taksa

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

16 tammikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5p kellanruskea (c väri) sellupaperin nelilö. Leimattu Kuopio 18.1.1946

Viiden pennin ruskea on malli 1930 merkeistä pieniarvoisin. Merkki julkaistiin malli 1930 merkkien ensimmäisessä sarjassa vuonna 1930, tarkka ilmestymispäivä on ilmeisesti 2.1.1930. Merkin käyttötarkoitus oli toimia lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä, tämä on tietysti luonnollista merkin pieni arvo huomioon ottaen. Merkkiä julkaistiin yhdeksässä tilauserässä ((LP) 180, 216, 310, 427, 199, 250, 334, (SP) 605 ja 621) yhteensä 7,7 miljoonaa kappaletta – paperina käytettiin lumppupaperia ja sellupaperia, joista sellupaperia vain kahdessa viimeisessä tilauserässä, joista ensimmäinen ilmestyi vuoden 1944 joulukuussa. Sellupaperille painettuja merkkejä on koko painosmäärästä 0,7 miljoonaa, eli 1/11 osa; sellupaperille painetut merkit ovatkin tämän vuoksi leimattuina vaikeampia ja erityisesti postiteilla vaikeita (tästä aiheesta enemmän myöhemmin). Liimoina on käytetty liimoja 1-3, eli Lm1 arabikumiliima, Lm2 vaaleahko ja kohtalaisen himmeä liima (tilauserä 427) ja Lm3 kellertävä liima (puolikiiltävä ja kiiltävä). Lm3 tavataan sellupaperin merkeillä; tarkemmin liimoista Kaupin* kirjassa.

Yllä: Kaikkien seitsemän lumppupaperille painetun 5p merkin tilauserän numerokuusilot.

Väriltään 5 pennin merkit voidaan jakaa ruskeisiin (a väri), tummanruskeisiin (b väri) ja kellanruskeisiin (c väri) – mikäli tilauserä on tiedossa on myös väri tiedossa. Kellanruskeaa väriä ovat vain viimeisen, tilauserä 621 sellupaperiset merkit; tämä tarkoittaa siis sitä, että jos on kellanruskean värinen mallikappale, niin tätä voi käyttää sellupaperin merkkien etsinnässä mallikappaleena – väri erottuu kohtalaisen selvästi.

Yllä: Sellupaperille painettujen 5p merkkien numerokuusilot, tilauserät 603 ja 621. Tilauserän 621 merkit ovat väriä c, eli kellanruskea.

Erikoisuuksina merkistä tunnetaan rosohammaste, joka Kaupin mukaan ei ole kovin yleinen. Kauppi mainitsee myös kaksoishammastuksen, ja toteaa sen olevan harvinaisen. Merkistä tavataan myös siirtymiä (esimerkiksi vuoden 2013 aikana oli eri huutokaupoissa myytävänä 5 pennin merkin siirtymä ainakin kahteen otteeseen). Myös tarttumia tavataan. Kuvakevirheitä 5p merkillä tunnetaan (on luetteloitu) parisen kymmentä.

(Lisäys 5.3.2014) Hannu Kauppi kertoo Filatelistin numerossa 3/2008 molemmin puolin liimoitetuista 5p arkeista. Nämä ovat tulleet hänen aitoutuspöydälleen ja ovat tilauserästä 334 vuodelta 1937. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”aito” kuvapuolen liimoitus, vaan jälkikäteen tapahtunut toisen arkin liimapuolelta tullut liimasiirtymä. Pidettäköön tämä mielessä, jos vastaavia merkkejä tai arkinpaloja tulee vastaan.

Yllä: Pieni hammastesiirtymä (Lisätty 24.1.2014)

Yllä: Joitakin 5p merkin kuvakevirheitä malliksi.

M30 5 pennin merkin ja M17 merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa ja ne eivät ole erityisen harvinaisia; kuten aiemmassa artikkelissa sekapostitteista puhuttiin olivat M17 merkit käypäisiä aina vuoden 1930 loppuun. Näin ollen sekapostitteita 5 pennin merkinkin kansa esiintyy noin vuoden ajalta.

Yllä: Malli 17/30 sekapostite vuodelta 1930; kyseessä on kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Yllä: Kaksi 5 pennin ruskeaa M30 merkkiä yhdessä M17 90p/ison lisäpainamamerkin kanssa postikortilla Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Taksanmukaisia yksittäispostitteita ei 5p merkillä ole, mutta yksittäispostitteena löytyy aina joskus postin harhauttamiseksi yksin 5p merkillä lähetettyjä postitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Saman tyyppistä 5p merkin käyttöä 5mk:n merkin sijasta, myöskin postin hämäämiseksi löytyy ajoittain. Nämä tällaiset postitteet eivät ole varsinaisesti filatelisia, mutta postihistoriallisia ne ovat ja hauskoja erikoisuuksia ainakin. Tahallisiahan nämä ovat ja siksipä joku voi ajatella niiden olevan myös ”tekeleitä”.

Yllä: 5p ruskea yksin kirjeellä 7.4.1944 Helsingissä paikallisesti, Suomenlinnaan. Toisen painoluokan ( 21 – 250g) paikalliskirjeen taksa oli 1.9.1942 – 30.6.1945 5,00mk. Alitaksa.

Yllä: Luopioisista kenttäpostiosoitteeseen 1.7.1942 lähetetty kenttäpostikirje. Jostain syystä kuorelle on mitätöity Hämeenlinnassa 2.7. 5p merkki. Kenttäpostikonttori 21 saapumisleima (hieno leima, ja aikainen tälle KPK:lle).

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa. Lisäsin tämän kohteen myös paikalliskirjeitä käsittelevään artikkeliin.

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan 5p merkit olivat lisämerkkejä ja erityisesti lisämerkkejä / täydennysmerkkejä tarvittiin sellaisilla lähetyksillä, joiden taksanmukainen postimaksu ei vastannut muilla (lähetysaikana käytössäolevilla) merkeillä helposti koottavaa markkamäärää. Erityisesti täydennystä tarvittiin vakuutettujen lähetysten taksoissa, joissa vakuutusmaksutaksat vaihtelivat vakuutettavan määrän mukaan vuoden 1945 puoleen väliin asti 30p välein. Myös lunastuksien taksat saattoivat olla sellaisia, että ”pikkumerkkejä” tarvittiin. Merkkejä kuitenkin käytettiin yleisön taholta myös ns. vanhojen merkkien ”pois käyttämiseen”.

Yllä: 5p merkki käytettynä täydentämään postikortin postimaksu Littoisista ?.12.193? lähetetyllä joulupostikortilla. Muut merkit 1mk oranssi ja 2kpl 10p harmaa. Taksa: Postikortti 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk.

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014).

Yllä. 5 pennin merkki täydentämässä Jyväskylästä Äänekoskelle 8.12.1943 lähetetyn kirjeen postimaksua. Muina merkkeinä M30 1,20mk punainen ja 3kpl 75p oranssi. AIka harvinainen yhdistelmä. Leimaus on osunut 1,20mk:n ja ensimmäisen 75p:n merkin päälle hienosti. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Ehkäpä joku on halunnut käyttää ylimääräiset ”vanhat” merkkinsä pois.

Yllä: Nelilö 5p merkkejä yhdessä 60p harmaan ja 1,20mk punaisen M30 merkin kanssa, yhteensä 2mk, kirjeellä 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin merkin ”tyypillinen” käyttö lisämerkkinä vakuutetulla kirjeellä, 30.11.1942 Helsingistä Poriin, jonne saapunut 1.12. M30 10mk saimaa, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea, yhteensä 10,80mk. Taksa: Kirje (21 – 250g) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,30mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus taksaluettelon mukaan ajalle (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk – oikeasti ko. taksa oli 1.9.1942 jälkeen 1,00mk, yhteensä 10,80mk. Oikea taksa. [Korjattu taksatieto 17.1.2014; tarkistin asian keräilijäkolleegan kanssa yhteistyössä, samassa yhteydessä ilmeni, että vakuutetun lähetyksen laskemisen taksa oli 1.9.1942 alkaen 0,50mk (taksaluettelon mukaan palvelu loppuu v. 1934)]

Yllä: 2kpl 5p merkkejä Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetyllä 1105mk:n arvosta vakuutetulla kirjeellä. Muut M30 merkit 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk. Kohde on myös nähtävillä vakuutettuja M30 lähetyksiä esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin lumppupaperinen (LP) merkki Englannista Lontoosta 25.10.1937 Helsinkiin lähetetyllä lunastetutulla kuorella lunastusmaksuna. Lunastus 2,80mk joka maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä. Kohde on kuvattuna myös lunastuksia käsittelevässä artikkelissa.

5p merkkejä tapaa myös joskus ulkomaille menneillä lähetyksillä. Tyypillisimmin ulkomaille menneet ovat tarkoituksella kuorelle laitettuja, eli aidosti ”täydennysarvoina” käytetyt 5p merkit ulkomaille eivät ole kovin yleisiä.

Yllä: 5p merkki Ruotsiin Tukholmaan menneellä pika-lentokirjeellä 19.11.1936 Helsingistä. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Lundiin Ruotsiin Helsingistä 8.6.1941 lähetetty kirje, jolla käytetty 2kpl 5p merkkiä täydennyksenä, muut merkit 25p ruskea ja 2kpl 1,20mk punainen, yhteensä 2,75mk. Sensuroitu sodanaikainen lähetys. Taksa: Kirje (-20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: Birchiereraan Maltalle 19.8.1930 Hangosta lähetetty painotuotekirje. Saapunut perille Valettaan 27.8. 5p merkki täydentämässä 40p painotuotetaksan yhdessä 10p harmaan ja 25p ruskean kanssa. Samaan aikaan oli toki olemassa 40p ruskea, yksin taksalle sopiva merkki. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk. Harvinainen kohdemaa.

Niille, jotka pitävät suurista merkkiryhmistä lähetyksillä on 5p ruskea tuttu merkki. Usein esiintyvä suurempi merkkiryhmä, jota näkee 5p merkeillä on 10 kappaleen ryhmä, jota on käytetty 50p painotuotteen taksan maksamiseen. Suurempiakin ryhmiä löytyy ja niitä liikkuu kohtalaisen usein, mm. systeemi.net:issä on niitä myyty tiuhaan tahtiin.

Yllä: Tyypillisiä kymmenen 5p merkin ryhmiä painotuotteella, yhteensä 50p, kumpikin Lauri Peltosen lähettämänä. Toinen 10.4.1938 Hangosta Ouluun ja toinen 23.4.1933 Kajaaniin. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä Kotkaan 24.3.1932, kaikki merkit takapuolella 1mk oranssi ja 20kpl 5p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Yllä: Kirje Harjavallasta Pelloon 26.5.1944, etupuolella 2mk keltainen ja takana 30kpl 5p merkkejä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk.

Yllä: Naantaliin Postivaunu 28 leimauksella 25.7.1932 lähetetty kirje, jolla yhteensä 40kpl 5p ruskeita merkkejä, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Viiden pennin merkin harvinaisimmat ”yksilöt” ovat sellupaperille (SP) painetut merkit lähetyksillä. Nämä ovat Kaupin arvion mukaan M30 postitteiden harvinaisuuslistalla top-10 joukossa. Esittelen alla muutamia.

Yllä: 5p sellupaperin merkki postikortilla Helsingistä 18.8.1945 Tikkurilaan. Kortilla myös 7kpl 10p harmaa, 25p ruskea ja 2mk keltainen, yhteensä 3mk. Taksa: Postikortti 1.7.1945 – 15.1.1946 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Mukana myös maamme M30 merkkien suurimman auktoriteetin Hannu Kaupin vuonna 2005 antama kuvallinen aitoustodistus.

Ostin ylläolevan kohteen Hellmanin Huutokaupasta syksyllä 2013, hinta oli muistaakseni satasen luokkaa ja se oli mielestäni hyvä hinta tälle aitoutetulle kohteelle. Olen pystynyt käyttämään tätä kohdetta sellupaperisten merkkien löytämiseksi vertailukohteena.

Yllä: 70 kappaletta 5p sellupaperisia merkkejä kirjeellä Lahdesta Myllykoskelle, yhteensä 3½mk. Etupuolen merkit leimattu Lahti 6.6.1945 ja takapuolella olevat Postivaunu 1 7.6.1945. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Tämä jos mikä on tarkoituksella 5p merkin käyttö; on ilmeisesti nähty vaivaa, että on saatu koko postimaksu maksettua 5p merkeillä, kun on pitänyt kahteen eri otteeseen leimauttaakin lähetys. Tämä on siis aikamoinen kommervenkki sellupaperin merkeillä!

Yllä: 5 pennin sellupaperinen merkki 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetyllä lentokirjeellä. , joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. Kohde on kuvattuna myös M30 lyhintä taksa-aikaa käsittelevän artikkelin yhteydessä.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

22 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Pikkupaketti, saksaksi Päckchen, on paketti, jonka paino on alle 1kg. Tätä lähetyslajia ei Suomessa ollut olemassakaan ennen kuin Suomi ja Saksa tekivät Wienissä 12. joulukuuta 1941 postisopimuksen, joka tuli voimaan huhtikuun alusta alkaen vuonna 1942. Tässä sopimuksessa määriteltiin pikkupaketin postitushinta Suomesta Saksaan ja Saksasta Suomeen; vaikka pikkupakettia ei Suomessa lähetyslajina tunnettukaan oli se vastavuoroisuuden takia mainittava sopimuksessa, sillä Saksassa pikkupaketti oli käytössä oleva lähetyslaji ja saksalaiset halusivat sen hinnoittelun mukaan sopimukseen. Pikkupakettia voitiin lähettää ko. sopimuksen puitteissa 1.4.1942 postiyhteyden katkeamiseen asti syyskuulle 1944 Suomesta Saksaan kotimaan pikkupaketin taksalla 8mk. Kysymyksessä on siis ns. ”Saksan erikoistaksa” – en ole koskaan nähnyt Suomesta Saksaan tämän sopimuksen nojalla lähetettyä pikkupakettia (*kts päivitys).

Yllä: Pikkupaketti Helsingistä 22.5.1950 Lavialle. 6kpl 5mk keltainen leijonamerkki, yhteensä 30mk. Taksa: Pikkupaketti 1.12.1948 – 31.12.1951 30,00mk.

Pikkupaketti lähetyslajina saattoi sopimuksen alkuaikoina olla kotimaassa lähinnä kuollut kirjain, mutta en tiedä asiasta kovinkaan paljoa. Luultavasti lukumäärätietoa pikkupaketeista on mahdollista löytää postin lähetyksiä käsittelevästä tilastotiedosta. Malli 1930 lähetyksillä pikkupaketteja voidaan tavata teoriassa siis 1.4.1942 – 31.12.1962. Pikkupaketin ura lähetyslajina kesti aina 80-luvulle saakka.

Yllä: Pikkupaketti Kuusankoskelta Kuopioon. M30 30mk linja-auto. Leimasta ei saa selvää, mutta kuukausi on ilmeisesti kesäkuu. Ilmeisesti taksa-aika 1.12.1948 – 31.12.1951, jolloin taksa oli 30,00mk.

