Blog — Sivu 22

Helmikuun 2016 huutokaupat ja muuta

29 helmikuun, 2016 By Mikael Collan

Helmikuun 2016 osalta huutokauppa on käynyt kiivaana systeemi.net:issä, eBayssa, ja Delcampessa sekä tietysti ”virallisemmissa” huutokaupoissa mm. Philabid alustan kautta järjestettävissä huutokaupoissa. Myös kiinnostavia M30 kohteita on ollut myynnissä. Olen ollut töiden takia kovin kiireinen, mutta olen pyrkinyt seuraamaan tapahtumia, jos kohta en aina aktiivisena osallistujana, niin ainakin myötäelänyt muutamissa huutokaupoissa. Olen tähän poiminut joitakin myytyjä kohteita ja ruodin niitä hieman. Tällä kertaa etenemisjärjestys on epäjärjestelmällisen epäjärjestelmällinen.

Sinetti postin 119. huutokauppa päättyi helmikuussa, en ehtinyt katsoa sen kohteita kovinkaan tarkasti – mutta mitään sen kummempaa M30 tavaraa myynnissä ei tällä kertaa ollut, tavanomaisia loistoleimaisia ja aika tavallisia lähetyksiä. Huomasin yhden Eestiin menneen postikortin 1,25mk taksalla – Eestin kanssahan oli voimassa postisopimus, jonka takia kirjeiden ja postikorttien taksat Eestiin olivat samat kuin Pohjoismaihin. Eestin erikoistaksaiset eivät ole mitenkään erikoisen vaikeita, mutta lisäpalveluilla varustettuina (kirjaus, lento, pika jne.) ne ovat hyviä.

Kouvolan kerhon huutokaupassa oli jonkin verran M30 kohteita myytävänä, ei mielestäni mitään erikoista, vaan ehkäpä vähän yleisempää tavaraa. Myytävänä oli paljon loistoleimaisia M30 leijonamerkkejä ja ilahduttavaa kyllä suurin osa näistä oli ihan ”oikeita” loistoja. Hinnat nousivat joissakin tapauksissa limiteistä kohtalaisen paljonkin ylemmäksi; loistoleimatuilla näyttää olevan markkinat. Leijonamerkkipuolella 20p vihreän loiston joku osti 16½ eurolla, 1,20mk punaisen hintaan 22€ ja suttuisen 1,25/50p keltaisen II ladelman lähesloisto meni kaupaksi 55 eurolla. Lisäksi leijonista 5mk lila loisto keräsi 15,40€ ja 16mk postiauto loistona jopa 41,50€. Muuten loistoleimatut myytiin lähempänä limittiään, tyypillisesti alle kympillä – arviolta noin 70% M30 kohteista meni kaupaksi. Minua henkilökohtaisesti eniten loistoleimaisista kiinnosti 2/1,5mk punainen päällepainamamerkki, joka oli suojareijitetty N (Notraco) ja loistoleimattu. Tämän lähtöhinta oli 5€ ja myyntihinta 5,50€. Meni ns. parempiin suihin, sillä en pystynyt huutokaupan lopukahinoissa olemaan mukana ”valvomassa etujani”. Postilähetyksiäkin oli myynnissä, mutta näiden osalta ei ole oikeastaan mitään muuta mainittavaa kuin, että ”aika hiljaista oli”.

Kouvola-40_31904106

Yllä: 2/1½mk punainen N (Notraco) suojareijityksellä oleva merkki loistoleimattuna. (kuvan laitoin tähän lupaa vielä saamatta)

Yksi ”kovimmista” ja ainakin kallein helmikuun aikana tietääkseni kauppansa tehnyt M30 kohde oli saksalaisen Gärtnerin huutokaupassa myyty hieno Suomesta 1941 huhtikuussa Englantiin lähetetty lentokuori.Kuorella oli mitätöity 4kpl 3½mk sinisiä M30 leijonia, yksi 1mk oranssi ja yksi 50p vihreä leijona, eli yhteensä 15,50mk postimaksu. Kuori oli lähetetty Turusta 21.4.1941, kulkenut Tukholman kautta 22.4.1941, josta Moskovan kautta Bagdadiin. Irakissa kuori on leimattu 11.5.1941. Kuori oli sensuroitu kotimaassa, jonka merkkinä on sekä sensuuriliuska, että leimaukset. Sensuuri oli ilmeisesti kuoren avannut myös Irakissa (pyöreä sininen sensuurileima) ja sen ja lisäksi se oli sensuroitu Englannissa (Sensuuri # 1477).

Muistetaan, että Saksalaiset eivät antaneet Englantiin menevälle postille kauttakulkua sotatilan takia ja postin oli kuljettava Moskovan kautta. Tämä kyseinen lentokuorikin on kulkenut Moskovan kautta, josta se on kulkenut Bagdadiin. Bagdadin kautta (joka tuolloin kuului Brittiläiseen ja siis liittoutuneiden vaikutuspiiriin) liikennöivät Imperial Airways ja BOAC (British Overseas Airways Corporation), jotka kuljettivat myös postia. Lisäksi alueella liikennöi ilmeisesti yhä myös KLM, vaikka Hollannin emämaa oli jo tuolloin Saksan vaikutuspiirissä. Bagdadista Englantiin voitiin liikennöidä käytännössä kahta kautta, joko ”maailman ympäri” tai Afrikan kautta – posti kuljetettiin yleensä lyhintä reittiä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa Afrikan kautta. BOAC liikennöi Bagdadista Englantiin reitillä, joka käsitti useita pysähdyksiä ja joka suuntautui Kairosta Etelään Khartumiin (Sudan) jatkuakseen Pohjois-Afrikan Eteläpuolitse Länteen ja kaartaakseen takaisin Pohjoiseen vasta Afrikan Länsirannikolla, josta lennot kulkivat Bathurstista (Gambia, nyk. Banjul) Lissbonin kautta Englantiin. Reitillä liikennöitiin lentoveneillä ja tavallisilla ”maakoneilla”.

Yllä: Bagdadista Englantiin Pohjois-Afrikan Eteläpuolitse kulkenut lentoreitti 1941

Kyseessä on erittäin harvinainen postin kulkureitti vuonna 1941 ja koska lento on maksettu koko matkalle, mikä on erittäin harvinaista, on kyseessä huomattaavan ”hyvä” lentopostikohde. Hintakaan ei ollut halpa, sillä kohteesta maksettiin yli 600 euroa, ja hinta kaikkinensa postit ja muut mukaanlukien huitelee 800 euron yläpuolella.

Yllä: eBayssa myyty Unkariin v. 1943 kulkenut lentokirje. Äänekoskelta 24.5.1943 Kadarkutiin Unkariin, sensuroitu. M30 5mk Olavinlinna, 2mk keltainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 7,50mk. Taksa: Suomen ja Unkarin postisopimuksen mukainen (-20g) kirjetaksa (1.12.1942- 4.9.1944) 3,50mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 20 grammalta) Eurooppaan (1.10.1942 – syksy 1944) 4,00mk, yhteensä 7,50mk.

eBayssa myytiin Unkariin vuonna 1943 lentopostissa kulkenut kirje Unkarin erikoistaksalla. Kirjeen hinta nousi aina yli 120 euron, joten myyjä oli varmasti tyytyväinen. Suomen ja Unkarin välillä oli ”Saksan ja Suomen sopimuksen tapaan” postisopimus, jonka mukaisesti kirjeiden ja postikorttien taksat olivat samat kuin kotimaassa. Lentolisää tämä sopimus ei kuitenkaan koskenut, vaan lentolisä kirjeelle ja postikortille oli kansainvälisen Eurooppalaisen postiliikenteen lentolisä 4mk. Unkariin sota-aikana ja tämän sopimuksen aikana kulkenut oikeataksainen posti on kohtalaisen harvinaista.

Yllä: Slovakiaan mennyt lentokirje vuodelta 1942. Ruhalasta 12.7.1942 Bratislavaan Slovakiaan, M30 5mk Olavinlinna ja 50p vihreä leijona, yhteensä 5,50mk. Sensuroitu Suomessa ja Berliinissä. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa (1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk, lentolisä (per 20g) Eurooppaan (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Systeemissä myytiin Slovakiaan mennyt lentokirje vuodelta 1942 hintaan 11 euroa. Sinänsä kuoressa ei ole mitään ihmeellistä, koska kyseessä on normaalin Eurooppaan kulkeneen lentokuoren taksa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että 1942 posti kulki Keski-Euroopassa Suomesta vain Saksan liittolaismaihin ja muuallekin vain sodan ulkopuolelle jättäytyneihin maihin. Poikkeuksena tästä on Yhdysvallat, jonne posti Suomesta kulki vuonna 1942. Slovakia on kuitenkin kiinnostava ja vaikea kohdemaa, sillä tämä maa ”syntyi” vuonna 1939 Saksan miehittäessä Tsekkoslovakian ja käytännössä liittäessä Tsekin alueet itseensä (Protektorat Böhmen und Mähren) ja perustaessa Slovakian alueesta itselleen vasallivaltion. Slovakian itsenäisyys loppui sodan päättyessä ja se liitettiin takaisin Tsekkoslovakiaan, joka jäi kuten tunnettua on ”rautaesiripun” taakse. Slovakia liittyi Europan Posti ja Pikatiedotusliittoon huhtikuun alusta vuonna 1943, sopimus oli voimassa syksyyn 1944 asti, joten on olemassa myös Slovakian erikoistaksa, mutta sellaista en ole koskaan nähnyt. [Korjaus: Liittyminen tapahtui 1943 ei 1944 – tarkistin asian vielä kiertokirjeestä KK 87-88/1943; Mattilan taksaluettelossa on näiltä osin virhe].

Slovakiaan tällä taksalla voitiin lähettää kirjeitä aikaisintaan 13.3.1939, kun Slovakian valtio itsenäistyi ”virallisesti” – valtiota ei koskaan tunnustettu maailmanlaajuisesti ja mm. liitotutuneet pl. Neuvostoliitto eivät sen itsenäisyyttä tunnustaneet. Kansainvälinen kirjetaksa vaihtui 30.9.1942 ja näin ollen 3½mk taksa Slovakiaan oli voimassa korkeintaan n. kolme ja puoli vuotta.

M30 keräilijöitä kiinnostava kirja edesmenneen Juhani Kerppolan ”Suomen postitaksat 1930-1962 malli 1930-yleismerkein” postihistoriakokoelmasta julkaistiin Postihistoriallisen yhdistyksen toimesta. Ostin yhden tällaisen kirjan ja siinä on näytillä värikuvina Kerppolan LAPOEXissa 2015 kultamitalin voittanut kokoelma siinä muodossa, jossa se oli esillä Nordia 2014 näyttelyssä Oslossa, jossa se sai Suuren Vermeilin (86p), sekä kirjan lopussa myös Kerppolan virheellisyyksiä käsittelevä ”On se niin väärin” kokoelma. Kuten M30 asiaa seuraavat ovatkin jo varmasti arvanneet on tämän kokoelman kohteita ja ”On se niin väärin kokoelma” (kokonaisuudessaan) ollut myytävänä viimeaikoina. Olen pidättäytynyt kommentoimasta näiden kohteiden myyntiä niiltä osin kuin mitä kauppoja on tehty muuten kuin täysin anonyymisti. Voin kuitenkin todeta, että useita hienoja postihistoriallisia kohteita on myyty ja löytänyt uuden omistajan, olen nähnyt sekä mielestäni edullsesti myytyjä, että mielestäni hyvinkin kalliilla menneitä kohteita; näistä voidaan todeta vain, että ”markkinat ovat määrittäneet hinnat”.

M30 kokoelma-aiheita

26 tammikuun, 2016 By Mikael Collan

M30 postihistoria ja filatelia ovat kiinnostavia yleisestikin keräilykohteina, mutta näyttelykokoelman rakentamisessa yksi tärkeä tekijä on kokoelman keskipisteenä olevan ”punaisen langan” löytäminen eli ”kokoelman aihe”. Aihe voi tietysti olla ”M30 filatelia” tai ”M30 postihistoria” tai joku muu hyvin yleinen aihe, mutta tällöin astutaan maailmaan, jossa tavaraa on oltava paljon ja sen laadun on oltava kauttaaltaan hyvää, mielellään erinomaista. Yleisten aiheiden huippukokoelmilla voidaan lähteä tavoittelemaan filatelian tai postihistorian näyttelyluokkien kovempia mitaleita ja niiden kasaaminen on usein vuosia kestävä ja lompakkoa rankasti kurittava harjoitus. Tästä syystä aivan aiheellinen ja asiallinen kysymys onkin: ”Voinko tehdä fiksun näyttelykokoelman M30 merkkeihin liittyen, joka olisi hieman vähemmän raskaan prosessin takana?”. Vastaus on, että ”tottakai” ja tämän asian pohjalta olen lähtenyt tässä artikkelissa pohtimaan, että minkälaisia vaihtoehtoja esimerkiksi voisi olla asiallisen mutta fokusoidumman M30 pohjaisen filatelia tai postihistoriakokoelman rakentamiseksi. Eli kupletin juoni on, että pohdin joitakin kokoelma-aiheita, joissa on jokin voimakkaasti keräilyä tai siis esitettyä materiaalia rajoittava tekijä ja joka ”rajoituksen” tai fokuksen kautta mahdollistaa keskittymisen pienempään kokonaisuuteen – ei välttämättä kehysten laajudella mitattuna, mutta keräilyalueena. Esittelen näitä ajatuksia epäjärjestelmällisen järjestelmällisesti – ensin pohtien filateliakokoelmia ja sitten postihistoriakokoelmia.

Filateliakokoelma-aiheita:

M30 päällepainamamerkit – M30 päällepainamamerkkejä on kahdeksan erilaista, kaikki luonnollisesti leijonamerkkejä. Näihin liittyy kaikenlaista filateelista erikoisuutta, mm. päällepainamien siirtymiä ja hienoja yksittäispostitteita. On helppoa ajatella, että keskimäärin voidaan allokoida kaksi lehteä per merkki ja aloitussivu niin yhden kehyksen kokoelma on kasassa.
1930 ilmestyneet M30 merkit, eli ensimmäinen merkkien julkaisu; tästä saa todella mielenkiintoisen kokonaisuuden ja kohteita tulisi olla useilta vuosikymmeniltä – paperit ja liimat tulisi olla käytynä läpi.
Siirtymät M30 merkein; spesiaali kokoelma jossa tulisi olla kaikenlaista aika paljon – riittääkö materiaali yhteen kehykseen on hyvä kysymys, vai pitäisikö mukaan ottaa myös joku toinen ”pieni aihe” kuten esimerkiksi laskokset ja ehkäpä tarttumat.
M30 kuvamerkit erikoiskokoelma – kuvamerkkejä julkaistiin 15 kappaletta, joten yhden kehyksen kokoelmasta voi aloittaa. Tällöin jää puoli sivua merkkien esittelyyn yksi kullekin merkille ja yksi lähetys per merkki. On helppoa ajatella miten esimerkiksi eri paperit mukaan otettaessa kokoelma kasvaa helposti kahteen kehykseen.

Lähiaikoina M30 filatelisia kokoelmia on ollut näytillä luvattoman vähän, näistä paras lienee Hannu Kaupin kokoelma, jota voitaneen pitää merkkimallin referenssikokoelmana. Muita filateelisia M30 kohteita esitelleitä kokoelmia ovat lähiaikoina olleet mm. Jouko Kaartisen hammaste ja painantaerikoisuuksia esitellyt kokoelma. Tilaa näyttelyissä M30 kohteita esitteleville kokoelmille on!

Postihistoriakokoelma-aiheita:

Ensimmäisenä postihistoriakokoelman aiheena mieleeni tulevat erilaiset taksakokoelmien variaatiot. Näitä luonnollisesti ovat esimerkiksi postikorttien, kirjeiden ja painotuotteiden esittely M30 merkein, kotimaassa, Pohjoismaihin ja ulkomaille tietysti mahdollisesti erikseen.
M30 lyhyet taksat – M30 käyttöaikana oli useita lyhyitä alle vuoden mittaisia taksa-aikoja ja taksakombinaatioita, joiden voimassaoloaika oli lyhyt. Lyhin M30 taksa-aika oli vain yhden päivän mittainen ns. Zeppelin-taksa, muita lyhyitä ovat mm. 9 päivän lentotaksa Iso-Britanniaan ja 10 päivän mittainen pääsiäisen kenttäpostin painotuotteen erikoistaksa. Näitä kaikkia on tässäkin blogissa esitelty.
Lentopostia on kulkenut M30 käyttöaikana koko käyttöajan pituudelta, tähän liittyen voi kasata mielenkiintoisia kokoelmia valiten siis kohteet siten, että mukaan tulee vain M30 merkein frankeerattuja lähetyksiä. Mukaan voi ottaa vain kotimaan lentoja tai esim. pelkästään Pohjoismaihin menneitä jne. Tällaiset rajaukset helpottavat fokusoimaan kokoelmaa ja näin ollen voidaan isosta materiaalista tehdä useampia pienempiä kokoelmia. Usein voi olla vaikeuttava tekijä rajoittaa liikaa, nimittäin yhdenkin kokoelman kasaaminen esimerkiksi lentopainotuotteista Euroopan ulkopuolelle lienee kohtalaisen haastava tehtävä.
Punaiset, siniset ja vihreät M30 merkit, eli UPU väreissä painetut leijonamerkit, joiden käyttötarkoitus oli ulkomaan postikortti, kirje tai painotuote. Nämä ovat haastavia keräilykohteita, sillä hyvien kohteiden hinnat ovat korkeita. Jokaisessa näistä on muutamia erittäin vaikeita kohteita, esimerkiksi punaisissa leijonissa vaikeutta tuovat 2½mk punainen single postikortti ja 3mk punainen postikortti ulkomaille, jota tunnetaan vain yksi kappale. Sinisissä vaikeampia ovat 4½mk kirjeellä ulkomaille ja 5mk sininen kirjeellä ulkomaille. 5mk kirjeellä on viimeksi myyty julkisessa huutokaupassa yli 2500 euron hintaan. Vihreissä merkeissä vaikeutta tuottavat 1mk vihreä ja 3mk vihreä, joista 3mk vihreä yksin painotuotteella ulkomaille on hyvin vaikea kohde.
Postin lisämaksut ja muut kommervenkit – yhden kehyksen erittäin vaativan ja mielenkiintoisen kokoelman saa aikaan, kun kerää erilaisia postin lisämaksuja ja muita maksuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oikeaksi todistamiset, tiedustelut, osoitteen muutokset, henkilökortti ja muut vastaavat. Vaikeutta mukaan tuo se, että kohteita täytyy olla kolmisen kymmentä, jotta saa yhden kehyksen täyteen.
M30 lunastukset – Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sekä kotimaassa. M30 käyttöajalta löytyy monia kiinnostavia lunastuskohteita. Mukaan voi laskea myös ns. Poste Restante maksun, jolloin kuvioon tulee myös usein ulkomaisten lunastusmerkkien käyttöjä.
Sota-ajan posti ja postinkuljetusreitit ovat kiinnostavia ja tällaisen kokoelman voi toteuttaa käyttämällä vain M30 merkkejä. Taksojen osalta sota-aika on vaativa, sillä voimassa oli useita ulkomaiden kanssa tehtyjä postisopimuksia (Saksan vaikutuksesta) ja lisäksi postiyhteyksien keskeytyminen aiheutti erittäin kiinnostavia postihistoriallisia kohteita.
Seikkailleet lähetykset M30 merkein; edelleen lähetetyt, virheellisesti osoitetut, takaisin lähetetyt jne. näistä saa mielenkiintoisen kokoelman, joissa varmasti on väriä ja postihistoriallista värinää. Kohteita saa usein järkihinnoin ja silti ne ovat hienoja.
Sekapostitteet M17, M54 ja jopa M63 kanssa. M30 alkupään taivalta ja loppupäätä sekapostittein selitettynä – mukaan joitakin ”sähäköitä” virheellisyyksiä postin puolelta ja hiukan kieli poskessa kertomusta, niin näistä saa ihan kiinnostavia kokonaisuuksia.

Hienoja postihistoriallisia kokoelmia ja kokoelmia, joissa M30 merkit ovat tärkeässä osassa, ovat näyttelyssä viime vuosina esitelleet mm. jo edesmennyt Juhani Kerppola (Suomen postitaksat M30 yleismerkein), Ari Muhonen (ulkomaille kotimaan taksalla), Jorma Lindeblad (ulkomaan postitaksat, Lentoposti Suomesta ja Suomeen poikkeusoloissa 1939-1945), Esko Seitsonen (Saksan vaikutus suomalaiseen kirjepostiin 1938-1945), Harri Ala-Honkola (Paikalliskirje 1881-1963). Näistä kuitenkin ainoa vain M30 keskittynyt on ollut Juhani Kerppolan kokoelma.

Tärkeätä on huomata, että M30 merkeistä ja postihistoriasta on viimeisten viiden vuoden aikana tullut markkinoille paljon tietoa: Kaupin erinomainen kirja ja mm. Juhani Kerppolan ja Esko Seitsosen artikkelisarjat postihistoriaa koskien Filatelistissa. Taksat voi selvittää Esa Mattilan taksakirjasta. Tämäkin blogi yrittää tuoda esiin M30 tietoutta. Paljon on vielä tutkittavaa kuitenkin jäljellä, joten omaa tutkimusta tekemällä saa ”pisteet tehtyä täyteen”.

Jään mielenkiinnolla odottamaan uusia osallistujia M30 kokoelmien kanssa näyttelyihin ja toivonkin, että Jyväskylässä Nordia 2016 näyttelyssä M30 olisi hyvin edustettuna.

SFP huutokauppa 1/2016

25 tammikuun, 2016 By Mikael Collan

Suomen Filateliapalvelun vuoden ensimmäisessä huutokaupassa oli jälleen kerran M30 kohteita myytävänä. Tällä kertaa huutokauppa tarjosi ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, jopa sivustakatsojana alkoi hirvittää! Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle, vaan käydään kohteita läpi ensin totutussa järjestyksessä: Filatelia edellä ja postihistoria perässä, läheltä kauas. Sain jälleen luvan huutokaupan meklarilta käyttää kuvia.

152401

Yllä: Lauri Peltosen mainospainatuksella varusteltu 10p harmaa merkki arkin reunasta. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Filateliapuolella kohteita oli myytävänä erikseen kahdessa osastossa, M30 leijonat ja kuvamerkit erikseen. Suurin osa kohteista meni kaupaksi, myymättä jäivät vain tavallisimmat kohteet. Myytävänä oli yhteensä parisen kymmentä kohdetta, eli aika vähän – mitään valtavan ihmeellistä ei filateliapuolella kaupan ollut. Lauri Peltosen arkin reunassa olevalla mainospainatuksella varustettu 10p merkki myytiin yli 12 eurolla (limitti 10€) – kyseessä on omanlaisensa erikoisuus, joka ehkä kokoelmaan mahtuu / ehkä ei. Vastaavia ei Suomalaisessa filateliassa paljon näe, toisin kuin monen muun maan merkeissä. Muutamia siirtymiä oli kaupan, näistä hienoin oli 60p harmaa arkin yläreunasta, joka myytiin hintaan yli 30 euroa limitin ollessa pari kymppiä, myös 1mk oranssi merkki hyvällä siirtymällä meni kaupaksi samaan hintaan. Kuvioleimalla mitätöity 1mk oranssi merkki myytiin yli 34 eurolla, kuvioleimattuja M30 merkkejä ei mitenkään liikaa liiku. Kaksi 5mk keltaista hammastamatonta paria myytiin, toinen postituore ja toinen Vihdissä leimattu; postituore pari myytiin lähes kolmella kympillä ja leimattu nousi n. 65 euroon. On syytä olettaa leimatun olevan tekele. Tämänkertainen filateliapuolen ylilyönti oli mielestäni 1,25/50 keltaisen kakkosladelman leimatun merkin yli 70€ myyntihinta.

153109

Yllä: Kuvaleimalla numero 102 leimattu 1mk oranssi merkki. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kuvamerkkipuolella pari kokoelmasivua 50mk ja 100mk merkeistä myytiin lähes neljällä kympillä, ostaja sai valmiiksi määritellyt hyväleimaiset merkit ja pari lähetystä. 25mk puunhakkaja ihan ”tyylikkäällä” laskoksella meni kaupaksi yli 25€ hinnalla. Filateliapuolen hintataso ei ollut mielestäni ainakaan laskemaan päin, vaan päin vastoin – tavarasta maksettiin kohtalaisen runsaita hintoja. Jos filateliapuolella maksettiin runsaita hintoja… niin postihistoriapuolella mentiinkin sitten hiukan pidemmälle…

Yllä: Kirjattu tavaranäyte Helsingistä 16.1.1940 Ouluun. Talvisodan sensuuri. 2mk karmiini ja 1mk oranssi leijona, yhteensä 3mk. Taksa: Tavaranäyte (-100g) kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942), kirjaaminen kotimaassa (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, yhteensä 3,00mk. Myyntihinta yli 330 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä ei ollut kovin monta kohdetta, itse asiassa vain kolmetoista kappaletta. Joukossa oli kuitenkin kiinnostaviakin kohteita. 1,25/50 keltaisen kakkosladelman kotimaan postikorttikäytön sisältänyt kolmen kortin kohde myytiin n. kuudella kympillä, kotimaan lentokirje 50-luvulta meni kaupaksi noin 25 eurolla ja tiedoksiantolomakkeelle mitätöity 12mk sinisen leijonan nelirivilökin maksoi tänään yli 25 euroa. Kotimaan lentokirjeessä oli minua kiinnostavaa: Vastaanottaja oli minulle tuntematon sukulaiseni. Kotimaisista kohteista ja itse asiassa kaikista myydyistä M30 kohteista kalleimmat olivat Helsingistä Ouluun 1940 lähetetty kirjattu tavaranäyte, jonka hinta pikkuhiljaa nousi kolmen kympin lähdöstä aina yli 330 euroon asti ja kohde numero 2100, joka käsitti kaksi oikeaksi todistettua asiakirjakopiota ja jonka hinta nousi 40 euron limitistä aina yli 470 euroon. Kumpikin näistä kohteista oli kohtalaisen vaikea, kirjattu tavaranäyte ei ole tavallinen, sillä kyseessähän on ”arvoton näyte” ja harvemmin arvotonta kirjattiin. Nämä oikeaksi todistamiset olivat mm. kauppiaiden ja juristien käyttämiä palveluita tilanteissa, jossa piti pystyä osoittamaan mitä oli lähetetty vastaanottajalle. Harvinaiseksi nämä tekee se, että usein asian tultua hoidettua kaksoiskappaleet heitettiin menemään. Lisäksi koska kyseessä usein oli luottamuksellinen kirjeenvaihto ei näitä ole mitenkään valtavasti jäänyt jäljelle – kyseessä ei kuitenkaan ole postihistoriallisesti ajatellen mikään ”Iso Bertha” tyyppinen kanuuna, pikemminkin korkeintaan Winchester. Seurailin tämän kohteen 2100 hinnan nousua ja jossakin kohdassa kävin hakemassa nitropurkin varmuuden varalta lähemmäksi. Kahden sadan euron kohdalla oltiin jo sellaisessa hinnassa, joka oli mielestäni jo yli kipukynnyksen. Toisaalta, siinä missä minua sattuu sytyttää rikas mies piippunsa satasella – siirryin kolmen sadan kohdalla kuuntelmaan viulunsoittajaa katolla…

Yllä: Kohde 2100, joka sisälsi kaksi oikeaksi todistettua jäljennöstä. Alempi näistä oli maksettu käyttämällä 2kpl 4mk M30 postitalo-merkkiä. Kävin tarkistamassa kohteet ja ihan aidosta asiasta oli kysymys. Taksa: Asiakirjan kopion oikeaksi todistaminen maksoi vuonna 1942 (päivätty 21.10.1942) 8,00mk – tämä tieto löytyy kiertokirjeestä 198/1942. Myyntihinta yli 470 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Erä tiedustelulomakkeita meni kaupaksi noin kahdella kympillä, yksi näistä oli muita parempi, se oli itse asiassa takaisinvaatiminen, joka oli kirjoitettu tiedustelulomakkeelle. Tätä ei voinut kohteesta tai sen kuvauksesta nähdä, vaan se piti käydä paikalla toteamassa. Tukholmaan lähetetty lentokirje, joka oli osunut huono-onniseen Sampo lentokoneeseen, joka putosi Kustavin vesillä mereen vuonna 1941 meni kaupaksi noin 170€ hinnalla, kuori oli asiallinen ja siinä oli asianmukainen kolmerivinen onnettomuudesta ilmoittava leimaus. Näitä Sampon kohteita on muutamia myyty lähiaikoina, viimeksi jo tarinansa päättäneessä Alandia huutokaupassa.

Yllä: Huono-onnisessa Sampo lentokoneessa mukana ollut ”katastrofipostilähetys”. Leimattu Turussa 7.11.1941 ja oli matkalla Tukholmaan. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaissa (16.6.1940-31.8.1942) 2,75mk, kirjeen lentolisä (jokaiselta 20g:lta) Pohjoismaissa (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 3,75mk. Postimerkki irtautunut. Huomattavaa, että 1mk oranssi on ”siirtynyt” – postit makasivat vedessä 2vrk ajan. Myyntihinta yli 170 euroa. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Saksaan lähetetty lentopostikortti, jolle oli laitettu 3½mk oliivi ja 2mk keltainen merkki myytiin noin kympillä – kohde oli väärätaksainen, merkkien määrä vastasi kirjetaksaa. Tarkkana pitäisi näiden Saksan erikoistaksojen kanssa olla… Kiinaan lähetetty ”ajan patinaa” ulospäin uhkuva kohtalaisen kovia kokenut kirje vuodelta 1938 meni kaupaksi kympin lähdöllä. Ulkomaan osasto oli tällä kertää ohut kuin saksalainen vitsikirja.

Muutama sananen vielä M30 tavaraa sisältäneistä eristä, kohdenumerolla 2555 myytiin varaleimoja sisältänyt erä, jossa oli muutama M30 kohde – tämä meni kaupaksi vähän yli 25 euron hintaan; näitä varaleimoja tulee vastaan usein; joku leimauksista näytti kuitenkin olevan hieman tavallisuudesta poikkeava. Varsinaisia postilähetyseriä sisältäneessä osastossa myytiin muutamia laatikollisia M30 kohteita, nostan esille muutamia tavallisuudesta poikkeavan korkealle nousseita hintoja. Vakuutettuja lähetyksiä käsittävä erä (numero 1690) myytiin yli kahden sadan euron hintaan – tämä oli mielestäni erinomaisen kova hinta, sillä käsittääkseni mukana ei ollut ulkomaille menneitä. Lunastuslähetyksiä sisältänyt laatikko (kohde 1695) myytiin noin sadalla kahdella kympillä ja pakettikortteja sisältänyt laatikko (numero 1692) keräsi noi 250 euroa… huima hinta mielestäni. Mukana oli kyllä muutamia kenttäpostipakettikortteja. Kävin nämä kurkkaamassa läpi Turussa; itse en uskalla huudella sokkona yli satasen kohteita. En ainakaan mielelläni – on sekin ihme kyllä nähty… vaikkei vaimolle olekaan kerrottu.

Tässä huutokaupassa menivät joidekin kohteiden hinnat todella korkealle, mitä olisikaan nähty, jos mukana olisi ollut joitakin todellisia M30 kanuunakohteita!? Ilmeisesti M30 keräilyn hintojen ”suvantovaihe” on päättynyt!!!

Gärtner Philatelic Promotion Award 2015

27 joulukuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Kilpailusta saatu kunniakirja

Malli1930.fi sivusto osallistui saksalaisen huutokauppahuoneen Christoph Gärtnerin järjestämään kilpailuun, jossa erilaiset filateliaa esittelevät verkkosivustot, kirjat ja muut teokset kilpailivat tai oikeastaan ”olivat esillä”. Sarja oli ”digital” ja siinä osallistujia oli yksitoista. Malli1930.fi blogin sijoitus oli kuudes. Pisteitä tuli 18,25 voittajan saadessa 23 pistettä ja viimeisen saadessa 16,25 pistettä. Ilmoitin blogini mukaan lähinnä sillä mielellä, että ”kokeillaan nyt tätäkin” – tavoitteita ei siis ollut lainkaan. Muut osallistuneet olivat käytännössä joko kerhoja tai kauppiaita ja heidän ylläpitämiään sivustoja tai muita filateelisia aiheita käsitteleviä Internet-palveluja. Tulipahan kokeiltua tätäkin.

Lopuksi vähän statistiikkaa vuodelta 2015 tähän asti (26.12.2015), jos jotakuta sattuu kiinnostamaan:

Vaikuttaa siltä, että kävijäkuntaa on ja sivusto kiinnostaa. Keskimäärin Suomesta sivuilla käynyt henkilö on katsonut sivua yli kolme minuuttia, eli yhden postauksen lukemisen verran – noin suurin piirtein. Luvussa on mukana myös kaikki se porukka, joka on vahingossa tullut sivuille ja klikannut heti pois.

Toivotan hyvää alkavaa vuotta 2016 kaikille kävijöille!

Joulukuun 2015 HTO huutokauppa

18 joulukuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: 12/10mk violetti päällepainamaloisto.

Joulukuun HTO huutokaupan pyöräytti käsittääkseni Käpylän merkki, ainakin kohteet olivat nähtävissä Helsingissä. En päässyt paikalle katsomaan, joten en uskaltanut eriä huudella, vaikka myynnissä vaikutti olevan kiinnostavia M30 postihistoriaa sisältäviä laatikoita. Tässäkin huutokaupassa oli muutamia kohteita, jotka kiinnostivat M30 keräilijää – aloitan tapani mukaan filateliasta ja sitten pohdin postihistoriaa läheltä kauas. Kiitos meklarille luvasta käyttää huutokaupan kuvia.

Yllä: Leimattu hammastamaton 5mk violetti merkki

Filateliapuolella oli myytävänä tällä kertaa vain noin kaksikymmentä kohdetta, joten kvantiteetilla ei päästy mässäilemään; kun katson myytyjen kohteiden tilannetta näin jälkimyynninkin oltua käynnissä joitakin aikoja huomaan, että vain yksi kohde on yhä myymättä. Kauppa siis ”sittenkin” pyörii. Kiinnostavampia kohteita ovat ”kestosuosikki” 1,25/50p keltaisen päällepainamamerkin kakkosladelma, joka myytiin kulmaleimattuna hintaan 35 euroa (limitti 20€) ja loistoleimainen 12/10mk violetti päällepainamamerkki, joka kympin limitistään nousi 45:n euroon. Lisäksi myytiin leimattu hammastamaton 5mk violetti merkki arkin yläerunasta. Merkki meni kaupaksi limitillään 175€. Käytännössä tilanne on se, että kaikki hammastamattomien leimaukset ovat tekeleitä, sillä hammastamattomat merkit ”siirtyivät” filatelistien haltuun suoraan postitoimistoista. Se ei vähennä sen arvoa, että hammastamattomia 5mk violetteja on ylipäätään olemassa vain 200 kappaletta ja se on näin ollen vaikea kohde.

Yllä: Postiautoon lähetetty painotuotekortti. Taksa: Painotuote (-50) kotimaassa (1.12.1931 – 30.11.1944) 0,50mk.

Postihistoriapuolella tarjolla oli viitisenkymmentä kohdetta, joista niistäkin suurin osa on tähän mennessä myyty. Kiinnostava oli mm. painotuote, joka oli osoitettu osoitteenaan postiauto. Kohdekuvaus kuului: ”50 p vihr. painot.kortilla os. ´Postiauto Helsinki-Turku Oraan laukku´ Sauvo 1.3.44” ja kohde nousi aina 55 euroon. Kotimaassa kulkenut automaattimerkeillä lähetetty kirje myytiin hintaan 35 euroa ja 1,25mk/50p kakkosladelman päällepainamamerkki kortilla singlenä keräsi 60 euroa.

Yllä: Jälkitaksoituskortti, jonka taakse mitätöity 163mk edestä M54 ja M30 merkkejä. Tämä on käytännössä 3mk harmaalle M30 merkille ”jonkinlainen kohde”.

2½mk sininen singlenä lehtikääreellä, joka oli viidennen painoluokan painotuote, eli ei aivan jokapäiväinen kohde sitten kuitenkaan… ei ole mennyt tätä kirjoitettaessa kaupaksi. Minulle tuli itselleni epäilys tätä kohdetta katsoessani, sillä kuvan perusteella kyseessä on kirjekuori, joka on leikattu auki kummastakin päästään… mutta kun epäilijäksi syntyy… Painotuotteiden osalta yleisesti täytyy tähän samaan hengenvetoon todeta, että ne ovat kohtalaisen aliarvostettu lähetyslaji, vaikka painotuotteet ovat kohtalaisen kiinnostavia. Painotuotteissa on muutamia asioita, jotka tekevät ne postihistoriallisesti hyviksi – nimittäin painotuotteita lähetettiin äärimmäisen harvoin filateelisina postitteina ja näin ollen ne ovat lähes aina olleet tarvepostia. Painotuotteita on ollut hyvinkin painavia, ja näin ollen painoluokkien kirjo on aivan erilainen kuin esimerkiksi kirjeiden osalta. Lentopainotuotteet ovat kotimaassa erittäin vaikeita ja ulkomaillekin hyviä kohteita. Itse asiassa juuri ja (ilmeisesti) ainoastaan lentopainotuotteet ovat niitä kohteita, jotka herättävät kiinnostusta. No se painotuotteiden evankeliumista tällä erää.

Myytävänä oli myös kaksi kuorta, joiden kohdeselosteissa viitattiin saantitodistuksiin, näiden kohdekuvaukset olivat: ”1½ mk viol. ja 1 mk pari R-paikalliskirjeellä saantitodistuksin Hki 15.3.38” ja ”2 mk pun 3 kpl saantitodistuksen käsittäväksi taksoitetulla R-paikalliskirjeellä, mitä sisältö tukee Helsinki 7 11.6.42, palautettu”. Katselin näitä hieman hämmentyneenä, sillä kumpainenkaan kuori ei maksetun postimaksun puolesta sisältänyt saantitodistuksen hintaa. Tämän ilmeisesti olivat muutkin huomanneet, sillä kohteet eivät menneet huutokaupan aikana kaupaksi, vaan ne myytiin vasta jälkimyynnissä pohjahinnoin. Saantitodistukset ovat ”harvinaista” herkkua, mutta mikäli postimaksussa ei saantitodistuksen hintaa näy… Pitää olla tarkkana näiden kanssa!

[Korjaus 26.12.2015: Tosiaankin pitää olla tarkkana; eräs tarkkaavainen lukija huomautti, että toinen näistä kohteista oli oikeataksainen – eli tämä yhteensä 6mk taksainen: 2mk paikalliskirje + 2mk kirjaus + 2mk saantitodistus – ja tottahan se on; päivämäärät ja taksat täsmäävät. Eli ihan hyvä kohde meni halvalla! kun myyntihinta oli 29€. Vaikka kuorella ei lue ”saantitodistus” on sisällön mukana ollut kirje, jossa luki saantitodistuksella hyvä todiste asiasta.]

Yksi mielenkiintoisimmista kotimaan postihistoriakohteista oli kohdenumerolla 303 myyty jälkitaksoituskortti, jonka takapuolelle oli mitätöity 163 markan edestä postimerkkejä – sekapostitteena M30 / M54. Nämä jälkitaksoitukset ovat mukava suomalainen (ja ruotsalainen) erikoisuus, niitä ei käsittääkseni muualla harrastettu. Ideahan on se, että kun / jos jäi postimaksua maksamatta, tässä kohteessa liittyen ulkomaan pakettiin, lähetti postitoimisto (usein ulkomaan lähetyksiä huolitseva toimisto, tässä tapauksessa lähtevien ulkomaan pakettien osasto) alkuperäiseen postitoimistoon jälkitaksoituslomakkeen, jolle oli kirjoitettu lähettäjän tiedot. Lähettäjä sitten pyydettiin maksamaan puuttuva osa postimaksusta postitoimistoon. Maksettu osa mitätöitiin postimerkeillä lomakkeelle (tässä tapauksessa käytössä ollut vähän epätavallisen näköinen lomake) niille tarkoitettuun kohtaan tai lomakkeen taakse.

Yllä: Yhdysvaltoihin lähetetty kirje, jolle on lyöty ”T” leima lunastuksen merkiksi. Ilmeisesti kuorelle liimatut kaksi 25 pennin merkkiä (painotuotteen taksa oli 50p) eivät ole riittäneet, koska tämä on tulkittu kirjeeksi ja näin ollen lyöty lunastus. USA:ssa leimattu ”1 cent postage due” joka maksettu lunastusmerkillä.

Islantiin mennyt lentokuori jäi myymättä 25 euron limitillä. Tämän huutokaupan ”överit” tehtiin mielestäni 10mk vihreän Hollantiin menneen, kieltämättä hienoleimaisen, painotuotteen kanssa, nimittäin lähtöhinnasta 15 euroa nousua tuli seitsemän kymppiä. Nämä 10mk vihreän single painotuotteet ovat pikkuhyviä, mutta itse en olisi kyennyt venymään moiseen hintaan. Brasiliaan mennyt lentokuori vuodelta 1950 myytiin 21 eurolla ja Yhdysvaltoihin mennyt lunastukseen joutunut painotuotekuori amerikkalaisella lunastusmerkillä myytiin hintaan 20 euroa. Ambomaalle lähetetty kirje ei 40 euron lähtöhinnalla mennyt kaupaksi, mikä sinänsä ei yllätä, koska Lounais-Afrikkaan mennyttä lähetystyöntekijöille kulkenutta postia tunnetaan jonkin verran.

Yllä: Kirjattu postikortti Helsingistä 18.7.1942 Sortavalaan. Taksa: Postikortti (16.6.1940) 1,75mk + kirjaaminen (1.12.1931 – 31.8.1942 ) 2mk = 3,75mk. Vaikeahko kohde.

Huutokaupan mielestäni paras M30 kohde oli myytävänä tällä kertaa numerolla 300 ja kohdeselosteella ”2mk pun 1:75/50p ehiökortilla -42”. Eihän tämä mikään pelkkä ehiökortti ollut, vaan kirjattu postikortti M30 lisämerkillä ehiöllä. Kirjatut postikortit ovat vaikeita tapauksia ja niitä saa metsästää pahimmassa tapauksessa kauankin. Tässä kävi nyt sitten niin, että kohde myytiin lähtöhinnalla 10 euroa. Onnea onnelliselle voittajalle!

Merkkeilyvuosi alkaa kääntyä kohti loppuaan ja taitaa olla niinkin, että isompia huutokauppoja ei ole kotimaassa päättymässä enää ennen vuoden loppua. Tämä saattaakin jäädä viimeiseksi huutokauppoja käsitteleväksi kirjoitukseksi ”tällä kaudella”. Paljon on tavaraa vaihtanut omistajaa, joukossa joitakin M30 keräilyn huippukohteita. Odotan jo kiinnostuksella vuotta 2016, sillä huhtikuussa järjestetään Jyväskylässä Nordia 2016 Pohjoismainen postimerkkinäyttely. Sinne on ilmeisesti tulossa myös M30 kokoelmia, joita lähden minäkin mielenkiinnolla tutkimaan. Osallistujille muistutukseksi, että ilmoittautumisia kannattaa laittaa jo menemään näyttelyn komissaarille!

SFP huutokauppa 11/2015

1 joulukuun, 2015 By Mikael Collan

Suomen Filateliapalvelun marraskuun huutokaupassa oli muutamia kiinnostavia M30 kohteita tarjolla, niin filateliaa kuin postihistoriaakin. Suomen Filateliapalvelu Oy:n luvalla saan käyttää myös kohdekuvia blogissa, mikä on omiaan parantamaan lukueleämystä. Osittain vaikutti siltä, että M30 kohteista oltiin hieman enenevässä määrin kiinnostuneita, mikä tietysti lämmittää sydäntä. Parista kohteesta oli jopa pientä kahinaa. Mitään samanlaista sutinaa kuin M17 puolella ei kuitenkaan M30 osalta ole havaittavissa. M30 leijonamerkkien osastolla oli myytävänä useita loistoleimattuja merkkejä ja muutamia siirtyneitä hammastuksia. Loistojen lähdöt olivat mielestäni järkevällä tasolla, alkaen vitosesta – monessa muussa huutokaupassa lähdöt ovat kympissä ja mielestäni hieman liian korkealla. Muutamia nousujakin loistojen osalta nähtiin, mm. 3½mk sinisen nappiloiston merkki nousi aina yli 25 euroon saakka, ja 8/5mk päällepainaman loisto myytiin yli 40 eurolla. Muuten pysyteltiin lähtöhinnan tuntumassa.

Yllä: Kulmalaskoksella oleva 5mk keltainen leijonamerkki. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Lisäksi myytävänä oli kohtalaisen vaikea 5mk keltainen merkki kulmalaskoksella. Tämän vaikeuden tiesi ilmeisesti myös myyjä, koska limitti oli asetettu 75€:n kohdalle. Merkin myyntihinta oli yli 100 euroa. Myytävänä oli myös yksi hammastamaton 6mk punainen merkki arkin reunasta, merkki myytiin n.20 eurolla. Näitä liimoitettuja hammastamattomia merkkejähän ei ole olemassakaan kuin 200 kappaletta ja näin ollen ne eivät ole mitenkään erityisen yleisiä.

Yllä: Levyllinen kuvamerkkien loistoja, lähtöhinta 10€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2413 oli myytävänä levyllinen loistoleimattuja M30 kuvamerkkejä. Kerrankin oli niin, että kuvaus piti paikkansa. Lähes jokainen merkki oli erinomaisen hyvä loisto, vaikka jossakin merkeistä olikin hieman paksua leimapainantaa. Eli aivan erinomainen satsi sitä tarvitsevalle. Lähtöhinta oli kymmenen euroa, joka oli mielestäni alhainen. Usein tällaisia oikeasti loistoleimaisia on myyty vitosen tai kympin lähtöhinnoilla kappaleelta, levyllä oli kolmetoista merkkiä. 300mk lentokone-merkki loistoleimattuna myytiin n. 20 eurolla.

Yllä: Hieno laskos 100mk Helsinki merkillä. Näyttävä. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös laskoksella ”varustettu” 30mk postibussi merkki ja 35mk Olavinlinna pari laskoksella, joista kumpikin jäi myymättä huutokaupan aikana. Laskoksella oleva kohde oli myös myytävänä ollut 100mk Helsinki merkki. Tällainen 100mk Helsinki ei ole kovin helppo kohde laskoksella ja se näkyi myös 50€ lähtöhinnasta – merkki oli kuitenkin erityisen hieno, sillä laskos oli leveä ja koko merkin ”halkaiseva”. Myyntihinta n. 80€.

Yllä: Ulkomaan postikortti kahdella 60p harmaalla merkillä rautatieleimaus 1931 Heerelsdorfiin Saksaan. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 1,20mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Myytävänä oli myös 60p harmaan yksi parhaista käytöistä, eli kahdella 60 pennin merkillä rakennettu postikortin taksa ulkomaille. Kysymyksessä oli junaleimalla leimattu Heerelsdorfiin Saksaan lähettetty mainospostikortti vuodelta 1931. Kortin lähtöhinta oli 25€ ja se nousi mielestäni kohtalaisen korkealle, aina yli 80 euroon. (Lisäys 11.12.2015: Lieneekö ollut kahvimainos, joka hintaa nosti?). Toinen mielestäni kohtalaisen paljon noussut postikortti oli 9mk oranssin leijonamerkin tuplalla varusteltu lentopostikortti Hampuriin Saksaan vuodelta 1954, tämän kortin lähtöhinta oli 15€ ja myyntihinnaksi muodostui yli 40€. Tällainen postikortin taksa Eurooppaan ei ole mitenkään erityisen harvinainen, ehkä kisaa käytiin 9mk merkin käytöstä.

Yllä: Lentopainotuote 15mk punaisella leijonamerkillä 23.12.1953 Duisburgiin Saksaan. Kohtalaisen vaikea single. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1952-31.7.1958) 10,00mk + painotuotteen (per 20g) lentolisä Eurooppaan (1.7.1953-30.9.1957) 5,00mk, yhteensä 15mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Harvinaisempi myyty kohde, joka kuitenkaan ”ei näytä paljon miltään” oli 15mk punainen leijona yksin painotuotteen lentotaksalla. Tämä kohde oli lähtöhintansa osalta jo hinnoiteltu siten, että myyjä tiesi kohteen olevan vähän paremman; lähtöhinta oli 30€. Kohde myytiin yli 105€ hintaan.

Yllä: Aerogrammi, joka on maksettu 20km postitalo merkillä. Taksa: Aerogrammi (1.11.1949 – 31.12.1951) 20,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen vähän parempi kohde oli aerogrammi, jolle oli postimaksun maksamiseksi laitettu M30 20mk postitalo merkki yksin. Kysymyksessä oli tilanne, jossa ensimmäinen aerogrammi, jonka PLH toi markkinoille oli ilman postimaksuleimaa (ehiöleimaa) ja jolle täytyi aerogrammin postimaksu frankeerata merkein. Taksa oli juuri kyseinen 20mk. Aerogrammi oli postite, jolla pystyi kiinteään hintaan lähettämään yhden arkin mittaisen lentopostikirjeen mihin tahansa maahan. Postitteen yhteyteen ei kuitenkaan saanut lisätä mitään. Myyty aerogrammi on kulkenut Espanjaan ja sen lähtöhinta oli 20 euroa, se myytiin yli 50 eurolla, joka mielestäni oli aika sopiva hinta.

Yllä: Kohde numero 2910: ”1908 – 44 erä leimoja korteilla (9)”. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2910 oli myytävänä erä postilähetyksiä ”kiehtovia leimoja” osastossa. Yksi erän kohteista oli vuonna 1944 leimattu postikortti Unkariin, jolla oli Suomen, Saksan (Wienissä) ja Unkarin sensuurileimaus. Merkille oli mitätöity kaksi kahden markan merkkiä, eli yhteensä neljä markkaa ja siihen oli liimattu lentopostilipuke. Unkarin lentopostitaksa oli kuitenkin postikortilta 4 markkaa, joten kysymyksessä on väärätaksainen kohde. Mattilan luettelossa lukee 2mk mutta tämä tieto on väärin. Tämä on nähtävissä myös siitä asiasta, että lentopostilipuke on mitätöity ruksaamalla sen yli kosmoskynällä; joku saattoi ajatella, että näin oli tehty Unkarissa, sillä kortti on palautettu – näin ei kuitenkaan ole, vaan tuo mitätöinti on suurella todennäköisyydellä tehty jo Suomessa ja kortti on kulkenut väärätaksaisena lentopostiin kelpaamattomana ”maapostina”. Vaikkakin väärätaksainen on kohde kiinnostava, sillä Unkarihan kuului kortin lähettämisen aikaan omaan taksaryhmäänsä, sillä Suomen ja Unkarin välillä oli voimassa bilateraalinen postisopimus, joka käsitti postikortin perustaksan. Lentotaksoja tämä sopimus ei koskenut ja näin ollen pätevä lentotaksa oli 4mk, eli postikortin lentolisä Eurooppaan. Kysymyksessä on joka tapauksessa ”kiva” postihistoriallinen kohde. Kohteen lähtöhinta oli 20€ ja itsekin laitoin siihen pienen ”lämmittelypainon”, mutta sen hinta nousi oman ”ajatukseni” yli ja putosin kelkasta. Loppuhinnaksi muodostui yli 80 euroa.

Ensipäiväkuoriakin taas myytiin, mielestäni hurjiin hintoihin! 1,75mk keltainen leijona saavutti yli 650 euron hinnan ja 1½mk harmaakin nousi yli kuuden sadan. 7 ja 9mk postitalot pääsivät yli 160 euron. Kovia hintoja. Lisäksi 3mk punainen, 4mk oliivi ja 5mk sinisen FDC kuori nousi yli 380 euron.

[11.12.2015 – tehty joitakin kirjoitusvirheiden korjauksia]

Merkki Albertin 50. HK

22 marraskuun, 2015 By Mikael Collan

”Kantapääkikkaileva” 1mk vihreä leijona.

Palailen hieman ”myöhässä” Merkki-Albertin viidennen kymmenennen huutokaupan tunnelmiin. Kiitosta meklarille luvasta käyttää huutokaupan kuvia. Jälleen oli myytävänä myös paljon M30 keräilijää kiinnostavia kohteita. Paljon filateliaa ja jonkin verran postihistoriaakin. Muutama vähän parempikin kohde. Kauppa kävi kohtalaisesti, arvioltani noin puolet M30 kohteista meni kaupaksi. Myynnissä oli paljon loistoleimattuja M30 leijonamerkkejä, joille oli lähtöhinnaksi laitettu kaikille kymppi; useat menivät tällä hinnalla kaupaksi, joten voidaan todeta, että keräilijät ovat valmiita maksamaan noin kympin puuttuvasta loistoleimaisesta M30 merkistä. Yllättäjiäkin näissä oli, nimittäin muuten mielestäni aika tavallinen 50p keltaisen merkin loisto ”Kurkijoki” leimalla nousi aina 52 euroon. Kyseessä lienee ollut Kurkijoki-leimaa etsivien kaksintaistelu, eikä niinkään M30 keräilyyn liittyvä asia.

Siirtynyt 35mk Olavinlinna. Myyntihinta 87 euroa.

Muutamia leimattuja rullamerkkejäkin oli myynnissä, nämä eivät kaikki menneet kaupaksi, mutta 1mk oranssi pystypari (eli myydystä rullasta myöhemmin irroitettuja merkkejä leimattuna) meni kaupaksi kympillä. Joku maksoi 1mk vihreästä ”kantapääkikka” leijonasta kympin – eli kyseessä oli suurikokoinen pallomainen ilmeisesti roskan aiheuttama kuvakevirhe. Albertilla on ennenkin ollut myynnissä 20mk postitalo merkin erikoisuuksia, ja oli tälläkin kertaa kolme kappaletta – ”matala merkki” myytiin hintaan 75 euroa. Kaksi muuta siirtymäerikoisuutta jäi huutokaupan aikana myymättä. Myös merkkiparilla oleva laskos jäi myymättä. Laskos oli mielestäni asiallinen. Siirtynyt 35mk Olavinlinna-merkki myytiin pienen kisailun jälkeen hintaan 87 euroa.

Postikortti Petsamon kautta laivalla Yhdysvaltoihin. Helsingistä 2 tai 12.7.1940 New Yorkiin, USAan. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 30.9.1942) 2,00mk. Kulkenut Petsamon kautta. Suomen sensuuri.

Mielenkiintoinen ja mielestäni vähän parempi postihistoriakohde, joka myytii 42 eurolla oli 2mk karmiini single postikortilla Yhdysvaltoihin 1940. Kortti ei näyttänyt juuri miltään ja itse asiassa tarkasti katsoen huomasin merkinkin olevan risan… mutta silti kyseessä on hyvä kohde. Nimittäin kortti on kulkenut Petsamon kautta laivalla suoraan Yhdysvaltoihin. Laiva on ollut toinen tai kolmas Petsamon kautta kulkenut Thorden varustamon laiva nimeltään joko S/S Marisa Thorden (2. laiva, joka lähti 9.7.) tai S/S Karin Thorden (3. laiva, joka lähti 20.7.). Kortti viittaisi S/S Karin Thordeniin, koska siinä ei ole Englannin sensuurin leimoja. S/S Marisa Thorden ohjattiin Englantiin, jossa posti sensuroitiin ja laiva sai sen jälkeen jatkaa matkaansa. Lisää tietoa näistä laivoista ja postin kulusta Petsamon kautta saa Hannu Kaupin kirjasta tai Esko Seitsosen Filatelistiss ajulkaistusta artikkelisarjasta. Kortilla olevassa leimassa on mykkä neliö, joka on ilmeisesti ”nolla”.

Kirje Helsingistä 2.1.1943 Zürichiin Sveitsiin. 4½mk sininen leijona single. Suomen sensuuri. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 4,50mk.

Parempana yksittäispostitteena oli myytävänä 4½mk sininen singlenä Sveitsiin vuodelta 1943. Tässä lähtöhinta oli laitettu 90 euroon. Kohde ei ole tätä kirjoitettaessa mennyt kaupaksi. Nämä 4½mk singlekohteet eivät sittenkään ole mitään kovin helppoja, vaikka niitä on lähiaikoina jonkin verran tullutkin markkinoille myyntiin. ”Vaikeus” on toki vuosien saatossa vähentynyt, mutta nämä pesevät mennen tullen sellaiset kohteet kuin esimerkiksi Duudson virhepainama-arkit ja muut vastaavat modernin filatelian kohteet.

Postihistoriakohteista mainittakoon, että 1,25mk / 50p keltaisen päällepainamamerkin kakkosladelman merkki yksin postikortilla meni kaupaksi 42:lla eurolla. Kysymyksessä oli mielestäni ”siisti” kohde, jolla oli asiallinen Sorsakoski-leimaus. Sensuroitu Talvisodan aikainen kirje Etelä-Afrikkaan myytiin kahdellatoista eurolla ja 10mk sininen single USA:n oli vielä tätä kirjoitettasessa jäänyt kympillä myymättä.

Ehiökortin vastausosa Malojaroslavetsistä 26.4.1936 Leningradin kautta Tammisaareen. 1,20mk punainen ehiökortti ja 10p harmaa sekä 20p vihreä M30 lisämerkit, yhteensä 1½mk. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.12.1931 – 31.10.1936) 1,50mk. Malojaroslavets on kuuluisa Napoleonin sotien (1812) taistelupaikka.

Ehiö-osastossa oli myytävänä muutamia ehiökorttien vastausosia, joihin oli laitettu M30 merkkejä lisämerkeiksi. Näistä mielestäni kiinnostavimmat olivat Neuvostoliitosta lähetettyjä. Vaikein tällainen ehiökortti oli 1,20mk punainen ehiökortti 10p ja 20p M30 lisämerkein täydennettynä vuodelta 1936. Toinen kortti oli 1½mk punainen ehiö täydennettynä 50p vihreällä vuodelta 1938. Kumpikin myytiin hieman yli 30 eurolla. Ehiöiden vastauspuoliskot ovat yleisesti hyviä kohteita ja Neuvostoliitto on vähän parempi kohdemaa.

Lentopostikortti Turusta 2.10.1951 Alexandriaan, Egyptiin. 20mk sininen single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1949 – 31.12.1951) 12,00mk, postikortin lentolisä (1.12.1950 – 30.6.1953) vyöhyke 1 8,00mk, yhteensä 20,00mk. Hyvä kohdemaa.

Lentopostia osastossa oli myöskin muutama kiinnostava kohde, nimittäin 20mk sininen leijona yksin lentopostikortilla Egyptiin. Kympin lähtöhinnasta hinta kipusi viiteen kymppiin. Kohde onkin ihan ”hieno”. Toinen samassa osastossa myytävänä ollut M30 kohde oli lentokuori Englantiin vuodelta 1945 toukokuulta. Kuori oli Englannissa sensuroitu ja taksana oli 4½mk kirjetaksa ja kymmeneltä grammalta yhteensä 5mk lentolisiä (2*2,5mk). Tämä taksa oli aika lyhytaikainen, sillä 5mk kirjetaksa tuli voimaan 1.7. 1945 ja 4,00mk lentolisä loppui helmikuun 27. päivä. Mattilan taksakirjassa kerrotaan, että 2,50mk /5g lentotaksa Englantiin alkaisi 15.3.1945 – jos taksa lasketaan tästä oli sen pituus 3½ kuukautta; todellisuudessa lähempänä totuutta lienee noin neljä kuukautta. Kympin lähdöllä tämä kohde on vielä tätä kirjoitettaessa myymättä.

Tätä kirjoitettaessa eivät kohteet ole vielä Postin lakon takia saapuneet, vaikka huutokauppa loppui jo muutamia päiviä sitten. Saas nähdä milloin tulevat.

30.10.2015 Forssan keräilytapahtuma

1 marraskuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Forssan tapahtuman meininkiä kuvattuna näyttämöltä ”saliin” päin.

Forssassa järjestettiin taas perinteinen keräilytapahtuma, jossa olen ”pruukannut” pistäytyä. Tällä kertaa tulin paikalle kahden Salon kerhon kolleegan kanssa heti aamutuimaan. Nykyään en enää odota mitään ihmeellisiä löytöjä keräilytapahtumista, mutta aina olen jotain pientä mukaani saanut – kivaakin. Parasta antia on tietysti tavata keräilijäkolleegoita muilta paikkakunnilta. Forssassa paikalla oli mm. kovia M54 miehiä Haahtela ja Tapola.

Yllä: Ehiöleikkeellä lähetetty kirje Enonkoskelta 15.4.1950 Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.12.1948 – 30.6.1950) 15,00mk. Ostin tämän Hämeenlinnan kerhon laatikosta vitosella. Hauska mutta erittäin epävirallinen.

Kävin läpi lähes kaikki pöydät, joilla oli myytävänä M30 ”näköistä” tavaraa – eräällä, ilmeisesti virolaisen myyjän pöydällä oli laatikko toisen maailmansodan aikaista sensuuripostia. Kuoret olivat hyvän näköisiä, oli mm. Hollantiin mennyttä sodan aikaista tavaraa, Italiasta Eurooppaan lähetettyä ynnä muuta, mutta kaikki suomalaiset ns. erikoistaksaiset oli noukittu pois ja jäljellä oli vain väärätaksaisia tai muuten vähemmän kiinnostavia suomalaisia kohteita. Olo oli kuin hyeenalla, joka saapui vanhalle haaskalle.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Helsingistä 24.4.1940 Toijalaan. 4mk Postitalo single. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa (1.12.1931 – 15.6.1940) 4,00mk.

Juttelin eräänkin myyjän kanssa, joka kertoi, että hänellä on ”sata laatikkoa kellarissa” tavaraa odottamassa myyntiä, kun kysyin, että vaihtaako hän koskaan mukaan otettavia laatikkoja oli vastaus, että ”pitäisi varmaan” – no niin pitäisi. Koska samat myyjät kiertävät tapahtumia ja samat ostajat kiertävät tapahtumia, niin ainakin tavaran pitäisi vaihtua, muuten kiinnostus tulla tapahtumiin stoppaa tykkänään. Salossa järjestettävässä iltatori-tapahtumassa on tehty kaupungin puolelta sellainen päätös, että ”antiikkitavaran” myyntipaikkoja myydään ”vuosilipulla”, jolloin sementoidaan myyjät aina vuodeksi kerrallaan – tämä tarkoittaa sitä, että sama tavara on aina näytillä – keräilijän kannalta tämä on murhaavaa, koska ei ole mitään intoa käydä kuin kerran vuodessa katsomassa tavara läpi. Aiemmin myyjät vaihtuivat usein ja uutta tavaraa oli tarjolla joka viikko. Aina se järjestäjälle helpoin tapa ei ole oikea tapa toimia – se pitäisi muistaa, kun laitetaan kasaan erilaisia tapahtumia. Kun asiakas unohtuu tulee pää pian vetävään käteen.

Yllä: Postikortti Lieksasta 27.5.1943 Helsinkiin. Koska osoitekenttään on kirjoitettu ”tarinaa” on kortille suoraan laitettu 3½mk:n oliivi kirjemaksua vastaava merkki. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk.

Mitään kanuunoita ei tällä kertaa löytynyt, mutta muutamia ihan kivoja kohteita kyllä – etsiminen palkittiin. Ostin vitosella ehiöleikkeellä postitetun kirjeen, nämä ovat postin kannalta ”laittomia” lähetyksiä, mutta usein silti kulkeneita, kuten ostamani. Löysin myös penkolaatikoista yhden toisen painoluokan kirjeen 4mk Postitalo merkillä, kohde ei ole mitenkään ihmeellinen tai edes harvinainen, mutta olen usein noukkinut toisen ja ylempien painoluokkien kirjeitä talteen – kaikkia kohteitahan pitää olla vähintää kuusi kappaletta tallessa… Paras postihistoriakohde, jonka löysin oli postikortti, jolle oli ”suoraan” laitettu kirjetaksaa vastaava merkki, koska kortin osoitekenttään oli kirjoitettu tekstiä. Postikortin osoitekenttään kirjoittaminen oli postin sääntöjen mukaan kielletty ja johti siihen, että postikortti tulkittiin kirjeeksi. Lähetys on siis oikeataksainen ja ns. ”pikkumukava”. Jos esimerkiksi esitetään kotimaan postitaksoja mahtuu yksi tällainen lähetys varmasti mukaan kokoelmaan.

Stamp Forum 2015

24 lokakuun, 2015 By Mikael Collan

Yllä: Stamp Forum 2015 aluetta Helsingin Messukeskuksessa

Stamp Forum 2015 tai toiselta nimeltään Postimerkkimessut järjestettiin (ja järjestetään yhä tätä kirjoitettaessa) Helsingin Messukeskuksessa 22.-25.10. torstaista sunnuntaihin. Sisäänpääsymaksu oli 16 euroa, onneksi olin onnistunut hankkimaan Filatelistiliiton kautta alennetunhintaisen lipun. Vierailin paikalla torstai aamuna, heti tapahtuman auettua. Messutapahtuma järjestettiin kirjamessujen yhteydessä ja saman katon alla oli myös viini ja ruokamessut, nähtävää siis riitti. Kuten totesin jo Lapoex 2015 kirjoitukseni kohdalla ei yksi päivä kuitenkaan riitä isomman tapahtuman ”perkaamiseen”, itse keskityin vain postimerkkiosastoon ja filatelistien kanssa keskustelemiseen, enkä ehtinyt sen enempää tutustua lihapatoihin tai kirjallisuuteen. Torstaina aamupäivällä huomasin paikalla olevan mm. Zeppelin-keräilijä Niemisen Lappeenrannasta ja Zeppelin-kenttätunnuksia kokoelmallaan esitelleen Ratisen. Paikalla olivat myös Liiton pj. Juvas ja äskettäin Singaporessa kansainvälistä mainetta niittänyt Jukka Mäkipää, jonka mielestäni ”asiallinen” Suomen päälajikokoelma oli esillä. M30 keräilyn ”grand old man” Hannu Kauppi oli myös paikalla – Hannun kanssa keskustelimme maailman menosta, kokoelman rakentamisesta ja pohdimme A4 / A3 lehtien käytöstä kokoelman esittämisessä.

Yllä: Näyttelykehyksiä Stamp Forum 2015 tapahtumassa. Kokoelmiin tutustujia oli torstai aamuna aika vähäisesti.

Kehyksiä oli pystytetty messuhallin takaseinälle ja kokoelmia oli näytillä lähes seitsemänkymmentä. Pääosin kokoelmat olivat 1-2 kehyksen kokoisia. M30 kohteita oli näytillä muutamissa kokoelmissa, kiinnostavimpina M30 kohteita sisältäneinä kokoelmina esiintyivät mielestäni Ala-Honkolan kaksi kokoelmaa ja jo edesmenneen Juhani Kerppolan ”On se niin väärin” kokoelma.

Ala-Honkolan postihistorialuokassa esitelty ”Postiyhteys keskeytynyt” ja lentopostiluokassa esillä ollut ”Kotimaan kirjelentoposti” kumpikin sisälsivät muutamia hienoja M30 lähetyksiä. Kirjelentoposti-kokoelmassa oli mm. 3mk oliivi single kotimaan lentokirjeellä vuodelta 1933 ja pari lentopostikorttia 30-luvulta. Yleisesti voidaan todeta, että 30-luvun lentoposti on vaikeampaa kuin myöhempi, koska lentopostitoiminta oli enemmän alkutekijöissään niin kuljetusten kuin yleisön asiaa kohtaa tunteman ”osaamisen” osalta. Näytillä oli myös hieno 9mk postitalo single-kohde yksin kotimaan lentopostikortilla vuodelta 1948. Ala-Honkola esittelee myös kotimaan lentopainotuotteita, jotka ovat vaikeita. Kokoelmassa on myös näytillä vuodelta 1956 oleva toisen painoluokan lentopainotuote. Kuoreen on kirjoitettu ”arvoton näyte” mutta kyseessä ei kuitenkaan ole tavaranäytteen vaan painotuotteen taksa, sillä tavaranäyte omana lähetyslajinaan oli jo poistunut. Postiyhteys keskeytynyt-kokoelmassa oli näytillä muutama hieno M30 postihistoriakohde. Eestiin 1941 kesällä lähetetty lähetys ei ollut mennyt perille postiyhteyden ollessa keskeytettynä Saksalaisen miehityksen takia, vuonna 1942 postiyhteys Eestiin oli auki liikepostille, mutta yksityisposti ei kulkenut, Ala-Honkola esittelee yksityisen painotuotteen, jonka kulku oli keskeytynyt. Kumpikin näistä on hieno Suomen ja Eestin väliseen sodanaikaiseen postinkulkuun liittyvä kohde. Postiyhteys Suomesta Saksaan katkesi virallisesti 2.9.1944, tähän liittyen oli näytillä postiyhteyden keskeytyksen jälkeen lähetetty lentopostikortti. Sodan jälkeisen postin säännöt kielsivät kuvallisten postikorttien lähettämisen, tällainen ”kielletty” kuvallinen postikortti Belgiaan oli yksi Ala-Honkolan kokoelman M30 helmistä. Näytillä oli myös M30 merkein frankeerattu pakettikortti, jonka kulun tulli oli keskeyttänyt.

Kerppolan ”On se niin väärin” kokoelma oli näytillä viimeistä kertaa. Tässä kokoelmassa Kerppola oli kerännyt näytille pääasiallisesti erilaisia taksavirheitä ja vääriä taksoja postilähetyksillä. Suurin osa kohteista on M30 merkein. Kokoelma on tätä kirjoitettaessa kokonaisuudessaan myynnissä systeemi.net palvelussa.

Lisäys 25.10.2015: Kokoelma meni kaupaksi siitä pyydetyllä 400€:n hinnalla. Postihistoriallisesti kokoelma on mielestäni erittäinkin hauska.

Mielestäni erinomainen asia oli Filatelistiliiton sivuilla oleva tapahtuman ”tuki” ja erityisesti eri kokoelmien listaus ja se, että osa kokoelmista on nähtävänä myös verkossa. Toivottavasti tästä tulee tapa näyttelyihimme, sillä se mahdollistaa kokoelmiin tutustumisen myös myöhemmin. Varsinaisten näyttelyjen kohdalla saattaisi olla asiallista, että kokoelmat tulisivat näkyviin vasta itse tapahtuman jälkeen ja siten, että mukaan on laitettu myös ”tulos” eli kokoelman saama pistemäärä ja mahdollinen mitali – luonnollisesti kokoeman omistajan luvalla. Mielestäni olisi myös hienoa, jos nähtäville saataisiin kokoelman synopsis. Toinen hieno homma oli, että useampi kerho oli yhdistänyt voimansa ja järjestänyt tapahtuman kehykset – kiitos kuuluu näiden kerhojen aktiiveille.

Yllä: Tallinnasta Eestistä 12.7.1931 Turkuun lähetetty postikortti. Lähetetty ilmeisesti kokonaan ilman postimaksua, ehkäpä jättämällä postilaatikkoon. Leimattu Tallinnassa pyöreällä ”T” leimalla ja kirjoitettu kosmos-kynällä ”25 snt”. Kortille on kynämitätöity 1mk oranssi M30 leijonamerkki. Taksa: Eestin postin määrittelemä lunastustaksa 25 sentiä – joka on vastannut ilmeisesti Suomessa yhtä markkaa. Samaan aikaan (1.1.1930 – 31.11.1931) postikortin taksa Suomesta Eestiin oli maiden välisen postisopimuksen nojalla 1,00mk, joten tätä taksaa käyttäen olisi lunastus ollut kaksinkertainen postimaksu eli kaksi markkaa – kun Eestin posti oli kuitenkin määritellyt lunastushinnan pääsi vastaanottaja ”puolet vähemmällä”.

Paikalla oli myös muutamia liikkeitä, edustamassa. Myytävänä oli mielestäni aika hyvinkin messualennuksin keräilyn oheistavaraa. Itsekin päädyin ostamaan tarpeistoa. Kävin myös läpi muutamia lähetyslaatikoita ja löysin yhden M30 kohteen Käpylän Merkin laatikoista, joita en ollut koskaan ennen käynyt läpi. Löysin yhden kiinnostavan kohteen, lunastetun Tallinnasta lähetetyn postikortin, josta kuva ja vähän keskustelua yllä.

Hellman huutokauppa 10/2015

19 lokakuun, 2015 By Mikael Collan

Hellman huutokaupoilla oli taas myytävänä M30 keräilijää kiinnostavia kohteita, tällä kertaa erityisesti kiinnostavaa oli erään M30 automaattimerkkejä käsittelevän kokoelman myynti. Mukana oli filateliapuolelta erittäinkin harvinaisia automaattimerkkikohteita ja postihistoriapuoleltakin useita automaattimerkkejä kulkeneilla kirjeillä. Henkilökohtaisesti kiinnostusta herätti myös muutama erä, joissa oli kiinnostavaa sisältöä. Kävin katsomassa kohteet etukäteen ja tämä osoittautui jälleen hyväksi strategiaksi, olenkin lähes kokonaan lopettanut erien ostamisen sokkona vain huutokauppakuvien perusteella. Aloitan kohteiden läpikäynnin filateliapuolelta ja sitten etenen postihistoriassa läheltä kauaksi. Sain luvan käyttää kohdekuvia, joten kirjoituksesta tuli mielenkiintoisempi.

Myytävänä oli 10p harmaan automaattimerkin kohteita kolmekin kappaletta. Kohdenumerolla 2106 myytiin leimattu kuusirivilö aitoutuksella, myyntihinnaksi tuli sata euroa. Näitä leimattuja pätkiä on voinut tulla siitä, että kun automaattien käyttö lopetettiin myytiin olemassa olevat merkkirullat eteenpäin ja niitä saattoi käyttää postitukseen ”normaalisti” – itse automaattihan leikkasi yhden merkin kerrallaan, joten tällainen rullan pätkä leimattuna ei ole automaatista tullut. Kohde 2107 sisälsi yhden leimatun ja yhden numeroidun 10p harmaan automaattimerkkiparin. Kohde myytiin lähtöhinnalla 30 euroa, joka mielestäni oli edullinen. Numerolla 2108 myytiin postituore numeroimaton automaattimerkkirulla ”ajalta ennen kuin tajuttiin, että kannattaa numeroida”. Näitä tunnetaan vain muutamia ja kysymyksessä on erittäin vaikea M30 kohde. Lähtöhinta oli sen mukainen 190€ ja myyntihinnaksi tuli 250€.

Yllä: 10p harmaan automaattimerkin leimaamaton ja numeroimaton 10 rivilö. Harvinainen kohde. Myyntihinta 250€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen filateelinen harvinaisuus oli 1mk oranssin automaattimerkin kymmenrivilö. Harvinaisen tästä tekee se, että 1mk merkki oli erittäin ”helppokäyttöinen” lähes kaikilla postitteilla. Ilmeisesti kaikki jäljelle jääneet 1mk oranssin automaattimerkin rullat myytiin ja niitä käytettiin ahkerasti postituksessa. Näin ollen postituoreita 1mk oransseja automaattimerkkejä jäi jäljelle vain hyvin vähän. Pitää muistaa, että näitä ei alun perinkään ollut mitenkään valtavan paljon, vaan automaattimerkkirullia tehtiin yhteensä 340kpl ja 1mk oransseja automaattimerkkejä siis 340 tuhatta kappaletta. Kohteen lähtöhinta oli 200€ ja myyntihinta 210€ – tämä olisi voinut nousta korkeammallekin.

Yllä: 1mk oranssin automaattimerkin postituore kymmenrivilö. Harvinainen kohde. Myyntihinta 210€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Yllämainittujen lisäksi myytiin 50p keltaisen merkin leimattuja ja 1mk oranssin merkin leimattuja kappaleita. Näiden hinnat eivät nousseet erityisen koviksi, vaan kohteet vaihtoivat omistajaa kympeillä pikemminkin kuin satasilla. Tällä kertaa oli ”sauma” kasata saman tien M30 automaattimerkkien osasto kuntoon. Allekirjoittanut teki minkä pystyi mahdollisuuksiensa rajoissa. Minusta tuntui, että hiukan hämärtyi se, että kuinka harvinaisista kohteista oli kysymys, sillä mukana oli niin monta harvinaista kohdetta.

Yllä: Lentokirje Kemistä 30.8.1945 Helsinkiin. M30 7mk postitalo single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.7.1945 – 15.1.1946) 5,00mk, lentolisä (jokaiselta 20g:lta) kotimaassa (1.10.1942 – 31.12.1962) 2,00mk, yhteensä 7,00mk. Vaikeahko singlekohde, myyntihinta 60€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Mielenkiintoista oli nähdä, että kirjattu lentokuori kotimaassa jäi varsinaisen huutokaupan aikana myymättä ja myytiin vasta jälkimyynnissä. Lentokuoret M30 merkeillä ovat kohtalaisen vaikeita kohteita ja kirjattuna ne ovat suorastaan hyviä. M30 7mk postitalo merkki singlenä kotimaan lentokirjeellä myytiin pohjahinnalla 60€ – tämä on vaikeahko 7mk postitalon yksittäiskäyttö, vaikka saman kaltaisia muutamia tunnetaankin.

Yllä: Kirjattu toisen painoluokan lentopikakirje Helsingistä 4.10.1940 Tukholmaan, Ruotsiin. Mukana 10p harmaa automaattimerkki. 10mk saimaa, 2mk violetti, 40p vihreä, 25p ruskea ja 10p harmaa, yhteensä 12,75mk. Taksa: Kirje (21-125g) Pohjoismaihin (16.6.1940 – 31.8.1942) 4,75mk, kirjaaminen Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.8.1942) 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (1.1.1935 – 31.8.1942) 4,00mk, lentolisä (21-125g) 1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 12,75mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Mielenkiintoinen automaattimerkkien postihistoriakohde oli postimerkkikeskuksessa Helsingissä 1940 leimattu kirje, jolle oli sattunut mukaan 10p harmaa automaattimerkki. 10p harmaiden automaattimerkkien postitteet ovat erityisen harvinaisia ja niitä tunnetaan vain muutamia. Kohteen lähtöhinta oli 150€ ja se myytiin 260€:lla. Hintaan saattoi vaikuttaa juurikin se, että lähetys oli lähetetty postimerkkikeskuksessa ja oli näin ollen ns. filateelinen postite, kyseessä oli kirjattu pikalentokirje Ruotsiin. Mainitsen erikseen, että kohde on kuvattuna myös Hannu Kaupin malli 1930 merkkejä käsittelevässä kirjassa.

Yllä: 1mk oransseilla automaattimerkeillä Helsingistä 26.12.1930 Sveitsiin lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.1.1930 – 31.11.1931) 2,00mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Toinen mielestäni kiinnostava automaattimerkkikohde oli Sveitsiin lähetetty kirje, jolle oli mitätöity 2kpl 1mk oranssia automaattimerkkiä. Automaattimerkein ulkomaille lähetetyt kohteet ovat vaikeita. Kohteen lähtöhinta oli 30 euroa ja myyntihinnaksi muodostui 85 euroa. Kirjeen merkit oli ostettu automaatista, tästä kertoo se asia, että ne eivät ole toisissaan kiinni ja lähetyksen päivämäärä on juuri ajalta, jolloin automaatit olivat käytössä.

Yllä: Painotuotekuori Helsingistä 14.10.1943 Saksaan, 1mk oranssi single. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.10.1942 – 31.8.1945) 1,00mk. Kohtalaisen harvinainen single kohde. Tällaiset painotuotteet Pohjoismaiden ulkopuolelle ovat haastavia kohteita. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

Kohdenumerolla 2121 myytiin sodanaikainen painotuotekuori 1mk oranssilla leijonamerkillä singlenä. Nämä markan ulkomaan painotuotetaksan kohteet ulkomaille, Pohjoismaiden ulkopuolelle, ovat haastavia. Paras tällainen kohde on 1mk vihreällä, taksalle tarkoitetulle merkillä singlenä kulkenut painotuote, mutta tällaiset 1mk oranssilla kulkeneetkaan eivät ole huonoja kohteita, päin vastoin. Tällä kertaa kohteen lähtöhinta oli 120 euroa ja se myytiin hintaan 130 euroa. Mielestäni kyseessä ei ollut kovinkaan kova hinta! Ehkäpä ”kaikilla” on tämä kohde jo tai kaikki eivät ymmärtäneet miten hyvästä kohteesta oli kysymys.

Ns. ”Saksan erikoistaksainen” kirje 3½mk/2,75mk violetilla merkillä singlenä myytiin32 eurolla ja 9 päivän lentotaksainen merkki jäi myymättä sadan euron limitillä. Näitä 9 päivän taksaisia on lähiaikoina ollut myytävänä jonkin verran ja niitä tunnetaan parisen kymmentä. Lentopainotuote USAan vuodelta 1948 myytiin hintaan 55 euroa – tämän kohteen tekee paremmaksi se, että lentopainotuotteet eivät ole erityisen yleisiä ja lisäksi se, että painotuotteiden lähettäminen vapautui vasta vuoden 1947 loppupuolella. Malesiaan lähetetty kolmannen painoluokan kirje myytiin lähtöhinnallaan 40 euroa.

Yllä: Erä M30 ulkomaanlähetyksiä. Myyntihinta 220€. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Suomen Filateliapalvelu Oy.

”Suomen postilähetyskokoelmat” osastossa oli myytävänä mielenkiintoinen postilähetyserä numerolla 1793.Kohdeseloste luki: ”m/30 erä 1930 – 47 lähetyksiä ulkomaille 8 kpl mm 5 mk sininen leijona parina lentokuorella 22.7.45”. Erästä oli tarjolla kaksi kuvaa, joissa kaikki erän kohteet oli esillä. Katsomalla tarkasti pystyi näkemään, että selosteen mukaisesti erässä oli myytävänä erinomainen kohde, 5mk sinisen parilla lentokuorella Sveitsiin. Kuori oli, kuten pitääkin, kulkenut lentona Englantiin, josta se oli jatkanut matkaansa Sveitsiin. Kysymyksessä on 5mk sinisen ”oikea-aikainen” käyttö. Nämä ovat hyviä kohteita. Erässä oli lisäksi pikakirje Sveitsiin 30-luvulta ja painotuotepostikortti 1mk oranssilla singlellä Sveitsiin joulukuulta 1942. Kysymyksessä on siis sama taksa kuin erikseen myydyssä 1mk oranssin painotuotteen kohteessa, joka myytiin hintaan 130 euroa. Erässä oli lisäksi ulkomaan pakettikortti, ilmeisesti Sveitsiin, kirjattu kirje Liechtensteiniin, pari 2mk punaista singleä postikortilla ja 2½mk vihreä single painotuotekuorella ulkomaille. Kaiken kaikkiaan kohtalaisen hyvä kokonaisuus. Lähtöhinta 100 euroa, myytiin hintaan 220 euroa.

M30 kohteita on lähiaikoina ollut markkinoilla saatavissa runsaasti, parempiakin! Tämä on selvästi painanut kohteiden hintoja ja hyvää tavaraa saa aiempaa edullisemmin. Onko kyseessä lama, filatelian ja postihistoriakeräilyn jatkuva laskusuunta, vai sattuman kauppa – vaiko ehkä kaikkien näiden yhdistelmä. Sitä pohtikaamme kylminä tulevan talven iltoina!

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »