Puolitettujen merkkien käyttö Suomessa ei ole ollut kovinkaan yleistä, eri käyttöjä kuitenkin tunnetaan useita. Osa puolitettujen merkkien käytöistä on filatelistien keksimää humpuukia ja jokunen tarpeen sanelema ”oikea käyttö”.  Malli 1930 käyttöajalta puolitettujen merkkien käyttöjä tiedän ilmenneen ainakin kolmessa eri yhteydessä.

Lauri Peltonen käytti talvisodan jälkeen v. 1940 maaliskuussa, juuri ennen Hangon alueen luovutusta Neuvostoliitolle, puolituksia postituksiinsa sillä verukkeella, että Hangon postista olivat merkit loppuneet. Ilmeisesti oli saattanut käydä niin, että Peltonen itse osti merkit tarkoituksella loppuun. Peltosen puolitteet sisältävät itse näkemäni mukaan ainakin vuoden 1938 posti 350v. – sarjan merkkejä ja M30 4mk postitalomerkkejä. Peltonen leimasi vielä puolitekuoret itse tekemällään leimalla ”Sista posten från Hangö” eli ”Viimeinen postitus Hangosta” viitaten alueen luovuttamiseen Neuvostoliitolle. Näitä kohteita kiertää jonkin verran ja hinnat ovat pyörineet kympin ja kahden välillä. Osa puolitteista on aidosti kulkeneita osa mahdollisesti vain Hangossa leimattuja. Kyseessä kuitenkin on siis ollut filatelististinen tarkoitushakuinen toiminta, mutta puolite mikä puolite.

”Peltosen puolite” M30 4mk postitalo merkillä, Hangosta 20.3.1940 Ruotsiin Tukholmaan. Kirjeen (<20g) taksa Pohjoismaihin (1.11.1936-15.6.1940) 2,00mk.

Toinen tapaus, josta tiedän kuitenkin huomattavan vähän, on kuulemma ollut sotaharjoitusten yhteydessä Niinisalossa?, jossa olisi postitettu puolitetuilla M30 merkeillä merkkien loppumisen takia. Milloin tämä ajallisesti tarkalleen ottaen tapahtui on minulle myöskin epäselvää. Asiasta en siis paljoakaan tiedä, enkä ole kyseisenlaisia postitteitta koskaan itse nähnyt. Sikäli kuin mikäli joskus viisastun, lisään asiasta informaatiota.

Lisäys 6-7.12.2013: Kauppi* kertoo kirjassaan Niinisalon ylimääräisistä kertausharjoituksista syksyllä 1939, että siellä loppuivat 2mk (kirjetaksan) merkit ja sotilasvirkailija Rafael Svinhufvudin käskystä puolitettiin 4mk postitalo merkkejä, joita käytettiin postituksessa. Kaupin kirjassa sivulla 251 on kuva Niinisalossa 16.10.1939 leimatusta puolitetust 4mk postitalomerkistä. Kauppi arvelee Lauri Peltosen saaneen ajatuksen omiin, yllä jo keskusteltuihin, puolitteisiinsa nimenomaan tästä Niinisalon tapauksesta. Samat tiedot löytyvät myös käsikirjasta*, jossa vielä lisäksi kerrotaan, että varmuudella tiedetään Niinisalosta lähetetyn 17.10.1939 päivätty kirje Kankaanpäähän, joka on kulkenut asianmukaisesti. Mainitaan lisäksi, että tiedetään ”muutamia” kirjeitä näin lähetetyn ja toimitetun.

Lisäys 11.4.2014: Abophilin numerossa 4/2014 JP kertoo Niinisalon 4mk postitalo puolitteesta kokonaisen kulkeneen kuoren kuvan kera.

Kolmas tapaus on ns. Södra Vallgrundin puolite, joka ainakin asiasta korviini kuuluneen grillitiedon mukaan syntyi, koska Södra Vallgrundissa (Mustasaaren kuntaan kuuluvassa Raippaluodon saaressa sijaitseva n. 350 asukkaan kylässä, lähellä Vaasaa) loppuivat 5mk postimerkit jouluna 1948 ja siksi puolitettiin 10mk:n merkkejä, jotta painotuotteen taksaisia (painotuotteen <50g taksa 12.1948 – 30.6.1950 oli 5,00mk) joulukortteja voitiin lähettää. Itse olen nähnyt kaksi tällaista kohdetta, joissa kummassakin puolitettuna on 10mk violetti leijonamerkki.

  Yllä: Södra Vallgrundin puolite, puolitettu M30 10mk violetti, lähetetty Södra Vallgrundista 23.12.1948, Björkö:n. Painotuotteen (<50g) taksa 12.1948 – 30.6.1950, 5,00mk.

Toinen grillitieto arvelee, että postitteita tunnettaisiin itse asiassa ylipäätäänsäkin vain nämä kaksi – mitään varmaa lukumäärää ei kuitenkaan tiedetä ja kohteita voi olla enemmänkin. Kaksi näkemääni korttia on kirjoitettu eri kynällä, eri käsialoilla ja ne on allekirjoitettu eri allekirjoituksin, ne on myös lähetetty eri osoitteisiin, kumpikin vastaanottaja kuitenkin Björkössä. Kumpikin näkemistäni korteista on leimattu Södra Vallgrundissa 23.12.1948. Se, että mitä yllämainittu mahdollisesti merkitsee kohteiden ”filateelisuuden” kannalta, voi jokainen itse arvioida. Toinen näistä kohteista oli viimeksi myytävänä Hellmanin syyshuutokaupassa 2013 ja jäi myymättä; syynä myymättömyyteen lienee ollut mielestäni voimakkaasti ylimitoitettu 500€ lähtöhinta.

Jos tehdään vähän ”salapoliisityötä” ja vertaillaan kahta näkemääni Södra Vallgrundin puolitettua lähetystä, otetaan niillä olevat 10mk violetit merkit ”irti kortilta” ja laitetaan ne vierekkäin voidaan selvittää, että onko kyseessä saman merkin kaksi puolikasta.

Yllä: Kahdesta Södra Vallgrundin puolitetulla merkillä lähetetystä postikortista ”otetut” merkit laitettuna vierekkäin.

Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, niin voi huomata seuraavaa: 10mk arvomerkinnän kohdalla on selkeä vako, ikään kuin toinen puolisko olisi leikattu yhdellä ”vedolla” ja toinen kahdella, tai ainakin eri kulmassa ja sitten vinosti kaartuen. Tämä viittaisi siihen, että merkkejä olisi puolitettu enemmän kuin yksi, sillä jos vain yksi merkki olisi puolitettu, niin kahden tunnetun postitetun puolitteen pitäisi silloin sopia yhteen ilman ”koloa”. Onkin siis todennäköistä, että puolitteita on ainakin joskus ollut enemmän kuin kaksi. Missä ne nyt ovat ja ovatko missään, se on tietysti aivan toinen asia.

Lisäys 25.5.2014: Olin tässä juuri erään huutokaupan näytössä ja vieressäni istunut keräilijäkolleega kertoi, että hänellä on leimakokoelmassaan kohde, jossa on Södra Vallgrundissa leimattu vuonna 1940 jouluna puolitettu 1mk oranssi M30 leijonamerkki. Tuolloin oli painotuotteen taksa 50 penniä ja puolittamalla 1mk merkin on ilmeisesti ajateltu saatavan kasaan tämä taksa. Kolleega kertoi, että kortti oli ”erään rouvan toiselle rouvalle lähettämä, siinä lähialueella”, mikä tarkoittaa suomennettuna, että kyseessä on ollut tarvekäyttö, eikä ilmeisesti millään muotoa filatelistin tekemä kommervenkki. Tämä on merkityksellinen huomio tämän Södra Vallgrund asian kannalta, sillä se kertoo siitä, että jo paljon ennen yllä kuvattuja 1948 tapauksia on vastaavaa Södra Vallgrundissa tehty – ilmeisesti siellä on ollut sama postinhoitaja? Tämä ”löydös” mielestäni lisää sen käsityksen uskottavuutta, että painotuotteen taksalle ja joulukortille käyvät merkit ovat tosiaan loppuneet ja tästä syystä olisi näitä puolitteita tehty.

Lisäys 17.6.2014: Keskustelin tästä Södra Vallgrundin puolitteesta erään M30 keräilijäkolleegan kanssa ja hän kertoi, että on esitetty epäilyjä siitä, että kyseessä olisi filatelistien ”harrastustoiminta”; toki tästä ei ole suuntaan tai toiseen todisteita. Mielessä on kuitenkin pidettävä, että Posti on aina kieltänyt puolitteiden tekemisen ja käytön.

 

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

*Suomen Postimerkkien Käsikirja, Osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969