Blog — Sivu 29

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

29 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Uskomattoman hieno maaliskuun lopun kevät-aamu 08.45 Lempäälässä. PIlvetön taivas ja noin 5 astetta lämmintä.

Lempäälässä järjestettiin 29.3.2014 keräilytapahtuma Ideaparkin hulppean kokoisessa ostoskeskuksessa; olin sopivasti palaamassa työmatkalta kotiin ja pystyin pysähtymään pariksi tunniksi tutustumaan tapahtuman antiin. Paikkana Ideapark on erinomainen, sillä tilaa on hyvin niin autoille kuin myyntipöydillekin. Pöytiä oli varannut parisenkymmentä myyjää ja postimerkkien lisäksi oli myytävänä kortteja ja myös muuta keräilytavaraa. Kävijöitä oli aika runsaasti sinä aikana kun olin itse paikalla – toivottavasti kauppa kävi hyvin. Paikalla oli myyjien lisäksi myös korttitaiteilijoita, jotka jakoivat haluajille myös nimikirjoituksia piirtämiinsä kortteihin.

Yllä: tapahtuman tohinaa, myyjiä oli parisenkymmentä ja tilat ovat Lempäälän tapahtumassa riittävät

Minulle tämä oli ensimmäinen kerta Lempäälän kerhon tapahtumassa ja myös Ideaparkissa; en tosin ehtinyt itse ostoskeskukseen tutustumaan, mutta ensifiilis oli tosiaan se, että kysymyksessä ei ole mikään kokonsa puolesta vähäpätöinen kaupanteon mekka. Kävin kaikki myyntipöydät läpi ja M30 keräilijän kannalta myytävää oli jonkin verran tarjolla – useilla myyjillä kuitenkaan ei ollut tarjota lainkaan M30 kohteita. Onneksi kuitenkin löysin jotain mielenkiintoistakin:

Yllä: Saksassa Suomeen, Kokkolaan osoitettu ja valmiiksi saksalaisin merkein (5pf+20pf) varustettu kirje, johon on lisätty Suomessa 1½mk violetti merkki ja lähetetty ja leimattu Ykspihlajassa 12.10.1931. Taksa: Kirje (-20g) 1.5.1931 – 30.11.1931 1,50mk. Leima on samalla mitätöinyt saksalaiset merkit. F.J. Reimers on huolintayhtiö (Spedition) ja kyseessä on siis ilmeisesti lastin saapumisilmoituksen / lastiluettelon sisältänyt kirje. Kulkenut siis ilmeisesti laivalla Hampurista Ykspihlajaan (joka on Kokkolan satama). Kiinnostava!

Miksi tämä lähetys ei ole ”paquebot” leimattu ja miksi siihen on pitänyt lisätä Ykspihlajassa suomalainen postimerkki, sitä en tiedä. Näitä asioita (postin laivakuljetukset ja laivoilla leimaaminen) sääteli maailmanpostisopimus, mutta v. 1931 voimassa ollutta näitä asioita säätelevää sopimusta minulla ei ole enkä tunne sen soveltamismääräyksiä.

Yllä: Lentokirje <10g USA:n Jäppilästä 9.12.1957, sekapostite, jolla 4kpl M30 1mk vihreitä ja M54 10mk vihreä ja 2kpl 30mk sininen, yhteensä 74mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.6.1956 – 31.3.1959 30mk, lentolisä (per 5g) 1.10.1957 – 31.3.1959 vyöhyke 4 17,00mk, yhteensä 64mk. Ylitaksa 10mk!

Tällaisia yllä nähtävän kohteen ylitaksaisten lähetysten osto -”töppejä” sattuu vähän väliä, kun muistinvaraisesti yrittää muistaa taksoja ostaessaan kohteita. Erityisesti lentotaksojen täydellinen muistaminen on täysin mahdotonta, ainakin minulle. Väärätaksaiset lähetyksethän voi tietysti laittaa kokoelmaan, mutta ei niillä ylimääräisiä pisteitä kalastella. Yllä näkyvän kohteen hinta oli 2€, joten en köyhtynyt ”silmittömästi”, mutta silti…. varsinkin kun toinenkin vastaava tyräys sattui samalle reissulle.

Yllä: Pikakirje 29.4.1932 Porista Tukholmaan, jonne saapunut 2.5.1932. M30 2mk violetti ja 5mk olavinlinna, yhteensä 7mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.11.1931 – 31.12.1935 5,00mk, yhteensä 7,00mk.

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

21 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 4½mk sininen rosohammasteinen (RH) merkki

Posti- ja lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 213/1942 lokakuun 1. päivä tapahtuvista ulkomaan postitaksojen muutoksista ja siitä, että tästä syystä, ulkomaan taksan muutoksen tähden, ”että otetaan käytäntöön 4½ markan postimerkki, jonka väri on oleva sininen”. Samassa kiertokirjeessä todetaan, että ”Lisäksi on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että…. saadaan myydä… … sekä muita tässä mainittuja postimerkkejä… …ensi lokakuun 1. päivästä lähtien…” 4½mk sininen leijonamerkki siis ilmestyi 1.10.1942, toisen maailmansodan riehuessa. Väristäkin voidaan jo päätellä, että sen käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postin ensimmäisen painoluokan kirjeiden postimaksuna – ulkomaan kirjetaksat muuttuivatkin merkin ilmestymispäivänä. Merkkiä painettiin neljä miljoonaa, kolmessa tilauserässä 518 (9-1942), 525 (10-1942) ja 622 (9-1944). Ensimmäiset kaksi tilauserää on painettu lumppusellupaperille (LSP) ja viimeinen sellupaperille (SP). LSP merkkejä painettiin yhteensä 3 miljoonaa siten, että tilauserää 518 painettiin 1,0 miljoonaa ja tilauserää 525 2,0 miljoonaa, sellupaperista tilauserää 622 painettiin 1,0 miljoona kappaletta (tämä tilauseräkohtainen tieto paljastuu käsikirjan** osasta IV s. 33).

Yllä: Kolmen tilauserän numerokuusilot käänteisessä aikajärjestyksessä. Huomataan paperierot (tilauserät 518 ja 525 lumppusellupaperia, 622 sellupaperia) ja liimojen erot (tilauserät 518 ja 525 liima 3 (lm3) ja tilauserä 622 liima 4 (lm4).

Sellupaperisen tilauserä 622 merkit ovat hieman tummemman sinisiä kuin kahden aiemman tilauserän merkit, jotka ovat väriltään oikeastaan täysin samanlaisia kuin 3½mk:n sininen merkki. Liimoja käytettiin kahden erilaista, liimaa 3 (keltainen tai kellertävä liima) käytettiin kaikissa tilauserissä, kuitenkin siten, että liiman loputtua tilauserän 622 kohdalla siirryttiin käyttämään liimaa 4 (kotimainen dekstriini eli liisteriliima); tämä tapahtui ilmeisesti jo tilauserän liimoittamisen ”alkuvaiheessa”, koska suurin osa erän merkeistä on liimalla 4. Merkistä tunnetaan ”erikoisuuksina” rosohammastettuja kappaleita (kts. kuva yllä) pieniä hammastesiirtymiä ja joitakin laskoksia, Kauppi* toteaa näiden kahden viimeksimainitun olevan pääosin sellupaperin merkeissä tavattavia erikoisuuksia. Käsikirja toteaa lisäksi, että ”paksua paperia esiintyy”.

Yllä: Taulukossa nähdään merkin kuvakevirheitä kolmesta tunnetusta luettelosta; virheitä on paljon enemmänkin, mutta niitä ei ole luetteloihin asti tämän enenpää ehtinyt. (lisätty 22.3.2014)

Yllä: Näytiksi joitakin kenttätunnuksia 4½mk merkistä (Lisätty 22.3.2014)

Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ulkomaan kirjeellä ja ”tarkoituksenmukainen” taksa-aika on 1.10.1942 – 1.7.1945 eli käytännössä sota-aikana. Sota-ajasta johtuvasta vähemmästä ulkomaille lähetetystä postista ja ulkomaan postiin liittyvistä postin rajoituksista ja mm. Saksan kanssa voimassa olleesta postisopimuksesta johtuen ovat 4½mk:n merkillä ulkomaille kulkeneet yksittäispostitteet hyviä kohteita.

Yllä:Kirje Lauttasaaresta 3.12.1942 (kirjeen päiväys) Bronxiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin. 4½mk sininen singlenä ja 1942 TUB joulumerkki. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuuri on avannut kuoren. Kirje on luultavasti kulkenut Portugalin kautta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä:Kirje 13.4.1943 Hammaslahdelta Helsingin (15.5.1943) ja ilmeisesti Tukholman (via Stockholm) kautta New Yorkiin Yhdysvaltoihin. Kirje on sensuroitu Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – eli kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta. Kemiallisen sensuurin jälkiä näkyvissä. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä: Helsingistä 11.11.1943 Bronxiin, New Yorkiin, USA:n lähetetty kirje. Suomen, Saksan ja USA:n sensuurit – Saksan sensuuri ei ole tavanomainen Ab vaan Lb; en tiedä mitä Lb tarkalleen ottaen tarkoittaa b viitannee Berliiniin, mutta onko L ”luftwaffe” eli Luftwaffen eikä Wehrmachtin sensuuri vai mitä se mahtaa tarkoittaa… Kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta, mutta hyvin mahdollista, että Italian kautta – sillä Italiasta kulki USA:n laivaliikenne Genovasta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941. Näitä tällaisia USA:n kulkevia tavataan (kuten ylläkin saattaa nähdä) jonkin verran, asia on kiinnostava, sillä Saksa ja USA olivat tosiaan sodassa keskenään – en keksi muuta selitystä näille, kuin sen, että Saksalaiset pitivät suomalaisia sen verran arvossa, että antoivat kirjeiden kulkea USA:n – Englantiin ei posti vastaavasti kulkenut lainkaan! Yllä: Kirje 20.3.1943 Tampereelta Geneveen Sveitsiin. Sveitsi säilyi puolueettomana koko sodan ajan ja sinne kirjeposti kulki lähes keskeytyksettä. Sensuurin tarkastama. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk.

4½mk sininen merkki on singlenä hyvä kohde, myöskään muilla postitteilla sitä ei tule ylenkatsoa. Tämä pätee erityisesti ns. ”myyntiajan puitteissa” tapahtuneisiin muihin käyttöihin, eli ajanjaksoon 1.10.1942 – 1.7.1945.

Yllä: Helsingistä 21.12.1943 Köpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirjattu lentokirje, 4½mk sininen tupla, yhteensä 9mk. Suomen ja Tanskan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 9,00mk. (Lisätty 31.7.2014)

Yllä: Lentokirje, jolla 4½mk merkki kirjeen maksuna ja toinen kappale yhdessä 3½mk oliivin merkin kanssa maksamassa lentotaksaa lyhyenä yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana. 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin (4mk/5g) 19.-27.2.1945 10g kuori, yhteensä 12,50mk. Yllä: Lentokirje 9.1.1943 Iistä Köpenhaminaan laivalle SS Liisa. Suomen ja Tanskan sensuuri. Saapunut Köpenhaminaan 14.1.1943. 4½mk sininen ja 1mk oranssi, yhteensä 5½mk. Eteenpäinlähetetty Tanskassa. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, yhteensä 5,50mk.Yllä: Lentopikakirje 23.11.1943 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 24.11.1943. Suomen sensuurin avaama. M30 4½mk sininen ja 7mk postitalo, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjeen pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä 11,50mk.

Käyttö kotimaan postitteilla oli luonnollisesti sallittu koko M30 käyttöajan loppuun saakka ja merkkiä onkin käytetty pakettikorteilla ja postiennakkolomakkeilla jonkin verran, mutta siis erityisesti postitoimistoissa virkailijoiden toimesta. Yksityinen käyttö varsinaisen käyttöajan jälkeen on ollut verraten vähäistä; tämä siis tarkoittaa sitä, että yleisö ei ollut tätä merkkiä ostanut omiin varastoihinsa.

Yllä: Kirje kotimaassa 11.6.1944 Joensuusta Jyväskylään. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Ylitaksa 1mk!

4½mk_sininen_2pl_pak

Yllä: II painoluokan paketti 24.2.1944 Oulusta Puolangalle, paino ollut 1,3kg. 4½mk sininen pari. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.9.1942 – 30.6.1945 9,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 8.4.1946 Joensuusta Kiuruvedelle M30 4½mk sininen pari ja 3½mk oliivi pari, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. Yllä: Kirjattu postiennakkopaketti 16.10.1946 Kajaanista Puolangalle. Paino 3,4kg, postiennakkomäärä 2740mk. 2kpl 4½mk sininen ja 15mk olavinlinna pari, yhteensä 39mk. Taksa: Paketti (3-5kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 25,00mk, postiennakko (-5000mk) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 39,00mk. Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Kuinka vaikea kohde 4½ sininen oikeataksaisena singlenä sitten oikeastaan on? Tämä varmasti saattaa askarruttaa joitakin lukijoita – vastaus tähän on, että kohteen vaikeus on vähentynyt vuosien saatossa; aiemmassa kirjoituksessa todetaan, että 4½mk sinisten singlenä lähetettyjen ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, mutta kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale (nykyrahassa yli 500€); näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Hyväkuntoisia ja leimaisia 4½mk singlejä on nähty huutokaupoissa noin sadan euron lähdöillä, loistoleimainen oikeataksainen kiinnostava lähetys kiinnostavaan maahan on kuitenkin huomattavan kallis kohde, mikäli sellainen jostain löytyy. Suttuleimaisen Yhdysvaltoihin v. 1942 menneen kohteen, joka on ylempänä näkyvissä, huusin 2014 huutokaupasta hintaan 40€ (pohjahinnalla) – mielestäni se oli edullinen ja olin hieman yllättynyt, että kukaan muu ei siitä huutanut.

Olen konkarikeräilijöiltä silloin tällöin kysellyt millä heillä myynnissä olleet 4½mk singlet lähtisivät mukaani ja hinnoittelu on ollut ajoittain jokseenkin kosmista (pyynnit 200 – 250€) – kyseiset kohteet jäivät herrojen haltuun. Itse näkemiäni kohdemaita 4½mk singleille ovat ylläkin nähdyt USA ja Sveitsi, mutta myös Belgiaan menneen kohteen olen nähnyt.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

**Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

Yllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

Yllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

Yllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

Yllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945 3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

Yllä: Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

Yllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

* Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kotkan kuvioleimalla 26b leimattu M30 2,75mk violetti leijonamerkki. Takana saapumisleima Helsinki 25.3.1942.

Kotkassa 1941 – 1942 lähetetyt päivämäärättömät ketjuleimakuoret ovat yksi kiinnostava suomalainen kuvioleimakohde. Kysymyksessä oleva leima on Kotkan leima numero 26b. Kyseisellä leimalla leimatuissa kuorissa ei ole myöskään yleensä merkintää paikkakunnasta, vaikka tiedetään niiden olevan peräisin Kotkasta ja ajoittuvan jatkosodan aikaan. Yhdessä kuoressa tiedetään olevan kyleima ”Halla”, joka oli käytössä nimenomaan Kotkan alueella.

Keräilyuutiset kertoi aikoinaan artikkelissaan (vuosi ja numero ovat unohtuneet, 2005 jälkeen ja ennen v. 2009 kuitenkin), että nämä leimat tulivat Laitisen kuvioleimojen hintaluetteloon vuonna 1981, jolloin leimaus oli luokiteltu harvinaiseksi (R4) ja jutussa kerrottiin postilähetyskohteita tunnettavan julkaisuhetkenä varmuudella kuusi kappaletta. Lisäksi kerrottiin, että viisi näistä kuudesta kohteesta olisi M30 2,75mk violetilla merkillä.

Leiman tunnetut käytöt ajoittuvat Keräilyuutisten artikkelin mukaan vuodelle 1941 (yksi kappale) ja vuoden 1942 maaliskuuhun (viisi kappaletta). Aaro Laitinen oli artikkelin mukaan esittänyt, että leimasta oli poistettu paikkakunta ”kenttäpostin” tapaan ja Jorma Tikka esitti Filatelistissa, että kysymyksessä oleva leima liittyisi valmisteilla olleeseen Suursaaren operaatioon ja, että leima olisi ollut käytössä Kotkan laivastotukikohdassa – eli kummassakin tapauksessa leimalla olisi sotilaallinen tausta.

Yllä: Kuvioleiman 26b esittely A. Laitisen kuvioleimojen hinnastossa (sivu 53).

Yksi asiaan liittyvä (epärelevantti) detalji on, että ainakin kaksi kohteista, Keräilyuutisten artikkelissa kuvattu ja yllä näkyvä kohde on kumpikin lähetetty ”Mainoskilpailu 8:aan” Helsinkiin; kilpailuvastauksia saattoi lähettää ko. kilpailuun ilmeisesti ainakin vielä huhtikuun 11. päivä 1942 (koska tuolloin kilpailuun lähetetty leimattu kuori on nähtävissä www.postileimat.com sivustolla Vuoksenrannan leimoja esittelevässä kohdassa.

Filatelistien oma sensuuri ja M30

10 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä 2.5.1946 Reykjavikiin Islantiin. M30 2*1mk vihreä ja 2*10p harmaa sekä 3,50mk+75p 1945 PR nelilö, yhteensä 16,20. Saapunut Reykjavikiin 11.6.1946. Takana Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuurileima. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1946-31.121946 8mk, yhteensä 16,00mk. 20 penniä ylitaksa.

Yleensä kun puhutaan Suomessa II maailmansodan ja sitä ympäröivän ajanjakson sensuurista on sen suorittanut useimmissa tapauksissa sotasensuuri. Mutta muitakin sensuureja esiintyy! Ensimmäisenä muista mahdollisista tulee mieleen vankiloiden suorittama kirjeiden läpiluku ja mahdollinen sensuuri, mutta myös Suomen postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunnalla oli oikeus tarkastaa ulkomaille lähetettyjä filatelistien lähetyksiä. Tämä siksi, että filatelistit olivat toivoneet ”omaa sensuuria”, koska he halusivat välttää lähetysten tärväämistä sensuurin kynsissä – sotasensuuri on tähän suostunut ja valtuuskunta on kirjeet tutkinut.

Suomen postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroimat kirjeet leimattiin yleensä kirjeen takapuolelle erityisellä tähän tarkoitukseen tarkoitetulla leimalla, jonka yhteyteen sensuurin suorittaneet allekirjoittivat tai leimasivat oman nimensä. Näitä sensuurileimoja tiedetään olevan ainakin kahta erilaista toteaa Suomen Postimerkkilehti*.

[Kommentti (lisätty 21.7.2014): Suomen Postimerkkilehti ja KKK on tässä asiassa luultavasti väärässä – leimoja on ilmeisesti ollut vain yksi. SP:n artikkelissa nimittäin vedetään se johtopäätös, että toisessa leimatyypissä olisi ollut mukana Harry Wallin nimi leimassa, näin ei kuitenkaan ole – jos katsotaan tässä artikkelissa näkyviä kahta kuorta huomataan, että Harry Wallin nimi on kummassakin laitettu leimasimella, mutta leimasimen asento on erilainen. On siis ilmeisesti ollut vain yksi Valtuuskunnan leimasin tai ainakaan ei ole aihetta epäillä, että leimoja olisi ollut useampia kuin yksi ja Harry Walli on leimannut oman nimensä rivileimalla tuon leimakuvan sisään. Mikäli leima ei ole ollut mukana tai aikana ennen leimaa Walli on signeerannut allekirjoituksellaan.]

Yllä olevan kirjeen laatikkoleimassa lukee:

Tarkastettu – Kontrollerad; Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunta; Frimärkssamlarföreningarnas i Finland Legation”

Yksi valtuuskuunnan tarkastustoimintaa tehneistä oli aikanaan tunnettu postimerkkeilijä Harry Walli. Kuinka yleisiä tai harvinaisia tällaiset sensuroidut kohteet ovat sitä en tiedä, eikä sitä ole osannut arvioida myöskään KKK asiaa käsittelevässä artikkelissaan Suomen Postimerkkilehdessä*. KKK epäilee, että suurin osa näin sensuroiduista kirjeistä on jäänyt ulkomaisiin kokoelmiin, tämä pitää hyvin todennäköisesti paikkaansa, sillä juuri ulkomaisille filatelisteille tämäntyyppistä postia on lähetetty ja mennyt.

Yllä: Olofströmiin Ruotsiin 28.12.1944 Helsingistä lähetetty Suomen Postimerkkiyhdistysten Valtuuskunnan tarkastama kirjattu kirje. Ei kuitenkaan M30 kohde. Näytillä leimauksen takia. Leimattu myös ”Tullfrit” tullivapaaksi kirjetullissa Tukholmassa ja sensuroitu suomessa myös sotasensuurin puolesta! Eli käytännössä tuplasensuuri Suomessa. Sotasensuurin numero ilmeisesti 1. (Lisätty 21.7.2014)

Suomen Postimerkkilehden artikkelissa on kuva kahdesta lähetyksestä vuosilta 1942 ja 1944 (Punaisen Ristin sarjoja), miten pitkään toiminta jatkui ja milloin se mahdollisesti alkoi, sitä en tiedä, mutta oma kuoreni on leimattu 1946. Kaiken kaikkiaan aika hyvä filatelisen tietokilpailun knoppi!

*KKK, Sensuuria, Suomen Postimerkkilehti, 2000, 3 s. 17

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

5 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 3½mk sininen rosohampainen postituoreena

3½mk sininen leijonamerkki julkaistiin ilmeisesti 13.12.1936 virallisesti, mutta ensipäivä lienee silti ollut 11.12.1936 (LaPe ja Kauppi kumpikin asettavat kysymysmerkin päiväyksen jälkeen, koska on tavattu tuona päivänä tällä merkillä leimattuja kohteita). Merkin ilmestymisestä ilmoitettiin kiertokirjeellä 4.12.1936. Merkin käyttötarkoituksena oli (värinsä mukaisesti) toimia postimaksuna ensimmäisen painoluokan ulkomaan kirjeellä ja korvata tässä tehtävässä 2½mk sininen. Ulkomaan kirjetaksat muuttuivat 1.11.1936 alkaen 2½:sta markasta 3½:een markkaan.

Yllä: 3½mk sinisen viiden eri tilauserän numeropalat. Huomattavaa on, että värien eroja on vaikeaa nähdä, sekä lisäksi, että tilauserän 401 pala on rosohampainen.

Merkkiä painettiin viidessä eri tilauserässä 318 (11-1936), 336 (10-1937), 390 (10-1939), 401 (3-1940) ja 510 (5-1942) yhteensä 15,6 miljoonaa kappaletta. Papereina käytettiin lumppupaperia (LP), jolle painettiin 12,6 miljoonaa merkkiä ja lumppusellupaperia (LSP), jolle painettiin 3 miljoonaa merkkiä. Vain tilauserä 510 painettiin lumppusellupaperille; muiden tilauserien osalta Käsikirja mainitsee myös painosmäärät tilauseräkohtaisesti (KK IV s. 29).Käsikirjassa mainitaan paperin olevan 50% sellupaperia, mutta sodan aikainen paperi saattoi olla muullakin sekoitussuhteella. Koska lumppusellupaperille painettiin vähemmän merkkejä (3milj vs. 12,6milj) ovat lumppusellupaperille painetut merkit ns. parempia kohteita. LaPe 2010 hinnoittelee postituoreen 3½ mk leijonaan 20 euron arvoiseksi, myös numerokuusilot ovat arvossaan. Yllä: Erittäin huonolla keskityksellä oleva 3½mk sininen. En kutsu tätä lainkaan siirtymäksi, koska siinä ei selvästi näy toista painokuvaa.

Väreinä ovat sininen ja tummansininen, ”jälleen” siten, että vain tilauserä 510 on tummansinistä ja muut sinistä – värit kuitenkaan eivät ole hyvä erotteluperuste tällä merkillä sävyerojen vuoksi. Liimoina käytettiin liimaa 1 (arabikumiliima) tilauserissä 318, 336, 390 ja liimaa 2 (vaaleahko heikosti kellertävä liima) tilauserissä 401 ja 510. Merkin erikoisuuksina tunnetaan rosohammastus (RH) jota käsikirja epäilee esiintyvän vain tilauserän 510 merkeillä; yllä kuitenkin nähdään (numeropaloja esiteltäessä), että rosohampaisia merkkejä esiintyy myös ainakin tilauserässä 401. Käytetty paperi voi olla ns. paksua (Pz) paksuudeltaan 0,08 – 0,10mm tai ohutta (Px) paksuudeltaan alle 0,06mm, joskin ohutta paperia tavataan vain tilauserässä 510. Lisäksi tunnetaan hammastesiirtymiä.

Yllä: Kirje 8.4.1937 Helsingistä Sydney:in Australiaan. Tyypillinen käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje 9.10.1940 Helsingistä Manilaan Filippiineille. Kirje on kulkenut luultavasti seuraavaa reittiä: Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta junalla Moskovaan. Siperian rataa pitkin Moskovasta Japanin kautta Manilaan. Sensuroitu Suomessa. Välirauhan aikaan lähetetty. Harvinainen kohdemaa. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirjeitä Helsingistä 5.1.1939 Seattleen Washingtoniin ja 8.4.1940 Eaglewoodiin New Jersey:n USA:an. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Toinen kuva lisätty 10.4.2014)

Yllä: Kirje Helsingistä 11.4.1938 Walkervilleen Ontarioon Kanadaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Aivan sama mitä pätee 2½mk merkkeihin liittyen kohdemaihin, ja siihen, että eksoottiset kohdemaat ovat parempia kuin ns. tavalliset pätee myös 3½mk siniseen merkkiin. On kuitenkin huomattava sodan vaikutus 3½mk sinisen merkin kohdalla, nimittäin toisen maailmansodan syttyminen vaikeutti postin kulkua aiheuttaen postin kululle ja merkillä lähetettyjä postitteita on kuljetettu tavallisuudesta poikkeavia reittejä pitkin. Talvisodan aikana ei posti kulkenut Neuvostoliiton kautta Aasian suuntaan, vaan se reititettiin Etelän kautta. Lisäksi voidaan mainita mm. vuonna 1940 Petsamon kautta muutamalla laivalla Englantiin ja sieltä eteenpäin kulkenut posti, johtuen Saksan tekemästä Tanskan ja Tanskan salmien miehityksestä. Näin ollen 3½mk sininen on postihistorialtaan ”jännittävämpi” merkki kuin edeltäjänsä 2½mk sininen.

Yllä: Kirje Nottinghamiin Englantiin 26.3.1940 Lievestuoreelta, pari viikkoa ennen operaation Weserübungia (Saksan operaatiota Tanskan ja norjan valloittamiseksi) Suomen ja Englannin sensuurit. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kirje Turusta 1.4.1938 Antwerpeniin Belgiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje Helsingistä 7.4.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kaksi kirjettä Saksaan, joista ylempi 31.1.1941 Bielefeldiin Suomen ja Saksan sensuureilla, alempi Hampuriin 26.2.1937. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Ylemmässä kirjeessä erinomaisesti nappiin osunut leimaus.

Yllä: Kirjeet Pasilasta Lausanneen ja Helsingistä 3.7.1937 Zürichiin, Sveitsiin. Tyypillinsiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Lausanneen mennyt kohde lisätty 12.4.2014)

Tyypillisten käyttötarkoituksenmukaisten ulkomaan kirjeiden lisäksi 3½mk sininen kävi M30 käyttöaikana yksin myös muutamille muille taksoille.

Yllä: Kolmannen painoluokan, toisen maksuluokan postiennakkopainotuote Helsingistä 9.3.1938 Nummelle. Taksa: Postiennakko (51-100mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, painotuote (101-150g ) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk , yhteensä 3,50mk.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausta, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 12.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk.

Yllä: Lentopostikortti 19.5.1942 Salosta Romansiin Ranskaan. Suomen ja Saksan sensuurileimat. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk (ylitaksa 0,50mk).

Yllä: Kirjattu kirje kotimaassa Kaunislahdelta 10.3.1943 Helsinkiin. 3½mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 7,00mk.Yllä: Toisen painoluokan paketti 18.12.1940 Turusta (Turku 9) Poriin. 3½mk tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk Yllä: Toisen painoluokan kolmannen maksuluokan postiennakkopaketti Helsingistä 10. 8.1942 Nummelle. 3½mk sininen tripla. Taksa: Postiennakko (101-500mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 3,50mk, paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 11,50mk.

Yllä: Lentokirje Sveitsiin Geneveen 27.2.1939 Helsingistä. 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Eurooppaan (-20g) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 11.9.1938 Helsingistä Turkuun. 3½mk sininen ja 5op vihreä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Lentokirje Ylistarolta 29.8.1941 Ronaniin Montanaan USA:an. Suomen sensuuri. ”Par Service Arien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis” Atlantin ylittävällä lentopostilla Euroopasta USA:an. Kulkenut ilmeisesti Portugalin kautta. Saksa ja USA eivät vielä lähettämisen aikaan olleet sodassa keskenään. 5kpl 3½ sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Yllä: Lentokirje Nokialta 17.6.1941 New Yorkiin USA:an. Sensuroitu Suomessa ja Englannin sensuurin toimesta (Bermudalla, jossa oli Atlantin ylittävien lentojen pysähtymispaikka ja jossa Brittiläinen sensuuri kirjeitä sensuroi), Portugalissa lyödyt kauttakulkuleimat Lissabon 21.6.1941, 2kpl 3½mk sininen, 2kpl 5mk Olavinlinna, 1mk oranssi ja 1½mk violetti, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Vuoden 1942 syyskuussa 3½mk sininen oli taksamuutosten takia ainoa kotimaan kirjetaksalle singlenä sopiva merkki. Tämän toteaa myös Käsikirja. Kotimaan kirjetaksa nousi 2,75mk:sta 3½:een markkaan 1.9.1942, mutta taksalle tarkoitettu 3½mk oliivi merkki julkaistiin vasta 1.10.1942.

Yllä: Kirje Viipurista 18.9.1942 Poriin; Viipurin viestillinen leima ”Varat isänmaan lainaan”. 3½mk sininen oli ainoa M30 yksin kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan kirjetaksojen muuttumisen, 2½:sta 3½:een markkaan ja 3½mk sinisen merkin ilmestymisen välille (1.11.1936 – 10.12.1936) jää kuukauden ja noin kymmenen päivän, tai n. 40 päivän mittainen aika, jolloin ulkomaan kirjeelle ei ollut yksinään sopivaa malli 1930 merkkiä, vaan taksa jouduttiin rakentamaan käyttämällä muita merkkejä. Tämä on siis kiinnostava ajanjakso – erityisen kiinnostava siksi, että vaikka ”vastaava” tilanne huomoidaan kotimaan kirjeetaksan kohdalla syyskuussa 1942 ei tätä tilannetta ole huomioitu ”juuri missään”.

Yllä: Kirje Helsingistä 4.11.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Yllä: Kirje Porista 21.11.1936 Uuteenkaupunkiin laivalle SS Olovsborg; laiva seilannut ja eteenpäinlähetetty Sydney:in, New South Walesiin (NSW), Australiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk kiinnitetty ja leimattu jo Porissa, ilmeisesti tiedetty, että laivan lähteneen, mutta ei tiedetty minne on saatu lasti. Tämäkin kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk.

[Lisätty 15.6.2014] Kommentti merkin ilmestymispäivästä: Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myytiin (ilmeisesti 2014) 11.12.1936 päivätty ja ”ensipäiväkuori”-leimattu kuori, jolla oli 3½mk sininen, 2mk punainen ja 1½mk violetti merkki – kyseessä oli siis 3½ sinisen ja 2mk punaisen ilmeinen ensipäivä – tuolloin kohteen yhteyteen oli kirjoitettu ”varhaisin tunnettu leimaus”. Myyntihinta oli 1200€.

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Tämän artikkelin tarkoituksena on näyttää malli 1930 merkeillä ns. ”kiertolaisia” eli lähetyksiä, jotka on syystä tai toisesta lähetetty eteenpäin kerran tai useammin kuin kerran. Nähdään, että ”kiertolaisuuteen” useinkin syy on ollut matkustavalle vastaanottajalle lähetetyn kirjeen edelleen lähetys, osoitteen muuttuminen, lähetyksen palautus löytymättömän vastaanottajan johdosta tai joskus jokin muukin syy.

Merimiehille laivoille lähetetyt kirjeet ovat oma kiertolaisten ryhmänsä, joiden yhteydessä nähdään usein jännittäviä kohdemaita ja uskomattoman pitkiäkin lähetyksen tekemiä reissuja. Osa esiteltävistä lähetyksistä sopisi varmaankin hyvin kokoelmiin, joissa pyritään esittelemään mahdollisimman pitkiä matkoja kulkeneita lähetyksiä – tällaisten kokoelmienhan tekeminen on ”muodissa” ja hauska tapa tutkia ja esitellä postihistoriaa. Matkojen pituuksia voi arvioda mm. käyttämällä google mapsia (joka ei kuitenkaan toimi erityisen hyvin valtamerien yli menevillä matkoilla) tai käyttämällä linnuntietä matkat laskevaa matkalaskuria.

En ole näitä kiertolaisiani mitenkään erityisesti ryhmitellyt, vaan olen laittanut eri taksoja, kohdemaita jne. sattumanvaraisesti sekaisin. Mikäli näistä tekisi kokoelman tulisi esitystavassa olla jonkinlainen punainen lanka.

Yllä: Kirje 22.3.1937 Helsingistä Rotterdamiin Hollantiin laivalle SS Rönnskär. Laiva seilannut eteenpäin ja edeleen lähetetty 23.3.1937 Italiaan Follonicaan. 3½mk sininen yksin. Follonica on Rooman Pohjois-puolella Elban saaren korkeudella oleva satamakaupunki. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, 2mk karmiini M30 leijona. Vastaanottaja on lähtenyt Unkariin. Lisätty Helsingissä ulkomaan kirjemaksun täydentämiseksi 3 kpl 50p vihreitä 27.4.1937 ja edelleenlähetetty Budapestiin, jonne saapunut 30.4.1937. Taksa: Kotimaan kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Lähetykset, joihin on edelleenlähetyksen takia lisätty ja mitätöity ”lisää” merkkejä ovat kiinnostavia kohteita.

Yllä: Lentokirje Tanskaan Köpenhaminaan 24.8.1942 Raumalta laivalle SS Helmi, jonne saapunut 28.7.1942. Suomen ja Tanskan sensuurit. Edelleen lähetetty 29.8.1942 Norjaan Bergeniin, jonne saapunut vasta 15.8.1942. Kulkenut siis lentokirjeeksi kauan. Etupuolella 1mk oranssi ja takana 2,75mk violetti, yhteensä 3,75mk. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.4.1942 – 31.8.1942 2,75mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,75mk. Sodanaikainen posti Norjaan ei ole kovin tavallista.

[Kommentti: Yllä olevassa kohteessa ”tavattava” 1.4.1942 – 31.8.1942 oli viiden kuukauden mittainen taksa-aika johtuen painoluokkajaon muutoksesta. Ensimmäisen luokan kirjeen taksa pysyi muuttumattomana; muutos koski toista painoluokkaa ja sitä painavampia kirjeitä.]

Yllä: Lentokirje kotimaassa Vaasasta 21.6.1951 Rovaniemelle, jonne tullut perille 23.6.1951. 7mk punainen ja 5kpl 3mk keltainen, yhteensä 22mk. Rovaniemeltä edelleen lähetetty Seinäjoelle lääninsairaalaan (Vaasan kautta) 26.6.1951, jossa todettu samana päivänä ”ei lääninsairaalassa” ja lähetetty takaisin Vaasaan jonne saapunut takaisin 26.6.1951. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kotimaan lentolisä (-20g) 1.10.1942 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 22,00mk.

Yllä: Painotuotepostikortti Orivedeltä 20.9.1946 Roomaan Italiaan. 2kpl 1mk vihreä leijona 2x10p punainen M17 ehiökuorella, jonka käypäisyys on mennyt umpeen 31.12.1930 ja jota varten on ehiöpainanteiden päälle sutaistu kosmoskynällä. Kirjoitettu Italiassa lyijykynällä ”Sconosciuto ad (via Principe) Amedeo 82” eli ”tuntematon Amedeo 82:ssa” ja postinkantajan nimikirjaimet. Leimattu ”Al mittente” lähettäjälle. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk.

Yllä: Kirje Saksaan Berliiniin Turusta 26.8.1930,2kpl 1mk oranssi leijona. Vastaanottaja ilm. lähtenyt hotellista, jonne kirje on lähetetty ja kirje lähetetty takaisin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Leimattu maamme ensimmäisellä viestillisellä leimalla mennen tullen.

Yllä: Painotuotepostikortti Viipurista 12.10.1931 Saksaan, Berliiniin, josta kertaalleen edelleenlähetetty kaupungin sisällä. M30 40p vihreä single. Kun vastaanottajaa ei ole löydetty lisätty ”Abgereist ohne Angabe der Adresse” lähtenyt ilmoittamatta osoitetta-lipuke, ”Retour” palautetaan leima ja lähetetty takaisin 16.10.1931. Postinkantajan merkintöjä lyijykynällä. Saapunut takaisin VIipuriin vielä lokakuussa (leimaus kortin etupuolella. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939” ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km.

Yllä: Lentokirje Turusta 9.1.1947 Saksaan Bremerhaveniin laivalle SS Occidental Victory. Bremerhavenissa lyöty leima ”Nicht mehr an Bord des Schiffes. Abgereist. Nähere Adresse nicht bekannt” – Ei enää laivalla. Lähtenyt. Uusi osoite tuntematon. Ilmeisesti puolikas miehittäjän sensuurileimaa. Lähetetty takaisin Turkuun 21.1.1947: leimaus ”zuruck”. Matkalla merkit irtautuneet, jäljellä vain 8mk violetti; suomalainen ”Postimerkit irtautuneet”- leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g. Palautus ei ole ilmeisesti tullut lentopostina, koska lipukkeet yliviivattu.

Yllä nähtävänä 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Yleensä voidaan sanoa, että vakuutettujen lähetysten lähettäjä tiesi missä osoitteessa vastaanottaja oli. Tämä kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutuksen arvon laskeminen voidaan myöskin todeta kuoren päälle kirjoitetusta tekstistä ”Assureras med 600:- sexhundra mark” ja tekstin alle kirjoitetusta ”Frs. 78,30″ eli kuudensadan markan arvosta vakuuttamisarvoa vastaava summa kultafrangeissa. Kuljettu matka n. 3000km.

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954. Kuljettu matka n. 5500km

Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite. Matka n. 12000km.

Yllä: Kirje 7.1.1933 Helsingistä Leopoldvilleen Belgian Kongoon, jonne saapunut 2.2.1933. Helsingissä lyöty ”T” lunastusleima ja ilmeisesti Leopoldvillessä sinisellä kosmoskynällä merkintä 10c. Lähetystä ei kuitenkaan ole lunastettu, koska vastaanottaja on tuntematon ”Inconnu a la Maison Maruan?” ja se on palautettu Helsinkiin ”retour Helsingfors”, jonne saapunut ilmeisesti 16.3.1933 ja josta edelleen lähetetty 1.4.1933 Seafordeen, Clough:n, Downin piirikuntaan (Co. Down) Pohjois-Irlantiin, josta edelleen Edinburghiin Skotlantiin, josta lopulta Greenlaw:on Berwickshireen Skotlantiin. Jossakin välissä, joko Edinburghissa tai Greenlawssa lyöty 10.4.1933 päivämääräleima. Ollut matkalla noin viikon yli 2kk. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Alitaksa 0,50mk. Matka n. 17200km

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk. Matka n. 8500km.

Yllä: 20.8.1931 Paraisilta Portsmouthiin Englantiin suomalaiselle laivalle lähetetty kirje, joka on lähetetty 24.8.1931 lähettäjän kirjeen takana ilmoittamaan osoitteeseen Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 27.8.1931 ja josta lähetetty Halmsundiin Umeåån. Leimattu 29.8.1931 Håknäs (joka on noin 40 kilometriä Umeåsta Etelään). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Matka n. 3800km.

Yllä: Kirje Duluthiin Minnesotaan, USA:n 2.1.12.1932 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Kirje on palautettu, koska vastaanottajaa ei ole löydetty ”Returned to writer, unclaimed from Duluth Minn.” Useita Duluthin leimoja: 5.2.1932 ilmeisesti saapumisleima, 6.2.1932 Duluth Minn. gen. del. (general delivery – yleinen postinkanto) ja 9.2.1932 ilmeisesti takaisinlähetyksen leima. Matka n. 13700km.

Yllä: Ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje 10.11.1934 Helsingistä Lontooseen laivalle ”S/S L´Avenir”, joka on jo seilannut ja edelleenlähetetty 13.11.1934 Adelaideen, Etelä-Australiaan, josta vielä 18.12.1934 lähetetty Port Victorian satamakaupunkiin Adelaiden lähelle. Merkin käyttötarkoituksen mukainen postite. Matka n. 18200km.

Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Matka n. 13200km.

Yllä: Lentokirje Helsingistä (Helsinki lentosatama) 1.10.1932 Singaporeen, tuolloiseen Brittiläisen Malaijisiirtomaahan. 5mk Olavinlinna ja 4kpl 2½mk sininen, yksi merkki lisäksi irtautunut, ilmeisesti ollut 2½mk sininen. Kulkenut Tukholman kautta (1.10.1932). Tullut perille Singaporeen 15.10.1932. Singaporessa todettu, että vastaanottaja on lähtenyt hotellistaan ”Not At” leimaukset ja edelleen lähetetty 17.10.1932 Penangiin, jonne saapunut päivää myöhemmin. Vastaanottajaa ei ole kirjeen ilmeisen kiertelemisen jälkeenkään löytynyt ja kirje on palannut ”Dead letter officeen” eli palautettavien kirjeiden toimistoon 30.11.1933 (HUOM! yli vuotta myöhemmin!) ja leimattu palautettavaksi ”Retour”. Saapunut Helsinkiin 26.12.1933 ja takaisin Lappeenrantaan uudenvuoden aatoksi 1933. Matkaa on tullut palautuksineen hulppeat n. 23000 kilometriä ja kirje on vaeltanut 14½ kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle 20.3.1932 – 19.6.1933 vyöhyke 3 15,00mk / 20g, yhteensä 17,50mk (jos kirjeen paino ollut alle 20g). Matka linnuntietä n. 20900km.

Yllä: Lentokirje Turusta 23.1.1935 West Hartlepooliin Englantiin laivalle S/S Wipunen, joka seilannut eteenpäin ja edelleen lähetetty 29.1.1935 Genovaan Italiaan, jonne saapunut 2.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk violetti, yhteensä 4½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.Matka n. 2900km.

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2″ ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.Matka n. 2400km.

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 22.12.1953 Yhdysvaltoihin New Yorkiin, jossa vastaanottajaa ei ole löydetty. Kulkenut ainakin Lennox Hillin aseman postitoimiston, ja Church Streetin aseman postitoimistojen kautta. M30 25mk sininen ja 3mk harmaa, yhteensä 28mk. Ehkä palautettu Suomeen. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk , postikortin lentotaksa vyöhyke 4 (1.7.1953 – 30.9.1957) 12,00mk, yhteensä 27mk. Ylitaksa! Haiskahtaa hieman filateeliselta, koska muuten aika harvoin kukaan kirjoittaa postikorttiin lähettäjän osoitteen, toisaalta filatelisti olisi ehkäpä käyttänyt oikeaa taksaa.

Tarkoituksena on jatkaa kiertolaisten esittelyä toisessakin asiaa käsittelevässä artikkelissa.

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

22 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

2½mk sininen julkaistiin ilmeisesti helmikuun puolessa välissä 1932, Kaupin mukaan aikaisin tunnettu leimaus on 16.2.1932. Ilmestymispäivästä ei ole tarkkaa tietoa – niin LaPe* kuin Hannu Kauppikin* lisäävät ilmestymispäivän perään kysymysmerkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista löytää ennen 16.2.1932 kulkenut lähetys tällä merkillä. Merkkiä painettiin yhteensä 8 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, joista ensimmäisissä kahdessa eli tilauserissä 230 (12-1931) ja 275 (6-1934) merkkien väri on ”vaaleansininen” ja kolmannessa tilauserässä 303 (2-1936) ”puhtaansininen”. Maallikon silmin värierot ovat aika pieniä, mutta vertailukappaleiden kanssa havaittavia. Kauppi käyttää väreistä nimeä ”vaaleansininen” ja ”tummansininen” ja lisäksi toteaa, että tummansinistä tilauserää 303 painettiin yhteensä 2,0 miljoonaa kappaletta, jättäen vaaleansinisiä merkkejä näin 6,0 miljoonaa.

Yllä: 2½mk sinisen eri tilauserät. Oikein tarkkaan katsottaessa vasemmalla oleva tilauserä 303 (puhtaansininen) on hieman tummempi kuin kahden ensimmäisen tilauserän 230 ja 275 ”vaaleansiniset” merkit.

[Kommentti: Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, jossa olen yhtä aikaa scannerilla (samat olosuhteet) kuvannut kaikkien kolmen tilauserän merkit, vaikuttaisi siltä, että tilauserän 303 (oikealla) paperi olisi eri väristä ja ehkä erilaista. Mistään erilaisuudesta ei kuitenkaan ole tietooni tullut mitään faktaa, joten ehkäpä vain näen omiani. Ehkäpä silti tutkin asiaa tarkemmin]

Kaikki 2½mk siniset merkit on painettu lumppupaperille ja liimana on käytetty liimaa 1 eli arabikumiliimaa. Erikoisuuksia merkistä ei tavata, poislukien näyttelyarkeista peräisin olevia hammastamattomia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Merkin myynti lopetettiin Posti ja Lennätinhallituksen kiertokirjeellä 4.12.1936, mutta merkin postitteita löytyy myös paljon myöhemmin. Myynnin lopettaminen kuitenkin tarkoittaa, että relevantein ja ”postin tarkoittama” käyttöaika on n. 16.2.1932 – 4.12.1936.

Yllä: Hammastamaton liimoittamaton 2½mk sininen. Kysymyksessä on ns. näyttelyarkin reunanelilö.

Merkistä tunnetaan useita kuvakevirheitä ja näiden ”löytymistä” on ehkäpä lisännyt se, että samalla arvolla 2½mk julkaistiin myöhemmin myös punainen ja vihreä merkki. Alla olevassa taulukossa on kerättynä kolmessa levyvirheluettelossa esiintyvät levyvirheet. Muitakin varmasti on olemassa.

Yllä: Taulukko 2½ markan merkkien levyvirheistä

Yllä: Esimerkkejä kuvakevirheistä (Lisätty 19.3.2014)

Merkin käyttötarkoitus oli toimia postimaksuna ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeellä ja se julkaistiin korvaamaan 2mk mustansininen taksan vaihduttua 1.12.1931 alkaen. Tätä tarkoitusta varten merkin väri on sininen, UPU:n suositusten mukaisesti. Itse merkissä ei voida sanoa olevan mitään ihmeellistä, koska siitä ovat erikoisuudetkin vähissä, mutta sitäkn mielenkiintoisempia kohdemaita on löydettävissä merkillä tehdyin postituksin. Koska merkki sopi yksin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle, löytyy paljon ns. singlejä eli merkin yksittäiskäyttöjä ”hyviin” kohdemaihin.

Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.11.1932 Shanghaihin Suomen konsulaattiin. Kuorelle kirjoitettu kirjoituskoneella ”via America”, eli mahdollisesti kulkenut Yhdysvaltain kautta. Sinetti ja Shanghain saapumisleimaukset. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Brasiliaan Santosiin Helsingistä 3.2.1934 lähetetty kirje. Mennyt laivalle S/S Equator. Takana saapumisleimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 4.3.1933 Washington D.C.:n USA:n Yhdysvaltain pääministerille USA:n Suomen suurlähetystöstä lähetetty kirje. Kirjeen takana leimaus ”From the Franklin D. Roosevelt Collection, Authenticated by H.M. Harmer Inc. N.Y.” Eli Harmerin postimerkkiliikkeen aitouttama. Kyseessä on ns. ”höpö-höpö-leimaus”, jonka tarkoituksena on luoda kirjeelle jonkinlaista presidentiaalista lisäarvoa ja tekohengittää sen hintaa ylöspäin. Vastaavia kohteita tunnetaan jonkin verran ja olen niitä itsekin nähnyt. Kirje on siis joskus ehkä käynyt FDR:n kokoelmassa. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 28.8.2014)

[Kommentti: Vaikka yllä näkyvän Singaporeen menneen kirjeen kunto on lähinnä kamala: Siitä on irtautunut merkki, joku on ehkäpä kaatanut sille Jaavalaista kahvia, siinä on ”rissi” poikineen ja osa leimoistakin on mitä on… on se silti mielestäni postihistoriallisesti hyvä kohde. Kohdemaa on ehdottomasti sarjassamme ”vaikea” ja kirjeen pitkä matka ajallisesti sekä kilometreissä mitattuna ovat kumpikin huomionarvoisia. Tämän kohteen hinta postikuluineen oli noin 30€. Ostin sen eräältä ruotsalaiselta keräilijältä pienen verkkohuutokauppakilpailun jälkeen. Varmasti ylihintaa jonkun mielestä, minunkin mielestäni mentiin kipurajoilla, koska yksi merkki oli irtautunut – mutta tarjousvimmassa minulla menivät aivot OFF-asentoon]

Posti Eurooppaan oli yleisempää kuin posti kaukomaille ja ehkäpä Euroopan ulkopuolisten maiden korkeista lentotaksoista johtuen on huomattavasti yleisempää löytää lentopostia 2½mk sinisen viralliselta myyntiajalta Eurooppaan. Lentotaksat on usein muodostettu käyttämällä pohjana 2½mk sinistä ja lisämerkkinä, lentolisän maksamiseksi on käytetty 2mk mustansinistä tai 2mk violettia (joka ilmestyi 1.2.1932). Ulkomaille kirjaamisen taksa oli 1.12.1931 – 31.8.1942, eli koko 2½mk sinisen virallisen myyntiajan 2,50mk. Tästä johtuen ulkomaille kirjattujen I luokan kirjeiden postimaksu on usein maksettu 2½mk sinisen ”tuplana”. Ehkä helpoimmat kohdemaat ovat Englanti ja Saksa.

Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 4.10.1933 Huddersfieldiin Englantiin. Leima osunut kauniisti keskelle merkkiä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje Chiswickiin Lontooseen Englantiin. Postitettu ilmeisesti laivalta ”Från Finland” ja Tukholman leimaus 22.12.1934. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirjattu kirje 17.8.1933 Helsingistä Lontooseen, 2½mk sininen ”tupla”. Tyypillinen englantilainen ”sininen” kirjatun lähetyksen ristaus tehty kosmoskynällä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 16.3.1934 Weilheimiin Saksaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Helsingistä 3.8.1933 Saksaan. Ikkunakuoresta ei näy tarkalleen mihin mennyt. Tämä kohde on mukana sen takia, että siinä on saksalainen lentopostileima ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt C2 Berlin”, vaikka kirjeestä ei ole maksettu lentolisää. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirjattu kirje 18.6.1935 Helsingistä Berliiniin, Saksaan, 2½mk sininen ”tupla”. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

2½mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk. (Lisätty 11.4.2014)Yllä: Neljännen painoluokan lentokirje 3.6.1934 Helsingistä Frankfurt Am Mainiin, Saksaan. Kuusi 2½mk sinistä, yhteensä 15mk. ”Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen”-leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (60-80g) 1.12.1931 – 31.10.1936 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta – 4*20g eli 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yleisesti ottaen muut Euroopan maat ovat Saksaa ja Englantia ”parempia” kohdemaita. Tosin voidaan todeta, että mitä suurempi maa sitä enemmän sinne on postia mennyt, lisäksi liikekirjeenvaihtoa käytiin niiden maiden kanssa, joihin Suomalaisilla yrityksillä oli kauppasuhteita.

Yllä: Kirje 23.3.1936 Helsingistä Niemesiin Ranskaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje 8.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje 15.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Leimaus: ”Mit Luftpost Befördert Postamt Köln-flughafen” eli kulkenut lentäen Saksaan Kölniin. Merkin päällä myös jokin pieni pyöreä leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje 12.5.1932 Helsingistä Ragusaan (nykyään Dubrovnik) Jugoslaviaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Turusta 22.7.1934 Ozd:n Unkariin. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 23.2.2014)

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 11.4.2014)

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2” ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Kauppi mainitsee kirjassaan, että merkillä ei ollut julkaisuaikanaan muita yksittäiskäyttöjä, kuin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje, eli ainoa mahdollisuus ns. single postitteeseen olisi ulkomaan kirjeen (-20g) taksa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä merkin julkaisuajankohdalta löytyy taksakombinaatoita, jotka tuottavat 2½mk:n taksan.

Yllä: Lentopostikortti Baarniin Hollantiin 16.12.1935 Helsingistä, Tukholman kautta. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lentopostikortti Saksaan 16.12.1932 Helsingistä (Helsinki Avion). ”Mit Luftpost befördert Hamburg – Fuhlsbuttel Flughafen” – leimaus. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa. (Lisätty 28.4.2014)

Yllä: Postiennakkopainotuote (kuitti) Helsingistä 2.5.1935 Nummelle, postiennakon määrä 25mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944, postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 ja edelleen (-50mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lunastettu postikortti kotimaassa, lähetetty ilman postimaksua Helsingistä 12.12.1933, jolloin lyöty T-leimaus. Lunastus postisäännön mukaan 2 kertaa puuttuvan postimaksun määrä, tässä tapauksessa 2x postikortin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk taksa, eli 2,50mk. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk ja merkki mustemitätöity. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Paketti 8.6.1932 Koski HL:n. Kaksi 2½mk sinistä leijonaa. Paino 500g eli ensimmäinen painoluokka. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Yksin 2½mk merkillä lähetetty kirje 15.2.1935 Turusta laivalle S/S Karhula Kotkaan, eli kotimaassa. Laivayhtiöissä työskentelevien perheenjäsenet tiesivät, että mikäli laiva seilaa eteenpäin ulkomaille, ennen kuin kirje heidät saavuttaa oli järkevää käyttää ulkomaan kirjemaksua, sillä silloin kirje voitiin ilmaan ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” lähettää laivan perässä ulkomaille. Eli kirje lähetettiin tahallaan ylitaksaisena ja näin ikäänkuin maksettiin valmiiksi edelleenlähettämisen optio. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa. Vastaavia tavataan jonkin verran.

Yllä: Kirje Helsingistä 8.11.1932 Tartuun Eestiin. Kiinnostava sisältö; pitkä kirje koskien ”suomalaisuuden asiaa, eli Suomen kielen asemaa Suomessa ja kaksikielisyyttä; ajatukset eivät ole hirvittävän paljon muuttuneet aikojen saatossa. Taksa: Kirjetaksa Viroon = Pohjoismaihin (-20g) 1.12.1931 – 31.11.1936 2,00mk. Ylitaksa! (Lisätty 28.8.2014)

Postin tarkoittaman käyttöajan jälkeen voidaan ajatella merkin käytön olevan ”filateelisesti merkityksetöntä”, kuten Kauppi kirjassaan asian ilmaisee. Olen tässä ehkäpä hieman eri mieltä, sillä yleisön haltuun myydyt merkit ovat olleet postitukseen virallisesti käypiä kuitenkin 31.12.1962 saakka, ja näin ollen ei merkin käyttöä voida postin tarkoittaman myyntiajan ulkopuolellakaan täydellisesti unohtaa. Toki jonkinlaisena vedenjakajana voidaan virallisen myyntiajan päättymistä pitää. 2½ markkaa sinisen käyttö virallisen myyntiajan ulkopuolella ei ole mitenkään erityisen tavallista, joskaan ei se erityisen harvinaistakaan ole.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 1.3.1937 Prahaan. 2mk karmiini, 2½mk sininen ja 5mk olavinlinna, yhtensä 9½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g ) 1.11.1936 – 30.9.1940 5,50mk, lentolisä 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta eli 4,00mk, yhteensä 9,50mk.

Yllä: Vakuutetun kirjeen etusivu Tyrisevä 13.8.1938 Tampereelle. Vakuutusmäärä 1052mk. 2kpl 2½mk sininen ja yksi 10p harmaa, yhteensä 5,10mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen (1001-2000 mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.2.1924 – 30.11.1944 0,50mk, yhteensä 5,10mk. (Lisätty 15.9.2014)

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. Taksa (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

Yllä: Kirje kotimaassa 19.2.1941 Turusta Espooseen. 2½mk sininen ja 25p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa, 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Yllä: Painotuote Helsingissä 7.1.1953, hyväleimainen 2½mk sininen nelilö. Taksa: Painotuote (-50g) 1.1.1952 – 30.6.1956 10,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*LaPe 2010 Postimerkkiluettelo

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

21 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin, 2mk mustansinisen merkin esittelyn yhteydessä keskusteltiin UPU:n eli kansainvälisen postiunionin (Union Postale Universelle) suosituksista liittyen postimerkkien väreihin; tässä yhteydessä kävi ilmi, että UPU esitti tiettyjen värien liittämistä julkaistavien merkkien pääasialliseen käyttötarkoitukseen ja, että UPU:n suositus liitti sinisen värin ulkomaan kirjeelle tarkoitettuihin merkkeihin. Suomen postilaitos toimi (tiukasti) UPU:n suosituksen mukaisesti ja julkaistessaan ulkomaan (ensimmäisen painoluokan) kirjeelle merkkejä käytettiin värinä sinistä – ensimmäinen tarkoitukseen julkaistu merkki oli mustansininen (2mk) ja loput ”tavallisia” sinisiä, hieman eri sävyissä, kaikki leijonamerkkejä.

UPUn värisuosituksista kertoo mm. Hannu Kauppi artikkelissaan Abophilissä 3/2000, joka on käännetty myös The Finnish Philatelist lehden numerossa 4/2000 (eli Vol. 5 No. 5, Marraskuulta 2000) myös englanniksi (lisätty 21.3.2014)

Alla näkyvässä taulukossa on koottu mallin 1930 käyttöajan ulkomaan kirjeen taksa-ajat, ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksat ja taksoille tarkoitetut M30 ”siniset” merkit ilmestymispäivineen. M30 merkkejä julkaistiin ulkokomaan kirjetaksaa varten kymmenen erilaista.

Ulkomaan kirjeen taksat, taksa-ajat ja näille tarkoitetut M30 merkit
Taksa-aika (m30 käyttöaikana)	Taksa (1. painoluokka kirje)	Merkki	Ilmestymispäivä
1.1.1930 – 30.11.1931	2,00mk	2mk mustansininen	2.1.1930
1.12.1931 – 31.10.1936	2,50mk	2½mk sininen	16.2.1932?
1.11.1936 – 30.9.1942	3,50mk	3½mk sininen	11.12.1936?
1.10.1942 – 30.6.1945	4,50mk	4½mk sininen	1.10.1942
1.7.1945 – 31.8.1945	5,00mk	5mk sininen	1.7.1945
1.9.1945 – 31.12.1946	10,00mk	10mk sininen	16.11.1945
1.1.1947 – 30.6.1948	12,00mk	12mk sininen	10.2.1947
1.7.1948 – 31.10.1949	15,00mk	15mk sininen	13.9.1948
1.11.1949 – 31.12.1951	20,00mk	20mk sininen	9.1.1950
1.1.1952 – 31.5.1956	25,00mk	25mk sininen	18.1.1952
1.6.1956 – 31.3.1959	30,00mk
1.4.1959 – 31.12.1962	40,00mk

Taulukosta nähdään, että viimeinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu sininen M30 merkki on 25mk sininen. Taksa muuttui vielä kaksi kertaa, mutta näille 50-luvun puolen välin jälkeen tulleille taksoille ei enää julkaistu uusia M30 merkkejä – tälle on luonnollisesti selityksenä se, että uusi leijonamerkkimalli, malli 1954 oli korvannut julkaisuohjelmassa malli 1930:n. Näille 50-luvun kahdelle M30 käypäisyysaikana tulleelle ”uudelle” taksalle julkaistiinkin M54 30mk sininen, mutta 40mk:n taksalle ei erityistä ulkomaankirjeen M54 merkkiä julkaistu. Malli 1930 merkeistä luonnollisesti 30mk postiauto ja 40mk puunhakkaaja soveltuvat yksin näille taksoille.

Yllä: M30 ulkomaan taksalle tarkoitetut siniset leijonamerkit

Taksa-aikoja tarkemmin tarkastellessa huomataan, että viiden markan ulkomaan taksa oli voimassa vain kaksi kuukautta vuonna 1945, aikana jolloin ulkomaan kirjeposti oli sodan jälkeisessä ”murroksessa”. Tästä johtuen 5mk sininen ulkomaan kirjeellä on harvinainen kohde ja kuuluu mm. Hannu Kaupin kirjassaan esittelemän ”vaikeimmat M30 postitteet” top-10 listalle.

4½mk:n taksa-aika ei ole erityisen lyhyt (1.10.1942 – 30.6.1945 ), 2 vuotta 8 kuukautta, mutta sen ajoittuminen sota-aikaan tekee 4½mk sinisellä M30 leijonamerkillä lähetetyistä kirjeistä kiinnostavan ja halutun kohteen. On huomattava, että taksa on ”ulkomaan taksa” ja näin ollen 4½mk:n taksa-aikana posti Saksaan ei kuulunut tämän taksan piiriin (johtuen Suomen ja Saksan välisestä taksasopimuksesta ns. Saksan erikoistaksasta). Sodan takia postinkulku yleensä ja erityisesti Saksan vihollismaihin oli rajattua (joten mahdollisten kohdemaiden ryhmä oli kohtalaisen pieni). Sinisellä 4½mk M30 leijonalla yksin lähetettyjä ulkomaan kirjekohteita ei siis ole valtavasti liikenteessä – mutta niitä kuitenkin on liikenteessä. 4½mk sinisten ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale; näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Helposti käy niin, että kiinnitetään huomiota vain tietyn merkkiryhmän arvokkaimpiin kohteisiin ja unohdetaan muut merkit ”toisarvoisina” – lähempi tarkastelu usein kuitenkin osoittaa, että myös muissa, kuin ns. etukäteen tunnetuissa kovissa kohteissa on ”särmää”. Tämä pätee erityisesti postihistorian keräilyssä ja tutkimuksessa ja tästä on mielestäni hyvä esimerkki aiemmin kirjoitettu 2mk mustansinisen esittely: Vaikka itse merkissä tai taksoissa ei sinänsä ole juuri mitään ihmeellistä on silti mielenkiintoista nähdä merkin käyttöjen laaja skaala ja tutustua varsinaisen käyttötarkoituksen mukaisen taksan vaihtumisen jälkeenkin tapahtuneisiin kiinnostaviin käyttöihin – yllätyin itsekin siitä, miten ”tylsä merkki” muuttuikin kiinnostavaksi.

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

17 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Kotimaisia paketteja lähetettäessä kirjoitettiin (ja kirjoitetaan yhä vieläkin) kotimaisen paketin pakettiosoitekortti, jossa kerrotaan lähettäjä ja vastaanottaja sekä tietoja paketista mm. sen paino; malli 1930 käypäisyysaikana pakettikortin takapuolelle kuitattiin myös paketti noudetuksi ja sinne leimattiin saapumisleima – pakettikortille myöskin kiinnitettiin postimaksun maksamiseen tarvittavat postimerkit. Kotimaisen paketin pakettikortteja tavataan M30 merkeillä yleisesti.

Yllä: Kotimaisen paketin varaosoitekortti jolla lähetetty paketti Kivesjärveltä 31.3.1949 Paltamoon. M30 15mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 25mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.12.1948 – 30.6.1950 25,00mk

Hieman vähemmän yleinen M30 kohde on kotimaisen paketin varaosoitekortti. Erikoistilanteessa, jossa alkuperäinen paketin osoitekortti on ”kadonnut taikka jos vastaanottaja tulee toimipaikkaan lähetystä noutamaan eikä ole saanut tällaista korttia… kirjoitetaan… osoitekortin sijaan varaosoitekortti” – tieto löytyy esimerkiksi postisäännöstä vuodelta 1944 (Postisääntö soveltamismääräyksineen 1944 -s. 41).

Yllä: Postisäännön 1944 soveltamismääräysten luvun III pykälän 40 momentti 6.

Syy siihen, miksi yllä näkyvälle varaosoitekortille on mitätöity paketin postimaksu ei ole näkyvissä; yllä näkyvä pykälän 40 momentti 6 käsittelee mielestäni tilannetta, jossa paketti kortteineen on saapunut vastaanottavaan postitoimipaikkaan ja pakettikortti on lähetetty vastaanottajalle, ja jota vastaan sillä voidaan lunastaa paketti – ja tämän jälkeen pakettikortti on hävinnyt tai pakettia ollaan tultu noutamaan ilman pakettikorttia. Tässä tapauksessa mielestäni on käytetty varaosoitekorttia jo lähetyksen yhteydessä. Onko käynyt niin, että lähettävästä postitoimistosta tavalliset pakettiosoitekortit ovat päässeet loppumaan ja on käytetty varaosoitekorttia, vai mistä on kysymys. Muuta syytä en näe sille, että paketin varaosoitekortille on mitätöity merkkejä (ja merkit on leimattu lähettävässä postitoimistossa).

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »