Yllä: Kokoelmani saama kunniakirja Nordia 2016 näyttelystä. Kokoelmalle annettiin 83 pistettä ja vermeil, eli kullattu hopea.
Nordia 2016 Pohjoismainen postimerkkinäyttely pidettiin Jyväskylässä 8.-10.4., paikkana oli Jyväskylän Paviljonki, eli messukeskus. Samaan aikaan samoissa tiloissa järjestettiin mm. kädentaidon ja antiikkimessut. Itse en ehtinyt tutustua näihin oheistapahtumiin lainkaan. Paikalla oli useita satoja kehyksiä kokoelmia, useita myyjiä ja muita edustuksia. Lisäksi järjestettiin Philean huutokauppa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin myös Filatelistiliiton liittokokous. Eli aktiviteettia oli riittämiin.
Tässä ajattelin kertoa lähinnä fiiliksistä koskien näyttelyä ja hieman avata ei-näyttelyfilatelistille kuvioon kuuluvia ehkäpä ei-tuttuja juttuja, jotka näyttelyihin osallistumiseen kuuluu. Käyn siis läpi oman kokoelmani ja sen esittämisen kautta Nordiaa ikään kuin seikkailuna. Esitys ei ole mitenkään erityisen jäsennelty. Aloitan käymällä läpi kuvion kustannuspuolta.
Kehysmaksut olivat 35€ per kehys, eli minun tapauksessani viidelle kehykselle. Palmares, eli palkintojenjakoillallinen, johon mielestäni kannattaa osallistua maksoi 60 euroa ja sisälsi alku, pää ja jälkiruoan sekä kahvit. Myös viiniä ja alkuun kuohuviini tarjottiin. Matkakulut olivat kohtalaisen vähäiset, koska tulin omalla autollani, toki n. 700 kilometrin bensatkin maksavat. Hotellit maksoivat parilta yöltä noin satasen per yö ja syödäkin piti. Eli kaiken kaikkiaan osallistuminen pakollisineen oli viiden sadan luokkaa. Tähän tulee sitten päälle ns. keräilijän juoksuhiekka, eli kauppiaiden tiskit… ja niiden tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi vakuutin oman kokoelmani kuljetusvakuutuksella, jonka sain ostaa Filatelistiliiton sopimuksella Lähi-Tapiolasta. Tämä vakuutus turvaa kokoelman kuljetukset sekä näyttelypaikalla viettämän ajan. Vakuutus maksaa 0,024% vakuutetusta hinnasta.
Yllä: Kokoelmani saama arvostelu tarkemmin.
Itse päädyin loppujen lopuksi lähettämään kokoelmani Jyväskylään postitse, mutta monet kävivät sen siellä itse monteeraamassa. Paketin lähetin kirjattuna, jota pahimmassa tilanteessa olisi jotakin kättä pidempää millä todistaa kokoelman lähteneen. Ilokseni totesin, että kokoelma tuli perille ongelmitta ja järjestävän kerhon edustaja kuittasi sen vastaanottaneensa sähköpostitse. Jyväskylän kerho oli tehnyt aivan erinomaista työtä ja kokoelmani oli kehyksissä siististi ja ”turvallisesti”. Kiitos järjestäjien talkooporukalle! Kehysten purkaminen aloitettiin sunnuntaina, aikataulun mukaisesti, kello 16. Purkamiseen pitää muistaa ottaa 3mm kuusilokokoavain mukaan, muuten se ei onnistu. Itse tietysti unohdin avaimen kotiin – onneksi filatelisti ei ole koskaan yksin, vaan kolleegoilta sain lainaan avaimen. Lehtien kerääminen kansioihin kesti minun tapauksessani noin puolisen tuntia. Lopuksi kuitataan oma kokoelma ”noudetuksi”.
Kokoelmien arvostelu alkoi heti kehystyksen jälkeen ja tuomareilla on työtä tosiaan riittänyt, nimittäin kehyksiä oli suuri määrä yli 800. Kuten näyttelyissä yleensä kokoelmat oli jaettu useisiin luokkiin, minun kokoelmani esiteltiin postihistorian luokassa, jossa oli mukana 41 kokoelmaa. Näille kokoelmille tuomariston siis tuli löytää arviointi ja pisteyttää kokoelma kuuden osa-alueen osalta. Näistä tärkein on ”Filateeliset ja muut aiheeseen liittyvät tiedot ja henkilökohtainen tutkimus”, jonka painoarvo on kokonaiset 35/100 pistettä. Tämä kertoo heti sen, että kokoelman esityksessä on satsattava siihen, että postihistoriallisesti merkittävät tiedot ja mahdolliset ”uudet löydöt” on riittävällä tavalla kerrottu. Lisäksi on otettava huomioon, että kun tuomareilla on vain vähän aikaa – ehkäpä n. 20 minuuttia per kokoelma arvosteluun, on asiat tuotava esiin siten, että ne huomataan. Tärkeiden asioiden korostaminen tulee siis arvoon arvaamattomaan. Tuomarit voivat arvostella vain sen minkä näkevät. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka kaikki kohteet ovatkin näkyvissä, on kohtalaisen ”rankkaa” olettaa, että tuomarit tuntisivat kaikkien maiden kaikkien postihistoriallisten alueiden kaikki kohteet ja asiat – mikäli heille ei kerrota mitä he näkevät, he näkevät mitä he luulevat näkevänsä. Hyvässä esityksessä siis ei kenellekään jää epäselväksi mitkä ovat ns. ”kanuuna” kohteita tai mikä mielenkiintoinen kommervenkki itse kussakin kohteessa tekee sen erinomaiseksi. Samaan aikaan esityksen pitäisi olla harmooninen, eli erityisen räikeä ei varmaankaan ole hyvä.
Yllä: Kokoelmani kaksisivuinen synopsis
Kokoelmani sai tiedoistaan 30/35 pistettä ja olen siihen tyytyväinen, olin jokaisen kohteen osalta kertonut taksan, lähetyslajin ja painoluokan, sekä mikäli kohteessa oli jotain erikoista pyrkinyt tuomaan sen esille. Lisäksi olin kehittänyt ”harvinaisuusasteikon”, jonka mukaan kohteita oli arvioitu. Tämä osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä mielestäni hyvin moni kohde olisi voinut olla merkitty vaikeaksi, mutta tällöin koko homma olisi menettänyt merkityksensä, joten jouduin hieman keinotekoisestikin valitsemaan mitkä kohteet saivat merkinnän. Se missä voin nostaa pisteitäni on varmasti käsittely, jossa esimerkiksi hieman tuomalla entistä enemmän (esimerkiksi paksuilla kehyksillä tai värein) esiin tärkeitä kohteita ja parantamalla otsikointia on saatavissa helpostikin pari pinnaa lisää. Kaiken kaikkiaan en ole pettynyt saamiini pisteisiin, ensikertalaisena en osannut odottaa enempää. Kaikki näyttelyn tulokset löytyvät täältä.
Näyttelyissä on yleensä mahdollisuus keskustella tuomarien kanssa kokoelmasta ja saada parannusehdotuksia. Minäkin varasin ”tuomariajan” ja kävimme Tanskalaisen tuomarin Lars Engelbrechtin kanssa kokoelmaa läpi vartin verran. Mielestäni Larsin kommentit olivat asiallisia ja osuivat oikeaan. Se kuitenkin kävi selväksi, että mies ei kovin paljoa M30 postihistoriasta tiennyt, vaan joutui suunnistamaan minun tekemieni esittämieni havaintojen ja tekstien mukaan – lisäksi apuna oli Suomalainen tuomariryhmään kuulunut postihistoriatuomari Petteri Hannula. Tämä nimenomaan tietysti painottaa sitä, että varsinkin kansainvälisissä näyttelyissä kohteiden esiintuominen nousee arvoon arvaamattomaan. Tanskalainen kysyi mm., että onko kokoelmassa mukana kohteita, jonka kaltaisia tunnetaan alle kymmenen kappaletta – osoitin hänelle ensimmäisessä kehyksessä olevat noin kymmenkunta kohdetta; tämä ei siis ollut tullut tarpeeksi selkeästi esiin kokoelmani esityksestä!
Yllä: Kokoelmani etusivu
Nordiassa näytillä ollutta kokoelmaani voi tutkia tästä linkistä. Pitää kuitenkin muistaa, että kuvattu versio ei kuitenkaan ole aivan lopullinen, vaan kaksi sivua kokoelman loppupuolella näistä esitetyistä yhdistettiin lopulliseksi versioksi – joten tässä on yksi ylimääräinen sivu – lisäksi numerointi korjattiin tästä johtuen. Jokainen voi nyt arvioida miten pisteet korreloivat itse kokoelman kanssa. Käsittääkseni on mahdollista haluttaessa ladata kaikki kokoelmakuvat omalle koneelleen helposti yhdellä painalluksella Flickeristä.
Yllä: Kokoelmaa kehyksissä Nordia 2016 näyttelyssä (kuva: Veli-Heikki Nieminen)
Ajattelin jatkaa Nordia näyttelyn ”käsittelyä” seuraavassa postauksessa, ajan kanssa on tiukkaa, joten en osaa sanoa milloin ehdin kirjoittaa uutta – tarkoituksena on käydä läpi M30 kiinnostavia kokoelmia ja vielä erikseen muutamia näyttelystä löytyneitä kohteita.