Blog — Sivu 27

M30 perässä Tsekin Tasavallassa, Olomoucissa

14 syyskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kauppakäytävä jolla Olphila sijaitsee, aivan Olomoucin keskustassa keskustorilla

Olomouc on miellyttävä noin sadan tuhannen ihmisen asuttama kaupunki Kakkois-Tsekissä. Kaupunki on vanha ja siellä on mm. Tsekin Tasavallan toiseksi vanhin yliopisto, yli 500 vuotta sitten perustettu Palacky-yliopisto. Kaupungin vanha osa on osittain UNESCOn maaailmanperintökohde ja tyylikkään näköistä siellä onkin. Miellyttävää näin M30-miehen näkökulmasta on, että kaupungissa toimii myös postimerkkiliike Olphila.

Yllä: Olphila liikkeen ovi suljettuna; liike on avoinna vain 14-17 iltapäivisin.

Olphilaa pyörittää Tsekin rautateiltä eläkkeellä oleva keräilijäherra eläkepäiviensä iloksi ja myös rahan tekemiseksi, liikkeessä on ”wanhan ajan” meininki, valtavia kasoja täynnä säiliökirjoja, joissa voi olla mitä tahansa. Postihistoriaa liikkeessä on pääasiallisesti Tsekkoslovakian ja Itävallan osalta, sillä muu materiaali kauppiaalla on kotonaan. Näin ollen ”heti” en voinut saada käsiini mitään kiinnostavaa. Olin tuonut mukanani nipun vanhoja Tsekkoslovakialaisia kuoria, heidän ensimmäistä ”Hradcany” sarjaansa ja se oli kauppiaalle mieleen – sain niillä suoritettua ”koko homman” vaihtona.

Kauppias kertoi, että Tsekkiläinen postihistoriakeräily on alamaissa, samaten filatelia – kuulemma hänen kauppansa myynnistä suurin osa on postikortteja ja muuta kuin filateliaa. Liike on toiminut 22 vuotta ja kun kyseessä ei ole suurkaupunki lienevät ostajat vähissä. Internetin kautta hän ei omien sanojensa mukaan kovinkaan paljoa tavaraa myy. Ulkopuolisen silmin toiminta oli ainakin osaksi harrastusluontoista – kauppias on omalaatuinen tyyppi.

Kaupanteko meni siten, että kävin useampia kertoja katsomassa mitä mies pystyi laatikoistaan kaivamaan, ensimmäisen kerran saldo oli pyöreä nolla, sillä hänellä ei ollut liikkeessä mitään kiinnostavaa – hän oli tosin varannut minulle joitakin löytämiään frankeerattuja kuoria 60-luvulta Suomesta Tsekkoslovakiaan. Ei siis M30 tavaraa eikä muutenkaan järisyttävää. Toisella kerralla (olin ensimmäisellä kerralla jättänyt ”toivomuslistan”) oli hän kaivanut joitakin laatikoita ja löytänyt pari Suomi-kohdetta, M17 kuoren Saksaan ja sensuroidun sodanaikaisen juhlamerkkilähetyksen Saksaan. Lisäksi oli nippu Ruotsista tullutta postia ja vähän Norjaa. Ei kuitenkaan mitään kovinkaan kummoista. Oli pakko luottaa vanhaan sanontaan: ”Kolmas kerta toden sanoo” sillä kolmas kerta olisi viimeinen kerta.

Yllä: Englannissa tsekkiläiselle (ilmeisesti vapaan Tsekin ilmavoimissa palvelevalle sotilaalle) Maida Hillistä 23.7.1942 lähetetty kirje. 2½ pennyn sininen Yrjö VI merkki, Englannin kotimaan 1. painoluokan kirjetaksa 1.5.1940 alkaen. Leimattu myös laatikkoleimalla ”Ceskoslovenska polní posta – Czechoslovak field post” eli tsekkiläinen kenttäposti.

Surulliseksi lopputulemaksi jäi, että kauppias ei löytänyt laatikoistaan ensimmäistäkään M30 kohdetta. Yhteensä suomalaisia kohteita oli viitisen kappaletta, joista yhdessäkään ei ollut edes mukana M30 merkkiä. Hieman harmittavaa, mutta minkäs teet – onni ei ollut matkassa. Homma kääntyi siihen, että noukin hänen minua varten plokkaamistaan kohteista omasta mielestäni kiinnostavimmat kohteet; pääasiallisesti erilaisia sensuurikohteita ja sodanaikaista postia. Laitoin näkyville näistä yhden, jotta tämä artikkeli saisi edes vähän postihistoriallista säpinää.

Ulkomaille mentäessä on tilanne se, että on fiksua olla jo etukäteen yhteyksissä kauppiaisiin, jotta he kaivaisivat esiin kohteita – muussa tapauksessa helposti myydään vain ei-oota, vaikka tavaraa saattaisi jossain kätköissä ollakin. Yritin tämänkin kikan, mutta silti jäin nuolemaan näppejäni M30 osalta.

WP_001949

Yllä: ”Postimerkkiliike” Olomoucissa – liike myy kukkia, ja paperitavaraa mutta myös keräilypostimerkkejä

Olphilan lisäksi Olomoucissa on myös muita postimerkkiliikkeitä, mutta ne ovat lähinnä aihekeräilijöille tarkoitettuja, eivätkä myy lainkaan postihistoriaa. Kaupunki on ehdottomasti näkemisen arvoinen, joten missään tapauksessa ei ollut kysymys hukkareissusta.

20.8.2014 päättynyt SFP:n HK ja M30

24 elokuun, 2014 By Mikael Collan

Ajattelin, että voisin alkaa kommentoida omaan henkilökohtaiseen tapaani käytyjä huutokauppoja ja niiden kiinnostavia kohteita ja toteutuneita hintoja. Kommentoin tietysti vain niitä kohteita, joita olen itse jostain syystä kiinnostaviksi kokenut ja mieltänyt; en lähde avaamaan mitään detaljitasolla, vaan pohdin yleisellä tasolla ”niitä näitä” liittyen kohteisiin, hintoihin jne. Kommenttini esim. hinnoista perustuvat omaan maailmankuvaani ja niiden kanssa saa olla samaa tai eri mieltä, se ei minua haittaa. Jos olen itse ollut myyjänä olisin kuitenkin aina halunnut saada enemmän ja ostajana maksaa vähemmän!

Viimeisimmässä, keskiviikkona 20.8. päättyneessä Suomen Filateliapalvelun (SFP) huutokaupassa oli myytävänä muutamia vähän parempia M30 kohteita. Aloitan kolmesta M30 osastosta; leijonamerkeistä ja etenen postilähetyksiin (kuvamerkeissä ei ollut mielestäni mitään erikoista). Kuvia en tähän laita, koska ne eivät ole minun omiani (minulla ei ole niihin oikeuksia).

Kohde 2859 ”Erä hammastamattomia virallisia väriehdotteita kuusi erilaita paria” M30 leijonamerkkien väriehdotteet menivät mielestäni erittäin edulliseen hintaan (60€ + huutomaksu), nämähän ovat kohtalaisen harvinaisia ja kuten mm. Kauppi kirjassaan toteaa eivät mitään tekeleitä tai makulatuuria, vaan ”käypää” kokoelmakelpoista tavaraa. Tästä ovat toiset eri mieltä, mutta mitä kokoelman rakentamiseen tulee, niin ainakin kansainvälisen tason M30 filateelisessa kokoelmassa ”ei ainakaan haittaa” mikäli mukana näitä on.

Kohde 2862 ”Mauretanian UPU specimen merkit”. Kysymyksessä ovat siis Suomen merkkien UPU jäsenmaille lähetetyt Specimen eli malli merkit, kahdesta M30 arvosta. Nämä ovat yleensä UPU maiden postimuseoiden suojissa, mutta Mauretanian (ja ilmeisesti joidenkin palmusaarivaltioiden) tapauksessa on näitä merkkejä tullut myyntiin joko virallista tietä tai niitä on varastettu myytäviksi. Merkit ovat ”tavallisia” M30 merkkejä, mutta niissä oleva Specimen leimas on ”uniikki” ja kohteena nämä ovat erittäin sopivia kokoelmaan. Menivät lähtöhinnalla 150€ mitä voidaan pitää aika sopivana hintana.

Kohde 2875 5mk keltaisen hammastamattoman merkin numerokuusilo. Näitä ei ole olemassa kuin 12 kappaletta ja tämän takia kysymyksessä on harvinainen ja hyvä kohde. Kävin katsomassa kohteen ja sen arkin reunaosassa oli jälkiä, mutta itse merkit olivat täysin kunnossa. Hinta ei noussut pilviin.

Kohde 2895 30mk linja-auto yksin vapaakirjeen pikamaksun maksuna vuodelta 1955. Mielenkiintoinen ”erityiskäyttö” tälle merkille vapaakirjeen pikalisän maksuna; hyvä kohde – en ole näitä kovin montaa nähnyt. Meni mielestäni edullisesti, sillä vähän saman tapaisia myytiin taannon systeemi.net:issä huomattavasti kovempaan hintaan.

Lisäksi sanottakoon, että postilähetyksissä oli ”ilahduttavan” monta kotimaan lentokirjettä myytävänä – hinnat vaihtelivat kympin lähdöllä kahdestatoista kahteenkymmeneen neljään euroon. Kotimaan lentoposti on aika hyvää M30 kohteilla, toki kuitenkin siten, että mitä vanhempi kohde on, sitä parempi se on. Nyt myytiin 40-luvun loppupuolen kohteita ja tällöin lentoposti oli jo yleistynyt. Siitä huolimatta lentokirjeet ovat hyviä kohteita.

Varsinaisten M30 ”alueiden ulkopuolella” oli myös myytävänä M30 kohteita, esimerkiksi laivapostin osastossa oli Suomen Joutsenelta lähetettyjä postikortteja sekä Norjaan sodan aikana 1943 lähetetty lentokirje Oslon sensuurilla – kirje oli mennyt laivalle, siksi se oli laivapostin osastossa. Posti sodan ajalta Norjaan ei ole erityisen yleistä.

Sokerina pohjalla parhaat M30 postihistoriakohteet olivat myynnissä tällä kertaa osastossa ”Suomen postilähetyskokoelmat ja erät”. Nostan sieltä kolme kohdetta lähempään tarkasteluun:

Kohde 2275 oli pieni erä lähetyksiä ulkomaille. Näistä ylivoimaisesti kovin kohde ja ehkäpä koko tämän huutokaupan kovin yksittäinen M30 postihistoriallinen kohde oli 9mk postitalo-merkki yksin kirjatulla kirjeellä Sveitsiin vuonna 1943. Tämä on erittäin harvinainen 9mk postitalo-merkin yksittäiskäyttö ja näitä tunnetaan käsittääkseni vain neljä kappaletta tämä kohde mukaan luettuna. Hintaa kohteelle kertyi rapiat 300€ ja huutomaksut päälle. Tämä voi vaikuttaa kovalta hinnalta, mutta todellisuudessa ja kohteen harvinaisuuden huomioiden se on jopa kohtalaisen edullinen hinta. Erässä oli myös muutama muu lähetys, ei kuitenkaan mitään oleellista M30 tavaraa.

Kohde 2279 erä lähetyksiä kansiossa ulkomaille. Tässä erässä oli yksi kiinnostava M30 kohde, jolla oli lähetetty ilmeisesti sotavankipostia Sveitsiin Punaiselle Ristille sodan aikana v. 1942. Kysessä oli kirjattu lentokirje ja taksan kokonaisuus oli 28mk. Sisällä oli ilmeisesti ollut sotavankileirin kirjeenvaihtokortteja, jotka PR toimitti eteenpäin. Tämä on hyvä kohde ja harvinainen, koska se oli korkeamman painoluokan kirje lentotaksoineen.

Kohde 2296 ”Erä M30 ulkomaanlähetyksiä”. Tässä kohteessa oli vain M30 lähetyksiä ulkomaille, joista kaikkein mielenkiintoisin ja postihistoriallisesti merkittävin oli Italiaan loppuvuodesta 1943 lähetetty kirje (isokokoinen) joka oli päässyt Saksaan asti, mutta liittoutuneiden Italiassa tekemän etenemisen takia lähetetty Saksasta takaisin Suomeen postinkulun keskeydyttyä Italiaan. Asiasta kertova leimaus oli lyöty kuorelle; kuori oli sekä Suomessa että Saksassa sensuroitu. Erikseen mainittakoon, että tästä mielestäni parhaasta erässä olleesta kuoresta ei ollut verkossa kuvaa lainkaan. Siitä kuitenkin mainittiin kohteen lyhyessä luonnehdinnassa.

Erässä oli lisäksi kaksi Sodan aikana 1943 ja 1944 Yhdysvaltoihin pintateitse kulkenutta kirjettä. Suomihan oli sodassa Yhdysvaltoja vastaan tuolloin, kuitenkin tunnetaan jonkin verran kulkenutta postia, jonka Saksan postilaitos antoi mennä läpi. Miksi näin tapahtui ja onko tästä olemassa jotain sopimusta tai muuta vastaavaa… sitä en tiedä. Asia on kuitenkin mielenkiintoinen. Erässä oli myös Yhdysvaltain Suomen lähetyston lähettämä kuori Washington D.C.n, jonka postimerkkiliike Harmer’s oli leimannut kuuluvaksi Franklin D. Rooseveltin kokoelmaan. Kyseessä on mielestäni ns. hölynpöly leimaus, jonka ko. postimerkkiliike on kuorelle tehnyt sen hinnan tekohengittämiseksi korkeammalle. Yllä mainittujen lisäksi erässä oli ns. pikkuhyviä. Hintaa koko hommalle kertyi 220€ + huutomaksu.

[Kommentti 30.9.2014: Yllä olen kirjoittanut, että Suomi oli sodassa Yhdysvaltojen kanssa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Itse asiassa Yhdysvallat ei julistanut sotaa Suomelle missään vaiheessa, mutta vuoden 1944 loppupuolella diplomaattisuhteet katkaistiin. Syy miksi Saksalaiset, jotka olivat sodassa Yhdysvaltoja vastaan antoivat Suomalaisen postin mennä läpi oli luultavasti se, että saksalaiset oliva suomalaisten asevelijiä.]

Kaiken kaikkiaan tämä HK oli M30 keräilijälle kiinnostava; useita erinomaisia ja harvinaisia kohteita. Hintataso ei ollut järisyttävän korkea. Huomionarvoinen vertailukohta voi esimerkiksi olla, että M30 UPU mallimerkit maksoivat siis 150€, kun vastaavat M17 UPUn mallimerkit myytiin yli 1300 euron hinnalla. M30 keräily on siis ilmeisesti hieman hiljaisemmassa vaiheessa, tai sitten M17 on nousussa. Tietysti on myös mahdollista, että M30 keräilijöiden keskuudessa ei ymmärretty UPU specimen merkkien harvinaisuutta.

1944 pääsiäisen ”erikoistaksa” kenttäpostiosoitteisiin

24 heinäkuun, 2014 By Mikael Collan

Aiemmin kertailin Joulun 1943 ja Uuden Vuoden 1944 kenttäpostiin lähetettyjen painotuotteen ehdot täyttävien toivotuskorttien taksoja ja tällöin kävi ilmi, että oli annettu erikseen määräys, että kuukauden ajan sai kenttäpostiosoitteisiin lähettää ”tavallisilla” postimerkeillä, siis ei-kenttäpostimerkeillä, 50 pennin taksaisia painotuotteen ehdot täyttäviä toivotuskortteja. Tämä oli siis erikoistapaus, sillä yleisesti ottaen kenttäpostiosoitteisiin ei tavallisilla merkeillä saanut / voinut mitään lähettää. Toinen poikkeus oli vuoden 1944 pääsiäinen, jolloin ilmeisesti sai myöskin käyttää tavallisia postimerkkejä 50 pennin taksan maksamiseen. ”Ilmeisesti” siksi, että minulla ei tästä ole esittää mitään dokumenttia, mutta asiasta kuitenkin mainitaan mm. Pentti Kopsan kirjassa Keräilijän Kenttäposti*. Filatelistista 1/2015 ja Philatelia Fennica 5/1988:sta selviää, että taksa on ilmeisesti ollut voimassa 1.4.-10.4.1944, eli kyseessä on 10 päivän taksa!

Yllä: Pääsiäisenä 1944 Porista 5.4.1944 kenttäpostiosoitteeseen lähetetty tervehdyspainotuotekortti 50p vihreällä M30 leijonamerkillä. Taksa: Kenttäpostikortin pääsiäistaksa 1.4.1944-10.4.1944. 10 päivän taksa!

Heikki Heino mainitsee tällaisten pääsiäiskorttien olevan harvinaisia ja siinä hän on oikeassa, niitä ei tosiaan useinkaan vastaan tule. Kuitenkin sama, mikä pätee joulu ja uudenvuoden tervehdyksiin pätee näihinkin, vastaan niitä voi tulla ja hinta voi olla hyvinkin edullinen. Pääsiäinen oli sijoittunut kalenteriin vuonna 1944 siten, että kiirastorstai oli 6.4., pitkäperjantai 7.4., pääsiäispäivä 9.4. ja toinen pääsiäispäivä 10.4.

PLH:n kiertokirjekokoelmassa ei tällaisesta pääsiäisen ajan erikoistaksasta ole erikseen mitään huomautusta, kuitenkin aiemman ilmoituksen perusteella, liittyen joulu ja uuden vuoden taksoihin ei ole kaukaa haettua olettaa, että taksa tosiaan oli olemassa. Mikäli kyseisenlainen taksa oli käytössä on hyvin todennäköistä, että se oli yleisölle ilmoitettu mm. sanomalehti-ilmoituksilla esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Tämä oli tavallinen tapa jakaa tämän tyyppistä erikoistietoa postin toiminnasta ja vastaavia tiedonantoja tunnetaan mm. liittyen postinkulun keskeytyksiin ja uudelleen avautumisiin sotavuosina. Olisi tietysti hienoa löytää tällainen ilmoitus koskien pääsiäisen 1944 taksaa – kun noita pääsiäisen päiviä katsoo, niin voisi kuvitella, että pari viikkoa ennen pääsiäistä mahdollinen ilmoitus olisi lehdessä voinut olla.

[Kommentti 9.8.2014: Filatelistin 5.9.2014 ilmestyvässä numerossa 6/2014 toivottavasti näemme vähän lisätietoa tästä taksasta]

[Lisäys 30.9.2014] Tutkittuani uudemman kerran mikrofilmejä Helsingin Sanomien numeroista huhtikuulta 1944 löysin myös 5.4. päivätystä lehdestä uutisen tästä taksasta. Filatelistissa julkaistussa artikkelissa kirjoitin löytämäni päivän olevan 6.4. mikä kirjoittamisen hetkellä pitikin paikkaansa.

[Lisäys 15.2.2015: Jukka Mäkinen kertoo Filatelistissa 1/2015 sivulla 6, että Philatelia Fennican numerossa 5/1988 sivulla 365 taksa-ajaksi on mainittu 1.-10.4. ja tämän tiedon takana on August Leppä. Tietoa tiedon lähteestä ei ole, mutta mielestäni voidaan pitää tätä ihan hyvänä tietona asiasta. Tämä on esitetty Filatelistiliiton postihistorian seminaarissa Tampereella 9.4.1988.]

* Pentti Kopsa, Keräilijän Kenttäposti, Finlandia 88, 1996

**Heikki Heino, 50 pennin taksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943, Tavastforum 4/2013, s.11

M30 20mk sininen leijona

16 heinäkuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kirje Turusta 20.4.1951 Gooleen Englantiin. 20mk sininen single, käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Sinisiä, ulkomaan kirjetaksalle tarkoitettuja leijonamerkkejä käsittelevä artikkelisarja on edennyt jo toiseksi viimeiseen merkkiin, 20mk siniseen. 20mk sininen merkki oli toinen 50-luvulla julkaistuista sinisistä M30 leijonamerkeistä ja se julkaistiin 9.1.1950. Merkkiä painettiin yhteensä 74 miljoonaa kappaletta kymmenessä tilauserässä vuoden 1949 lopusta (9-1949) aina vuoden 1953 loppuun (11-1953); numerokuusilot ovat LaPe*:ssa korkealle arvostettuja; luettelohinnat pyörivät viiden kympin kummallakin puolella. Käsikirjan* neljäs osa paljastaa tilauseräkohtaiset painosmäärät ja niistä selviää mm. seuraavaa: tilauserä 879 (9-1950) on suurin, 15,0 miljoonan kappaleen painos, viimeiset tilauserät 972 (6-1953) ja 990 (11-1953) ovat pienimmät ja kooltaan 2,0 miljoonaa kappaletta kumpikin.

Yllä: 20mk sinisen leijonamerkin kaikkien tilauserien numeropalat. Kaikkien kymmenen numerokuusilon luettelohinta yhteensä olisi hulppeat n. 500€ – jokainen voi miettiä onko se realistinen (osto)hinta.

On huomattava, että osa viimeistä tilauserää 990 (11-1953) painettiin eri paperille kuin muut tilauserät, nimittäin yhdeksän ensimmäistä tilauserää painettiin kokonaan valkealle sellupaperille (VSP) ja viimeistä myös harmaalle sellupaperille (HSP). Tämä harmaa sellupaperi on samaa, jota käytettiin mm. 300mk lentokone merkin toisessa painoserässä. Nyt siis silmät auki ja etsiskelemään harmaalle sellupaperille painettuja 20mk sinisen merkin lähetyksiä. Niitä pitäisi olla löydettävissä lähetyksistä, jotka on lähetetty vuoden 1954 aikana ja sen jälkeen. Mitään sen suurempaa draamaa tähän asiaan ei liity, mutta mikäli haluaa kerätä paperierotkin kokoelmaansa olisi hyvä olla näytillä myös harmaalle sellupaperille painettu merkki.

