Blog — Sivu 29

3½mk sininen leijona – kolmas ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

5 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 3½mk sininen rosohampainen postituoreena

3½mk sininen leijonamerkki julkaistiin ilmeisesti 13.12.1936 virallisesti, mutta ensipäivä lienee silti ollut 11.12.1936 (LaPe ja Kauppi kumpikin asettavat kysymysmerkin päiväyksen jälkeen, koska on tavattu tuona päivänä tällä merkillä leimattuja kohteita). Merkin ilmestymisestä ilmoitettiin kiertokirjeellä 4.12.1936. Merkin käyttötarkoituksena oli (värinsä mukaisesti) toimia postimaksuna ensimmäisen painoluokan ulkomaan kirjeellä ja korvata tässä tehtävässä 2½mk sininen. Ulkomaan kirjetaksat muuttuivat 1.11.1936 alkaen 2½:sta markasta 3½:een markkaan.

Yllä: 3½mk sinisen viiden eri tilauserän numeropalat. Huomattavaa on, että värien eroja on vaikeaa nähdä, sekä lisäksi, että tilauserän 401 pala on rosohampainen.

Merkkiä painettiin viidessä eri tilauserässä 318 (11-1936), 336 (10-1937), 390 (10-1939), 401 (3-1940) ja 510 (5-1942) yhteensä 15,6 miljoonaa kappaletta. Papereina käytettiin lumppupaperia (LP), jolle painettiin 12,6 miljoonaa merkkiä ja lumppusellupaperia (LSP), jolle painettiin 3 miljoonaa merkkiä. Vain tilauserä 510 painettiin lumppusellupaperille; muiden tilauserien osalta Käsikirja mainitsee myös painosmäärät tilauseräkohtaisesti (KK IV s. 29).Käsikirjassa mainitaan paperin olevan 50% sellupaperia, mutta sodan aikainen paperi saattoi olla muullakin sekoitussuhteella. Koska lumppusellupaperille painettiin vähemmän merkkejä (3milj vs. 12,6milj) ovat lumppusellupaperille painetut merkit ns. parempia kohteita. LaPe 2010 hinnoittelee postituoreen 3½ mk leijonaan 20 euron arvoiseksi, myös numerokuusilot ovat arvossaan. Yllä: Erittäin huonolla keskityksellä oleva 3½mk sininen. En kutsu tätä lainkaan siirtymäksi, koska siinä ei selvästi näy toista painokuvaa.

Väreinä ovat sininen ja tummansininen, ”jälleen” siten, että vain tilauserä 510 on tummansinistä ja muut sinistä – värit kuitenkaan eivät ole hyvä erotteluperuste tällä merkillä sävyerojen vuoksi. Liimoina käytettiin liimaa 1 (arabikumiliima) tilauserissä 318, 336, 390 ja liimaa 2 (vaaleahko heikosti kellertävä liima) tilauserissä 401 ja 510. Merkin erikoisuuksina tunnetaan rosohammastus (RH) jota käsikirja epäilee esiintyvän vain tilauserän 510 merkeillä; yllä kuitenkin nähdään (numeropaloja esiteltäessä), että rosohampaisia merkkejä esiintyy myös ainakin tilauserässä 401. Käytetty paperi voi olla ns. paksua (Pz) paksuudeltaan 0,08 – 0,10mm tai ohutta (Px) paksuudeltaan alle 0,06mm, joskin ohutta paperia tavataan vain tilauserässä 510. Lisäksi tunnetaan hammastesiirtymiä.

Yllä: Kirje 8.4.1937 Helsingistä Sydney:in Australiaan. Tyypillinen käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje 9.10.1940 Helsingistä Manilaan Filippiineille. Kirje on kulkenut luultavasti seuraavaa reittiä: Helsingistä ensin lautalla Tallinnaan, josta junalla Moskovaan. Siperian rataa pitkin Moskovasta Japanin kautta Manilaan. Sensuroitu Suomessa. Välirauhan aikaan lähetetty. Harvinainen kohdemaa. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirjeitä Helsingistä 5.1.1939 Seattleen Washingtoniin ja 8.4.1940 Eaglewoodiin New Jersey:n USA:an. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Toinen kuva lisätty 10.4.2014)

Yllä: Kirje Helsingistä 11.4.1938 Walkervilleen Ontarioon Kanadaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Aivan sama mitä pätee 2½mk merkkeihin liittyen kohdemaihin, ja siihen, että eksoottiset kohdemaat ovat parempia kuin ns. tavalliset pätee myös 3½mk siniseen merkkiin. On kuitenkin huomattava sodan vaikutus 3½mk sinisen merkin kohdalla, nimittäin toisen maailmansodan syttyminen vaikeutti postin kulkua aiheuttaen postin kululle ja merkillä lähetettyjä postitteita on kuljetettu tavallisuudesta poikkeavia reittejä pitkin. Talvisodan aikana ei posti kulkenut Neuvostoliiton kautta Aasian suuntaan, vaan se reititettiin Etelän kautta. Lisäksi voidaan mainita mm. vuonna 1940 Petsamon kautta muutamalla laivalla Englantiin ja sieltä eteenpäin kulkenut posti, johtuen Saksan tekemästä Tanskan ja Tanskan salmien miehityksestä. Näin ollen 3½mk sininen on postihistorialtaan ”jännittävämpi” merkki kuin edeltäjänsä 2½mk sininen.

Yllä: Kirje Nottinghamiin Englantiin 26.3.1940 Lievestuoreelta, pari viikkoa ennen operaation Weserübungia (Saksan operaatiota Tanskan ja norjan valloittamiseksi) Suomen ja Englannin sensuurit. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kirje Turusta 1.4.1938 Antwerpeniin Belgiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.Yllä: Kirje Helsingistä 7.4.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. Tyypillinen merkin käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Yllä: Kaksi kirjettä Saksaan, joista ylempi 31.1.1941 Bielefeldiin Suomen ja Saksan sensuureilla, alempi Hampuriin 26.2.1937. Tyypillisiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Ylemmässä kirjeessä erinomaisesti nappiin osunut leimaus.

Yllä: Kirjeet Pasilasta Lausanneen ja Helsingistä 3.7.1937 Zürichiin, Sveitsiin. Tyypillinsiä merkin käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. (Lausanneen mennyt kohde lisätty 12.4.2014)

Tyypillisten käyttötarkoituksenmukaisten ulkomaan kirjeiden lisäksi 3½mk sininen kävi M30 käyttöaikana yksin myös muutamille muille taksoille.

Yllä: Kolmannen painoluokan, toisen maksuluokan postiennakkopainotuote Helsingistä 9.3.1938 Nummelle. Taksa: Postiennakko (51-100mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, painotuote (101-150g ) 1.12.1931 – 30.11.1944 1,50mk , yhteensä 3,50mk.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausta, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 12.3.2014)

Yllä: 2kpl kirjattua paikalliskirje Helsingissä 27.5.1938 ja 15.3.1939, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 1,50mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 3,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje Helsingissä 10.10.1940, M30 3½mk sininen. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk.

Yllä: Lentopostikortti 19.5.1942 Salosta Romansiin Ranskaan. Suomen ja Saksan sensuurileimat. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 2,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 1,00mk, yhteensä 3,00mk (ylitaksa 0,50mk).

Yllä: Kirjattu kirje kotimaassa Kaunislahdelta 10.3.1943 Helsinkiin. 3½mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 7,00mk.Yllä: Toisen painoluokan paketti 18.12.1940 Turusta (Turku 9) Poriin. 3½mk tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk Yllä: Toisen painoluokan kolmannen maksuluokan postiennakkopaketti Helsingistä 10. 8.1942 Nummelle. 3½mk sininen tripla. Taksa: Postiennakko (101-500mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 3,50mk, paketti (1-3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 11,50mk.

Yllä: Lentokirje Sveitsiin Geneveen 27.2.1939 Helsingistä. 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Eurooppaan (-20g) 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 5,50mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 11.9.1938 Helsingistä Turkuun. 3½mk sininen ja 5op vihreä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk.

Yllä: Lentokirje Ylistarolta 29.8.1941 Ronaniin Montanaan USA:an. Suomen sensuuri. ”Par Service Arien Trans-Atlantique Europe-Etats-Unis” Atlantin ylittävällä lentopostilla Euroopasta USA:an. Kulkenut ilmeisesti Portugalin kautta. Saksa ja USA eivät vielä lähettämisen aikaan olleet sodassa keskenään. 5kpl 3½ sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Yllä: Lentokirje Nokialta 17.6.1941 New Yorkiin USA:an. Sensuroitu Suomessa ja Englannin sensuurin toimesta (Bermudalla, jossa oli Atlantin ylittävien lentojen pysähtymispaikka ja jossa Brittiläinen sensuuri kirjeitä sensuroi), Portugalissa lyödyt kauttakulkuleimat Lissabon 21.6.1941, 2kpl 3½mk sininen, 2kpl 5mk Olavinlinna, 1mk oranssi ja 1½mk violetti, yhteensä 19½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 3,50mk, lentolisä Euroopan ulkomaille USA:an (lähetysaikaan vyöhyke 5) 1.4.1938 – 30.9.1942 8,00mk/5g (paino <10g eli 16,00mk), yhteensä 19,50mk.

Vuoden 1942 syyskuussa 3½mk sininen oli taksamuutosten takia ainoa kotimaan kirjetaksalle singlenä sopiva merkki. Tämän toteaa myös Käsikirja. Kotimaan kirjetaksa nousi 2,75mk:sta 3½:een markkaan 1.9.1942, mutta taksalle tarkoitettu 3½mk oliivi merkki julkaistiin vasta 1.10.1942.

Yllä: Kirje Viipurista 18.9.1942 Poriin; Viipurin viestillinen leima ”Varat isänmaan lainaan”. 3½mk sininen oli ainoa M30 yksin kotimaan kirjetaksalle sopiva merkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan kirjetaksojen muuttumisen, 2½:sta 3½:een markkaan ja 3½mk sinisen merkin ilmestymisen välille (1.11.1936 – 10.12.1936) jää kuukauden ja noin kymmenen päivän, tai n. 40 päivän mittainen aika, jolloin ulkomaan kirjeelle ei ollut yksinään sopivaa malli 1930 merkkiä, vaan taksa jouduttiin rakentamaan käyttämällä muita merkkejä. Tämä on siis kiinnostava ajanjakso – erityisen kiinnostava siksi, että vaikka ”vastaava” tilanne huomoidaan kotimaan kirjeetaksan kohdalla syyskuussa 1942 ei tätä tilannetta ole huomioitu ”juuri missään”.

Yllä: Kirje Helsingistä 4.11.1936 Prahaan Tsekkoslovakiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk. Kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk. Yllä: Kirje Porista 21.11.1936 Uuteenkaupunkiin laivalle SS Olovsborg; laiva seilannut ja eteenpäinlähetetty Sydney:in, New South Walesiin (NSW), Australiaan. 3mk oliivi ja 50p vihreä, yhteensä 3½mk kiinnitetty ja leimattu jo Porissa, ilmeisesti tiedetty, että laivan lähteneen, mutta ei tiedetty minne on saatu lasti. Tämäkin kirje osuu siihen n. 40 päivän ajanjaksoon, jolloin ulkomaan 3½mk:n kirjetaksalle ei ollut yhtäkään yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942) 3,50mk.

[Lisätty 15.6.2014] Kommentti merkin ilmestymispäivästä: Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa myytiin (ilmeisesti 2014) 11.12.1936 päivätty ja ”ensipäiväkuori”-leimattu kuori, jolla oli 3½mk sininen, 2mk punainen ja 1½mk violetti merkki – kyseessä oli siis 3½ sinisen ja 2mk punaisen ilmeinen ensipäivä – tuolloin kohteen yhteyteen oli kirjoitettu ”varhaisin tunnettu leimaus”. Myyntihinta oli 1200€.

M30 ”kiertolaiset” 1/2

2 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Tämän artikkelin tarkoituksena on näyttää malli 1930 merkeillä ns. ”kiertolaisia” eli lähetyksiä, jotka on syystä tai toisesta lähetetty eteenpäin kerran tai useammin kuin kerran. Nähdään, että ”kiertolaisuuteen” useinkin syy on ollut matkustavalle vastaanottajalle lähetetyn kirjeen edelleen lähetys, osoitteen muuttuminen, lähetyksen palautus löytymättömän vastaanottajan johdosta tai joskus jokin muukin syy.

