Erikoisuus

Paikallispainotuote lopetettiin lähetyslajina 15.1.1926, näin ollen paikallispainotuotteita ei virallisesti malli 1930 merkeillä tunneta lainkaan. Tämä on tärkeää tietää jo siksikin, että ajoittain huutokaupoissa ja muissakin myynneissä näkyy paikallispainotuotteen nimellä myytäviä paikallisesti kulkeneita painotuotteita (ja kyseessä on harhaanjohtava markkinointi tai vain tietämättömyydestä johtuva virhe).

Tästä tiedosta, eli siitä, että malli 1930 käyttöaikana ei paikallispainotuotteen taksaa ollut käytössä, huolimatta olen pannut merkille, että useilla paikkakunnilla, paikkakuntien sisäisessä postissa on ainakin vuoteen 1942 asti postitettu paikallisesti lähetyksiä, joilla on käytetty yksin 25p ruskeaa M30 leijonamerkkiä postitukseen. Minun näkemäni lähetykset ovat olleet, joko surukirjeitä tai ”toivotus” kortteja, eli tyypillisiä painotuotelähetyksiä.

Yllä: Mallusjoella 19.4.1936 kulkenut surukirje.Yllä: Ryttylästä 21.4.1941 Oittiin lähetetty surukirje. Ryttylä ja Oitti ovat kumpikin Hausjärven kunnan kyliä.

Yllä: 30.12.1942 Vaasan sisällä kulkenut Uuden Vuoden tervehdys-kortti. Yllä: Kalkkisissa kulkenut Pääsiäiskortti. Numeroleima 1639 oli Kalkkisten leima. Ajankohta vaikea määrittää.

Kuten yllä olevista lähetyksistä nähdään ovat ne postin mitätöimiä, eikä niissä ole lunastusmerkintöjä. Suurin osa yllä olevista on lisäksi mitätöity käsin, joten on erittäin epätodennäköistä, että postilta olisi mennyt täysin ohi se, että lähetyksillä on tosiaan vain 25p merkki. Lisäksi, kun kyseessä on useita eri paikkakuntia, herää kysymys siitä, että oliko olemassa jonkinlainen ehkäpä epävirallinen, mutta ”torellinen” käytäntö siitä, että paikallisesti lähetetyt painotuotteet voitiin lähettää normaalia painotuotetta edullisemmin. Oli miten oli, tällaisiakin siis on olemassa.

Lisäys 18.12.2013: Muistin, että minulla on ”pakko” olla enemmänkin näitä, koska niitä olen sivuun pistänyt ja nyt löysin kolme lisää. Kaikki kolme kulkeneet Mallusjoella eri aikoina.

Yllä: Pienikokoinen kuori kulkenut Mallusjoella 19.2.1935Yllä: Surukuori kulkenut Mallusjoella 5.5.1936Yllä: Surukuori kulkenut mallusjoella 16.3.1932

Esitellystä seitsemästä lähetyksestä neljä on Mallusjoelta. Herää kysymys, että mikä paikka tämä Mallusjoki oikein on? Kyseessä on Orimattilan kunnan kylä, joka sijaitsee Mallusjärven ympärillä – asukasluku noin 600 henkeä. Lahteen on 35 ja Helsinkiin n. 80 kilometriä, eli kysymys on Päijät-Hämeestä.

Postiennakko-osoitus ei ole lähetyslaji, joka aivan ensimmäiseksi tulee M30 keräilijän mieleen. Postiennakko-osoituslomakkeelle tehtyjä lunastuksia M30 merkeillä kuitenkin tavataan aina välillä ja niitä ei usein huomatakaan, vaan ne ohitetaan postiennakko-osoitekortteina, jotka ovat saman värisiä ja ”oloisia”. Vaikka kyseessä onkin eri niminen lomake, niin kyse on kuitenkin ”samasta” asiasta, eli postiennakkona lähetetyn lähetyksen palauttamisesta ja palautukseen liittyvästä lunastuksesta. Postiennakko-osoitekortti ja postiennakko-osoitus ovat saman postin lomakkeen kaksi eri osaa. Postiennakko-osoitekortille liitetyillä postimerkeillä maksettiin (lähettäjä maksoi) postiennakkomaksu ja lähetyksen kuljetusmaksu ja nämä mitätöitiin. M30 postiennakko-osoitekortteja liikkuu yleisesti ja niissä ei ole mitään ihmeellistä. Saman lomakkeen postiennakko-osoitus osaan täytettiin postiennakkolähetyksestä vastaanotettaessa maksetun maksun vastaanottajan tiedot, jotta postiennakkona maksetut rahat saatiin oikeaan osoitteeseen. Postiennakko osoitus siis lähetettiin rahojen vastaanottajalle, joka sai sitä vastaan kuitata ne postista – postiennakko-osoitukselle ei siis mitätöity postimerkkejä, sillä sen kustannus oli jo maksettu postiennakko-osoitekortilla mitätöidyillä merkeillä.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §16 koskien postiennakkolähetyksiä (s. 6), josta selviää kohdista 5 ja 6 postiennakko-osoituksen käyttötarkoitus.

Aina siis postiennakkolähetyksiä ei kuitenkaan lunastettu ja näin ne palautettiin lähettäjälleen. Tässä yhteydessä saattoi käydä niin, että lunastuslipuke ja lunastuksen yhteydessä mitätöidyt merkit lisättiinkin postiennakko-osoituskorttiin eikä postiennakko-osoitekorttiin.Yksi asia kuitenkin tulee ottaa huomioon tässä yhteydessä: Lunastuksia voi esiintyä vain postiennakkopakettien kohdalla, koska muista lähetyksistä ei uutta kuljetusmaksua tarvinnut takaisinlähetyksen takia maksaa. Ja vielä lisäksi on huomattava, että kuljetusmaksun suuruus on siis yksinkertainen paketin kuljetusmaksu, eikä ns. tavalliseen lunastukseen liittyvä kaksinkertainen ”puuttuvan” postimaksun määrä. Kyseessä on siis postin eräässä ”erikoistilanteessa” käytössä ollut taksa.

Yllä olevassa kuvassa on osa vuoden 1944 postisäännöstä*, eli §41 koskien lunastuksenalaisia lähetyksiä, josta selviää kohdista 3 ja 4 pakettien palauttamista ja postiennakkoon liittyvää lunastusmaksua koskeva säännöstö .

Näin syntyi siis ”uusi lähetyslaji” M30 merkeille. On turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä, sillä kyseessä on vain sattuman kautta syntynyt detalji. Filatelistina kuitenkin on ”mukava” kiinnittää huomiota tällaisiin pikkujuttuihin… ja se, että kyseessä tosiaan on aivan oma taksansa on asia joka pysyy.

Yllä: Postiennakko-osoitus, jolla M30 merkkejä lunastuksena 5mk:n edestä.

Yllä olevassa kohteessa on ilmeisesti tapahtunut seuraavaa: Turusta on lähettäjän toimesta 30.9.1930 (leimaus Turussa lomakkeen kohdassa ”Lähetyksen postiinjättötoimipaikan leima) lähetetty kyseinen postiennakkolähetys Helsingissä asuvalle vastaanottajalle. Koska vastaanottaja ei kuitenkaan ole vastaanottanut lähetystä ja maksanut postiennakkomaksua (takana laatikkoleima ”Ei lunastettu – icke utlöst”) kahden viikon aikana, on ne lähetetty takaisin 16.10. Helsingistä (leima ja kosmoskynällä kirjoitettu ”tak” ja Turku alleviivattu, ja ”Takaisin – Retour” – laatikkoleima) ja saapuneet takaisin Turkuun 17.10 (leima takana), jossa lähettäjä on ne 20.10. lunastanut. Lunastusmäärä on ollut 5mk (Turussa postileimaus 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 1½mk violetti) jonka alkuperäinen lähettäjä on maksanut ostamalla lomakkeelle mitätöidyt merkit, sekä kuittaamalla palautetun lähetyksen allekirjoituksellaan (takapuolella). Taksa: Paketin (-1kg) kuljetusmaksu (1.7.1924 – 31.8.1942) 5,00mk. Huom; perustan tämän taksa-asian tuohon vuoden 1944 postisääntöön – voi olla, että vuonna 1930 tilanne oli erilainen, mutta en pysty sitä varmistamaan, koska minulla ei ole tuolta ajalta voimassa olevaa postisääntöä.

Jos joku miettii sitä, että mikä se ”kosmoskynä” on tai, että onko kysymys peräti jostain avaruuskynästä, niin kysymyksessä on lyijykynän tapainen kynä, jota posti käytti ja ehkäpä käyttää vielä tänäkin päivänä, jossa on sellainen ominaisuus, että sen jälkeä ei voi pyyhekumilla pyyhkiä. Näin eivät postin kosmoskynällä tehdyt merkinnät hävinneet vahingossa tai kenenkään tahallaan pyyhkiminä. Kosmoskynää kutsutaan nykyään kopiokynäksi.

Päivitys 19.12.2013:

Yllä: Postiennakko-osoituskortti, jonka takana lunastuksena 10kpl 15mk punainen

Yllä olevan kohde on alun perin Helsingistä Jyväskylään lähetetty tilaavievä tai särkyvä postiennakko paketti, joka on palautettu lunastamattomana Jyväskylästä 2.1.1953 ja saapunut Helsinkiin 3.1.1953, josta sen on alkuperäinen lähettäjä lunastanut 7.1.1953, jolloin postiennakko-osoituslomakkeen taakse on mitätöity 150mk:n edestä postimerkkejä. Lomakkeen etupuolella on punaisella kosmoskynällä kirjoitettu merkintä 50%, joka viittaa särkyvään tai tilaavievään lähetykseen. Lunastuksen taksa perustui postisääntöön, jonka mukaan palautettujen postiennakkopakettien kuljetusmaksuna perittiin pelkän paketin normaalin taksan mukainen kuljetusmaksu. Tässä tapauksessa kysymyksessä on viidennen painoluokan (9-12kg) paketin taksa 1.1.1952 – 31.5.1956 100,00mk ja ilmeisesti (painosta päätellen) tilaavievän paketin lisämaksu 50% paketin taksasta, eli 50,00mk, yhteensä 150,00mk. Oikea taksa.

[Kommentti: Tämä kohde oli myytävänä huutokaupassa ja sen kohdeselitteessä luki ”15 mk pun 10 kpl lunastusmaksuna postiennakko-osoitekortilla -53”. Kyse kuitenkin oli postiennakko-osoituskortista.]

Lisäys 17.1.2014:

Yllä: Postiennakko-osoitekortin taakse kosmoskynällä mitätöidyt 7kpl 1mk oranssia merkkiä, eli 7mk ovat suoritus postiennakkopaketin ”palautuksesta” ja vastaavat paketin taksaa. Kuopiosta 3.1.1931 Iisalmen Varpaisjärjevelle lähetetty postiennakkopaketti, jonka sisältönä ”rihkamaa” (hauska). Saapunut Varpaisjärvelle 6.1. Lunastamatta jäänyt palautettu Iisalmeen 15.1. ja sieltä Kuopioon 30.1. josta lunastettu 31.1. Alkuperäisen lähetyksen taksa: Paketti (3-5 kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, postiennakko (100 – 200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, yhteensä 9,50mk.

Lunastuksista lisää lunastuksia käsittelevässä postauksessa.

*Postisääntö Soveltamismääräyksineen, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1944

M30 Paikallispainotuote?

Postiennakko-osoitus M30 merkeillä, sarjassamme ”jännä, mutta ei sittenkään ihmeellinen”