Yllä: Kolme vähän parempileimaista merkkiä – loistoja: ”Oulu 17.1.1952”, ”Alavus kk. 20.8.1950” ja ”Lahti 21.9.1951”. Olisi tietysti kivanpaa, jos päivämäärät olisivat lähempänä ilmestymispäivää, mutta ei näistäkään voi itkua tuhertaa.Yllä: Leikkeitä joilla maalaiskirjeenkantajien numeroleimoja; näitä on kiva käyttää kokoelmassa tuomassa ”lisäväriä” – oma osaamiseni koskien maalaiskirjeenkantajien leimoja on erittäin puutteellinen.

Tunnettuja erikoisuuksia ovat ainakin rosohammaste (RH), tarttuma (TA) ja ohuelle paperille (Px) painettuja merkkejä tunnetaan, ilmeisesti myös paksua paperia. Eri asteisia huonoja keskityksiä olen nähnyt, en kuitenkaan mitään valtavia siirtymiä – toisaalta en ole tämän merkin massaa käynyt koskaan suuria määriä läpi. Myös merkin päälle osuneita reunavesileimoja tunnetaan, myös kokonaisia reunavesileiman kirjaimia on merkille sattunut. Kauppi* kertoo myös laskoksista ja kaksoishammasteista. Jopa sokkohampaan hän on havainnut.

Yllä: Rosohampainen loistoleimainen merkki, Pori 28.10.1951. Yllä: Ohuelle paperille (Px) painettu pari – huomataan, että paperin ohuuden tähden kuvapuoli ”paistaa läpi” – mittaus osoitti paksuudeksi 0,058mm.

Merkin (kuten muidenkin sinisten leijonamerkkien) käyttötarkoitus oli toimia ulkomaan kirjetaksan merkkinä. Ulkomaan kirjetaksa kuitenkin muuttui 20 markaksi jo 1.11.1949 ja jatkui aina 31.12.1951 saakka, eli taksa oli voimassa 2 vuotta 2 kuukautta; käyttötarkoituksen mukaiseksi ja filateelisesti merkityksellisimmäksi käyttöajaksi voidaan siis hyvin perustein lukea aika aina 31.12.1951 asti. Tuona aikana myös Pohjoismaihin lähetettävän (-20g) kirjeen sekä kotimaan (-20g) kirjeen taksa ehti olla puolitoista vuotta 1.7.1950 – 31.12.1951 20mk. Ulkomaille, Pohjoismaihin ja kotimaahan oli siis puolentoista vuoden ajan sama kirjetaksa! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että PLH tarkoitti 20mk sinisen merkin käyttötarkoituksen ”venyvän” myös näille taksoille – sama ilmiöhän toteutui jo 15mk sinisenkin osalta. Ilmestyessään merkki sopi yksin myös ulkomaan asiakirjalähetyksen ja saantitodistuksen maksuksi.

Yllä: Kirje Jyväskylästä 17.12.1951 Saksaan Heidelbergiin, josta edelleen lähetetty Schönbergiin. 1951 TUB joulumerkki. 20mk sininen single, käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Lentoposti oli jo 50-luvulle tultaessa yleistynyt huomattavasti ja näin ollen ulkomaan kirjeistä suuri osa kulki lentopostina, tästä oli se, ehkäpä vähän mielenkiintoinenkin vaikutus, että tuon ajan ulkomaan lähetysten joukosta on singlejä vaikeampaa löytää kuin lentolisämaksulla varustettuja kuoria .

Yllä: Lentokirje Turusta 8.9.1951 Buenos Airesiin Argentinaan, 2kpl 20mk sininen ja Tammerkosken silta 50mk, yhteensä 90mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä 35mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 11 70,00mk, yhteensä 90,00mk.
Yllä: Lentokirje Viljakkalasta 18.12.1951 Windsoriin Ontarioon Kanadaan, 2kpl 20mk sininen ja 10mk ruskehtavan lila, yhteensä 50mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 30,00mk, yhteensä 50mk.

Yllä: Lentokirje Parkanosta 2.10.1951 Turkkiin, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, lentolisä vyöhyke 2 2*10mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 20,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 1.11.1950 Laudaan Saksaan, 20mk sininen ja 12mk sininen, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 32,00mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 11.9.1951 Lontooseen Englantiin, 20mk sininen, 5mk keltainen ja 1mk vihreä, yhteensä 26mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 2*3,00mk=6,00mk, yhteensä 26,00mk.

Yllä: Isokokoinen neljännen painoluokan kirjattu pikalentokirje Helsingistä (Helsinki Avion) 28.2.1951 Lontooseen Englantiin. 2kpl 20mk sininen, 100mk Helsinki ja 3mk vihreä, yhteensä 143mk. Ristattu brittiläiseen tyyliin sinisellä kosmoskynällä kirjauksen merkiksi. Päällä lukee 70g. Taksa: Kirje (61-80g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 56,00mk, kirjaaminen ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, pikalisä ulkomaille 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa 3,00mk/5g 24.10.1945 – 30.9.1957 eli 14*42,00mk=6,00mk, yhteensä 143,00mk.

Yksittäiskäyttöjä Pohjoismaihin ja kotimaassa aikaväliltä 1.7.1950 – 31.12.1951 löytyy helposti, olihan taksa-aika niin pitkä. Pohjoismaihin menneissä lähetyksissä on aina selkeä ”arvojärjestys” jossa Islanti on paras kohdemaa, sitten tulee Norja, Tanska ja Ruotsi. Postiyhteys Ruotsiin on ollut keskeytymätön koko M30 käyttöajan, kuitenkin siten, että vuonna 1946 lentokiellon aikana vain muutama koelennolla lentänyt lentopostilähetys on lentona kulkenut – tuolloinkin posti kulki luonnollisesti laivalla ja pohjoisessa Haaparannan kautta.

Yllä: Kirje Helsingistä 4.7.1951Osloon Norjaan, Norjan lähetystöstä lähetetty. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 19.10.1951 Kööpenhaminaan Tanskaan. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Kirje Pihlavasta (vai Pihlavalta?) 18.12.1951 Eskilstunaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Lentokirje Pihlavasta 21.5.1951 Tukholmaan Ruotsiin, josta edelleen lähetetty Luleån. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Pohjoismaihin 2,00mk/20g 1.10.1942 – 30.9.1957 eli 2,00mk, yhteensä 22,00mk.

Yllä: Kirje kotimaassa Leppäkoskelta 11.1.1951 Lappeenrantaan, 1950 vuoden joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.Yllä: Kirjattu kirje Runnista Helsinkiin, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Kalliosuon vankilassa tarkistettu Turusta 13.4.1951 lähetetty kirjattu kirje, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen kotimaassa ja Pohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Pikakirje kotimaassa 25.3.1950 Helsingistä Turkuun, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, pikalisä kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Pikakirje Turusta 17.1.1951 Helsinkiin, 2kpl 20mk sininen ja 5mk keltainen yhteensä 45mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, pikalisä kotimaassa 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 45,00mk.

Yllä: Lunastettu Loviisasta 4.5.1951 Karjaalle lähetetty kirje; lunastuksena mitätöity 2kpl 20mk sinistä merkkiä 7.5.1951 Karjaalla, yhteensä 40mk. Taksa: Lunastus 2x puuttuvan postimaksun määrä, yhteensä 40mk; Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk x 2, yhteensä 40,00mk. Tässä tapauksessa kuitenkin tulee huomata Postisäännön (1944) ja siihen tehdyn muutoksen (1947) mukaisesti se, että on tullut myös kerätä ”Postin kuljetettavaksi postimaksutta jätetyistä tavallisista kirjeistä, tavallisista postikorteista tai tavallisista kortin muosoisista painotuotteista kuljetusmaksun lisäksi 1 markan lisämaksu kultakin lähetykseltä”. Ilmeisesti tuo yhden markan lisämaksu on ollut sellainen jota ei ole mitätöity postimerkillä kuorelle.

Muitakin, kuin ulkomaan, Pohjoismaiden ja kotimaan kirjekäyttöjä filateelisesti tärkeimmän ajanjakson sisältä löytyy.

Yllä: Vapaakirjeen saantitodistusmaksu lähetettäessä Tamperelta 27.11.1951 Urjalaan, 20mk sininen single. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. Näitä verovirastojen lähettämiä saantitodistuskirjeitä liikkuu jonkin verran.

Yllä: Vakuutettu kirje Helsingistä 27.6.1951 Turkuun, vakuutusmäärä 45000mk. 7kpl 20mk sininen, yhteensä 140mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk, kirjaaminen (1.7.50 – 31.12.1951) 20,00mk, vakuuttaminen (2,00mk jokaiselta 1000mk:lta) 1.7.1950 – 31.12.1962 45*2=90,00mk, vakuutetun lähetyksen lakkaus 1.7.1950 – 31.12.1962 15,00mk, yhteensä 145mk. Alitaksa!

Yllä: Kotimaan asiakirjalähetys Helsingistä 20.10.1950 Karjaalle. Taksa: Asiakirja (-300g) 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk.

20sin0021 Yllä: 8. painoluokan paketti Seinäjoelta 20.11.1951 Nummelle, 4kpl 20mk sininen, yhteensä 80mk. Taksa: Paketti (9-10kg) kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 80,00mk.

Yllä: Lentopostikortti Lohjalta ?.6.1951 Bussumiin Hollantiin, josta edelleen lähetetty Menlóniin Ranskaan. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan Pohjoismaiden ulkopuolelle 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 15,00mk. Ylitaksa!

Filateelisesti merkittävimmän käyttöajan jälkeen merkkiä saattoi käyttää muutamille myöhemmille taksoille singlenä, mm. ulkomaan postikortille. Luonnollisesti merkki oli kelpoinen postitukseen M30 merkkien käyttöajan loppuun saakka 31.12.1962 asti. On huomioitavaa, että vasta noin vuoden 1954 alusta lähtien on löydettävissä harmaan sellupaperin (HSP) merkkejä, joten tämän takia myös filateelisen tarkoituksen mukaisen käyttöajan jälkeen olevien lähetysten kohdalla voi löytyä mielenkiintoista.

Yllä: Painotuote postiennakolla Helsingistä 31.1.1952 Nummelle, 20mk sininen tupla. Taksa: Painotuote (101-200g) 1.1.1952 – 30.6.1956 15,00mk, posti-ennakko (-25000mk) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 1.2.1952 New Yorkiin New Yorkiin Yhdysvaltoihin, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.1.1956 25,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 15,00mk, yhteensä 40,00mk. Taksan ensimmäinen päivä!

Yllä: Lentokirje 23.3.1952 Windsoriin Ontarioon Kanadaan, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.1.1956 25,00mk, lentolisä 15mk/5g 1.12.1950 – 30.6.1953 vyöhyke 4 15,00mk, yhteensä 40,00mk.

Yllä: Jälkitaksoitus Kalkkinen 23.11.1952 (lähetetty Kalkkisten postitioimistoon Helsinki-Töölön postitoimistosta 22.11.1952), 20mk sininen single.

Yllä: Ulkomaan paketin tullaus, leimattu 9.12.1952 Hillo; paketti todettu tullivapaaksi. 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Tullausmaksu paketista 1.1.1952 – 31.5.1956 40,00mk

Yllä: Kirjattu paikalliskirje 10.3.1953 Helsingissä (Helsinki 16). 2kpl 20mk sininen, yhteensä 40mk. Taksa: Paikalliskirje (-20g) 15,00mk, Kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 40mk.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 18.6.1953 Wieniin Itävaltaan, 20mk sininen tupla. Liittoutuneitten sensuuri ”Allierte Zensurstelle” – eli sensuurin avaama Itävallassa, vielä vuonna 1953. Erilaisia ilmeisesti painomerkintöjä kuorella, lopulta 20(g) lyöty leimaisimella. Taksa: Kirje (-20g) Eurooppaan Pohjoismaitten ulkopuolelle 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan (3,00mk/5g) 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 37,00mk. Ylitaksa 3mk. Näitä Itävaltaan menneitä sensuroituja lähetyksiä on erilaisilla sensuurileimoilla, on liittoutuneitten sensuureja, venäläisten sensuuria ja Itävallan omaa sensuuria. Hintataso näissä on viiden ja viidentoista euron välillä.

Yllä: Toisen painoluokan kirje Kyröstä 3.12.1953 Porvooseen, 20mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.1.1952 – 1.5.1956 40,00mk. Harmaa sellupaperi (HSP) Yllä: Lemiltä 5.12.1956 Voikkaalle lähetetty postikortti, numeroleima 1799 sinisellä musteella, 20mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.6.1956 – 31.12.1962 20,00mk. Kohtalaisen hyvä ”myöhäinen” käyttö. Harmaa sellupaperi (HSP).

Jälleen kerran tarkkaavainen lukija on tehnyt havainnon – ulkomaan taksan muuttumisen ja 20mk sinisen merkin ilmestymisen väliin jää aukko, tällä kertaa tuon aukon pituus on 69 päivää ja relevantti aikaväli on siis 1.11.1949 – 8.1.1950. Tuona aikana ulkomaan kirjeet täytyi maksaa käyttämällä muita merkkejä tai kombinaatioita; tärkein käyttö tämän ”aukon” ajalle on 20mk postitalo-merkin käyttö yksin ulkomaan kirjeellä. Kiinnostavin käyttö tähän aikaväliin M30 merkeillä on 20mk postitalo singlenä.

Yllä: Helsingistä 30.11.1949 Zaandamiin Hollantiin lähetetty lentokirje, jolla M30 20mk postitalo ja 3mk harmaa leijona, yhteensä 23mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk, kirjeen lentolisä Euroopassa jokaiselta 5g:lta 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 23,00mk. Lähetetty siis tuon 69 päivän aukon aikana. (Lisätty 2.9.2014)

Yllä: 9.1.1950 eli 20mk sinisen merkin ilmestymispäivänä Gölbyssä leimattu Filchburgiin Massachusetsiin Yhdysvaltoihin lähetetty kirje. Gölby sijaitsee Ahvenanmaalla ja on erittäin todennäköistä, että 20mk sinisen merkin ilmestymispäivänä ei sinne ollut näitä merkkejä vielä toimitettu lainkaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

7.7.2014 Pikavisiitti Tampereella

7 heinäkuun, 2014 By Mikael Collan

WP_001810

Yllä: Vetolan liikkeen julkisivu; taloa korjataan parhaillaan

Pikavisiitti Tampereelle käsitti tällä kertaa noin tunnin mittaisen piipahduksen Postimerkkipalvelu H&T Vetolan liikkeeseen Tampereen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Liike on kohtalaisen suurissa tiloissa ja siellä on myös tarjolla paljon postihistoriaa, eli erilaista postilähetysmateriaalia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Katsoin ajan puitteissa läpi M30 lähetyslaatikon, jossa oli pääasiallisesti kotimaassa kulkeneita lähetyksiä – kauppias kertoi, että paljon mitään ulkomaille mennyttä hänellä ei ole tällä hetkellä laatikoissa; hän kuitenkin kertoi, että syksyn huutokauppaan on tulossa runsas valikoima myös M30 kohteita. En löytänyt M30 laatikosta mitään itselleni, mutta siellä oli kaikenlaista postilähetystä pakettikorteista kirjattuihin kirjeisiin, ei kuitenkaan mitään erityisen spesiaalia tällä kertaa.

Yllä: Postikortti Hangosta 29.12.1942 Liegeen Belgiaan, M30 2kpl 1mk vihreä ja 50p vihreä, yhteensä 2½mk. Suomen ja Saksan sensuurit, Belgia oli kortin lähetysajankohtana Saksan miehittämä. Kysymyksessä on Lauri Peltosen asiakkaalleen lähettämä postikorttimuotoinen tiedonanto, koskien saatavilla olevia Suomalaisia postimerkkejä. Mielenkiintoinen detalji on se, että Lauri Peltonen on omakätisesti allekirjoittanut kortin. Taksa: Postikortti ulkomaille Pohjoismaiden ulkopuolelle 1.10.1942 – 30.6.1945 2,50mk.

En kuitenkaan jäänyt aivan täysin osattomaksi, sillä ymmärsin kärttää parempia kohteita; sain nähtäväksi muutamia kohteita, mm. yllä kuvatun postikortin ja päätin ostaa sen. Kyseessä on yksi sodanaikaisista vaikeammista postikortin ulkomaan taksoista (toinenhan ja vaikein on lyhyt 3mk taksa) – vaikka 2½mk taksa oli pitkäaikainen, taksa-aika oli 2v. 8kk. ovat taksalla lähetetyt ulkomaan postikortit kohtalaisen hyviä kohteita.

On mukavaa tutustua liikkeisiin huutokauppojen takana ja niiden omistajiin. Keskustelin paikalla olleen toisen omistajan kanssa filateliasta yleensä ja myös suomalaisen filateelisen kaupan nykytilasta. Pohdintamme keskittyi lähinnä siihen, että toivoimme filatelian harrastuksena saavan jonkinlaisen renessanssin jossakin välissä. Kaupan tilasta kauppiaalla oli selkeä näkemys: Mitä enemmän alan liikkeitä ja kaupallisia toimijoita, sitä paremmin harrastus pärjää ja aito kilpailu on kaikkien etu.

Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttely 28.6.2014 Vammalassa

28 kesäkuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Vammalan Seuraintalo kauniina kesälauantaina 28.6.2014

Kauniina lauantai-aamuna suuntasin auton nokan kohti Vammalaa ja Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon 70-vuotis näyttelyä. Paikalle saapuessani huomasin Vammalan seuraintalon läheisyydessä olevan jo jonkin verran autoja ja päästyäni sisälle näyttelytiloihin huomasin mielissäni tapahtumassa olevan hyvän tunnelman, useita myyjiä paikalla, sekä partiotyttöjen miehittämän kahvion. Itse näyttelyssä oli muutamia kokoelmia, joissa esiteltiin niin filateliaa kuin korttejakin.

Kokoelmien joukossa oli malli 1930 keräilijän kannalta mukavaksi yllätykseksi yksi M30 leijonamerkkejä käsittelevä kokoelma, jossa käytiin läpi mallin kaikki leijonamerkit ja jokaiseen leijonaan liittyvä lähetys. Mukana oli muutamia mukavia postihistoriallisia kohteita. Lisäksi mieleeni jäi Itä-Karjalan postihistoriaa käsittelevä kokoelma, jolla esiteltiin mm. kaikkien Itä-Karjalan sotilashallinnon postikonttorien leimaukset.

Yllä: Liiton pj. Juvas ja hallituksen jäsen Juvonen, sekä Pro Filatelia ansiomerkkien saajat.

Tapahtumaan kuului myös juhlallinen osa, kun pidettiin asiaan kuuluva avajaispuhe ja esiteltiin ja julkistettiin kerhon 70-vuotis historiikki; mielenkiintoinen tieto on, että kerho perustettiin 1944 ja näin ollen on vanhempi kuin Filatelistiliitto; perustamisvuosi ajoittui sodan aikaan siksi, että ilmeisesti perustajajäsenet kuuluivat niihin sotaväen osastoihin, jotka tuolloin siirsivät Vammalaan asevarikon evakkoon (jäädäkseen lopullisesti Vammalaan). Liiton pj. Juvas piti lyhyen puheen ja ojensi Liiton myöntämiä Pro Filatelia ansiomerkkejä; onnittelut saajille.Tapahtumassa järjestettiin myös pienimuotoinen huutokauppa, jossa myytiin kymmenisen kohdetta perusfilateliaa.

Tällä(kään) kertaa ei minun tarvinnut lähteä tyhjin käsin paikalta, vaikka elämyspuolella olinkin jo saanut; kauppiaita oli tosiaan runsaasti ja hinnoittelukin oli aika kohdallaan – kuitenkin siten, että korttikauppiaiden, joiden filateelinen osaaminen ei ehkä ole huippuluokkaa, hinnoittelu M30 kohteiden osalta oli kautta linjan sillä tavoin yliampuvaa, että useista tavallisista kohteista ei kauppoja syntynyt. Löysin kuitenkin siis jotakin, alla M30 osaston löydöksiä.

Yllä: Jouluna 1943 kenttäpostiosoitteeseen lähetetty joulukortti 50 pennin taksalla, joka oli voimassa vain yhden kuukauden ajan. Merkkeinä 2*25p ruskea M30 leijona. Taksa: Kenttäpostikortin erikoistaksa 10.12.1943 – 10.1.1944 0,50mk. Tästä taksasta kerrotaan lisää täällä.

Yllä: Tampereelta 26.9.1956 Helsinkiin lähetetty 1,5kg painanut toisen painoluokan paketti. 2kpl 35mk Olavinlinna, yhteensä 70mk. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.6.1956 – 31.7.1958 70,00mk. Ei mitään erikoista, en tiedä miksi tämän mukaani noukin.

Yllä: Helsingissä 7.3.1941 kulkenut toisen painoluokan paikalliskirje. M30 50p vihreä, 1mk oranssi ja 2mk punainen, yhteensä 3½mk. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 16.6.1940 – 31.3.1942 3,50mk. Ruma ja risainen, mutta silti 2. painoluokan paikalliskirje.

Pientä kritiikkiä, aiheellista sellaista voi esittää myös Etelä-Satakunnan Postimerkkikerhon järjestävälle porukalle; näyttelystä ja tapahtumasta oli tietoa saatavissa erittäin vaikeasti. Allekirjoittanut, joutui yhden sun toisenkin kerran etsimään verkosta tietoja kunnes vihdoin löysi Pirkanmaan tapahtumakalenterista osoitetiedot ja tapahtuman aukioloajat. Yritin soittaa mm. filatelistissa olevaan kerhon yhteyshenkilön puhelinnumeroon, mutta numero on pois käytöstä – varmasti vastaaviin ongelmiin törmäsi moni muu. Kuinka moni jäi näistä syistä saapumatta paikalle jää ikuiseksi arvoitukseksi.

Kuulin tapahtumassa myös huonoja uutisia, Porin kerhon paikalla olleet jäsenet kertoivat, että keräilijäkolleega ja tunnettu Porilainen filatelisti Alpo Lehtonen on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Alpo oli yksi Porin kerhon moottoreista ja filatelisti isolla F:llä. Niinä muutamina kertoina, kun tapasin Alpon hänellä oli aina uutta kerrottavaa ja näytettävää ja hän tiesi mistä puhui. On mahdotonta arvioida niitä työmääriä mitä Alpo harrastukseen ja tietojensa kartuttamiseen oli laittanut – onneksemme hän myös jakoi tietoa mm. useiden julkaisujen muodossa, joiden tekemiseen hän ehti osallistua. M30 keräilijänä ja postihistorian tuntijana Alpo ei ollut yhtä tunnettu kuin esim. mallin 1963 ja 1975 osalta, mutta hänellä oli silti näyttää ”kovia” M30 kohteita. Tämä oli iso isku Satakuntalaiselle filatelialle ja postihistoriaharrastukselle. Lepää rauhassa Alpo.

15mk sininen leijona – 40 luvun viimeinen sininen ulkomaan taksalle julkaistu merkki

18 kesäkuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 15mk sininen ja 6mk vihreä kirjatulla ensipäiväkuorella 13.9.1948 Helsingissä. Ei taksan mukainen.

15mk sininen leijonamerkki julkaistiin 13.9.1948 yhdessä 6mk vihreän merkin kanssa. Merkin käyttötarkoitus oli värinsäkin perusteella ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa, joka oli muuttunut kahdestatoista viiteentoista markkaan 1.7.1948. Merkki on viimeinen 40-luvun puolella ulkomaan kirjetaksalle julkaistu käyttösarjan merkki.

Yllä: 15mk sinisen kaikkien tilauserien palat. Oikealla yläkulmassa näkyvä tilauserän 790 sellupaperi (SP) näkyy hieman erivärisenä kuin muiden tilauserien valkoinen sellupaperi (VSP)

Merkkiä painettiin yhteensä 58 miljoonaa kappaletta, joka on huomattava määrä. Tämä johtuu siitä, että samalla tavalla kuin 12mk sinisen kohdalla PLH katsoi ilmeisesti merkin toissijaisen käyttötarkoituksen olevan kotimaan kirjetaksalla toimiminen, näin ollen merkistä tehtiin useita tilauseriä kotimaan ensimmäisen luokan kirjetaksan muututtua viideksitoista markaksi (1.12.1948).Huomionarvoista on myös todeta, että merkin ilmestyessä ulkomaan posti oli täysin vapautunut ja sitä lähetettiin suuria määriä enemmän kuin juuri sodan päätyttyä.

Yllä: kahden eri väriset (b) ja (a) rosohammasteiset 15mk siniset

Merkkiä painettiin ensin sellupaperille (SP) yhteensä 3 miljoonaa tilauserissä 790 (6-1948) ja 802 (9-1948) ja sen jälkeen valkoiselle sellupaperille (VSP) siten, että valkoiselle sellupaperille painettiin n. 55 miljoonaa merkkiä tilauserissä 802 (9-1948), 807 (10-1948), 811 (12-1948), 835 (5-1949) ja 843 (8-1949); yhteensä kuusi tilauserää. Tarkat jokaisen tilauserän tilausmäärät löytyvät Käsikirjan* IV osasta. Kuten yllä huomataan, painettiin tilauserän 802 merkeistä (pieni?) osa sellupaperille, tämä käy ilmi Kaupin* kirjasta ja jollakin tapaa myös LaPesta*. Sellupaperin merkeillä kulkeneet kohteet ovat ”parempia” kuin valkoisella sellupaperilla kulkeneet. Värejä 15mk sinisellä voidaan sanoa olevan neljä erilaista, violetinsävyinen tummansininen (a) löytyy vain tilauserästä 790, tummansininen (b) eristä 790, 802, 835 ja 843 sininen (c) kaikista tilauseristä, ja vaalean sininen (d) tilauserist 807 ja 835.

Yllä: Pieni siirtymä ja erittäin huono keskitys

Merkin liimana, kaikissa tilauserissä, käytettiin liimaa 6 (lm6) eli maitomaista vaaleaa kirkasta liimaa. Erikoisuuksina merkistä tavataan rosohammastetta (RH) ja tarttumia (TA). Lisäksi tavataan hammastesiirtymiä ja ohutta ja paksua paperia (Px ja Py). Myöskin merkin päälle osuneita reunavesileimoja löytyy, laskoksia tavataan ja jopa sokkohampaita. Merkki on siis monipuolinen erikoisuuksiensa suhteen!

Yllä: Kohtalaisen ”iso” tarttuma 15mk sinisellä merkillä.

Kuten yllä jo todettiin oli merkin käyttötarkoitus ulkomaan kirjeen postimaksuna toimiminen, kirjeen (-20g) taksa ulkomaille vaihtui viideksitoista markaksi 1.7.1948 ja jatkui samana aina 31.10.1949 saakka, kysymyksessä on siis 14 kuukauden mittainen taksa-aika.

Yllä: Helsingistä 18.1.1949 Clevelandiin Ohioon USAan ja Vuoksenniskalta 26.1.1949 Hollywoodiin USAan lähetetyt kirjeet, 15mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Jyväskylästä 25.12.1948 Neustadtiin, Saksaan lähetetty kirje. 15mk sellupaperinen merkki sinkkuna. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Sellupaperiset merkit käyttötarkoituksen mukaisilla lähetyksillä ovat kohtalaisen vaikeita.

Yllä: Kaipiaisista 26.7.1949 Lontooseen Iso-Britanniaan lähetetty kirje. Suttuinen leimaus. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin lähetetty lentokirje (<10g). Sensuroitu itävallassa ”Österreichische Zensurstelle 114”. M30 15mk sininen leijona ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentotaksa Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3mk jokaiselta 5g:lta, yhteensä 21,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Suonenjoelta 8.7.1948 Boxhill-on-see:n Englantiin lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. Esperanto-aiheinen kuori. Taksa: Kirje ulkomaille (21-40g) 1.7.1948 – 31.10.1949 24,00mk

Ulkomaan kirjeen lisäksi 15mk sininen merkki sopi ilmestyessään myös asiakirjaan ulkomaille, saantitodistukseen ja tiedusteluun. Nämä eivät ole yleisiä postihistoriallisia kohteita. Kotimaan kirjetaksa muuttui 1.12.1948 viiteentoista markkaan ja tällöin 15mk sininen oli käytännössä myös kotimaan kirjetaksan merkki, sillä se oli 15mk Olavinlinna-merkin ohella ainoa taksalle yksin sopiva M30 käyttösarjan merkki. Samana päivänä (1.12.1948) myös Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen painoluokan kirjeen taksa muuttui viiteentoista markkaan.

Yllä: Kirje Mikkelistä 11.6.1949 Boråsiin Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.12.1948 – 31.10.1949 15,00mk. (Lisätty 19.6.2014)

Yllä: Helsingistä 3.12.1948 Valkeakoskelle lähetetty kirje. Taksan kolmas päivä. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Vilppulasta 16.10.1949 Helsinkiin lähetetty kirje. Kirjeen taakse lyöty Helsingissä leimaus ”Kirje saapunut avonaisena Helsingin postikonttoriin”. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

Yllä: Klaukkalasta 6.4.1950 Helsinkiin lähetetty kirje. Ilmeisesti leimattu lennättimen leimalla. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk.

15mk_sin0002

Yllä: Kirjattu kirje Helsingistä (Helsinki 27) 3.4.1950 Pietarsaareen. 2kpl M30 15mk sininen, yhteensä 30mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, kirjaaminen kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, yhteensä 30,00mk.

Yllä: Helsingistä 7.12.1949 Kotkaan lähetetty toisen painoluokan kirje. M30 15mk sininen ja 9mk punainen, yhteensä 24mk. 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (21-125g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä nähdään, että voidaan perustellusti ajatella, että 15mk sinisellä merkillä on ”kaksi” käyttötarkoituksen mukaista käyttöaikaa – ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika ja kotimaan ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Lisäksi mukaan voidaan ajatella kuuluvan Pohjoismaihin lähetettävän ensimmäisen luokan kirjeen käyttöaika. Näiden ulkopuoleltakin toki löytyy käyttöjä, sillä merkki oli käypäinen koko M30 käyttösarjan käyttöajan loppuun saakka.

Yllä: Pakilasta 14.9.1950 Nummelle särkyvänä lähetetty paketti. Paino 0,7kg. Kirjoitettu kosmos-kynällä 50%, joka tarkoittaa 50% taksan lisäystä, koska paketti on kulkenut särkyvänä. 3kpl 15mk sininen, yhteensä 45mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1950 – 31.12.1951 30,00mk, särkyvänä lähettämisen lisä 50% taksan lisäys (0,5*30,00mk=15,00mk), yhteensä 45,00mk.

Yllä: Kirje postiennakolla Helsingistä 29.1.1950 Nummelle, M30 15mk sininen, 10mk violetti ja 2kpl 2mk vihreä, yhteensä 29mk. Postiennakko 165mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.12.1948 – 30.6.1950 15,00mk, postiennakko (-10000mk) 14,00mk, yhteensä 29,00mk.

Yllä: Kirje Gölbystä 9.1.1950 Filchburgiin Massachusettsiin USA:n lähetetty kirje. M30 15mk sininen ja 5mk keltainen, yhteensä 20mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Yllä: Postikortti Vesilahdesta 22.11.1952 Jutikkalaan. 15mk sininen single. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 15,00mk.

Yllä: Kirje Helsingistä 22.12.1949 Tukholmaan Ruotsiin, Mukana vuoden 1949 joulumerkki. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.11.1949 – 30.6.1950 20,00mk. Alitaksa! ei kuitenkaan mennyt lunastukseen.

Yllä: Turusta 2.1.1950 Göttingeniin Brittiläiselle alueelle Saksaan lähetetty kirje. Leimattu ”T” lunastuksen merkiksi, kirje on nimittäin alitaksainen. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.11.1949 – 31.12.1951 20,00mk.

Tarkkaavainen lukija huomaa, että ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa vaihtui 1.7.1948 viideksitoista markaksi, mutta 15mk sininen leijonamerkki ilmestyi vasta 13.9.1948. Tähän väliin jää 72 päivän pituinen ”aukko”, jona aikana 15mk ulkomaan taksa täytyi rakentaa muilla merkeillä. Relevantein tämän ajanjakson postitteista on 15mk Olavinlinna-merkin käyttö yksin ulkomaan postitteella, koska tämä oli ainoa M30 merkin ”single” käyttö, joka sopi taksalle. Myös muut kombinaatiot tältä n. 2½ kuukauden ajalta ovat ns. ”pikkuhyviä”.

Yllä: Kaksi yllä jo mainittua käyttöä 15mk Olavinlinna-merkeillä tuona 72 päivän aikana, jolloin ulkomaan kirjetaksalle ei ollut muuta yksin sopivaa M30 merkkiä. Kirje 6.9.1948 Helsingistä Glamiin, Walesiin ja kirje 3.7.1948 Helsingistä Berliiniin Saksaan. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk. Yllä: Lentokirje 1.9.1948 Helsingistä Lontooseen Englantiin, paino <5g. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.
Yllä: Kirje Heinolasta 24.8.1948 Lontooseen Englantiin, paino <5g. M30 12mk sininen ja 2kpl 3mk vihreä, yhteensä 18mk. Taksa: Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 3,00mk/5g, yhteensä 18,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”. 12mk_pki eng

Yllä: Lentokirje 28.8.1948 Malaksista Newcastleen Englantiin. M30 12mk sininen, 7mk punainen ja 2mk vihreä, yhteensä 21mk. Palautettu ”Retour”, ”Rebut – Inconnu” ”Undelivered for reason stated – Return to sender” – syynä, että vastaanottaja tuntematon; jonkin verran reissannut Newcastlessa, kun etsitty vastaanottajaa. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, lentolisä Eurooppaan (jokaiselta 5g) 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, kirje <10g = 2*3,00mk = 6,00mk, yhteensä 21,00mk. Tämä kirje osuu yllämainittuun 72 päivän ”aukkoon”.

Huomaan, että minulla on heikosti 15mk sinisen merkin postihistoriaan ja filateliaan liittyviä erikoisuuksia; vaikeat lähetyslajit puuttuvat lähes tyystin.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

*LAPE 2010 erikoispostimerkkiluettelo, Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku

M30 kohteiden etsintää Torontossa ja Montréalissa

31 toukokuun, 2014 By Mikael Collan

Toronto on Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion osavaltion pääkaupunki, asukasluku hipoo kolmea miljoonaa. Kaupunki on pääasiallisesti englannin kielinen, mutta siirtolaisia on tullut useista maailmankolkista. Paikallinen tuttuni kuvailikin tilannetta sanomalla, että siellä missä Italialainen alue muuttuu Jamaicalaiseksi tapahtuu kuvainnollisesti rastan ja pastan kohtaaminen. Etnistä säpinää ja ravintoloita on joka paikassa ja meininki on siis kansainvälistä. Torontossa tutustuin melkein kolmeen postimerkkiliikkeeseen. Toronton joukkoliikenne ei ole parhaimmasta päästä, joten pääasiallinen liikkumiskeino keskustassa on turvautuminen omiin jalkoihin.

Ensimmäinen liike, jossa kävin oli nimeltään Hollywood Canteen ja sen kellarissa toimivaa postimerkkiosastoa pyörittää Ted niminen herra. Tedillä oli kolme suomalaista kuorta, yksi Kanadaan lähetetty M75 kirje ja pari Suomessa kulkenutta M17 ehiötä. Eli aika hiljaista oli. Positiivisella puolella oli se, että Ted oli äärimmäisen mukava ja avulias kaveri. Ostin häneltä käytetyn Kanada luettelon erittäin edullisesti. Huomasin eräässä Tedin kansiossa Mexicosta Fidel Castrolle lähetetyn kuoren – mielenkiintoinen vastaanottaja.

Yllä: Kirje 26.1.1948 Nokialta Windsoriin Ontarioon Kanadaan, M30 12mk sininen single. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk. Yllä: Lentokirje 5.6.1948 Tampereelta Windsoriin Ontarioon Kanadaan, M30 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Kirjeellä lukee paino 9g. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Kanadaan (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 12,00mk/5g, yhteensä 36,00mk. Yllä: Lentokirje 24.4.1952 Jäminkipohjasta Windsoriin Ontarioon Kanadaan. M30 40mk puunhakkaaja single. Paino kirjoitettu kirjeelle 5g. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, lentolisä Kanadaan (vyöhyke 4) 1.12.1950 – 30.6.1953 15,00mk / 5g, yhteensä 40,00mk.

Toinen liike oli Toronton valtavaylällä Yonge kadulla ja nimeltään The Stamp Market ja tämä oli täydellinen hukkareissu, paikka oli erään ravintolan yläkerrassa ja sitä veti todella likaisissa oloissa kaksi omituista heppulia. Heillä ei ollut mitään tietoa mistään ja mitään Eurooppalaisia merkkejä tai kuoria ei ollut. Jäi sellainen kuva, että vaikka olisi ollutkin, niin eivät olisi myyneet, eli hyvin omituinen liikeyritys kaiken kaikkiaan.

Kolmas Toronton yritys oli myöskin hukkareissu, sillä liike oli kiinni kun tulimme paikalle. Käteen Toronton liikkeistä jäi siis hyvin vähän, eikä lainkaan M30 kiinnostavaa.

Onneksi olin sentään tehnyt salapoliisin työtä jo kotimaassa ja saanut erään postihistoriakeräilijän yhteystiedot ja hän ottikin minut vastaan kotonaan ja pääsin tutustumaan hänen kohteisiinsa – niitä oli huomattavia määriä, koska herra oli harrastanut keräilyä useita kymmeniä vuosia. Työnsä takia hän oli asunut vuosia Ruotsissa ja sillä reissulla noukkinut matkaansa myös paljon skandinavian maiden lähetyksiä ja suomalaista postihistoriaa. Myös joitakin M30 kohteita hänellä oli, ei kuitenkaan mitään ”järisyttävää”. Kaikki tällä sivulla esiteltävät M30 kohteet sain vaihdettua tämän keräilijän kanssa mukanani tuomiini Kanada-kohteisiin.

Yllä: Postiennakko-osoitekortti, jolla liimattuna kaksi 1½mk violettia M30 merkkiä yhteensä 3mk, jotka ovat ilmeisesti ensin olleet liimattuna kirjeellä? ja siirretty sitten postiennakko-osoitekortille. Eli kysymyyksessä on leikkeellä kulkenut postiennakko-osoitekortti. Kulkenut Turusta 7.1.1931 Saloon. Taksa: Kirje (-20g) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk, postiennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk, yhteensä 3,00mk.

Yllä: Lunastusmerkitty ”T” alitaksainen painotuote leimattu Postivaunu 28 23.2.1955 Chiquicamacaan, Chileen. M30 8mk vihreä single. Takana saapumisleimat Santiagoon ja Chiquicamacaan. Ilman saapumisleimoja olisin epäillyt tämän olevan oikeasti kulkematon kuori. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille 1.1.1952 – 31.7.1958 10,00mk. Alitaksa 2,00mk.

Yllä: Helsingistä 12.12.1948 Wieniin Itävaltaan lähetetty lentokirje, 15mk sininen ja 2kpl 3mk vihreää, yhteensä 21mk. Itävallan sensuurileimaus. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 15,00mk, kirjeen lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk /5g tämä kirje <10g eli 6,00mk, yhteensä 21,00mk.

Montréal on Kanadan toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee Quebecin ranskankielisessä osavaltiossa noin viiden tunnin junamatkan päässä Torontosta. Asukkaita on n. 1,7 miljoonaa ja kaupunki on paljon suurkaupunkimaisempi kuin Toronto ja mm. metro toimii erinomaisesti. Montréalissa kävin kolmessa liikkeessä toteamassa karun tilanteen.

Ensimmäinen liike sijaitsi ison tavaratalon viidennessä kerroksessa ja oli nimeltään Rousseau Philatelique – tämä oli pääasiallisesti kanadalaisiin merkkeihin ja rahoihin erikoistunut liike, joka myi postimerkkejä, eikä oikeastaan ollenkaan postihistoriaa. Joitakin ”tauhkakuoria” oli laatikossa, mutta pääasiallisesti roskaa. Pääpaino oli keräilyn oheistuotteissa. Arvatenkaan mitään M30 säpinää ei paikassa ollut.

Toinen liike oli nimeltään Montréal Timbres & Monnaies Inc. ja se sijaitsee aivan ”Papineau” metropysäkin kohdalla. Myynnissä oli Kanadaa ja USAa, mutta ei mitään Eurooppalaista tavaraa, myyjä kertoi, että he myyvät kaiken Eurooppalaisen tavaran omassa huutokaupassaan tai eBayssa.

Yllä: Marche Philatelique du Montréal liikkeen ovi.

Kolmas liike oli osoitteessa 2005 Rue Belanger ja nimeltään Marche Philatelique du Montréal; sinisen metroreitin varrella, noin kilometrin kävelymatkan päässä metroasemalta erään talon kellarikerroksessa. Liikkeessä oli ”oikea” tunnelma, mutta kohteet olivat kiven alla. Pienen keskustelun jälkeen omistaja toi pöydälle ison laatikollisen sekalaista ”niitä näitä” postihistoriallista tavaraa koko maailmasta alkaen 1950-luvun alusta, joukossa n. 80% tauhkaa, sekä viallisia lähetyksiä. Tästä laatikosta löysin kaksi Suomesta lähetettyä kuorta, joista toinen oli M30 kohde, väärätaksainen ja hirvitävässä kunnossa. Jätin sen ottamatta. Myyjä / omistaja nimeltään Luc osoittautui kohtalaisen kovaksi hinnoittelijaksi ja kohteet, jotka itse tästä laatikosta loppujen lopuksi kaivoin esiin eivät irronneet halvalla; tämä oli ns. penkolaatikko, mutta liikkeessä ja kohteita ei oltu ennalta hinnoiteltu eivätkä ne olleet kiinteän hintaisia… nämä ovat aina aika ikäviä juttuja… myyjä saa ”liikaa” valtaa hinnoitella. En rikastuttanut tätä miestä kovinkaan suurella summalla; oli kuitenkin ”pakko” ostaa jotain, koska oli paikalle asti vaivauduttu.

Kylmä tosiasia on, että kaikki ”perus” filateliakauppiaat sanoivat, että ulkomaiset kohteet myydään Internetin ihmemaassa, jos sellaisia jostain tulee. Vain harvoilla on enää varastossaan mitään muuta kuin Kanadan tai Yhdysvaltain kohteita. Torontossa ja Montréalissa on myös Italian, Ranskan ja Englannin kerääjiä, mutta postihistoriaa ei silti liikkeistä näidenkään osalta juurikaan löydy. Sellaisen vinki kuitenki sain, että paras Itä-Kanadassa järjestettävä postimerkkitapahtuma postihistorian kannalta on ORAPEX.

Mitä voidaan sanoa myyjistä yleensä, niin kohtalaisen ynseää porukkaa, poislukien Toronton Ted, joka oli erittäin miellyttävä tyyppi. Mukana ollut numismaatikko kaverini sai myös pettyä kaikissa kohteissa, yhtäkään suomalaista vähääkään kiinnostavaa kolikkoa tai setelirahaa ei vastaan tullut.

M30 ja erikoistaksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943

25 toukokuun, 2014 By Mikael Collan

Talvisodan ja jatkosodan aikana kenttäpostikirjeet ja kortit joukkoihin olivat pääosin maksuttomia, kenttäpostipaketeista kannettiin alennettu postimaksu. Tilanne kuitenkin muuttui kenttäpostikirjettä (taksa 3½mk) ja kenttäpostikorttia (taksa 2mk) varten julkaistujen merkkien julkaisun myötä 16.10.1943, jolloin kenttäpostikirjeistä ja korteista alettiin kantaa yleisen postitaksan mukainen postimaksu. Puolet tästä postimaksusta meni PLH:lle ja puolet erityisen kenttäpostirahaston hyväksi. Tämä siis tarkoittaa, että kenttäpostilähetyksiin, joille ei ollut kiinnitetty aiemman mallin kenttäpostilipuketta tuli postimaksuksi käyttää näitä uusia kenttäpostimerkkejä, tavallisia postimerkkejä ei kenttäpostikirjeillä ja korteilla saanut käyttää.

Yllä: Koljolasta 14.12.1943 kentäpostiosoitteeseen lähetetty joulutervehdysristiside, jolla postimaksu on maksettu M30 50p vihreällä merkillä. Kysymyksessä on kenttäpostiosoitteisiin tarkoitetun erikoistaksan mukainen lähetys.

Joulupostikortteja oli (perinteisesti) saanut lähettää painotuotteen taksalla, kun painotuotteiden eli ristisiteiden säännöt täyttyivät. Tämä ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista kenttäpostimerkeillä, koska ristisiteen taksa oli 50 penniä ja alhaisin kenttäpostimerkki oli arvoltaan yllä mainittu 2mk. Tästä syystä PLH antoi vuoden 1943 joulupostia varten ohjeen kiertokirjeessä 248/1943*, joka kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Kiertokirje kotiseudulta joukkoihin osoitettujen, joulu- ja uudenvuodentervehdyksiä sisältävien painotuotteiden lähettämisestä kenttäpostissa.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirjelmän mukaan N:o 2821 kuluvan lokakuun 28 päivältä saadaan joukkoihih osoitetut, siteettä ja kotelotta lähetettävät, postikortin muotoiset, painotutteista säädetyt ehdot täyttävät ristisidelähetykset, joihin ei ole kiinnitetty maksuvapautta osoittavaa lipuketta, ensi joulukuun 10 päivästä vuoden 1944 tammikuun 10 päivään saakka kuljettaa kenttäpostissa 50 pennin maksusta. Edelläolevan posti- ja lennätinhallitus täten saattaa toimipaikoille tieodksi ja noudatettavaksi. ”

Yllä mainittu kiertokirje siis kertoi kenttäpostia varten säädetystä erikoistaksasta ajanjaksolle 10.12.1943 – 10.1.1944 eli yhden kuukauden mittaisesta taksasta, jonka mukaan kenttäpostiosoitteisiin (joukkoihin) sai lähettää joulu- ja uudenvuodentervehdyskortteja 50 pennin tavallisilla postimerkeillä. Heikki Heino** toteaa artikkelissaan tämän taksan olevan taksakokoelmissa huomioitava asia ja näinhän se on! Tästa taksasta kertoo myös Pentti Kopsa kirjassaan Keräilijän Kenttäposti***.

[Kommentti: Tämä yllä näkyvä kohde on sinänsä kiva, että se sopii myös 25p ruskean esittelyyn erinomaisesti; 25p ruskealle ei ollut yksittäispostitetta, joten pari on ”pienin virallisen taksan mukainen mahdollinen” postite – painotuotteena pareja tavataan yleisesti, mutta tämän erikoistaksan puitteissa kohde on siis hyvä 25p ruskea kohde.]

Mitä tällaiset kuukauden mittaisen kenttäpostin erikoistaksan M30 ristisidekohteet sitten maksavat? Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, sillä vastaus on, että näitä saa parhaimmillaan 0,20 eurolla penkolaatikoista ja ne, jotka tietävät mitä ovat myymässä pyytävät parista eurosta ylöspäin. Vähän aikaa sitten, toukokuussa 2014 myytiin pari tällaista joulukorttia nettihuutokaupassa alle 10€ kappalehintaan. Kannattaa pitää silmänsä auki käydessään läpi korttilaatikoita.

Kohteen ”vaikeus” on suhteellinen asia; kenttäpostissa lähetettiin miljoonittain lähetyksiä ja joulupostia rintamille vuonna 1943 varmasti kymmeniä tuhansia kortteja ja näistä tuhansia tällä erikoistaksalla varustettuja kortteja. Kun näitä osaa etsiä niin kohteita melkein väkisinkin tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan – eli mitään varsinaisia harvinaisuuksia nämä eivät ole. Mukava ”knoppi” joka tapauksessa.

Lisäys 23.10.2014: Juuri päättyneessä Sinettipostin huutokaupassa myytiin Turusta 20.12.1943 rintamille lähetetty postikortti 50p vihreällä merkillä hintaan 6,60€. Tämä kuvastaa vallitsevaa hintatasoa kohtalaisen hyvin.

*PLH:n kiertokirjekokoelma 1943

**Heikki Heino, 50 pennin taksa kenttäpostiosoitteisiin jouluna 1943, Tavastforum 4/2013, s.11

*** Pentti Kopsa, Keräilijän Kenttäposti, Finlandia 88, 1996

12mk sininen leijonamerkki – seitsemäs sininen leijona

10 toukokuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 12mk sininen leijonamerkki yksin taksan ja käyttötarkoituksen mukaisella ulkomaan kirjeellä Helsingistä 11.3.1947 North Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12 mk sininen leijonamerkki julkaistiin 10.2.1947 , käyttötarkoituksesta Käsikirja* kertoo, että: ”tarkoitettu ulkomaankirjeen postitukseen, mutta sopi 1.1.1948 alkaen myös kotimaan kirjeen kuljetusmaksuksi.” 12mk sininen korvasi 10mk sinisen leijonamerkin ulkomaan ensimmäisen painoluokan kirjeen postimaksun maksamiseksi tarkoitettuna merkkinä. Merkistä voidaan erottaa kaksi väriä a (tummahkon sininen; tilauserät 719, 763 ja 777) ja b (sininen; tilauserät 767, 783 ja 797), mutta värien erottaminen on käytännössä vaikeaa, sillä tilauserien sisällä tavataan paljon sävyeroja. Värien määrittely voi näin ollen osoittautua ”keinotekoiseksi”.

Yllä: Kuva kaikkien 12mk sinisen tilauserien numeropaloista. Ensimmäinen tilauserä 719 erottuu heti väriltään kellertävämmäksi, koska keltainen liima ”paistaa” läpi.

Painoserä yht. 42 milj., joka jakautui kuuteen tilauserään: 719 (11-1946) 2,0 milj., 763 (11-1947) 5,0 milj., 767 (12-1947) 5,0 milj., 777 (1-1948) 10,0 milj., 783 (4-1948) 10,0. milj. ja 797 (8-1948) 10 milj. kpl. Numerokuusilot arvostetaan LaPe:n (2010) mukaan n. 14 – 20 euron haarukkaan, ensimmäisen tilauserän kuusilon ollessa arvokkain. Merkkiä liimoitettiin kahdella eri liimalla, liimoilla 5 (keltainen pigmenttiliima) ja 6 (kirkas vaalea ”väritön” liima, arabikumiliima) – LaPe 2010 kertoo, että liimaa 5 (LaPessa nimellä liima 2, lm2) tavataan vain ensimmäisellä tilauserällä 719 ja liimaa 6 (LaPe 2010 liima 1) muilla tilauserillä. Kaikki 12mk siniset merkit on painettu sellupaperille (SP).

Yllä: Tilauserien 719 ja 767 numeropalat kuvattuna liimapuolelta. Liimat 5 (kellertävä pigmenttiliima) ja 6 (vaalea arabikumiliima) erottuvat selvästi.
Yllä: Tilauserän 783 liimojen tarkempi tutkimus osoittaa, että jopa tilauserän sisällä voi liimoituksissa olla eroja. Nähdään, että vasemmalla olevassa nelilössä liimalla on maidonvalkoinen väri tai sitä on paksumpana kerroksena, kun yhden merkin palasella liima on läpinäkyvämpää vaaleaa liimaa tai sitä on huomattavasti ohuempi kerros.

Erikoisuuksia 12mk sinisestä leijonamerkistä tunnetaan jonkin verran, tavataan mm. rosohammaste (RH), ohutta paperia (0,058mm) on tavattu ”varmuudella” vain ensimmäisestä tilauserästä 719 (11-1946), löytyy reunavesileimoja (RW), hammastesiirtymiä (matalia korkeita merkkejä), sekä tarttumia (TA).

Yllä: 12mk sinisen merkin väritarttuma (TA) 12mkrh

Yllä: Rosohammasteinen (RH) merkki

Yllä: Merkin painokuvan erittäin huono keskitys. Ikävä kyllä oikea yläkulma kärsinyt. (Lisätty 12.5.2014)

Yllä: Reunavesileima (RW) yltää hieman merkin yläreunan päälle. (Lisätty 12.5.2014)

Yksin ulkomaille kulkenut käyttötarkoituksen mukainen 12mk sinisen käyttö arvostetaan LaPessa (2010) pariin kymppiin, hinta kuvastaa sitä, että v. 1948 oli postin kulku Suomesta ulkomaille jo vapautunut ja kirjeposti ulkomaille alkoi yleistyä myös ulkomaankaupan normalisoituessa. Filateelisesti merkittävä käyttötarkoituksen mukainen käyttöaika on 10.2.1947 – 30.6.1948, jolloin ulkomaan kirjeen taksa oli 12mk. Merkki kävi ilmestyessään yksin myös ulkomaan asiakirjan taksalle (12mk 1.1.1947 – 31.121947). 12mk

Yllä: Kirje Jämsästä 14.5.1947 Los Angelesiin USA:n. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje Turusta 29.1.1948 Baseliin Sveitsiin. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Kirje 5.5.1948 Somerolta Brno-Taboriin, Tsekkoslovakiaan. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

Yllä: Lentokirje Pohjasta 29.5.1948 Washington D.C.:n USA:n. M30 12mk sininen ja 24mk ruskeanvioletti, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä USA:n (vyöhyke 2) 15.1.1947 – 30.11.1948 (jokaiselta 5g:lta) 12,00mk (tässä kirje <10g = 24,00mk), yhteensä 36,00mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 15.6.1948 Laudaan Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (am. zone). 2kpl 12mk sininen yhteensä 24mk. Käyttötarkoituksen mukainen käyttö. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk, lentolisä Eurooppaan (24.10.1945 – 30.9.1957) 3,00mk / 5g – kirje 16-20g 4*3,00mk=12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Filateelisesti olennaisimman käyttöajan loputtua 1.7.1948 jälkeen 12mk sinisellä oli useita yksittäiskäyttöjä, joista joitakin esitellään alla. Merkin painoserä oli verrattaen suuri, 42 miljoonaa kappaletta ja sitä jäi epäilemättä paljon käytettäväksi tarkoituksenmukaisen käyttöajan päätyttyä, varsinkin kun huomioidaan, että viimeinen tilauserä valmistui 8-1948 eli merkin käyttötarkoituksen mukaisen käytön jälkeen – tästä tietysti voimme vetää johtopäätöksen, että PLH piti merkin käyttötarkoituksena ehkäpä myös kotimaan kirjeen postimaksuna toimimista 1.1.1948 jälkeen (kuten mm. Käsikirjakin toteaa). Tällöin voidaan ajatella PLH:n tarkoittaman olennaisimman käyttöajan päättyvän kotimaan kirjeen postimaksun noustessa, vasta 1.12.1948.

Yllä: Kirje 6.9.1948 Kuopiosta Simpeleelle. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk.

Yllä: Postikortti, jolle laitettu kirjeen postimaksuksi 12mk sininen merkki. Tekstiä kirjoitettu osoitealueelle ja näin olleen ”kirjeen” tunnusmerkistö täyttyy. Lähetetty 8.11.1948 Pieksämäeltä Helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk0007 Yllä: Kirjattu kirje 29.9.1948 Tampereelta Helsinkiin. 12mk sininen tupla, yhteensä 24mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 24,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan kirjattu kirje 10.5.1948 Turusta Helsinkiin. M30 12mk sininen ja 20mk postitalo, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (21-125g) 20,00mk, kirjaaminen 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, yhteensä 32,00mk.

Jos ajattelua viedään siihen suuntaan, että PLH oli ajatellut käyttää merkkiä myös kotimaassa tarkoittaisi tämä myös sitä, että myös muut kotimaan sopivat taksat olisivat tämän ”toisen käyttötarkoituksen” mukaisia käyttöjä. Näitä ovat ainakin asiakirjan taksa ja miksei sitten vielä myös Pohjoismaihin suunnattujen kirjeiden taksa, joka sekin oli 1.1.1948 alkaen 12mk.

12mk0002

Yllä: Asiakirjoja Inkeroisista 2.9.1948 Helsinkiin. Taksa: Asiakirjoja (-150g) 1.1.1948 – 30.6.1950 12,00mk. 12mk0008 Yllä: Kirje 21.5.1948 Tenholasta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.6.1948 12,00mk. 6kk taksa-aika yli 500g kirjeille, mutta I-III painoluokan kirjeille taksa pysyi samana aina 30.11.1948 saakka.

12mk_usa0004

Yllä: Kirje 15.10.1948 Helsingistä Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.7.1948 – 30.11.1948 12,00mk. Taksa muuttui ”oikeasti” vain yli 500g kirjeille 1.7.1948, I-III painoluokan kirjeille taksa-aika alkoi jo 1.1.1948.

Yllä: Pika lentokirje 11.7.1947 Helsingistä Göteborgiin Ruotsiin. Edelleen lähetetty Ruotsissa toiseen osoitteeseen. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä Pohjoismaihin (sama kuin kotimaan taksa) 1.1.1947 – 31.12.1947 20,00mk, lentolisä Pohjoismaihin 1.10.1942 – 30.9.1957 (jokaiselta 20g:lta) 2,00mk, yhteensä 34,00mk. Alitaksa 2mk.

Kaiken kaikkiaan taksoja ja taksakombinaatioita joille 12 markan sininen sopii yksin on useita erilaisia, siis pääkäyttötarkoituksen mukaisen ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen lisäksi.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 9.3.1950 Keravalla. Taksa: Paikalliskirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 12,00mk.

Yllä: 12mk sininen paikalliskirjeellä 20.10.1950 Helsingissä. Taksa (-20g) 12,00mk

Yllä: Postikortti 13.3.1949 Helsingistä (Helsinki 6) Selsdoniin Englantiin. Taksa: Postikortti ulkomaille 1.7.1948 – 31.10.1949 9,00mk, postikortin lentolisä Eurooppaan 24.10.1945 – 30.9.1957 3,00mk, yhteensä 12,00mk.

Yllä: Postikortti 14.1.1951 Tampereelta Tukholmaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti pPohjoismaihin 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

Yllä: Postikortti 16.12.1950 Pälkäneeltä Helsinkiin; edelleen lähetetty Helsingissä ja lopulta leimattu ”Tuntematon – Okänd – Inconnu”. Kiinnostava detalji, kirjoittaja päivännyt 17.12.1950 ja postileima 16.12.1950. Taksa: Postikortti kotimaassa 1.7.1950 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk0009 Yllä: Toisen painoluokan kirje 2.6.1949 Helsingissä. 12mk sininen tupla. Taksa: Kirje (21-125g) 1.12.1948 – 30.6.1950 24,00mk.

Yllä: Pikakirje 24.9.1948 postivaunuleimoin Helsinkiin, 12mk sininen tripla, yhteensä 36mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. Alitaksa 1mk.

Yllä: Pikakirje 17.9.1948 Porvoosta Helsinkiin, 12mk sininen tripla, ja 1mk vihreä yhteensä 37mk. Taksa: Kirje (-20g) 1.1.1948 – 30.11.1948 12,00mk, pikalisä 1.1.1948 – 31.12.1951 25,00mk, yhteensä 37,00mk. (Lisätty 12.5.2014)

12mk sininen kävi yksin 1.11.1949 alkaneelle ulkomaan postikortin taksalle, jota varten julkaistu 12mk punainen merkki tuli käyttöön vasta 9.1.1950. Tämä tarkoittaa, että 2kk 9pv:n ajan 12mk sininen oli ainoa yksin taksalle sopiva merkki. Tämä on kuitenkin 12mk sinisen merkin käyttötarkoituksen mukaisen filateelisesti olennaisen käyttöajan ulkopuolella oleva taksa, mutta silti mielenkiintoinen ”havainto”. Minulla ei tällaista korttia kuitenkaan ole laittaa näytille. Korjaus: Tarkemmin ajatellen ja tutkien, minulla on kyllä näyttää tuollainen kohde (en tiennyt sitä itsekään, ennen kuin kävin kaikki kohteet läpi… joskus näinkin, ”löydön” tekeminen omasta kokoelmasta on miellyttävä tunne!)

Yllä: Postikortti 10.12.1949 Messukylästä Bärstadt ueber Bad Schwalbachiin Saksaan amerikkalaiselle vyöhykkeelle (U.S. – Zone). Saksassa edelleenlähetetty. M30 12mk sininen single. Taksa: Postikortti Eurooppaan 1.11.1949 – 31.12.1951 12,00mk.

12mk sininen kävi tietysti myös yhdistelminä muiden merkkien kanssa postitukseen aina mallin 1930 käyttöajan loppuun saakka. Alla joitakin tämän ”filateelisesti” vähemmän merkityksellisen ajan käyttöjä.

Yllä: Varkaudesta 16.12.1948 Ammenäsiin Grohediin Ruotsiin lähetetty 0,4kg painanut paketti. M30 12mk sininen ja 50mk Tammerkosken silta, yhteensä 62mk. Taksa: Paketti Ruotsiin (-1kg) 1.7.1948 – 31.10.1949 62,00mk.

Yllä: Postiennakkopainotuote 28.12.1949 Nummelle, jonne saapunut 1.1.1950 (selkeä leimaus takana). Postiennakkomäärä 325mk. 12mk sininen ja 10mk violetti, yhteensä 22mk. Taksa: Painotuote (51-100g) 1.12.1948 – 30.6.1950 5,00mk, postiennakko (-10000mk) 1.12.1948 – 30.6.1950 14,00mk, yhteensä 22,00mk. (Lisätty 29.6.2014)

Yllä: Parkanosta 6.8.1962 Turkuun lähetetty kirjattu kirje, jolla 2kpl 24mk violetin punainen ja yksi 12mk sininen, yhteensä 60mk. 12mk sininen ei ole enää näin myöhään yleinen. Taksa: Kirje (<20g) taksa 1.6.1956 – 31.12.1962 30,00mk, kirjaaminen (1.6.1956-31.12.1963) 30,00mk, yhteensä 60,00mk. Kysymyksessä postitoimiston M30 ”virallinen” loppuunkäyttö.

Ulkomaan kirjetaksa muuttui 12 markkaan 1.1.1947 mutta 12mk sininen julkaistiin vasta 10.2.1947, tämä tarkoittaa sitä, että 40 päivän ajan ei jälleenkään ollut yksin ulkomaan kirjetaksalle sopivaa M30 merkkiä. Tänä aikana ensimmäisen luokan ulkomaan kirjeen postimaksu siis jouduttiin rakentamaan muita merkkejä käyttämällä.

Yllä: Helsingistä 21.1.1947 Saksaan, Brittiläiselle vyöhykkeelle lähetetty kirje. Kaksi M30 6mk punaista, yhteensä 12mk. Englantilainen sensuurileima ja liuska; Saksaan tuleva posti sensuroitiin yhä 1947. Posti Saksaan aukesi vasta vuoden 1946 lopussa ja yllä olevaa kirjettä voidaan pitää ”aikaisena” lähetyksenä avautumisen jälkeen. Käyttö siinä 40 päivän ikkunassa 1.1.1947 – 10.2.1947, kun ei ollut ulkomaan kirjetaksalle yksin sopivaa M30 merkkiä. Taksa: Kirje ulkomaille (-20g) 1.1.1947 – 30.6.1948 12,00mk.

12mk sininen yksittäispostite ulkomaille ei ole kovin arvostettu postihistoriallinen lähetyskohde, koska kohteita on saatavilla runsaasti ja näin ollen kohdemaa nousee arvoonsa: Mitä eksoottisempi, sitä parempi. Kuten yllä nähdään on merkillä kuitenkin useita erilaisia yksittäispostitekäyttöjä ja sitä kautta merkki saa vähän enemmän ”säpinää” aikaan. Hinnoittelu on ollut maltillista, yksittäispostitteita saa yleensä alkaen alle eurosta hintojen pysyessä yleensä alle kymmenessä eurossa.

« Edellinen sivu

Seuraava sivu »