Forssan kerhon perinteistä kesätapahtumaan vietettiin 6.6. Tammelan Opiston saunalla Tammelan Pyhäjärven rannalla. Pientä sadetta oli ilmassa iltapäivällä, mutta sää kirkastui ja lämpeni siten, että kun oltiin ehditty käydä nauttimassa erinomaisesta saunasta ja Pyhäjärven kohtalaisen inhimillisen lämpöisestä vedestä, oli keli jo suorastaan kesäinen. Vesa Järvistö oli levittänyt myyntipöytänsä ulos ja lämpimässä illassa oli mukava katsella kohteita. Itse tilaisuuden ohjelma, esitelmä postihistoria-aiheesta, arpajaiset ja huutokauppa järjestettiin sisällä Opiston huvilassa. Paikalla oli arvioni mukaan nelisenkymmentä henkeä, joista suuri osa oli tullut Forssan kerhon ulkopuolelta. Helsingistä oli tällä kertaa tavallista vähemmän osallistujia, kaukaisimmat vieraat olivat tulleet paikalle Japanista ja Portugalista saakka.
Päivitys: Järjestäjiltä saadun tiedon mukaan kaikkiaan 64 henkeä oli paikalla! Järjestettyjen arpajaisten ensimmäisellä arvotulla arvalla sai sytyttää merkkirovion, johon oli tällä kertaa saatu yli sata tuhatta kierrosta poistettavaa väärennettyä tai muuten huonolaatuista merkkiä (tarkalleen sanottuna 103346kpl).
Sain ostettua muutamia kohteita, joista tässä esittelen kaksi: Ensimmäinen kohteista on kirjattu lentokirje Ranskaan vuodelta 1937 eli siinä vaiheessa, kun Suomesta lennettiin jo maakoneilla, joihin oli siirrytty joulukuussa 1936, kun kahteen Aeron postia kuljettavaan koneeseen oli lopullisesti ponttoonit vaihdettu renkaisiin. Kirje on lähetetty viipurista 4. helmikuuta 1937 (kello 17) ja se on lentänyt Helsingistä eteenpäin reitillä (Tallinna) – Helsinki – Turku – Tukholma siten, että kone oli perillä Tukholmassa kello 16.00 (KK 13/1937). Tukholmasta toimi yölentopostiyhteys keskiseen Eurooppaan siten, että kone lähti 19.40 reitillä Tukholma – Kööpenhamina – Hannover – Köln – Bryssel – Pariisi siten, että Pariisiin saavuttiin kello 05.00 aamulla. Pariisin tuloleima on lyöty 7.2. klo. 14.45 Le Bourgetin lentokentällä. Jossain on siis ”tuhrattu päivä”. Pariisista Toulouseen on päästy leimasta päätellen vielä samana päivänä. Kirjeen taksa on ns. helppo selvittää ja koostuu siis alle 20g kirjeen taksasta (3,50mk), kirjauksesta (2,50mk) ja 20g lentolisästä (2,00mk) ja on siis yhteensä 8,00mk. Kirjatut lentokirjeet ovat astetta parempia kuin lentokirjeet, mutta mistään ihmeestä ei tässä ole kysymys. Huutokaupassa tämän kohteen hinta oli kuusi euroa, mikä kuvastaa tämän hetken M30 kohteiden hintatasoa kohtalaisen hyvin.
Pariisin Le Bourgetin kenttä on kaupungin ensimmäinen lentokenttä, joka rakennettiin toisen maailmansodan aikana vuonna 1914 ranskalaiseksi sotilaskentäksi. Ensimmäinen postilento lensi kentältä 1918 elokuussa ja viralliset siviilikentän avajaiset vietettiin 1919. Vuonna 1921 lennettiin kuusi vuoroa päivässä Croydonin lentokentän (Lontoo) ja Le Bourgetin kentän välillä. Lentokenttä näki vuonna 1927, kun Charles Lindbergh laskeutui koneellansa ”Spirit of St. Louis” yli 33 tuntia kestäneen Atlantin ylittäneen yksinlentonsa jälkeen 21. Toukokuuta hurraavan parituhatpäisen ihmisjoukon edessä. Kentän rakennukset siis juontuvat 1920-luvulta ja tältä osin kyseessä on yksi harvoista vanhoista lentokentistä, jotka ovat yhä käytössä alkuperäisen kaltaisessa muodossaan. Tänään Le Bourgetin kenttä on yksityislentokoneiden kenttänä Pariisissa. Kentän yhteydessä toimii ilmailu- ja avaruusmuseo.
Toinen kohde löytyi euron laatikosta eikä siihenkään varsinaisesti liity mitään sen ihmeellisempää. Kyseessä on ”tavallinen” lentona kulkenut kirje Ruotsiin Helsingistä 3.9.1940 eli välirauhan ajalta. Lähettämisen päivänä kaikki oli kuitenkin enemmän tai vähemmän talvisodan jälkeistä keskisen Euroopan tilanteen seuraamista. Kirje on tarkastettu Helsingin sotasensuurissa ja siitä merkkinä tarkastusleima #50. Kirje on kulkenut linjalla 1631 Helsinki – Turku – Tukholma. Tämä on siis hyvin tavallinen lähetys ilman mitään sen suurempaa, mutta maailmansodan aikainen lentolähetys kuitenkin. Taksa Ruotsiin oli Pohjoismaisen sopimuksen mukainen, kirjeelle 2:75mk ja lentolisä 1mk, eli yhteensä 3:75mk. Joskus tulee osteltua lähetyksiä, joita ei oikeastaan ”tarvitse mihinkään” – sellaista se keräileminen on! Näiden lisäksi poimin muutaman muunkin kohteen euron laatikosta ja huutelin huutokaupasta muutaman kohteen kotona tutkittavaksi.
Lueskelin uusimmasta SP-Lehdestä Ari Muhosen kirjoitusta koskien erikoistaksoja Viroon, Latviaan ja Unkariin – myös Saksan sopimusta tekstissä käydään läpi. Ari kirjoittaa, että tuntee vain kolme lähetystä Unkarin erikoistaksa-ajalta ennen 1.4.1943 – en ollut ajatellut tätä asiaa aiemmin näin. Aina tulee uusia ajatuksia, kun lukee! Kirjattuja kirjeitä Ari kertoo tuntevansa Saksaan erikoistaksalla vain neljä – tämä on hieman epäselvästi ilmaistu, sillä kyse lienee kirjeistä, jotka ovat ”vain” kirjattuja, eli sellaisia joissa kirjaus on ainoa lisämaksu – esimerkiksi lento-kirjattu ei sovi tähän luokkaan, sama koskee havaintoa viidestä pikakirjeestä Saksaan kahdenvälisellä taksalla. Viroon kulkeneita kohteita 16.6. jälkeen Ari pitää vaikeina ja on tässä täysin oikeassa, kohteita varmasti on, mutta ei niitä puissa kasva! Kirjeitä tunnetaan jonkin verran, mutta postikortit ovat vaikeampia – Ari kertoo tuntevansa kaksi yksittäispostitetta 1,75mk taksalla. Tähän sopivat 1,75mk keltainen ja 1,75/1,25mk päällepainamamerkki, sekin keltainen. Muistan nähneeni näitä ainakin Hannu Kaupin kokoelmassa ja eräässä toisessa M30 kokoelmassa yksittäispostitteina. Totean savolais-karjalaisittain oman kehun haistessa, että ”suattaapi olla”, että joku kappale näiden lisäksi jossakin kansiossakin ”olla möllöttää”…
Nämä ”tunnettujen lukumäärä”-asiat ovat aika kimurantteja, koska aina voidaan ajatella, että ”kuka mitäkin tuntee”. Ari on kuitenkin tehnyt pitkään ja metodologisesti työtä kartoittaakseen erilaisten lähetysten esiintyvyyttä, mikä on hieno juttu. Kukaan ei kuitenkaan koskaan ole nähnyt kaikkea. Varmasti tälläkin hetkellä jossakin on joku, joka naureskelee näille pohdinnoille ja ihailee omia kohteitaan, jotka kumoavat tässäkin esitetyt ”lukumäärät” kertaheitolla. Mikäli lukijoilla on tähän SP-lehden artikkeliin liittyviä havaintoja ja kohteita, niin ilostuttakaa Aria lähettämällä hänelle kuva kohteestanne, samalla täydentyvät tiedot arkistoon ja tieto paranee, se on kaikkien etu!
Nyt täytyy lähteä ulkotiloihin, lämpötila on nimittäin plussan puolella!
Toteamus: Hetkellisessä mielenhäiriössä olin kirjoittanut, että Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan päivän Ruotsiin lähetetyn kuoren lähettämisen jälkeen. Kirjoitin roskaa – hyökäys tapahtui 9.4.1940 ei 4.9.1940… näin sitä vaan aivot toimivat väärin.
