malli1930.fi

Lentopostia M30 keräilijän silmin

By

Tamperelaiset ovat SF:n ja ainakin Hyvinkään kerhon kanssa lähteneet pitämään kokouksia verkon yli – asia, joka luo filatelian yhteisöllisen harrastamisen mahdolliseksi myös pandemian aikana. Vaikka henkilökohtaista kosketusta ei synnykään ja kohteiden fyysinen vaihtaminen on vaikeaa, on kuitenkin mahdollista vaihtaa ajatuksia ja ”tavata” kavereita verkossa. Näihin verkko-kokouksiin liittyy myös esityksiä, jotka itse asiassa vaikuttavat toimivan aika hyvin, sillä nykyteknologia mahdollistaa diojen näyttämisen verkon yli ja äänikin kulkee. Toki aina ei säästytä ongelmilta, mutta niitä esitelmiä, joita itse olen ehtinyt kuuntelemaan eivät tekniset ongelmat suuremmin ole riivanneet.

Tähän liittyen, pidin Tampereen Filatelistiseuran kokouksessa esityksen otsikon mukaisella aiheella. Esityksen kohteena oli siis lentoposti ja tällä kertaa esitys keskittyi kotimaan lentopostiin ja esittelin myös muutamia lento-onnettomuuskohteita. Linjoilla oli viitisenkymmentä kiinnostunutta kuuntelemassa esitystä, joka kesti kokonaisen tunnin. Esityksen tallentaminen onnistui ja sen voi katsoa alla olevasta ikkunasta, joka aukeaa myös koko ruudun kokoiseksi.

Olen viimeaikoina oman M30 postihistoriakeräilyni ohessa pyrkinyt parantamaan omaa osaamistani liittyen lentopostiin ja siihen liittyen aloitin ”opiskelun” kotimaan lentopostista tarkoituksenani ymmärtää lentopostin kehitys sekä reittien, että käytettyjen koneiden, että lentokenttien osalta. Välineinä minulla opiskelussa olivat kiertokirjeet sekä Keturin ja Pokelan kirja vuodelta 2015 ja Internetin ihmeellinen maailma, josta löytyy niin kuvia kuin tietoakin. Pyrkimyksenäni on ollut ymmärtää paremmin omien kohteitteni ”tarina” ja sitä kautta pystyä esittämään niitä paremmin kokoelmassani. Ongelmaksi muodostuu se, että samalla kun opin lisää tulee tarve tehdä kokoelmasivuja uusiksi ja se ei ole kaikilta osin pelkästään mukava asia, koska se vaatii valtavasti työtä ja aikaa… ja nykypäivänä, koronasta huolmatta, on aika kortilla. Joka tapauksessa uskon, että ”ei oppi ojaan kaada!” Videon katsomalla pääsee nopeasti vauhtiin ymmärtämään kotimaista lentopostia ja joitakin siihen liittyviä perusasioita.

Totean vielä tähän loppuun varmuuden varalta, että mikäli joltakulta lukijalta löytyy ylimääräisiä kotimaan M30 lentokohteita, jotka polttelevat näpeissä, niin niitä voi ja pitää tarjota vaikkapa allekirjoittaneelle.

Tampereen Kerhoillan esitys

By

Tampereen Filatelistiseura on yksi maan aktiivisimmista postimerkkikerhoista ja SFn tapaan järjestää on-line kokouksia jäsenilleen, joissa on myös asiaan kuuluvia, eli filateliaa ja postihistoriaa käsitteleviä esityksiä. Olin tietysti iloinen, kun sain kutsun esittää M30 aiheeseen liittyvän vähemmän vakavan esityksen, jossa kävin läpi muutamia kohteita, joissa oli jonkinlainen kommervenkki. Jos kyseinen esitys kiinnostaa, se löytyy tästä alta.

Yksi asia esityksessäni jäi mielestäni pikkuisen epäselväksi, eli siis ”takeltelin” asian kanssa ja tämä oli syyskuun 1942 taksa-asia. Tämä on siis sama juttu, josta mm. Filatelistissa julkaistussa Hannu Kaupin kanssa kirjoittamassani artikkelissa puhutaan, eli siitä, että syyskuussa 1942 Pohjoismaiden (ja Suomen ja Saksan välisen postisopimuksen mukaiset) postitaksat nousivat kirjeille ja korteille ja lentotaksat nousivat vasta lokakuun 1942 alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun voimassa olivat vain kuukauden ajan wanhat lentotaksat ja uudet kirjeen ja postikortin perustaksat, että Pohjoismaihin lähetetty lentokirje ja Pohjoismaihin sekä Saksaan lähetetty lentopostikortti saivat yhden kuukauden pituiset taksa-ajat. Kuukausi on lyhyt aika ja näin olleen on selvää, että näitä kohteita ei kovin montaa tunneta.

Toivottavasti pääsemme Elokuussa katsomaan näyttelyä! Kuulin grillitiedon kokouksessa, että mikäli fyysinen näyttely ei onnistu, järjestetään näyttely ehkäpä virtuaalisena. Eli pääsisimme katsomaan arvosteltavat kokoelmat netin kautta ja tutustumaan niihin siis kuvina. Tämä on kohtalainen korvike sille, että kokoelmiin ei pääse tutustumaan livenä. Se jos mikä olisi fantastista, että jatkossakin kaikki kokoelmat tulisivat esimerkiksi näyttelyn jälkeen digitaalisessa muodossa näytille jonnekin. Uskoakseni se olisi monelle mieleen.

M30 tietoisku on-line

By

Suomen Filatelistiseura ei ole mennyt kyykkyyn koronan takia, vaan kerhoillat ovat siirtyneet Internetin ihmeelliseen maailmaan. SFS järjestää maanantaiset tapaamisensa ja kerhohuutokauppansa on-line käyttämällä videoneuvotteluohjelmistoa. Tämä filateelinen digiloikka auttaa kestämään karanteenin tuskaa ja lievittää kerhoiltojen puuttumisen tuomaa harmistusta.

Osallistuin viimeiseen 11.5. pidettyyn kerhoiltaan pitämällä malli 1930 merkeistä tietoiskun tai oikeastaan esitelmän, jossa lyhyesti kävin läpi merkkimallin faktoja ja kasan erilaisia postihistoriakohteita. Ajatuksena Filatelistikerholla oli jatkaa kerhoesitelmiä koronasta huolimatta ja testata, että kiinnostaisiko on-line esitys jäseniä (ja tässä tapauksessa muitakin kiinnostuneita). Toimin ensimmäisenä esitelmöisijänä myös jonkinlaisena koekaniinina. Oma kokemukseni oli positiivinen ja sain kuulla, että esitys oli ainakin tekniikan osalta onnistunut ja sisältökin oli otettu vastaan positiivisesti. Sain kuulla, että kuuntelijoita oli verkon yli 68, mikä mielestäni oli hyvä ”saalis”.

Testailin itsekin esitelmän ohessa, nimittäin sitä, että miten on-line esitelmän taltiointi onnistuisi ja onnistuihan se. Sain tehtyä streamatusta esityksestä videotaltioinnin, josta editoin ylimääräiset pois. Esityksen voi nyt katsoa yllä olevasta upotuksesta kokonaisuudessaan, mikäli se jäi näkemättä ja kiinnostaa tai jos vaikka haluaa nähdä sen uudelleen.

Esityksen asiasisältöön liittyviä kommentteja sain muutamia, yksi hyvä kommentti ja tieto oli se, että esityksessä mainittuun kotimaan kirjeeseen, joka oli lähetetty eteenpäin Unkariin on tuskin liittynyt jälkitaksoitusta, sillä jälkitaksoituksia käytettiin ilmeisesti vain kirjatuille ja vakuutetuille lähetyksille (sekä postiosoituksille ja postiennakoille). Kuitenkin kyseessä on eteenpäin lähetetty kirje, johon on lisätty puuttuva postimaksu – ilmeisesti ”ensimmäisen vastaanottajan” toimesta.

Toinen kommentti tuli M30 merkkien värisävyistä – puhun esityksessä siitä, että mielestäni värisävyt eivät ole M30 merkkien osalta kovin merkittävä asia. M30 merkeillä on muutamissa merkeissä ns. tunnettuja värisävyjä, mm. 8mk violetilla on selkeät kaksi päävärisävyä ja toisaalta 25mk sinisellä merkillä on taivaansininen ja sininen värisävy. Selkeiden värisävyjen osalta olen sitä mieltä, että ne voidaan erottaa, mutta merkkimallin aikana on suuri määrä pieniä värivivahteita mutta niiden merkitys on mielestäni pieni, sillä niiden perusteella ei esim. voida erottaa painoeriä (tilauseriä) samalla tavalla kuin mitä on tapana klassisen Suomen merkkien osalta. Sodan aikaisista painoeristä voi erien sisälläkin olla värieroja ja näin ollen erien ”tunnistaminen” niiden perusteella ei ole mielekästä. M30 osalta on tehokkaampia ja varmempia tapoja erotella merkkejä käytetyn paperin kautta ja leimaamattomien osalta myös liimojen kautta, näin ollen ”arvailu” värien kautta ei ole tarpeellista.

KESFILA 2018 – kokoelman läpikäynti

By

Esitin Jyväskylässä järjestetyssä KESFILA näyttelyssä yhden kehyksen kokoelman ulkomaan taksaisista painotuotteista. Kuten aiemmassa KESFILAa käsittelevässä kirjoituksessa mainitsin, ajattelin käydä kokoelman läpi yksityiskohtaisesti, kun aikaa tulee – nyt lomat ovat alkaneet ja aikaa on sen verran, että ehdin käydä kokoelman läpi. Kokoelman ideana on esitellä Malli 1930 merkeillä ulkomaan painotuotetaksoja merkkimallin käyttöajalta. Erityisesti halusin esitellä kaikki UPU:n värisuositusten mukaiset vihreät M30 merkit, jotka oli painettu nimen omaan ulkomaan ensimmäisen painoluokan painotuotteita varten.

Yllä: Kokoelman etusivu

Kokoelman etusivulla kerrotaan yleisluontoisesti ulkomaan painotuotteista ja todetaan, että painotuotteet ovat usein aliarvostettuja lähetysmuotona, vaikka erityisesti ulkomaan painotuotteista löytyy hyvinkin vaikeita kohteita. Erityisen vaikeita ovat painavammat painotuotteet ja lentopainotuotteet 30- ja 40-luvuilta. Etusivulla todetaan, että mukana ei ole muita kuin vaikeita kohteita, eli aivan tavallinen tavara on jätetty ”armotta” pois. Näyttelykokoelmiin yleensä tehdään lyhyt, parin sivun pituinen, kokoelmaa paremmin selittävä synopsis. Synopsiksessa voi esittää asioita, joita ei kokoelman etusivulle mahdu ja mahdollisesti ”kouluttaa” kokoelman katselijoita etusivuakin enemmän. Kokoelman synopsiksen voi ladata tästä linkistä.


Yllä: Video, jolla kokoelmaa käydään läpi – loppuu kesken lauseen, jatkuu osassa 2

Yllä: Videon toinen osa, jolla käydään läpi kokoelma loppuun, sekä kokoelman saama arvostelu lyhyesti

Yllä olevilla videoilla kokoelma käydään läpi alusta loppuun – videon katsomalla pääsee kohtalaisen hyvin perille vihreistä M30 leijonamerkeistä ja erilaisista ulkokomaan painotuotteista ja niiden harvinaisuudesta. Video loppuu kesken, koska ohjelma jota käytin ns. ”crashasi” eli luhistui omaan mahdottomuuteensa. Onneksi pystyin pelastamaan nauhoitteen, ja säästin aikaa siinä, ettei tarvinnut aloittaa uusiksi nollasta.

 

Postal History of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 4

By

Jatketaan kokoelman videointia, vaikka Finlandia 2017 näyttely onkin jo ohi. Alkuperäinen tarkoitus oli, että olisin ehtinyt videoissa käsitellä kaikki kokoelmasivut, mutta päivässä on vain 24 tuntia, joista jokunen on pakko silloin tällöin nukkuakin – onneksi mikään ei estä videoesitysten täydentämistä näin jälkikäteen.

Osat 8 ja 9 kokoelmaa esittelevistä videoista – päästään jo kokoelman neljännen kehyksen loppuun.

Esittely jatkuu 10. video – AO-mail, eli ”autres objects” tällä kertaa ulkomaille. Painotuotteita siis.

Viimeinen video, eli 11. osa.

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 2

By

Jatkan Finlandia 2017 kokoelman esittelyä neljännellä videolla. Kotimaan painotuotteilla jatketaan.

Finlandiasta tuli ilmeisesti viimeinen ennen näyttelyä julkaistava lehdistötiedote (numero 32), jossa yksi minunkin kohteeni on näytillä. Finlandian lehdistötiedotteisiin pääsee tästä linkistä – uusinkin tiedote tullee sinne piakkoin.

Päivitys 27.4.2017: videosarjan viides osa, jossa mm. käydään läpi Pohjoismainen postisopimus ja Suomen ja Viron välinen bilateraalinen sopimus.

 

Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps, osa 1

By

Finlandia 2017 suurnäyttely on jo kulman takana ja osallistujat tekevät viimeisiä viilauksia kokoelmiinsa, myös allekirjoittanut on joutunut purkamaan muutamia sivuja ja korjaamaan monteerauksia uusien kohteiden tullessa kokoelmaan. Näyttelyn arvostelu perustuu osittain (suurelta osin) etukäteen lähetettyihin kokoelmakuviin, joihin tuomareilla on mahdollisuus tutustua ajan kanssa – itse näyttelyssä on jokaista kokoelmaa kohti vain vähän aikaa. Itse osallistun malli 1930 merkkien postihistoriaa esittelevällä kokoelmallani, jonka nimi on muuttunut muotoon ”Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps” eli suomennettuna ”Suomen malli 1930 käyttösarjan postihistoria”. Kokoelma tulee olemaan esillä postihistorialuokassa viisikehyksisenä. Kuten kokoelman nimestäkin käy ilmi on sen tarkoituksena esitellä mallin 1930 postihistoriaa koko merkkimallin käyttöajalta 1930-1962. Kokoelma on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä esitellään paikallispostia ja kotimaan postia, toisessa postia Pohjoismaihin ja erillisten Suomen ja muiden valtioiden välisten postisopimusten perusteella hinnoiteltua postia, kolmantena postia Euroopan maihin ja Euroopan ulkopuolisiin maihin ja lopuksi neljäntenä erilaisia M30 merkein maksettuja lisämaksuja ja postin tarjoamia palveluja. Jokaisen kokonaisuuden sisällä esitellään LC (Lettrés et Cartes, kirje ja korttiposti), AO (Autres Objects, muut lähetyslajit) ja pakettiposti erikseen.

Yllä: Kokoelman etusivu, joka aukeaa klikkaamalla suuremmaksi.

Olen rakentanut kokoelmaan neliportaisen harvinaisuusluokittelun, jota tuon esiin ”tähtimerkinnöillä” ja paksunnetuilla ja kaksoiskehyksillä. Erittäin harvinaiset kohteet (very rare) on merkitty neljällä tähdellä ja paksunnetulla kehyksellä, harvinaiset (rare) esitellään kolmella tähdellä ja kaksinkertaisella kehyksellä. Erittäin vaikeat (very scarce) ja vaikeat (scarce) kohteet on esitelty tavallisilla ohuilla kehyksillä ja kahdella tai yhdellä tähdellä. Olen lähtenyt siitä, että erittäin harvinaisia tai harvinaisia ovat vain ”aidosti harvinaiset” kohteet, joita tunnetaan alle kymmenen tai ne ovat Hannu Kaupin kirjassa mainitussa M30 harvinaisimpien kohteiden listassa. Merkinnät kokevat jonkinlaista inflaatiota, sillä viiden kehyksen kokoelmaan ei ole mahtunut mukaan tavallisia kohteita lainkaan. Olen yrittänyt kertoa selostusteksteissä, jos jokin kohde on esimerkiksi sellainen, että vastaavia tunnetaan vain muutamia. Tämä on sitä ”harvinaistamista”, jota tulee harrastaa, jotta tuomarit pysyvät perässä siitä, että onko kokoelmassa mukana ns. ”hyvää tavaraa”. Tampereen näyttelyssä olen siinä hyvässä asemassa, että mukana postihistorian tuomarina on Ari Muhonen, joka ymmärtää M30 postihistoriasta paljon. Jokainen ymmärtää, että ulkomaille näyttelyyn vietynä olisi todennäköistä, että tuomaristossa ei ole ketään, joka tietäisi M30 aiheesta mitään ja näin ollen arviot perustuisivat hyvin pitkälti tuomariston valistuneisiin arvauksiin, jotka vuorostaan perustuvat heidän omaan kokemukseensa muilta postihistorian aloilta.

Yllä: Kuva kokoelman ensimmäisestä kehyksestä. Keskellä kaksi A3 kokoista sivua, joita ympäröivät A4 sivut

Käytössä on ”kaksoisotsikointi”, jonka ajatuksena on tuoda katsojalle nopeasti esiin ”kokonaiskuva” sivun kohteista. Pääotsikokko kertoo minkälaisesta postista on kysymys (LC, AO, paketti) ja minnepäin sivun lähetykset ovat kulkeneet (kotimaa, Pohjoismaat / sopimusvaltiot, Eurooppa ja Eur. ulkopuoliset maat) ja toisaalta kakkostason otsikolla kerrotaan kohteesta pääasiat. Kohteen alla olevaan kohdekuvauksen tekstiin ei ole ”pakko” tutustua, jotta voi nopeasti ymmärtää mistä on kysymys. Kohdekuvauksessa kerrotaan tarkasti kohteen taksa ja muita detaljeja. Useiden kohteiden kohdalla olen käynyt lisäksi selostetekstillä läpi kohteeseen liittyviä ”muita mielenkiintoisia asioita”. Itse sivut ovat A4 kokoisia, mutta olen laittanut mukaan myös A3 kokoisia sivuja, eli kyseessä on jonkinlainen sekasikiö. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta ehkäpä hulluuteen sisältyy jotain järkeäkin, nimittäin A3 sivujen asettelu on kehyksen keskellä ja niitä ympäröivät A4 sivut. Tietääkseni tällaista ratkaisua ei olla ennen nähty. Ajatukseni on, että jokaisessa kehyksessä on kaksi A3 sivua, joilla esitellään jokin kehyksellä esiteltävään materiaaliin liittyvä erikoisuus tai kokonaisuus – ikäänkuin teema. Tämä on antanut hieman lisää liikkumatilaa kokoelman ”kerronnassa”. Koska A3 sivut ovat kehyksen keskellä ja näin ollen keskeisellä paikalla olen myöskin yrittänyt sijoittaa niille mukaan erityisen hyviä kohteita.

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan ensimmäinen osa

Ajattelin kokeilla myös jotain uutta liittyen näyttelyfilateliaan ja äänitin videon, jossa käydään läpi kokoelmaa alkaen sen alusta lähtien. Ensimmäinen video käy läpi paikalliskirjeitä ja hieman kotimaan postia ja kestää noin puolisen tuntia. Tarkoituksena on videoida koko kokoelman esittely siten, että ehkäpä samoihin aikoihin, kun Finlandia 2017 alkaa olisi esittelyvideosarja valmis.

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan toinen osa

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan kolmas osa