Blog — Sivu 28

10mk sininen – kuudes ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettu M30 leijonamerkki

20 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 10mk sinisen leijonamerkin kummankin tilauserän numeropalat.

Merkki ilmestyi 16.11.1945 ja tarkoituksena oli korvata 5mk sininen ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen maksuna taksan vaihduttua 1.9.1945. PLH:n kiertokirjeessä 225/1945 lokakuun 12. päivältä 1945 lukee seuraavasti: ”Suomen ulkomaisessa postiliikenteessä syyskuun 1 päivästä 1945 lukien toimeenpantujen postimaksujen muutosten johdosta on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että otetaan käyttöön: … 10 markan hintainen väriltään sininen postimerkki samaa pienempikokoista mallia… Näitä uusia postimerkkeja… saadaan myydä ja käyttää sitä mukaan kun ne valmistuvat”. Painosmäärä oli yhteensä 10 miljoonaa kappaletta kahdessa tilauserässä 672 (10-1945 ) ja 703 (5-1946). Tilauserää 672 painettiin 5,0 miljoonaa kappaletta ja tilauserää 703 5,0 mijoonaa. Kaikki merkit painettiin sellupaperille (SP). Merkin väri on sininen ja värivaihteluita on; aikaisempi tilauserä on ”keskimäärin” tummempi kuin myöhempi – voidaan erottaa kaksi väriä a (sininen) ja b (vaaleahkon sininen). Erikoisuuksia on verrattaen vähän, näistä ehkäpä kaikkein tärkein on täydellinen tarttuma, jota tunnetaan tilauserästä 672, myös rosohammastettuja merkkejä löytyy sekä hammastesiirtymiä. Liimana käytettiin Kaupin* mukaan liimaa 5 ( ruskehtavan kellertävä pigmenttiliima), LaPessa* mainitaan liimat 1 ja 2 – Käsikirja* mainitsee, että ”liimoja keltainen tai valkea”; eli saattaa olla, että löytyy kahden erilaista liimaa. Käsikirjassa mainitaan myös erikseen, että ”paperissa selviä paksuusvaihteluja”.

Yllä: Eri asteisia osittaisia tarttumia (TA) (Lisätty 10.5.2014)

Yllä: 10mk sininen rosohammastettu (RH) merkki. Ruma mutta roso.

Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ilmestymisestä taksan loppumiseen asti käyttö ulkomaan kirjeen maksuna. Vaikka tämä ajanjakso on yli vuoden mittainen on 10mk sininen leijona yksin ulkomaan kirjeellä kohtalaisen hyvä kohde. LaPe 2010 antaa sinkulle kuorella hinnaksi 40 euroa. Huutokaupoissa hinnat ovat yleensä alkaneet noin kymmenestä eurosta kohteesta riippuen.

Yllä: Kirjeet 14.5.1946 Helsingistä Chestertoniin Idianaan ja Kotkan Metsosta 11.9.1946 Jeffersoniin Pennsylvaniaan USA:n. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Käyttötarkoituksen mukaisia käyttöjä.

Yllä: Kirje Helsingistä 6.7.1946 Saint Micheliin Ranskaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Merkki soveltui ilmestyessään singlenä myös ainakin kotimaan ensimmäisen painoluokan paketille, pikkupaketille sekä kirjatulle kotimaan ensimmäisen painoluokan kirjeelle. Vuoden 1946 loppuun mennessä myös ainakin lentokirje kotimaassa ja Pohjoismaissa oli 10mk taksainen ja merkki sopi yksin taksalle.

Yllä: Lentokirje 11.9.1946 Lauttasaaresta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismaihin (jokaiselta 20g) 1.10.1942 – 30.9.1957 2,00mk, yhteensä 10,00mk.

Yllä: Postikortti 12.6.1946 Heinävedeltä Puumalaan, ei ole suoritettu lainkaan postimaksua, joka postikortista oli 15.1.1946 -31.12.1946 5,00mk. Mennyt lunastettavaksi, ”T”-leima ja lunastus maksettu Puumalassa 10mk sinisellä merkillä. Taksa: Lunastus 2* puuttuvan postimaksun määrä, 10,00mk. (Lisätty 17.5.2014)

Yllä: Ruukista 22.9.1946 Puolangalle lähetetty toisen painoluokan paketti. 10mk sininen tupla. Taksa: Paketti (1-3kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 20,00mk Yllä: Lentokirje 27.4.1946 Helsingistä New Yorkiin New Yorkiin USA:n. M30 10mk sininen ja 4kpl 3mk keltainen. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentotaksa Euroopan ulkopuolelle (vyöhyke 1) jokaiselta 5 grammalta 1.4.1946 – 14.1.1947 3,00mk – tässä kysymyksessä <20g kirje eli 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 22,00mk. Kysymyksessä on lähetys, joka on lähetetty vain Englantiin asti lentopostilla, josta se on kulkenut eteenpäin laivalla. Tällöin lähetykseen olisi pitänyt ohjeiden mukaisesti kirjoittaa tai leimata ”By air to the United Kingdom”, mutta tällä lähetyksellä ei tuota leimaa tai kirjoitusta ole. 10mk sininen käytetty käyttötarkoituksen mukaisesti. Yllä: Lentokirje 1.10.1946 Helsingistä (Helsinki Avion) New Yorkiin New Yorkiin USA:n. M30 10mk sininen, 20mk postitalo ja 2mk vihreä, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Yhdysvaltoihin (Vyöhyke 6) 1.4.1946 – 14.1.1947 jokaiselta 5 grammalta 22,00mk, yhteensä 32,00mk. 10mk sininen käytetty käyttötarkoituksen mukaisesti.

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 19.8.1946 Helsingissä (Helsinki 1). M30 1mk vihreä, 3mk keltainen, 10mk sininen, yhteensä 14mk. Lähetetty laivalle. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 13,00mk.

Yllä: Pikakirje 27.2.1946 Peipohjalta Porvooseen. 2kpl 5mk sininen, 10mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 23mk. Vastaanottaja ei ole löytynyt Porvoosta edelleen lähetetty ja samalla pikalipukeyliviivattu (peli menetetty), edelleen lähetetty helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, pikalisä kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk, yhteensä 23,00mk.

Merkkiä voitiin luonnollisesti käyttää M30 virallisen käyttöajan puitteissa aina 31.12.1962 asti, mutta sen varsinainen filateelisesti olennaisin käyttöaika päättyi 31.12.1946 ulkomaan kirjetaksan noustessa kahteentoista markkaan. Alla näytillä kohteita olennaisimman käyttöajan jälkeen.

Yllä: Asiakirjoja 14.2.1947 Valkeakoskelta Kotkaan. 10mk sininen single. Taksa: Asiakirjoja (-200g) 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk.

Yllä: Kirje 25.2.1947 Turusta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk. (Lisätty 3.5.2014)Yllä: Kirje 17.7.1947 Hämeenlinnasta Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk.

Yllä: Kirje 24.11.1947 Nuolijoelta (Asemaleima ja Pvaunu 16) Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk. (Lisätty 11.7.2014)

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 30.1.1947 Helsingissä. Isokokoinen kirjekuori. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk.

Yllä: Kirjattu paketti 9.8.1947 Karkkusta Toejoelle (saapunut 11.8.1947). Käytetty kenttäpostipaketin pakettikorttia ja paketin paino on ollut 13½kg. 8kpl M30 10mk sininen ja 2 kpl 2½mk vihreä, yhteensä 85mk. Taksa: Paketti (13-14kg) kotimaassa 1.1.1947 – 31.12.1947 75,00mk, kirjaaminen 1.1.1947 – 31.12.1947 10,00mk, yhteensä 85,00mk.