Merimiehille laivoille lähetetyt kirjeet ovat oma kiertolaisten ryhmänsä, joiden yhteydessä nähdään usein jännittäviä kohdemaita ja uskomattoman pitkiäkin lähetyksen tekemiä reissuja. Osa esiteltävistä lähetyksistä sopisi varmaankin hyvin kokoelmiin, joissa pyritään esittelemään mahdollisimman pitkiä matkoja kulkeneita lähetyksiä – tällaisten kokoelmienhan tekeminen on ”muodissa” ja hauska tapa tutkia ja esitellä postihistoriaa. Matkojen pituuksia voi arvioda mm. käyttämällä google mapsia (joka ei kuitenkaan toimi erityisen hyvin valtamerien yli menevillä matkoilla) tai käyttämällä linnuntietä matkat laskevaa matkalaskuria.

En ole näitä kiertolaisiani mitenkään erityisesti ryhmitellyt, vaan olen laittanut eri taksoja, kohdemaita jne. sattumanvaraisesti sekaisin. Mikäli näistä tekisi kokoelman tulisi esitystavassa olla jonkinlainen punainen lanka.

Yllä: Kirje 22.3.1937 Helsingistä Rotterdamiin Hollantiin laivalle SS Rönnskär. Laiva seilannut eteenpäin ja edeleen lähetetty 23.3.1937 Italiaan Follonicaan. 3½mk sininen yksin. Follonica on Rooman Pohjois-puolella Elban saaren korkeudella oleva satamakaupunki. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk.

Yllä: Kuopiosta 26.4.1937 Helsinkiin lähetetty kirje, 2mk karmiini M30 leijona. Vastaanottaja on lähtenyt Unkariin. Lisätty Helsingissä ulkomaan kirjemaksun täydentämiseksi 3 kpl 50p vihreitä 27.4.1937 ja edelleenlähetetty Budapestiin, jonne saapunut 30.4.1937. Taksa: Kotimaan kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk. Lähetykset, joihin on edelleenlähetyksen takia lisätty ja mitätöity ”lisää” merkkejä ovat kiinnostavia kohteita.

Yllä: Lentokirje Tanskaan Köpenhaminaan 24.8.1942 Raumalta laivalle SS Helmi, jonne saapunut 28.7.1942. Suomen ja Tanskan sensuurit. Edelleen lähetetty 29.8.1942 Norjaan Bergeniin, jonne saapunut vasta 15.8.1942. Kulkenut siis lentokirjeeksi kauan. Etupuolella 1mk oranssi ja takana 2,75mk violetti, yhteensä 3,75mk. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.4.1942 – 31.8.1942 2,75mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 (-20g) 1,00mk, yhteensä 3,75mk. Sodanaikainen posti Norjaan ei ole kovin tavallista.

[Kommentti: Yllä olevassa kohteessa ”tavattava” 1.4.1942 – 31.8.1942 oli viiden kuukauden mittainen taksa-aika johtuen painoluokkajaon muutoksesta. Ensimmäisen luokan kirjeen taksa pysyi muuttumattomana; muutos koski toista painoluokkaa ja sitä painavampia kirjeitä.]

Yllä: Lentokirje kotimaassa Vaasasta 21.6.1951 Rovaniemelle, jonne tullut perille 23.6.1951. 7mk punainen ja 5kpl 3mk keltainen, yhteensä 22mk. Rovaniemeltä edelleen lähetetty Seinäjoelle lääninsairaalaan (Vaasan kautta) 26.6.1951, jossa todettu samana päivänä ”ei lääninsairaalassa” ja lähetetty takaisin Vaasaan jonne saapunut takaisin 26.6.1951. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kotimaan lentolisä (-20g) 1.10.1942 – 31.12.1962 2,00mk, yhteensä 22,00mk.

Yllä: Painotuotepostikortti Orivedeltä 20.9.1946 Roomaan Italiaan. 2kpl 1mk vihreä leijona 2x10p punainen M17 ehiökuorella, jonka käypäisyys on mennyt umpeen 31.12.1930 ja jota varten on ehiöpainanteiden päälle sutaistu kosmoskynällä. Kirjoitettu Italiassa lyijykynällä ”Sconosciuto ad (via Principe) Amedeo 82” eli ”tuntematon Amedeo 82:ssa” ja postinkantajan nimikirjaimet. Leimattu ”Al mittente” lähettäjälle. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.9.1945 – 31.12.1946 2,00mk.

Yllä: Kirje Saksaan Berliiniin Turusta 26.8.1930,2kpl 1mk oranssi leijona. Vastaanottaja ilm. lähtenyt hotellista, jonne kirje on lähetetty ja kirje lähetetty takaisin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Leimattu maamme ensimmäisellä viestillisellä leimalla mennen tullen.

Yllä: Painotuotepostikortti Viipurista 12.10.1931 Saksaan, Berliiniin, josta kertaalleen edelleenlähetetty kaupungin sisällä. M30 40p vihreä single. Kun vastaanottajaa ei ole löydetty lisätty ”Abgereist ohne Angabe der Adresse” lähtenyt ilmoittamatta osoitetta-lipuke, ”Retour” palautetaan leima ja lähetetty takaisin 16.10.1931. Postinkantajan merkintöjä lyijykynällä. Saapunut takaisin VIipuriin vielä lokakuussa (leimaus kortin etupuolella. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk.

Yllä: Lentokirje Yhdysvaltoihin Helsingistä 24.3.1939 Brooklyniin, New Yorkiin, jonne saapunut 6.4.1939 (Ensimmäinen osoite selviää katsomalla valoa vasten liimatun, koneella kirjoitetun lapun läpi ja ”vahvistuu” taksaa tutkimalla). 3½mk sininen ja 2mk karmiini, yhteensä 5½mk. Eteenpäin lähetetty San Franciscoon Californiaan, jonne saapunut 5.5.1939. Leimaus takana ”May 28 1939” ilmeisesti San Franciscossa, jonka jälkeen lähetetty vieläkin eteenpäin Chicagoon Illinoisiin, jonne saapunut 20.6.1939. Lyöty leimaus ”Observed in bad condition at Chicago, Ill. P.O.” – huomattu kirjeen olevan huonossa kunnossa. Lähetetty takaisin Suomeen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, lentolisä Vyöhyke 1 New Yorkin kaupunki (johon Brooklyn lasketaan): 1.4.1938 – 25.7.1939 2,00mk / 20g, yhteensä 5,50mk. Kulkenut n. 20900km.

Yllä: Lentokirje Turusta 9.1.1947 Saksaan Bremerhaveniin laivalle SS Occidental Victory. Bremerhavenissa lyöty leima ”Nicht mehr an Bord des Schiffes. Abgereist. Nähere Adresse nicht bekannt” – Ei enää laivalla. Lähtenyt. Uusi osoite tuntematon. Ilmeisesti puolikas miehittäjän sensuurileimaa. Lähetetty takaisin Turkuun 21.1.1947: leimaus ”zuruck”. Matkalla merkit irtautuneet, jäljellä vain 8mk violetti; suomalainen ”Postimerkit irtautuneet”- leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk/5g. Palautus ei ole ilmeisesti tullut lentopostina, koska lipukkeet yliviivattu.

Yllä nähtävänä 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Yleensä voidaan sanoa, että vakuutettujen lähetysten lähettäjä tiesi missä osoitteessa vastaanottaja oli. Tämä kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Vakuutuksen arvon laskeminen voidaan myöskin todeta kuoren päälle kirjoitetusta tekstistä ”Assureras med 600:- sexhundra mark” ja tekstin alle kirjoitetusta ”Frs. 78,30″ eli kuudensadan markan arvosta vakuuttamisarvoa vastaava summa kultafrangeissa. Kuljettu matka n. 3000km.

Yllä: Lentokirje Oulusta 18.1.1954 Itävaltaan Solbad Halliin, Poste Restante osoitteeseen; kuorelle kirjoitettu Postlagernd on Poste Restante saksaksi. M30 30mk linja-auto ja 1mk vihreä, yhteensä 31mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Eurooppaan (per 5g) 24.10.1945 – 30.9.1057 3,00mk – kuori 10g eli 6,00mk; yhteensä 31,00mk. Kuorta ei ole lunastettu, josta merkkinä ”nicht behoben – non réclamé” lipuke ja vaikka sille on mitätöity 22.1.54 Poste Restante maksua osoittava 30 groshenin Itävaltalainen lunastusmerkki, on se palautettu lunastamattomana Suomeen. Saapunut takaisin Ouluun 22.2.1954. Kuljettu matka n. 5500km

Yllä: Helsingissä 9.3.1951 lähetetty paikalliskirje laivalle (Finlands Syd Amerika Linjen, M/S Aurora) ja edelleenlähetetty laivan perässä 12.3.1951 lentokirjeenä Rio de Janeiroon Brasiliaan. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 12,00mk. Paikalliskirjeiden osalta edelleenlähetys tapahtui siten, että paikalliskirjeen taksa otetaan mukaan ja edelleen lähetyksen yhteydessä (paikallistaksa-alueen ulkopuolelle) lisätään vain puuttuva taksan osuus. Frankkeerauskoneella lisätty 60,00mk. Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä Brasiliaan (vyöhyke 8) 1.12.1950 – 30.6.1953 26,00mk/5g. Kirjeen paino ollut <10g, joten lentolisä yhteensä 2*26mk = 52mk, ulkomaan kirjetaksan ja paikalliskirjeen taksan ero 8,00mk (20-12=8), paikalliskirje 12mk, yhtensä 72,00mk. Oikea taksa. M30 12mk punaisen ja frankeerauksen sekapostite. Matka n. 12000km.

Yllä: Kirje 7.1.1933 Helsingistä Leopoldvilleen Belgian Kongoon, jonne saapunut 2.2.1933. Helsingissä lyöty ”T” lunastusleima ja ilmeisesti Leopoldvillessä sinisellä kosmoskynällä merkintä 10c. Lähetystä ei kuitenkaan ole lunastettu, koska vastaanottaja on tuntematon ”Inconnu a la Maison Maruan?” ja se on palautettu Helsinkiin ”retour Helsingfors”, jonne saapunut ilmeisesti 16.3.1933 ja josta edelleen lähetetty 1.4.1933 Seafordeen, Clough:n, Downin piirikuntaan (Co. Down) Pohjois-Irlantiin, josta edelleen Edinburghiin Skotlantiin, josta lopulta Greenlaw:on Berwickshireen Skotlantiin. Jossakin välissä, joko Edinburghissa tai Greenlawssa lyöty 10.4.1933 päivämääräleima. Ollut matkalla noin viikon yli 2kk. Taksa: Ulkomaan (-20g) kirjetaksa 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Alitaksa 0,50mk. Matka n. 17200km

Yllä: Turusta 13.6.1935 lentona Leopoldvilleen Belgian Kongoon lähetetty kirje. Merkintä Par Avion Bruxelles – Leopoldville. Leimoista nähdään, että kulkenut Tukholman kautta (saapunut ilm. lentona Tukholmaan) 13.6.1935, josta laivalla Sassnitziin Saksaan ja sieltä junalla Berliiniin 14.6.1935. Berliinistä ilmeisesti junalla Lyoniin, josta lentona Marseilleen 17.6.1935 jonne saapunut samana päivänä. Joko lento on kulkenut harvoin tai sitten on Leopoldvilleen menty laivalla, mutta saapuminen sinne 26.6.1935. Leopoldvillessä todettu, että laiva on mennyt Kasai jokea ylös ”Sur riviere Kasai”, jonne kirje on seurannut. 2kpl 2½mk sininen, 2kpl 1½mk punainen ja 50p vihreä leijona, yhteensä 8,50mk. Tämän kapteeni Klas Roosin kirjeenvaihtoa on liikkeellä jonkin verran, mies on seilannut monessa paikassa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille (vyöhyke 4) 15.4.1935 – 31.3.1938 6,00mk/5g, yhteensä 8,50mk. Matka n. 8500km.

Yllä: 20.8.1931 Paraisilta Portsmouthiin Englantiin suomalaiselle laivalle lähetetty kirje, joka on lähetetty 24.8.1931 lähettäjän kirjeen takana ilmoittamaan osoitteeseen Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 27.8.1931 ja josta lähetetty Halmsundiin Umeåån. Leimattu 29.8.1931 Håknäs (joka on noin 40 kilometriä Umeåsta Etelään). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Matka n. 3800km.

Yllä: Kirje Duluthiin Minnesotaan, USA:n 2.1.12.1932 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Kirje on palautettu, koska vastaanottajaa ei ole löydetty ”Returned to writer, unclaimed from Duluth Minn.” Useita Duluthin leimoja: 5.2.1932 ilmeisesti saapumisleima, 6.2.1932 Duluth Minn. gen. del. (general delivery – yleinen postinkanto) ja 9.2.1932 ilmeisesti takaisinlähetyksen leima. Matka n. 13700km.