Pikkupaketti on yksi ns. vaikeista lähetyslajeista ilmeisesti, koska se ei ollut alunperin ”suomalainen” ja sitä kautta suuri yleisö luultavasti ei koskaan ottanut sitä omakseen. Näin ollen pikkupaketteja lähetettiin ilmeisesti verraten vähän ja siksi niitä on vielä vähemmän jäljellä. Pikkupaketeista ei tehty pakettikortteja, kuten varsinaisista paketeista ja maksuksi mitätöitiin postimerkit suoraan pikkupaketille, eli useissa tapauksissa pikkupaketin pakkauspaperiin.

Yllä: Pikkupaketti postiennakolla 6.5.1952 Helsingistä Töölöstä Nummelle. Postiennakon määrä 750mk. M30 Tammerkosken silta ja 15mk violetti, yhteensä 65mk. Taksa: Pikkupaketti 1.1.1952 – 31.5.1956 (-1kg) 40,00mk, postiennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 65,00mk.

Minulla on vain nämä kolme pikkupakettilähetystä ja olen kuitenkin niitä jonkin verran yrittänyt pitää silmällä. Taksa-aikoja pikkupaketilla oli kotimaassa M30 virallisen käypäisyysajan puitteissa kymmenen; Saksan kanssa yhteinen taksa ja yhdeksän kotimaan taksaa. Painoluokkia on vain yksi ainoa, alle 1kg. Nostan hattuani, jos joku on pystynyt keräämään kaikilta kotimaan taksa-ajoilta pikkupakettilähetyksen kokoelmiinsa. Pikkupaketteja saattoi myös lähettää ulkomaille ja ilmeisesti Pohjoismaihin käytettiin joko kotimaan tai ulkomaan taksoja, niitäkin on yhdeksän eri taksa-aikaa.

Kuten on helppo huomata tiedän pikkupaketeista aika vähän; toivottavasti tiedot karttuvat matkan varrella.

*Lisäys 30.12.2013: Postihistoriaa keräilevä ”kolleega” lähetti minulle nähtäväksi kokoelmastaan kuvan Suomessa Saksan kenttäpostiin (Suomessa) Helsingistä 28.12.1943 lähetetytystä pikkupaketista. Pikkupaketille oli mitätöity 8mk:n edestä (M30 7mk postitalo ja 2kpl 50p vihreä) merkkejä ja se oli Suomen sensuurin avaama; lisäksi siinä on saksalainen F – Feldpost leimaus. Hän kertoi lisäksi, että pikkupakettien antamisesta vastaanottajalle perittiin erillinen maksu, joka oli Suomessa 3mk.

M30 Paikallispainotuote?

8 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Paikallispainotuote lopetettiin lähetyslajina 15.1.1926, näin ollen paikallispainotuotteita ei virallisesti malli 1930 merkeillä tunneta lainkaan. Tämä on tärkeää tietää jo siksikin, että ajoittain huutokaupoissa ja muissakin myynneissä näkyy paikallispainotuotteen nimellä myytäviä paikallisesti kulkeneita painotuotteita (ja kyseessä on harhaanjohtava markkinointi tai vain tietämättömyydestä johtuva virhe).

Tästä tiedosta, eli siitä, että malli 1930 käyttöaikana ei paikallispainotuotteen taksaa ollut käytössä, huolimatta olen pannut merkille, että useilla paikkakunnilla, paikkakuntien sisäisessä postissa on ainakin vuoteen 1942 asti postitettu paikallisesti lähetyksiä, joilla on käytetty yksin 25p ruskeaa M30 leijonamerkkiä postitukseen. Minun näkemäni lähetykset ovat olleet, joko surukirjeitä tai ”toivotus” kortteja, eli tyypillisiä painotuotelähetyksiä.

Yllä: Mallusjoella 19.4.1936 kulkenut surukirje.Yllä: Ryttylästä 21.4.1941 Oittiin lähetetty surukirje. Ryttylä ja Oitti ovat kumpikin Hausjärven kunnan kyliä.

Yllä: 30.12.1942 Vaasan sisällä kulkenut Uuden Vuoden tervehdys-kortti. Yllä: Kalkkisissa kulkenut Pääsiäiskortti. Numeroleima 1639 oli Kalkkisten leima. Ajankohta vaikea määrittää.

Kuten yllä olevista lähetyksistä nähdään ovat ne postin mitätöimiä, eikä niissä ole lunastusmerkintöjä. Suurin osa yllä olevista on lisäksi mitätöity käsin, joten on erittäin epätodennäköistä, että postilta olisi mennyt täysin ohi se, että lähetyksillä on tosiaan vain 25p merkki. Lisäksi, kun kyseessä on useita eri paikkakuntia, herää kysymys siitä, että oliko olemassa jonkinlainen ehkäpä epävirallinen, mutta ”torellinen” käytäntö siitä, että paikallisesti lähetetyt painotuotteet voitiin lähettää normaalia painotuotetta edullisemmin. Oli miten oli, tällaisiakin siis on olemassa.

Lisäys 18.12.2013: Muistin, että minulla on ”pakko” olla enemmänkin näitä, koska niitä olen sivuun pistänyt ja nyt löysin kolme lisää. Kaikki kolme kulkeneet Mallusjoella eri aikoina.

Yllä: Pienikokoinen kuori kulkenut Mallusjoella 19.2.1935Yllä: Surukuori kulkenut Mallusjoella 5.5.1936Yllä: Surukuori kulkenut mallusjoella 16.3.1932

Esitellystä seitsemästä lähetyksestä neljä on Mallusjoelta. Herää kysymys, että mikä paikka tämä Mallusjoki oikein on? Kyseessä on Orimattilan kunnan kylä, joka sijaitsee Mallusjärven ympärillä – asukasluku noin 600 henkeä. Lahteen on 35 ja Helsinkiin n. 80 kilometriä, eli kysymys on Päijät-Hämeestä.

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”

5 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Postiennakko-osoitus ei ole lähetyslaji, joka aivan ensimmäiseksi tulee M30 keräilijän mieleen. Postiennakko-osoituslomakkeelle tehtyjä lunastuksia M30 merkeillä kuitenkin tavataan aina välillä ja niitä ei usein huomatakaan, vaan ne ohitetaan postiennakko-osoitekortteina, jotka ovat saman värisiä ja ”oloisia”. Vaikka kyseessä onkin eri niminen lomake, niin kyse on kuitenkin ”samasta” asiasta, eli postiennakkona lähetetyn lähetyksen palauttamisesta ja palautukseen liittyvästä lunastuksesta. Postiennakko-osoitekortti ja postiennakko-osoitus ovat saman postin lomakkeen kaksi eri osaa. Postiennakko-osoitekortille liitetyillä postimerkeillä maksettiin (lähettäjä maksoi) postiennakkomaksu ja lähetyksen kuljetusmaksu ja nämä mitätöitiin. M30 postiennakko-osoitekortteja liikkuu yleisesti ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Saman lomakkeen postiennakko-osoitus osaan täytettiin postiennakkolähetyksestä vastaanotettaessa maksetun maksun vastaanottajan tiedot, jotta postiennakkona maksetut rahat saatiin oikeaan osoitteeseen. Postiennakko osoitus siis lähetettiin rahojen vastaanottajalle, joka sai sitä vastaan kuitata ne postista – postiennakko-osoitukselle ei siis mitätöity postimerkkejä, sillä sen kustannus oli jo maksettu postiennakko-osoitekortilla mitätöidyillä merkeillä.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §16 koskien postiennakkolähetyksiä (s. 6), josta selviää kohdista 5 ja 6 postiennakko-osoituksen käyttötarkoitus.