Tarkkaavainen lukija on jo huomannut, että ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksan vaihtumisen ja 10mk sinisen ilmestymispäivän väliin jää 45 päivän väli, jolloin jouduttiin käyttämään muita merkkejä 10mk taksan mukaisten lähetysten lähettämiseen ulkomaille. Käytössä oli luonnollisesti yhä paljon 5mk sinisiä merkkejä ja taksalle sopi yksin myös 10mk Saimaa-aiheinen M30 kuvamerkki; näistä 45 päivän käytöistä olennaisin on 10mk Saimaa 10mk:n taksalla, koska se oli 10mk sinisen merkin tarkoituksenmukainen käyttö.

Yllä: 10mk Saimaa yksin ulkomaan kirjeellä 22.10.1945 Helsingistä Baldwinvilleen New Yorkiin USA:n. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja 10mk saimaa oli ainoa yksin taksalle sopiva M30 merkki.

Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Töjbystä 2.10.1945 Brooklyniin New Yorkiin USA:n, edelleen lähetetty Harrisburgiin Pennsylvaniaan, josta vielä edelleen Mechanicsburgiin Pennsylvaniaan. Suomalainen sensuuri ja takana edelleen lähetyksen leimoja. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde.

Yllä: Kirjattu kirje 11.1.1946 Loimaalta Turkuun. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 10mk. Tämä oli yksi niistä taksoista, joille 10mk sininen sopi singlenä ilmestyessään; paketin päiväys tuon 45 päivän aikana.

Yllä: I painoluokan paketti 26.10.1945 Tampereelta Nummelle. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk. Tämä oli yksi niistä taksoista, joille 10mk sininen sopi singlenä ilmestyessään; paketin päiväys tuon 45 päivän aikana.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

Forssan keräilytapahtuma 19.4.2014

19 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Tapahtumapaikan, Forssan järjestöjen talon sisäänkäynti

Perinteinen Pääsiäis-lauantaina järjestettävä keräilytapahtuma Forssassa veti tänäkin vuonna Forssan järjestöjen talon salin täyteen myyntipöytiä ja keräilystä kiinnostuneita. Allekirjoittanutkin saapui paikalle heti aamutuimaan, mukanaan pari keräilijäkolleegaa. Sää oli mitä kaunein keväinen auringonpaiste vaikka yöllä oli pakkasta hieman ollutkin; eli otollinen päivä ostoksille ja keräilijöiden tapaamiselle.

Forssan tapahtumassa on hyvä meininki – myyjiä on tarpeeksi ja kaikenlaista tavaraa on myynnissä, on kasoja, kekoja ja järjestämätöntä tauhkaa ja lisäksi hyvin järjestettyä sorteerattua tavaraa; kaikille jotakin. Edustettuna on kaikenlainen keräilytavara PEZ annostimista korttien kautta postihistoriaan. Useilla myyntipöydillä oli myös M30 keräilijää kiinnostavaa tavaraa!

Yllä: Painotuote 19.1.1948 Helsingistä Ruotsiin, 3mk harmaa single. 3mk harmaa yksin taksan mukaisesti ulkomaille on hyvä kohde, painotuotteella Ruotsiin se ei ole kovin ihmeellinen, mutta kannattaa eurolla ottaa mukaansa. Löytyi kortteja myyvän kauppiaan korttikansiosta tutkimalla kirjoituspuolia. Taksa: Painotuote (-50g) Pohjoismaihin (ulkomaan painotuotteen taksa) 1.1.1948 – 30.11.1948 3,00mk. [Korjattu: 5.9.2014 – painotuotteiden taksajako oli sellainen, että kotimaassa oli oma taksansa ja ulkomaille oma taksansa, sisältäen kaikki ulkomaat eli myös Pohjoismaat. Tämä muuttui vasta vuoden 1956 lopussa, jolloin Pohjoismaat saivat oman painotuotetaksansa].

Yllä: Kirjattu lentokirje 19.9.1935 Pietarsaaresta Glasgowiin Skotlantiin. M30 2mk violetti leijona ja 5mk olavinlinna, yhteensä 7mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä (-20g) Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 7,00mk.

Myyntipöydiltä löytyi kaikenlaista mukavaa ja se mikä lämmittää mieltä on, että tavaraa ei oltu hinnoiteltu liian kalliiksi, vaan ostoksia saattoi suorittaa ilman liian suurta pohtimista tai omien sekiinien riittävyyden jatkuvaa laskemista. Yllä ja alla joitakin tapahtumasta löytyneitä kohteita.

Yllä: Lentopostikortti 15.6.1941 Helsingistä Tukholmaan. Sotasensuurin tarkastama. M30 25p ruskea 2kpl lisämerkkeinä M30 1,75/1,25 päällepainamaehiökortin lisäksi, eli yhteensä 2,25mk. Taksa: Postikortti pohjoismaihin (kotimaan taksa) 16.6.1940 – 31.8.1942 1,75mk, postikortin lentolisä Pohjoismaihin 1.4.1928 – 30.9.1942 0,50mk, yhteensä 2,25mk.

Yllä: Lentokirje 18.5.1935 Helsingistä Fort Wayneen Indianaan USA:n, Kalevala 2½mk, M30 5mk Olavinlinna ja 2kpl 50 vihreä, yhteensä 8½mk. Paino 10 grammaa ja kirje kulkenut Tukholman kautta. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, lentolisä yhdysvaltoihin (jokaiselta 5 grammalta) New Yorkin ulkopuolelle 15.4.1935 – 31.3.1938 (vyöhyke 3) 3,00mk eli 6,00mk, yhteensä 8,50mk. M30 merkeillä maksettu lentolisä.

Yllä: Mikkelistä 19.9.1953 Freetowniin Sierra Leoneen lähetetty lentokirje. M30 30mk linja-auto ja Haminan kaupunki 25mk, yhteensä 55mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä 1.7.1953 – 30.9.1957 (vyöhyke 5) 15,00mk / 5g, yhteensä 55mk (kirjeen paino <10g). M30 keräilijä olisi toivonut, että Haminan juhlamerkki olisi M30 merkki…

AboEX 2014 – vuoden 2014 näyttelytapahtuma

11 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Tuulinen, sateinen ja kylmä päivä Turussa – Taustalla Turun uusi tapahtumapaikka Logomo, jossa AboEX 2014 kansallinen näyttely tätä kirjoittaessa järjestetään.

AboEX 2014 tapahtuma alkoi 11.4.2014 puoliltapäivin Turussa Logomon (entisen raitiovaunutehtaan) tiloissa,. Sään haltijatar ei filatelisteja hellinyt, sillä keli oli vain neljä astetta plussalla ja kolea. Lyhyellä patikkamatkalla parkkipaikalta ehti jo viima iskeä varautumattomaan keräilijään. Onneksi sisällä oli lämmintä ja miellyttävää. Turun kerho oli tehnyt hyvää työtä, näyttelyalue oli asiallinen ja myyntipöydät oli fiksusti sijoitettu omaan tilaansa, josta markkinatunnelma ei häirinnyt näyttelyyn tutustumista. Sisäänpääsy oli ilmainen, mikä tietysti lämmittää näinä kaupallisina aikoina. Jos aivan väkisin täytyy jotain negatiivista etsiä, niin valaistus oli kohtalaisen himmeää kummallakin, näyttely ja erityisesti myyntipuolella – välillä joutui oikein siristämään silmiään lukeakseen pienellä kirjoitettua kokoelmatekstiä. Paikalla tepasteli suuri osa maamme eturivin filatelisteista.

Yllä: Käynti näyttelytilaan myyntiosastolta

Kokoelmista täytyy sanoa sen verran, että yhtäkään Malli 1930 merkkejä erityisesti esittelevää kokoelmaa ei ollut mukana. Tämä on tietysti surkea asia M30 keräilijän mielestä! Onneksi sentään M30 kohteita oli muutamissa kokoelmissa esillä. Perinteisen filatelian luokasta erikseen mainittakoon Jouko Kaartisen kokoelma hammaste ja painantaerikoisuuksista, jolla oli näytillä useampia lehtiä M30 merkkien hammaste-erikoisuuksia ja siirtymiä. Kaartinen esittelee mielestäni hyvinkin kattavasti M30 merkkien siirtymiä, joukossa useita suuria siirtymiä.

