malli1930.fi

Joensuu 2019 ja Tamcollect ennakko

By

Tätä kirjoitettaessa on Joensuussa alkamassa alueellinen Joensuu 2019 näyttely, joka juhlistaa paikallisen kerhon 70 vuotista taivalta. Ikävä kyllä itse en Joensuuhun pääse, toivottavasti moni pääsee, sillä on hienoa jos näyttelyissä käydään ja näin tuetaan myös järjestävää seuraa. Onnittelut Joensuun kerholle ja menestystä näyttelyyn! Joensuun näyttelyyn osallistuvien kokoelmien luettelo löytyy mm. Filatelistiliiton sivujen kautta ja huomaan luetteloa katsoessani, että mukana on Anssi Forsblom kahden kehyksen filateliakokoelmalla, jossa hän esittelee M30 kuvamerkkejä. Suorastaan harmittaa, etten pääse tutkimaan tätä kokoelmaa.

Muuta kiinnostavaa, mahdollisesti M30 kohteita sisältävää löytynee mm. vankilapostin historiaa käsittelevästä Kari Mäntysen kokoelmasta sekä Ari Laitisen ”Korpi-Karjalan” postihistoriaa käsittelevästä kokoelmasta. Harri Ala-Honkolan paikalliskirjeitä ja frangin vasta-arvoja käsittelevissä kokoelmissa on varmasti myös M30 hyviä kohteita – osa näistä lienee nähty myös Jyväskylässä Harrin M30 postihistoriaa käsitelleessä hyvin menestyneessä kokoelmassa.

Harri Forsblomin Suomalaisten YK-Joukkojen postin kokoelmassa saattaa olla kiinnostavia M30 kohteita – pidetään mielessä, että M30 käyttöaika jatkui virallisesti aina vuoden 1962 loppuun saakka ja näin ollen on ollut mahdollista lähettää YK postia myös M30 merkein. Hiukan kuivaksi jää spekulointi Joensuun näyttelystä, kun paikalle ei pääse, siksi katseeni kääntyykin parin viikon kuluttua järjestettävään Tamcollect näyttelyyn, johon olen itsekin lähdössä ja jopa kokoelman kanssa. Tarkoituksena on esitellä M30 postihistoriaa kahdeksan kehyksen voimin. Kokoelman ensimmäinen sivu on ladattavissa tästä linkistä.

Siinä missä Joensuu 2019 näyttelyn osallistujalista on verkossa, huomaan, että Tamcollect 2019 näyttelystä on vaikeaa saada tietoa etukäteen, vaikka kyseessä on kansallinen näyttely ja näyttelyn alkuun on vain pari viikkoa aikaa. Järjestävän seuran, Tampereen Filatelistiseuran sivuilta löytyvät yhä näyttelyyn ilmoittautumiseen tarvittavat lomake ja näyttelyn säännöt, vaikka ilmoittautumisaika on mennyt ohi jo jonkin aikaa sitten. Tiedot osallistuvista kokoelmista loistavat poissaolollaan – nyt olisi paikka korjata tämä puutostauti! Tuomarit on sentään listattu seuran etusivuilla. Mielestäni tällaiset asiat kannattaisi myös laittaa näkyviin itse tapahtumaa käsittelevälle alasivulle ja ehkäpä lisätä myös Liiton sivuille. Yleisestikin ajatellen olisi kiitollista, jos näyttelyiden yhteydessä alettaisiin ilmoittamaan jo etukäteen myös se kellonlyömä, jolloin kokoelmat puretaan – olisi helpompi varautua asioihin, tämä ei liity Tamcollect näyttelyyn, vaan yleisestikin ottaen olisi hienoa siirtyä tekemisen tapaan, jossa asiat ovat selvillä hyvissä ajoin.

Tuttuun tapaansa tamperelaiset ovat lähestyneet asioita huumorilla ja Tamcollect näyttelyssä on myytävänä nollan euron seteli. Kun kerroin tästä eräälle tutulleni, kysyi hän suoraan vastapalloon, että ”onk siinä Sipilän kuva”. Ottamatta kantaa toimitusministeristön pääministeriin millään tavalla en voinut olla naurahtamatta tälle lohkaisulle.

Tamperelaiset ovat järjestäneet filatelisteille mahdollisuuden ostaa lippuja edullisesti, puoleen hintaan. Arvostan tätä paljon, sillä edullinen sisäänpääsy on avainasia, kun halutaan ihmisiä paikalle. Lippujen ostaminen kuitenkin ainakin minulla takkusi, sillä Pirkkahallin, eli ”Tampereen messukeskuksen” verkkokauppa ei käyttämälläni selaimella toiminut, vaan jouduin käyttämään toista selainta. Kyseessä on siis heidän käyttämänsä ruotsalaisen palveluntarjoajan munaus. Pienellä vaivalla sain kuitenkin liput ostettua. Koska maksimimäärä kertaostetuille alennetun hintaisille lipuille on kaksi, tuli kerholaisille lippuja ostaessa tuhrattua jonkin verran aikaa…

Mutta, nyt on lippuja ostettu ja mukava reissu Tampereelle edessäpäin. Taidan siirtyä viikonlopun viettoon.

LISÄYS 1.4.2019. Nyt Tampereen filatelistiseuran sivuille on tullut linkki listaan TamCollect 2019 näyttelyssä nähtävistä kokoelmista. Suoraan listaan pääsee tästä.

Listan ilmestyttyä voidaan ruotia TamCollectia M30 näkökulmasta etukäteen. Jätän spekuloimatta omaan kokoelmaani liittyen, jokainen voi halutessaan käydä sitä ihmettelemässä itse tapahtumassa ja itse olen jäävi antamaan siitä kommentteja – keskityn siis muihin kokoelmiin. Vaikuttaa siltä, että filateliapuolella malliin 1930 keskittyviä kokoelmia ei ole mukana, mutta Jouko Kaartisen hammaste ja painantaerikoisuuksiin keskittyvässä kokoelmassa on mukana useita kiinnostavia M30 kohteita. On kiinnostavaa nähdä mitä uutta Jouko on löytänyt sitten viime näkemän. Kari Lindholmin läviste eli suojareijitekokoelmassa on myöskin M30 presenssi ja ajattelin tutustua siihen tarkemmin kuin mitä tein Helsingin Messukeskuksessa, jossa olen viimeksi nähnyt kokoelmasta osan näytillä.

Postihistoriapuolella on taas luvassa paljonkin nähtävää, nimittäin mukana on Esko Seitsosen ”Saksan vaikutus suomalaiseen kirjepostiin 1934 – 1950”, joka sisältänee useita mielenkiintoisia ja harvinaisia M30 lähetyksiä. Eskon kokoelmassa mielenkiintoisinta on ymmärtää sen tarina, eli käytännössä kolmannen valtakunnan alku, nousu ja tuho ja näiden vaiheiden vaikutus kirjepostiin. Kokoelma sisältää suuren määrän tietoa liittyen eri alueille käytössä olleisiin postin ohjeisiin ja mm. tietoa siitä milloin postinkulku eri Saksaan liittyville alueille sodan jälkeen aukesi. Eskon kokoelma on kasvanut kehyksellä sitten viimenäkemän ja se tarkoittaa noin kolmeakymmentä uutta kohdetta.

Harri Ala-Honkola esittelee onnettomuuspostia kahdella kehyksellä ja paikalliskirjeitä samalla kehysmäärällä, kummassakin kokoelmassa on useita hyviä M30 kohteita. Erityisesti onnettomuuspostikokoelmassa Harrilla on kiven kovaa materiaalia kuten ainoa tunnettu postibussin tulipalosta selvinnyt pakettikortti, jota olen useammin kuin kerran kadehtien katsellut.

Tuomas Juvosen lunastuksiin keskittyvässä viiden kehyksen kokoelmassa lienee useitakin jännittäviä M30 kohteita. Kokoelman punainen lanka on postin lunastuskäytäntöjen tarkka tuntemus ja siitä johtuvat erikoisuudet. Ari Laitinen tuo Joensuusta kokoelmansa näytille myös Tampereelle – tämä tietysti ilahduttaa allekirjoittanutta, koska Joensuu jäi väliin.

Mainitaan nyt myös Jussi Tuorin kutsuttujen luokassa esitettävä ”Kari Rahiala in Memoriam” kokoelma, jossa nähtäneen mielenkiintoisia M30 ehiökohteita. Rahialahan oli tunnettu ehiöiden keräilijä ja hänen M30 ehiökokoelmansa näyttelyversio on näytillä Liiton sivuilla kokonaisena.

Nähtävää ei siis tule puuttuman M30 rintamalla. Aion tietysti tutustua muuhunkin filateliaan ja postihistoriaan. On tärkeää nähdä muutakin kuin vain oman keräilyalueensa kohteita, muuten ymmärrys pysyy suppeana ja ahaa-elämyksiä ei pääse syntymään.


EstEx 2018 Tallinna

By

Eteläisen naapurivaltiomme Eestin tai Viron satavuotisen taipaleen juhlistamiseksi järjestetty EstEx 2018 näyttely on yhä auki ja voimissaan tätä kirjoitettaessa Tallinnassa. Näyttelypaikkana on Eestin messukeskus Piritan kaupunginosassa, ei kovin kaukana Moskovan Olympialaisten purjehduskilpailujen näyttämöstä. Messukeskuksesta on näyttelyä varten varattu yksi halli, joka on täynnä kehyksiä – kaiken kaikkiaan viidettä sataa. Mukana on suuri määrä suomalaisia kokoelmia, yli neljäsosa koko kehysmäärästä. Luonnollisesti Eestiläiset ja muut Itämeren valtiot, jostain syystä Latviaa lukuunottamatta, ovat hyvin esillä. Lisäksi Romaniasta oli käsittääkseni yksi kokoelma. Hallissa ei ole ilmastointia ja tästä johtuen fiilis oli kohtalaisen lämpöinen. Aamulla suoritettu lattioiden vesipesu ei vähentänyt ”safari-meininkiä”. Ilmeisesti siivoojille ei oltu kerrottu, että vesihöyry ja postihistoria eivät sovellu kovin hyvin yhteen…

Itse lähdin matkaan jo näyttelyn avajaispäivää edellisenä iltapäivänä, ensin linja-autolla Helsinkiin, josta nousin laivaan. Huomasin, että laivalla voi huokeasti yöpyä ja nousta maihin Tallinnassa vasta aamulla. Näin säästin hottelin kustannukset. Matka-aika Helsingistä Tallinnaan on vain kaksi tuntia, joten hyvin helppo ja näppärä yhteys on kysymyksessä. Aamiaisella huomasin, että mukana on Forssan kerholaisia ja Hämeenlinnasta Esa Kärkäs. Söimme yhdessä aamiaisen ja siirryimme sen jälkeen forssalaisten autolla messukeskukselle. Kiitokset vielä kyydistä! Olimme sen verran etuajassa, että ”jouduimme” odottelemaan kauniissa aamusäässä ja juttelemaan muiden paikalle hyvissä ajoin saapuneiden kanssa mieliaheestamme. Hieman ennen yhdeksää joukko kommissaareja ja tuomareita tuli paikalle, ja tämän jälkeen pääsimme kaikki sisälle näyttelyyn, vaikka sen virallinen avautuminen tapahtuisikin vasta kymmeneltä. Tunnelmaa ei siis pilannut liiallinen niuhoittaminen.

Yllä: Heti näyttelypaikalle saavuttuamme otettu video.

Näyttelyssä oli lähes kaikki kehykset saatu jo täytettyä ja ennen virallista alkamisaikaa loputkin oli täytetty. Oli mukava huomata, että Suomesta Viroon 1930-1945 M30 merkein lähetettyjä kohteita käsittelevä yhteiskokoelmamme (Kauppi, Seitsonen, Nieminen, Collan) oli hienosti esillä heti sisäänkäynnin edessä ja kehysnumerolla 001. Valaistus oli paikassa parhain mitä koko hallista löytyi ja toivottavasti kokoelma kiinnostaa katsojia. Yleensähän yhdessä tehtyjä kokoelmia ei näyttelyissä ole nähty ja näyttelysäännöt tyypillisesti estävät kokoelmien yhdessä kokoamisen. Tämä on tietysti hieman ristiriidassa sen kanssa, että tulos ja mitalit annetaan aina kokoelmalle eikä näytteilleasettajalle… mutta tällaiset ovat säännöt. Tällä kertaa homma onnistui siten, että Suomen komissaarina toiminut Jukka Mäkinen hoiti homman kotiin ja sai kokoelmamme mukaan kutsuttujen luokkaan. Kokoelma oli suunniteltu ja tehty vain tätä näyttelyä varten, eikä sitä suurella todennäköisyydellä tulla enää missään tämän jälkeen näyttämään, joten tavallaan kutsuttujen luokka sille oikea paikka onkin.

Kauppiaita paikalla oli kohtalaisen nihkeästi – olin tästä hieman yllättynyt, mutta ehkäpä järjestäjiltä oli hinnoittelun suhteen mopo karannut. On kuitenkin kaikkien etu, että kauppiaita olisi paikalla maksimaalisesti, koska tällöin keräilijöitä tulee paikalle maksimaalisesti – itse näyttely on yksi asia, mutta harrastukseen kuuluu vahvasti uuden tavaran hankkiminen ja jos se ei onnistu on yksi vetovoimainen elementti pois pelistä. Paikalla oli siis alle kymmenen myyjää, joista suomalaisia edusti Vesa Järvistö. Toinen ”iso” myyjä oli tanskalainen JF-Stamps, jonka hintataso on tunnetusti sieltä korkeammasta päästä. Kohde kuin kohde on tyypillisesti kaksin, jollei kolminkertaisesti hinnoiteltu verrattuna ns. normaaliin. Itse en tästä johtuen ole ostanut JF:ltä tyypillisesti kuin hyvin vaikeita kohteita, silloin harvoin, kun niitä on ollut saatavilla. Kun hinnat huitelevat yli satasessa alkaa moninkertaisten hintojen pyytämienen olla vaikeampaa, joten paremmissa kohteissa ei hinta ehkä sittenkään ole niin huikea, kuin edullisemmissa. Ja toki hinta on aina neuvotteluasia… Paikallisilla kauppiailla tavara oli tyypillisesti painottunut akselille Eesti-Venäjä-Saksa ja suomalaista filateliaa oli myytävänä vähän, jos lainkaan.  Sekä Järvistöllä että JF:llä oli M30 postihistoriaa myytävänä ja kaikenlaista pikkukivaa oli näkyvissä. JF:llä oli muutamia kohteita, joita olisin voinut ostaa, mikäli niiden hinta olisi ollut matalampi – päädyin kuitenkin olemaan ostamatta, sillä tuplakohteiden ostaminen kallilla on aika hurjaa toimintaa.

Yllä: M30 kortti Odd Arve Kvinneslandin kokoelmasta ”Postal history of the sea service East Prussia 1935-1944”. Pahoittelut huonolaatuisesta kuvasta.

Mallin 1930 kohteita oli näytillä muutamissa kokoelmissa, oman kokoelmamme lisäksi. Eräällä norjalaisella oli omassa laivaleimauksia ja laivapostia esittelevässä kokoelmassaan mukana yksi M30 merkeillä lähetetty Saksassa, Itä Preussissa laivaleimattu postikortti. Kortti on leimattu M/S Hansestadt nimisen aluksen laivaleimalla. Muut M30 kohteet löytyivät kahden suomalaisen kokoelmista – Harri Ala-Honkolalla oli lento-onnettomuuspostia käsittelevässä yhden kehyksen kokoelmassaan muutamia M30 kohteita, jotka tietysti ovat erinomaisia, koska lento-onnettomuuskohteet ovat tyypillisesti harvinaisia. Harrilla oli näytillä mm. Småland lentokoneen maahansyöksyssä käristynyttä M30 postia. Samaisessa kokoelmassa oli mukana kaksi kolmesta tunnetusta matkustajakone Kalevan alasampumisesta säilynyttä kirjettä. Aero Oy:n siviililentoa suorittava matkustajakone Kaleva oli 14.6.1940 lentoreitillä Tallinna-Helsinki ja kuljetti postia, kun Neuvostoliittolaiset pommikoneet ampuivat sen varoittamatta alas. Neuvostoliittolaisten tähtäimessä oli koneessa kuljetettu 227kg diplomaattipostierä Amerikkalaista ja Ranskalaista diplomaattipostia, jonka sisällön he halusivat nähdä – tätä varten he kaikkien kansainvälisten sopimusten vastaisesti hyökkäsivät matkustajakoneen kimppuun, tappaen sen miehistön ja kaikki matkustajat, sekä varastivat postin. Kone syöksyi mereen ja syöksupaikalle ehätti ensimmäisenä troolari – pian neuvostoliittolainen sukellusvene kuitenkin nousi pintaan lähellä ja tykillä uhaten takavarikoi kaiken postin, jota troolari oli ehtinyt nostaa. Suomen sodanjohto pääsi heti tietoiseksi asiasta, sillä sukellusvene sähkötti Pietariin, että pommikoneet olivat ampuneet Kalevan alas – suomalaiset osasivat avata Venäläisen koodatun lähetyksen. Asiaa ei kuitenkaan päästetty julkisuuteen, eikä se tullutkaan julkiseksi, vaikka Viron puolella alasampumisella oli silminnäkijöitä – Neuvostoliitto nimittäin sulki yhteydet Eestiin heti alasampumisen jälkeen ja miehitti koko Baltian kaksi päivää myöhemmin. Tämä tapahtui siis välirauhan aikana! Kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä virallisesti oli rauha – Suomen sodanjohto ilmeisesti katsoi, että asia salataan, jotta asian tiimoilta vältettäisiin sodan uudelleensyttyminen.

Toisen teorian mukaan diplomaattipostilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, vaan kysymys oli pikemminkin Neuvostoliiton sotavoimien epäselvistä ohjeista Viron eristämiseen liittyen – pommikoneiden miehistöt eivät ymmärtäneet ampuvansa Suomalaista konetta, niille oli annettu ohjeet estää Virolaisten koneiden lähteminen maasta. Kyseessä olisi ollut siis ns. ”rankemman kertaluokan tyrintä”. Voin kuvitella tämän teorian paikkaansa pitäessä herrojen pommittajalentäjien saaneen Neuvostoliittolaiseen tapaan ohjeistuksen toimia seuraavat vuodet suolakaivoksessa jossain jumalan selän takana. Oli miten oli tämä onnettomuuden piikkiin kirjattu mereensyöksy oli siis kylmän rauhallinen siviilikoneen alasampuminen Neuvostoliiton taholta. Asia tuli julkiseksi vasta 1990-luvulla ja kuolleiden perheille mm. ei oltu asiasta kerrottu. Harrin kokoelmaan kannattaa siis tutustua – historiallisia kohteita löytyy.

Toinen M30 kohteita sisältänyt kokoelma oli sekin lentopostiluokassa – kyseessä on Timo Pokelan, toisen lentopostia käsittelevän kirjan kirjoittajista, Suomen lentopostia käsittelevä viiden kehyksen kokoelma ”Airmail of Finland 1913-1952”. Kokoelmassa käsitellään lentopostin alkuaikoja Suomessa ja mukana on niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeenkin tulevaa postia. Pokela on laittanut kokoelmansa täysin uusiksi ja yleisilme on mielestäni pirteä. Jokaisella sivulla on pitkälti kerrottu aiheesta kohdeselosteiden lisäksi. Mukana on muutamia mielestäni hyviä M30 kohteita, mm. raskas lentopainotuote (lehtikääre) ja sota-aikainen kotimaan lentopostikirje, Vaikka en aivan jokaisesta kokoelman teksteissä kirjoitetusta asiasta ole Timon kanssa samaa mieltä on hienoa, että kokoelma oli taas näytillä.

Yllä: Käteen jäänyt kohde, kirje Helsingistä 28.11.1940 Reichenbergiin, Sudeettialueelle. M30 3½mk sininen leijona. Suomnen ja Saksan (Köln) sensuurit. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.11.1936-30.8.1942)) 3,50mk.

Tällä kertaa käpälään jäi vain pari kohdetta, joista yksi on mielenkiintoinen kirje Sudeettialueelle, Reichenbergiin. Reichenberg oli Sudeettialueen administratiivinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin nimi on Liberec. Sudeettialueet liitettiin Saksaan vuonna 1938 ja käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Tsekkoslovakian puolustusmahdollisuudet Saksaa vastaan katosivat, jos kohta ne eivät hyviä olleet olleet liitosta ennenkään. Vieraan vallan tapa hamuta toisten alueita ei siis ole mitenkään uusi asia – Sudeettialueiden osalta tilanne kuitenkin oli siitä mielenkiintoinen, että liitos tapahtui ulkovaltojen mm. Englanti, hyväksynnällä. Kun puhutaan siitä, että Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta, ei tarvitse siis mennä kuin aikaan ennen toista maailmansotaa, kun aivan vastaavaa tapahtui Keski-Euroopassa. Jopa argumentit väestön etnisestä kuuluvuudesta ”emämaahan” ovat erittäin samankaltaisia. No se maailman politiikasta – alue on mielenkiintoinen postihistoriallisesti, sillä Sudeettialueelle lähetettyä postia ei tunneta valtavasti ja niille, jotka keräävät toisen maailmansodan postia ovat alueelle lähetetyt kohteet kiinnostava osa sodan alkutahtien kuvaamista.

Vaikka uusia kohteita ei taskuun jäänytkään nippukaupalla oli reissu tekemisen arvoinen – harrastuksen parissa vietetty päivä sujui nopeasti ja kotimatkakin jutellessa keräilijäkavereiden kanssa meni viihdyttävästi. Vaikka Yhdysvaltain ja Venäjä presidenttien tapaamisen takia oli ilmoitettu maahantulomuodollisuuksien mahdollisista kiristyksistä, ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa ollut havaittavissa Länsisatamassa.

KESFILA 2018 etkot

By

Vuoden suurin kotimainen näyttely, Kesfila 2018 on jo alle kuukauden päässä. Huomasin, että Keski-Suomen Filatelistikerhon hienoille verkkosivuille liitetyille näyttelyn sivuille oli ilmestynyt näyttelyssä esitettävien kokoelmien lista. Listaa tutkimalla huomaan, että tulossa on paljon mielenkiintoista nähtävää, myös M30 kiinnostuneille. Heti listan alussa – kutsuttujen kokoelmien luokassa on M30 kiinnostavaa, nimittäin Keski-Suomen Filatelistiseuran kokoelma ”Kotimaista lentopostia 1920 – 1947” sisältänee mielenkiintoisia M30 kotimaan lentolähetyksiä. Perinteisen filatelian luokassa on näytillä Kalervo Lappalaisen kahdeksan kehyksen mittainen M30-kokoelma ”Yleismerkit 1930 – 1952”. Lappalainen ei ollut mukana Finlandiassa, mutta muista hyvin Jyväskylän Nordiasta, että kokoelma on laadukas ja sisältää paljon mielenkiintoisia kohteita. On mielenkiintoista nähdä, miten paljon uutta materiaalia kokoelmaan on tullut ja onko esitystapa muuttunut viimekertaisesta.

Postihistorialuokassa on mukana minulle yllätys, erittäin miellyttävä sellainen, nimittäin Harri Ala-Honkola esittää seitsemän kehystä aiheella ”Käyttösarja 1930 postimaksuja ja muita maksuja 1930 – 1962”. Kun tiedetään, että Ala-Honkolalla on mm. erinomaiset kokoelmat keskeytyneistä postiyhteyksistä ja katastrofipostista on odotettavissa hyvin kiinnostavia M30 kohteita sisältävä kokonaisuus. Ne, jotka Harrin tuntevat tietävät, että on kysymyksessä filatelisti, jolla on vihikoiran vainu ja haukan silmä – eli erittäin tarkkasilmäinen keräilijä, jolla on hyvä käsitys postihistoriasta ja sen kummallisuuksista – uskon, että tullaan näkemään hienoja löytöjä ja toivottavasti ennen näyttelyissä näkemättömiä kohteita.

Itse esittelen Jyväskylässä ulkomaan painotuotelähetyksiä M30 merkein, pääpaino on vihreiden, ensimmäisen painoluokan painotuotteille tarkoitettujen M30 leijonamerkkien esittelemisessä – lisäksi tullaan näkemään myös muita M30 aikakauden ulkomaan painotuotelähetyksiä. Tällä kertaa esitys on yhden kehyksen mittainen.

Mielenkiintoisia M30 kohteita tultaneen näkemään Tuomas Juvosen lunastuksia käsittelevässä kokoelmassa ja Kari Mäntysen vankilapostikokoelmassa. Myös Jorma Keturin postin ”urkintaa” käsittelevässä kokoelmassa nähtäneen mielenkiintoisia M30 kohteita. Lentopostiluokassa mukana oleva Esko Seitsosen ”Suomalaisen lentopostin ohjaukseen käytettyjä leimoja ja merkintöjä 1938 – 1948” sisältää varmasti useita kiinnostavia M30 kohteita – odotan tämänkin kokoelman näkemistä kovasti.

Yhteensä kehyksiä Kesfila 2018:ssa näyttäisi olevan viidettä sataa, eli ei mikään vähäpätöinen määrä – nähtävää riittää hyvin pariksi päiväksi, kun käyn verkkaisesti kaiken kiinnostavan läpi. Jyväskylässähän on näyttelyn lisäksi myös Liittokokous ja siellä nähtäneen mielenkiintoisia käänteitä ja keskustelua. Itseäni kiinnostaa, että mihin Liitto aikoo käyttää lähes kymppitonnin Internet-kotisivuihin liittyen (budjetti) – vaikka sivut uusittaisiin, niin on budjetoitu aika pitkälti yläkanttiin. Kannattaisi kysyä apua ja vihjeitä Keski-Suomen Filatelisteilta, joilla on erittäin hienot sivut; saattaisi olla, että päästäisiin ”aika paljon” halvemmalla.

Finlandia 2017 ennakko – M30 kokoelmia FEPA näyttelyssä

By

Katselin Finlandia 2017 näyttelyn sivuja ja sieltä löytyi jo lista näyttelyyn Suomen komissaarin kautta osallistuvista kokoelmista. Kun listaa käydään läpi, huomataan, että M30 on hyvin edustettuna näyttelyssä ja tämä on tietysti erittäin hieno asia M30 keräilyn kannalta. Perinteisen filatelian luokassa esillä ovat Hannu Kaupin kahdeksan kehyksen ”M-1930 Definitive Series”-kokoelma ja Jani Taskisen viiden kehyksen ”The 1930-1952 Definitive Stamp Issue of Finland”. Kaupin kokoelma on tunnetusti olemassa olevista laadukkain M30 kokoelma, mutta odotan suurella mielenkiinnolla mahdollisuutta nähdä Taskisen kokoelma, jota en ole aiemmin nähnyt. Hieman harmi, että Lappalainen ei ole mukana näyttelyssä, sillä hänenkin M30 perinteisen filatelian kokoelmansa on hyvä.

Postihistorian puolella M30 on myöskin hyvin esillä. Carl Appelberg esittelee viisi kehyksisen kokoelmansa ”Model 1930 Definitive series II” ja allekirjoittanut laittaa näytille myöskin viisi kehystä käsittävän ”Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps”-kokoelmansa, jonka kohteita tässäkin blogissa on ajoittain esitelty. Näiden kahden M30 aiheeseen keskittyvän kokoelman lisäksi postihistoriapuolella on esillä Esko Seitsosen ”Effects of the WWII to letter mail and transit connections between Finland and the British Empire”, jonka viidessä kehyksessä on luvassa useita erittäin hyviä M30 postihistoriakohteita. Appelberg on ollut mukana kirjoittamassa aiempia M30 opaskirjoja ja muistan häneltä myös Filatelistista M30 ”punaisia postikortteja” käsittelevän artikkelin. On mieleenkiintoista nähdä miehen kokoelma Tampereella.

Lentopostin luokassa Harri Ala-Honkola esittelee yhdellä kehyksellä kokoelmaansa ”Suomen lento-onnettomuusposti – Finnish Air Crash Mail”, joka sekin sisältää M30 lentopostikohteita ja Veli-Heikki Nieminen esittelee viiden kehyksen ”The Airship Graf Zeppelin LZ 127 as a part of Finnish postal history” kokoelmansa, jossa Zeppelin merkin (joka tietysti on painettu M30 pohjamerkille) on vahvasti esillä. John Godfreyn kahdeksan kehyksen ”Finland Airmails 1920-1946” sisältää myöskin M30 kohteita. Godfreyllä oli viimenäkemällä (Jyväskylän Nordiassa) mukana paljon ensilentokuoria ja muita vahvasti ”tarkoituksenmukaisia” lentopostikohteita, joita henkilökohtaisesti en arvosta yhtä paljon kuin tarvepostilähetyksiä.

Ehiöluokassa ei ole näytillä M30 ehiöitä, mikä on hieman harmi. Filateelisen kirjallisuuden luokassa on mukana uusi postitaksakirja, joka on hyvin relevantti myös M30 keräilijälle.

Näyttelyn tuomarilistasta selviää, että puheenjohtajana toimii Jussi Tuori, jonka M30 kokoelma on jo hajotettu, mutta kokemusta M30 aiheesta miehellä on. Tuomareista Ari Muhosella on itsellään hyvä postihistoriakokoelma, jossa M30 näyttelee tärkeää osaa. Tuomaristosta siis löytyy osaamista M30 osalta, mikä on hyvin positiivista.

Kaikesta päätelleen Tampereella tulee M30 asiasta kiinnostuneelle olemaan ”tarpeeksi” nähtävää.

JF55 Järvenpäässä 8.-9.10.2016

By

jf55Järvenpään Filatelistit järjestävät viiden vuoden välein isomman näyttelyn, jossa on tuomarointi ja asian mukainen palkintojen jako, eli siis kyseessä on täysimittainen kotimainen näyttely. Näin tapahtui myös tänä vuonna ja tarkemmin sanottuna tapahtuu vielä tätä kirjoitettaessa, tällä kertaa kerhon 55 vuotisen olemassaolon kunniaksi. On erityisen hienoa, että näyttelyitä järjestetään, sillä se on tapa pitää filateliaa ja keräilyharrastusta yllä korkealla tasolla. Kun yleisöllä on mahdollisuus nähdä toisten kokoelmia syntyy ahaa-elämyksiä ja ymmärrys oman kokoelmankin suhteen paranee. Näin ainakin minulle on käynyt joka kerta, kun olen näyttelyssä käynyt. Lisäksi näyttelyt ovat oiva tapa nähdä keräilijäkolleegoita, vaihtaa kuulumisia ja tutkia myyntipöytiä.

wp_20161008_14_23_26_proYllä: Näyttelysalina toimi Harjulan koulun liikuntasali, jonne tuli kenkien päälle pukea ”muovipussit” jottei lattia likaannu tarpeettomasti. Kehykset olivat sopivalla etäisyydellä toisistaan ja valaistus oli hyvä. Paikalla oli käydessäni muutamia kymmeniä filatelisteja.

Tällä kertaa olin erittäin positiivisesti yllättynyt ja kunnia tästä kuuluu JF:n talkooporukalle, nimittäin näyttely oli hienosti järjestetty ja kokoelmien taso oli mielestäni hyvä. M30-miehenä olin erittäin mielissäni nähdessäni useita hienoja M30 kohteita monessakin kokoelmassa. Mieleen painuvin oli kuitenkin Jorma Lindebladin kokoelma kotimaan lentopostista, joka laittoi minulle suorastaan jauhot suuhun, nimittäin mukana oli sen verran kovia kotimaan lentokohteita. Mielestäni koko näyttelyn timanttisimmat kohteet olivat nimen omaan Lindebladin kokoelmassa, sillä siellä oli näytilla mm. kaksi sodan aikaista (1941-44) kotimaan lentopostilähetystä ja erittäin harvinanen kotimaan lentopakettikortti kotiinkuljetuksella. Sodanaikainen kotimaan lentoposti on erittäin harvinaista ja tätä moni ei ehkäpä tiedä, postin arkistoista paljastuvan tiedon perusteella vain 3kg lentopostia kulki kotimaassa välillä 1941-1944, eli keskimäärin alle kilo per vuosi. Tämä määrä sisältää kaikki mahdollisesti lähetetyt painavammatkin lentolähetykset. En lähde tässä kuvailemaan Jorman kokoelmaa sen enempää, mutta sanonpahan sen, että hyviä kohteita oli mies saanut kerättyä! Muita M30 kohteita esittäneitä olivat mm. Harri Ala-Honkola ja Petsamon filateliaa esitellyt kokoelma, jonka esittäjän nimeä en juuri nyt muista.

wp_20161008_14_22_45_proYllä: Myyntiosastolle oli raivattu tila ilmeisesti koulun ruokasaliin. Paikalla noin kymmenen myyntipöytää.

Ostospuolella oli minun kohdaltani kohtalaisen hiljaista, ostin yhden vuonna 1944 Unkariin menneen lähetyksen PR merkillä ja myin sen jo tapahtuman aikana eteenpäin ”kaverille”, itselleni ostin yhden kohteen, jossa oli jälleen kerran osoitus katajaisen kansan vankkumattomasta tahdosta säästää ja huijata valtion vahingoksi. Kyseessä oli kirje vuodelta 1953, jolle oli postimaksuksi laitettu 2kpl 10p harmaata merkkiä kymmenen markan merkkien tilalle. Vakuttaa siltä, että tämä huijaus oli mennyt postilta ohi, nimittäin lunastusta ei oltu kuorelle laitettu. Ajattelin, että parhaassa tapauksessa merkit olisivat sellupaperia, mutta silmämääräisen tarkastelun perusteella vaikutti siltä, että näin ei ole. Myöhemmin tarkastin lampulla vertaillen ”varmaan tapaukseen” ja kyseessä oli tavallinen lumppupaperi. Joka tapauksessa uusi tulokas osastoon ”kommervenkit”.

jarvenpaaYllä: Tainionkoskelta 135.1953 Helsinkiin lähetetty kirje. Viisi M30 1mk vihreää ja kaksi 10p harmaata, yhteensä 5,20mk. Taksa: Kirje (-20g) kotimaassa (1.1.1952 – 31.5.1956) 25,00mk. Alitaksa! Yritetty huijata postia käyttämällä 10p merkkejä 10mk merkkien sijaan ja onnistuttu.

Filatelistisen annin lisäksi opin kaksi asiaa Järvenpään reissulta: Ei kannata ajaa Järvenpäähän Tuusulantietä, vaan kannattaa ottaa Lahden moottoritie sekä kannattaa katsoa, että on tarpeeksi polttoainetta autossa, jottei tarvitse pelätä tielle jäämistä. Oppia ikä kaikki.

Stamp Forum 2015

By

WP_20151022_10_07_51_Pro Yllä: Stamp Forum 2015 aluetta Helsingin Messukeskuksessa

Stamp Forum 2015 tai toiselta nimeltään Postimerkkimessut järjestettiin (ja järjestetään yhä tätä kirjoitettaessa) Helsingin Messukeskuksessa 22.-25.10. torstaista sunnuntaihin. Sisäänpääsymaksu oli 16 euroa, onneksi olin onnistunut hankkimaan Filatelistiliiton kautta alennetunhintaisen lipun. Vierailin paikalla torstai aamuna, heti tapahtuman auettua. Messutapahtuma järjestettiin kirjamessujen yhteydessä ja saman katon alla oli myös viini ja ruokamessut, nähtävää siis riitti. Kuten totesin jo Lapoex 2015 kirjoitukseni kohdalla ei yksi päivä kuitenkaan riitä isomman tapahtuman ”perkaamiseen”, itse keskityin vain postimerkkiosastoon ja filatelistien kanssa keskustelemiseen, enkä ehtinyt sen enempää tutustua lihapatoihin tai kirjallisuuteen. Torstaina aamupäivällä huomasin paikalla olevan mm. Zeppelin-keräilijä Niemisen Lappeenrannasta ja Zeppelin-kenttätunnuksia kokoelmallaan esitelleen Ratisen. Paikalla olivat myös Liiton pj. Juvas ja äskettäin Singaporessa kansainvälistä mainetta niittänyt Jukka Mäkipää, jonka mielestäni ”asiallinen” Suomen päälajikokoelma oli esillä. M30 keräilyn ”grand old man” Hannu Kauppi oli myös paikalla – Hannun kanssa keskustelimme maailman menosta, kokoelman rakentamisesta ja pohdimme A4 / A3 lehtien käytöstä kokoelman esittämisessä.

WP_20151022_11_05_26_ProYllä: Näyttelykehyksiä Stamp Forum 2015 tapahtumassa. Kokoelmiin tutustujia oli torstai aamuna aika vähäisesti.

Kehyksiä oli pystytetty messuhallin takaseinälle ja kokoelmia oli näytillä lähes seitsemänkymmentä. Pääosin kokoelmat olivat 1-2 kehyksen kokoisia. M30 kohteita oli näytillä muutamissa kokoelmissa, kiinnostavimpina M30 kohteita sisältäneinä kokoelmina esiintyivät mielestäni Ala-Honkolan kaksi kokoelmaa ja jo edesmenneen Juhani Kerppolan ”On se niin väärin” kokoelma.

Ala-Honkolan postihistorialuokassa esitelty ”Postiyhteys keskeytynyt” ja  lentopostiluokassa esillä ollut ”Kotimaan kirjelentoposti” kumpikin sisälsivät muutamia hienoja M30 lähetyksiä. Kirjelentoposti-kokoelmassa oli mm. 3mk oliivi single kotimaan lentokirjeellä vuodelta 1933 ja pari lentopostikorttia 30-luvulta. Yleisesti voidaan todeta, että 30-luvun lentoposti on vaikeampaa kuin myöhempi, koska lentopostitoiminta oli enemmän alkutekijöissään niin kuljetusten kuin yleisön asiaa kohtaa tunteman ”osaamisen” osalta. Näytillä oli myös hieno 9mk postitalo single-kohde yksin kotimaan lentopostikortilla vuodelta 1948. Ala-Honkola esittelee myös kotimaan lentopainotuotteita, jotka ovat vaikeita. Kokoelmassa on myös näytillä vuodelta 1956 oleva toisen painoluokan lentopainotuote. Kuoreen on kirjoitettu ”arvoton näyte” mutta kyseessä ei kuitenkaan ole tavaranäytteen vaan painotuotteen taksa, sillä tavaranäyte omana lähetyslajinaan oli jo poistunut. Postiyhteys keskeytynyt-kokoelmassa oli näytillä muutama hieno M30 postihistoriakohde. Eestiin 1941 kesällä lähetetty lähetys ei ollut mennyt perille postiyhteyden ollessa keskeytettynä Saksalaisen miehityksen takia, vuonna 1942 postiyhteys Eestiin oli auki liikepostille, mutta yksityisposti ei kulkenut, Ala-Honkola esittelee yksityisen painotuotteen, jonka kulku oli keskeytynyt. Kumpikin näistä on hieno Suomen ja Eestin väliseen sodanaikaiseen postinkulkuun liittyvä kohde. Postiyhteys Suomesta Saksaan katkesi virallisesti 2.9.1944, tähän liittyen oli näytillä postiyhteyden keskeytyksen jälkeen lähetetty lentopostikortti. Sodan jälkeisen postin säännöt kielsivät kuvallisten postikorttien lähettämisen, tällainen ”kielletty” kuvallinen postikortti Belgiaan oli yksi Ala-Honkolan kokoelman M30 helmistä. Näytillä oli myös M30 merkein frankeerattu pakettikortti, jonka kulun tulli oli keskeyttänyt.

Kerppolan ”On se niin väärin” kokoelma oli näytillä viimeistä kertaa. Tässä kokoelmassa Kerppola oli kerännyt näytille pääasiallisesti erilaisia taksavirheitä ja vääriä taksoja postilähetyksillä. Suurin osa kohteista on M30 merkein. Kokoelma on tätä kirjoitettaessa kokonaisuudessaan myynnissä systeemi.net palvelussa.

Lisäys 25.10.2015: Kokoelma meni kaupaksi siitä pyydetyllä 400€:n hinnalla. Postihistoriallisesti kokoelma on mielestäni erittäinkin hauska.

Mielestäni erinomainen asia oli Filatelistiliiton sivuilla oleva tapahtuman ”tuki” ja erityisesti eri kokoelmien listaus ja se, että osa kokoelmista on nähtävänä myös verkossa. Toivottavasti tästä tulee tapa näyttelyihimme, sillä se mahdollistaa kokoelmiin tutustumisen myös myöhemmin. Varsinaisten näyttelyjen kohdalla saattaisi olla asiallista, että kokoelmat tulisivat näkyviin vasta itse tapahtuman jälkeen ja siten, että mukaan on laitettu myös ”tulos” eli kokoelman saama pistemäärä ja mahdollinen mitali – luonnollisesti kokoeman omistajan luvalla. Mielestäni olisi myös hienoa, jos nähtäville saataisiin kokoelman synopsis. Toinen hieno homma oli, että useampi kerho oli yhdistänyt voimansa ja järjestänyt tapahtuman kehykset – kiitos kuuluu näiden kerhojen aktiiveille.

viroYllä: Tallinnasta Eestistä 12.7.1931 Turkuun lähetetty postikortti. Lähetetty ilmeisesti kokonaan ilman postimaksua, ehkäpä jättämällä postilaatikkoon. Leimattu Tallinnassa pyöreällä ”T” leimalla ja kirjoitettu kosmos-kynällä ”25 snt”. Kortille on kynämitätöity 1mk oranssi M30 leijonamerkki. Taksa: Eestin postin määrittelemä lunastustaksa  25 sentiä – joka on vastannut ilmeisesti Suomessa yhtä markkaa. Samaan aikaan (1.1.1930 – 31.11.1931) postikortin taksa Suomesta Eestiin oli maiden välisen postisopimuksen nojalla 1,00mk, joten tätä taksaa käyttäen olisi lunastus ollut kaksinkertainen postimaksu eli kaksi markkaa – kun Eestin posti oli kuitenkin määritellyt lunastushinnan pääsi vastaanottaja ”puolet vähemmällä”.

Paikalla oli myös muutamia liikkeitä, edustamassa. Myytävänä oli mielestäni aika hyvinkin messualennuksin keräilyn oheistavaraa. Itsekin päädyin ostamaan tarpeistoa. Kävin myös läpi muutamia lähetyslaatikoita ja löysin yhden M30 kohteen Käpylän Merkin laatikoista, joita en ollut koskaan ennen käynyt läpi. Löysin yhden kiinnostavan kohteen, lunastetun Tallinnasta lähetetyn postikortin, josta kuva ja vähän keskustelua yllä.