Yllä: Ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje 10.11.1934 Helsingistä Lontooseen laivalle ”S/S L´Avenir”, joka on jo seilannut ja edelleenlähetetty 13.11.1934 Adelaideen, Etelä-Australiaan, josta vielä 18.12.1934 lähetetty Port Victorian satamakaupunkiin Adelaiden lähelle. Merkin käyttötarkoituksen mukainen postite. Matka n. 18200km.

Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Matka n. 13200km.

Yllä: Lentokirje Helsingistä (Helsinki lentosatama) 1.10.1932 Singaporeen, tuolloiseen Brittiläisen Malaijisiirtomaahan. 5mk Olavinlinna ja 4kpl 2½mk sininen, yksi merkki lisäksi irtautunut, ilmeisesti ollut 2½mk sininen. Kulkenut Tukholman kautta (1.10.1932). Tullut perille Singaporeen 15.10.1932. Singaporessa todettu, että vastaanottaja on lähtenyt hotellistaan ”Not At” leimaukset ja edelleen lähetetty 17.10.1932 Penangiin, jonne saapunut päivää myöhemmin. Vastaanottajaa ei ole kirjeen ilmeisen kiertelemisen jälkeenkään löytynyt ja kirje on palannut ”Dead letter officeen” eli palautettavien kirjeiden toimistoon 30.11.1933 (HUOM! yli vuotta myöhemmin!) ja leimattu palautettavaksi ”Retour”. Saapunut Helsinkiin 26.12.1933 ja takaisin Lappeenrantaan uudenvuoden aatoksi 1933. Matkaa on tullut palautuksineen hulppeat n. 23000 kilometriä ja kirje on vaeltanut 14½ kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Euroopan ulkopuolelle 20.3.1932 – 19.6.1933 vyöhyke 3 15,00mk / 20g, yhteensä 17,50mk (jos kirjeen paino ollut alle 20g). Matka linnuntietä n. 20900km.

Yllä: Lentokirje Turusta 23.1.1935 West Hartlepooliin Englantiin laivalle S/S Wipunen, joka seilannut eteenpäin ja edelleen lähetetty 29.1.1935 Genovaan Italiaan, jonne saapunut 2.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk violetti, yhteensä 4½mk. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.Matka n. 2900km.

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2″ ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.Matka n. 2400km.

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 22.12.1953 Yhdysvaltoihin New Yorkiin, jossa vastaanottajaa ei ole löydetty. Kulkenut ainakin Lennox Hillin aseman postitoimiston, ja Church Streetin aseman postitoimistojen kautta. M30 25mk sininen ja 3mk harmaa, yhteensä 28mk. Ehkä palautettu Suomeen. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.1.1952 – 31.5.1956) 15,00mk , postikortin lentotaksa vyöhyke 4 (1.7.1953 – 30.9.1957) 12,00mk, yhteensä 27mk. Ylitaksa! Haiskahtaa hieman filateeliselta, koska muuten aika harvoin kukaan kirjoittaa postikorttiin lähettäjän osoitteen, toisaalta filatelisti olisi ehkäpä käyttänyt oikeaa taksaa.

Tarkoituksena on jatkaa kiertolaisten esittelyä toisessakin asiaa käsittelevässä artikkelissa.

2½mk sininen leijona – toinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

22 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

2½mk sininen julkaistiin ilmeisesti helmikuun puolessa välissä 1932, Kaupin mukaan aikaisin tunnettu leimaus on 16.2.1932. Ilmestymispäivästä ei ole tarkkaa tietoa – niin LaPe* kuin Hannu Kauppikin* lisäävät ilmestymispäivän perään kysymysmerkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on mahdollista löytää ennen 16.2.1932 kulkenut lähetys tällä merkillä. Merkkiä painettiin yhteensä 8 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, joista ensimmäisissä kahdessa eli tilauserissä 230 (12-1931) ja 275 (6-1934) merkkien väri on ”vaaleansininen” ja kolmannessa tilauserässä 303 (2-1936) ”puhtaansininen”. Maallikon silmin värierot ovat aika pieniä, mutta vertailukappaleiden kanssa havaittavia. Kauppi käyttää väreistä nimeä ”vaaleansininen” ja ”tummansininen” ja lisäksi toteaa, että tummansinistä tilauserää 303 painettiin yhteensä 2,0 miljoonaa kappaletta, jättäen vaaleansinisiä merkkejä näin 6,0 miljoonaa.

Yllä: 2½mk sinisen eri tilauserät. Oikein tarkkaan katsottaessa vasemmalla oleva tilauserä 303 (puhtaansininen) on hieman tummempi kuin kahden ensimmäisen tilauserän 230 ja 275 ”vaaleansiniset” merkit.

[Kommentti: Kun ylläolevaa kuvaa katsoo, jossa olen yhtä aikaa scannerilla (samat olosuhteet) kuvannut kaikkien kolmen tilauserän merkit, vaikuttaisi siltä, että tilauserän 303 (oikealla) paperi olisi eri väristä ja ehkä erilaista. Mistään erilaisuudesta ei kuitenkaan ole tietooni tullut mitään faktaa, joten ehkäpä vain näen omiani. Ehkäpä silti tutkin asiaa tarkemmin]

Kaikki 2½mk siniset merkit on painettu lumppupaperille ja liimana on käytetty liimaa 1 eli arabikumiliimaa. Erikoisuuksia merkistä ei tavata, poislukien näyttelyarkeista peräisin olevia hammastamattomia merkkejä, joiden takana ei ole liimaa. Merkin myynti lopetettiin Posti ja Lennätinhallituksen kiertokirjeellä 4.12.1936, mutta merkin postitteita löytyy myös paljon myöhemmin. Myynnin lopettaminen kuitenkin tarkoittaa, että relevantein ja ”postin tarkoittama” käyttöaika on n. 16.2.1932 – 4.12.1936.

Yllä: Hammastamaton liimoittamaton 2½mk sininen. Kysymyksessä on ns. näyttelyarkin reunanelilö.

Merkistä tunnetaan useita kuvakevirheitä ja näiden ”löytymistä” on ehkäpä lisännyt se, että samalla arvolla 2½mk julkaistiin myöhemmin myös punainen ja vihreä merkki. Alla olevassa taulukossa on kerättynä kolmessa levyvirheluettelossa esiintyvät levyvirheet. Muitakin varmasti on olemassa.

Yllä: Taulukko 2½ markan merkkien levyvirheistä

Yllä: Esimerkkejä kuvakevirheistä (Lisätty 19.3.2014)

Merkin käyttötarkoitus oli toimia postimaksuna ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeellä ja se julkaistiin korvaamaan 2mk mustansininen taksan vaihduttua 1.12.1931 alkaen. Tätä tarkoitusta varten merkin väri on sininen, UPU:n suositusten mukaisesti. Itse merkissä ei voida sanoa olevan mitään ihmeellistä, koska siitä ovat erikoisuudetkin vähissä, mutta sitäkn mielenkiintoisempia kohdemaita on löydettävissä merkillä tehdyin postituksin. Koska merkki sopi yksin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle, löytyy paljon ns. singlejä eli merkin yksittäiskäyttöjä ”hyviin” kohdemaihin.

Yllä: Kirje 7.11.1932 Kurusta Ondongaan Port Tsumebiin Lounais-Afrikkaan, jonne saapunut 3.12.1932 Tsumebiin, eli matkannut lähes kuukauden päivät. M30 2½mk sininen. Kohdemaa ja paikkakunta olivat suomalaisen lähetystyön kohteita. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Helsingistä 28.11.1932 Shanghaihin Suomen konsulaattiin. Kuorelle kirjoitettu kirjoituskoneella ”via America”, eli mahdollisesti kulkenut Yhdysvaltain kautta. Sinetti ja Shanghain saapumisleimaukset. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Brasiliaan Santosiin Helsingistä 3.2.1934 lähetetty kirje. Mennyt laivalle S/S Equator. Takana saapumisleimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Taivassalosta 28.12.1932 Brooklyniin New Yorkiin, USA:an. Palautettu ”RETOUR”, koska vastaanottaja ollut tuntematon ”INCONNU” ja ”No such number” -seliteleima edessä ja takana – ilmeisesti osoite väärin. Saapunut ”Brooklyn STA”tion postitoimistoon 12.1.1933 josta seuraavana päivänä lähetetty eteenpäin ”Brooklyn Bush Terminal” postitoimistoon, jossa asiaa ”pohdittu 14.1. – 17.2.1933 kunnes lähetetty takaisin. Ollut reissussa ainakin kaksi kuukautta. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 4.3.1933 Washington D.C.:n USA:n Yhdysvaltain pääministerille USA:n Suomen suurlähetystöstä lähetetty kirje. Kirjeen takana leimaus ”From the Franklin D. Roosevelt Collection, Authenticated by H.M. Harmer Inc. N.Y.” Eli Harmerin postimerkkiliikkeen aitouttama. Kyseessä on ns. ”höpö-höpö-leimaus”, jonka tarkoituksena on luoda kirjeelle jonkinlaista presidentiaalista lisäarvoa ja tekohengittää sen hintaa ylöspäin. Vastaavia kohteita tunnetaan jonkin verran ja olen niitä itsekin nähnyt. Kirje on siis joskus ehkä käynyt FDR:n kokoelmassa. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 28.8.2014)

[Kommentti: Vaikka yllä näkyvän Singaporeen menneen kirjeen kunto on lähinnä kamala: Siitä on irtautunut merkki, joku on ehkäpä kaatanut sille Jaavalaista kahvia, siinä on ”rissi” poikineen ja osa leimoistakin on mitä on… on se silti mielestäni postihistoriallisesti hyvä kohde. Kohdemaa on ehdottomasti sarjassamme ”vaikea” ja kirjeen pitkä matka ajallisesti sekä kilometreissä mitattuna ovat kumpikin huomionarvoisia. Tämän kohteen hinta postikuluineen oli noin 30€. Ostin sen eräältä ruotsalaiselta keräilijältä pienen verkkohuutokauppakilpailun jälkeen. Varmasti ylihintaa jonkun mielestä, minunkin mielestäni mentiin kipurajoilla, koska yksi merkki oli irtautunut – mutta tarjousvimmassa minulla menivät aivot OFF-asentoon]

Posti Eurooppaan oli yleisempää kuin posti kaukomaille ja ehkäpä Euroopan ulkopuolisten maiden korkeista lentotaksoista johtuen on huomattavasti yleisempää löytää lentopostia 2½mk sinisen viralliselta myyntiajalta Eurooppaan. Lentotaksat on usein muodostettu käyttämällä pohjana 2½mk sinistä ja lisämerkkinä, lentolisän maksamiseksi on käytetty 2mk mustansinistä tai 2mk violettia (joka ilmestyi 1.2.1932). Ulkomaille kirjaamisen taksa oli 1.12.1931 – 31.8.1942, eli koko 2½mk sinisen virallisen myyntiajan 2,50mk. Tästä johtuen ulkomaille kirjattujen I luokan kirjeiden postimaksu on usein maksettu 2½mk sinisen ”tuplana”. Ehkä helpoimmat kohdemaat ovat Englanti ja Saksa.

Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 4.10.1933 Huddersfieldiin Englantiin. Leima osunut kauniisti keskelle merkkiä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje Chiswickiin Lontooseen Englantiin. Postitettu ilmeisesti laivalta ”Från Finland” ja Tukholman leimaus 22.12.1934. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirjattu kirje 17.8.1933 Helsingistä Lontooseen, 2½mk sininen ”tupla”. Tyypillinen englantilainen ”sininen” kirjatun lähetyksen ristaus tehty kosmoskynällä. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 16.3.1934 Weilheimiin Saksaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.Yllä: Kirje Helsingistä 3.8.1933 Saksaan. Ikkunakuoresta ei näy tarkalleen mihin mennyt. Tämä kohde on mukana sen takia, että siinä on saksalainen lentopostileima ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt C2 Berlin”, vaikka kirjeestä ei ole maksettu lentolisää. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirjattu kirje 18.6.1935 Helsingistä Berliiniin, Saksaan, 2½mk sininen ”tupla”. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

2½mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk. (Lisätty 11.4.2014)Yllä: Neljännen painoluokan lentokirje 3.6.1934 Helsingistä Frankfurt Am Mainiin, Saksaan. Kuusi 2½mk sinistä, yhteensä 15mk. ”Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen”-leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (60-80g) 1.12.1931 – 31.10.1936 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta – 4*20g eli 8,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yleisesti ottaen muut Euroopan maat ovat Saksaa ja Englantia ”parempia” kohdemaita. Tosin voidaan todeta, että mitä suurempi maa sitä enemmän sinne on postia mennyt, lisäksi liikekirjeenvaihtoa käytiin niiden maiden kanssa, joihin Suomalaisilla yrityksillä oli kauppasuhteita.

Yllä: Kirje 23.3.1936 Helsingistä Niemesiin Ranskaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Yllä: Kirje 8.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje 15.9.1933 Turusta Antwerpeniin Belgiaan. Leimaus: ”Mit Luftpost Befördert Postamt Köln-flughafen” eli kulkenut lentäen Saksaan Kölniin. Merkin päällä myös jokin pieni pyöreä leimaus. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Yllä: Kirje 12.5.1932 Helsingistä Ragusaan (nykyään Dubrovnik) Jugoslaviaan. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Kirje Turusta 22.7.1934 Ozd:n Unkariin. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. (Lisätty 23.2.2014)

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. (Lisätty 11.4.2014)

Yllä: Lentokirje Lappeenrannasta 11.5.1932 Varsovaan Puolaan Berliinin kautta. ”Mit Luftpost Befördert – Luftpostamt Berlin C2” ja Berliinin lähtöleimaus 13.5.1932 kohti Varsovaa, jonne saapunut 13.5.1932. Varsovassa lyöty puolan kielinen seliteleimaus ja edelleenlähetetty Budapestiin Unkariin, jonne saapunut 16.5.1932. Budapestista edelleen lähetetty eteenpäin Adonyyn jonne saapunut 18.5.1932. Adony on pieni kaupunki n. 50km Budapestista Etelään. Taksa: Ulkomaan kirjetaksa (-20g) 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta, yhteensä 4,50mk.

Kauppi mainitsee kirjassaan, että merkillä ei ollut julkaisuaikanaan muita yksittäiskäyttöjä, kuin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirje, eli ainoa mahdollisuus ns. single postitteeseen olisi ulkomaan kirjeen (-20g) taksa. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta, sillä merkin julkaisuajankohdalta löytyy taksakombinaatoita, jotka tuottavat 2½mk:n taksan.

Yllä: Lentopostikortti Baarniin Hollantiin 16.12.1935 Helsingistä, Tukholman kautta. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lentopostikortti Saksaan 16.12.1932 Helsingistä (Helsinki Avion). ”Mit Luftpost befördert Hamburg – Fuhlsbuttel Flughafen” – leimaus. Taksa: Postikorti ulkomaille (1.12.1931 – 30.11.1936) 1,50mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa. (Lisätty 28.4.2014)

Yllä: Postiennakkopainotuote (kuitti) Helsingistä 2.5.1935 Nummelle, postiennakon määrä 25mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944, postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 ja edelleen (-50mk) 1.1.1935 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 2,50mk. Taksa ollut 2,50mk 2½mk sinisen merkin julkaisuaikana. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Lunastettu postikortti kotimaassa, lähetetty ilman postimaksua Helsingistä 12.12.1933, jolloin lyöty T-leimaus. Lunastus postisäännön mukaan 2 kertaa puuttuvan postimaksun määrä, tässä tapauksessa 2x postikortin (1.12.1931 – 15.6.1940) 1,25mk taksa, eli 2,50mk. Käyttö virallisena myyntiajan puitteissa.

Yllä: Saksasta Bremenistä 27.5.1935 Helsinkiin lähetetty lunastukseen mennyt kirje. Lunastukseksi määrätty 2,50mk ja merkki mustemitätöity. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Paketti 8.6.1932 Koski HL:n. Kaksi 2½mk sinistä leijonaa. Paino 500g eli ensimmäinen painoluokka. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 5,00mk. Virallisen myyntiajan puitteissa.

Yllä: Yksin 2½mk merkillä lähetetty kirje 15.2.1935 Turusta laivalle S/S Karhula Kotkaan, eli kotimaassa. Laivayhtiöissä työskentelevien perheenjäsenet tiesivät, että mikäli laiva seilaa eteenpäin ulkomaille, ennen kuin kirje heidät saavuttaa oli järkevää käyttää ulkomaan kirjemaksua, sillä silloin kirje voitiin ilmaan ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” lähettää laivan perässä ulkomaille. Eli kirje lähetettiin tahallaan ylitaksaisena ja näin ikäänkuin maksettiin valmiiksi edelleenlähettämisen optio. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Ylitaksa. Vastaavia tavataan jonkin verran.

Yllä: Kirje Helsingistä 8.11.1932 Tartuun Eestiin. Kiinnostava sisältö; pitkä kirje koskien ”suomalaisuuden asiaa, eli Suomen kielen asemaa Suomessa ja kaksikielisyyttä; ajatukset eivät ole hirvittävän paljon muuttuneet aikojen saatossa. Taksa: Kirjetaksa Viroon = Pohjoismaihin (-20g) 1.12.1931 – 31.11.1936 2,00mk. Ylitaksa! (Lisätty 28.8.2014)

Postin tarkoittaman käyttöajan jälkeen voidaan ajatella merkin käytön olevan ”filateelisesti merkityksetöntä”, kuten Kauppi kirjassaan asian ilmaisee. Olen tässä ehkäpä hieman eri mieltä, sillä yleisön haltuun myydyt merkit ovat olleet postitukseen virallisesti käypiä kuitenkin 31.12.1962 saakka, ja näin ollen ei merkin käyttöä voida postin tarkoittaman myyntiajan ulkopuolellakaan täydellisesti unohtaa. Toki jonkinlaisena vedenjakajana voidaan virallisen myyntiajan päättymistä pitää. 2½ markkaa sinisen käyttö virallisen myyntiajan ulkopuolella ei ole mitenkään erityisen tavallista, joskaan ei se erityisen harvinaistakaan ole.

Yllä: Toisen painoluokan lentokirje 1.3.1937 Prahaan. 2mk karmiini, 2½mk sininen ja 5mk olavinlinna, yhtensä 9½mk. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g ) 1.11.1936 – 30.9.1940 5,50mk, lentolisä 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk jokaiselta 20 grammalta eli 4,00mk, yhteensä 9,50mk.

Yllä: Vakuutetun kirjeen etusivu Tyrisevä 13.8.1938 Tampereelle. Vakuutusmäärä 1052mk. 2kpl 2½mk sininen ja yksi 10p harmaa, yhteensä 5,10mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, vakuuttaminen (1001-2000 mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,60mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.2.1924 – 30.11.1944 0,50mk, yhteensä 5,10mk. (Lisätty 15.9.2014)

Yllä: Paikalliskirje Helsingissä 5.1.1943. Taksa (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

Yllä: Kirje kotimaassa 19.2.1941 Turusta Espooseen. 2½mk sininen ja 25p ruskea, yhteensä 2,75mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa, 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Yllä: Painotuote Helsingissä 7.1.1953, hyväleimainen 2½mk sininen nelilö. Taksa: Painotuote (-50g) 1.1.1952 – 30.6.1956 10,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

*LaPe 2010 Postimerkkiluettelo

Ulkomaan kirjeelle tarkoitetut kymmenen M30 ”sinistä” leijonaa

21 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin, 2mk mustansinisen merkin esittelyn yhteydessä keskusteltiin UPU:n eli kansainvälisen postiunionin (Union Postale Universelle) suosituksista liittyen postimerkkien väreihin; tässä yhteydessä kävi ilmi, että UPU esitti tiettyjen värien liittämistä julkaistavien merkkien pääasialliseen käyttötarkoitukseen ja, että UPU:n suositus liitti sinisen värin ulkomaan kirjeelle tarkoitettuihin merkkeihin. Suomen postilaitos toimi (tiukasti) UPU:n suosituksen mukaisesti ja julkaistessaan ulkomaan (ensimmäisen painoluokan) kirjeelle merkkejä käytettiin värinä sinistä – ensimmäinen tarkoitukseen julkaistu merkki oli mustansininen (2mk) ja loput ”tavallisia” sinisiä, hieman eri sävyissä, kaikki leijonamerkkejä.

UPUn värisuosituksista kertoo mm. Hannu Kauppi artikkelissaan Abophilissä 3/2000, joka on käännetty myös The Finnish Philatelist lehden numerossa 4/2000 (eli Vol. 5 No. 5, Marraskuulta 2000) myös englanniksi (lisätty 21.3.2014)

Alla näkyvässä taulukossa on koottu mallin 1930 käyttöajan ulkomaan kirjeen taksa-ajat, ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksat ja taksoille tarkoitetut M30 ”siniset” merkit ilmestymispäivineen. M30 merkkejä julkaistiin ulkokomaan kirjetaksaa varten kymmenen erilaista.

Ulkomaan kirjeen taksat, taksa-ajat ja näille tarkoitetut M30 merkit
Taksa-aika (m30 käyttöaikana)	Taksa (1. painoluokka kirje)	Merkki	Ilmestymispäivä
1.1.1930 – 30.11.1931	2,00mk	2mk mustansininen	2.1.1930
1.12.1931 – 31.10.1936	2,50mk	2½mk sininen	16.2.1932?
1.11.1936 – 30.9.1942	3,50mk	3½mk sininen	11.12.1936?
1.10.1942 – 30.6.1945	4,50mk	4½mk sininen	1.10.1942
1.7.1945 – 31.8.1945	5,00mk	5mk sininen	1.7.1945
1.9.1945 – 31.12.1946	10,00mk	10mk sininen	16.11.1945
1.1.1947 – 30.6.1948	12,00mk	12mk sininen	10.2.1947
1.7.1948 – 31.10.1949	15,00mk	15mk sininen	13.9.1948
1.11.1949 – 31.12.1951	20,00mk	20mk sininen	9.1.1950
1.1.1952 – 31.5.1956	25,00mk	25mk sininen	18.1.1952
1.6.1956 – 31.3.1959	30,00mk
1.4.1959 – 31.12.1962	40,00mk

Taulukosta nähdään, että viimeinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu sininen M30 merkki on 25mk sininen. Taksa muuttui vielä kaksi kertaa, mutta näille 50-luvun puolen välin jälkeen tulleille taksoille ei enää julkaistu uusia M30 merkkejä – tälle on luonnollisesti selityksenä se, että uusi leijonamerkkimalli, malli 1954 oli korvannut julkaisuohjelmassa malli 1930:n. Näille 50-luvun kahdelle M30 käypäisyysaikana tulleelle ”uudelle” taksalle julkaistiinkin M54 30mk sininen, mutta 40mk:n taksalle ei erityistä ulkomaankirjeen M54 merkkiä julkaistu. Malli 1930 merkeistä luonnollisesti 30mk postiauto ja 40mk puunhakkaaja soveltuvat yksin näille taksoille.

Yllä: M30 ulkomaan taksalle tarkoitetut siniset leijonamerkit

Taksa-aikoja tarkemmin tarkastellessa huomataan, että viiden markan ulkomaan taksa oli voimassa vain kaksi kuukautta vuonna 1945, aikana jolloin ulkomaan kirjeposti oli sodan jälkeisessä ”murroksessa”. Tästä johtuen 5mk sininen ulkomaan kirjeellä on harvinainen kohde ja kuuluu mm. Hannu Kaupin kirjassaan esittelemän ”vaikeimmat M30 postitteet” top-10 listalle.

4½mk:n taksa-aika ei ole erityisen lyhyt (1.10.1942 – 30.6.1945 ), 2 vuotta 8 kuukautta, mutta sen ajoittuminen sota-aikaan tekee 4½mk sinisellä M30 leijonamerkillä lähetetyistä kirjeistä kiinnostavan ja halutun kohteen. On huomattava, että taksa on ”ulkomaan taksa” ja näin ollen 4½mk:n taksa-aikana posti Saksaan ei kuulunut tämän taksan piiriin (johtuen Suomen ja Saksan välisestä taksasopimuksesta ns. Saksan erikoistaksasta). Sodan takia postinkulku yleensä ja erityisesti Saksan vihollismaihin oli rajattua (joten mahdollisten kohdemaiden ryhmä oli kohtalaisen pieni). Sinisellä 4½mk M30 leijonalla yksin lähetettyjä ulkomaan kirjekohteita ei siis ole valtavasti liikenteessä – mutta niitä kuitenkin on liikenteessä. 4½mk sinisten ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale; näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Helposti käy niin, että kiinnitetään huomiota vain tietyn merkkiryhmän arvokkaimpiin kohteisiin ja unohdetaan muut merkit ”toisarvoisina” – lähempi tarkastelu usein kuitenkin osoittaa, että myös muissa, kuin ns. etukäteen tunnetuissa kovissa kohteissa on ”särmää”. Tämä pätee erityisesti postihistorian keräilyssä ja tutkimuksessa ja tästä on mielestäni hyvä esimerkki aiemmin kirjoitettu 2mk mustansinisen esittely: Vaikka itse merkissä tai taksoissa ei sinänsä ole juuri mitään ihmeellistä on silti mielenkiintoista nähdä merkin käyttöjen laaja skaala ja tutustua varsinaisen käyttötarkoituksen mukaisen taksan vaihtumisen jälkeenkin tapahtuneisiin kiinnostaviin käyttöihin – yllätyin itsekin siitä, miten ”tylsä merkki” muuttuikin kiinnostavaksi.

Kotimaisen paketin varaosoitekortti

17 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Kotimaisia paketteja lähetettäessä kirjoitettiin (ja kirjoitetaan yhä vieläkin) kotimaisen paketin pakettiosoitekortti, jossa kerrotaan lähettäjä ja vastaanottaja sekä tietoja paketista mm. sen paino; malli 1930 käypäisyysaikana pakettikortin takapuolelle kuitattiin myös paketti noudetuksi ja sinne leimattiin saapumisleima – pakettikortille myöskin kiinnitettiin postimaksun maksamiseen tarvittavat postimerkit. Kotimaisen paketin pakettikortteja tavataan M30 merkeillä yleisesti.

Yllä: Kotimaisen paketin varaosoitekortti jolla lähetetty paketti Kivesjärveltä 31.3.1949 Paltamoon. M30 15mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 25mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.12.1948 – 30.6.1950 25,00mk

Hieman vähemmän yleinen M30 kohde on kotimaisen paketin varaosoitekortti. Erikoistilanteessa, jossa alkuperäinen paketin osoitekortti on ”kadonnut taikka jos vastaanottaja tulee toimipaikkaan lähetystä noutamaan eikä ole saanut tällaista korttia… kirjoitetaan… osoitekortin sijaan varaosoitekortti” – tieto löytyy esimerkiksi postisäännöstä vuodelta 1944 (Postisääntö soveltamismääräyksineen 1944 -s. 41).

Yllä: Postisäännön 1944 soveltamismääräysten luvun III pykälän 40 momentti 6.

Syy siihen, miksi yllä näkyvälle varaosoitekortille on mitätöity paketin postimaksu ei ole näkyvissä; yllä näkyvä pykälän 40 momentti 6 käsittelee mielestäni tilannetta, jossa paketti kortteineen on saapunut vastaanottavaan postitoimipaikkaan ja pakettikortti on lähetetty vastaanottajalle, ja jota vastaan sillä voidaan lunastaa paketti – ja tämän jälkeen pakettikortti on hävinnyt tai pakettia ollaan tultu noutamaan ilman pakettikorttia. Tässä tapauksessa mielestäni on käytetty varaosoitekorttia jo lähetyksen yhteydessä. Onko käynyt niin, että lähettävästä postitoimistosta tavalliset pakettiosoitekortit ovat päässeet loppumaan ja on käytetty varaosoitekorttia, vai mistä on kysymys. Muuta syytä en näe sille, että paketin varaosoitekortille on mitätöity merkkejä (ja merkit on leimattu lähettävässä postitoimistossa).

2mk mustansininen – ensimmäinen ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

4 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 2mk sininen kirjeellä 15.8.1931 Paraisilta Buenos Airesiin Argentinaan. Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

UPU:n eli kansainvälisen postiunionin (Union Postale Universelle) suositukset postimerkkien väreille liittyivät merkin pääasialliseen käyttötarkoitukseen, eri värit ”tarkoittivat” suosituksissa eri tarkoituksia. Sininen ulkomaan kirjettä, punainen ulkomaan postikorttia ja vihreä painotuotteita varten. Ensimmäinen mallin 1930 sininen leijonamerkki ja siis ulkomaan kirjeelle tarkoitettu merkki on M30 ensimmäisessä sarjassa julkaistu 2mk mustansininen. Merkki ilmestyi 2.1.1930 ja sopi käyttötarkoitukselleen, eli ensimmäisen painoluokan ulkomaankirjeelle 30.11.1931 asti, jolloin ulkomaan kirjetaksa nousi (ensimmäisen painoluokan osalta 2½:n markkaan).

Yllä: Numeropalat kaikista kolmesta 2mk mustansinisen tilauserästä 174 (11-1929), 201 (19-1930) ja 220 (05-1931).

2mk mustansinistä painettiin kolmessa tilauserässä (174,201 ja 220) 12 miljoonaa kappaletta, väriltään kaikki tilauserät ovat hyvin samanlaisia, kuten ylläolevasta kuvasta voidaan nähdä. Kauppi mainitsee, että viimeinen tilauserä olisi aavistuksen vaaleampi kuin kaksi aiempaa. Kuten keskimmäisestä numeropalasta voidaan nähdä on leimojen tekstien lukeminen tällä merkillä vaikeaa, koska itse merkki on niin tummalla värillä painettu. Kaikki 2mk mustansiniset on painettu lumppupaperille. Merkeissä on käytetty Liimaa 1, eli arabikumiliimaa; tätä tunnetaan erilaisissa muodoissa, paksuna halkeilevana, ohuena tasaisena ja paksuna raidallisena – vähän kellertävä liima siis.

Yllä: Joitakin 2mk mustansinisen kuvakevirheitä näytiksi. Merkillä on helppoa löytää kuvakevirheitä, koska väri on niin tumma. (Lisätty 9.2.2014)

Kauppi* kertoo kirjassaan, että merkistä löytyy mm. kaksoishammastettuja (kuvakin hänen kirjassaan tällaisesta on) ja hammastesiirtymiä ja kuvakkeen siirtymiä – erona näissä siis on, että hammastesiirtymä aiheuttaa merkkikoon muuttumisen, kun taas kuvakesiirtymä kuvan kohdistuksen ”epäonnistumisen” oikean kokoisille merkeille. Pieniä siirtymiä lukuun ottamatta erikoisuudet ovat kohtalaisen vaikeita löytää.

Yllä: Kirje 22.11.1931 Helsingistä Shanghaihin Kiinaan. Kulkenut Siperian kautta (Via Siberia). Takana 1931 joulumerkki ja Shanghain saapumisleimat 10.12.1931, ollut matkalla siis lähes parikymmentä päivää. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli. Yllä: Kirje Tampereelta 16.6.1931 Shanghaihin Kiinaan, Takana saapumisleimat. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vastaanottaja Suomen Shanghain Konsuli. Yllä: Kirjeen etusivu Helsingistä 3.6.1931 Huddersfieldiin Englantiin. Hieno loistoleimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Ei ole vaikeaa löytää 2mk mustansinistä yksin (ns. singlenä) käyttötarkoitustaan vastaavalla ulkomaan kirjeellä. Tästä johtuen näyttelykokoelmaa rakennettaessa nouseekin kohdemaan ”arvo” suuremmaksi, eli tätä merkkiä esiteltäessä tulisi kohdemaa mielellään olla joku muu kuin esimerkiksi Saksa tai Englanti. Merkki kävi yksinään myös ulkomaan saantitodistukselle ja tämä lienee tarkoitetun käyttöajan puitteissa se ”vaikeampi” lähetyslaji tälle merkille; Kauppi esittelee kirjassaan s. 157 kuvan kera yhtä tällaista kohdetta.

Yllä: 26.11.1930 Raumalta USA:n Washington D.C.:n lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Yllä: Kirje Bulgariaan Sofiaan 15.11.1930 Helsingistä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Yllä: Kirje 26.3.1931 Helsingistä Florianaan Maltalle. Saapumisleima Valetta 2.4.1931. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk. Vähän harvinaisempi eurooppalainen kohdemaa.Yllä: Sveitsiin St. Galleniin 15.3.1930 Helsingistä lähetetty kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.

Yllä: Sveitsiin Baseliin Tampereelta 3.4.1930 lähetetty kirjattu kirje. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 4,00mk.

Yllä: Kaksi kirjettä Pariisiin, Ranskaan. Leima napsahtanut alemmassa kirjeessä hyvin keskelle merkkiä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.Yllä: Kirje Steinbadiin Tsekkoslovakiaan, leimattu ”Från Finland” ja Tukholmassa. Päivämäärä vaikea nähdä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 18.5.1931 Viipurista Prahaan Tsekkoslovakiaan. 2mk mustansininen pari. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk , yhteensä 4,00mk.

Yllä: Helsingistä 27.7.1930 Karlsruheen Saksaan lähetetty lentokirje. Ilmeisesti kulkenut Hampuriin (Mit Luftpost befördert Hamburg) lentona, josta edelleen lentona Frankfurtiin (Mit Luftpost befördert Frankfurt (Main) 2 Flughafen). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 2,00mk, lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (Lisätty 24.4.2014).

2mk mustansinistä voitiin käyttää toki myös muilla postitteilla, kuin ulkomaan kirjeillä, sinäkin aikana kun ”tarkoituksenmukainen” ulkomaantaksa oli voimassa. Koska 2mk mustansininen oli ainoa 2mk yleismerkki aina siihen asti, kunnes 2mk violetti julkaistiin, oli se hyödyllinen täydennysarvo myös monille lähetyksille.

Yllä: Helsingistä 20.9.1930 Lontooseen Englantiin lähetetty kirjattu toisen painoluokan kirje, edelleen lähetetty Meldonfortiin, Skotlantiin. 2kpl 2mk mustansininen, 1mk oranssi ja 20p vaaleanvihreä, yhteensä 5,20mk. Kuorella briteille tyypillinen sinisellä kosmoskynällä tehty ristaus kirjatun kirjeen merkiksi. Taksa: Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk. Yllä: Kirjattu toisen painoluokan kirje 14.2.1931 Helsingistä Pariisiin, Ranskaan. Samat merkit kuorella kuin yllä olevassa kohteessa. Kirje (21-125g) ulkomaille 1.10.1925 – 30.11.1931 3,20mk, kirjaaminen ulkomaille 1.1.1922 – 30.11.1931 2,00mk, yhteensä 5,20mk.

Yllä: Kirje Norjaan Tönabergiin 20.8.1931 Helsingistä. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 1.5.1931 – 30.11.1931 1,50mk. Ylitaksa!

Yllä: 2. painoluokan (1kg – 3kg; taksa 7,00mk, 1.7.1924 – 31.8.1942) paketti Västilästä 4.10.1930 Pudasjärvelle. M30 2mk mustansininen, 3kpl 1,50mk violetti ja 40p vihreä sekä M17 10p vaaleansininen, yhteensä 7,00mk. Tyypillinen M17 postitoimiston loppukäyttö.

Yllä: Kolmannen painoluokan paketti Vaasasta 12.12.1930 Hämeenlinnaan, paino 4kg, pakettikortilla kolmirivi 2mk mustansinistä ja 2kpl 1½mk violetti, yhteensä 9mk. Taksa: Paketti (3 – 5kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 9,00mk.

Yllä: Asiakirjoja postiennakolla Mikkelistä 7.12.1930 Vehkalahdelle (takapuolella erinomaisen selvä Hamina 9.12.1930 saapumisleimaus). Postiennakkomäärä 120mk. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Postiennakko (101-200mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 2,50mk, asiakirjoja (-150g) 15.1.1926 – 30.11.1931 1,50mk, yhteensä 4,00mk.

Yllä: 17.6.1931 Bromarfista Ranskaan, Hotellissa asuvalle Paronitar Aminoffille lähetetty vakuutettu I luokan (<20g) kirje, joka vakuutetuille lähetyksille epätavallisella tavalla on lähetetty useita kertoja eteenpäin. Kirje on lähetetty eteenpäin ainakin kaksi kertaa, kunnes se on löytänyt perille ”Tourist Hotel, Lac Chambon”:iin 26.6.1931. Kirjeen takapuolella on Bromarfin sinetit 5kpl ja useita leimoja ja merkintöjä. Käytetyt M30 merkit ovat 5mk olavinlinna ja 2mk mustansininen leijona. Kirjeen taksa (I lk, <20g) ulkomaille oli (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk ja vakuuttaminen (-300 kultafrangiin saakka) ulkomaille (1.1.1922 – 30.6.1945) 2,00mk. Lisäksi kohteelle on suoritettu ns. vakuutetun lähetyksen laskeminen, jonka taksa on ollut (1.7.1924 – 31.12.1934) 1,00mk. Yhteensä 7,00mk. Kohde on nähtävissä myös vakuutettuja lähetyksiä käsittelevässä artikkelissa.

Yllä: Postiennakkopaketti 15.12.1930 Turusta Rekijoelle Lautelaan (Nykyään Someroa). Ennakkomäärä 416mk, viides postiennakkoluokka. Lomakkeella 2mk mustansininen, 10mk vaaleanvioletti Saimaa ja 50p keltainen, yhteensä 12½mk. Taksa: Postiennakko (401-500mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 5,50mk, paketti (1 – 3kg) 1.7.1924 – 31.8.1942 7,00mk, yhteensä 12,50mk. Kosmoskynällä on sutaistu paketin paino, näyttää aluksi neloselta, mutta on sittenkin kakkonen; eli toisen painoluokan paketti.

[kommentti: Yllä olevalla postiennakko-pakettikortilla nähdään 10mk vaaleanvioletti Saimaa. Jostain syystä tämän merkin ympärillä on lähiaikoina (tätä kirjoitettaessa eletään helmikuuta 2014) ollut jonkinlaista ”pöhinää”. Tarkoitan tällä sitä, että ”joku on jossain” tajunnut, että tätä merkkiä on painettu vain 0,6 miljoonaa kappaletta ja, että se tarkoittaa sen olevan vaikeampi kohde kuin vastaava tummanharmaanvioletti merkki. Tämä on johtanut siihen, että lähiaikoina mm. postituoreita vaaleanvioletteja on ilmestynyt myyntiin huutokauppoihin ja yllä nähtävän kaltaisia postiennakko-osoitekortteja ja pakettikortteja merkillä on myöskin myytävänä – niiden (lähtö) hinnat ovat myöskin nousseet. LaPe 2010 antaa postituoreelle vaaleanvioletille hinnaksi kokonaiset 80€ ja numerokuusilolle yli 600€. Kun postituoretta Zeppeliniä voi saada ”katukaupassa” vähän yli viiteen kymppiin on jokaisen itse ajateltavissa näiden luettelohintojen realistisuus. Filatelia on kuitenkin aaltoliikettä ja välillä jotkut merkit nousevat aallon harjalle.]

Varsinaisen käyttötarkoituksensa jälkeen, ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksan noustua 2½:n markkaan jatkoi 2mk mustansininen elämäänsä, ja sitä löytyy mielenkiintoisia käyttöjä myös ”tarkoituksen mukaisen” käyttöajan loppumisen jälkeen. Erityisen kiinnostavia näistä ovat Kaupinkin kirjassaan mainitsema 2mk mustansinisen käyttö kotimaan 2mk kirjeen taksalla 1.12.1931 – 31.1.1932, eli aikana ennen kuin 2mk violetti ilmestyi 1.2.1932. Tuona kahden kuukauden pituisena aikana 2mk mustansininen oli ainoa M30 merkki, joka yksin sopi taksalle. Kauppi kirjoittaa kirjeessä ajanjakson olleen kolmen kuukauden mittaisen, mutta todellisuudessa kyseessä on 2kk ajanjakso.

Yllä: Kolme esimerkkiä 2mk mustansinisen käytöstä kotimaan kirjetaksalla ajanjaksona 1.12.1931 – 31.1.1932. Näitä käyttöjä ei ole kovin vaikeaa löytää, yleensä riittää, että pitää silmänsä auki.

Yllä: Toisen painoluokan kirje 17.1.1932 Postivaunusta v.L.-L. Artjärvelle. Kaksi kpl 2mk mustansinistä, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1931 – 15.6.1940 4,00mk. Yllä: Kirjattu kirje 23.2.1932 Helsingistä Suolahteen, 2kpl 2mk mustansininen, yhteensä 4mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk, kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk, yhteensä 4,00mk. (2mk violetti oli jo ilmestynyt).

Lisäksi on huomattava, että myös ensimmäisen painoluokan kirje Pohjoismaihin koki 1.12.1931 taksan nousun 2,00mk:aan, joten sama ”ilmiö” ja kahden kuukauden ”kiinnostava” ajanjakso pätee myös tälle taksalle; eli 2mk mustansininen oli myös tälle lähetykselle ainoa yksin postimaksuun sopiva M30 merkki.

Yllä: Helsingistä 27.1.1932 Helsingborgiin Ruotsiin lähetetty kirje, jolla 2mk mustansininen yksin. 1.12.1931 – 31.1.1932 (60pv) 2mk mustansininen oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 merkki. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Kun kerran ”tälle linjalle on lähdetty” niin todettakoon, että 1.12.1931 ulkomaan kirjetaksa nousi ja uusi ensimmäisen painoluokan (-20g) ulkomaan kirjetaksa oli 2½mk. Tälle taksalle ilmestyi uusi (sininen) 2½mk merkki kuitenkin vasta helmikuun alussa 1932, päivästä ei ole varmuutta (LaPe 2010 mm. ilmoittaa ?.2.1932), ilmestyminen tapahtui ehkäpä samana päivänä kuin kotimaan kirjetaksalle ilmestynyt 2mk violetti ilmestyi. Joka tapauksessa merkki ilmestyi helmikuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.12.1931 – 31.1.1932 ei ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeelle ollut yksin taksalle sopivaa M30 merkkiä ja taksa täytyi rakentaa olemassaolevista arvoista tämän 60 päivän ajan.

Yllä: Kirje Lontooseen Englantiin 31.12.1931 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Yllä: Kirje Duluthiin Minnesotaan, USA:n 2.1.12.1932 Helsingistä. Postitukseen käytetty 2mk mustansininen ja 50p/40p vihreä, yhteensä 2½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. 2kk ajan taksalle ei ollut yksi sopivaa M30 merkkiä ja näin ollen tänä aikana taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Kirje on palautettu, koska vastaanottajaa ei ole löydetty ”Returned to writer, unclaimed from Duluth Minn.” Useita Duluthin leimoja: 5.2.1932 ilmeisesti saapumisleima, 6.2.1932 Duluth Minn. gen. del. (general delivery – yleinen postinkanto) ja 9.2.1932 ilmeisesti takaisinlähetyksen leima. Kohteen kunto on kamala, mutta kun sitä olen näin mehustanut se vaikuttaakin äkkisiltään ihan hienolta 😉

Vaikka ns. aika on lyhyt eivät nämä yllä olevat lähetykset ole mitenkään erikoisen vaikeita tai kummallisia kohteita; tuona aikana on kulkenut tuhatmäärin kirjeitä ulkomaille. Tämä on kuitenkin osoitus siitä, että edullisempiakin ja yleisempiäkin kohteita voi ”mehustaa” olemalla perillä tällaisista asioista – jokaisen kohten ei tarvitse maksaa paljon ollakseen kiinnostava!

[Kommentti: Joskus keräilijät eivät ”tykkää” siitä, että tällaisia lyhyitten taksa-aikojen kommervenkkejä ”paljastetaan” ja silloin he kommentoivat mielellään, esim: ”Mitä sä sellaisia paljastat, pidä omana tietonasi”. Olen näissä asioissa sitä mieltä, että mitä enemmän tietoa postihistorian harrastuksesta on saatavilla, sitä kiinnostavammaksi se muodostuu ja sitä kautta ehkäpä harrastus saa lisää harrastajia. Filatelisteilla ei ole yleensäkään varaa olla liian ”nökönuukia” tai ylivarovaisia minkään harrastukseen liittyvän tiedon levittämisessä ja saataville asettamisessa, sillä mitä useampi tietää sen paremmin kauppa käy ja sen paremmin myös omat kohteet saa järkihintoihin myytyä. Uskon, että se minkä kertomalla häviää, vähintään saman myös voittaa. Lisäksi, kun tiedän, että kaikenlaisia taksa-asioita on ”miljoona” erilaista ei kukaan niitä muista kaikkia ja on aina mahdollisuus tehdä löytöjä 😉 ]

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma 2.2.2014 Kupittaalla

2 helmikuun, 2014 By Mikael Collan

Lähdin Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtumaan Kupittaalle ilman sen suurempia odotuksia. Aiempina kertoina kun ko. tapahtumassa olen käynyt on anti ollut vaihtelevaa, mutta aina on jotain pientä mukaan jäänyt. Lisäksi keräilytapahtumissa on mukava käydä, koska tapaa muita keräilijöitä ja näkee vähän minkälaisilla hinnoilla mitäkin tavaraa myydään ja yritetään myydä – ja nämä kaksi asiaahan tunnetusti eivät ole sama asia!

Yllä: Kupittaan Paviljonki lumisena sunnuntaipäivänä helmikuun toinen 2014.

Myyntipöytiä oli kymmenkunta, joista puolet olivat pääasiallisesti korttikeräilyyn painottuneita ja toinen puoli ensisijaisesti filateliakohteita myyviä. Saavuin paikalle vähän yhden jälkeen ja ilmeisesti suurin hässäkkä oli jo laantunut, tapahtuma oli alkanut jo kello kymmeneltä; sain rauhassa tutkia pöytiä. Kaksi myyjää oli tullut Salon filatelistikerhosta ja ainakin yksi tapahtumia vakituisesti kiertävä kauppias oli paikalla, korttiarsenaalin kanssa. Esittelen alla joitakin tapahtumasta ostamiani kohteita.

Yllä: Hyvin osuvasti liittyen Turun kerhon Turussa järjestämään tapahtumaan, löysin tämän tavallisella (-20g) kirjetaksalla kulkeneen kirjeen Turusta Helsinkiin – kuorella on kaunis Turku 22.2.1934 loistoleimattu M30 2mk violetti. Pelastin tämän yksilön ”penkolaatikosta”.

Filateliaa myyvien kauppiaiden kohteita läpikäytyäni ja kotiin lähtiessäni totesin, että aika vähän oli tällä kertaa M30 keräilijälle tavaraa tarjolla – kukaan ei varsinaisesti ”myöntänyt” myyvänsä M30 kohteita, mutta muutamalla kauppiaalla oli joitakin kuoria ja postikorttien ”toisia puolia” olisi ollut selattavaksi tietysti suuretkin määrät.

Yllä: Paikalliskirje Suonenjoella 23.8.1947 – siistileimainen pienen paikkakunnan paikalliskirje. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk. Hyvä kohde sopivaan hintaan – keräilytapahtumien hyviä puolia.

Tässä esiteltyjen lisäksi löysin muutaman muunkin kuoren penkolaatikoista, mutta ei mitään ihmeellistä. Ulkomaille menneitä kohteita en, joitakin Ruotsiin menneitä lukuunottamatta nähnyt ainuttakaan. Eräällä myyjällä oli muutama M30 ensipäiväkuori myynnissä, mutta hinnoittelu oli kohtalaisen korkea ja en siksi lähtenyt niitä sen enenpää ajattelemaan.

Yllä: Kiinnostavin tapahtumasta löytämäni kohde oli tämä pariin kertaan taiteltu hyvin ohutta paperia oleva lehtikääre vuodelta 1940, joka osoittautui kuudennen painoluokan painotuotteeksi. Lähetetty 8.5.1940 Helsingistä Turkuun, 2kpl 1mk oranssi ja 2kpl 50p vihreä M30 leijona, yhteensä 3mk. Taksa: Painotuote (251-300g) 1.12.1931 – 30.11.1944 3,00mk.

Olisi hienoa, jos myös kävijät ottaisivat mukaansa ylimääräistä tavaraa ja myisivät sitä ”tarvitseville”, esimerkiksi jonkinlainen järjestely, jossa jokainen halukas ostaja saisi isokokoisen ”kyltin kaulaansa”, jossa lukisi mitä itsekukin on vailla tai vaikkapa vain jonkinlaisen tarran, joka tarkoittaisi, että ”minulle saa tarjota kohteita” – tällainen järjestely tekisi tarjoamisen helpoksi. Tapahtumista tulisi samalla eläväisempiä, kun keskusteluja käytäisiin myös muidenkin kuin vain kauppiaiden kanssa. Tällaisesta ei toki syntyisi tuloja järjestävälle seuralle, mutta uskoisin, että se vetäisi enemmän ihmisiä paikalle ja sitä kautta myös tuloja saattaisi kertyä enemmän. Itse olen usein kantanut mukanani näissä tapahtumissa myytävää tavaraa ja joskus on joku jotakin kokoelmaansa sitä kautta saanut.

Tapahtumissa on mukava käydä, mutta lähiaikoina olen huomannut, että niistä tiedotus on ontunut. Mm. Liiton filatelistiforumilla ei tätäkään Turun kerhon järjestämää tapahtumaa oltu mainittu, vaan sain tiedon keräilijäkolleegaltani. Forumilla on muutenkin vain ”virallisia” tapahtumia, mielestäni sinne tulisi ehdottomasti lisätä myös kerhojen ja muiden järjestämät filateliaa sivuavat keräilytapahtumat ”yhteen paikkaan”, jotta pysyisi perillä siitä, että missä mitäkin milloinkin järjestetään. Onneksi Filatelisti-lehdessä on kuitenkin ollut kohtalaisen hyvin tietoa tapahtumista.

5p ruskea – M30 pieni suuri merkki

16 tammikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5p kellanruskea (c väri) sellupaperin nelilö. Leimattu Kuopio 18.1.1946

Viiden pennin ruskea on malli 1930 merkeistä pieniarvoisin. Merkki julkaistiin malli 1930 merkkien ensimmäisessä sarjassa vuonna 1930, tarkka ilmestymispäivä on ilmeisesti 2.1.1930. Merkin käyttötarkoitus oli toimia lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä, tämä on tietysti luonnollista merkin pieni arvo huomioon ottaen. Merkkiä julkaistiin yhdeksässä tilauserässä ((LP) 180, 216, 310, 427, 199, 250, 334, (SP) 605 ja 621) yhteensä 7,7 miljoonaa kappaletta – paperina käytettiin lumppupaperia ja sellupaperia, joista sellupaperia vain kahdessa viimeisessä tilauserässä, joista ensimmäinen ilmestyi vuoden 1944 joulukuussa. Sellupaperille painettuja merkkejä on koko painosmäärästä 0,7 miljoonaa, eli 1/11 osa; sellupaperille painetut merkit ovatkin tämän vuoksi leimattuina vaikeampia ja erityisesti postiteilla vaikeita (tästä aiheesta enemmän myöhemmin). Liimoina on käytetty liimoja 1-3, eli Lm1 arabikumiliima, Lm2 vaaleahko ja kohtalaisen himmeä liima (tilauserä 427) ja Lm3 kellertävä liima (puolikiiltävä ja kiiltävä). Lm3 tavataan sellupaperin merkeillä; tarkemmin liimoista Kaupin* kirjassa.

Yllä: Kaikkien seitsemän lumppupaperille painetun 5p merkin tilauserän numerokuusilot.

Väriltään 5 pennin merkit voidaan jakaa ruskeisiin (a väri), tummanruskeisiin (b väri) ja kellanruskeisiin (c väri) – mikäli tilauserä on tiedossa on myös väri tiedossa. Kellanruskeaa väriä ovat vain viimeisen, tilauserä 621 sellupaperiset merkit; tämä tarkoittaa siis sitä, että jos on kellanruskean värinen mallikappale, niin tätä voi käyttää sellupaperin merkkien etsinnässä mallikappaleena – väri erottuu kohtalaisen selvästi.

Yllä: Sellupaperille painettujen 5p merkkien numerokuusilot, tilauserät 603 ja 621. Tilauserän 621 merkit ovat väriä c, eli kellanruskea.

Erikoisuuksina merkistä tunnetaan rosohammaste, joka Kaupin mukaan ei ole kovin yleinen. Kauppi mainitsee myös kaksoishammastuksen, ja toteaa sen olevan harvinaisen. Merkistä tavataan myös siirtymiä (esimerkiksi vuoden 2013 aikana oli eri huutokaupoissa myytävänä 5 pennin merkin siirtymä ainakin kahteen otteeseen). Myös tarttumia tavataan. Kuvakevirheitä 5p merkillä tunnetaan (on luetteloitu) parisen kymmentä.

(Lisäys 5.3.2014) Hannu Kauppi kertoo Filatelistin numerossa 3/2008 molemmin puolin liimoitetuista 5p arkeista. Nämä ovat tulleet hänen aitoutuspöydälleen ja ovat tilauserästä 334 vuodelta 1937. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole ”aito” kuvapuolen liimoitus, vaan jälkikäteen tapahtunut toisen arkin liimapuolelta tullut liimasiirtymä. Pidettäköön tämä mielessä, jos vastaavia merkkejä tai arkinpaloja tulee vastaan.

Yllä: Pieni hammastesiirtymä (Lisätty 24.1.2014)

Yllä: Joitakin 5p merkin kuvakevirheitä malliksi.

M30 5 pennin merkin ja M17 merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa ja ne eivät ole erityisen harvinaisia; kuten aiemmassa artikkelissa sekapostitteista puhuttiin olivat M17 merkit käypäisiä aina vuoden 1930 loppuun. Näin ollen sekapostitteita 5 pennin merkinkin kansa esiintyy noin vuoden ajalta.

Yllä: Malli 17/30 sekapostite vuodelta 1930; kyseessä on kirje Ruotsiin 9.1.1930 Helsingistä. Merkkejä yhteensä 2mk:n edestä, vaikka kirjetaksa pohjoismaissa 1.9.1926 – 30.4.1931 oli 1,50mk. Kuorella on kuusi M30 ensimmäisen sarjan merkkiä ja M17 5p merkki. Näin varhainen M30 käyttö olisi oikeataksaisena hieno kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Yllä: Kaksi 5 pennin ruskeaa M30 merkkiä yhdessä M17 90p/ison lisäpainamamerkin kanssa postikortilla Helsingin sisällä 8.10.1930, taksa (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk. M30 2kpl 5p ruskea ja M17 90p / 20p punainen vuoden 1921 päällepainamamerkki. Kortti näyttää kulkeneen, vaikka vuoden 1921 päällepainamamerkeistä ainoastaan 1,50mk / 50p sininen oli käypäinen 31.12.1930 asti ja muiden arvojen käypäisyys lakkasi jo 31.7.1925 (LaPe 2010). Eli kohtalaisen mielenkiintoinen, joskin ”virheellinen” kohde. (kohde on näkyvissä myös M17/M30 sekapostitteita esittelevässä artikkelissa)

Taksanmukaisia yksittäispostitteita ei 5p merkillä ole, mutta yksittäispostitteena löytyy aina joskus postin harhauttamiseksi yksin 5p merkillä lähetettyjä postitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä. Saman tyyppistä 5p merkin käyttöä 5mk:n merkin sijasta, myöskin postin hämäämiseksi löytyy ajoittain. Nämä tällaiset postitteet eivät ole varsinaisesti filatelisia, mutta postihistoriallisia ne ovat ja hauskoja erikoisuuksia ainakin. Tahallisiahan nämä ovat ja siksipä joku voi ajatella niiden olevan myös ”tekeleitä”.

Yllä: 5p ruskea yksin kirjeellä 7.4.1944 Helsingissä paikallisesti, Suomenlinnaan. Toisen painoluokan ( 21 – 250g) paikalliskirjeen taksa oli 1.9.1942 – 30.6.1945 5,00mk. Alitaksa.

Yllä: Luopioisista kenttäpostiosoitteeseen 1.7.1942 lähetetty kenttäpostikirje. Jostain syystä kuorelle on mitätöity Hämeenlinnassa 2.7. 5p merkki. Kenttäpostikonttori 21 saapumisleima (hieno leima, ja aikainen tälle KPK:lle).

Yllä: 1mk vihreä ja 5p ruskea Helsingin sisäisellä paikalliskirjeellä 9.9.1946, 5 pennin merkkiä käytetty 5mk merkin sijasta. Paikalliskirjeen (-20g) taksa 16.1.1946 – 31.12.1947 oli 6,00mk. Alitaksa. Lisäsin tämän kohteen myös paikalliskirjeitä käsittelevään artikkeliin.

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan 5p merkit olivat lisämerkkejä ja erityisesti lisämerkkejä / täydennysmerkkejä tarvittiin sellaisilla lähetyksillä, joiden taksanmukainen postimaksu ei vastannut muilla (lähetysaikana käytössäolevilla) merkeillä helposti koottavaa markkamäärää. Erityisesti täydennystä tarvittiin vakuutettujen lähetysten taksoissa, joissa vakuutusmaksutaksat vaihtelivat vakuutettavan määrän mukaan vuoden 1945 puoleen väliin asti 30p välein. Myös lunastuksien taksat saattoivat olla sellaisia, että ”pikkumerkkejä” tarvittiin. Merkkejä kuitenkin käytettiin yleisön taholta myös ns. vanhojen merkkien ”pois käyttämiseen”.

Yllä: 5p merkki käytettynä täydentämään postikortin postimaksu Littoisista ?.12.193? lähetetyllä joulupostikortilla. Muut merkit 1mk oranssi ja 2kpl 10p harmaa. Taksa: Postikortti 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk.

Yllä: Postikortti kotimaassa Vammelsuolta 5.7.1935 Helsinkiin, 2kpl 60p harmaa ja lisäksi 5p ruskea, yhteensä 1,25mk. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.12.1931 – 15.6.1940 1,25mk (Lisätty 17.1.2014).

Yllä. 5 pennin merkki täydentämässä Jyväskylästä Äänekoskelle 8.12.1943 lähetetyn kirjeen postimaksua. Muina merkkeinä M30 1,20mk punainen ja 3kpl 75p oranssi. AIka harvinainen yhdistelmä. Leimaus on osunut 1,20mk:n ja ensimmäisen 75p:n merkin päälle hienosti. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk. Ehkäpä joku on halunnut käyttää ylimääräiset ”vanhat” merkkinsä pois.

Yllä: Nelilö 5p merkkejä yhdessä 60p harmaan ja 1,20mk punaisen M30 merkin kanssa, yhteensä 2mk, kirjeellä 15.12.1931 Otavasta Suolahdelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin merkin ”tyypillinen” käyttö lisämerkkinä vakuutetulla kirjeellä, 30.11.1942 Helsingistä Poriin, jonne saapunut 1.12. M30 10mk saimaa, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea, yhteensä 10,80mk. Taksa: Kirje (21 – 250g) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, vakuuttaminen (-1000mk) 1.1.1935 – 30.6.1945 0,30mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus taksaluettelon mukaan ajalle (1.2.1921 – 30.11.1944) 0,50mk – oikeasti ko. taksa oli 1.9.1942 jälkeen 1,00mk, yhteensä 10,80mk. Oikea taksa. [Korjattu taksatieto 17.1.2014; tarkistin asian keräilijäkolleegan kanssa yhteistyössä, samassa yhteydessä ilmeni, että vakuutetun lähetyksen laskemisen taksa oli 1.9.1942 alkaen 0,50mk (taksaluettelon mukaan palvelu loppuu v. 1934)]

Yllä: 2kpl 5p merkkejä Kortesjärveltä 3.4.1943 Helsinkiin lähetetyllä 1105mk:n arvosta vakuutetulla kirjeellä. Muut M30 merkit 1½mk harmaa ja 7mk postitalo, yhteensä 8,60mk. Taksa: Kirje (<20g) (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk, kirjaaminen (1.9.1942 – 30.6.1945) 3,50mk ja vakuuttaminen (II maksuluokka, 1001-2000mk; 1.1.1935 – 30.6.1945) 0,60mk, yhteensä 8,60mk. Kohde on myös nähtävillä vakuutettuja M30 lähetyksiä esittelevässä artikkelissa.

Yllä: 5 pennin lumppupaperinen (LP) merkki Englannista Lontoosta 25.10.1937 Helsinkiin lähetetyllä lunastetutulla kuorella lunastusmaksuna. Lunastus 2,80mk joka maksettu käyttämällä 2kpl 1mk oranssi, 50p vihreä, 25p ruskea ja 5p ruskea leijonamerkkejä. Kohde on kuvattuna myös lunastuksia käsittelevässä artikkelissa.

5p merkkejä tapaa myös joskus ulkomaille menneillä lähetyksillä. Tyypillisimmin ulkomaille menneet ovat tarkoituksella kuorelle laitettuja, eli aidosti ”täydennysarvoina” käytetyt 5p merkit ulkomaille eivät ole kovin yleisiä.

Yllä: 5p merkki Ruotsiin Tukholmaan menneellä pika-lentokirjeellä 19.11.1936 Helsingistä. Taksa: Toisen painoluokan (21-125g) kirje Pohjoismaihin (1.12.1931 – 31.10.1936) 4,00mk, pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) (1.1.1935 – 24.7.1942) 4,00mk, kirjeen lentolisä (21-125g) pohjoismaihin (1.4.1928 – 30.9.1942) 2,00mk, yhteensä 10,00mk. Kohde on esillä myös 60p harmaata esittelevässä artikkelissa.

Yllä: Lundiin Ruotsiin Helsingistä 8.6.1941 lähetetty kirje, jolla käytetty 2kpl 5p merkkiä täydennyksenä, muut merkit 25p ruskea ja 2kpl 1,20mk punainen, yhteensä 2,75mk. Sensuroitu sodanaikainen lähetys. Taksa: Kirje (-20g) 16.6.1940 – 31.8.1942 2,75mk.

Yllä: Birchiereraan Maltalle 19.8.1930 Hangosta lähetetty painotuotekirje. Saapunut perille Valettaan 27.8. 5p merkki täydentämässä 40p painotuotetaksan yhdessä 10p harmaan ja 25p ruskean kanssa. Samaan aikaan oli toki olemassa 40p ruskea, yksin taksalle sopiva merkki. Taksa: Painotuote ulkomaille (-50g) 1.1.1922 – 30.11.1931 0,40mk. Harvinainen kohdemaa.

Niille, jotka pitävät suurista merkkiryhmistä lähetyksillä on 5p ruskea tuttu merkki. Usein esiintyvä suurempi merkkiryhmä, jota näkee 5p merkeillä on 10 kappaleen ryhmä, jota on käytetty 50p painotuotteen taksan maksamiseen. Suurempiakin ryhmiä löytyy ja niitä liikkuu kohtalaisen usein, mm. systeemi.net:issä on niitä myyty tiuhaan tahtiin.

Yllä: Tyypillisiä kymmenen 5p merkin ryhmiä painotuotteella, yhteensä 50p, kumpikin Lauri Peltosen lähettämänä. Toinen 10.4.1938 Hangosta Ouluun ja toinen 23.4.1933 Kajaaniin. Taksa: Painotuote (-50g) 1.12.1931 – 30.11.1944 0,50mk.

Yllä: Kirje Helsingistä Kotkaan 24.3.1932, kaikki merkit takapuolella 1mk oranssi ja 20kpl 5p ruskea, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Yllä: Kirje Harjavallasta Pelloon 26.5.1944, etupuolella 2mk keltainen ja takana 30kpl 5p merkkejä, yhteensä 3½mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk.

Yllä: Naantaliin Postivaunu 28 leimauksella 25.7.1932 lähetetty kirje, jolla yhteensä 40kpl 5p ruskeita merkkejä, yhteensä 2mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1931 – 15.6.1940 2,00mk.

Viiden pennin merkin harvinaisimmat ”yksilöt” ovat sellupaperille (SP) painetut merkit lähetyksillä. Nämä ovat Kaupin arvion mukaan M30 postitteiden harvinaisuuslistalla top-10 joukossa. Esittelen alla muutamia.

Yllä: 5p sellupaperin merkki postikortilla Helsingistä 18.8.1945 Tikkurilaan. Kortilla myös 7kpl 10p harmaa, 25p ruskea ja 2mk keltainen, yhteensä 3mk. Taksa: Postikortti 1.7.1945 – 15.1.1946 3,00mk. 6½ kuukauden taksa-aika. Mukana myös maamme M30 merkkien suurimman auktoriteetin Hannu Kaupin vuonna 2005 antama kuvallinen aitoustodistus.

Ostin ylläolevan kohteen Hellmanin Huutokaupasta syksyllä 2013, hinta oli muistaakseni satasen luokkaa ja se oli mielestäni hyvä hinta tälle aitoutetulle kohteelle. Olen pystynyt käyttämään tätä kohdetta sellupaperisten merkkien löytämiseksi vertailukohteena.

Yllä: 70 kappaletta 5p sellupaperisia merkkejä kirjeellä Lahdesta Myllykoskelle, yhteensä 3½mk. Etupuolen merkit leimattu Lahti 6.6.1945 ja takapuolella olevat Postivaunu 1 7.6.1945. Taksa: Kirje (-20g) 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Tämä jos mikä on tarkoituksella 5p merkin käyttö; on ilmeisesti nähty vaivaa, että on saatu koko postimaksu maksettua 5p merkeillä, kun on pitänyt kahteen eri otteeseen leimauttaakin lähetys. Tämä on siis aikamoinen kommervenkki sellupaperin merkeillä!

Yllä: 5 pennin sellupaperinen merkki 20.2.1945 Helsingistä Lontooseen lähetetyllä lentokirjeellä. , joka on palautettu takaisin lähettäjälle, koska vastaanottajaa ei ole tavoitettu. ”Gone away” –” lähtenyt” kirjoitettu lyijykynällä ja postimiehen allekirjoitus; ”RETOUR” ja ”PARTI” leimaukset. Takaisinlähetyksen leimaus London SW 1, 5.3.1945. Kuorella on Suomen sensuuri ja Englannin sensuuriliuska. Postimaksuun on käytetty M30 leijonamerkkejä 3kpl 2mk keltaista, 2kpl 25p ruskeaa ja yksi 5p ruskea, yhteensä siis 6,55mk. Kysymys siis ei ole taksanmukaisesta lähetyksestä; silti kuori on selvästi kulkenut. Kohde on kuvattuna myös M30 lyhintä taksa-aikaa käsittelevän artikkelin yhteydessä.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012

Käynti Hangossa LaPe:lla

27 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Välipäivien harmaa ja sateinen keli kannusti minut lähtemään ulos neljän seinän sisältä ja päätin lähteä tutustumaan Lauri Peltosen Hangossa sijaitsevaan postimerkkiliikkeeseen. Peltosen maine on filatelian piirissä legendaarinen ja jo siksikin ajattelin, että ainakin kertaalleen täytyy Peltosen liikkeessä käydä paikan päällä; en ollut siellä koskaan aiemmin vieraillut. Liike sijaitsee yhtiön varaston yhteydessä Hankoon tultaessa tietä 25 jo ennen keskustaa osoitteessa Lasitehtaankatu 3. Sinne on helppoa löytää perille autolla.

Yllä: Lauri Peltosen liikkeen ulko-ovi Hangossa

Keskustelin lyhyesti Tom Peltosen kanssa M30 postihistoriasta ja siitä, että mitä heiltä mahdollisesti löytyisi ja hän kertoi, että kaikki mahdollinen uusi materiaali tulee Tanskasta ja he eivät itse aktiivisesti osta postihistoriallista materiaalia. Toiminta on keskittynyt postimyyntiin. Varastolaatikoita, kuten niitä aiemmin oli, ei enää ilmeisesti ole! Peltonen mainitsi, että heillä käy nykyään liikkeessä ehkäpä yksi asiakas päivässä. Liike on nykyään osa Tanskalaista Nordfrim-konsernia, joka osti 2003 siihen asti perheyhtiönä toimineen Postimerkkiliike Lauri Peltonen Oy:n.

No, jäikö matkasta mitään käteen? Onneksi kyllä – niistä muutamista Suomen postihistorian myyntikansioista, joita liikkeessä oli. Paljon mitään erikoista tarjolla ei ollut, joten aika vähästä nyhjäistiin. Kaksi M30 postihistoriallista kohdetta kuitenkin ostin.

Yllä: Pakettikortti Marstaliin Tanskaan 15.12.1946 Valkeakoskelta. Paino 2kg. Kulkenut Kööpenhaminan kautta 17.12.1946. 2kpl 25mk puunhakkaaja, 20mk postitalo, 10mk sininen ja 1mk vihreä, yhteensä 81mk. Taksasta en osaa tarkasti sanoa; Mattilan taksakirja* sanoo Ruotsiin lähetetyn 1-3kg paketin taksan 16.11.1945 – 30.6.1948 olleen 77mk; ehkäpä taksa Tanskaan oli hiukan korkeampi 81mk, kukaties.

Yllä: Turusta 23.1.1935 laivalle S/S Wipunen, West Hartlepooliin Englantiin lähetetty lentokirje, jonne saapunut 29.1.1935 ja edelleen lähetetty Genovaan Italiaan, jonne saapunut ilmeisesti 1.2.1935. 2½mk sininen ja 2mk mustansininen, yhteensä 4½mk. Taksa: kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä ulkomaille 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk/20g, yhteensä 4,50mk.

Yllä olevien kohteiden lisäksi ostin yhteensä 10kpl postiosoitus-, postiennakko-osoite- ja pakettikortteja eri taksoin 1930-luvun alusta. Eli jotain sentään ”jäi käteen” matkasta. Ehkä hieman odotuksia vähemmän, mutta en ole pettynyt, sillä rahaakaan ei kulunut liikaa.

Lisäksi, jollekulle kiinnostuneelle täytyy mainita, että eräässä myyntikohteita sisältävässä kirjassa oli kaksi kappaletta Ruotsalaisen laivan 1930 luvulla tapahtuneesta uppoamisesta selvinnyttä katastrofipostitetta; toinen Saksalainen lähetys ja toinen ilmeisesti ruotsalainen. Ruotsin postin sineteillä, joissa asiasta ilmoitettiin. Kiinnostavia kohteita, ja mielestäni olivat järkihintaisia. Liikkeessä on myös suuri valikoima erilaisia kansioita ja kansion lehtiä sekä ”löytölaatikkoja”, joissa oli järkihintaisia keräilytarvikkeita.

*Mattila, E., 1985, Suomen Postimaksuja 1881 – 1985

Pikkupaketti – Saksalaisten Suomeen tuoma lähetyslaji

22 joulukuun, 2013 By Mikael Collan

Pikkupaketti, saksaksi Päckchen, on paketti, jonka paino on alle 1kg. Tätä lähetyslajia ei Suomessa ollut olemassakaan ennen kuin Suomi ja Saksa tekivät Wienissä 12. joulukuuta 1941 postisopimuksen, joka tuli voimaan huhtikuun alusta alkaen vuonna 1942. Tässä sopimuksessa määriteltiin pikkupaketin postitushinta Suomesta Saksaan ja Saksasta Suomeen; vaikka pikkupakettia ei Suomessa lähetyslajina tunnettukaan oli se vastavuoroisuuden takia mainittava sopimuksessa, sillä Saksassa pikkupaketti oli käytössä oleva lähetyslaji ja saksalaiset halusivat sen hinnoittelun mukaan sopimukseen. Pikkupakettia voitiin lähettää ko. sopimuksen puitteissa 1.4.1942 postiyhteyden katkeamiseen asti syyskuulle 1944 Suomesta Saksaan kotimaan pikkupaketin taksalla 8mk. Kysymyksessä on siis ns. ”Saksan erikoistaksa” – en ole koskaan nähnyt Suomesta Saksaan tämän sopimuksen nojalla lähetettyä pikkupakettia (*kts päivitys).

Yllä: Pikkupaketti Helsingistä 22.5.1950 Lavialle. 6kpl 5mk keltainen leijonamerkki, yhteensä 30mk. Taksa: Pikkupaketti 1.12.1948 – 31.12.1951 30,00mk.

Pikkupaketti lähetyslajina saattoi sopimuksen alkuaikoina olla kotimaassa lähinnä kuollut kirjain, mutta en tiedä asiasta kovinkaan paljoa. Luultavasti lukumäärätietoa pikkupaketeista on mahdollista löytää postin lähetyksiä käsittelevästä tilastotiedosta. Malli 1930 lähetyksillä pikkupaketteja voidaan tavata teoriassa siis 1.4.1942 – 31.12.1962. Pikkupaketin ura lähetyslajina kesti aina 80-luvulle saakka.

Yllä: Pikkupaketti Kuusankoskelta Kuopioon. M30 30mk linja-auto. Leimasta ei saa selvää, mutta kuukausi on ilmeisesti kesäkuu. Ilmeisesti taksa-aika 1.12.1948 – 31.12.1951, jolloin taksa oli 30,00mk.

Pikkupaketti on yksi ns. vaikeista lähetyslajeista ilmeisesti, koska se ei ollut alunperin ”suomalainen” ja sitä kautta suuri yleisö luultavasti ei koskaan ottanut sitä omakseen. Näin ollen pikkupaketteja lähetettiin ilmeisesti verraten vähän ja siksi niitä on vielä vähemmän jäljellä. Pikkupaketeista ei tehty pakettikortteja, kuten varsinaisista paketeista ja maksuksi mitätöitiin postimerkit suoraan pikkupaketille, eli useissa tapauksissa pikkupaketin pakkauspaperiin.

Yllä: Pikkupaketti postiennakolla 6.5.1952 Helsingistä Töölöstä Nummelle. Postiennakon määrä 750mk. M30 Tammerkosken silta ja 15mk violetti, yhteensä 65mk. Taksa: Pikkupaketti 1.1.1952 – 31.5.1956 (-1kg) 40,00mk, postiennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 65,00mk.

Minulla on vain nämä kolme pikkupakettilähetystä ja olen kuitenkin niitä jonkin verran yrittänyt pitää silmällä. Taksa-aikoja pikkupaketilla oli kotimaassa M30 virallisen käypäisyysajan puitteissa kymmenen; Saksan kanssa yhteinen taksa ja yhdeksän kotimaan taksaa. Painoluokkia on vain yksi ainoa, alle 1kg. Nostan hattuani, jos joku on pystynyt keräämään kaikilta kotimaan taksa-ajoilta pikkupakettilähetyksen kokoelmiinsa. Pikkupaketteja saattoi myös lähettää ulkomaille ja ilmeisesti Pohjoismaihin käytettiin joko kotimaan tai ulkomaan taksoja, niitäkin on yhdeksän eri taksa-aikaa.

Kuten on helppo huomata tiedän pikkupaketeista aika vähän; toivottavasti tiedot karttuvat matkan varrella.

*Lisäys 30.12.2013: Postihistoriaa keräilevä ”kolleega” lähetti minulle nähtäväksi kokoelmastaan kuvan Suomessa Saksan kenttäpostiin (Suomessa) Helsingistä 28.12.1943 lähetetytystä pikkupaketista. Pikkupaketille oli mitätöity 8mk:n edestä (M30 7mk postitalo ja 2kpl 50p vihreä) merkkejä ja se oli Suomen sensuurin avaama; lisäksi siinä on saksalainen F – Feldpost leimaus. Hän kertoi lisäksi, että pikkupakettien antamisesta vastaanottajalle perittiin erillinen maksu, joka oli Suomessa 3mk.

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »