numeropalasta voidaan nähdä on leimojen tekstien lukeminen tällä merkillä vaikeaa, koska itse merkki on niin tummalla värillä painettu. Kaikki 2mk mustansiniset on painettu lumppupaperille. Merkeissä on käytetty Liimaa 1, eli arabikumiliimaa; tätä tunnetaan erilaisissa muodoissa, paksuna halkeilevana, ohuena tasaisena ja paksuna raidallisena – vähän kellertävä liima siis.

Yllä: Joitakin 2mk mustansinisen kuvakevirheitä näytiksi. Merkillä on helppoa löytää kuvakevirheitä, koska väri on niin tumma. (Lisätty 9.2.2014)

Kauppi* kertoo kirjassaan, että merkistä löytyy mm. kaksoishammastettuja (kuvakin hänen kirjassaan tällaisesta on) ja hammastesiirtymiä ja kuvakkeen siirtymiä – erona näissä siis on, että hammastesiirtymä aiheuttaa merkkikoon muuttumisen, kun taas kuvakesiirtymä kuvan kohdistuksen ”epäonnistumisen” oikean kokoisille merkeille. Pieniä siirtymiä lukuun ottamatta erikoisuudet ovat kohtalaisen vaikeita löytää.

Yllä: Kirje 22.11.1931 Helsingistä Shanghaihin Kiinaan. Kulkenut Siperian kautta (Via Siberia). Takana 1931 joulumerkki ja Shanghain saapumisleimat 10.12.1931, ollut matkalla siis lähes parikymmentä päivää. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli. Yllä: Kirje Tampereelta 16.6.1931 Shanghaihin Kiinaan, Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli. Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 3.6.1931 Huddersfieldiin Englantiin. Hieno loistoleimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Ei ole vaikeaa löytää 2mk mustansinistä yksin (ns. singlenä) käyttötarkoitustaan vastaavalla ulkomaan kirjeellä. Tästä johtuen näyttelykokoelmaa rakennettaessa nouseekin kohdemaan ”arvo” suuremmaksi, eli tätä merkkiä esiteltäessä tulisi kohdemaa mielellään olla joku muu kuin esimerkiksi Saksa tai Englanti. Merkki kävi yksinään myös ulkomaan saantitodistukselle ja tämä lienee tarkoitetun käyttöajan puitteissa se ”vaikeampi” lähetyslaji tälle merkille; Kauppi esittelee kirjassaan s. 157 kuvan kera yhtä tällaista kohdetta.

Yllä: 26.11.1930 Raumalta USA:n Washington D.C.:n lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Yllä: 20.8.1931 Paraisilta Portsmouthiin Englantiin suomalaiselle laivalle lähetetty kirje, joka on lähetetty 24.8.1931 lähettäjän kirjeen takana ilmoittamaan osoitteeseen Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 27.8.1931 ja josta lähetetty Halmsundiin Umeåån. Leimattu 29.8.1931 Håknäs (joka on noin 40 kilometriä Umeåsta Etelään). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Yllä: Kirje Bulgariaan Sofiaan 15.11.1930 Helsingistä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Yllä: Kirje 26.3.1931 Helsingistä Florianaan Maltalle. Saapumisleima Valetta 2.4.1931. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vähän harvinaisempi eurooppalainen kohdemaa.Yllä: Sveitsiin St. Galleniin 15.3.1930 Helsingistä lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Yllä: Sveitsiin Baseliin Tampereelta 3.4.1930 lähetetty kirjattu kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 4,00mk.

Yllä: Kaksi kirjettä Pariisiin, Ranskaan. Leima napsahtanut alemmassa kirjeessä hyvin keskelle merkkiä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.Yllä: Kirje Steinbadiin Tsekkoslovakiaan, leimattu ”Från Finland” ja Tukholmassa. Päivämäärä vaikea nähdä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 18.5.1931 Viipurista Prahaan Tsekkoslovakiaan. 2mk mustansininen pari. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk , yhteensä 4,00mk.

Yllä: Helsingistä 27.7.1930 Karlsruheen Saksaan lähetetty lentokirje. Ilmeisesti kulkenut Hampuriin (Mit Luftpost befördert Hamburg) lentona, josta edelleen lentona Frankfurtiin (Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014).

2mk mustansinistä voitiin käyttää toki myös muilla postitteilla, kuin ulkomaan kirjeillä, sinäkin aikana kun ”tarkoituksenmukainen” ulkomaantaksa oli voimassa. Koska 2mk mustansininen oli ainoa 2mk yleismerkki aina siihen asti, kunnes 2mk violetti julkaistiin, oli se hyödyllinen täydennysarvo myös monille lähetyksille.

Yllä: Helsingistä 20.9.1930 Lontooseen Englantiin lähetetty kirjattu toisen painoluokan kirje, edelleen lähetetty Meldonfortiin, Skotlantiin. 2kpl 2mk mustansininen, 1mk oranssi ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5,20mk. Kuorella briteille tyypillinen sinisellä kosmoskynällä tehty ristaus kirjatun kirjeen merkiksi. Taksa: Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje 14.2.1931 Helsingistä Pariisiin, Ranskaan. Samat merkit kuorella kuin yllä olevassa kohteessa. Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk.

Yllä: Kirje Norjaan Tönabergiin 20.8.1931 Helsingistä. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.5.1931 – 30.11.1931 1,50mk. Ylitaksa!

Yllä: 2. painoluokan (1kg – 3kg; taksa 7,00mk, 1.7.1924 – 31.8.1942) paketti Västilästä 4.10.1930 Pudasjärvelle. M30 2mk mustansininen, 3kpl 1,50mk violetti ja 40p vihreä sekä M17 10p vaaleansininen, yhteensä 7,00mk. Tyypillinen M17 postitoimiston loppukäyttö.

Yllä: Kolmannen painoluokan paketti Vaasasta 12.12.1930 Hämeenlinnaan, paino 4kg, pakettikortilla kolmirivi 2mk mustansinistä ja 2kpl 1½mk violetti, yhteensä 9mk. Taksa: Paketti (3 – 5kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 9,00mk.

Yllä: Asiakirjoja postiennakolla Mikkelistä 7.12.1930 Vehkalahdelle (takapuolella erinomaisen selvä Hamina 9.12.1930 saapumisleimaus). Postiennakkomäärä 120mk. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Postiennakko (101-200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, asiakirjoja (-150g) 15.1.1926 – 30.11.1931 1,50mk, yhteensä 4,00mk.

Yllä: 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Kohde on nähtävissä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa.

Yllä: Postiennakkopaketti 15.12.1930 Turusta Rekijoelle Lautelaan (Nykyään Someroa). Ennakkomäärä 416mk, viides postiennakkoluokka. Lomakkeella 2mk mustansininen, 10mk vaaleanvioletti Saimaa ja 50p keltainen, yhteensä 12½mk. Taksa: Postiennakko (401-500mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 5,50mk, paketti (1 – 3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 12,50mk. Kosmoskynällä on sutaistu paketin paino, näyttää aluksi neloselta, mutta on sittenkin kakkonen; eli toisen painoluokan paketti.

[kommentti: Yllä olevalla postiennakko-pakettikortilla nähdään 10mk vaaleanvioletti Saimaa. Jostain syystä tämän merkin ympärillä on lähiaikoina (tätä kirjoitettaessa eletään helmikuuta 2014) ollut jonkinlaista ”pöhinää”. Tarkoitan tällä sitä, että ”joku on jossain” tajunnut, että tätä merkkiä on painettu vain 0,6 miljoonaa kappaletta ja, että se tarkoittaa sen olevan vaikeampi kohde kuin vastaava tummanharmaanvioletti merkki. Tämä on johtanut siihen, että lähiaikoina mm. postituoreita vaaleanvioletteja on ilmestynyt myyntiin huutokauppoihin ja yllä nähtävän kaltaisia postiennakko-osoitekortteja ja pakettikortteja merkillä on myöskin myytävänä – niiden (lähtö) hinnat ovat myöskin nousseet. LaPe 2010 antaa postituoreelle vaaleanvioletille hinnaksi kokonaiset 80€ ja numerokuusilolle yli 600€. Kun postituoretta Zeppeliniä voi saada ”katukaupassa” vähän yli viiteen kymppiin on jokaisen itse ajateltavissa näiden luettelohintojen realistisuus. Filatelia on kuitenkin aaltoliikettä ja välillä jotkut merkit nousevat aallon harjalle.]

Varsinaisen käyttötarkoituksensa jälkeen, ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksan noustua 2½:n markkaan jatkoi 2mk mustansininen elämäänsä, ja sitä löytyy mielenkiintoisia käyttöjä myös ”tarkoituksen mukaisen” käyttöajan loppumisen jälkeen. Erityisen kiinnostavia näistä ovat Kaupinkin kirjassaan mainitsema 2mk mustansinisen käyttö kotimaan 2mk kirjeen taksalla 1.12.1931 – 31.1.1932, eli aikana ennen kuin 2mk violetti ilmestyi 1.2.1932. Tuona kahden kuukauden pituisena aikana 2mk mustansininen oli ainoa M30 merkki, joka yksin sopi taksalle. Kauppi kirjoittaa kirjeessä ajanjakson olleen kolmen kuukauden mittaisen, mutta todellisuudessa kyseessä on 2kk ajanjakso.

Yllä: Kolme esimerkkiä 2mk mustansinisen käytöstä kotimaan kirjetaksalla ajanjaksona 1.12.1931 – 31.1.1932. Näitä käyttöjä ei ole kovin vaikeaa löytää, yleensä riittää, että pitää silmänsä auki.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 17.1.1932 Postivaunusta v.L.-L. Artjärvelle. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk. Yllä: Kirjattu kirje 23.2.1932 Helsingistä Suolahteen, 2kpl 2mk mustansininen, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (2mk violetti oli jo ilmestynyt).

Lisäksi on huomattava, että myös ensimmäisen painoluokan kirje Pohjoismaihin koki 1.12.1931 taksan nousun 2,00mk:aan, joten sama ”ilmiö” ja kahden kuukauden ”kiinnostava” ajanjakso pätee myös tälle taksalle; eli 2mk mustansininen oli myös tälle lähetykselle ainoa yksin postimaksuun sopiva M30 merkki.

Yllä: Helsingistä 27.1.1932 Helsingborgiin Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 2mk mustansininen yksin. 1.12.1931 – 31.1.1932 (60pv) 2mk mustansininen oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 merkki. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Kun kerran ”tälle linjalle on lähdetty” niin todettakoon, että 1.12.1931 ulkomaan kirjetaksa nousi ja uusi ensimmäisen painoluokan (-20g) ulkomaan kirjetaksa oli 2½mk. Tälle taksalle ilmestyi uusi (sininen) 2½mk merkki kuitenkin vasta helmikuun alussa 1932, päivästä ei ole varmuutta (LaPe 2010 mm. ilmoittaa ?.2.1932), ilmestyminen tapahtui ehkäpä samana päivänä kuin kotimaan kirjetaksalle ilmestynyt 2mk violetti ilmestyi. Joka tapauksessa merkki ilmestyi helmikuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.12.1931 – 31.1.1932 ei ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeelle ollut yksin taksalle sopivaa M30 merkkiä ja taksa täytyi rakentaa olemassaolevista arvoista tämän 60 päivän ajan.

Yllä: Kirje Lontooseen Englantiin 31.12.1931 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Yllä: Kirje Duluthiin Minnesotaan, USA:n 2.1.12.1932 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Kirje on palautettu, koska vastaanottajaa ei ole löydetty ”Returned to writer, unclaimed from Duluth Minn.” Useita Duluthin leimoja: 5.2.1932 ilmeisesti saapumisleima, 6.2.1932 Duluth Minn. gen. del. (general delivery – yleinen postinkanto) ja 9.2.1932 ilmeisesti takaisinlähetyksen leima. Kohteen kunto on kamala, mutta kun sitä olen näin mehustanut se vaikuttaakin äkkisiltään ihan hienolta 😉

Vaikka ns. aika on lyhyt eivät nämä yllä olevat lähetykset ole mitenkään erikoisen vaikeita tai kummallisia kohteita; tuona aikana on kulkenut tuhatmäärin kirjeitä ulkomaille. Tämä on kuitenkin osoitus siitä, että edullisempiakin ja yleisempiäkin kohteita voi ”mehustaa” olemalla perillä tällaisista asioista – jokaisen kohten ei tarvitse maksaa paljon ollakseen kiinnostava!

[Kommentti: Joskus keräilijät eivät ”tykkää” siitä, että tällaisia lyhyitten taksa-aikojen kommervenkkejä ”paljastetaan” ja silloin he kommentoivat mielellään, esim: ”Mitä sä sellaisia paljastat, pidä omana tietonasi”. Olen näissä asioissa sitä mieltä, että mitä enemmän tietoa postihistorian harrastuksesta on saatavilla, sitä kiinnostavammaksi se muodostuu ja sitä kautta ehkäpä harrastus saa lisää harrastajia. Filatelisteilla ei ole yleensäkään varaa olla liian ”nökönuukia” tai ylivarovaisia minkään harrastukseen liittyvän tiedon levittämisessä ja saataville asettamisessa, sillä mitä useampi tietää sen paremmin kauppa käy ja sen paremmin myös omat kohteet saa järkihintoihin myytyä. Uskon, että se minkä kertomalla häviää, vähintään saman myös voittaa. Lisäksi, kun tiedän, että kaikenlaisia taksa-asioita on ”miljoona” erilaista ei kukaan niitä muista kaikkia ja on aina mahdollisuus tehdä löytöjä 😉 ]

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

2 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Lähdin Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtumaan Kupittaalle ilman sen suurempia odotuksia. Aiempina kertoina kun ko. tapahtumassa olen käynyt on anti ollut vaihtelevaa, mutta aina on jotain pientä mukaan jäänyt. Lisäksi keräilytapahtumissa on mukava käydä, koska tapaa muita keräilijöitä ja näkee vähän minkälaisilla hinnoilla mitäkin tavaraa myydään ja yritetään myydä – ja nämä kaksi asiaahan tunnetusti eivät ole sama asia!

Yllä: Kupittaan Paviljonki lumisena sunnuntaipäivänä helmikuun toinen 2014.

Myyntipöytiä oli kymmenkunta, joista puolet olivat pääasiallisesti korttikeräilyyn painottuneita ja toinen puoli ensisijaisesti filateliakohteita myyviä. Saavuin paikalle vähän yhden jälkeen ja ilmeisesti suurin hässäkkä oli jo laantunut, tapahtuma oli alkanut jo kello kymmeneltä; sain rauhassa tutkia pöytiä. Kaksi myyjää oli tullut Salon filatelistikerhosta ja ainakin yksi tapahtumia vakituisesti kiertävä kauppias oli paikalla, korttiarsenaalin kanssa. Esittelen alla joitakin tapahtumasta ostamiani kohteita.

Yllä: Hyvin osuvasti liittyen Turun kerhon Turussa järjestämään tapahtumaan, löysin tämän tavallisella (-20g) kirjetaksalla kulkeneen kirjeen Turusta Helsinkiin – kuorella on kaunis Turku 22.2.1934 loistoleimattu M30 2mk violetti. Pelastin tämän yksilön ”penkolaatikosta”.

Filateliaa myyvien kauppiaiden kohteita läpikäytyäni ja kotiin lähtiessäni totesin, että aika vähän oli tällä kertaa M30 keräilijälle tavaraa tarjolla – kukaan ei varsinaisesti ”myöntänyt” myyvänsä M30 kohteita, mutta muutamalla kauppiaalla oli joitakin kuoria ja postikorttien ”toisia puolia” olisi ollut selattavaksi tietysti suuretkin määrät.

Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. Hyvä kohde sopivaan hintaan – keräilytapahtumien hyviä puolia.

Tässä esiteltyjen lisäksi löysin muutaman muunkin kuoren penkolaatikoista, mutta ei mitään ihmeellistä. Ulkomaille menneitä kohteita en, joitakin Ruotsiin menneitä lukuunottamatta nähnyt ainuttakaan. Eräällä myyjällä oli muutama M30 ensipäiväkuori myynnissä, mutta hinnoittelu oli kohtalaisen korkea ja en siksi lähtenyt niitä sen enenpää ajattelemaan.

Yllä: Kiinnostavin tapahtumasta löytämäni kohde oli tämä pariin kertaan taiteltu hyvin ohutta paperia oleva lehtikääre vuodelta 1940, joka osoittautui kuudennen painoluokan painotuotteeksi. Lähetetty 8.5.1940 Helsingistä Turkuun, 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 50p vihreä M30 leijona, yhteensä 3mk. Taksa: Painotuote (251-300g) 1.12.1931 – 30.11.1944 3,00mk.

Olisi hienoa, jos myös kävijät ottaisivat mukaansa ylimääräistä tavaraa ja myisivät sitä ”tarvitseville”, esimerkiksi jonkinlainen järjestely, jossa jokainen halukas ostaja saisi isokokoisen ”kyltin kaulaansa”, jossa lukisi mitä itsekukin on vailla tai vaikkapa vain jonkinlaisen tarran, joka tarkoittaisi, että ”minulle saa tarjota kohteita” – tällainen järjestely tekisi tarjoamisen helpoksi. Tapahtumista tulisi samalla eläväisempiä, kun keskusteluja käytäisiin myös muidenkin kuin vain kauppiaiden kanssa. Tällaisesta ei toki syntyisi tuloja järjestävälle seuralle, mutta uskoisin, että se vetäisi enemmän ihmisiä paikalle ja sitä kautta myös tuloja saattaisi kertyä enemmän. Itse olen usein kantanut mukanani näissä tapahtumissa myytävää tavaraa ja joskus on joku jotakin kokoelmaansa sitä kautta saanut.

Tapahtumissa on mukava käydä, mutta lähiaikoina olen huomannut, että niistä tiedotus on ontunut. Mm. Liiton filatelistiforumilla ei tätäkään Turun kerhon järjestämää tapahtumaa oltu mainittu, vaan sain tiedon keräilijäkolleegaltani. Forumilla on muutenkin vain ”virallisia” tapahtumia, mielestäni sinne tulisi ehdottomasti lisätä myös kerhojen ja muiden järjestämät filateliaa sivuavat keräilytapahtumat ”yhteen paikkaan”, jotta pysyisi perillä siitä, että missä mitäkin milloinkin järjestetään. Onneksi Filatelisti-lehdessä on kuitenkin ollut kohtalaisen hyvin tietoa tapahtumista.

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

16 tammikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5p kellanruskea (c väri) sellupaperin nelilö. Leimattu Kuopio 18.1.1946

Viiden pennin ruskea on malli 1930 merkeistä pieniarvoisin. Merkki julkaistiin malli 1930 merkkien ensimmäisessä sarjassa vuonna 1930, tarkka ilmestymispäivä on ilmeisesti 2.1.1930. Merkin käyttötarkoitus oli toimia lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä, tämä on tietysti luonnollista merkin pieni arvo huomioon ottaen. Merkkiä julkaistiin yhdeksässä tilauserässä ((LP) 180, 216, 310, 427, 199, 250, 334, (SP) 605 ja 621) yhteensä 7,7 miljoonaa kappaletta – paperina käytettiin lumppupaperia ja sellupaperia, joista sellupaperia vain kahdessa viimeisessä tilauserässä, joista ensimmäinen ilmestyi vuoden 1944 joulukuussa. Sellupaperille painettuja merkkejä on koko painosmäärästä 0,7 miljoonaa, eli 1/11 osa; sellupaperille painetut merkit ovatkin tämän vuoksi leimattuina vaikeampia ja erityisesti postiteilla vaikeita (tästä aiheesta enemmän myöhemmin). Liimoina on käytetty liimoja 1-3, eli Lm1 arabikumiliima, Lm2 vaaleahko ja kohtalaisen himmeä liima (tilauserä 427) ja Lm3 kellertävä liima (puolikiiltävä ja kiiltävä). Lm3 tavataan sellupaperin merkeillä; tarkemmin liimoista Kaupin* kirjassa.

Yllä: Kaikkien seitsemän lumppupaperille painetun 5p merkin tilauserän numerokuusilot.

Väriltään 5 pennin merkit voidaan jakaa ruskeisiin (a väri), tummanruskeisiin (b väri) ja kellanruskeisiin (c väri) – mikäli tilauserä on tiedossa on myös väri tiedossa. Kellanruskeaa väriä ovat vain viimeisen, tilauserä 621 sellupaperiset merkit; tämä tarkoittaa siis sitä, että jos on kellanruskean värinen mallikappale, niin tätä voi käyttää sellupaperin merkkien etsinnässä mallikappaleena – väri erottuu kohtalaisen selvästi.

Yllä: Sellupaperille painettujen 5p merkkien numerokuusilot, tilauserät 603 ja 621. Tilauserän 621 merkit ovat väriä c, eli kellanruskea.

Erikoisuuksina merkistä tunnetaan rosohammaste, joka Kaupin mukaan ei ole kovin yleinen. Kauppi mainitsee myös kaksoishammastuksen, ja toteaa sen olevan harvinaisen. Merkistä tavataan myös siirtymiä (esimerkiksi vuoden 2013 aikana oli eri huutokaupoissa myytävänä 5 pennin merkin siirtymä ainakin kahteen otteeseen). Myös tarttumia tavataan. Kuvakevirheitä 5p merkillä tunnetaan (on luetteloitu) parisen kymmentä.

(Lisäys 5.3.2014) Hannu Kauppi kertoo Filatelistin numerossa 3/2008 molemmin puolin liimoitetuista 5p arkeista. Nämä ovat tulleet hänen aitoutuspöydälleen ja ovat tilauserästä 334 vuodelta 1937. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”aito” kuvapuolen liimoitus, vaan jälkikäteen tapahtunut toisen arkin liimapuolelta tullut liimasiirtymä. Pidettäköön tämä mielessä, jos vastaavia merkkejä tai arkinpaloja tulee vastaan.

Yllä: Pieni hammastesiirtymä (Lisätty 24.1.2014)

Yllä: Joitakin 5p merkin kuvakevirheitä malliksi.

M30 5 pennin merkin ja M17 merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa ja ne eivät ole erityisen harvinaisia; kuten aiemmassa artikkelissa sekapostitteista puhuttiin olivat M17 merkit käypäisiä aina vuoden 1930 loppuun. Näin ollen sekapostitteita 5 pennin merkinkin kansa esiintyy noin vuoden ajalta.

Yllä: Malli 17/30 sekapostite vuodelta 1930; kyseessä on kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Yllä: Kaksi 5 pennin ruskeaa M30 merkkiä yhdessä M17 90p/ison lisäpainamamerkin kanssa postikortilla Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Taksanmukaisia yksittäispostitteita ei 5p merkillä ole, mutta yksittäispostitteena löytyy aina joskus postin harhauttamiseksi yksin 5p merkillä lähetettyjä postitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Saman tyyppistä 5p merkin käyttöä 5mk:n merkin sijasta, myöskin postin hämäämiseksi löytyy ajoittain. Nämä tällaiset postitteet eivät ole varsinaisesti filatelisia, mutta postihistoriallisia ne ovat ja hauskoja erikoisuuksia ainakin. Tahallisiahan nämä ovat ja siksipä joku voi ajatella niiden olevan myös ”tekeleitä”.

Yllä: 5p ruskea yksin kirjeellä 7.4.1944 Helsingissä paikallisesti, Suomenlinnaan. Toisen painoluokan ( 21 – 250g) paikalliskirjeen taksa oli 1.9.1942 – 30.6.1945 5,00mk. Alitaksa.

Yllä: Luopioisista kenttäpostiosoitteeseen 1.7.1942 lähetetty kenttäpostikirje. Jostain syystä kuorelle on mitätöity Hämeenlinnassa 2.7. 5p merkki. Kenttäpostikonttori 21 saapumisleima (hieno leima, ja aikainen tälle KPK:lle).

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa. Lisäsin tämän kohteen myös paikalliskirjeitä käsittelevään artikkeliin.

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan 5p merkit olivat lisämerkkejä ja erityisesti lisämerkkejä / täydennysmerkkejä tarvittiin sellaisilla lähetyksillä, joiden taksanmukainen postimaksu ei vastannut muilla (lähetysaikana käytössäolevilla) merkeillä helposti koottavaa markkamäärää. Erityisesti täydennystä tarvittiin vakuutettujen lähetysten taksoissa, joissa vakuutusmaksutaksat vaihtelivat vakuutettavan määrän mukaan vuoden 1945 puoleen väliin asti 30p välein. Myös lunastuksien taksat saattoivat olla sellaisia, että ”pikkumerkkejä” tarvittiin. Merkkejä kuitenkin käytettiin yleisön taholta myös ns. vanhojen merkkien ”pois käyttämiseen”.

Yllä: 5p merkki käytettynä täydentämään postikortin postimaksu Littoisista ?.12.193? lähetetyllä joulupostikortilla. Muut merkit 1mk oranssi ja 2kpl 10p harmaa. Taksa: Postikortti 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk.

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014).

Yllä. 5 pennin merkki täydentämässä Jyväskylästä Äänekoskelle 8.12.1943 lähetetyn kirjeen postimaksua. Muina merkkeinä M30 1,20mk punainen ja 3kpl 75p oranssi. AIka harvinainen yhdistelmä. Leimaus on osunut 1,20mk:n ja ensimmäisen 75p:n merkin päälle hienosti. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Ehkäpä joku on halunnut käyttää ylimääräiset ”vanhat” merkkinsä pois.

Yllä: Nelilö 5p merkkejä yhdessä 60p harmaan ja 1,20mk punaisen M30 merkin kanssa, yhteensä 2mk, kirjeellä 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin merkin ”tyypillinen” käyttö lisämerkkinä vakuutetulla kirjeellä, 30.11.1942 Helsingistä Poriin, jonne saapunut 1.12. M30 10mk saimaa, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea, yhteensä 10,80mk. Taksa: Kirje (21 – 250g) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,30mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus taksaluettelon mukaan ajalle (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk – oikeasti ko. taksa oli 1.9.1942 jälkeen 1,00mk, yhteensä 10,80mk. Oikea taksa. [Korjattu taksatieto 17.1.2014; tarkistin asian keräilijäkolleegan kanssa yhteistyössä, samassa yhteydessä ilmeni, että vakuutetun lähetyksen laskemisen taksa oli 1.9.1942 alkaen 0,50mk (taksaluettelon mukaan palvelu loppuu v. 1934)]

Yllä: 2kpl 5p merkkejä Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetyllä 1105mk:n arvosta vakuutetulla kirjeellä. Muut M30 merkit 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk. Kohde on myös nähtävillä vakuutettuja M30 lähetyksiä esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin lumppupaperinen (LP) merkki Englannista Lontoosta 25.10.1937 Helsinkiin lähetetyllä lunastetutulla kuorella lunastusmaksuna. Lunastus 2,80mk joka maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä. Kohde on kuvattuna myös lunastuksia käsittelevässä artikkelissa.

5p merkkejä tapaa myös joskus ulkomaille menneillä lähetyksillä. Tyypillisimmin ulkomaille menneet ovat tarkoituksella kuorelle laitettuja, eli aidosti ”täydennysarvoina” käytetyt 5p merkit ulkomaille eivät ole kovin yleisiä.

Yllä: 5p merkki Ruotsiin Tukholmaan menneellä pika-lentokirjeellä 19.11.1936 Helsingistä. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Lundiin Ruotsiin Helsingistä 8.6.1941 lähetetty kirje, jolla käytetty 2kpl 5p merkkiä täydennyksenä, muut merkit 25p ruskea ja 2kpl 1,20mk punainen, yhteensä 2,75mk. Sensuroitu sodanaikainen lähetys. Taksa: Kirje (-20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: Birchiereraan Maltalle 19.8.1930 Hangosta lähetetty painotuotekirje. Saapunut perille Valettaan 27.8. 5p merkki täydentämässä 40p painotuotetaksan yhdessä 10p harmaan ja 25p ruskean kanssa. Samaan aikaan oli toki olemassa 40p ruskea, yksin taksalle sopiva merkki. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk. Harvinainen kohdemaa.

Niille, jotka pitävät suurista merkkiryhmistä lähetyksillä on 5p ruskea tuttu merkki. Usein esiintyvä suurempi merkkiryhmä, jota näkee 5p merkeillä on 10 kappaleen ryhmä, jota on käytetty 50p painotuotteen taksan maksamiseen. Suurempiakin ryhmiä löytyy ja niitä liikkuu kohtalaisen usein, mm. systeemi.net:issä on niitä myyty tiuhaan tahtiin.

Yllä: Tyypillisiä kymmenen 5p merkin ryhmiä painotuotteella, yhteensä 50p, kumpikin Lauri Peltosen lähettämänä. Toinen 10.4.1938 Hangosta Ouluun ja toinen 23.4.1933 Kajaaniin. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä Kotkaan 24.3.1932, kaikki merkit takapuolella 1mk oranssi ja 20kpl 5p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Yllä: Kirje Harjavallasta Pelloon 26.5.1944, etupuolella 2mk keltainen ja takana 30kpl 5p merkkejä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk.

Yllä: Naantaliin Postivaunu 28 leimauksella 25.7.1932 lähetetty kirje, jolla yhteensä 40kpl 5p ruskeita merkkejä, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Viiden pennin merkin harvinaisimmat ”yksilöt” ovat sellupaperille (SP) painetut merkit lähetyksillä. Nämä ovat Kaupin arvion mukaan M30 postitteiden harvinaisuuslistalla top-10 joukossa. Esittelen alla muutamia.

Yllä: 5p sellupaperin merkki postikortilla Helsingistä 18.8.1945 Tikkurilaan. Kortilla myös 7kpl 10p harmaa, 25p ruskea ja 2mk keltainen, yhteensä 3mk. Taksa: Postikortti 1.7.1945 – 15.1.1946 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Mukana myös maamme M30 merkkien suurimman auktoriteetin Hannu Kaupin vuonna 2005 antama kuvallinen aitoustodistus.

Ostin ylläolevan kohteen Hellmanin Huutokaupasta syksyllä 2013, hinta oli muistaakseni satasen luokkaa ja se oli mielestäni hyvä hinta tälle aitoutetulle kohteelle. Olen pystynyt käyttämään tätä kohdetta sellupaperisten merkkien löytämiseksi vertailukohteena.

Yllä: 70 kappaletta 5p sellupaperisia merkkejä kirjeellä Lahdesta Myllykoskelle, yhteensä 3½mk. Etupuolen merkit leimattu Lahti 6.6.1945 ja takapuolella olevat Postivaunu 1 7.6.1945. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Tämä jos mikä on tarkoituksella 5p merkin käyttö; on ilmeisesti nähty vaivaa, että on saatu koko postimaksu maksettua 5p merkeillä, kun on pitänyt kahteen eri otteeseen leimauttaakin lähetys. Tämä on siis aikamoinen kommervenkki sellupaperin merkeillä!

Yllä: 5 pennin sellupaperinen merkki 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetyllä lentokirjeellä. , joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. Kohde on kuvattuna myös M30 lyhintä taksa-aikaa käsittelevän artikkelin yhteydessä.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Käynti Hangossa LaPe:lla

27 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Välipäivien harmaa ja sateinen keli kannusti minut lähtemään ulos neljän seinän sisältä ja päätin lähteä tutustumaan Lauri Peltosen Hangossa sijaitsevaan postimerkkiliikkeeseen. Peltosen maine on filatelian piirissä legendaarinen ja jo siksikin ajattelin, että ainakin kertaalleen täytyy Peltosen liikkeessä käydä paikan päällä; en ollut siellä koskaan aiemmin vieraillut. Liike sijaitsee yhtiön varaston yhteydessä Hankoon tultaessa tietä 25 jo ennen keskustaa osoitteessa Lasitehtaankatu 3. Sinne on helppoa löytää perille autolla.

Yllä: Lauri Peltosen liikkeen ulko-ovi Hangossa

Keskustelin lyhyesti Tom Peltosen kanssa M30 postihistoriasta ja siitä, että mitä heiltä mahdollisesti löytyisi ja hän kertoi, että kaikki mahdollinen uusi materiaali tulee Tanskasta ja he eivät itse aktiivisesti osta postihistoriallista materiaalia. Toiminta on keskittynyt postimyyntiin. Varastolaatikoita, kuten niitä aiemmin oli, ei enää ilmeisesti ole! Peltonen mainitsi, että heillä käy nykyään liikkeessä ehkäpä yksi asiakas päivässä. Liike on nykyään osa Tanskalaista Nordfrim-konsernia, joka osti 2003 siihen asti perheyhtiönä toimineen Postimerkkiliike Lauri Peltonen Oy:n.

No, jäikö matkasta mitään käteen? Onneksi kyllä – niistä muutamista Suomen postihistorian myyntikansioista, joita liikkeessä oli. Paljon mitään erikoista tarjolla ei ollut, joten aika vähästä nyhjäistiin. Kaksi M30 postihistoriallista kohdetta kuitenkin ostin.

Yllä: Pakettikortti Marstaliin Tanskaan 15.12.1946 Valkeakoskelta. Paino 2kg. Kulkenut Kööpenhaminan kautta 17.12.1946. 2kpl 25mk puunhakkaaja, 20mk postitalo, 10mk sininen ja 1mk vihreä, yhteensä 81mk. Taksasta en osaa tarkasti sanoa; Mattilan taksakirja* sanoo Ruotsiin lähetetyn 1-3kg paketin taksan 16.11.1945 – 30.6.1948 olleen 77mk; ehkäpä taksa Tanskaan oli hiukan korkeampi 81mk, kukaties.

Yllä: Turusta 23.1.1935 laivalle S/S Wipunen, West Hartlepooliin Englantiin lähetetty lentokirje, jonne saapunut 29.1.1935 ja edelleen lähetetty Genovaan Italiaan, jonne saapunut ilmeisesti 1.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk mustansininen, yhteensä 4½mk. Taksa: kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk/20g, yhteensä 4,50mk.

Yllä olevien kohteiden lisäksi ostin yhteensä 10kpl postiosoitus-, postiennakko-osoite- ja pakettikortteja eri taksoin 1930-luvun alusta. Eli jotain sentään ”jäi käteen” matkasta. Ehkä hieman odotuksia vähemmän, mutta en ole pettynyt, sillä rahaakaan ei kulunut liikaa.

Lisäksi, jollekulle kiinnostuneelle täytyy mainita, että eräässä myyntikohteita sisältävässä kirjassa oli kaksi kappaletta Ruotsalaisen laivan 1930 luvulla tapahtuneesta uppoamisesta selvinnyttä katastrofipostitetta; toinen Saksalainen lähetys ja toinen ilmeisesti ruotsalainen. Ruotsin postin sineteillä, joissa asiasta ilmoitettiin. Kiinnostavia kohteita, ja mielestäni olivat järkihintaisia. Liikkeessä on myös suuri valikoima erilaisia kansioita ja kansion lehtiä sekä ”löytölaatikkoja”, joissa oli järkihintaisia keräilytarvikkeita.

*Mattila, E., 1985, Suomen Postimaksuja 1881 – 1985

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

22 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Pikkupaketti, saksaksi Päckchen, on paketti, jonka paino on alle 1kg. Tätä lähetyslajia ei Suomessa ollut olemassakaan ennen kuin Suomi ja Saksa tekivät Wienissä 12. joulukuuta 1941 postisopimuksen, joka tuli voimaan huhtikuun alusta alkaen vuonna 1942. Tässä sopimuksessa määriteltiin pikkupaketin postitushinta Suomesta Saksaan ja Saksasta Suomeen; vaikka pikkupakettia ei Suomessa lähetyslajina tunnettukaan oli se vastavuoroisuuden takia mainittava sopimuksessa, sillä Saksassa pikkupaketti oli käytössä oleva lähetyslaji ja saksalaiset halusivat sen hinnoittelun mukaan sopimukseen. Pikkupakettia voitiin lähettää ko. sopimuksen puitteissa 1.4.1942 postiyhteyden katkeamiseen asti syyskuulle 1944 Suomesta Saksaan kotimaan pikkupaketin taksalla 8mk. Kysymyksessä on siis ns. ”Saksan erikoistaksa” – en ole koskaan nähnyt Suomesta Saksaan tämän sopimuksen nojalla lähetettyä pikkupakettia (*kts päivitys).

Yllä: Pikkupaketti Helsingistä 22.5.1950 Lavialle. 6kpl 5mk keltainen leijonamerkki, yhteensä 30mk. Taksa: Pikkupaketti 1.12.1948 – 31.12.1951 30,00mk.

Pikkupaketti lähetyslajina saattoi sopimuksen alkuaikoina olla kotimaassa lähinnä kuollut kirjain, mutta en tiedä asiasta kovinkaan paljoa. Luultavasti lukumäärätietoa pikkupaketeista on mahdollista löytää postin lähetyksiä käsittelevästä tilastotiedosta. Malli 1930 lähetyksillä pikkupaketteja voidaan tavata teoriassa siis 1.4.1942 – 31.12.1962. Pikkupaketin ura lähetyslajina kesti aina 80-luvulle saakka.

Yllä: Pikkupaketti Kuusankoskelta Kuopioon. M30 30mk linja-auto. Leimasta ei saa selvää, mutta kuukausi on ilmeisesti kesäkuu. Ilmeisesti taksa-aika 1.12.1948 – 31.12.1951, jolloin taksa oli 30,00mk.

Pikkupaketti on yksi ns. vaikeista lähetyslajeista ilmeisesti, koska se ei ollut alunperin ”suomalainen” ja sitä kautta suuri yleisö luultavasti ei koskaan ottanut sitä omakseen. Näin ollen pikkupaketteja lähetettiin ilmeisesti verraten vähän ja siksi niitä on vielä vähemmän jäljellä. Pikkupaketeista ei tehty pakettikortteja, kuten varsinaisista paketeista ja maksuksi mitätöitiin postimerkit suoraan pikkupaketille, eli useissa tapauksissa pikkupaketin pakkauspaperiin.

Yllä: Pikkupaketti postiennakolla 6.5.1952 Helsingistä Töölöstä Nummelle. Postiennakon määrä 750mk. M30 Tammerkosken silta ja 15mk violetti, yhteensä 65mk. Taksa: Pikkupaketti 1.1.1952 – 31.5.1956 (-1kg) 40,00mk, postiennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 65,00mk.

Minulla on vain nämä kolme pikkupakettilähetystä ja olen kuitenkin niitä jonkin verran yrittänyt pitää silmällä. Taksa-aikoja pikkupaketilla oli kotimaassa M30 virallisen käypäisyysajan puitteissa kymmenen; Saksan kanssa yhteinen taksa ja yhdeksän kotimaan taksaa. Painoluokkia on vain yksi ainoa, alle 1kg. Nostan hattuani, jos joku on pystynyt keräämään kaikilta kotimaan taksa-ajoilta pikkupakettilähetyksen kokoelmiinsa. Pikkupaketteja saattoi myös lähettää ulkomaille ja ilmeisesti Pohjoismaihin käytettiin joko kotimaan tai ulkomaan taksoja, niitäkin on yhdeksän eri taksa-aikaa.

Kuten on helppo huomata tiedän pikkupaketeista aika vähän; toivottavasti tiedot karttuvat matkan varrella.

*Lisäys 30.12.2013: Postihistoriaa keräilevä ”kolleega” lähetti minulle nähtäväksi kokoelmastaan kuvan Suomessa Saksan kenttäpostiin (Suomessa) Helsingistä 28.12.1943 lähetetytystä pikkupaketista. Pikkupaketille oli mitätöity 8mk:n edestä (M30 7mk postitalo ja 2kpl 50p vihreä) merkkejä ja se oli Suomen sensuurin avaama; lisäksi siinä on saksalainen F – Feldpost leimaus. Hän kertoi lisäksi, että pikkupakettien antamisesta vastaanottajalle perittiin erillinen maksu, joka oli Suomessa 3mk.

Joulukuussa tehtyjä päivityksiä artikkeleihin

19 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Päivityksiä ja lisää kohteita olen lisännyt ainakin postiennakko-osoitusta, poste restante maksua ja ”paikallispainotuotteita” käsitteleviin artikkeleihin. Muutenkin lisäilen kohteita ja samalla päivityksiä ”vanhoihin” artikkeleihin sitä mukaa, kun niitä ostelen tai nurkista löytyy.

M30 merkeillä Afrikkaan

19 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tässä artikkelissa esittelen muutamia postilähetyksiä malli 1930 merkeillä Afrikkaan. Kohdemaina Afrikan maat ovat vaikeita, mutta mielenkiintoista kyllä löytyy muutamia kohdemaita, joihin postia on kuitenkin kulkenut Suomesta verrattaen runsaasti (siis verrattuna muihin Afrikan maihin) ja pitkän ajanjakson aikana. Syynä on näissä tapauksissa ollut usein joko jonkin suomalaisen yhtiön toiminta kyseisessä kohdemaassa tai kirkon lähetystoiminta. Erityisesti lähetystoimintaa on ollut Lounais-Afrikassa, jonne mennyttä postia tunnetaankin kohtalaisen paljon. Kaikki lähetykset Afrikkaan ovat kuitenkin ns. hyviä kohteita ja niitä ei tule liian usein vastaan.

Yllä: Luxoriin Poste Restante osoitteeseen, Egyptiin 31.12.1937 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjeelle kirjoitettu 5g. M30 5mk olavinlinna ja 50p vihreä, yhteensä 5,50mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä (vyöhyke 2) 15.4.1934 – 31.3.1938 2,00mk/5g, yhteensä 5,50mk. Takana olevista leimoista selviää hyvin kirjeen reitti: Helsinki – Tukholma (1.1.1938) – Laivalla Sassnitziin, josta junalla Berliiniin (2.1.1938), josta lentona Kairoon, jonne saapunut 5.1.1938 ja sieltä Luxoriin, jonne saapunut 6.1.1938. Noudettu Poste Restantesta 24.1.1938. Kohde on nähtävissä myös Poste Restante maksua esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Vaasasta 30.3.1937 Egyptiin Port Saidiin lähetetty kirje. Saapunut Alexandriaan 7.4.1937, josta edelleen lähetetty 8.4.1937 Port Saidiin, jonne saapunut 11.4.1937. M30 2mk karmiinin punainen ja 1½mk violetti, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Tampereelta 23.7.1930 Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan lähetetty kirje. 2kpl 1mk oranssi. Saapunut Tsumebiin 23.8.1930, eli matkannut tasan kuukauden päivät. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk.

Yllä: Aerogrammi eli ilmakirje 24.1.1954 Helsingistä Ondanguaan Lounais-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk (Lisätty 19.6.2014) Yllä: Kirje 7.1.1933 Helsingistä Leopoldvilleen Belgian Kongoon, jonne saapunut 2.2.1933. Helsingissä lyöty ”T” lunastusleima ja ilmeisesti Leopoldvillessä sinisellä kosmoskynällä merkintä 10c. Lähetystä ei kuitenkaan ole lunastettu, koska vastaanottaja on tuntematon ”Inconnu a la Maison Maruan?” ja se on palautettu Helsinkiin ”retour Helsingfors”, jonne saapunut ilmeisesti 16.3.1933 ja josta edelleen lähetetty 1.4.1933 Seafordeen, Clough:n, Downin piirikuntaan (Co. Down) Pohjois-Irlantiin, josta edelleen Edinburghiin Skotlantiin, josta lopulta Greenlaw:on Berwickshireen Skotlantiin. Jossakin välissä, joko Edinburghissa tai Greenlawssa lyöty 10.4.1933 päivämääräleima. Ollut matkalla noin viikon yli 2kk. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Alitaksa 0,50mk.

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk.

Yllä: Brysseliin Belgiaan 1946 lähetetty painotuotekortti, joka on ilmeisesti edelleen lähetetty Belgian Kongoon. Brysseliin asti on ainakin menty ja sinne saavuttu 15.7.1946. Kongossa? leimattu laatikkoleima ”Retour A’Envoyeur – Terug aan afzender” – ”Takaisin lähettäjälle”. Ei saapumisleimoja Kongoon. 2mk vihreä leijona. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk. M18 ehiö ei ole ollut enää lähetyksen aikaan käypä, joten se ei vaikuta postimaksuun.

Yllä: Postikortti painotuotteena 16.11.1946 Orivedeltä Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. Ei tuloleimoja. M30 1,25mk keltainen, 50p vihreä ja 25p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk.

Yllä: Kirje 30.11.1932 Haminasta Pretoriaan Etelä-Afrikkaan. M30 2mk violetti ja 50p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 14.6.2014)

Yllä: Lento postikortti 25.8.1955 Helsingistä Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. M30 25mk Olavinlinna. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk, postikortin lentolisä vyöhyke 6 (1.7.1953 – 30.9.1957) 20,00mk / kpl, yhteensä 35,00mk. (Lisätty 3.3.2014)

Yllä: Aerogrammi Helsingistä 21.3.1961 Kap Kaupunkiin Etelä-Afrikkaan. Taksa: Ilmakirje ilman lisämaksua kaikkiin maihin 1.4.1959 – 31.12.1962 40,00mk (Lisätty 19.6.2014)

Yllä: Ensilentokuori Helsingistä 30.9.1946 Amsterdamin kautta Etelä-Afrikkaan. KLM:n lennättämänä. M30 25mk puunhakkaaja ja 10mk Saimaa, yhteensä 45mk. Takana jonkinasteinen saapumisleima Etelä-Afrikkaan ”Holland Afrika Linj”-yhtiön toimesta. Nämä ensilentokuoret ovat mielestäni humpuukia, tekeleitä kaikki tyyni. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä vyöhyke 6 1.4.1946 – 14.1.1947 22,00mk/5g, yhteensä 32,00mk, ylitaksa. (Lisätty 5.9.2014)

Yllä: Algeriaan 21.8.1948 Helsingistä lähetetty lentokirje. Kirjoitettu päälle 5g. 20mk postitalo ja 1mk vihreä leijona, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle (vyöhyke 1) 1.4.1947 – 30.11.1948 6,00mk/5g, yhteensä 21,00mk.

Yllä: Tiedustelu Marokkoon lähetetystä kirjeestä 23.9.1953 Helsingissä (Helsinki 27). On selvitetty ainakin siihen asti, että ko. kirje on lähtenyt Pariisiin Helsingistä. 25mk sininen leijona. Taksa: Tiedustelu ulkomailta 1.11.1949 – 31.5.1956 25,00mk.

Kirjeiden ja korttien lisäksi on Afrikkaan tietysti kulkenut myös muuta postia. Paketit ja erityisesti pikkupaketit ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Yllä: Helsingistä 27.3.1954 Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin lähetetyn lentopaketin pakettikortti. Paketin lentoreitti on ollut Helsinki – Köpenhamina – Johannesburg ja paino 900 grammaa. Köpenhaminan kauttakulkuleimaus. 3kpl M30 300mk lentokoneita, 100mk Helsinki ja 10mk vihreä leijona, yhteensä 1010mk. Taksasta en osaa sanoa, sillä minulla ei ole Afrikkaan menneiden pakettien lentotaksatietoja, eikä niitä taksaluetteloissakaan mainita. Tämä kohde on esillä myös 300mk lentokone merkkiä esiteltäessä.

Yllä: Mikkelistä 19.9.1953 Freetowniin Sierra Leoneen lähetetty lentokirje. M30 30mk linja-auto ja Haminan kaupunki 25mk, yhteensä 55mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä 1.7.1953 – 30.9.1957 (vyöhyke 5) 15,00mk / 5g, yhteensä 55mk (kirjeen paino <10g). M30 keräilijä olisi toivonut, että Haminan juhlamerkki olisi M30 merkki… (Lisätty 19.4.2014)

Huomaan, että minulta puuttuu käytännössä koko ”Läntinen Afrikka” kohdemaiden listalta, samaten Ranskan siirtomaat Itä-Afrikassa. Afrikan maiden rajat muuttuivat M30 käyttöaikana rajusti ja useaan otteeseen, linkistä nähdään likimääräinen vuoden 1930 tilanne.

Muita huomioita ja asiaan liittyvää:

Hankittaessa Afrikkaan tai muualle kauas kulkeneita kohteita on syytä olla tarkkana sen suhteen, että M30 merkkien postihistorian arvostuksen kasvaessa on myös hintataso noussut. Tämä on johtanut siihen, että opportunistien piirissä on haistettu raha ja sellaisten henkilöiden piirissä, joiden moraalikäsitykset ovat kompromettoituneita voi esiintyä halua päästä tähän arvonnousuun käsiksi ilman omaa ansiota, esimerkiksi käyttämällä hyväksi heidän käsiinsä jotakin kautta joskus joutuneita leimasimia ja muuta rekvisiittaa, jonka avulla he voivat fabrikoida postihistoriallisia lähetyksiä. Suomeksi: Väärenteitä on olemassa ja ei kannata laput silmillä ajaa miinaan, ainakaan silloin kun sen voi välttää käyttämällä maalaisjärkeä. Kaukomaille menneissä kohteissa on vähintäänkin oltava kuljetuksen jälkiä ja mielellään saapumisleimaus.

Vähän aikaa sitten loppuneessa huutokaupassa oli myynnissä vuonna 1935 Keniaan lähetetty postikortti. Leimassa näkyi hyvin päiväys 28.2.1935, mutta ei lähettäjäpaikkakuntaa (leimattu aivan kortin ylälaitaan). Merkkinä oli M30 1½mk punainen (oikea taksa). Kortti oli lisäksi erittäin hyväkuntoinen, eikä sillä ollut lainkaan kirjoitusta. Lähtöhinta oli 10€ ja myyntihinta 35€.

[Kommentti: Koska leimassa ei näkynyt paikkakuntaa ja koska kortti oli erittäin puhdas ja hyväkuntoinen, ja kun kirjoitustakaan ei ollut, en uskaltanut huutaa kortista lainkaan, vaikka Kenia on kohdemaana erinomainen. Pelkäsin nimittäin kyseessä olevan väärennetyn kohteen.]

Yllä on esitelty Egyptiin Port Saidiin lähetetty kohde vuodelta 1937, oikealla 3½mk taksalla ja kauttakulku ja saapumisleimoilla. Tämä maksoi vuoden 2013 viimeisessä HTO huutokaupassa 10€ + huutomaksun. Kohde ei ole kovinkaan ihmeellinen ja olin siihen ainoa tarjoaja. Hinta oli mielestäni hieman korkea, mutta tulipahan ostettua.

M30 Paikalliskirje 3/3 – Neljä viimeistä taksa-aikaa 1948 – 1962

15 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus lopettaa paikalliskirjeitä esittelevän kolmen postauksen sarjan ja esittelee neljä viimeistä taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään taksoja välillä 1.12.1948 – 31.12.1962. Puoli vuotta malli 1930 käytön lopettamisen jälkeen paikalliskirje poistui kokonaan käytöstä. Huomaan, että minulla on jostain syystä yllättävän nihkeästi näitä ”loppuajan” paikalliskirjeitä.

Yhdeksäs taksa-aika 1.12.1948 – 30.6.1950, taksa-ajan pituus 1v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Riistavedellä 14.12.1949. M30 9mk punainen.Taksa (-20g) 9,00mk. Hyvä pienen paikkakunnan paikalliskirje; on muistettava, että pienillä paikkakunnilla kulkeneet paikalliskirjeet ovat huomattavasti parempia kohteita, kuin isoissa kaupungeissa kulkeneet.Yllä: Helsingissä 31.5.1950 kulkenut paikalliskirje, M30 9mk oranssi. Taksa (-20g) 9,00mk. 9mk oranssi merkki ei ole yksittäispostitteena paikalliskirjeellä valtavan yleinen, koska se ilmestyi 9.1.1950 ja 9mk taksa-aikaa oli silloin enää alle puoli vuotta jäljellä.Yllä: Keravalla 9.3.1950 kulkenut toisen luokan paikalliskirje. M30 12mk sininen. Taksa (21-125g) 12,00mk.

Yllä: Helsingissä (Helsinki-Vanhakaupunki) 6.9.1949 kulkenut kirjattu paikalliskirje. M30 24mk ruskeanvioletti single; hyvä yksittäispostite tälle merkille. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 9,00mk, kirjaaminen 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 24,00mk. (Lisätty 3.5.2014).

Kymmenes taksa-aika 1.7.1950 – 31.12.1951, taksa-ajan pituus 1v. 6kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 10.7.1950, taksa-ajan alkupäätä. 3kpl 4mk oliivi, joista keskimmäiselle hyvin osunut leima, yhteensä 12mk. Taksa (-20g) 12,00mk.Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mkYllä: 12mk punainen paikalliskirjeellä 25.6.1951 Lohjalla. Taksa (-20g) 12,00mk Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite.

Yhdestoista taksa-aika 1.1.1952 – 31.5.1956, taksa-ajan pituus 4v. 5kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1953, 15mk violetti. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Tampereella 23.5.1954 (Pyynikki), 15mk punainen. Taksa (-20g) 15,00mk

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 11.8.1954, 5kpl 3mk harmaa, yhteensä 15mk. Taksa (-20g) 15,00mk.

Yllä: Kolmannen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 12.11.1953. Taksa (126-500g) 30,00mk. Tämä on kilpatehtävän vastaus Tuberkuloosiliittoon, joten onko ihan oikeasti ollut painoa noin paljon jäänee ikuiseksi arvoitukseksi (kirjeen taksa samaan aikaan 25mk; toisaalta jos yhdessä kuoressa on ollut useita vastauksia voi paino olla ollut todellinenkin.)Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1955 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 5.9.1955 Helsingissä (Helsinki 20). 40mk puunkaataja. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Paikalliskirje posti-ennakolla Nummella 27.3.1952, M30 40mk puunhakkaaja, lunastettu 28.3.1952 (takana erinomaisen selvä leima). Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk. (Lisätty 19.1.2014).

Kahdestoista ja viimeinen taksa-aika 1.6.1956 – 31.12.1962, 5v. 7kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 20.12.1962, 20mk postitalo. Aivan M30 merkkien virallisen käyttöajan loppuaikaa. Taksa (-20g) 20,00mk.

Yllä: Kirjattu paikaliskirje 15.3.1961 Helsingissä. M30 postitoimiston loppukäyttöä 7mk punaisen leijonamerkin osalta, 7kpl 7mk punainen ja M54 1mk ruskea, yhteensä 50mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk, kirjaaminen 1.6.1956 – 31.12.1963 30,00mk, yhteensä 50,00mk. Sekapostite.Yllä: Paikaliskirje 22.12.1962 Helsingissä. M30 yksityistäloppukäyttöä 2mk mustansininen, 1mk vihreä, 50 vihreä ja 1,5mk harmaa, M54 0,05mk järvimaisema ja vuoden 1956 Tubin 10mk+2mk tilhi. Varsinanen sekalainen postitus, yhteensä 20mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 20,00mk. Näyttäisi kaikesta huolimatta olevan tarvekäyttö.

Kolmessa postauksessa on käsitelty paikalliskirjeitä; nähdään, että M30 merkkien virallisen käyttöajan puitteissa on kaksitoista paikalliskirjeiden taksa-aikaa, joista pisin kesti yli yhdeksän ja puoli vuotta ja lyhin on neljän kuukauden mittainen; vaihtelua siis taksa-aikojen pituuksissa löytyy. ”Tavallisten” ensimmäisen painoluokan paikalliskirjeiden lisäksi on nähty jonkin verran toisen luokan paikalliskirjeitä sekä kirjattuja paikalliskirjeitä, ja muutama muitakin paikalliskirjeiden lisäpalveluja esitteleviä kohteita. Vakuutetut ja pikapaikalliskirjeet ovat kohtalaisen vaikeita, ja ne kannattaa pistää talteen. Kiinnostavan lisän paikalliskirjeiden postihistorialliseen keräilyyn tuovat edelleenlähetetyt paikalliskirjeet.

Aivan samalla tavalla kuin missä tahansa postihistoriallisessa kokoelmassa tulisi paikalliskirjeitä esittelevässä kokoelmassa olla myös mallin alkuun liittyviä sekapostitteita M17 merkkien kanssa ja lopussa M54 merkkien kanssa. Myös M63 sekapostitteet ovat lyhyen ajanjakson puitteissa ainakin teoreettisesti mahdollisia. Näitä minulla ei kuitenkaan ole ollut esitellä kuin yksi M17 sekapostite, joka ei kuitenkaan postihistoriallisesti kuvaa paikalliskirjeiden M30 käyttöajan alkupään käyttöjä ja pari loppupään sekapostitetta.

Paikalliskirjeet ovat kiinnostava ja tarpeeksi suppea kokoelma-aihe, joka kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia tehdä kokoelmasta hyvinkin laadukkaan. Lähetysten yleisen laadun lisäksi on mahdollisuuksia parantaa kokoelmaa jatkuvasti pienillä paikkakunnilla kulkeneilla lähetyksillä ja ”vaikeammilla” lisämaksuilla. Kohteita on saatavilla järkihintoihin, enemmänkin kysymys on perinteisestä keräämisestä, eli massojen läpikäynnistä. On mukava huomata, että ylempien painoluokkien paikalliskirjeitä voi löytää ”massa laatikoista” ja sitä kautta saada hyviä kohteita edullisesti.

Mitä paikalliskirjeiden hintoihin muuten tulee, niin vähän ennen kuin tämä artikkeli kirjoitettiin päättyneessä HTO nr. 24 huutokaupassa oli mm. seuraavanlaisia paikalliskirjekohteita myytävänä:

1½mk violetti paikalliskirjeellä 1936, postitettu laivan saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle; selitteessä luki ”konossementtikirje Englannista, postitettu laivan (s/s Ilmatar saavuttua Helsinkiin tavaran vastaanottajalle, harvinainen”, lim 20€ (myyntihinta 343€).

[kommentti ylläolevaan: Tämä on tällainen ”skeppsbrev” joita ajoittain liikkuu. Mikä tuo konossementtikirje sitten oikein on, niin siitä en sano muuta kuin, että kirjeellä luki valmiiksi painettuna kuorella lähettäjäfirman nimi ja ”consignee’s letter per ______________” ja tuolle viivalle oli kirjoitettu ”S/S Ilmatar” kirjoituskoneella. Kyseessä on siis valmiiksi tavaran lähettäjän toimesta kuljetuksen mukaan annettu saapumisilmoituskirje, joka laivan saavuttua lähetettiin laivalta tavaran vastaanottajalle, eli konsignatäärille. Konossementti-sana on lakitekstiä ja tarkoittaa rahtaussopimusta. Konossementin englanninkielinen käännös on ”bill of lading”, tätä asiakirjaa on tuskin kirjeessä lähetetty, vaan kyseessä on lastin saapumisilmoitus]

[jatkohuomio ylläolevaan 21.22014; helmikuussa 2014 huutokaupassa on myytävänä kaksi vastaavaa kuorta 15 euron lähtöhinnalla kumpikin]

2 mk karmiini ja 1½mk violetti kirjatulla paikalliskirjeellä Helsinki 1940, lim 10€ (ei mennyt kaupaksi)

40mk puunhakkaaja kirjatulla paikalliskirjeellä v.1953 Turussa, lim. 10€ (ei mennyt kaupaksi)

10 mk lila ja 5mk keltainen postiennakolla lähetetyllä paikalliskirjeellä 1944 lim 10€ (ei mennyt kaupaksi, ennen kuin ostin sen jälkimyynnistä; laitan sen tänne näkyviin, kunhan saapuu)

[kommentti ylläolevaan: Katselin tuota ja ostin nähtäväksi; koska merkit ovat 10mk violetti (oikeasti, eikä lila) ja 5mk keltainen, eikä tämä kohde voi olla vuodelta 1944, koska 10mk violetti julkaistiin vasta v. 1947. Lisäksi, koska ensimmäiset paikallistaksa-alueet tulivat vasta 1946 ei Nakkilasta Poriin lähetetty voisi olla ennen tätä paikalliskirje. Leimasta ei saa selvää, mutta epäilen maksun ollessa 15mk, että kyseessä voisi olla 1948 aikana kulkenut, 7mk paikalliskirjeen (-20g) taksalla ja 8mk ensimmäisen maksuluokan postiennakkomaksulla kulkenut postite – tämä vain kertoo siitä, että kohteita ostaessa pitää olla julmetun tarkkana, sillä tekstit millä mitäkin kohteita myydään voivat olla ”aivan mitä tahansa”. Tämä kohde on nähtävissä toisessa paikalliskirjeitä käsittelevässä artikkelissa kahdeksannen taksa-ajan kohdalla]

16mk ja 30mk linja-auto ja 1½ ja 3mk harmaat kirjatulla paikalliskirjeellä 31.12.1962, lim. 10€ (kauppahinta 21€)

16 mk linja-auto + M54 4mk sekapostite paikalliskirjeellä, Helsinki 1962, lim 10€ (kauppahinta 11€)

Helmikuussa 2014 huutokaupassa mm. seuraavia lähtöjä paikalliskirjielle (lisätty 21.2.2014):

”2½ mk sininen paikalliskuorella Vaasa 8.2.43 epätavallinen tällä merkillä” – Lähtöhinta 10€

”3½ mk sin R-paikalliskirjeellä Hki -39” – Lähtöhinta 10€

”5 mk Olavinlinna + 1mk vihreä R-paikalliskirje ´Viinakortti´ Helsinki 1.11.43” – Lähtöhinta 10€

”12 mk sin 2 kp R-paikalliskirjeellä Hki -48” – Lähtöhinta 15€

”24 mk 2 kpl + M54 2 mk R-paikalliskirjeellä Hki -62” – Lähtöhinta 12€

M30 Paikalliskirje 2/3 – Neljä ”keskimmäistä” taksa-aikaa 1942 – 1948

11 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Tämä postaus jatkaa aiempaa malli 1930 paikalliskirjeitä esittelevää artikkelia ja esittelee neljä aiemmin esiteltyjä seuraavaa taksa-aikaa niistä kaiken kaikkiaan kahdestatoista, joita M30 merkkien käyttöaika piti sisällään. Tässä artikkelissa käsitellään siis taksoja välillä 1.9.1942 – 30.11.1948.

Viides taksa-aika (1.9.1942 – 30.6.1945), taksa-ajan pituus 2v 10kk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. M30 2½mk sininen. 2½mk sininen oli alunperin julkaistaessa (1932) tarkoitettu ulkomaan kirjeen postimaksua varten. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Paikalliskirje Pietarsaaressa 6.5.45. M30 2½mk punainen. Taksa (-20g) 2,50mk. Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 7.12.1943. M30 2½mk punainen. Edelleen lähetetty Helsingissä. 1943 joulumerkit. Taksa (-20g) 2,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.4.1945. 2kpl M30 2½mk punainen, yhteensä 5mk. Taksa (21-250g) 5,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä 11.1.1943. 2kpl M30 2½mk punainen ja 1mk vihreä, yhteensä 6mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Turussa 9.2.1944. 3kpl M30 2k keltainen, yhteensä 6mk. Kysymyksessä on ns. viinakortti. Leimaus osunut kauniisti oikean puolimmaiseen 2mk merkkiin. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 2,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, yhteensä 6mk. (Lisätty 3.5.2014)

Yllä: Kemissä 22.1.1944 lähetetty vakuutettu paikalliskirje, eli ei aivan jokapäiväinen vakuutettu lähetys. Lähetyksellä 9mk postitalo, 50p vihreä ja 4kpl 10p harmaa, yhteensä 9,90mk. Vakuutettu summa 3500mk. Päälle kirjoitettu lyijykynällä paino: 35g. Takana paperisinetit. Taksa: Paikalliskirje (21-250g; 1.4.1942 – 30.6.1945) 5,00mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, vakuuttaminen 3001-4000mk (IV maksuluokka; 1.1.1935 – 30.6.1945) 1,20mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk, yhteensä 10,20mk. Eli alitaksa 0,30mk. Ilmeisesti laskettu vakuuttamisen taksa väärin. Tämä kohde on näytillä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa. Vakuutetut paikalliskirjeet ovat kohtalaisen harvoin tavattavia kohteita.

Kuudes taksa-aika (1.7.1945 – 15.1.1946), taksa-ajan pituus 6½kk.

Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 2.11.1945. M30 4mk oliivi; tyypillinen käyttö tälle merkille. Taksa (-20g) 4,00mk.Yllä. Paikalliskirje Helsingissä 8.8.1945. M30 50p vihreä, 1mk vihreä ja 2,5mk punainen, yhteensä 4mk.. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Paikalliskirje 7.9.1945 Helsingissä, 2kpl 2mk keltainen, yhteensä 4mk. Taksa (-20g) 4,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje Helsingissä24.8.1945, 1mk vihreä, 3mk punainen ja 5mk Olavinlinna, yhteensä 9mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 4mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5mk, yhteensä 9,00mk.

Seitsemäs taksa-aika (16.1.1946 – 31.12.1947), taksa-ajan pituus 1v 11½kk. Taksa-ajan aikana perustettiin ensimmäiset (viralliset) paikallistaksa-alueet.

Yllä: Paikalliskirje Porissa 2.8.1946. 6mk punainen. Taksa (-20g) 6,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 8.6.1947. 6mk oranssi. Taksa (-20g) 6,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. (Lisätty 2.2.2014)

Yllä: Toisen luokan paikalliskirje 11?.1.1947 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 2mk vihreä. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 23.9.1947 Helsingissä. 10mk violetti. Taksa (21-125g) 10,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 19.8.1946 Helsingissä (Helsinki 1). M30 1mk vihreä, 3mk keltainen, 10mk sininen, yhteensä 14mk. Lähetetty laivalle. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 13,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 21.10.1946 Helsingissä. M30 8mk violetti ja 10mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21g-125g) 10,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 18,00mk.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan paikalliskirje 13.11.1947 Helsingissä (takapuolella erinomaisen selvä leimaus). M30 20mk postitalo. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 10,00mk, kirjaaminen 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk, yhteensä 10,00mk. Tasan vuoden pituinen taksa.

Kahdeksas taksa-aika (1.1.1948 – 30.11.1948), taksa-ajan pituus 11kk.

Yllä: Paikalliskirje Turussa 15.10.1948 (Turku 1), M30 7mk punainen. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 18.2.1948 (Huopalahti). M30 7mk postitalo. Taksa (-20g) 7,00mk.Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 17.2.1948 (Oulunkylä), M30 1mk vihreä ja 3kpl 2mk vihreä, yhteensä 7mk. Taksa (-20g) 7,00mk.

Yllä: Paikalliskirje postiennakolla 2.1.1948 Nakkilasta Toejoelle, jonne saapunut 3.1.1948. Postiennakon määrä 56mk, 10mk violetti ja 5mk keltainen, yhteensä 15mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 7,00mk, posti-ennakko (-5000mk) 1.1.1948 – 30.11.1948 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 16.3.1948 Helsingissä. M30 12/10mk violetti. Taksa (21-125g) 12,00mk.Yllä: Toisen painoluokan kirjattu paikalliskirje 9.7.1948 Helsingissä (Helsinki 6). M30 5mk keltainen, 7mk punainen ja 12mk sininen, yhteensä 24mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 12,00mk, kirjaaminen (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

M30 Paikallispainotuote?

8 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Paikallispainotuote lopetettiin lähetyslajina 15.1.1926, näin ollen paikallispainotuotteita ei virallisesti malli 1930 merkeillä tunneta lainkaan. Tämä on tärkeää tietää jo siksikin, että ajoittain huutokaupoissa ja muissakin myynneissä näkyy paikallispainotuotteen nimellä myytäviä paikallisesti kulkeneita painotuotteita (ja kyseessä on harhaanjohtava markkinointi tai vain tietämättömyydestä johtuva virhe).

Tästä tiedosta, eli siitä, että malli 1930 käyttöaikana ei paikallispainotuotteen taksaa ollut käytössä, huolimatta olen pannut merkille, että useilla paikkakunnilla, paikkakuntien sisäisessä postissa on ainakin vuoteen 1942 asti postitettu paikallisesti lähetyksiä, joilla on käytetty yksin 25p ruskeaa M30 leijonamerkkiä postitukseen. Minun näkemäni lähetykset ovat olleet, joko surukirjeitä tai ”toivotus” kortteja, eli tyypillisiä painotuotelähetyksiä.

Yllä: Mallusjoella 19.4.1936 kulkenut surukirje.Yllä: Ryttylästä 21.4.1941 Oittiin lähetetty surukirje. Ryttylä ja Oitti ovat kumpikin Hausjärven kunnan kyliä.

Yllä: 30.12.1942 Vaasan sisällä kulkenut Uuden Vuoden tervehdys-kortti. Yllä: Kalkkisissa kulkenut Pääsiäiskortti. Numeroleima 1639 oli Kalkkisten leima. Ajankohta vaikea määrittää.

Kuten yllä olevista lähetyksistä nähdään ovat ne postin mitätöimiä, eikä niissä ole lunastusmerkintöjä. Suurin osa yllä olevista on lisäksi mitätöity käsin, joten on erittäin epätodennäköistä, että postilta olisi mennyt täysin ohi se, että lähetyksillä on tosiaan vain 25p merkki. Lisäksi, kun kyseessä on useita eri paikkakuntia, herää kysymys siitä, että oliko olemassa jonkinlainen ehkäpä epävirallinen, mutta ”torellinen” käytäntö siitä, että paikallisesti lähetetyt painotuotteet voitiin lähettää normaalia painotuotetta edullisemmin. Oli miten oli, tällaisiakin siis on olemassa.

Lisäys 18.12.2013: Muistin, että minulla on ”pakko” olla enemmänkin näitä, koska niitä olen sivuun pistänyt ja nyt löysin kolme lisää. Kaikki kolme kulkeneet Mallusjoella eri aikoina.

Yllä: Pienikokoinen kuori kulkenut Mallusjoella 19.2.1935Yllä: Surukuori kulkenut Mallusjoella 5.5.1936Yllä: Surukuori kulkenut mallusjoella 16.3.1932

Esitellystä seitsemästä lähetyksestä neljä on Mallusjoelta. Herää kysymys, että mikä paikka tämä Mallusjoki oikein on? Kyseessä on Orimattilan kunnan kylä, joka sijaitsee Mallusjärven ympärillä – asukasluku noin 600 henkeä. Lahteen on 35 ja Helsinkiin n. 80 kilometriä, eli kysymys on Päijät-Hämeestä.

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »