Lunastukset ovat malli 1930 lähetyksillä usein tavattava postin ottama lisämaksu, ne ovat yleisyytensä ja kotimaan lähetyksen lunastustaksan samana koko M30 käypäisyysaikana pysymisen takia usein vähätelty ja aliarvostettu lisämaksu. Lunastukset ovat kuitenkin mielenkiintoinen postihistoriallinen kohdeluokka, joista varmasti voi saada kasaan hyvänkin kokoelman.

Yllä: Högforsista 6.7.1932 Alastaroon lähetetty postikortti. Maksettu ensin 1mk oranssilla merkillä, jonka käypäisyys loppui 31.12.1930 ja tämän vuoksi laitettu ”T” lunastusleimaus. Alastarolla tulkittu siten, että postikortin voimassa olevasta (1.12.1931 – 15.6.1940 postikortti 1,25mk) taksasta puuttuu 25 penniä ja tämä toimii kaksinkertaisen lunastusmaksun perustana; eli lunastuksena mitätöity yhteensä 50p edestä M30 merkkejä – tässä tapauksessa 2kpl 25p ruskeaa merkkiä. Oikein olisi ollut, että lunastusmaksuna olisi vaadittu kaksinkertaisena koko postikortin taksa. Alastaron postissa tehty virhe lunastajan hyväksi. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Lunastus ”sekapostite”: Paikalliskirje 33.2.1938 Helsingissä.  Pyritty lähettämään 6kpl M17 30p, eli 1,80mk vihreällä merkillä paikalliskirje (paikalliskirjeen (-20g) taksa 1.12.1931-15.6.1940 oli 1,50mk). M17 käyttöaika päättyi 31.12.1930, eli jo yli 7 vuotta aikaisemmin. Tämän johdosta mennyt lunastukseen ja leimattu ”T” ja laitettu lunastuslipuke 3mk. Lunastuksen määrä oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun osalta (15.1.1926 alkaen koko M30 käyttöajan) eli tässä tapauksessa 2x 1,50mk = 3mk). Lunastus on suoritettu 3kpl 1mk oranssilla merkillä, jotka on mustemitätöity. Kohde on jo aiemmin ollut esillä M17 sekapostitteita käsittelevässä artikkelissa.

Lunastuksia voidaan ajatella olevan erilaisia, ainakin kotimaisilla lähetyksillä ja ulkomailta tulleilla lähetyksillä. Lunastuksen taksa siis kotimaisilla lähetyksillä säilyi samana koko M30 käyttöajan ja oli kaksinkertainen puuttuvan postimaksun määrään nähden. Ulkomailta tulleilla lähetyksillä lunastukselle oli omat minimitaksansa, eli lunastusmaksu oli puuttuvan postimaksun määrästä riippumatta vähintään säädetyn taksan mukainen.

Yllä: Tyypillinen lunastus johtuen siitä, lähettäjä on ajatellut lähettävänsä painotuotteen, mutta postin mielestä kyseessä on ollut kirje. Wesannolta 27.4.1932 lähetetty kirjeeksi tuomittu painotuote; kirjeen (<20g) taksa oli (1.12.1931 – 15.6.1940) 2,00mk ja painotuotteen lähettämisen aikaan 0,50mk. Eroa näillä siis 1,50mk joka kaksinkertaisena on aiheuttanut 3,00mk:n lunastuksen.

Lisäksi samalla tavoin kuin muutenkin M30 postihistoriallisessa kokoelmassa, myös lunastuksissa tulisi olla sekapostitteita aiemman ja seuraavan käyttösarjan merkkien kanssa, sekä ehkäpä eri syistä tehtyjä lunastuksia – osittaisia ja kokonaisia. Myöskin erilaiset lunastus leimaukset ja lipukkeet luovat väriä aiheen esittelylle.

Yllä: Täysin ilman postimaksua lähetetty kirje Helsingistä 18.10.1931 Turkuun, Lunastus kaksinkertainen voimassa oleva kirjetaksa, eli 3,00mk. Kirjeen (<20g) taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) oli 1,50mk. Lunastukseen käytetty 3kpl 1mk oranssia leijonamerkkiä, jotka on mustemitätöity.

 Yhä lisäksi on huomattava, että lunastettuja lähetyksiä on eri laatuisia; tarkoitan tällä sitä, että joskus lunastuksen maksamisessa käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, yleensä kuitenkin vain kynällä mitätöiden. Postileimalla mitätöityjä kohteita on pidettävä parempina, koska tällöin ”vaara” siitä, että lunastus on väärennös on huomattavasti pienempi.

Yllä: Lunastuksen syynä vailinainen taksa painon vuoksi. Helsingistä 10.2.1938 lähetetty toisen painoluokan (21-125g) kirje, jonka maksuksi on laitettu 3mk edestä merkkejä. Oikea taksa oli kuitenkin (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk. Näin kirjeelle on määrätty 2,00mk lunastus, eli puuttuva taksa kaksinkertaisena.

Yllä: Toinen ensimmäisen painoluokan kirjeenä lähetetty, painoltaan toisen painoluokan painoinen kirje. Lähetetty Lapualta 13.9.1940 Helsinkiin, (16.6.1940 – 31.3.1942) ensimmäisen painoluokan (<20g) kirjeen taksa oli 2,75mk ja toisen 4,75mk – lunastuksena otettu 2x näiden erotus 2,00mk eli yhteensä 4,00mk. Kohde on ”parempi” kuin ylempänä oleva, sillä lunastusmaksun maksamiseen käytetyt merkit on mitätöity postileimalla, Helsinki 21.9.1940.

Sen lisäksi, että M30 lunastuskokoelma voi sisältää M30 merkkien käyttöä lunastusmaksun maksamiseen Suomessa voidaan ajatella, että M30 merkeillä Suomesta ulkomaille ja siellä lunastettuja lähetyksiä voitaisiin sisällyttää lunastuskokoelmaan.

Yllä: Postikortti on lähetetty oikealla taksalla, mutta posti on tulkinnut sen kirjeeksi, sillä kortin osoite-alueelle on kirjoitettu. Kangasala, leiman päiväys epäselvä. Kirjeen ja kortin taksan ero ollut 0,75mk, joka määrätty lunastuksessa kaksinkertaisena, eli 1,50mk.

Yllä: Toki myös muita lähetyksiä, kuin kirjeitä ja kortteja jouduttiin joskus lunastamaan. Oheisessa postiennakkona lähetetty paketti on jouduttu lunastamaan takaisin, kun vastaanottaja ei sitä syystä tai toisesta ole lunastanut. Lähetetty Salosta 8.1.1931 Tornioon. Taksa: Ensimmäisen painoluokan ( -1kg) paketti (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk, postiennakko 80mk (1. maksuluokka, <100mk ; 15.1.1926 – 30.4.1931) 1,50mk, yhteensä 6,50mk. Palautettu ja lunastus määrätty paketin taksan mukaan 5,00mk ja maksettu Salossa 2.2.1931. Lunastus on siis vaadittu paketin alkuperäiseltä lähettäjältä yksinkertaisen paketin taksan mukaan, johtuen palautuksesta – tämä oli postisäännön mukainen tapa toimia.

Yllä nähtävä tapaus on taksaluetteloissa esiintyvän tiedon: ”Lunastusmaksu on kaksinkertainen puuttuvaan postimaksuun verrattuna”  vastainen, tai ehkä paremminkin todiste siitä, että taksaluettelot eivät sittenkään ole aina kovin tarkkoja kulloinkin voimassa olleiden postisääntöjen tulkkeja. Lunastuksen hinta määräytyi postisäännön mukaan ja siihen liittyivät omat taksansa mm. lähetysten palautuksista.  Hyvä painaa siis kuitenkin mieleen, että tämäntyyppiset lähetykset kannattaa panna talteen eikä suoraltä kädeltä hylätä niitä esimerkiksi väärätaksaisina lunastuksina taksaluettelojen perusteella. Lisätietoja postiennakkolähetysten palauttamiseen liittyvistä taksoista postiennakko-osoitusta käsittelevästä postauksesta.

Yllä: Helsinkiin palautettu postiennakkolähetys, jonka palauttaminen on aiheuttanut lunastuksen. Lunastukseksi on määrätty 75mk ja se on maksettu postiennakko-osoitekortin takapuolelle M30 merkein 22.10.1962 Helsinki saap. re. 3*7mk punainen ja 6*9mk oranssi, yhteensä 75mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.8.1958 – 31.12.1962 75,00mk – postisäännön mukainen lunastusmaksu.

Lunastukset olivat yksi tapa käyttää postitoimistoissa loppuun M30 merkkimallia vuoden 1962 lopulla (tästä enemmän mallin loppuunkäyttöä käsittelevässä postauksessa).

Yllä: Jamalista 10.5.1955 Helsinkiin painotuotteena M54 10mk merkillä lähetetty surukirje, jonka posti on tulkinnut 1. luokan kirjeeksi ja siitä määrännyt 30mk:n lunastusmaksun. Lunastusmaksu on suoritettu M30 30mk linja-auto merkillä.

Yllä: Vailla postimaksua Tampereelta 17.12.1956 Helsinkiin lähetetty kirje, jolle on määrätty kaksinkertainen kirjeen postimaksu 60,00mk. Lunastuksen maksamiseen on käytetty Helsingissä 19.12.1956 ”saman leiman alla” M30 Tampere merkkiä ja M54 10mk merkkiä. Mielenkiintoinen sekapostite.

Yllä: 12.12.1969 Helsingissä lähetetty paikallinen kirje (ei paikalliskirje, koska paikalliskirje loppui lähetyslajina 1.7.1963), joka on joutunut lunastukseen M30 käyttöajan päättymisen takia. Yritetty maksaa postimaksu kahdella M54 10mk vihreällä ja M30 2,5mk vihreällä. M54 merkit ovat olleen käypäisiä, joten lunastusta on tullut 2* puuttuvan postimaksun verran, eli 0,40mk. Kirjeen taksa oli 1.1.1967 – 31.12.1969 0,40mk. Kuoren takana 0,40mk:n ”kouluhallitus” juhlamerkki lunastusmaksuna; merkki on lunastettu Helsinki Poste Restante toimistossa. Huomioitavaa on, että takapuolelle lunastukseen käytetty merkki on risa, eli siitä on kulma pois. Tämä oli tapa, jolla postitoimistossa saatiin käytettyä kaikki merkit, nekin joita ei yleisölle voinut myydä. Juuri tästä syystä ovat postitoimiston lunastuksilla olevat merkit risoja. (Lisätty 19.1.2014)

Suomesta ulkomaille lähetetyt lähetykset ovat oma lunastuskohteiden ryhmä, lunastettaviin kohteisiin laitettiin Suomessa ”T” leimaus, jotta kohdemaassa osattiin havaita nämä lähetykset ja pyytää vastaanottajalta lunastusmaksu. Parhaita nämä ovat, mikäli niihin on lisätty ulkomaillakin leimoja ja / tai kun lähetyksillä on mitätöityjä merkkejä.

Yllä: Makslahti Asemalta 8.5.1933 Slumburgiin Saksaan lähetetty kirje, jolla 2mk violetti merkki. Taksa on lähetyksen aikana ollut 2½mk (kirje ulkomaille (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk) ja posti onkin lyönyt kirjeelle ”T” leiman. Kaikesta huolimatta kirje on kulkenut lentopostissa Saksaan, vaikka lentolisää ei ole maksettu (tämä oli käytäntö, jos lentopostiin mahtui mukaan). Tästä todisteena saksalainen ”Mit Luftpost Befördert” leimaus Berliinissä lentopostitoimistossa. Saksassa myöskin löyty ”Nachgebuehr”-leimaus osoittamaan lunastusta ja kirjoitettu kosmos-kynällä 10 (pfennigiä) lunastuksen määräksi. (Lisätty 15.1.2014)

Yllä: Oulusta 27.10.1954 Saksaan, Berliiniin lähetetty lentokirje. Suomessa jo todettu vajaataksaiseksi ja ”T” leima lisätty. Saksassa merkitty lunastuksen olevan 08, eli 8 pfennigiä. Lisäksi lyöty himmeä leima, jossa taitaa lukea ”Durch Ablösung” lunastuksen kautta.

Yllä: Helsingistä 23.4.1935 Yhdysvaltoihin, Washington D.C.:n lähetetty kirje, joka on 50p alitaksainen. Leimaus on hienosti kuitenkin osunut keskelle 2mk violettia merkkiä. ”T” leimattu Suomessa ja New Yorkissa leimattu ”Due 2 cents” eli 2 centiä lunastusmaksu.

Yllä: Kirjattu kolmannen painoluokan kirje 11.2.1932 Helsingistä Kansas Cityyn, Missouriin, USA:n. M30 5mk Olavinlinna ja 3 mk tummanoliivi, yhteensä 8mk. Tullin avaama Kansas Cityssä USA:ssa, määrätty 10 centin tullausmaksu – lyöty ”Collect 10c postage due for customs service” – lunastettava 10c tullauksen suorittamisesta. Kuorelle mitätöity 10c USA:n lunastusmerkki (Scott # J84). Pintapostissa kulkenut New Yorkin kautta. Taksa: Kirje (41-60g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.6.1936 5,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.12.1942 2,50mk, yhteensä 8,00mk. (Lisätty 24.5.2014)

[Kommentti: Aivan tarkkaan ottaen kyseessä ei ole lunastus, vaan tullausmaksu ”toiseen suuntaan” – maksu on kuitenkin lunastettu, joten on tämä sittenkin myös lunastus – tässäkin nähdään, että postihistoria ei ole yksiselitteistä, eikä ainakaan kohteiden sijoittaminen kokoelmassa ”johonkin” kohtaan ole helppoa, kohteissa on yleensä useita eri tekijöitä, joiden mukaan ne voitaisiin sijoittaa moneenkin paikkaan – hyvin kasatussa kokoelmassa ovat kohteet löytäneet hyvin paikkansa]

Yllä: Helsingistä 31.8.1953 Ranskaan Brachy:n Ranskaan lähetetty lentokirje, jonka paino on ollut ilmeisesti yli 20g ja sitä kautta 40mk merkki ei ole kattanut toisen painoluokan ulkomaan kirjeen ja lentolisän maksua. Lunastus Ranskassa 27 frangia, jonka suorittamiseksi mitätöity lunastusmerkkejä (timbre taxe). (Lisätty 17.1.2014)

Lunastukset ulkomailta Suomeen tulleilla lähetyksillä ovat oma lukunsa, kohteitahan on voinut periaatteessa tulla mistä tahansa maasta. Lisäksi ulkomailta tulleilla lähetyksillä oli käytössä lunastuksessa minimitaksa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk.

Yllä: Ranskasta Pariisista 1935 Helsinkiin lähetetty lentokirje, lunastus 3mk. Lunastusta osoittava leimaus on tehty Ranskassa kolmion muotoisella leimalla.

Yllä: Tukholmasta 2.5.1936 paikalliskirjeenä alun perin lähetetty kirje, joka on edelleen lähetetty Suomeen hotelli Hamburger Börsiin Turkuun. Saapunut perille postitoimistoon Tukholmassa 3.5. Eteenpäin laitettu ilmeisesti 5.6. (junaleima?) ja saapunut Turkuun lentoteitse 7.5.1936 (Turku Avion). Lunastus ollut 50p.  Yllä: Englannista Lontoosta 25.10.1937 lähetetty kirje Helsinkiin. Lunastus 2,80mk joma maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä.

Yllä: Englannista Lontoosta 24.9.1953 paikallisesti lähetetty, ja Helsinkiin edelleen lähetetty kirje, johon on lisätty 11,00mk:n lunastusmaksu, ulkomaankirjeen maksun puuttuessa.

Yllä: Modburystä (Adelaiden läheltä) 5.12.1952 Etelä-Australiasta Helsinkiin lähetetty lentokirje, johon jo Australiassa lyöty T 42 cts leimaus. Saapunut Helsinkiin 13.12.1952. Tämän on Helsingissä laskettu tarkoittavan 31mk:aa; näin ainakin lukee lunastuslipukkeella. Jostain syystä kirjeelle mitätöity16.12.1952 53mk edestä M30 merkkejä. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Napolista 16.4.1935 Helsinkiin lähetetty postikortti, joka on kulkenut alitaksaisena ja Helsingissä lisätty lunastuslipuke 60p ja lunastus maksettu mitätöimällä M30 50p vihreä ja 10p harmaa merkki kortille. Italialaiset merkit ovat 30 centesimin kuningas Vittorio Emanuele III aiheisia ja kuuluvat vuosien 1929 – 42 käyttösarjaan. Sassonen luettelonumero on 249. (Lisätty 14.6.2014)