UPU

Punaiset leijonat – ulkomaan postikorttia varten suunnitellut leijonamerkit

24 marraskuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin tässä blogissa on puhuttu sinisistä leijonista, eli UPU:n ”värikoodin” mukaan ulkomaan kirjeitä varten suunnitelluista merkeistä. Jatkossa on tarkoitus kirjoittaa artikkelisarja punaisista leijonista, eli saman värikoodin mukaan ulkomaan postikortille tarkoitetuista punaisista leijonamerkeistä. Vaikka asiaa tässä lähdetäänkin ”ruotimaan” merkkien postihistoriallisen käyttötarkoituksen kautta, on tarkoitus myös käydä läpi punaisten leijonamerkkien filateliapuolta.

Yllä: Kaikki M30 punaiset leijonat leimaamattomina

Kuten sinisiäkin leijonia, myös punaisia leijonia julkaistiin kymmenen kappaletta ja julkaiseminen loppui malli 1954:n merkkien alkaessa korvata M30 merkit. Näin kaikille M30 virallisen käyttöajan aikaisille ulkomaan postikorttitaksoille ei julkaistu omia punaisia merkkejään, vaan osa taksoista kuuluu ”M54-aikaan”. Ulkomaan korttitaksat vaihtuivat samoina päivinä kuin ulkomaan kirjetaksat, näin ollen taksa-ajat ovat aivan saman pituiset. Punaiset merkit ovat 40-luvun loppuun saakka kaikki ”saman värisiä” ja tummuuseroja ei ole juurikaan havaittavissa. 50-luvun merkeissä väriaineen laatu on ehkä tasaisempaa ja väri siksi kuultavampi hieman kirkkaamman punainen. Itse asiassa LaPen mukaan 1,20mk – 2,50mk punaiset merkit ovat väriltään karmiinin punaisia ja 3mk merkistä eteenpäin merkit ovat punaisia. Itse näkisin, että ero tulee esiin vasta 9mk ja 12mk merkin välillä. Jokainen päätelköön itsekseen oman mielipiteensä.

Ulkomaan postikortin taksa-ajat, taksat ja näille tarkoitetut M30 merkit
Taksa-aika (m30 käyttöaikana)	Taksa	Merkki	Ilmestymispäivä
1.1.1930 – 30.11.1931	1,20mk	1,20mk punainen	2.1.1930
1.12.1931 – 31.10.1936	1,50mk	1,50mk punainen	31.3.1932?
1.11.1936 – 30.9.1942	2,00mk	2mk karmiini	11.12.1936?
1.10.1942 – 30.6.1945	2,50mk	2,50mk punainen	1.10.1942
1.7.1945 – 31.8.1945	3,00mk	3mk punainen	1.7.1945
1.9.1945 – 31.12.1946	6,00mk	6mk punainen	29.10.1945
1.1.1947 – 30.6.1948	7,00mk	7mk punainen	10.2.1947
1.7.1948 – 31.10.1949	9,00mk	9mk punainen	13.9.1948
1.11.1949 – 31.12.1951	12,00mk	12mk punainen	9.1.1950
1.1.1952 – 31.5.1956	15,00mk	15mk punainen	18.1.1952
1.6.1956 – 31.3.1959	20,00mk
1.4.1959 – 31.12.1962	25,00mk

Postihistoriallisesti koko malli 1930:n vaikein kohde on punainen kolmen markan merkki yksin postikortilla ulkomaille, Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tällaisia kohteita tunnetaan vain yksi kappale ja se on M30 johtavan keräilijän ja tuntijan Hannu Kaupin kokoelmassa. Muita harvinaisia punaisia leijonia ovat 2½mk punainen yksin kortilla ja 6mk punainen singlenä postikortilla. Kohteiden harvinaisuudesta ja muistakin mielenkiintoisista postihistoria-asioista lisää yksittäisiä merkkejä käsittelevissä artikkeleissa.

Punaisista leijonista on kirjoitettu jonkin verran artikkeleja filatelisessa lehdistössämme, hyviä artikkeleja ovat mm. Carl Appelbergin kirjoittama ”Punaiset kortit” Filatelistissa 2/2003.

