Toukokuun huutokauppasuma alkoi purkaantua ja ensimmäisenä asialla oli Järvenpään Filateliapalvelun huutokauppa. Tyypillisesti en ole osannut tältä huutokaupalta odottaa ihmeitä, enkä odottanut tälläkään kertaa. Ihmeitä ei M30 rintamalla ollut myöskään tarjolla. Myytävää kuitenkin M30 osastoilla oli yhteensä noin 35 kohdetta, joista pääosa filateliaa. Kympin alimmalla lähdöllä myytävänä löytyi loistoleimattuja merkkejä ja postituoretta. Mukana oli myös 10p merkin horisontaalinen siirtymä, joka myytiin kympillä. Postihistoriaosastolla oli tarjolla vain neljä kohdetta, joista yksi meni kaupaksi – tämä yksi oli automaattimerkkejä ja automaattimerkeillä lähetetyn kirjeen sisältänyt erä, joka myytiin 50 euron limitillä.
Järvenpään Filateliapalvelun huutokaupasta ei sen enenpää kerrottavaa olekaan, mutta ei hätää, sillä voimme siirtyä ruotimaan 18. Forssan Kerhon Huutokortti-huutokauppaa. Huutokortissa oli tällä kertaa yli seitsemänkymmentä M30 kohdetta kaupan. Pääpaino oli voimakkaasti postihistorian puolella, jos kohta muutamia filateliakohteitakin myytävänä oli – pääasiassa numerokuusiloita. Postihistoriatavara oli aika tavallista, mutta joukossa oli mukana muutamia hiukan kiinnostavampiakin lähetyksiä. Kotimaassa kulkenut vakuutettu toisen painoluokan kirje, joka oli maksettu yksin 30mk linja-auto merkillä nousi limitistään aina n. 25 euron hintaan saakka – kohde oli lähestulkoon ainoa, jonka hinta lähti nousuun. Kyseessä on hiukan parempi yksittäiskohde.
Ruotsiin lentopostissa vuonna 1942 lähetetty postikortti, jolla ei ole kirjoitusta, eli painotuote myytiin neljän euron limitillä. Kortti oli Suomessa sotasensuurin tarkastama ja siihen oli lähettäjä piirtänyt mielestäni kohtalaisen taidokkaasti kuvan. Lentopainotuotteet ulkomaille vuonna 1942 ovat kohtalaisen vaikeita kohteita ja kyseinen taksa, vaikkakin lähetettynä Ruotsiin, ei ole yleinen. Neljällä eurolla kyseessä on hyvä kauppa – veikkaan, että kortti ja kuva hämäsivät lentopostikeräilijöitä sen verran, että taksan tarkistus jäi puolitiehen. Kaiken kaikkiaan aika kiva kohde!
Päivitys: MUTTA SITTEN… ostin tämän kohteen ja odottelin sitä innolla, kohde saapuikin ja kurkistin heti sen kääntöpuolen. Surkea tosiasia on, että kohteen toinen puoli sisältää viestin, joka tekee siitä postikortin ja sitä kautta väärätaksaisen. Tässä näemme, että kohdeselosteessa pitäisi vähintäänkin lukea, että onko korteilla tekstiä tai mielellään olla kummastakin puolesta kuva. Tämä on erityisen tärkeää postihistoriakohteiden osalta, sillä taksojen määrittäminen tarkasti on mahdotonta ilman, että kohteen kaikki atribuutit ovat näkyvissä. Kohteen hinta oli 4 euroa ja en jaksa sitä lähteä takaisin lähettämään ja kinuamaan rahojani Forssasta takaisin, mutta hiukan kismittää. Olisi taas kerran pitänyt kysyä kuva toisesta puolesta.
Muutakin mukavaa oli tarjolla, nimittäin erityisesti postihistorialliselta kannalta kiinnostavaa ja muodoltaan tämä kiinnostava oli Saksaan, Puolalta valloitettuun osaan, Posenin kaupunkiin lähetetty postikortti vuodelta 1940. Kun asiaa hiukan tarkemmin mietitään huomataan, että Posen on nykyään ja oli ennen miehitystä nimeltään Poznan ja oli siis osa 1939 miehitettyä Puolaa. Posen toimi saksalaisen hallintoalueen ”Reichsgau Wartherland” pääkaupunkina – Wartherland tulee Warta-joen nimestä – Poznan on tämän joen länsirannalla. Tämä postikortti ei muuten olekaan mitenkään erikoinen, sillä se on maksettu tavallisella 2mk karmiinilla M30 merkillä ja kyseinen postikortin taksa on yleinen. Mutta, kun kyseessä on hiukan yli vuosi aikaisemmin Saksaan liitetty alue on tämä postihistoriallisesti hiukan parempi kohde.
Yllä olevasta kartasta voidaan nähdä Posenin sijainti suhteessa Saksan vuoden 1939 valtakunnanrajaan ja suhteessa muuhun miehitettyyn Puolaan. Mielestäni juuri tällaiset asiat ovat postihistoriassa mielenkiintoisia ja näihin liittyvä hyvä puoli on se, että tekemällä hiukan töitä voi löytää edullisesti kiinnostavia ”johonkin tarinaan” sopivia kohteita. Kohteen lähtöhinta oli viisi euroa ja sillä se myytiin.
Suomen Filateliapalvelun 114 huutokauppa täydensi tämän kolmen huutokaupan triplan kahteen päivään. Tällä kertaa myytävänä oli viitisenkymmentä kohdetta M30 osastolla. Näistä suuri määrä filateliakohteita, joiden joukossa paljon numerokuusiloita. Suurin osa tavarasta meni kaupaksi, mikä on tietysti mukava asia. Pitkästä aikaa useamman numerokuusilon hinta lähti nousuun ja tavara ei mennyt pelkästään lähtöhinnoilla kaupaksi. Filateliapuolella mielestäni kaikkein kiinnostavin kohde oli 6mk oranssin merkin hyvä siirtymäpari.
Kohteessa oli arkin reunassa olevassa ilmeisesti ollut liimake, jonka jälki oli kohtalaisen selvästi nähtävissä, mutta se ei mielestäni pilaa kohdetta. Näitä 6mk oranssin siirtymiä tunnetaan vain muutamia, joten kyseessä on hyvä filateliakohde. Limitti oli asetettu 40 euroon, josta kohde nousi 55 euroon – hinta oli mielestäni halpa. Päällepainamamerkin 1,25mk/50p lähes loisto sai kiinnostusta ja huutoja osakseen, merkin hinta kipusi parin kympin pohjista aina 79 euroon saakka. Tämän merkin loistot ovat niitä hiukan vaikeampia kohteita.
Lähetyksiä oli tällä hetkellä myytävänä vähän hintsummin, vain kuusi kohdetta. Kotimaan kohteista kiinnostavin oli vakuutetun paketin kortti, jolla maksu oli suoritettu käyttämällä 10p harmaata lumppusellupaperin merkkiä. Kuten Kaupin M30 raamatusta voidaan lukea (tai LaPen luettelosta) painettiin LSP paperille vain puoli miljoonaa 10p merkkiä ja näin ollen kyseessä on ”laskennallisesti” ihan hyvä kohde. Sellupaperiset merkit ovat kuitenkin vielä astetta vaikeampia – lähtöhinta 20 euroa oli paperia ja kohde nousi 27 euroon saakka. Viroon menneet kaksi postikorttia, toinen laivalla ja toinen lentona, jotka myytiin samassa erässä eivät nousseet parin kympin pohjista, lentopostikortit Viroon ovat parempia lähetyksiä.
Kolmen ”sinisen” lähetyksen erä, joista yksi oli 4½mk merkin singlenä lähetetty kirje Sveitsiin myytiin 56 eurolla, tämä on aika lähellä halvinta 4½mk singleä, minkä olen nähnyt, ja vielä pari muuta lähetystä samaan hintaan! Olen jo jankuttamiseen asti kertonut siitä, että 4½mk singlejä tunnetaan se noin 40 kappaletta, mutta se ei tarkoita, että kyseessä on trivialiteetti. Asian voi laittaa mielessään järjestykseen, kun miettii sitä, että 500 kpl painettu ja takuulla kaikki kappaleet tallessa oleva Barkov merkki myytiin tässä huutokaupassa hintaan 525 euroa + huutoraha. Sillä summalla olisi saanut noin 9 kappaletta näitä pikkukivoja lähteyksiä…. voi voi kun sattuu päähän… taas.
Paremmat kolme sodan aikaista Lounais-Afrikkaan lähetettyä maapostikuorta myytiin vähän yli neljällä kympillä. Kuorissa oli Etelä-Afrikan sensuurit ja ne olivat kulkeneet Moskovan kautta Kairoon, josta eteenpäin Itä-Afrikan reittiä Etelään. Erittäin hyviä sodanaikaisen postin keräilijöille, mutta kilpailua ei varsinaisesti syntynyt – hieman yllätti, hyviähän nuo ovat ja halvalla meni.
Lopuksi huomoin oikean M30 erikoisuuden, nimittäin myytävänä olleen Suomen Lasten Posti leikkilaatikon, jossa oli ”aitoja” M30-leikkimerkkejä ja ehiöitä. Pohdin kauan tämän ostamista, mutta mielessäni soivat vaimoni sanat ”älä vaan osta lisää mitään tauhkaa”. Yleensä olen saanut vaiennettua nämä skitsofreeniset äänet, jotka ovat useata keräilijää valvottaneet, mutta ei tällä kertaa…. laatikko jäi ostamatta, toivotan onnea ostajalle.
Tässä ei ehdi nyt levätä laakereillaan, kun huomenna päättyy Lahden kerhon huutokauppa. Kesää kohti kuitenkin mennään…
