saamistodistus

5mk sininen – viides M30 ulkomaankirjeelle tarkoitettu leijonamerkki

7 huhtikuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: 5mk sininen: Kaikkien kolmen tilauserän numerokuusilot

Malli 1930 5mk sininen leijonamerkki ilmestyi 1.7.1945 ja sitä painettiin yhteensä 30 miljoonaa kappaletta kolmessa tilauserässä, 657 (5-1945), 661 (6-1945) ja 667 (8-1945). Paperina käytettiin sellupaperia (SP). Tilauseräkohtaiset painosmäärät löytyvät Käsikirjasta*: 657 (20,0 miljoonaa), 661 (5,0 miljoonaa) ja 667 (5,0 miljoonaa). Värinsä mukaisesti kysymyksessä oli ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen postimaksuksi tarkoitettu merkki; 5,00mk:n taksa ulkomaille alkoi merkin ilmestymispäivänä 1.7.1945. Merkin väri on sininen, mutta siitä voidaan erottaa a ja b värit – a väri on ”tummahkon sininen” ja sen värisiä ovat tilauserän 657 merkit; b väri ”sininen” on kahden muun tilauserän väri. Värejä ei ole harjaantumatta helppoa erottaa toisistaan ilman vertailukappaleita.

Yllä: Tilauserän 657 eri liimat (lm4 oikealla ja vasemmalla kellertävä lm5)

5mk sinisten merkkien liimoitukseen on käytetty kahdenlaista liimaa, liimoja numero 4 (liisteriliima) ja numero 5 (pigmenttiliima, ruskehtavan keltainen ja kiiltävä) siten, että tilauserässä 657 on käytetty kumpaakin liimaa ja muissa kahdessa tilauserissä vain liimaa 5.

Yllä: Siirtymä 5mk sinisellä merkillä. Merkki on tavallista matalampi.

Erikoisuuksia tunnetaan monenlaisia: siirtymiä (joista suuret siirtymät ovat harvinaisia, mutta pienet yleisiä – löytyy sekä kuvake, että hammastesiirtymiä), roskien aiheuttamia painannan virheitä (yleensä ”pyöreitä” pallomaisia), reunavesileimoja (eli vesileimoja itse merkin päällä – vesileimojen paikkahan oli arkkien reunoilla), kaksoishammasteita, rosohammasteita, tarttumia ja paperin paksuuseroja (mm. kartonkimaista paksua paperia).

Yllä: Roskien aiheuttamia painannan pallomaisia virheitä

Fellmanin* levyvirheluetteloss (kirjan takaosassa s. 245) Fellman listaa liimoitetut hammastamattomat merkit ja lista onkin Hannu Kaupin* kirjasta luettavasta poikkeava siten, että Fellman listaa myös 5mk sininisen (vuodelta 1945 tilausnumerolla 317 => Fellmanin kirjassa virhe tilausnumerossa) ja toteaa, että tästä tilauserästä löytyy merkkejä, joiden yläreuna on hammastamaton. Eli kysymys olisi tällöin ”osittain hammastamattomista” merkeistä. Samasta asiasta puhutaan myös Käsikirjassa. En ole tällaisia kappaleita koskaan nähnyt, mutta ne voidaan selvästi laskea erikoisuuksiksi. Kauppi kertoo kirjassaan, että tällaisia merkkejä ei olisi olemassakaan vaan, että kysymys olisi siitä, että joku suuren siirtymän löytänyt olisi leikannut merkistä hammastuksen pois ja näin tehnyt itse ylhäältä hammastamattoman merkin.

Yllä: Rosohammasteita kummallakin värillä (a ja b).