Aina siis postiennakkolähetyksiä ei kuitenkaan lunastettu ja näin ne palautettiin lähettäjälleen. Tässä yhteydessä saattoi käydä niin, että lunastuslipuke ja lunastuksen yhteydessä mitätöidyt merkit lisättiinkin postiennakko-osoituskorttiin eikä postiennakko-osoitekorttiin.Yksi asia kuitenkin tulee ottaa huomioon tässä yhteydessä: Lunastuksia voi esiintyä vain postiennakkopakettien kohdalla, koska muista lähetyksistä ei uutta kuljetusmaksua tarvinnut takaisinlähetyksen takia maksaa. Ja vielä lisäksi on huomattava, että kuljetusmaksun suuruus on siis yksinkertainen paketin kuljetusmaksu, eikä ns. tavalliseen lunastukseen liittyvä kaksinkertainen ”puuttuvan” postimaksun määrä. Kyseessä on siis postin eräässä ”erikoistilanteessa” käytössä ollut taksa.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §41 koskien lunastuksenalaisia lähetyksiä, josta selviää kohdista 3 ja 4 pakettien palauttamista ja postiennakkoon liittyvää lunastusmaksua koskeva säännöstö .

Näin syntyi siis ”uusi lähetyslaji” M30 merkeille. On turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä, sillä kyseessä on vain sattuman kautta syntynyt detalji. Filatelistina kuitenkin on ”mukava” kiinnittää huomiota tällaisiin pikkujuttuihin… ja se, että kyseessä tosiaan on aivan oma taksansa on asia joka pysyy.

Yllä: Postiennakko-osoitus, jolla M30 merkkejä lunastuksena 5mk:n edestä.

Yllä olevassa kohteessa on ilmeisesti tapahtunut seuraavaa: Turusta on lähettäjän toimesta 30.9.1930 (leimaus Turussa lomakkeen kohdassa ”Lähetyksen postiinjättötoimipaikan leima) lähetetty kyseinen postiennakkolähetys Helsingissä asuvalle vastaanottajalle. Koska vastaanottaja ei kuitenkaan ole vastaanottanut lähetystä ja maksanut postiennakkomaksua (takana laatikkoleima ”Ei lunastettu – icke utlöst”) kahden viikon aikana, on ne lähetetty takaisin 16.10. Helsingistä (leima ja kosmoskynällä kirjoitettu ”tak” ja Turku alleviivattu, ja ”Takaisin – Retour” – laatikkoleima) ja saapuneet takaisin Turkuun 17.10 (leima takana), jossa lähettäjä on ne 20.10. lunastanut. Lunastusmäärä on ollut 5mk (Turussa postileimaus 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 1½mk violetti) jonka alkuperäinen lähettäjä on maksanut ostamalla lomakkeelle mitätöidyt merkit, sekä kuittaamalla palautetun lähetyksen allekirjoituksellaan (takapuolella). Taksa: Paketin (-1kg) kuljetusmaksu (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk. Huom; perustan tämän taksa-asian tuohon vuoden 1944 postisääntöön – voi olla, että vuonna 1930 tilanne oli erilainen, mutta en pysty sitä varmistamaan, koska minulla ei ole tuolta ajalta voimassa olevaa postisääntöä.

Jos joku miettii sitä, että mikä se ”kosmoskynä” on tai, että onko kysymys peräti jostain avaruuskynästä, niin kysymyksessä on lyijykynän tapainen kynä, jota posti käytti ja ehkäpä käyttää vielä tänäkin päivänä, jossa on sellainen ominaisuus, että sen jälkeä ei voi pyyhekumilla pyyhkiä. Näin eivät postin kosmoskynällä tehdyt merkinnät hävinneet vahingossa tai kenenkään tahallaan pyyhkiminä. Kosmoskynää kutsutaan nykyään kopiokynäksi.

