LAPE 2021 Erikoispostimerkkiluettelo, eli tuttavallisemmin ”iso Lape” julkaistiin tammikuun lopussa 2021. Ison Lapen julkaiseminen on aina jonkinlainen merkkeilijän juhlapäivä, sillä tämän noin kymmenen vuoden välein ilmestyvän suomalaisen filatelian kokonaisvaltaisimman luettelon ja hinnaston ilmestyminen on odotettu ja aina tunteita keräilijöissä herättävä tapahtuma. Nykyään luetteloa julkaisee Naantalista käsin operoiva Suomen Filateliapalvelu ja luettelo rakennetaan käytännössä yhtiön panoksin ja talkoovoimin. On tärkeää ymmärtää, että luettelon sisältö on suurelta osin keräilijäkollektiivin tekemää, eikä suinkaan yksin julkaisevan yhtiön kirjoittamaa. Oma kiinnostukseni, kuten yleensä, keskittyy Lapenkin osalta sen M30 merkkejä, ehiöitä ja postihistoriaa käsitteleviin osiin.

M30 asiaa luettelossa on useassa kohdassa. Yli 900-sivuisen luettelon alkupäässä kerrotaan postilähetysten keräilystä (alkaen s. 11). Tässä yhteydessä esitellään kuvin myös useita M30 kohteita. Osastoon kuuluu myös sivuilla 18-20 oleva eri lähetyslajien ja lisäpalveluiden harvinaisuutta käsittelevä taulukoita sisältävä katsaus. Näiden taulukoiden osalta on M30 osalta vedetty hieman mutkia suoraksi. Osin ongelmat johtuvat asian vaikeudesta mm. siitä, että M30 käyttöaika oli yli 30 vuotta ja tästä johtuen erilaisten postitteiden harvinaisuus riippuu voimakkaasti myös käyttöajasta. Esimerkiksi postiosoitusten harvinaisuus vaihtelee 1930-luvun alun ja muiden M30 käyttöaikojen välillä radikaalisti. Toisaalta mukana on myös kohtalaisen selkeitä harvinaisuuden arviointiin liittyviä ongelmia.

Tästä syystä olen koonnut hiukan laajemman vain mallin 1930 käyttösarjan oikeataksaisten postihistoriakohteiden suuntaa-antavan harvinaisuustaulukon, jossa lähtökohtana on se, että käyttöaika on määritelty kymmenluvuittain 30-luku, 40-luku ja 50-60 luvut ja harvinaisuusaste on määritelty erikseen eri taksa-alueille lähetetyille kohteille. Mukana on LaPessa määriteltyjen lisäksi perus lentotaksainen lähetys (ilman muita palveluita), saantitodistukselliset lähetykset sekä erilaisten erikoistaksojen lähetykset eri lähetyslajeilla. Mukaan on otettu myös sähköpostiosoitus. Olen lisäksi merkinnyt lähetyslajit lisäpalveluineen, joita ei oman tietoni mukaan tunneta lainkaan. Harvinaisuuden ”lajit”, eli mitä ”ärrät” tarkoittavat, ovat muuten samat kuin mitä Lapessa on käytetty. Kaikki arviot ovat omiani, samaten mahdolliset virheet. Taulukossa pyritään arviomaan kohteita siten, että mukana on mainittu lisäpalvelu yksin perustaksan kanssa. Esimerkiksi kirjattu kirje kotimaassa 30-luvulla on R0. Taulukko EI ota kantaa esimerkiksi kotimaan 30-luvun kirjatun pikakirjeen harvinaisuuteen, mutta sen harvinaisuus on siis vähintään kirjatun kirjeen tai pikakirjeen harvinaisuus, kumpi sitten näistä harvinaisempi sattuu olemaan – yleensä useiden lisäpalveluiden yhdistelmät ovat harvinaisempia kuin nämä palvelut yksin – toki tähänkin on poikkeuksia, erityisesti lentolisän tullessa mukaan kuvioon.

Taulukko kuvastaa omaa tietämystäni ja se voi muuttua milloin tahansa, uusia kohteita pullahtelee esiin vähän väliä, joten harvinaisuus ei ole muuttumaton asia. Hinnoittelusta totean vain, että annan markkinoiden hoitaa sen ja, että luettelossa on merkkikohtaisiss määrittelyissä mielestäni osuvasti pystytty antamaan osviittaa siihen miten vaikeampien M30 kohteiden hinnoittelu m30 single-kohteiden osalta menee.

Sivulta 332 alkava M30 yleismerkkisarjan perustietoesittely on erinomainen ja tarjoaa niille, jotka eivät M30 käsikirjaa koskaan ole avanneet aivan loistavan mahdollisuuden tutustua M30 maailmaan. Esitellyt kohteet tulevat parhaasta M30 kokoelmasta ja niitä kelpaa katsella. Esittelyn jälkeen ovat merkkikohtaiset hinnoittelut, joihin minulla ei ole nokan koputtamista.

Sivulta 806 alkaen kerrotaan M30 ehiöistä. Mukaan on tullut jonkin verran uutta tietoa, mm. liittyen erikoisuuksiin, mutta mielestäni ehiöiden hinnoittelu ei ole kaikilta osiltaan mennyt aivan nappiin. Olen huomaavinani samanlaista ”alihinnoittelua” kuin mitä ehiöaitouttajamme Juhani Pietilä on havainnut koskien varhaisempia ehiöitä Abophilin uusimmassa numerossa. Vastaavalla tavalla on tainnut siis käydä M30 ehiöiden osalta. Tässä on kuitenkin otettava huomioon muutamia asiota – nimittäin sellaisia, että siinä missä postimerkkien ja postihistorian keräilijöitä on nykyään entistä vähemmän on ehiökeräilijöitä vieläkin vähemmän. Kun kysymyksessä on markkinahinnoittelu on toisaalta järjetöntä ladata luetteloon super-kovia hintoja, jotka eivät koskaan voi toteutua, mutta toisaalta myöskään alihinnoittelu siten, että luettelohinta alittaa markkinahinnat selvästi ei ole paras tapa toimia.

Huomaan mm. että Viron taksan mukaisesti Viroon kulkeneiden ehiöiden hinnat on asetettu n. 15-25 euron luokkaan – pidän tätä hinnoittelua edullisena varsinkin paluukorttien osalta. Samaten Saksaan lähetettynä 1,75mk keltainen ehiö, joka on hinnoiteltu 80 euroon ei kuullosta erityisen hintavalta. Toki muihin, vastaavan taksan päällepainamaehiöihin on merkitty hinnaksi LP eli ”liebhaber preis” – asianharrastajan eli amatöörin hinnoittelu, joka yleisesti sanoen tarkoittaa, että hinta määräytyy markkinoilla. Mitään sen suurempaa en siis näissä huomaa, mutta sanonpa sen, että olen valmis heti maksamaan Viroon lähetetyistä siisteistä 1,25mk postikorttitaksalla lähetetyistä 1,25mk kaksois-ehiöistä luettelohinnan. Huomaan myös, että ehiökorttien ilmestymispäiviä ei ole mainittu – joku etiäinen huutaa korvaani, että joskus aiemmin ne on ollut ilmoitettuna.

Näitä pieniä huomioita liian vakavasti ottamatta totean, että on hienoa, että olemme saaneet uuden luettelon. Se on komea kirja, jota kelpaa esitellä ja jonka sisältämä tietomäärä reippaasti ylittää esimerkiksi vastaavan ruotsalaisen opuksen. Silloin kun ollaan parempia kuin ruotsalaiset ei voi muuta kuin hymyillä.