Yksi vaikeimmista M30 postihistoriakohteista on 5mk sininen yksin ulkomaille taksanmukaisella lähetyksellä. Kohde on niin vaikea, että minulla ei sellaista ole näytille laittaa, eikä kohteita paljoa myöskään liiku. Viimeisin näkemäni on Filatelistin* numerossa 1/2014 sivulla 57 kuvattu kirje Hinnerjoelta 1.8.1945 New Yorkiin USA:n; kuori on kuvattu Esko Seitsosen artikkelissa. Toinen vastaava kohde löytyy kuvattuna Hannu Kaupin kirjasta sivulta 204; kirje on kulkenut Vanhakylästä Minnesotaan, USA:n.Lisäksi ainakin Jussi Kerppolan kokoelmassa Kuopion näyttelyssä oli USA:n mennyt kuori. Varmuudella siis ainakin kolme löytyy, luultavasti useampiakin; se mitä voidaan todeta on, että nyt olisi tilaus esimerkiksi Sveitsiin tai Neuvostoliittoon kulkeneelle 😉

Yllä: Merkin julkaisupäivänä 1.7.1945 Nickbystä Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirje. Taksa: Kirje (21-125g) 1.7.1945 – 15.1.1946 8,00mk. Tämä oli myös 3mk punaisen ensipäivä. (Lisätty 9.4.2014)

malli30 Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Helsingistä 15.10.1945 Zurichiin Sveitsiin. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde. [lisäys: Tämän kohteen ”hyvyyttä” lisää se, että pintaposti Sveitsiin avautui sodan jälkeen 25.9.1945 ja se on näin ollen ”varhainen” postin kulun uudelleen aloittamisen jälkeen lähetetty lähetys (Lisätty 22.5.2015)]

Yllä: 5mk sininen tupla ulkomaan kirjeellä Töjbystä 2.10.1945 Brooklyniin New Yorkiin USA:n, edelleen lähetetty Harrisburgiin Pennsylvaniaan, josta vielä edelleen Mechanicsburgiin Pennsylvaniaan. Suomalainen sensuuri ja takana edelleen lähetyksen leimoja. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Taksan vaihduttua 45 päivän ajan ei ollut taksalle yksin sopivaa käyttötarkoituksen mukaista merkkiä ja taksa piti rakentaa muita merkkejä käyttämällä. Mielestäni tämä on myös kohtalaisen hyvä ”5mk sininen” kohde.

Ilmestyessään 5mk sininen merkki kävi ulkomaan ensimmäisen luokan kirjeen lisäksi myös yksin ensimmäisen luokan (-20g) kirjeelle Pohjoismaihin sekä kotimaan ensimmäisen luokan kirjeelle. Ilmeisesti juuri tästä monikäyttöisyydestään julkaisuhetkellä johtuen merkin painosmäärä oli niin suuri – pelkälle ulkomaan taksalle tarkoitettua merkkiä olisi tuskin tilattu heti ensimmäisessä tilauserässään 20 miljoonaa kappaletta.

Yllä: Lielaks (Lielahti) 28.8.1945 Kööpenhaminaan Tanskaan lähetetty kirje. Tanskan sensuuri liuska ja leima ”351”. Edelleen lähetetty Tanskassa 3.9.1945. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Ruotsiin Bodeniin Poste Restante osoitteeseen 17.8.1945 Helsingistä lähetetty kirje. Sotasensuurin tarkastama. Eteenpäin lähetetty. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 31.8.45 5,00mk. Kahden kuukauden taksa-aika. 5,00mk taksa alle 20 gramman lähetyksille, kuten I-III painoluokan lähetyksille, kuitenkin jatkui 15.1.1946 asti, eli oikeastaan 6,5kk taksa.

Yllä: Kolme lähetystä, jotka ovat joutuneet valuuttakontrollin avaamiksi Ruotsissa; Ruotsissa seurattiin sodan loppuvaiheissa ja sodan jälkeen ulkomaan valuutan liikkeitä ja niitä kontrolloitiin.Ylinnä Paimiosta 2.11.45 Lidköpingiin kulkenut kirje, keskellä Helsingistä 19.10.1945 Tukholmaan kulkenut kirje ja alinna 28.12.1945 Helsingistä Tukholmaan kulkenut. Huomataan, että kirjeissä on kaikissa ”rivileimaus” jossa ensimmäisenä päivämäärä ja sen jälkee nelinumeroinen koodi, joka osoittaa ilmeisesti sensuroijan. Taksa: Kirje (<20g) Pohjoismaissa 1.7.1945 – 15.1.46 5,00mk. [Näitä valuuttasensuroituja kuoria liikkuu aika yleisesti, hinnoittelu on yleensä alle 10€; kuoria löytyy niin Ruotsista lähetettyjä kuin Ruotsiin menneitäkin].

Yllä: Kirje 5.1.1946 Porista Helsinkiin. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Kirje Por… (leima epäselvä) 18.7.1945 Pitäjänmäkeen (vai kuuluuko sanoa Pitäjänmäelle); lennättimen leimalla leimattu. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk.

Yllä: Uudelleen käytetty M30 5mk sininen merkki kirjeellä Karstulasta 14.1.1946 Valkeakoskelle. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. Leimaamattomana kulkeneet lähetykset olivat M30 aikakaudella huomattavasti paljon harvinaisempia kuin nykyään – nykyäänhän tuntuu siltä, että pääsääntö on, että lähetyksiä ei leimata!

Yllä: Vaasasta 16.1.1946 Helsinkiin lähetetty kirje, joka on mennyt lunastukseen. Taksa vaihtui juuri tänä päivänä 8 markkaan ja näin ollen kirje on ollut lähetettäessä 3mk alitaksainen. Lunastus kaksinkertainen puuttuva taksa eli 6mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimassa 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk.Yllä: Painotuottekirje postiennakolla 7.1.1946 Oulusta Puolangalle. Postiennakon määrä 90mk. Taksa: Painotuote kotimaassa (-50g) 1.12.1944 – 15.1.1946 1,00mk, postiennakko (-500mk) 1.7.1945 – 15.1.1946 4,00mk, yhteensä 5,00mk.

Yllä: Oulusta 23.8.1945 Ylitornioon lähetetty kirjattu virkakirje saantitodistuksella. M30 5mk sininen leijona single. Oulun läänin liikevaihtoverotoimistolla on ollut vapaakirjeoikeus ja sen ei tarvinnut maksaa kirjeen postimaksua tai kirjaamista. Saantitodistuksesta tuli kuitenkin maksaa. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk. 6½kk taksa-aika. (Lisätty 18.2.2015)

Yllä: Kirjattu kirje 11.1.1946 Loimaalta Turkuun. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Kirje kotimaassa (-20g) 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 10mk.

Yllä: I painoluokan paketti 26.10.1945 Tampereelta Nummelle. 5mk sininen tupla, yhteensä 10mk. Taksa: Paketti (-1kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk.

Yllä: Nummelasta 9.9.1945 Nummelle lähetetty II painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (1-3kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 15,00mk.Yllä: Lappvikista 2.1.1946 Nummi kirkolle lähetetty kirjattu I painoluokan paketti. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 1.7.1945 – 15.1.1946 10,00mk, kirjaaminen 1.7.1945 – 15.1.1946 5,00mk, yhteensä 15,00mk.

Yllä: Toisen painoluokan paikalliskirje 10.12.1945 Helsingissä. M30 2kpl 1mk vihreä ja 5mk sininen, yhteensä 7mk. Taksa (21-125g) 7,00mk

5mk sinisen merkin käyttötarkoituksenmukaisen käyttöajan voidaan katsoa loppuvan ulkomaan kirjetaksan osalta 31.8.1945 sen muuttuessa, ja 15.1.1946 Pohjoismaiden ja kotimaan kirjetaksojen osalta, joita varten merkki epäilemättä myöskin oli suunniteltu. Tämän ajan jälkeenkin löytyy tietysti käyttöjä.

Yllä: Postikortti 27.6.1946 Turusta Uppsalaan Ruotsiin. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (sama taksa kuin kotimaassa) 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: Postikortti Ikaalisista 5.7.1946 Poriin. Taksa: Postikortti kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 5,00mk.

Yllä: I painoluokan paketti Melalahdelta 19.10.1946 Puolangalle. 5mk sininen tripla, yhteensä 15mk. Taksa: Paketti (-1 kg) 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk

Yllä: Helsingistä 27.12.1945 Rotterdamiin Hollantiin lähetetty . Neljä 5mk sinistä yhteensä 20mk, lisäksi vuoden 1945 joulumerkki leiman alla. Taksa: Kirje ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk. Ylitaksa 10mk. Onko tällä kirjeellä mahdollisesti ollut joskus kirjauslipuke? – silloin taksa täsmäisi.

Yllä: Oriveden asemalta 8.8.1946 Helsinkiin lähetetty toisen painoluokan kirjattu kirje. Neljä 5mk sinistä, yhteensä 20mk. Käytetty väliaikaista kirjauslipuketta. Taksa: Kirje (21 – 125g) 16.1.1946 – 31.12.1946 12,00mk, kirjaaminen 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, yhteensä 20,00mk.

Yllä: Postivaunuleimattu (Postilj. V. H-I) kirje 20.1.1946 Seinäjoelle. M30 5mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 8mk. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. Ajalle tyypillinen kombinaatio. Ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, ennen kuin huomataan, että 8mk kotimaan kirjetaksalle tarkoitettu 8mk violetti merkki julkaistiin vasta 24.1.1946. Kahdeksan päivän ajan 16.1.1946 – 23.1.1946 ei ollut taksalle yksin sopivaa M30 merkkiä, vaan ensimmäisen luokan kirjeen taksa täytyi rakentaa käyttämällä muita M30 merkkejä. (Lisätty 10.4.2014)

Yllä: Pikakirje 27.2.1946 Peipohjalta Porvooseen. 2kpl 5mk sininen, 10mk sininen ja 3mk punainen, yhteensä 23mk. Vastaanottaja ei ole löytynyt Porvoosta edelleen lähetetty ja samalla pikalipukeyliviivattu (peli menetetty), edelleen lähetetty helsinkiin. Taksa: Kirje (-20g) 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk, pikalisä kotimaassa 16.1.1946 – 31.12.1946 15,00mk, yhteensä 23,00mk.

Yllä: Lentokirje 17.9.1945 Helsingistä Pariisiin Ranskaan. 3kpl 5mk sininen ja 2½mk punainen, yhteensä 17½mk. Sensuurin tarkistama. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Ranskaan (2,50mk/5g) 10.8.1945 – 23.10.1945 <15g 7,50mk, yhteensä 17,50mk. 53 päivän taksa (1kk 23 päivää).

Yllä: Lento pikakirje Helsingistä 18.2.1946 (Helsinki Avion) Leideniin Hollantiin. 2kpl 5mk sininen, 15mk olavinlinna ja 3mk punainen, yhteensä 28mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, pikalisä ulkomaille 1.7.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä Eurooppaan 3mk/5g => grammamäärää ei kirjeeseen ole kirjoitettu ja kirjetaksan ja pikalisän jälkeen jäävä maksettu osuus ei ole kolmella jaollinen; ilmeisesti väärin laskettu lentotaksa. Jos alle 10g kirje tällöin taksa yhteensä 26,00mk ja 2mk ylitaksa. Joka tapauksessa varhainen pikakirje sodan jälkeen Hollantiin.

Yllä: Lentokirje Helsingistä 25.9.1946 Minneapolisiin Minnesotaan USA:n, 5mk sininen, 2mk vihreä ja 25mk puunhakkaaja, yhteensä 32mk. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille 1.9.1945 – 31.12.1946 10,00mk, lentolisä (22mk/5g) 5g:lle 22,00mk, yhteensä 32,00mk. Himmeä ja ruma leimaus.

* Hannu Kauppi, Yleismerkit 1930, Oy Finlandia 88 Ab, 2012 Helsinki

* Suomen postimerkkien käsikirja, osa IV, Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969

* Mauri B. Fellman, Malli 1930 Jalopeuramerkit, Suomen Filatelistiseuran kustannus Oy, Lehtikarin kirjapaino, 1984

* Esko Seitsonen, Toisen maailmansodan vaikutus Suomen ja Ison-Britannian imperiumin väliseen sekä kauttakulkevaan kirjepostiin, Filatelisti, 1/2014, s. 57

Vapaakirjeiden ja postirahavapaiden lähetysten lisämaksuja M30 merkeillä

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Vapaakirjeitä ja postirahanvapautta sääteli 26.4.1924 säädetty ”Asetus vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta”. Asetuksen 2§:ssä määritellään vapaakirjeoikeus seuraavasti: ”V:lla tarkoitetaan vapautusta postilähetyksestä menevän postirahan (kuljetusmaksun) ynnä kirjaamisen ja vakuutusmaksujen suorittamisesta”. Postirahanvapauden määritelmä kuuluu: ”P. käsittää vapautuksen ainoastaan postilähetyksestä maksettavan postirahan suorittamisesta”. Lisäksi huomautetaan: ”Sellaisia lähetyksiä, joita lähetetään vapaakirjeoikeuden taikka postirahanvapauden nojalla sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi”.

Vapaakirjeoikeus ja postirahanvapaus olivat vapautuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan virka-asioita koskevien lähetysten lähettämiseen ja vapaudet myönsi valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esityksestä. Asetus säätelee virkalähetysten ominaisuuksia ja käsittelyä koskevia asioita, lisäksi se käy läpi väärinkäyttötapausten käsittelyn. Virkalähetyksiä saattoivat lähettää itse vapautuksen saaneet yhteisöt (yleensä valtion ja kunnallishallinnon virastot) mutta myös näille virka-asioita sisältäviä lähettävät yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kysymyksessä oli siis varsin laajamitainen toiminta.

Yllä: Hangosta 19.3.1938 Helsinkiin lähetetty kirjattu virkakirje (vapaakirje), jolla vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk

Yllä: Järvenpäästä 30.1.1940 Helsinkiin lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 20.3.2014)

Yllä: Helsingistä 4.3.1937 Turkuun lähetetty kirjattu vapaakirje (Suomen salaojitusyhdistys), jolla ilmeisesti vapaaehtoisesti maksettu kirjausmaksu M30 2mk karmiinilla leijonamerkillä. Kirjauslipuke irronnut (jäänyt liimaus, mutta kirjoitettu erikseen kuorelle ”kirjattu”. Taksa: Kirjaaminen 1.12.1931 – 31.8.1942 2,00mk. Kirjeellä lukee erikseen ”vapaakirje” (Lisätty 8.4.2014)

Yllä: Lahdesta 16.1.1954 Helsinkiin lähetetty vapaakirje, jolla maksettu kirjaamismaksun lisäksi postimaksu. 50mk Tampereen Hämeensilta single. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk , kirjaaminen 1.1.1952 – 31.5.1956 25,00mk, yhteensä 50,00mk. (Lisätty 30.7.2014)

Ylläolevissa kohteissa*, jossa lähettäjällä on ollut vapaakirjeoikeus eroaa lisämaksun maksamisen pakollisuus alla näkyviin kohteisiin verrattuna, nimittäin v. 1924 toukokuussa annetuissa ”Vapaakirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta annetun asetuksen soveltamismääräyksissä” mainitaan 2§:ssä, että:

”Virkalähetyksestä, joka kuljetetaan vapaakirjeoikeuden nojalla, on sattuvissa tapauksissa suoritettava kaikki muut postiliikenteessä esiintyvät postimaksut, lukuunottamatta postirahaa sekä kirjaamis ja vakuutusmaksuja. Postirahavapauden nojalla kuljetettavsta virkalähetyksestä suoritetaan sattuvissa tapauksissa muut säädetyt postimaksut, lukuunottamatta postirahaa.”

Lisäksi 4§ 1 mom. kuuluu seuraavasti:

”Viranomaiset y.m., joilla on vapaakirjeoikeus ja siis oikeus kirjaamismaksua suorittamatta lähettää virkalähetyksiä kirjattuina, saavat kuitenkin, jos haluavat, suorittaa säädetyn kirjaamismaksun lähetyksistään. Jos lähettäjä, jolla on ainoastaan postirahanvapaus, haluaa kirjata virkalähetyksen, tulee hänen suorittaa säädetty kirjaamismaksu.”

On huomionarvoista, että vapaakirjeoikeuden omaavilla tahoilla siis ei ollut pakkoa maksaa kirjausmaksua, vaan sen maksaminen oli vapaaehtoista.

Yllä: Tampereelta 11.11.1932 Kärppälään lähetetty postiennakko-vapaakirje, jonka postiennakkomaksu on maksettu M30 2mk violetilla merkillä. Taksa: Postiennakko (-100mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 2,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen Tampereelta 22.10.1930 Jämsään lähettämä postiennakko-osoitekortti, jota on käytetty yhdistyksen jäsenmaksun keräämiseen. Taksa: Posti-ennakko (-100mk) 15.1.1926 – 30.4.1931 1,50mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa.

Yllä: Postiennakko vapaapaketti 16.4.1934 Helsingistä Nummelle; postiennakkomäärä 630 markkaa. M30 2*2mk violetti ja 1mk oranssi, yhteensä 5mk. Taksa: Postiennakko (501-1000mk) 1.12.1931 – 31.12.1934 5,00mk. Postiennakkomaksu ei kuulunut vapaakirjeoikeuden piiriin ja se oli pakko maksaa. (Lisätty 26.6.2014)

PLH:n kiertokirje 8/1942 kertoo, että tammikuun 9. päivänä 1942 annetulla asetuksella muutettu vapaakirjeoikeutta ja postirahavapautta säätelevää asetusta siten, että Kenraali Manerheimin lastensuojeluliitolle on annettu ”postirahanvapaus vuoden 1942 loppuun lähetettäessa sotaorvoille lahjalähetyksiä päällyksessä, joiden osoitepuolelle on merkitty sana ”lahjalähetys”.

Yllä: Helsingistä 1942 Kouvolaan lähetetty kirjattu vapaapaketti, jolla maksettu kirjausmaksu 3½mk sinisellä merkillä. Mannerheim-liiton Sotakummivaliokunnalla oli postirahavapaus, joka ei kuitenkaan sisältänyt kirjausmaksua, vaan siitä piti suorittaa asianmukainen postimaksu. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. Pakettikortissa on oikeassa yläkulmassa kirjoitus ”Vapaa pak. Lahja läh.” Kirjaamismaksu ei kuulunut postirahavapauden piiriin ja oli pakko maksaa.

Yllä: Sortavalasta 1.10.1943 Hiitolaan lähetetty kirjattu vapaakirje, jolla kirjausmaksu maksettu M30 3½mk oliivilla leijonamerkillä. Taksa: Kirjaaminen 1.9.1942 – 30.6.1945 3,50mk. (Lisätty 24.4.2014)

Yllä: Turusta 13.9.1943 Uuteenkaupunkiin lähetetty kirjattu vapaakirje. M30 2kpl 1½mk harmaa, yhteensä 3mk. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.9.1942 – 30.6.1945 3,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

Yllä: Turusta (Turku 2) 11.9.1946 Rutavaan lähetetty kirjattu vapaakirje saantitodistuksin. M30 8mk violetti yksin. Huom! Vapaakirjeoikeuden omaavien yhteisöjen ei tarvinnut maksaa kirjausmaksua. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 16.1.1946 – 31.12.1946 8,00mk. (Lisätty 24.4.2014) [Kommentti: Tällaiset verovirastojen lähettämät saantitodistukselliset kirjeet eivät ole erityisen harvinaisia, niitä lienee lähetetyn suuria määriä; ei niitä kuitenkaan ihan joka päivä näe].

Yllä: Tampereelta 27.11.1951 Urjalaan. M30 20mk sininen yksin. Taksa: Saantitodistus lähetystä jätettäessä 1.7.1950 – 31.12.1951 20,00mk. (Lisätty 27.4.2014)

* Totuus on se, että minulla ei ole dokumenttia, josta olisin 100% vedenpitävästi voinut todentaa, että Hangon Keskikoululla on ollut vapaakirjeoikeus kirjeen lähettämisaikana v. 1938. Joten voi olla, että puhun palturia sanoessani, että kirjausmaksu on ollut vapaaehtoinen suorittaa! Voi siis olla, että ko. tapauksessa onkin ollut niin, että on ollut postirahanvapaus ja sitä kautta kirjaus onkin ollut pakko maksaa. Ehkä jonain päivänä tämäkin varmistuu suuntaan tai toiseen.

[Kommentti: Hinnoittelusta sen verran, että tällaisia kohteita, joilla on M30 merkeillä maksettu ”pelkkiä” kirjausmaksuja ja posti-ennakko maksuja on ollut viimeaikoina tarjolla kohtalaisen usein ja niiden hinnoittelu on lähtenyt 5-10€ limitistä ylöspäin. Jos samaa kohdetta on halunnut useampi on hinta tietysti noussut, mutta taso on pysynyt parin kympin tuntumassa näissäkin tapauksissa. Kuitenkin on huomattava, että kun kyseessä on muu kuin 2mk karmiini merkki on hinta saattanut ”revetä” sillä esim. yllä nähty 3½mk sininen paketin kirjausmaksulla on vaikeampi kohde kuin tavallinen vapaakirje 2mk karmiinilla.] (lisätty 21.3.2014)

Vapaakirjeoikeuden omaavilla oli vapautus myös vakuutusmaksujen maksamisesta, ja tätä oikeutta tietysti käytettiin hyväksi; vakuutetut vapaakirjeet tuli kuitenkin varustaa V-lipukkeilla normaalien vakuutettujen lähetysten tapaan.

Yllä: Vakuutettu vapaakirje (isokokoinen) Helsingistä 5.1.1956 Ouluun. Kansaneläkelaitoksen postia; ei postimaksua, mutta V-lipuke. Vakuutusmäärä 16530000mk. (Lisätty 21.7.2014; Lisäsin tämän esimerkiksi vakuutetusta vapaakirjelähetyksestä, koska vakuutusmäärä oli niin huomattava.)

[Kommentti: Näin AboEX näyttelyn yhteydessä pikana lähetetyn vapaakirjeen, josta oli maksettu M30 merkillä pikalisä. Hintapyyntö oli erittäin kova, yli 100€. Epäilemättä harvinainen, mutta silti jätin väliin. Sellainenkin siis kuitenkin on olemassa.] (Lisätty 12.4.2014)

[Kommentti: Systeemi.net palvelussa myytiin muutamia päiviä sitten hieno 12 painoluokan lentovapaakirje, jolla oli 2kpl 12mk punaista merkkiä lentomaksuna vapaakirjeellä. Hieno kohde. Hinta jäi alle 80 euroon. Kohde on korkean painoluokkansa takia erinomainen vapaakirjekohde.] (Lisätty 11.5.2014)