Joulukuussa järjestettiin 52. HTO huutokauppa. Tämä huutokauppa ei jättänyt mitään syviä muistikuvia, mutta jotakin M30 kiinnostavaa oli sentään tarjolla.
HTO huutokauppojen M30 filateliapuolella oli myytävänä pääasiallisesti loistoleimaisia merkkejä 10-15 euron lähtöhinnoilla ja niiden menekki oli kohtalaista. Arviolta noin kolme neljäsosaa filateliakohteista myytiin. Korkeimpaan hintaan nousi 2½mk sinisen merkin Helsingissä leimattu loisto. Myyntihinta oli yli 85€, jota pidän erittäin korkeana. Mitään erikoista myytävää ei tällä kertaa ollut saatavilla.
Postihistoriapuolella tarjolla oli noin 35 kohdetta, joiden joukossa oli muutamia mielenkiintoisiakin. Kotimaassa kulkenut kirjattu kirje saantitodistuksella nousi kahden kympin pohjahinnastaan 27,50 euroon, jota en pidä erityisen korkeana hintana. Kohde oli aivan asianmukainen. Kolmen joulun erikoistaksaisen joukkoihin lähetetyn joulukortin kohde ei mennyt kaupaksi 12 eurolla. Näiden harvinaisuus on kokenut siis täydellisen inflaation! Viroon 1939 lähetetty postikortti 1,25mk merkillä myytiin 26 eurolla – kohde oli siis maidemme välisen sopimustaksan mukaisella taksalla.
Mielenkiintoinen ja huutokaupan kallein M30 kohdel oli Turkkiin vuonna 1948 lähetetty pakettikortti, joka oli kulkenut menomatkalla Helsingistä (12.11.1948) Tukholman, Malmön, Saksan ja Baselin kautta (11.12.1948). Paketille oli mitätöity Helsingissä taksan mukaisesti 300 markkaa postimerkkejä. Paketti oli lähetetty takaisin Istanbulista vuonna 1949 ja se oli kulkenut ilmeisesti kuuluisalla Idän Pikajunalla Budapestiin (12.4.1949), josta se oli käynyt ainakin Bohuminissa (Tsekkoslovakia) ja Trelleborgissa ja Tukholmassa (19.4.1949) ennen paluutaan Helsinkiin, jossa sille oli vasta kesäkuussa (22.6.1949) liitetty yhteensä yli 900 markan edestä merkkejä, tarkalleen ottaen 991mk, suoritteina jostakin… mutta mistä? Varmaankin paketin palautuksen maksu on maksettu, mutta mitä muuta ja minkä maksun tai taksan mukaisesti, se ei allekirjoittaneelle auennut. Jollekulle taksa ilmeisesti kuitenkin aukeni, sillä pakettikorttia huudettiin pitkään ja hartaasti. Myyntihinnaksi tuli yhteensä yli 300 euroa, mitä pidän erittäin kovana hintana.
Ulkomaan pakettien taksat ovat vaikeampia selvittää kuin tavallisten lähetysten, koska niistä ei ole olemassa taksakirjaa. Käytännössä selvittäminen on mahdollista vain, jos hallussa on kaikki aikakauden kiertokirjeet kaikkine liitteineen. Tällöin pystyy sekä laskemaan taksat, että seuraamaan niiden kehitystä. Ongelmana on se, että taksat eivät olleet aluekohtaisia kuten muille lähetyslajeille vaan maakohtaisia, eli taksoja voi olla yhtä monta kuin maitakin. Tämä tekee asian vaikeaksi.
Pakettikortin lisäksi kiinnostavaa ulkomaille lähetettyä oli myytävänä kovin vähän. Ainoa mikä hiukan kiinnosti oli Espanjaan lähetetty ehiökortti, jolle oli laitettu lentolisän maksuksi 3mk harmaa lisämerkki. Käytännössä kyseessä on siis jonkinmoinen 3mk harmaan tarkoituksenmukainen käyttö. Kortissa oli toki muutakin kiinnostavaa, nimittäin se oli lähetetty eteenpäin Tetuanin kaupunkiin.
Tetuan on kaupunki Välimeren toisella puolella Afrikan mantereella nykyisessä Marokossa, mutta kortin lähettämisen aikaan kaupunki oli osa Espanjan hallitsemaa Marokon protektoraattia. Ranska ja Espanja olivat käytännössä jakaneet Marokon hallinnan keskenään vuonna 1912 sovitulla sopimuksella, jonka aiemmin Marokossa vahvasti siirtomaavaltaa pitäneet englantilaiset hyväksyivät. Protektoraatti käsitti käytännössä koko Espanjan vastaisen Välimeren rannikon, kuitenkin siten, että Itä-Marokossa Ranskalla oli pääsy Välimerelle. Espanjalla oli lisäksi alueita Marokon Etelä-osassa ns. Cap Jubyn alue. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen marokkolaiset kapinoivat Rifin alueella 1920-luvun alussa ja aiheuttivat Espanjalaisille tuntuvia menetyksiä. Vuonna 1921 espanjalaiset kärsivät yli 13000 miehen tappiot kansannousussa. Yhdessä ranskalaisten joukkojen kanssa kapina kukistettiin julmasti. Espanjalaisten sotilasvoimien rakentuminen Marokkoon oli pohjana kenraali Miguel Primo de Riveran tekemälle vallankaappaukselle vuonna 1923, jossa hän nousi käytännössä Espanjan diktaattoriksi. Primo de Rivera säilyi vallassa aina vuoteen 1930, jolloin hänet syöstiin vallasta. Mies oli käytännössä lamaannuttanut maan talouden ja muutenkin aiheuttanut suuria ongelmia. Hänen valtakautensa kuitenkin loi momentumin Espanjan myöhemmin alkaneelle sisällissodalle, joka alkoi myöskin Afrikan armeijasta Marokosta ja jota Franco johti. Juuri Primo de Rivera nimitti Francon aikanaan Euroopan nuorimmaksi Kenraaliksi. Koska Afrikan armeijassa palvelleet marokkolaiset olivat ansainneet Francon luottamuksen oli poliittinen elämä Francon valtakaudella vähemmän säädeltyä Marokon protektoraatissa kuin Espanjan emämaassa. Protektoraatti lopetettiin 1956 samaan aikaan kun Ranska lopetti oman protektoraattinsa Marokossa. Maa itsenäistyi. Tässä yhteydessä käytiin Etelä-Marokossa Ifnin sota. Ifni luovutettiin Marokolle vasta 1969. Espanjalla on yhä alueita Marokon rannikolla, Melillan ja Ceutan kaupungit, jotka ovat kuuluneet Espanjaan vuosisatojen ajan, mutta joita Marokko pitää miehitettyinä osina maa-aluettaan. Postikortti ei mennyt kympin pohjilla kaupaksi. Kun tätä kirjoittelen, hiukan harmittaa kun en sitä ostanut – sillä olisi nimittäin voinut kertoa tämän historiallisen tarinan.