Päivitys 19.12.2013:

Yllä: Postiennakko-osoituskortti, jonka takana lunastuksena 10kpl 15mk punainen

Yllä olevan kohde on alun perin Helsingistä Jyväskylään lähetetty tilaavievä tai särkyvä postiennakko paketti, joka on palautettu lunastamattomana Jyväskylästä 2.1.1953 ja saapunut Helsinkiin 3.1.1953, josta sen on alkuperäinen lähettäjä lunastanut 7.1.1953, jolloin postiennakko-osoituslomakkeen taakse on mitätöity 150mk:n edestä postimerkkejä. Lomakkeen etupuolella on punaisella kosmoskynällä kirjoitettu merkintä 50%, joka viittaa särkyvään tai tilaavievään lähetykseen. Lunastuksen taksa perustui postisääntöön, jonka mukaan palautettujen postiennakkopakettien kuljetusmaksuna perittiin pelkän paketin normaalin taksan mukainen kuljetusmaksu. Tässä tapauksessa kysymyksessä on viidennen painoluokan (9-12kg) paketin taksa 1.1.1952 – 31.5.1956 100,00mk ja ilmeisesti (painosta päätellen) tilaavievän paketin lisämaksu 50% paketin taksasta, eli 50,00mk, yhteensä 150,00mk. Oikea taksa.

[Kommentti: Tämä kohde oli myytävänä huutokaupassa ja sen kohdeselitteessä luki ”15 mk pun 10 kpl lunastusmaksuna postiennakko-osoitekortilla -53”. Kyse kuitenkin oli postiennakko-osoituskortista.]

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Postiennakko-osoitekortin taakse kosmoskynällä mitätöidyt 7kpl 1mk oranssia merkkiä, eli 7mk ovat suoritus postiennakkopaketin ”palautuksesta” ja vastaavat paketin taksaa. Kuopiosta 3.1.1931 Iisalmen Varpaisjärjevelle lähetetty postiennakkopaketti, jonka sisältönä ”rihkamaa” (hauska). Saapunut Varpaisjärvelle 6.1. Lunastamatta jäänyt palautettu Iisalmeen 15.1. ja sieltä Kuopioon 30.1. josta lunastettu 31.1. Alkuperäisen lähetyksen taksa: Paketti (3-5 kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, postiennakko (100 – 200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, yhteensä 9,50mk.

Lunastuksista lisää lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

*Postisääntö Soveltamismääräyksineen, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1944

Tulli-postiosoitus M30 merkeillä

21 marraskuun, 2013 By Mikael Collan

Tulli-postiosoitus on vähemmän yleinen postin palvelu, jolla käytettiin mallin 1930 merkkejä. Kysymyksessä oli ilmeisesti tilanne, jossa ulkomailta tullut postite tullattiin tullipostissa ja maksettavaa tullia ei tarvinnut tulla maksamaan tullikonttoriin, vaan sen saattoi maksaa kotipaikkakunnan postissa. Tämän jälkeen tulliposti lähetti postitteen määräosoitteeseensa. Taksa oli postiosoituksen taksa, mutta rahat siis menivät yksityisen tahon sijaan tullille. Tulli oli lähettänyt etukäteen tiedon maksettavasta summasta, jonka lähettäjä sitten kuittasi tulli-postiosoituksella.

Yllä: Tulli-postiosoitus Närpiöstä (Närpes) 26.11.1930 Turun tullikamarille, jonne saapunut 28.11.1930. Osoituksen, eli määrätyn tullin määrä 13,25mk, jonka mukaan taksa 15.1.1926 – 30.11.1931 (- 100mk) 1,50mk. Käytetty 1½mk violettia leijonamerkkiä.

Yllä olevassa kohteessa on ”kuponki” tallessa, josta käy ilmi, että kyseinen postite, josta tullimaksu on maksettu on saapunut Helsingborgista, Ruotsista. Tulli-postiosoituksia tulee vastaan aika-ajoin, ne eivät kuitenkaan ole yleisiä. Hintapolitiikka tulli-postiosoitusten suhteen on vaihtelevaa, huutokaupoissa lähtöhinnat ovat 5-10 euron luokkaa, mutta joskus näitä tulee vastaan ”laatikoissa” hyvinkin edullisesti. Kyseessä on kuitenkin oikeastaan vain M30 postihistoriaa keräileviä kerääjiä kiinnostava kohde.