SFP / Hellman HK 18.10.2014

19 lokakuun, 2014 By Mikael Collan

Hellman-huutokaupassa, eli Suomen Filateliapalvelun järjestämässä kansainvälisessä huutokaupassa oli taas joitakin malli 1930 kohteita myynnissä; näistä useat olivat mielenkiintoisia. Myyntihinnat olivat vähintäänkin vaihtelevia, osa kohteista myytiin mielestäni kalliilla, toiset vaihtoivat omistajaa edullisemmin. Kaiken kaikkiaan on todettava, että kohteiden lähtöhinnat olivat jo aika korkealla. Nostan taas muutamia kohteita esille, joita ”päivittelen” hiukan laajemmin. Tällä kertaa mukana ei ollut alusta lähtien kuvia, mutta sain onneksi SFP:stä luvan käyttää niitä – kiitos siitä! Kuvien kanssa ”raportointi” on huomattavasti paljon antoisampaa. Aloitan Malli 1930 osastossa myydyistä kohteista:

Yllä: ”Specimen collection mauretanie” leimatut 1:75/1,25mk keltainen, 2:75/2mk punainen ja 2,75 violetti M30 leijona kolmirivilö. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2139, selitteellä: ”Harvinaiset Mauritanian UPU SPECIMEN -päällepainama merkit 1.75/1.25 mk 3-rivilö ja 2.75/2 mk 3-rivilö sekä 2.75 mk 3-rivilö asiaan kuuluvalla leikkeellä. Specimen Collection Mauritania -näytemerkkejä on olemassa näistä arvoista vain nämä kappaleet! Uniikki kohde kokoelmaan!”. Loppuhinta sama kuin lähtöhinta, 200€ – kolmen vuonna 1940 julkaistun leijonamerkin UPU näyttemerkit. Kyseessä on siis aikamoinen kommervenkki, joka on näyttelyihin tähtäävälle M30 filatelistille tarpeellinen – muissa kokoelmissa tällaiset ovat ehkä hieman yliampumista. Hinta ei ollut kohteen harvinaisuuden huomioon ottaen mielestäni erityisen kallis.

[Kommentti: Nämä ovat suurella todennäköisyydellä peräisin James Bendonilta, yhdeltä tunnetulta koko maailman specimen merkkien keräilijältä. Bendon on ilmeisesti saanut joskus haltuunsa suuren määrän kaikkien maiden Mauretania UPU specimen leimattuja merkkejä; luultavasti joku on ”ryöstänyt” Mauretaniassa postimuseon tahi sieltä on näitä merkkejä myyty massana ulos. Oli miten oli, nämä ovat tiensä löytäneet tähän huutokauppaan].

Yllä: ”9 päivän taksainen” lentokuori 21.2.1945 Porvoosta Oldhamiin Englantiin. Suomen ja Englannin sensuurit. M30 7mk postitalo ja 1½mk harmaa, yhteensä 8½mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 30.6.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin 19.-27.2.1945 taksa 4,00mk/5g (postin sähkösanoman mukainen taksa avautuneelle Englannin lentoliikenteelle), yhteensä 8,50mk. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2146, selitteellä: ”7 markkaa Postitalo ja 1½ markkaa harmaa lentokuorella Englantiin, Porvoo 21.2.45. Harvinainen kolmannen päivän käyttö yhteyden aukeamisesta. Lentotaksa voimassa vain yhdeksän vuorokautta!”. Kysymyksessä on siis M30 postihistorian lyhyin (tai ainakin yksi lyhyimmistä) taksoista, 9 päivän pituinen lentotaksa Englantiin. Lähtöhinta oli 100€, jota ei kukaan maksanut huutokaupassa. Kohde jäi jälkimyyntiin. Tunnettujen 9 päivän taksaisten lukumäärä lienee jossain viidentoista kappaleen paikkeilla, joten kyseessä ei ole erityisen helppo kohde. Limitti oli liian korkealla, näköjään… hinta ei minusta mitenkään valtavan kovalta kuitenkaan vaikuttanut.

Myynnissä oli myös kolme hammastamatonta paria 1,25mk/50p keltainen päällepainamamerkki, 4mk postitalo ja 10mk Saimaa. Näiden myyntihinnat jäivät alle sataan euroon (ilman huutomaksuja jne.).

[Kommentti: Nämä ovat alunperin kokonaisista arkeista leikattuja paloja, joita on pikkuhiljaa tullut markkinoille. Nämä katosivat aikoinaan ja sitten tulivat esiin myöhemmin erään PTL:n korkean virkamiehen kuoltua. Tiedetään erään filatelistin nämä kaikki ostaneen ja grillitiedon mukaan sen jälkeen Hellmanin haltuun joutuneen. Kyseisten arkkien alarivin alle oli allekirjoituksin varmistettu niiden olevan ”aitoa asiaa” ja alarivista leikatut kappaleet ovat olleet Jussi Tuorin kokoelmassa näytillä; ne ovatkin parhaat, mitä näistä arkeista palasina on olemassa. Homman nimi siis kuitenkin on se, että näitä pareja on nyt jo myytyjen lisäksi olemassa ”pari poikineen”]

Kokoelmien (lähetyserät / kokoelmat) osastoissa oli myytävänä muutamia kiinnostavia M30 merkkejä sisältäviä kohteita:

Yllä: Kohdekuva Markku Vuorenmaan näytelykokoelmasta. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2809, selitteellä: ”m/30 näyttelykokoelma kauniistit montteerattuna yli 160 sivulle viidessä kansiossa. Paljon lähetyksiä, tutkittu värejä, papereita, erikoisuuksia kuten laskoksia, tarttumia ym. Upea kokoelma jatkettavaksi eteenpäin! Nähtävä! Ex Markku Vuorenmaa”. Edesmenneen turkulaisen Markku Vuorenmaan jäämistöstä hänen M30 kokoelmansa. Kokoelma sisältää kaikki M30 merkit, paljon filateelisia erikoisuuksia, kuten laskoksia, siirtymiä ja muita merkkierikoisuuksia, lisäksi kaikista merkeistä oli mukana yksi tai useampia postitteita. Muutamia huippuhyviäkin postitteita oli mukana, kuten 3½mk sininen yksin kuorella Saksaan syyskuussa 1942, eli ennen 3½mk oliivin julkaisua. Lisäksi Vuorenmaalla on ollut 2:75mk/2mk punainen päällepainamamerkki yksin kuorella Saksaan viiden kuukauden erikoistaksalla, mutta tätä en tajunnut katsoa, kun kävin kohdetta katsomassa. Näiden huippukohteiden lisäksi oli myös kaikenlaista pikkumukavaa. Limitiksi oli asetettu 1200€, joka mielestäni oli kohtalaisen korkea. Tosin minä arvioin hintaa niiden kohteiden perusteella, joita minulta itseltäni puuttuu, näin ollen kyseessä ei ole sama asia, kuin se, että joku haluaisi aloittaa M30 keräilyn ostamalla tämän kokoelman – siihen tarkoitukseen kyseessä oli erinomainen mahdollisuus. Loppuhinnaksi tuli 1550€.

Yllä: Kohdekuva kenttätyyppikokoelmasta, jonka Markku Vuorenmaa oli rakentanut. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2811, selitteellä: ”Tutkijan kiintoisa erä m/30 kuvakevirheitä ym kolmessa säiliökirjassa myös hieman vanhempia julkaisuja alkaen 1866. Mukana m/30 levytunnusluettelo. Ex Markku Vuorenmaa”. Markku Vuorenmaa oli tunnettu nimenomaan M30 kuvakevirheiden kanssa tekemästään työstä – ei kuitenkaan niin tunnettu kuin mitä ehkä olisi pitänyt olla, sillä kuvakevirheiden tutkimus on aliarvostettu osa filateliaa, jonka olennaisuus tulee ilmi erityisesti aitoutustoiminnassa. On nimittäin tarkalla työskentelyllä mahdollista identifioida lähes kaikkien merkkien kuvakkeet ja suuri osa painoseristäkin erikseen; näiden tietojen avulla on helpompaa arvioida esimerkiksi leimauksien todenperäisyyttä, varmistaa esimerkiksi sellaisia asioita kuin, että onko merkki tullut postimerkkivihosta jne. Ostin tämän referenssikokoelman pois, sillä Vuorenmaa ei ollut ”etsinyt kuvakevirheitä luettelon perusteella” vaan hänen työnsä perustui siihen, että istutaan lukemattomia tunteja postimuseossa ja vertaillaan merkkejä arkkeihin. Eli siis työtä, jonka perusteella voidaan tehdä kuvakevirhe tai oikeammin kenttätunnusluetteloita. Kohde irtosi limitillä 100€ + kulut.

Kohde 1783, selitteellä: ”Suomen postitaksoja 1930 – 1969 näyttelykokoelma 80 sivua kansiossa mm paikalliskirjeitä, asiakiroja, ulkomaan taksoja ym”. Kyseessä oleva kohde oli mielenkiintoinen sekoitus tavallista materiaalia ja muutamia parempia M30 kohteita. Kyseessä oli taksakeräilijän kokoelma, jossa oli perustaksojen lisäksi myös mm. osoitemuutosilmoituksia (ei kuitenkaan M30 merkeillä). M30 osalta parhaat kaksi kohdetta olivat mielestäni vapaakirje pikana, jolla oli maksettu M30 merkeillä siis pelkästään pikalisä ja M30 paikalliskirje, joka oli edelleen lähetetty Ruotsiin; kumpikin edellämainituista on hyvä kohde. Nämä seikat huomioon ottaen voidaan ajatella myyntihinnan 130€ olleen aika hyvän; limitti kohteessa oli 100€.

Kenttä ja Sotilaspostin osastossa oli tällä kertaa paljon mielenkiintoista. Vaikutti siltä, että erittäin hyvä kenttäpostikokoelma oli pilkottu myytäväksi; mukana oli niin SS-miesten lähettämää postia, hyvää kenttäpostia ja muutamia M30 kiinnostaviakin kohteita. Kaikki kohteet tässä kokoelmassa oli monteerattu tyylikkäästi kokoelmasivuille ja mukana oli erittäinkin hyviä kohteita.

Yllä: Kiinostava kohde 2323. Kohteen hinta nousi lähes nelinkertaiseksi lähtöhintaan verrattuna, joten se oli muidenkin mielestä kiinnostava. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2323, selitteellä ”1943 kirjattu sotilasasia m/30 merkeillä 28.1.43 Helsinki Saksan kp-osoitteeseen 38450 + Feldpost F (Militärdienstsache)”. Kysymyksessä oli ilmeisesti yrityksen lähettämä kuori, jolle oli kirjoitettu koneella ”sotilasasia kirjataan” ja kuorelle oli mitätöity 3½mk edestä M30 merkkejä. Kuori oli lähetetty Saksalaiseen kenttäpostiosoitteeseen ja leimattu ”Feldpost” leimalla ja sensuroitu Suomessa. Kysymyksessä on mielestäni kiintoisa lähetys, sillä minulle on hieman epäselvää, että onko kysymyksessä ns. virkakirje, jolle on maksettu vain kirjaaminen ja se on lähetetty kenttäpostiin, vai kenttäpostikirje, joka on kirjattu ja jolle on maksettu kirjaaminen, vai mikä… Kenttäpostiohjesääntö sanoi, että kenttäpostilähetyksiä ei voi kirjata, tämä viittaisi siihen, että kysymyksessä olisi kenttäpostiin lähetetty sotilasasia = virkakirje, joka on haluttu kirjata, mutta koska kuorella ei ole kirjauslipuketta, vaikuttaa siltä, että merkit on ehkäpä ilman kirjaamisen toteuttamista mitätöity. Lisäksi, koska tämä on lähetetty Saksalaiseen kenttäpostiosoitteeseen, niin olisiko mahdollinen (tai siis kenttäpostiohjesäännön mukaan mahdoton) kirjaaminen pitänyt olla taksaltaan 4½mk, joka oli siis kirjaamisen taksa ulkomaille; toisaalta ko. kenttäpostiosoite on saattanut sijaita Suomessa… Eli kohtalaisen kiintoisa lähetys kaiken kaikkiaan. Lähtöhinta oli 30€ loppuhinta 110€.

Yllä: Sekapostite kenttäpostia ja M30; M30 merkillä maksettu lentolisä. Hieno kohde, jossa on useita mukavia postihistoriallisia detaljeja. Kaikki oikeudet kuviin omistaa Oy Hellman huutokaupat.

Kohde 2330, selitteellä ”1944 hieno kenttäpostilentokuori Valkeakoski 27.5.44 Saksan Feldpost -osoitteeseen 19115 Riga:ssa. Palautettu: Unrichtige Feldpostnummer -leima”. Ja hieno tämä kohde kyllä onkin; lentolisä täytyi aina maksaa erikseen; tässä tapauksessa se on tehty M30 ”tavallisella” merkillä ja varsinainen postimaksu on maksettu kenttäpostimerkillä; eli siis kiinnostava sekapostite. Lisäksi kun tämä on lähetetty ”kotimaan taksalla” saksalaiseen kenttäpostiosoitteeseen on tämä erikoistaksainen. Kuori on palautettu, sillä siinä on ollut väärä kenttäpostinumero. Lähtöhinnaksi oli laitettu 50€, myyntihinnaksi tuli 85€, joka oli mielestäni edullinen tästä hyvästä kohteesta.

Mukana oli muitakin kiinnostavia kohteita, mutta tällä kertaa vain yllä mainitut tulivat lähemmin kommentoitua.

4½mk sininen leijona – neljäs ulkomaan kirjeelle tarkoitettu M30 merkki

21 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 4½mk sininen rosohammasteinen (RH) merkki

Posti- ja lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 213/1942 lokakuun 1. päivä tapahtuvista ulkomaan postitaksojen muutoksista ja siitä, että tästä syystä, ulkomaan taksan muutoksen tähden, ”että otetaan käytäntöön 4½ markan postimerkki, jonka väri on oleva sininen”. Samassa kiertokirjeessä todetaan, että ”Lisäksi on posti- ja lennätinhallitus päättänyt, että…. saadaan myydä… … sekä muita tässä mainittuja postimerkkejä… …ensi lokakuun 1. päivästä lähtien…” 4½mk sininen leijonamerkki siis ilmestyi 1.10.1942, toisen maailmansodan riehuessa. Väristäkin voidaan jo päätellä, että sen käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan postin ensimmäisen painoluokan kirjeiden postimaksuna – ulkomaan kirjetaksat muuttuivatkin merkin ilmestymispäivänä. Merkkiä painettiin neljä miljoonaa, kolmessa tilauserässä 518 (9-1942), 525 (10-1942) ja 622 (9-1944). Ensimmäiset kaksi tilauserää on painettu lumppusellupaperille (LSP) ja viimeinen sellupaperille (SP). LSP merkkejä painettiin yhteensä 3 miljoonaa siten, että tilauserää 518 painettiin 1,0 miljoonaa ja tilauserää 525 2,0 miljoonaa, sellupaperista tilauserää 622 painettiin 1,0 miljoona kappaletta (tämä tilauseräkohtainen tieto paljastuu käsikirjan** osasta IV s. 33).

Yllä: Kolmen tilauserän numerokuusilot käänteisessä aikajärjestyksessä. Huomataan paperierot (tilauserät 518 ja 525 lumppusellupaperia, 622 sellupaperia) ja liimojen erot (tilauserät 518 ja 525 liima 3 (lm3) ja tilauserä 622 liima 4 (lm4).

Sellupaperisen tilauserä 622 merkit ovat hieman tummemman sinisiä kuin kahden aiemman tilauserän merkit, jotka ovat väriltään oikeastaan täysin samanlaisia kuin 3½mk:n sininen merkki. Liimoja käytettiin kahden erilaista, liimaa 3 (keltainen tai kellertävä liima) käytettiin kaikissa tilauserissä, kuitenkin siten, että liiman loputtua tilauserän 622 kohdalla siirryttiin käyttämään liimaa 4 (kotimainen dekstriini eli liisteriliima); tämä tapahtui ilmeisesti jo tilauserän liimoittamisen ”alkuvaiheessa”, koska suurin osa erän merkeistä on liimalla 4. Merkistä tunnetaan ”erikoisuuksina” rosohammastettuja kappaleita (kts. kuva yllä) pieniä hammastesiirtymiä ja joitakin laskoksia, Kauppi* toteaa näiden kahden viimeksimainitun olevan pääosin sellupaperin merkeissä tavattavia erikoisuuksia. Käsikirja toteaa lisäksi, että ”paksua paperia esiintyy”.

Yllä: Taulukossa nähdään merkin kuvakevirheitä kolmesta tunnetusta luettelosta; virheitä on paljon enemmänkin, mutta niitä ei ole luetteloihin asti tämän enenpää ehtinyt. (lisätty 22.3.2014)

Yllä: Näytiksi joitakin kenttätunnuksia 4½mk merkistä (Lisätty 22.3.2014)

Käyttötarkoituksen mukainen käyttö on siis ulkomaan kirjeellä ja ”tarkoituksenmukainen” taksa-aika on 1.10.1942 – 1.7.1945 eli käytännössä sota-aikana. Sota-ajasta johtuvasta vähemmästä ulkomaille lähetetystä postista ja ulkomaan postiin liittyvistä postin rajoituksista ja mm. Saksan kanssa voimassa olleesta postisopimuksesta johtuen ovat 4½mk:n merkillä ulkomaille kulkeneet yksittäispostitteet hyviä kohteita.

Yllä:Kirje Lauttasaaresta 3.12.1942 (kirjeen päiväys) Bronxiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin. 4½mk sininen singlenä ja 1942 TUB joulumerkki. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuuri on avannut kuoren. Kirje on luultavasti kulkenut Portugalin kautta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä:Kirje 13.4.1943 Hammaslahdelta Helsingin (15.5.1943) ja ilmeisesti Tukholman (via Stockholm) kautta New Yorkiin Yhdysvaltoihin. Kirje on sensuroitu Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – eli kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta. Kemiallisen sensuurin jälkiä näkyvissä. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941.

Yllä: Helsingistä 11.11.1943 Bronxiin, New Yorkiin, USA:n lähetetty kirje. Suomen, Saksan ja USA:n sensuurit – Saksan sensuuri ei ole tavanomainen Ab vaan Lb; en tiedä mitä Lb tarkalleen ottaen tarkoittaa b viitannee Berliiniin, mutta onko L ”luftwaffe” eli Luftwaffen eikä Wehrmachtin sensuuri vai mitä se mahtaa tarkoittaa… Kulkenut ilmeisesti Saksan ja Portugalin kautta, mutta hyvin mahdollista, että Italian kautta – sillä Italiasta kulki USA:n laivaliikenne Genovasta. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk. Kirje on kulkenut, vaikka se on joutunut sensuuriin ja Saksa oli julistanut Yhdysvalloille sodan loppuvuodesta 1941. Näitä tällaisia USA:n kulkevia tavataan (kuten ylläkin saattaa nähdä) jonkin verran, asia on kiinnostava, sillä Saksa ja USA olivat tosiaan sodassa keskenään – en keksi muuta selitystä näille, kuin sen, että Saksalaiset pitivät suomalaisia sen verran arvossa, että antoivat kirjeiden kulkea USA:n – Englantiin ei posti vastaavasti kulkenut lainkaan! Yllä: Kirje 20.3.1943 Tampereelta Geneveen Sveitsiin. Sveitsi säilyi puolueettomana koko sodan ajan ja sinne kirjeposti kulki lähes keskeytyksettä. Sensuurin tarkastama. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk.

4½mk sininen merkki on singlenä hyvä kohde, myöskään muilla postitteilla sitä ei tule ylenkatsoa. Tämä pätee erityisesti ns. ”myyntiajan puitteissa” tapahtuneisiin muihin käyttöihin, eli ajanjaksoon 1.10.1942 – 1.7.1945.

Yllä: Helsingistä 21.12.1943 Köpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirjattu lentokirje, 4½mk sininen tupla, yhteensä 9mk. Suomen ja Tanskan sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk, yhteensä 9,00mk. (Lisätty 31.7.2014)

Yllä: Lentokirje, jolla 4½mk merkki kirjeen maksuna ja toinen kappale yhdessä 3½mk oliivin merkin kanssa maksamassa lentotaksaa lyhyenä yhdeksän päivän 19.-27.2.1945 taksa-aikana. 22.2.1945 Englantiin Blackwelliin Tampereelta kulkenut lentokuori (<10g). Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.10.1942 – 1.7.1945 4,50mk, lentolisä Englantiin (4mk/5g) 19.-27.2.1945 10g kuori, yhteensä 12,50mk. Yllä: Lentokirje 9.1.1943 Iistä Köpenhaminaan laivalle SS Liisa. Suomen ja Tanskan sensuuri. Saapunut Köpenhaminaan 14.1.1943. 4½mk sininen ja 1mk oranssi, yhteensä 5½mk. Eteenpäinlähetetty Tanskassa. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, yhteensä 5,50mk.Yllä: Lentopikakirje 23.11.1943 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin, jonne saapunut 24.11.1943. Suomen sensuurin avaama. M30 4½mk sininen ja 7mk postitalo, yhteensä 11½mk. Taksa: Kirje (-20g) pohjoismaissa 1.10.1942 – 30.6.1945 3,50mk, lentolisä pohjoismaihin (2,00mk/20g) 1.10.1942 – 30.9.1957, kirjeen pikalisä pohjoismaihin (sama kuin kotimaassa) 1.9.1942 – 30.6.1945 6,00mk, yhteensä 11,50mk.

Käyttö kotimaan postitteilla oli luonnollisesti sallittu koko M30 käyttöajan loppuun saakka ja merkkiä onkin käytetty pakettikorteilla ja postiennakkolomakkeilla jonkin verran, mutta siis erityisesti postitoimistoissa virkailijoiden toimesta. Yksityinen käyttö varsinaisen käyttöajan jälkeen on ollut verraten vähäistä; tämä siis tarkoittaa sitä, että yleisö ei ollut tätä merkkiä ostanut omiin varastoihinsa.

Yllä: Kirje kotimaassa 11.6.1944 Joensuusta Jyväskylään. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Ylitaksa 1mk!

4½mk_sininen_2pl_pak

Yllä: II painoluokan paketti 24.2.1944 Oulusta Puolangalle, paino ollut 1,3kg. 4½mk sininen pari. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.9.1942 – 30.6.1945 9,00mk.Yllä: Kirjattu kirje 8.4.1946 Joensuusta Kiuruvedelle M30 4½mk sininen pari ja 3½mk oliivi pari, yhteensä 16mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 16,00mk. Yllä: Kirjattu postiennakkopaketti 16.10.1946 Kajaanista Puolangalle. Paino 3,4kg, postiennakkomäärä 2740mk. 2kpl 4½mk sininen ja 15mk olavinlinna pari, yhteensä 39mk. Taksa: Paketti (3-5kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 25,00mk, postiennakko (-5000mk) 16.1.1946 – 31.12.1947 6,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 39,00mk. Yllä: ”Palanut painotuote” Helsingistä 23.12.1950 Sandkullaan. Täysin sininen lähetys, 2½mk sininen ja 4½mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa: Painotuote (-50g) 1.7.1950 – 31.12.1951 7,00mk. Myöhäinen merkin käyttö.

Kuinka vaikea kohde 4½ sininen oikeataksaisena singlenä sitten oikeastaan on? Tämä varmasti saattaa askarruttaa joitakin lukijoita – vastaus tähän on, että kohteen vaikeus on vähentynyt vuosien saatossa; aiemmassa kirjoituksessa todetaan, että 4½mk sinisten singlenä lähetettyjen ulkomaankirjeiden arveltiin 70-luvulla olevan äärimmäisen harvinaisia, mutta kohteita on kuitenkin tullut esiin niin paljon, että niiden hinta on laskenut huomattavasti – Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 6/2011, että aikoinaan yksin sinisellä 4½mk:n merkillä kulkeneista taksanmukaisista ulkomaankirjeistä maksettiin jopa 3000-4000mk kappale (nykyrahassa yli 500€); näistä ajoista hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Saman ”kovien kohteiden” vaihtumisen huomioi myös Hannu Kauppi Filatelistissa 6/2006.

Hyväkuntoisia ja leimaisia 4½mk singlejä on nähty huutokaupoissa noin sadan euron lähdöillä, loistoleimainen oikeataksainen kiinnostava lähetys kiinnostavaan maahan on kuitenkin huomattavan kallis kohde, mikäli sellainen jostain löytyy. Suttuleimaisen Yhdysvaltoihin v. 1942 menneen kohteen, joka on ylempänä näkyvissä, huusin 2014 huutokaupasta hintaan 40€ (pohjahinnalla) – mielestäni se oli edullinen ja olin hieman yllättynyt, että kukaan muu ei siitä huutanut.

Olen konkarikeräilijöiltä silloin tällöin kysellyt millä heillä myynnissä olleet 4½mk singlet lähtisivät mukaani ja hinnoittelu on ollut ajoittain jokseenkin kosmista (pyynnit 200 – 250€) – kyseiset kohteet jäivät herrojen haltuun. Itse näkemiäni kohdemaita 4½mk singleille ovat ylläkin nähdyt USA ja Sveitsi, mutta myös Belgiaan menneen kohteen olen nähnyt.

*Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

**Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969