Yllä: Jouko Kaartisen hammaste-erikoisuuksia AboEX 2014 näyttelykokoelmasta.

Lisäksi näytillä oli useita hammastamattomia M30 merkkejä (joita näilläkin sivuilla on esitelty) – hammastamattomista oli näytillä myös 5mk sininen yläreunasta hammastamaton ja 1mk vihreä ylä ja alareunasta hammastamaton; kumpikin leimattuna vierekkäisenä parina, joista 1mk vihreä pari leikkeellä. Näistä kohteista täytyy sanoa, että minusta henkilökohtaisesti vaikutti siltä, että 1mk vihreä olisi ehkäpä leikelty tavallisesta merkistä, mutta 5mk sininen pari näytti ”aidosti” yläreunastaan hammastamattomalta, sillä pari oli arkin yläreunasta ja siten, että pystysuuntainen hammastus jatkui merkkien yläreunaan saakka loppuen ”oikeaan kohtaan”, mutta ylimällä rivillä ei vain ollut lainkaan hammastusta. Kännykkäkameralla hieman hämärässä näyttelyhallissa otettu kuva Kaartisen kohteista ei anna niistä parasta mahdollista kuvaa, mutta kuvista selviää mistä on kysymys.

Harri Ala-Honkolan yhden kehyksen kokoelma esitteli Suomen onnettomuuspostia ja esitteli muutaman mielenkiintoisen M30 kohteen, mm. Taalintehtaalla sattuneessa linja-auto onnettomuudessa (bussi syttyi palamaan) tuhoutuneen paketin kärvähtäneen pakettikortin M30 merkein. Ala-Honkola kirjoittaa esittelytekstissä, että pakettikortti on ainoa hänen tuntemansa vastaava; mukana on myös PLH:n kirje vastaanottajalle asiaan liittyen. Ala-Honkolalla oli näytillä myös höyrylaiva Bore I:n haverissa 1950 mukana ollutta M30 postia ja 1941 Sampo-lentokoneen maahansyöksyssä Taivassalossa mereen joutunutta M30 postia.

Eniten M30 postihistoriaa esitteli Jorma Lindebladin viiden kehyksen kokoelma ”Finnish postal rates to abroad 1.7.1875-31.12.1946”. Kokoelmassa oli useita hienoja ja vaikeita M30 taksakohteita, joista mainittakoon erikseen, että Lindeblad on löytänyt useita vaikeita ja erittäin harvinaisia toisen maailmansodan erikoistaksaisia M30 merkein lähetettyjä lähetyksiä kokoelmaansa. Muutamia taksoja näin ensimmäistä kertaa ”luonnossa” – kerta kaikkiaan loistavia kohteita. Lisäksi mieleeni jäi kirjattu postikortti Brasiliaan saantitodistuksella. En tutkinut muita kuin itseäni erityisesti kiinnostavia kokoelmia kovin tarkasti – kaikenkaikkiaan jäi sellainen fiilis, että mukana oli useampiakin erinomaisia ja korkealaatuisia kokoelmia.

Yllä: Myyntipuolen pöytiä

Tapahtumissa käydessään filatelisti usein tutkii myyntipöydät, näin tein minäkin; se mitä jäi päällimmäiseksi mieleen oli se, että hinnat ovat ainakin M30 postihistoriakohteissa, joita tutkin, riistäytyneet suurimmalla osalla paikalla olleista myyjistä täysin lapasesta. Vähääkään parempien kohteiden hinnat olivat useampia kymppejä – ja siis kysymys ei niissäkään ollut helmistä. Lisäksi minua suorastaan nauratti (minkä kyyneleiltäni pystyin nauramaan) se, että ruotsalaisten myyjien, joiden kohteet oli hinnoiteltu kruunuina, valuuttakurssihinnoittelu oli seuraavanlainen: Aspbäckillä oli kruunun vaihtokurssi 10kr = 1€, toisella myyjällä 10kr = 1,20€ eli 20% valuuttakurssiero!! Esim. 300kr kohteessa hintaeroa 6€…

Parhaan ”vitsin” kuitenkin iski pöytään eräs tunnettu suomalainen kauppias, kun tiedustelin testiluontoisesti hintaa kovasti nuhruiselle kenttäpostipakettikortille, jolla oli 1½mk harmaa pari leimattuna leimalla, josta ei näkynyt lainkaan päiväystä ja punainen kenttäpostilipuke. Parikymmentä euroa olisi tästä ihmeestä pitänyt saada – vetäydyin äkkiä takavasemmalle. Samalla herralla aivan tavalliset kirjatut kirjeetkin kotimaassa maksoivat 3-5€ kappale. Ainoa mielestäni järkevillä hinnoilla M30 postihistoriakohteita myynyt kauppias oli Ruotsalainen Philea, jonka muutamasta myyntikansiosta löysin yhden kohteen.

Se mikä jäi ihmetyttämään oli kaikessa hintojen hirveydessä se, että juuri mitään ”kovia” M30 kohteita ei paikalla olleilla myyjillä kuitenkaan ollut, aidosti postihistoriallisesti kiinnostavat kohteet oli laskettavissa yhden käden sormilla. Yllämainitussa Lindebladin kokoelmassa olevat m30 kohteet olivat järjestään aivan eri luokkaa kuin mitä oli saatavilla. Tämä viittaa siihen, että kovat kohteet ovat keräilijöiden hallussa ja myyjät yrittävät myydä ”tauhkaa” paremman puutteessa hirveillä hinnoilla (kattaakseen ilmeisen kovat myyntipaikkojen vuokrat). En nyt ”valita” enempää hintoja – piheyteni on tullut jo selväksi. Mitä sitten jäi käpälään kohteiden valossa? No jälleen kuitenkin jotakin.

Yllä: Haminasta 20.7.1937 St. Moritziin lähetetty kirjattu lentokirje. Paino 13g ja merkkeinä 2kpl M30 3½mk sininen ja 2kpl 50p vihreä, yhteensä 8mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1936 – 30.9.1942 3,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, lentolisä Eurooppaan 1.4.1928 – 30.9.1942 2,00mk, yhteensä 8,00mk.

Yllä: Kannuksesta 17.10.1936 Budapestiin Unkariin lähetetty kirje. Saapumisleima Budapest 21.10.1936. Edelleenlähetetty Budapestissa, vastaanottaja jatkanut edelleenlähetetystäkin osoitteesta jo matkaansa. Leimattu ”Levelszekreny” postilaatikosta – ilmeisesti jossakin vaiheessa kirje on palautettu postilaatikkoon, josta se on sitten kulkenut postitoimistoon. Merkitty lopulta lipukkeella ”Elkötözött – Parti” eli lähtenyt ja lähetetty 9.11.1936 takaisin Suomeen, Kannukseen, josta ilmeisesti lähetetty vielä eteenpäin 15.11.1936 Helsinkiin, jonne tullut 17.11.1936. Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk. Yllä: Kirjattu kirje 13.5.1933 Turusta Thueriin, Saksaan. 2½mk sininen tupla, yhteensä 5mk. Kulkenut lentopostissa. Taksa: Taksa: Kirje ulkomaille 1.12.1931 – 31.10.1936 2,50mk, kirjaaminen ulkomaille 1.12.1931 – 31.8.1942 2,50mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Lentopostikortti 18.6.1958 Helsingistä Saksaan. 24mk ruskeanvioletti sinkku. Kolmioleimaus. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.6.1956 – 31.3.1959 20,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 1.10.1957 – 31.3.1959 4,00mk, yhteensä 24,00mk.

Yksi ylläolevista kohteista oli edullinen! Kiertäneen kohteen ostin keräilijäkolleegalta.

M30 merkkien paperin paksuuksista ja paksuuden mittaamisesta

8 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Digitaalinen mikrometri, jonka erottelukyky on 0,01 mm

Paperin paksuus on yksi ”mitattava” asia filateliassa ja pätee myös M30 merkkeihin. Käytännössä paperin paksuutta on kolmenlaista: normaalia paksuutta, ohutta paperia ja paksua paperia. Lisäksi voidaan vielä huomioida erittäin paksu paperi. Nämä paksuudet on ”standardoitu” ja menevät seuraavasti:

Ohut paperi: (Px) alle 0,06mm paksu paperi

Normaali paperi: (Py) 0,06mm – 0,08mm paksu paperi

Paksu paperi: (Pz) yli 0,08mm – 0,10mm paksu paperi

Erittäin paksu paperi: (Pzz) yli 0,10mm paksu paperi

Paperilaatu tietysti vaikuttaa paksuuteen, mutta M30 merkkien paksuus on yleensä ”normaalin” paperin paksuuden rajoissa. Erotuksena voidaan mainita sellupaperi (SP) jonka sisällä paperin paksuus vaihtelee runsaammin – tämä siis tarkoittaa, että sellupaperille painettujen M30 merkkien joukossa löytyy niin ohutta kuin paksua ja erittäin paksuakin paperia. Paperin paksuuksista kerrotaan mm. LaPe luettelossa.

Paperien paksuuden tarkka mittaaminen onnistuu harvemmin ilman kunnollisia asiaan sopivia välineitä; mittaamiseen sopiva väline on mikrometri. Mikrometrejä mekaanisia ja digitaalisia; mekaanisten mikrometrien käyttö voi olla näppäryyttä vaativaa. Digitaaliaika on tuonut mittaamiseen suuren helpotuksen, koska ”kone mittaa automaattisesti” ja tänä päivänä oikeasta paikasta etsimällä voi löytää tarpeeksi tarkkoja digitaalisia mikrometrejä järkevään hintaan. Vaadittava minimitarkkuus on 0,01 mm, eli mitan tulee pystyä erottelemaan paperin paksuus 0,01 mm:n tarkkuudella. Mikäli erottelukyky on tätäkin tarkempi on kysymyksessä jo erittäin tarkka mittaväline. Mm. Biltemasta voi ostaa 0,01 mm erotuskykyisen mekaanisen mikrometrin noin 12€ hintaan, joten hinta ei ole ratkaiseva tekijä. Yllä näkyvässä kuvassa on 0,01 mm erottelukyvyllä toimiva digitaalinen mikrometri, jonka hinta oli muistaakseni n. 30€. Parempia, jopa 0,001 mm erottelukykyyn pystyviä digitaalisia mikrometrejä löytyy alle satasella. Jos olet ostamassa mikrometriä, niin hanki sellainen, jonka mittauspinnat ovat riittävän laakeat – liian ohut mittauspinta voi vahingoittaa postimerkkiä ja pilata sen (voi tulla esim. reikä tai merkin pinta naarmuuntuu). Yllä olevassa kuvassa olevassa mikrometrissä on halkaisijaltaan n. 2cm paksu ympyränmuotoinen mittauspinta, joka ei vahingoita merkkejä mitattaessa. Ohuen ja erittäin paksun paperin kohdalla havainnointi onnistuu myös ”käsikonstein” sillä ohut paperi (ainakin erittäin ohut) esiintyy joskus lähes läpinäkyvän ohuena siten, että painokuva näkyy merkin takapuolelta ”läpi” ja erittäin paksu paperi on lähes kartonkimaisen tuntuinen.

Yllä: 0,11mm paksu 5mk sininen leijonamerkki, eli erittäin paksu paperi (Pzz)

Joidenkin filatelistien mielestä paperien paksuuksien tutkiminen on liiallista hifistelyä; kieltämättä 0,01 mm heitto normaali paksuisesta paperista suuntaan tai toiseen voidaankin tulkita hieman väkisin väännetyksi ”tikusta asiaa” toiminnaksi. Mielestäni ohuemmasta päästä olevat, selvästi tavallista ohuemmalle paperille painetut merkit ja erittäin paksulle paperille painetut merkit ovat ”aidosti” erikoisuuksia. Varsinkin erittäin paksu kartonkimainen paperi on ja tuntuu erikoiselta!

Mitenkäs hinnoittelun kanssa? Se onkin vaikeampi kysymys – olen nähnyt valintavihkoissa määriteltyjä M30 merkkien paperin paksuuksia ”perus merkeillä” myytävänä alkaen 0,20€ kappale ja erittäin paksun 30mk linja-auto merkin, joka oli todella paksua paperia olleen myytävänä 10€ hintaan; kyseessä oli lähes pahvin palanen! Oma linjani näiden kanssa on, että jos vastaan tulee erittäin ohutta tai erittäin paksua paperia, niin pistän kappaleen kutakin talteen.

Jos haluaa lähteä etsimään paksuja ja ohuita papereita M30 merkeillä voi aloittaa esimerkiksi 5mk sinisestä leijonamerkistä ja 30mk linja-auto merkistä. Näistä on massaa saatavissa edullisesti ja paperin paksuus tunnetusti vaihtelee.

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

7 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5mk sininen: Kaikkien kolmen tilauserän numerokuusilot

Malli 1930 5mk sininen leijonamerkki ilmestyi 1.7.1945 ja sitä painettiin yhteensä 30 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, 657 (5-1945), 661 (6-1945) ja 667 (8-1945). Paperina käytettiin sellupaperia (SP). Tilauseräkohtaiset painosmäärät löytyvät Käsikirjasta*: 657 (20,0 miljoonaa), 661 (5,0 miljoonaa) ja 667 (5,0 miljoonaa). Värinsä mukaisesti kysymyksessä oli ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen postimaksuksi tarkoitettu merkki; 5,00mk:n taksa ulkomaille alkoi merkin ilmestymispäivänä 1.7.1945. Merkin väri on sininen, mutta siitä voidaan erottaa a ja b värit – a väri on ”tummahkon sininen” ja sen värisiä ovat tilauserän 657 merkit; b väri ”sininen” on kahden muun tilauserän väri. Värejä ei ole harjaantumatta helppoa erottaa toisistaan ilman vertailukappaleita.

Yllä: Tilauserän 657 eri liimat (lm4 oikealla ja vasemmalla kellertävä lm5)

5mk sinisten merkkien liimoitukseen on käytetty kahdenlaista liimaa, liimoja numero 4 (liisteriliima) ja numero 5 (pigmenttiliima, ruskehtavan keltainen ja kiiltävä) siten, että tilauserässä 657 on käytetty kumpaakin liimaa ja muissa kahdessa tilauserissä vain liimaa 5.

Yllä: Siirtymä 5mk sinisellä merkillä. Merkki on tavallista matalampi.

Erikoisuuksia tunnetaan monenlaisia: siirtymiä (joista suuret siirtymät ovat harvinaisia, mutta pienet yleisiä – löytyy sekä kuvake, että hammastesiirtymiä), roskien aiheuttamia painannan virheitä (yleensä ”pyöreitä” pallomaisia), reunavesileimoja (eli vesileimoja itse merkin päällä – vesileimojen paikkahan oli arkkien reunoilla), kaksoishammasteita, rosohammasteita, tarttumia ja paperin paksuuseroja (mm. kartonkimaista paksua paperia).

Yllä: Roskien aiheuttamia painannan pallomaisia virheitä

Fellmanin* levyvirheluetteloss (kirjan takaosassa s. 245) Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin* kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317 => Fellmanin kirjassa virhe tilausnumerossa) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä. Samasta asiasta puhutaan myös Käsikirjassa. En ole tällaisia kappaleita koskaan nähnyt, mutta ne voidaan selvästi laskea erikoisuuksiksi. Kauppi kertoo kirjassaan, että tällaisia merkkejä ei olisi olemassakaan vaan, että kysymys olisi siitä, että joku suuren siirtymän löytänyt olisi leikannut merkistä hammastuksen pois ja näin tehnyt itse ylhäältä hammastamattoman merkin.

Yllä: Rosohammasteita kummallakin värillä (a ja b).

Yksi vaikeimmista M30 postihistoriakohteista on 5mk sininen yksin ulkomaille taksanmukaisella lähetyksellä. Kohde on niin vaikea, että minulla ei sellaista ole näytille laittaa, eikä kohteita paljoa myöskään liiku. Viimeisin näkemäni on Filatelistin* numerossa 1/2014 sivulla 57 kuvattu kirje Hinnerjoelta 1.8.1945 New Yorkiin USA:n; kuori on kuvattu Esko Seitsosen artikkelissa. Toinen vastaava kohde löytyy kuvattuna Hannu Kaupin kirjasta sivulta 204; kirje on kulkenut Vanhakylästä Minnesotaan, USA:n.Lisäksi ainakin Jussi Kerppolan kokoelmassa Kuopion näyttelyssä oli USA:n mennyt kuori. Varmuudella siis ainakin kolme löytyy, luultavasti useampiakin; se mitä voidaan todeta on, että nyt olisi tilaus esimerkiksi Sveitsiin tai Neuvostoliittoon kulkeneelle 😉

Yllä: Merkin julkaisupäivänä 1.7.1945 Nickbystä Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirje. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk. Tämä oli myös 3mk punaisen ensipäivä. (Lisätty 9.4.2014)

malli30 Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Helsingistä 15.10.1945 Zurichiin Sveitsiin. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde. [lisäys: Tämän kohteen ”hyvyyttä” lisää se, että pintaposti Sveitsiin avautui sodan jälkeen 25.9.1945 ja se on näin ollen ”varhainen” postin kulun uudelleen aloittamisen jälkeen lähetetty lähetys (Lisätty 22.5.2015)]

Ilmestyessään 5mk sininen merkki kävi ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen lisäksi myös yksin ensimmäisen luokan (-20g) kirjeelle Pohjoismaihin sekä kotimaan ensimmäisen luokan kirjeelle. Ilmeisesti juuri tästä monikäyttöisyydestään julkaisuhetkellä johtuen merkin painosmäärä oli niin suuri – pelkälle ulkomaan taksalle tarkoitettua merkkiä olisi tuskin tilattu heti ensimmäisessä tilauserässään 20 miljoonaa kappaletta.

Yllä: Lielaks (Lielahti) 28.8.1945 Kööpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirje. Tanskan sensuuri liuska ja leima ”351”. Edelleen lähetetty Tanskassa 3.9.1945. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kahden kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Yllä: Kolme lähetystä, jotka ovat joutuneet valuuttakontrollin avaamiksi Ruotsissa; Ruotsissa seurattiin sodan loppuvaiheissa ja sodan jälkeen ulkomaan valuutan liikkeitä ja niitä kontrolloitiin.Ylinnä Paimiosta 2.11.45 Lidköpingiin kulkenut kirje, keskellä Helsingistä 19.10.1945 Tukholmaan kulkenut kirje ja alinna 28.12.1945 Helsingistä Tukholmaan kulkenut. Huomataan, että kirjeissä on kaikissa ”rivileimaus” jossa ensimmäisenä päivämäärä ja sen jälkee nelinumeroinen koodi, joka osoittaa ilmeisesti sensuroijan. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 15.1.46 5,00mk. [Näitä valuuttasensuroituja kuoria liikkuu aika yleisesti, hinnoittelu on yleensä alle 10€; kuoria löytyy niin Ruotsista lähetettyjä kuin Ruotsiin menneitäkin].

Yllä: Kirje 5.1.1946 Porista Helsinkiin. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Kirje Por… (leima epäselvä) 18.7.1945 Pitäjänmäkeen (vai kuuluuko sanoa Pitäjänmäelle); lennättimen leimalla leimattu. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Uudelleen käytetty M30 5mk sininen merkki kirjeellä Karstulasta 14.1.1946 Valkeakoskelle. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. Leimaamattomana kulkeneet lähetykset olivat M30 aikakaudella huomattavasti paljon harvinaisempia kuin nykyään – nykyäänhän tuntuu siltä, että pääsääntö on, että lähetyksiä ei leimata!

Yllä: Vaasasta 16.1.1946 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. Taksa vaihtui juuri tänä päivänä 8 markkaan ja näin ollen kirje on ollut lähetettäessä 3mk alitaksainen. Lunastus kaksinkertainen puuttuva taksa eli 6mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimassa 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk.Yllä: Painotuottekirje postiennakolla 7.1.1946 Oulusta Puolangalle. Postiennakon määrä 90mk. Taksa: Painotuote kotimaassa (-50g) 1.12.1944 – 15.1.1946 1,00mk, postiennakko (-500mk) 1.7.1945 – 15.1.1946 4,00mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Oulusta 23.8.1945 Ylitornioon lähetetty kirjattu virkakirje saantitodistuksella. M30 5mk sininen leijona single. Oulun läänin liikevaihtoverotoimistolla on ollut vapaakirjeoikeus ja sen ei tarvinnut maksaa kirjeen postimaksua tai kirjaamista. Saantitodistuksesta tuli kuitenkin maksaa. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. 6½kk taksa-aika. (Lisätty 18.2.2015)

Yllä: I painoluokan paketti 26.10.1945 Tampereelta Nummelle. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk.

Yllä: Nummelasta 9.9.1945 Nummelle lähetetty II painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 15,00mk.Yllä: Lappvikista 2.1.1946 Nummi kirkolle lähetetty kirjattu I painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

5mk sinisen merkin käyttötarkoituksenmukaisen käyttöajan voidaan katsoa loppuvan ulkomaan kirjetaksan osalta 31.8.1945 sen muuttuessa, ja 15.1.1946 Pohjoismaiden ja kotimaan kirjetaksojen osalta, joita varten merkki epäilemättä myöskin oli suunniteltu. Tämän ajan jälkeenkin löytyy tietysti käyttöjä.

Yllä: Postikortti 27.6.1946 Turusta Uppsalaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: Postikortti Ikaalisista 5.7.1946 Poriin. Taksa: Postikortti kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: I painoluokan paketti Melalahdelta 19.10.1946 Puolangalle. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk

Yllä: Helsingistä 27.12.1945 Rotterdamiin Hollantiin lähetetty . Neljä 5mk sinistä yhteensä 20mk, lisäksi vuoden 1945 joulumerkki leiman alla. Taksa: Kirje ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Ylitaksa 10mk. Onko tällä kirjeellä mahdollisesti ollut joskus kirjauslipuke? – silloin taksa täsmäisi.

Yllä: Oriveden asemalta 8.8.1946 Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirjattu kirje. Neljä 5mk sinistä, yhteensä 20mk. Käytetty väliaikaista kirjauslipuketta. Taksa: Kirje (21 – 125g) 16.1.1946 – 31.12.1946 12,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 20,00mk.

Yllä: Postivaunuleimattu (Postilj. V. H-I) kirje 20.1.1946 Seinäjoelle. M30 5mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 8mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. Ajalle tyypillinen kombinaatio. Ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, ennen kuin huomataan, että 8mk kotimaan kirjetaksalle tarkoitettu 8mk violetti merkki julkaistiin vasta 24.1.1946. Kahdeksan päivän ajan 16.1.1946 – 23.1.1946 ei ollut taksalle yksin sopivaa M30 merkkiä, vaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa täytyi rakentaa käyttämällä muita M30 merkkejä. (Lisätty 10.4.2014)

Yllä: Lentokirje 17.9.1945 Helsingistä Pariisiin Ranskaan. 3kpl 5mk sininen ja 2½mk punainen, yhteensä 17½mk. Sensuurin tarkistama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Ranskaan (2,50mk/5g) 10.8.1945 – 23.10.1945 <15g 7,50mk, yhteensä 17,50mk. 53 päivän taksa (1kk 23 päivää).

Yllä: Lento pikakirje Helsingistä 18.2.1946 (Helsinki Avion) Leideniin Hollantiin. 2kpl 5mk sininen, 15mk olavinlinna ja 3mk punainen, yhteensä 28mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, pikalisä ulkomaille 1.7.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 3mk/5g => grammamäärää ei kirjeeseen ole kirjoitettu ja kirjetaksan ja pikalisän jälkeen jäävä maksettu osuus ei ole kolmella jaollinen; ilmeisesti väärin laskettu lentotaksa. Jos alle 10g kirje tällöin taksa yhteensä 26,00mk ja 2mk ylitaksa. Joka tapauksessa varhainen pikakirje sodan jälkeen Hollantiin.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 25.9.1946 Minneapolisiin Minnesotaan USA:n, 5mk sininen, 2mk vihreä ja 25mk puunhakkaaja, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä (22mk/5g) 5g:lle 22,00mk, yhteensä 32,00mk. Himmeä ja ruma leimaus.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

* Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino, 1984

* Esko Seitsonen, Toisen maailmansodan vaikutus Suomen ja Ison-Britannian imperiumin väliseen sekä kauttakulkevaan kirjepostiin, Filatelisti, 1/2014, s. 57

Lempäälän keräilytapahtuma 29.3.2014 Ideaparkissa

29 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Uskomattoman hieno maaliskuun lopun kevät-aamu 08.45 Lempäälässä. PIlvetön taivas ja noin 5 astetta lämmintä.

Lempäälässä järjestettiin 29.3.2014 keräilytapahtuma Ideaparkin hulppean kokoisessa ostoskeskuksessa; olin sopivasti palaamassa työmatkalta kotiin ja pystyin pysähtymään pariksi tunniksi tutustumaan tapahtuman antiin. Paikkana Ideapark on erinomainen, sillä tilaa on hyvin niin autoille kuin myyntipöydillekin. Pöytiä oli varannut parisenkymmentä myyjää ja postimerkkien lisäksi oli myytävänä kortteja ja myös muuta keräilytavaraa. Kävijöitä oli aika runsaasti sinä aikana kun olin itse paikalla – toivottavasti kauppa kävi hyvin. Paikalla oli myyjien lisäksi myös korttitaiteilijoita, jotka jakoivat haluajille myös nimikirjoituksia piirtämiinsä kortteihin.

Yllä: tapahtuman tohinaa, myyjiä oli parisenkymmentä ja tilat ovat Lempäälän tapahtumassa riittävät

Minulle tämä oli ensimmäinen kerta Lempäälän kerhon tapahtumassa ja myös Ideaparkissa; en tosin ehtinyt itse ostoskeskukseen tutustumaan, mutta ensifiilis oli tosiaan se, että kysymyksessä ei ole mikään kokonsa puolesta vähäpätöinen kaupanteon mekka. Kävin kaikki myyntipöydät läpi ja M30 keräilijän kannalta myytävää oli jonkin verran tarjolla – useilla myyjillä kuitenkaan ei ollut tarjota lainkaan M30 kohteita. Onneksi kuitenkin löysin jotain mielenkiintoistakin:

Yllä: Saksassa Suomeen, Kokkolaan osoitettu ja valmiiksi saksalaisin merkein (5pf+20pf) varustettu kirje, johon on lisätty Suomessa 1½mk violetti merkki ja lähetetty ja leimattu Ykspihlajassa 12.10.1931. Taksa: Kirje (-20g) 1.5.1931 – 30.11.1931 1,50mk. Leima on samalla mitätöinyt saksalaiset merkit. F.J. Reimers on huolintayhtiö (Spedition) ja kyseessä on siis ilmeisesti lastin saapumisilmoituksen / lastiluettelon sisältänyt kirje. Kulkenut siis ilmeisesti laivalla Hampurista Ykspihlajaan (joka on Kokkolan satama). Kiinnostava!

Miksi tämä lähetys ei ole ”paquebot” leimattu ja miksi siihen on pitänyt lisätä Ykspihlajassa suomalainen postimerkki, sitä en tiedä. Näitä asioita (postin laivakuljetukset ja laivoilla leimaaminen) sääteli maailmanpostisopimus, mutta v. 1931 voimassa ollutta näitä asioita säätelevää sopimusta minulla ei ole enkä tunne sen soveltamismääräyksiä.

Yllä: Lentokirje <10g USA:n Jäppilästä 9.12.1957, sekapostite, jolla 4kpl M30 1mk vihreitä ja M54 10mk vihreä ja 2kpl 30mk sininen, yhteensä 74mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.6.1956 – 31.3.1959 30mk, lentolisä (per 5g) 1.10.1957 – 31.3.1959 vyöhyke 4 17,00mk, yhteensä 64mk. Ylitaksa 10mk!

Tällaisia yllä nähtävän kohteen ylitaksaisten lähetysten osto -”töppejä” sattuu vähän väliä, kun muistinvaraisesti yrittää muistaa taksoja ostaessaan kohteita. Erityisesti lentotaksojen täydellinen muistaminen on täysin mahdotonta, ainakin minulle. Väärätaksaiset lähetyksethän voi tietysti laittaa kokoelmaan, mutta ei niillä ylimääräisiä pisteitä kalastella. Yllä näkyvän kohteen hinta oli 2€, joten en köyhtynyt ”silmittömästi”, mutta silti…. varsinkin kun toinenkin vastaava tyräys sattui samalle reissulle.

Yllä: Pikakirje 29.4.1932 Porista Tukholmaan, jonne saapunut 2.5.1932. M30 2mk violetti ja 5mk olavinlinna, yhteensä 7mk. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1931 – 31.10.1936 2,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.11.1931 – 31.12.1935 5,00mk, yhteensä 7,00mk.

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

21 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 4½mk sininen rosohammasteinen (RH) merkki

Posti- ja lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 213/1942 lokakuun 1. päivä tapahtuvista ulkomaan postitaksojen muutoksista ja siitä, että tästä syystä, ulkomaan taksan muutoksen tähden, ”että otetaan käytäntöön 4½ markan postimerkki, jonka väri on oleva sininen”. Samassa kiertokirjeessä todetaan, että ”Lisäksi on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että…. saadaan myydä… … sekä muita tässä mainittuja postimerkkejä… …ensi lokakuun 1. päivästä lähtien…” 4½mk sininen leijonamerkki siis ilmestyi 1.10.1942, toisen maailmansodan riehuessa. Väristäkin voidaan jo päätellä, että sen käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postin ensimmäisen painoluokan kirjeiden postimaksuna – ulkomaan kirjetaksat muuttuivatkin merkin ilmestymispäivänä. Merkkiä painettiin neljä miljoonaa, kolmessa tilauserässä 518 (9-1942), 525 (10-1942) ja 622 (9-1944). Ensimmäiset kaksi tilauserää on painettu lumppusellupaperille (LSP) ja viimeinen sellupaperille (SP). LSP merkkejä painettiin yhteensä 3 miljoonaa siten, että tilauserää 518 painettiin 1,0 miljoonaa ja tilauserää 525 2,0 miljoonaa, sellupaperista tilauserää 622 painettiin 1,0 miljoona kappaletta (tämä tilauseräkohtainen tieto paljastuu käsikirjan** osasta IV s. 33).

Yllä: Kolmen tilauserän numerokuusilot käänteisessä aikajärjestyksessä. Huomataan paperierot (tilauserät 518 ja 525 lumppusellupaperia, 622 sellupaperia) ja liimojen erot (tilauserät 518 ja 525 liima 3 (lm3) ja tilauserä 622 liima 4 (lm4).

Sellupaperisen tilauserä 622 merkit ovat hieman tummemman sinisiä kuin kahden aiemman tilauserän merkit, jotka ovat väriltään oikeastaan täysin samanlaisia kuin 3½mk:n sininen merkki. Liimoja käytettiin kahden erilaista, liimaa 3 (keltainen tai kellertävä liima) käytettiin kaikissa tilauserissä, kuitenkin siten, että liiman loputtua tilauserän 622 kohdalla siirryttiin käyttämään liimaa 4 (kotimainen dekstriini eli liisteriliima); tämä tapahtui ilmeisesti jo tilauserän liimoittamisen ”alkuvaiheessa”, koska suurin osa erän merkeistä on liimalla 4. Merkistä tunnetaan ”erikoisuuksina” rosohammastettuja kappaleita (kts. kuva yllä) pieniä hammastesiirtymiä ja joitakin laskoksia, Kauppi* toteaa näiden kahden viimeksimainitun olevan pääosin sellupaperin merkeissä tavattavia erikoisuuksia. Käsikirja toteaa lisäksi, että ”paksua paperia esiintyy”.

Yllä: Taulukossa nähdään merkin kuvakevirheitä kolmesta tunnetusta luettelosta; virheitä on paljon enemmänkin, mutta niitä ei ole luetteloihin asti tämän enenpää ehtinyt. (lisätty 22.3.2014)

Yllä: Näytiksi joitakin kenttätunnuksia 4½mk merkistä (Lisätty 22.3.2014)

Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ulkomaan kirjeellä ja ”tarkoituksenmukainen” taksa-aika on 1.10.1942 – 1.7.1945 eli käytännössä sota-aikana. Sota-ajasta johtuvasta vähemmästä ulkomaille lähetetystä postista ja ulkomaan postiin liittyvistä postin rajoituksista ja mm. Saksan kanssa voimassa olleesta postisopimuksesta johtuen ovat 4½mk:n merkillä ulkomaille kulkeneet yksittäispostitteet hyviä kohteita.

Yllä:Kirje Lauttasaaresta 3.12.1942 (kirjeen päiväys) Bronxiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin. 4½mk sininen singlenä ja 1942 TUB joulumerkki. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuuri on avannut kuoren. Kirje on luultavasti kulkenut Portugalin kautta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä:Kirje 13.4.1943 Hammaslahdelta Helsingin (15.5.1943) ja ilmeisesti Tukholman (via Stockholm) kautta New Yorkiin Yhdysvaltoihin. Kirje on sensuroitu Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – eli kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta. Kemiallisen sensuurin jälkiä näkyvissä. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä: Helsingistä 11.11.1943 Bronxiin, New Yorkiin, USA:n lähetetty kirje. Suomen, Saksan ja USA:n sensuurit – Saksan sensuuri ei ole tavanomainen Ab vaan Lb; en tiedä mitä Lb tarkalleen ottaen tarkoittaa b viitannee Berliiniin, mutta onko L ”luftwaffe” eli Luftwaffen eikä Wehrmachtin sensuuri vai mitä se mahtaa tarkoittaa… Kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta, mutta hyvin mahdollista, että Italian kautta – sillä Italiasta kulki USA:n laivaliikenne Genovasta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941. Näitä tällaisia USA:n kulkevia tavataan (kuten ylläkin saattaa nähdä) jonkin verran, asia on kiinnostava, sillä Saksa ja USA olivat tosiaan sodassa keskenään – en keksi muuta selitystä näille, kuin sen, että Saksalaiset pitivät suomalaisia sen verran arvossa, että antoivat kirjeiden kulkea USA:n – Englantiin ei posti vastaavasti kulkenut lainkaan! Yllä: Kirje 20.3.1943 Tampereelta Geneveen Sveitsiin. Sveitsi säilyi puolueettomana koko sodan ajan ja sinne kirjeposti kulki lähes keskeytyksettä. Sensuurin tarkastama. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk.

4½mk sininen merkki on singlenä hyvä kohde, myöskään muilla postitteilla sitä ei tule ylenkatsoa. Tämä pätee erityisesti ns. ”myyntiajan puitteissa” tapahtuneisiin muihin käyttöihin, eli ajanjaksoon 1.10.1942 – 1.7.1945.

Yllä: Helsingistä 21.12.1943 Köpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirjattu lentokirje, 4½mk sininen tupla, yhteensä 9mk. Suomen ja Tanskan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 9,00mk. (Lisätty 31.7.2014)

Yllä: Lentokirje, jolla 4½mk merkki kirjeen maksuna ja toinen kappale yhdessä 3½mk oliivin merkin kanssa maksamassa lentotaksaa lyhyenä yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana. 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin (4mk/5g) 19.-27.2.1945 10g kuori, yhteensä 12,50mk. Yllä: Lentokirje 9.1.1943 Iistä Köpenhaminaan laivalle SS Liisa. Suomen ja Tanskan sensuuri. Saapunut Köpenhaminaan 14.1.1943. 4½mk sininen ja 1mk oranssi, yhteensä 5½mk. Eteenpäinlähetetty Tanskassa. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, yhteensä 5,50mk.Yllä: Lentopikakirje 23.11.1943 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 24.11.1943. Suomen sensuurin avaama. M30 4½mk sininen ja 7mk postitalo, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjeen pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä 11,50mk.

Käyttö kotimaan postitteilla oli luonnollisesti sallittu koko M30 käyttöajan loppuun saakka ja merkkiä onkin käytetty pakettikorteilla ja postiennakkolomakkeilla jonkin verran, mutta siis erityisesti postitoimistoissa virkailijoiden toimesta. Yksityinen käyttö varsinaisen käyttöajan jälkeen on ollut verraten vähäistä; tämä siis tarkoittaa sitä, että yleisö ei ollut tätä merkkiä ostanut omiin varastoihinsa.

Yllä: Kirje kotimaassa 11.6.1944 Joensuusta Jyväskylään. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Ylitaksa 1mk!

4½mk_sininen_2pl_pak

Yllä: II painoluokan paketti 24.2.1944 Oulusta Puolangalle, paino ollut 1,3kg. 4½mk sininen pari. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.9.1942 – 30.6.1945 9,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 8.4.1946 Joensuusta Kiuruvedelle M30 4½mk sininen pari ja 3½mk oliivi pari, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. Yllä: Kirjattu postiennakkopaketti 16.10.1946 Kajaanista Puolangalle. Paino 3,4kg, postiennakkomäärä 2740mk. 2kpl 4½mk sininen ja 15mk olavinlinna pari, yhteensä 39mk. Taksa: Paketti (3-5kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 25,00mk, postiennakko (-5000mk) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 39,00mk. Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Kuinka vaikea kohde 4½ sininen oikeataksaisena singlenä sitten oikeastaan on? Tämä varmasti saattaa askarruttaa joitakin lukijoita – vastaus tähän on, että kohteen vaikeus on vähentynyt vuosien saatossa; aiemmassa kirjoituksessa todetaan, että 4½mk sinisten singlenä lähetettyjen ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, mutta kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale (nykyrahassa yli 500€); näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Hyväkuntoisia ja leimaisia 4½mk singlejä on nähty huutokaupoissa noin sadan euron lähdöillä, loistoleimainen oikeataksainen kiinnostava lähetys kiinnostavaan maahan on kuitenkin huomattavan kallis kohde, mikäli sellainen jostain löytyy. Suttuleimaisen Yhdysvaltoihin v. 1942 menneen kohteen, joka on ylempänä näkyvissä, huusin 2014 huutokaupasta hintaan 40€ (pohjahinnalla) – mielestäni se oli edullinen ja olin hieman yllättynyt, että kukaan muu ei siitä huutanut.

Olen konkarikeräilijöiltä silloin tällöin kysellyt millä heillä myynnissä olleet 4½mk singlet lähtisivät mukaani ja hinnoittelu on ollut ajoittain jokseenkin kosmista (pyynnit 200 – 250€) – kyseiset kohteet jäivät herrojen haltuun. Itse näkemiäni kohdemaita 4½mk singleille ovat ylläkin nähdyt USA ja Sveitsi, mutta myös Belgiaan menneen kohteen olen nähnyt.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

**Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

Yllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

Yllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

Yllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

Yllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945 3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

Yllä: Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

Yllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

* Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kotkan kuvioleimalla 26b leimattu M30 2,75mk violetti leijonamerkki. Takana saapumisleima Helsinki 25.3.1942.

Kotkassa 1941 – 1942 lähetetyt päivämäärättömät ketjuleimakuoret ovat yksi kiinnostava suomalainen kuvioleimakohde. Kysymyksessä oleva leima on Kotkan leima numero 26b. Kyseisellä leimalla leimatuissa kuorissa ei ole myöskään yleensä merkintää paikkakunnasta, vaikka tiedetään niiden olevan peräisin Kotkasta ja ajoittuvan jatkosodan aikaan. Yhdessä kuoressa tiedetään olevan kyleima ”Halla”, joka oli käytössä nimenomaan Kotkan alueella.

Keräilyuutiset kertoi aikoinaan artikkelissaan (vuosi ja numero ovat unohtuneet, 2005 jälkeen ja ennen v. 2009 kuitenkin), että nämä leimat tulivat Laitisen kuvioleimojen hintaluetteloon vuonna 1981, jolloin leimaus oli luokiteltu harvinaiseksi (R4) ja jutussa kerrottiin postilähetyskohteita tunnettavan julkaisuhetkenä varmuudella kuusi kappaletta. Lisäksi kerrottiin, että viisi näistä kuudesta kohteesta olisi M30 2,75mk violetilla merkillä.

Leiman tunnetut käytöt ajoittuvat Keräilyuutisten artikkelin mukaan vuodelle 1941 (yksi kappale) ja vuoden 1942 maaliskuuhun (viisi kappaletta). Aaro Laitinen oli artikkelin mukaan esittänyt, että leimasta oli poistettu paikkakunta ”kenttäpostin” tapaan ja Jorma Tikka esitti Filatelistissa, että kysymyksessä oleva leima liittyisi valmisteilla olleeseen Suursaaren operaatioon ja, että leima olisi ollut käytössä Kotkan laivastotukikohdassa – eli kummassakin tapauksessa leimalla olisi sotilaallinen tausta.

Yllä: Kuvioleiman 26b esittely A. Laitisen kuvioleimojen hinnastossa (sivu 53).

Yksi asiaan liittyvä (epärelevantti) detalji on, että ainakin kaksi kohteista, Keräilyuutisten artikkelissa kuvattu ja yllä näkyvä kohde on kumpikin lähetetty ”Mainoskilpailu 8:aan” Helsinkiin; kilpailuvastauksia saattoi lähettää ko. kilpailuun ilmeisesti ainakin vielä huhtikuun 11. päivä 1942 (koska tuolloin kilpailuun lähetetty leimattu kuori on nähtävissä www.postileimat.com sivustolla Vuoksenrannan leimoja esittelevässä kohdassa.

Filatelistien oma sensuuri ja M30

10 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä 2.5.1946 Reykjavikiin Islantiin. M30 2*1mk vihreä ja 2*10p harmaa sekä 3,50mk+75p 1945 PR nelilö, yhteensä 16,20. Saapunut Reykjavikiin 11.6.1946. Takana Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuurileima. Taksa: Kirje pohjoismaihin (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1946-31.121946 8mk, yhteensä 16,00mk. 20 penniä ylitaksa.

Yleensä kun puhutaan Suomessa II maailmansodan ja sitä ympäröivän ajanjakson sensuurista on sen suorittanut useimmissa tapauksissa sotasensuuri. Mutta muitakin sensuureja esiintyy! Ensimmäisenä muista mahdollisista tulee mieleen vankiloiden suorittama kirjeiden läpiluku ja mahdollinen sensuuri, mutta myös Suomen postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunnalla oli oikeus tarkastaa ulkomaille lähetettyjä filatelistien lähetyksiä. Tämä siksi, että filatelistit olivat toivoneet ”omaa sensuuria”, koska he halusivat välttää lähetysten tärväämistä sensuurin kynsissä – sotasensuuri on tähän suostunut ja valtuuskunta on kirjeet tutkinut.

Suomen postimerkkeilijäyhdistysten valtuuskunnan sensuroimat kirjeet leimattiin yleensä kirjeen takapuolelle erityisellä tähän tarkoitukseen tarkoitetulla leimalla, jonka yhteyteen sensuurin suorittaneet allekirjoittivat tai leimasivat oman nimensä. Näitä sensuurileimoja tiedetään olevan ainakin kahta erilaista toteaa Suomen Postimerkkilehti*.

[Kommentti (lisätty 21.7.2014): Suomen Postimerkkilehti ja KKK on tässä asiassa luultavasti väärässä – leimoja on ilmeisesti ollut vain yksi. SP:n artikkelissa nimittäin vedetään se johtopäätös, että toisessa leimatyypissä olisi ollut mukana Harry Wallin nimi leimassa, näin ei kuitenkaan ole – jos katsotaan tässä artikkelissa näkyviä kahta kuorta huomataan, että Harry Wallin nimi on kummassakin laitettu leimasimella, mutta leimasimen asento on erilainen. On siis ilmeisesti ollut vain yksi Valtuuskunnan leimasin tai ainakaan ei ole aihetta epäillä, että leimoja olisi ollut useampia kuin yksi ja Harry Walli on leimannut oman nimensä rivileimalla tuon leimakuvan sisään. Mikäli leima ei ole ollut mukana tai aikana ennen leimaa Walli on signeerannut allekirjoituksellaan.]

Yllä olevan kirjeen laatikkoleimassa lukee:

Tarkastettu – Kontrollerad; Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunta; Frimärkssamlarföreningarnas i Finland Legation”

Yksi valtuuskuunnan tarkastustoimintaa tehneistä oli aikanaan tunnettu postimerkkeilijä Harry Walli. Kuinka yleisiä tai harvinaisia tällaiset sensuroidut kohteet ovat sitä en tiedä, eikä sitä ole osannut arvioida myöskään KKK asiaa käsittelevässä artikkelissaan Suomen Postimerkkilehdessä*. KKK epäilee, että suurin osa näin sensuroiduista kirjeistä on jäänyt ulkomaisiin kokoelmiin, tämä pitää hyvin todennäköisesti paikkaansa, sillä juuri ulkomaisille filatelisteille tämäntyyppistä postia on lähetetty ja mennyt.

Yllä: Olofströmiin Ruotsiin 28.12.1944 Helsingistä lähetetty Suomen Postimerkkiyhdistysten Valtuuskunnan tarkastama kirjattu kirje. Ei kuitenkaan M30 kohde. Näytillä leimauksen takia. Leimattu myös ”Tullfrit” tullivapaaksi kirjetullissa Tukholmassa ja sensuroitu suomessa myös sotasensuurin puolesta! Eli käytännössä tuplasensuuri Suomessa. Sotasensuurin numero ilmeisesti 1. (Lisätty 21.7.2014)

Suomen Postimerkkilehden artikkelissa on kuva kahdesta lähetyksestä vuosilta 1942 ja 1944 (Punaisen Ristin sarjoja), miten pitkään toiminta jatkui ja milloin se mahdollisesti alkoi, sitä en tiedä, mutta oma kuoreni on leimattu 1946. Kaiken kaikkiaan aika hyvä filatelisen tietokilpailun knoppi!

*KKK, Sensuuria, Suomen Postimerkkilehti, 2000, 3 s. 17

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »