malli1930.fi

Huutokortti 28.

By

Huutokortti-huutokaupan 28. kierros kierähti loppuunsa tänään illalla, kyseessähän on Forssan kerhon järjestämä huutokauppa, josta edellisessä postauksessakin mainittiin. Tällä kertaa myytävä M30 tavara keskittyi lähinnä kotimaan postiin, eikä isompaa ihmettä myytävänä ollut.

Kenttäpostikortteja alennetuin taksoin, ilman lipuketta oli myytävänä jälleen useita. 20 euron lähtöhinta on näille ihan kiinnostaville kohteille nykymarkkinassa selvästikin liikaa – kymppi olisi ehkä sopivampi lähtöhinta; tämä näkyy siinä, että kauppa ei käy ja kortit jäävät kummittelemaan listoille kerta toisensa jälkeen. Kirjattu kotimaan postikortti, jossa oli peitetty siististi arkistolävisteet, myytiin kympillä. Kirjattuja postikortteja liikkuu silloin tällöin, mutta ne eivät ole yleisiä. Myytävänä ollut kortti tullee nipusta, jossa oli useita samanlaisia kortteja, joissa kaikissa on arkistolävistys.

Kohdenumerolla 238 oli myytävänä 3½mk/2:75mk päällepainamamerkki, jonka kohdeselosteessa luki ”päiväysvirhe”. Päiväysvirhe on kaunis tapa ilmaista, että kyseessä on leimaväärenne, jolla on yritetty saada ensipäiväkeräilijä astumaan miinaan. Tässä tapauksessa on pakko todeta, että koska lähtöhinnaksi oli laitettu neljä euroa, ei meklari eivätkä Forssan kerhon taustavoimat ole tässä tiedottomuudessa seilanneet… vaan on selkeästi laitettu hinta ”kohdalleen” – on kuitenkin tärkeää kirjoittaa kohteeseen, että kyseessä on väärenne. Koska väärenteitäkin kerääviä löytyy, niin kohde menee jopa paremmin kaupaksi! Vastaavista kohteista on tässäkin blogissa kirjoitettu aiemminkin ja näitä on ollut myytävänä muissakin huutokaupoissa. Osa kohteista on leimattu väärenteiksi. Asian oikea laita on se, että kyseinen päällepainamamerkki ilmestyi 1.2.1943, jolloin kotimaankirjeen taksa oli 3½mk. Koska on käytetty Helsinki AVION leimaa… on syytä pohtia mitä muita vastaavia huijauksia tuolla leimalla voi olla tehty – eli silmät auki aina ja kaikkialla.

Leimaväärenne, merkki ilmestyi 1.2.1943. Kuva Huutokortti huutokaupoista.

Ehiö-osastolla oli myytävänä muutamia M30 ehiöitä, kaksoiskorttien palautusosia ulkomailta kotimaahan. Ei ihmeellisiä, mutta ihan hyviä aukontäyttäjiä, jos aukkoja jollakulla näiden korttien osalta oli. Myös muilla osastoilla oli siellä täällä M30 kohteita myytävänä. Jos olisi loputtomasti aikaa olisi ehkä mahdollista tehdä löytöjä…

Postihistoriakeräilijälle huomioitavaa oli M63 osastolla, jossa myytävänä oli useita parempia postihistoriakohteita – kirjeitä kaukaisiin kohdemaihin ja muutama hiukan vaikeampi lähetyslaji. Kohteet oli valmiiksi määritelty ja merkkien paperit muun muassa selvitetty. Tämä on tietysti mukavaa ostajan kannalta, sillä se säästää valtavasti työtä – mutta kuitenkin on muistettava, että määritykset täytyy aina tehdä uusiksi, sillä täydellinen luottamus on asia, jonka voi saavuttaa vain itse asiat selvittäessään… ja silloinkin täydellinen on hipsukoissa. Eli vaikka huutokauppaluettelossa lukisi mitä, täytyy pitää silmät auki ja paremmat kohteet tutkia itse kotona kertaalleen kunnolla. Ei ole vain yhden kerran tapahtunut, että kalliilla ostettu määritelty kohde on osoittautunut joksikin aivan muuksi. Ikävintä tämä on silloin, kun tällainen tapaus tapahtuu näyttelyssä, esimerkiksi siten, että näyttelyekspertti huomaa jonkun kalliin kohteen, jolla on ollut tarkoitus nostaa kokoelma ”seuraavalle asteelle” olevankin jotain muuta kuin mitä sen pitäisi olla. Tällaista on tapahtunut ainakin kertaalleen eräässä M17 kokoelmassa, jossa valkoisen paperin 10mk merkki lähetyksellä osoittautui muuksi kuiin valkoisen paperin kympiksi ja vastaavia muitakin tapauksia tunnetaan. Taksavirheet ovat yleisimpiä, mutta väärin määrityksetkään eivät harvinaisia ole. Eli on oltava tarkkana kuin porkkana.

Viikon 48/2018 huutokauppasuma

By

Alkoi hieman hirvittämään, kun huomasin ainakin viiden huutokaupan olevan päättymässä viikolla 48. Juuri kun Albertin isomman huutokaupan tohinoista oli päästy, tuli vastaan tällainen pläjäys. Auki olivat yhtä aikaa ainakin Forssan kerhon Huutokortti, HTO, Vaasan kerhon HK, Lahden kerhon huutokauppa ja Suomen Filateliapalvelun huutokaupat. Rahatilannettani tutkaillessani pohdin mielessäni, että toivottavasti tarjonta ei ylitä tavanomaista määrää M30 kiinnostavaa, sillä muutoin voi jäädä tarjoukset tekemättä. Kuunteliko kosminen keräilijöiden suojeluspyhimys pohdintaani vai mistä mahtoi johtua, mutta tarjonta näissä viidessä huutokaupassa ei tosiaankaan ollut mitenkään loistava – M30 keräilijän näkövinkkelistä katsottuna. Muuta tavaraa, kuten M17 kohteita, oli paljon ja hyviä myytävänä. Niistä ei kuitenkaan sen enenpää, sillä keskitymme tässä, kuten aina ennenkin, M30 asiaan.

Yllä: Postikortti 11.3.1940 Raumalta Sheffieldiin Englantiin. M30 2mk karmiini single. Suomen ja Englannin sensuurit. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 1.10.1942) 2,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa Huutokortti HK.

Forssan kerhon Huutokortti no. 16 päättyi näistä ensimmäisenä. M30 kohteita oli tällä kertaa tarjolla noin viisikymmentä kappaletta. Filateliapuolella muutama loistoleimainen merkki ja pari leimaamatonta, ei siis mitään erikoista. Postihistoriapuolella tilanne oli se, että tavara oli kohtalaisen tavallista – muutamia pikkuhyviä mahtui mukaan, mutta ei siis mitään sen kummempaa. Tein pari huutoa, joista toinen jäi kiinni – ostin tieten tahtoen väärätaksaisen postikortin Viroon vuodelta 1940 helmikuulta, kortille oli laitettu 2mk karmiini merkki, vaikka se olisi kulkenut 1,75mk merkillä perille, koska maidemme välillä oli postisopimus, joka takasi Viroon lähetettävälle kirjepostille kotimaan perustaksan. En tiedä miksi tämän ostin… ehkä siksi, että olen tätä Viro-asiaa nyt lähiaikoina tutkaillut ja se kiinnostaa. Toinen samalla 2mk karmiinilla lähetetty postikortti, Englantiin vuodelta 1940, näytti mielenkiintoiselta – kortti oli Englannissa sensuroitu ja sen merkiksi leimattu; se oli lähetetty maaliskuussa 1940, talvisodan vielä ollessa kesken. Kortti on kulkenut laivalla Ruotsiin, josta joko Ruotsin Länsirannikolta tai Norjasta laivalla Englantiin. Lähtöhintana oli seitsemän euroa ja kolmellatoista se myytiin.

Yllä: Kallein 44. HTO huutokaupassa myyty M30 loisto, 5mk sininen Helsinki 9.8.1945. Oikeudet kuvaan omistaa HTO huutokaupat.

HTO huutokaupassa oli M30 postihistoriapuolella vain muutama kohde myytävänä ja filateliapuolella suurempi määrä, pääasiassa loistoleimattuja merkkejä. Loistot tekivät kauppansa mielestäni erittäin hyvin – olen hieman yllättynyt. Kympin lähdöllä myytiin suurin osa loistokohteista ja kalleimpaan hintaan nousi 5mk sininen loisto vuodelta 1945, joka saavutti 34 euron myyntihinnan. Tällä kertaa HTO:n anti minulle oli hyvin vähäinen. Postihistoriapuolella kohteet olivat aika tavallisia, jos kohta ”roskaa” ei ollut myytävänä.

Yllä: M17 osastossa myytävänä ollut sekapostite, kirjattu paikalliskirje Helsingissä 21.10.1930. M17 1mk oranssi valkoinen paperi ja 2mk mustansininen M30 leijona,yhteensä 3mk. Taksa: Paikalliskirje (15.1.1926 – 30.11.1931) 1,00mk + kirjaaminen kotimaassa (15.1.1926-30.11.1931) 1,50mk = 2,50mk. Ylitaksa 0,50mk. Oikeudet kuvaan omistaa Vaasan Filatelistien huutokauppa.

Vaasan Filatelistien 79. huutokaupassa oli M30 osastolla yhteensä noin kuutisenkymmentä kohdetta. Erikoisuuksia ei tällä kerralla ollut tarjolla. Myytävänä oli paljon tavallisempaa M30 filateliaa, joka teki vaihtelevasti kauppansa – pääasiallisesti limitillä silloin kun teki. Postihistorian osalta ei voi myöskään käyttää ylisanoja. Kohteita oli jonkin verran, mutta tavallisia. Mielenkiintoinen oli paikalliskirje Utsjoella – paikkakunta on paikalliskirjeelle erinomainen – kohde menikin kaupaksi 8€ limitillään. M17 osastossa oli myytävänä kirjattu paikalliskirje, jolla M17 1mk oranssi valkoiselle paperille painettu merkki oli käytetty maksuna yhdessä M30 2mk mustansinisen kanssa. Tämä on mielenkiintoinen kuori monestakin syystä, mutta pohditaan ensin postihistoriallisia syitä. Paikalliskirjeet ovat kirjattuna ihan kivoja kohteita ja tämä on ensimmäiseltä M30 taksa-ajalta, joka oli kohtalaisen lyhyt – tuota asiaa ajatellen ns. pikkuhyvä, sekapostitteena hiukan parempi. Filatelian puolelta huomataan, että 1mk oranssi valkoisella paperilla on vaikea löytää lähetyksellä ja juuri tämä asia tekee tästä kohteesta hyvän. Lähtöhinta kohteelle oli laitettu 500 euroon. Kohteessa ei kuitenkaan kaikki ole kuten pitää. Itse ihmettelin ensimmäiseksi leimoja – vasemmalla puolella olevassa leimassa on päivämäärä vinossa suhteessa siltaleiman kehikkoon, tämä toki näyttäisi olevan tilanne myös oikean puoleisessa, merkkien päällä olevassa leimassa. Leimasimen keskusta lienee ollut jotenkin irrallaan? Minua hämäsi kuitenkin tätäkin enemmän se, että 1mk oranssin merkin päällä oleva osa leimaa on muuta leimaa paljon tummempi ja suttuinen. Lisäksi on aivan kuin M17 merkin päällä oleva siltaleiman kehikon viiva ei yhdistyisi suoraan M30 merkin päällä olevan leimanosan kehikon suoraan viivaan. Onko leimaa jotenkin tohtoroitu? Kuva on sen verran huono, että siitä ei voi vetää tarkempia johtopäätöksiä, mutta erittäin suspektilta näyttää. Kohteella on kuitenkin Kari Lehtosen atesti ja Kari on yleensä tarkka mies näissä asioissa, joten ilmeisesti kohde on parempi kuin mitä kuvasta voi nähdä.

Atestin mukaan kohde on oikeataksainen, mutta kun ei ole – nimittäin kyseessä on paikalliskirje eikä kotimaan kirje ja näin ollen taksa on paikalliskirjeen taksa, joka lähettämisen aikaan oli markan. Toisen painoluokan paikalliskirje oli kaksi markkaa maksava lähetys. Kirjaaminen kotimaassa maksoi puolitoista markkaa. Näin ollen tästä ei mitenkään saa kolmea markkaa kasaan, vaan on pakko todeta, että joku on lähettänyt kirjeen Helsingin sisällä kotimaan kirjeen taksalla, eli maksanut yli tarvittavan taksan, eli lähetys on ylitaksainen. Myyntihinta 693 euroa, mikä on mielestäni paljon ylitaksaisesta kohteesta, jossa on outo leimaus.

Yllä: Paketti kenttäpostiin alennetuin maksuin Kortesjärveltä 21.7.1941. Paino 1900g maksettu M30 2mk karmiinilla ja 2kpl 50p vihreällä leijonamerkillä, eli yhteensä 3 markkaa. Taksa: Paketti kenttäpostiin alennetuin maksuin (1-3kg) ilman kenttäpostilipuketta (28.6.1941 – 31.10.1941) 3,00mk. Oikeudet kuvaan omistaa  Suomen Filateliapalvelu Oy.

Suomen Filateliapalvelun 112. huutokauppa esitteli kokonaiset kaksi M30 kohdetta alueelle varatulla osastollaan. Näistäkin toinen jäi myymättä, myyty kohde oli 5kk pitkällä Saksan erikoistaksan ensimmäisen taksa-ajan puitteissa lähetetty siisti lentokirje Saksaan. Kohde nousi 20 euron lähdöstä 25 euroon. En voi kuin todeta, että tämä on heikoin M30 tarjonta tässä huutokaupassa pitkään aikaan. Kenttäpostin osastossa oli myytävänä yksi ”varhainen” kenttäpostipakettikortti vuodelta 1941 – kysymyksessä on siis pakettikortti, jonka sai lähettää rintamille ns. alennetuin maksuin. Kyseinen pakettikortti oli leimattu postipysäkillä ”Rintala” ja Kortesjärvi. Pakettikortilla ei ollut kenttäpostilipuketta, koska punainen kenttäpostilipuke tuli käyttöön vasta 1.11.1941, jonka jälkeen sellainen täytyi kiinnittää mukaan pakettikorttiin alennetun maksun saamiseksi. Ilman lipuketta paketista piti maksaa täysi maksu. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kenttäpostiin lähetettyjen paketien osalta käyttöön tulivat alennetut maksut 28.6.1941 oli ilman lipuketta alennetuin maksuin mahdollista lähettä paketteja kenttäpostiin vain noin neljän kuukauden ajan.

Yllä: Helsingistä (Helsingin Lentosatama) 8.5.1931 Englantiin Lontooseen lähetetty lentopostikirje. Kolmirivinen Lento-Postitse leimaus. M30 leijonia yhteensä 4mk edestä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk + kirjeen (per 20g) lentolisä Eurooppaan (30.4.1928 – 30.9.1942) 2,00 = 4,00mk. Lentopostikeräilijöitä kiinnostava. Oikeudet kuvaan omistaa Lahden Postimerkkikerhon Huutokauppa.

Lahden kerhon huutokaupassa oli M30 osastolla noin 45 kohdetta myytävänä. Filateliapuolella oli myytävänä vain muutama kohde, mm. 8mk violetin sokkohampaisia merkkejä ja loistoja. Sokkohampainen pari meni kaupaksi 22 eurolla. Postihistoriaa oli myytävänä runsaammin. Kiinnostusta huutajissa herätti lentokirje Englantiin, joka oli lähetetty toukokuussa 1931. Kuorella oli hiukan epätavallisempi kolmirivinen ”Lento-Postitse” leima ja merkit oli mitätöity Helsinki – Lentosatama leimalla. Kuten hyvin tiedämme, 1930-luvun alussa ei maassamme ollut maakenttiä siviilikäytössä, vaan lentoposti kulki ponttoonikoneilla Helsingin ja Turun lentosatamista maailmalle. Kyseessä ei ole mitenkään erityisen ihmeellinen kohde, mutta lentopostikeräilijöitä kiinnostava se varmasti on. Kohteen hinta nousikin kymmenen euron lähdöstä aina 55 euroon saakka.

Muuta mielenkiintoista Lahden kerhossa edusti mm. Honoluluun kulkenut kirje 3½mk:n perustaksalla. Hawaiille mennyttä postia ei aivan valtavasti ole liikkeellä. Myytiin 20 euron limitillä.  Kuuden markan pohjataksalla USAan lähetetty lentopostikortti (ehiö), jolle oli laitettu 6mk pohjataksan lisäksi kolme markkaa lentolisää ei mennyt 80 euron lähdöllä kaupaksi. Kyseinen kohde on hyvä kolmen markan lentolisän kohde postikortilla, mutta lähtöhinta taisi olla liian kova. Lentopainotuote Yhdysvaltoihin vuodelta 1952 meni kaupaksi kuuden euron pohjalla. Tarkkasilmäiselle tarjolla oli vuoden 1940 alussa Vaasan kautta Sundsvalliin ja sieltä eteenpäin lentänyt kirjattu pikalentokirje. Vaasan lentoreitti oli käytössä vain alle neljä kuukautta sodan aikana, mikä tekee kohteesta mielenkiintoisen – en ole tällä taksakombinaatiolla tuota reittiä kulkenutta lähetystä ennen nähnyt.

Kaiken kaikkiaan viidestä huutokaupasta, jotka olivat auki oli Lahden kerhon huutokaupassa tällä kertaa eniten M30 nähtävää. Toivotaan, että jatkossa kiinnostavia kohteita tulee myyntiin – tämä tilanne, joka vallitsi näissä viidessä huutokaupassa lienee jonkinlainen ”normaali”, kun puhutaan M30 kohteista. Ei ole lupa odottaa joka kerta ihmeellisiä herkkuja. Nähtäväksi jää miten huutokauppavuoden viimeiset huutokaupat vetävät.

Huhtikuun huutokilpailut

By

Huhtikuusta kehkeytyi useiden auki olleiden huutokauppojensa takia mielenkiintoinen keräilykuukausi. Auki olivat yhtä aikaa Sinetti-Postin, Vaasan Filatelistien, Kouvolan ”Halvan tavaran” huutokaupat, ja Forssan kerhon Huutokortti huutokaupat. Kun Nokian huutokauppa päättyy vielä 30.4. on huhtikuussa säpinää kerrakseen. Minulla oli vaikeuksia pysyä intensiivisen työrupeaman takia mukana kuvioissa ja muutama kiinnostava kohde menikin sen sileän tien ohi suun tai oikeastaan parempiin suihin. Ei auta itku markkinoilla ja onneksi kohteita tulee jatkuvalla syötöllä myyntiin.

Sinettipostin 136. huutokauppa sulkeutui 18.4. ja M30 filatelian osastossa oli myytävänä yhteensä alle viisi kohdetta, eli erittäin hiljaista. Onneksi sentään postihistoriapuolella oli kolmisenkymmentä kohdetta tarjolla. Mielenkiintoista kyllä yksikään myytävänä ollut filateliakohde ei mennyt kaupaksi. Postihistoriapuolella menestys oli parempaa, joskin myymättäkin kohteita jäi jonkin verran. Myytävänä ei ollut ihmeitä, mutta muutamia maininnan arvoisia kohteita kuitenkin – Kirjattu paikalliskirje vuodelta 1949 ei kiinnostanut kiviäkään ja jäi vitosella myymättä. Paikalliskirjeistä ei usein ymmärretä, että kirjaaminen ja muut lisämaksut ovat vaikeahkoja, koska usein ajateltiin, että kirje menee niin nopeasti ja turvallisesti perille, että ei ole tarpeellista käyttää lisämaksuja. Tästä johtuen kirjatut paikalliskirjeet eivät ole huonoja kohteita. M30 3mk punainen yksin postikortilla Ruotsiin myytiin 24 eurolla, mikä mielestäni oli kohtalaisen paljon. Kortti oli kulkenut elokuussa 1945, eli samaan aikaan kun kansainvälinen postikortin taksa oli myöskin 3mk ja hyvin vaikea. Näitä 3mk punaisia Ruotsiin tunnetaan kuitenkin sen verran monta, että kysymys ei ole kanuunasta, korkeintaan pienestä tussahduksesta. Silti parempi samanaikainen, kuin myöhäisempi käyttö ulkomaan taksan kanssa.

Yllä: Unkarista Hodmezovasarhelystä 8.6.1948 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje. Ilmeisesti avattu ja lähetetty eteenpäin Ruotsiin. Taksa: Kirje (-20g) Pohjoismaihin (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk + kirjaaminen Pohjoismaihin (1.1.1948 – 30.11.1948) 12,00mk = 24,00mk. Mielenkiintoinen kohde.

Myytävänä oli myös Unkarista Suomeen lähetetty kirjattu kirje, joka oli edelleen lähetetty Ruotsiin – kuorelle oli maksettu kirjatun kirjeen maksu uudelleen; ilmeisesti kuori oli avattu ja sinne oli mahdollisesti lisätty tietoa / kirje suomalaisen avaajan toimesta. Näin olleen se on täytynyt maksaa uudelleen. Tällaiset kahden maan merkeillä lähetetyt kuoret ovat eksoottisen näköisiä ja joskus niihin liittyy taksaerikoisuuksia. Tällä kertaa erikoisuus ei ollut niin kovin suurta, mutta siitä huolimatta kyseessä on mielenkiintoisen näköinen kuori ja jonkinlainen kohde 12/10mk violetille merkille. Jos kuorta ei olisi avattu välissä olisi sen saanut lähettää sellaisenaan, ilman postimaksun maksamista eteenpäin – tähän antoi mahdollisuuden kansainvälinen postisopimus.

Yllä: Fiji saarille Helsingistä ??.9.1947 lähetetty painotuote. Kaksi 1,25mk keltaista leijonamerkkiä, yhteensä 2½mk. Leimattu Suva, Fiji saarilla ja lähetetty takaisin. Taksa: Painotuote (-50g) ulkomaille (1.1.1947 – 31.12.1947) 2,50mk. Eksoottinen ja harvinainen kohdemaa.

Ehkä mielenkiintoisin Sinetti-Postin huutokaupassa myyty kohde oli Fiji saarille lähetetty painotuotekirje. Kysymyksessä on ehkä Olympiakomitean lähtettämä lähetys, joka on palautunut osoitteen paikkaansapitämättömyyden takia. Kyseessä siis ei välttämättä ole tekele – toisaalta miksi Fiji saarille on pitänyt lähettää Suurkisojen kuorella yhtikäs mitään… haiskahtaa silti, vaikka kauniita ajatuksia päässäni pyörii. Fiji on vaikea kohdemaa ja kun kuorelle on leimattu leima ”Suva”, joka on Fiji saarten pääkaupunki, on varmaa, että siellä kaukana tämä lähetys on käynyt kääntymässä. Tällaiset eksoottiset paikat ovat ”kivoja” ja kohde on ainakin pitkän matkan kokoelmaa tekevälle hyvä, nimittäin kauas on pitkä matka ja kun kohde on lähetetty vielä takaisin, niin kaksinkertaisesti pitkä.

Yllä: Tarttumanelilö 5mk violetista merkistä. Näyttävä.

Vaasan Filatelistien huutokauppa numero 78 päättyi 19.4. ja myytävänä M30 osastolla oli alle 25 kohdetta. Vaasassa ei viimeaikoina ole ollut myytävänä mitään M30 helmiä, eikä näin ollut tälläkään kertaa. Jotain kuitenkin sellaista, jota on helppoa nostaa esiin. Kiinnostavin filateliakohde oli 5mk violetin merkin tarttumanelilö, jossa ”mukavasti” näkyi tarttuman raja selvästi. Tällaiset helposti ymmärrettävät visuaaliset tapaukset ovat mukavia, sillä ne herättävät kokoelmassa huomiota. Kohde oli siis tosiaan hyvän näköinen ja nousikin kuuden euron alhaisesta lähtöhinnastaan aina yli 38 euron.

Yllä: Vaasan huutokaupan ylilyönti. Suttuisin leimoin varustettu 3mk punainen postikortilla Tukholmaan heinäkuussa 1945 – Pohjoismaan taksalla. Lähtöhinta 100 euroa, jonka joku maksoi. 

Huutokaupan häpeäpilkku oli myyntiin laitettu Ruotsiin kulkenut 3mk punaisen M30 merkiln singlellä maksettu postikortti vuodelta 1945. Häpeäpilkku siksi, että kohdeseloste luki: ”L. 296 yksin kortilla Ruotsiin. Hki 14.7.45 Erittäin lyhyt taksa.” ja kohteen lähtöhinta oli 100 euroa. Kyseessä on siis aivan samanlainen kohde, joka oli myytävänä Sinetti-Postin huutokaupassa edellisenä päivänä. Tämä kohde oli leimattu heinäkuussa, eli myöskin samaan aikaan, kun aidosti erittäin lyhyt taksa-aikainen ulkomaan postikorttitaksa oli myöskin kolme markkaa. Kysymyksessä tässä on siis Pohjoismaihin lähetetty postikortti, joka ei suinkaan ole sama kuin ulkomaille lähetetty. Tämä Pohjoismaiden taksa oli voimassa 1.7.1945 alkaen aina vuoden 1946 tammikuun puoleen väliin, eli yli kuusi kuukautta. Onko kuusi kuukautta ”erittäin lyhyt” taksa-aika, siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta kun kysymys on M30 kohteesta, niin sanoisin, että ei ole erittäin lyhyestä taksasta kysymys. Tästä jäi pieni ”fuulauksen” maku, nimittäin kortin käypä hinta on mielestäni selvästi alle kympin tällaisilla huonoilla leimoilla. Vastaavan sai osta Jyväskylästä Aspbäckin laatikosta kolmella eurolla – jätin ostamatta sellaisen silloin. Mielestäni tällainen on meklarin osalta asiakkaiden pettämistä, vaikka onkin totta, että kun hulluja pyydetään, ei hulluja tarvitse maksaa. Sata euroa kohteesta maksanutta saattaa harmittaa kun asia tulee ilmi. Amerikkaan lähetetty pakettikortti maksoi vitosen ja oli mielestäni halpa.

Yllä: Vaikea 6mk oranssin merkin alareunan sokkohammas. Vaikea M30 filateliakohde. Kympillä meni.

Kouvolan ”Halvan tavaran” huutokauppa 42 päättyi 20.4. ja myytävänä oli aika paljon halpaa tavaraa – oliko hyvää… siitä voidaan olla montaa mieltä. Filateliakohteita oli myytävänä kohtalaisen runsaasti, mm. sokkohampaita 8mk violetille merkille ja muutamia muitakin erikoisuuksia – pääasiassa aika yleistä tavaraa. 2mk violetti merkki, jolla oli jonkinlainen valkoinen viiva – ilmeisesti roskan aiheuttama tilapäisyys oli myytävänä kympin lähtöhinnalla, jolla kohde myytiin. Paras myytävänä ollut filateliakohde oli mielestäni vaikea ja harvinainen 6mk oranssin merkin hammasteneulan katkeamisesta johtunut sokkohammastus merkin alareunassa. Nämähän eivät tunnetusti näytä eivätkä tunnu normaalin kaduntallaajan mielestä yhtikäs miltään, mitä lienee krämmälettä kiinni siellä merkin alareunassa – mutta filatelistille tällainen kohde on hyvä ja harvinainen löytö. Näitä ei ole näkynyt ja kympin lähdöllä kysymyksessä oli halpa kohde. Kympillä tämä myytiinkin, sillä M30 filateliasta pitää ymmärtää ”jonkin verran”, että tajuaa tämän olevan pirullisen vaikea kohde. En suinkaan tässä kehuskele omilla tiedoillani, sillä minä tajusin tämän asian vasta sen jälkeen, kun minua viisaammat katsoivat parhaaksi valistaa tyhmempäänsä! Niin tyhmä en kuitenkaan ollut, etten olisi valistuksesta ollut kiitollinen. Huomioitavaa on, että vastaava sokko voi löytyä 6mk oranssin yläkerran hammastuksesta, koska kysymys on kahden merkin välissä olevasta sokkohampaasta – sattuma määrittelee merkkien irroituksen yhteydessä kummalle puolelle sokkohammas jää kiinni. Nyt arkkikeräilijät katsomaan mistä tilauserästä on kysymys.

Postilähetysten osalta Kouvolan anti oli kohtalaisen tympeä – ei oikein mitään sävähdyttävää. Norjaan 12mk singlellä mennyt kirje jäi myymättä vitosen lähdöllä, samaten 7mk punaisen merkin singlellä lähetetty postikortti Sveitsiin kympin pohjalla. Lunastukseen mennyt lentokuori Ruotsiin 1930 luvulta ei kelvannut kenellekään kuuden euron hinnalla. Kirjattu paikalliskirje vuodelta 39 meni pohjilla kaupaksi. Hiljaista oli kuin huopatossutehtaassa. Minä en löytänyt oikeastaan mitään.

Forssan kerhon 13. huutokorti huutokauppa päättyi 23.4. ja sisälsi muutamia pikkunäppäriä kohteita. Tullipostiosoitus myytiin noin yhdeksällä eurolla ja joukkoihin joulun 1943 painotuotteen erikoistaksalla lähetetty painotuotepostikortti jäi myymättä viidellä eurolla. Joko kaikilla on jo näitä, tai asia jäi tajuamatta kaikilta. Veikkaan, että ne, jotka tajuavat ovat jo tällaisen jostain saaneet, koska kyseessä ei sittenkään ole valtavan harvinainen asia ja ne, jotka eivät ymmärtäneet, että kyse on erikoisuudesta eivät halunneet maksaa tavallisesta joulukortista tavallisimmalla mahdollisella M30 merkillä vitosta. Oli miten oli, myymättä jäi.

Yllä: Kenttäpostipaketti 30.9.1941 Jämsänkoskelta Kenttäpostikonttori kolmoseen. Taksa: Kenttäpostipaketin (1-3kg) alennettu taksa (28.6.1941 – 30.9.1942). Mahdollinen kenttäpostipakettikortilla ilman kenttäpostilipuketta 19.7.1941 – 31.10.1941 – alle kolme ja puoli kuukautta.

Joukkoihin vuonna 1941 lokakuussa lähetetty kenttäpostipaketin pakettikortti, jolle oli leimattu kaksi 1½mk harmaata M30 leijonamerkkiä myytiin seitsemän euron pohjilla. Nämä kenttäpostipakettien taksat ovat aiheuttaneet useille päänvaivaa ja tulevat jatkossakin aiheuttamaan, sillä niihin liittyy monia kommervenkkejä. Tämän pakettikortin osalta kommervenkkejä löytyy riittämiin. Kun lähdetään tutkimaan asiaa tarkemmin, niin ensimmäisenä silmään iskee M30 filatelistina se, että 1½mk harmaalle merkille hyvien kohteiden löytäminen on vaikeaa – noh… rehellisesti sanottuna tällä pakettikortilla leimaus on sen verran kammottava, että sitä ei kannata edes ajatella. Juuri ja juuri siitä selviää, lähetyspaikkakunta sen jälkeen, kun kortilta sen on ensin osannut lukea. Päivämäärästä näkyy vain huonosti mitään, mutta sen voi selvittää katsomalla kortin takapuolen kuittausta 1.10.1941 ja lähtemällä itsesuggestion voimalla vääntämään mielessään tummalla pohjalla olevaan mustan värin sekamelskaan merkityksiä. Itse päädyin syyskuun kolmanteenkymmenenteen päivään. No mitä sitten… sitä sitten, että kenttäpostipakettien pakettikorteista ja niiden käytöstä tuli määräys 19.7.1941 kiertokirjeellä 135/1941. Ilmoitus kenttäpostipakettien alennetun taksan käyttämisen edellytyksistä tuli 1.11.1941 alkaen, eli ilmoitus siitä, että paketin alennetun taksan sai vain silloin, kun pakettikortille oli laitettu kenttäpostilipuke (joka 1941 oli punainen suorakulmainen lipuke), muuten piti maksaa normaalin paketin kuljetusmaksu. Näin olleen kenttäpostipakettikortilla ilman lipuketta, alennetulla kenttäpostipakettitaksalla saattoi lähettää lähetyksiä vain 19.7.1941 – 31.10.1941, eli kokonaiset kolme kuukautta ja 11 päivää. Tällainen asia siis on kyseessä. Kun kysymys on alle kolmen ja puolen kuukauden ajanjaksosta, hiipii väkisin mieleen ajatus siitä, että kuinkahan monta tällaista mahtaa olla jäljellä ja onkohan kohde vaikea tai peräti harvinainen. Harvinaiseksi en uskalla julistaa, mutta sen tiedän, että ei näitä puissa ole viimeaikoina kasvanut – vaikka, rehellisyyden nimissä, muutamissa viimeaikojen huutokaupoissä vastaavanlaista tavaraa onkin ollut muutamaan otteeseen myytävänä.

Yllä: Helsingistä 2.6.1930 Berniin Sveitsiin lähetetty kirje. Kaksi M30 1mk oranssia merkkiä, yhteensä 2mk. Leimattu ”Praha 82 Letiste”, eli Prahan lentokenttä. Taksa: Kirje (-20g) ulkomaille (1.10.1925 – 30.11.1931) 2,00mk. Kulkenut ilmeisesti lentona. Mielenkiintoinen.

Mielenkiintoinen oli vuonna 1930 Sveitsiin lähetetty kirje, joka oli maksettu kahdella 1mk oranssilla M30 merkillä. Kuorelle oli Prahassa lyöty leima, joka kohdeselosteessakin oli huomioitu. Se mitä ei oltu huomioitu oli, että ”Praha 82 Letiste” leima tarkoittaa Prahan lentoasemaa ja kyseessä on siis käytännössä lentopostia tarkoittava asia. Kuori on siis kulkenut lentoreitillä Prahan kautta, vaikka sille ei ole maksettu lentomaksua. Tämä on minun mielestäni mielenkiintoinen asia, sillä en ole ennen nähnyt tällaista lentona kulkemisesta indikoivaa tsekkiläistä leimaa. Saksalaiset ”mit luftpost befördert” leimathan tunnetaan laajasti. Kuvittelisin, että Prahan kauta ei kuljetettu Sveitsiin menevää postia yleisesti, voin toki olla täysin väärässäkin, mikäli esimerkiksi Königsbergin kautta kulkenut lentoreitti on jatkunut suoraan Pohjoiseen ja esimerkiksi Munchenin kautta on koukattu Länteen vaikuttaa reitti aivan järkevältä.

Kävin eilen Forssassa Forssan Filatelistikerhon kokouksesa Lehmuskadulla pitämässä esityksen katkenneista postiyhteyksistä toisen maailmansodan ajalta ja ”postiyhteys keskeytynyt” leimatuista M30 kohteista. Forssassa on kerhoilloissa mukava meininki, on huutokauppaa ja tietokilpailua ja tällä kertaa tietysti oli myös esitykseni. Noin viisitoistahenkinen Forssan kerhon porukka kuunteli ja kyseli ahkerasti kysymyksiä – tunnin verran käytimme aikaa postiyhteyksien keskeytyksiin. Vaikka huutokauppa oli vielä edessä ja esitys kesti, eivät vieraanvaraiset Forssalaiset heittäneet minua pihalle!

Forssan kerhon puheenjohtajana toimii Kari Tapola, joka on tunnettu M54 mies ja maailman toinen kultamitalin M54 kokoelmalla saavuttanut keräilijä; mitä sitä turhaan vaatimattomaksi ryhtymään. Kerhossa on useita aktiivisia jäseniä ja keräilyalueina on monenlaista. Forssalaiset ovat aktiivisia myös tapahtuman järjestäjinä, vuosittain järjestetään kaksi keräilytapahtumaa ja lisäksi kerhon kesäjuhlat, jossa filatelian, postihistorian ja korttien lisäksi on tarjolla sauna ja tyypillisesti myös esitelmä. Kerhossa käydään kauempaakin, tällä kertaa mukana oli mm. Helsingistä varta vasten kerhoiltaa varten tullut keräilijä. Kari näytti minulle kohteen, jolla oli yksirenkainen Forssa Kontr. leima syyskuulta 1942, kuulemma ainoa, jonka hän on nähnyt. Nyt slimät auki – löytyykö muita! Kerhon huutokaupassa oli noin sata kohdetta, jokaiselle jotakin. Suosittelen joskus käymään Forssan kerhossa ja erityisesti kesätapahtumassa. Itse menen aina jos vain suinkin pääsen.

 

 

 

 

 

Merkki Albertin 55. huutokauppa

By

Merkki Albertin 55. huutokauppa loppui perjantaina illalla 13.4. Tarjolla oli paljon mielenkiintoisia kohteita M30 keräilijöille, niin filatelian kuin postihistoriankin puolelta, kuitenkin siten, että postihistoria oli tällä kertaa leijonanosassa. Myytävänä oli kaikenlaista filateliaa, mm. ehdotteita ja hammastamattomia merkkejä, loistoja, rei´itteitä ja siirtymiä. Kaiken kaikkiaan kuva oli se, että tavara meni kaupaksi limitillä, jos silloinkaan. Vain harva M30 filateliakohde nousi voimakkaasti. Useita rullamerkkikohteita jäi myymättä, hinnat eivät yksittäisellä merkillä kymppiä tänä päivänä kestä ja ns. ”rimpsuja” on myynnissä ollut jo sen verran, että parilla kympillä eivät nekään näköjään enää myy. Postihistorian osalta tilanne oli erilainen – kohteet menivät kaupaksi ja hinnat nousivat. Vaikuttaa siltä, että filatelian puoli M30 keräilystä on alamaissa, mutta postihistoriassa on hiukan paremmin imua. Perinteinen filatelia on M30 osalta ehkäpä astetta vaikeampi keräilyalue, sillä tulee tuntea merkkierikoisuudet ja tärkeäksi tulee paperilaatujen tunnistus. Onneksi sekään ei M30 merkkien osalta ole aivan mahdotonta. Siirryn suoraan kertomaan myytävänä olleista postihistoriakohteista.

Yllä: Sokeainkirje 5.3.1940 Karttulasta Helsinkiin. Kolme M30 10p harmaata leijonamerkkiä. Taksa: Sokeainlähetys (-1kg) kotimaassa (1.1.1935 – 31.8.1942) 0,30mk. Harvinainen.

Sokeainkirje kolmella 10p harmaalla, siis yhteensä 30 pennin taksalla nousi 80 euron lähdöstä aina 230 euroon saakka. Tämä oli mielestäni yhä täyden järjen rajoissa, sillä sokeainlähetykset ovat vaikeita. Kyseessä on myös erinomainen kohde 10 pennin harmaalle merkille, jolle hyvien kohteiden löytäminen voi olla haastavaa. Hyvän kohteesta tekee selvästi näkyvä sokeainkirjoitus – pistekirjoitus kuoren etusivulla.

Myytävänä oli rullamerkeillä kotimaassa kulkenut tavallinen kirje – 80 euron lähtöhinta oli liikaa, kohde ei mennyt kaupaksi. Vastaavia on ollut aiemmin kaupan 30 euron kummankin puolen ja silloin kauppa on tyypillisesti käynyt. Myöskään 1mk rullamerkki paperijatkoksella postikortilla ei tehnyt kauppaansa 60 euron hinnalla. Markkinat ovat ohuet ja korkeita hintoja ei rullamerkeistä tässä kohtaa saa. Myytyä sitä vastoin tuli 1mk oranssilla leijonamerkillä maksettu postitaksataulu, jonka lähtöhinta oli 50 euroa. Taksataulun hinta nousi 165 euroon. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun vastaava myytiin Filateliapalvelun huutokaupassa 150 euron lähtöhinnalla. Nämä ovatkin kaksi tunnettua kappaletta tästä taksataulun taksasta. Toinen myytävänä ollut 3mk punaisella maksettu taksataulu, joita tunnetaan noin viisi kappaletta, myytiin samalla 165 euron hinnalla. Hyvistä kohteista on kysymys.

Myytävänä oli myös sähköpostiosoitus vuodelta 1930 – tälle osoitukselle oli maksettu myös pikalisä, mikä oli M30 merkkien ensimmäisen taksa-ajan aikaan tavanomaista. Se mikä ei ole tässä kohteessa tavanomaista on, että sille oli liimattu yksi 50p keltainen merkki, jota ei oltu mitätöity, vaikka lomakkeelle oli muuten lyöty ”riittävästi” leimoja. Ilmeisesti taksa ei ole täsmännyt ja voi olla käynyt niin, että keräilijä on ”hoitanut asian kuntoon”. Tutkimatta kohdetta tarkkaan on vaikea sanoa miten on käynyt, mutta haiskahtaa… Vakuutettu kirje kotiinkannolla meni kaupaksi kahdeksalla kympillä – kohdeselosteeseen oli merkitty ”ainoa tunnettu” mikä saattaa olla ollut totta silloin, kun kohteen omistanut keräilijä on sen selosteen kirjoittanut. Totta tämä asia ei tänä päivänä ole, vaan kotiinkannettuja vakuutettuja kirjeitä tunnetaan muutamia – kohde on kuitenkin vaikea ja kokoelmakelpoinen, eli ei todellakaan huono.

Yllä: Sanomalehden osoitteen muutosilmoitus 9.6.1949 Hyvinkäällä. M30 6mk vihreä single. Taksa: Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus (1.1.1947 – 31.12.1957) 6,00mk. Harvinainen.

Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus 6mk vihreällä merkillä singlenä oli myytävänä kohdenumerolla 1178. Kysymyksessä on yksi harvinaisista lähetyslajeista, joita tunnetaan alle kymmenen. Erinomainen kohde 6mk vihreälle merkille. Edellinen vastaava, jonka olen nähnyt myynnissä meni muistaakseni parilla sadalla, joten kuuden kympin hintaan tämä kohde meni mielestäni erittäin edullisesti. Ilmeisesti lomakkeen ulkonäkö ei herättänyt ostajissa tarpeellista luottamusta kohteen vaikeuteen – eihän se juuri miltään näytäkään, mutta erittäin harvinaisesta kohteesta on kysymys.

Kenttäpostipaketti vuodelta 1941 lyhyenä aikana ennen kuin kenttäpostipaketteja sai lähettää pelkästään postimerkeillä ilman kenttäpostilipuketta myytiin 80 eurolla. Kyseesä on hyvä knoppi ja hyvä kohde 1½ markan merkille, joita kohteelle oli mitätöity kaksi kappaletta. Mukana oli jonkinlainen A4 kokoinen selitys paketin seikkailuista, mutta kun tuohon tutustuin, en ollut lainkaan varma, että kuuluiko dokumentti juuri tähän pakettikorttiin mitenkään… se ei vähennä kohteen hyvyyttä. Ostaja sai joka tapauksessa mielestäni hyvän kohteen. Sota-ajan postin osastossa myytiin eteenpäin kenttäpostimerkillä lähetetty toisen painoluokan kirje, joka oli alunperin lähetetty M30 merkein hintaan 32 euroa ja Lempäälän Internointileiri 1 leimattu postikortti painotuotetaksalla hintaan 42 euroa. Kumpikin ihan kelpo postihistoriakohteita.

Pohjoismaihin menneitäkin kohteita oli tällä kertaa tarjolla, mutta kaikki ei näiden kohdalla ollut kunnossa. Kohdenumerolla 1099 myyty painotuote postikortti Norjaan vuodelta 1944 oli saanut seuraavan kohdeselosteen: ”50p painotuotteella Norjaan, Saksan sensuuri, erityissopimuksen mukainen taksa”. Homma oli muuten hyvä ja kohdekin siisti, mutta painotuotteen taksa vuonna 1944 ulkomaille oli 1 markka. Norjan kanssa ei ollut mitään painotuotteita koskevaa erityissopimusta voimassa vuonna 1944. Joku meni ja osti kohteen 33 eurolla. Nämä tällaiset virheelliset tiedot ovat harmittavia. Islantiin lähetetty postikortti 6mk oranssin merkin singlellä meni kaupaksi 25 euron pohjilla. Kyseessä on mielestäni hyvä kohde ja hyvä kohdemaa. Tässä oli rahalla hyvää vastinetta – postihistoriakeräilijä sai hyvän kohteen Pohjoismaan postikorttitaksalle.

Yllä: Michelspiltomista 22.12?.194?? Kuressaareen, Viroon lähetetty postikortti. M30 1,75/1,25mk päällepainamamerkki yksin. Taksa: Postikortti Viroon (16.6.1940 – 30.11.1940) 1,75mk. Vaikea yksittäiskäyttö, harvinainen.

Suomen ja Viron välisen postisopimuksen taksalla lähetettyjä lähetyksiä oli tarjolla kaksi kappaletta, toinen oli harvinainen 1,75/1,25mk keltaisen M30 leijonamerkin singlekäyttö postikortilla Viroon. Tämä on mielestäni yksi tämän merkin parhaita käyttöjä yhdessä Saksan postisopimuksen taksalla lähetetyn vastaavan kohteen kanssa. Kortti oli siisti leimoiltaan ja muutenkin hyvän näköinen. Olin erittäin yllättynyt, kun sitä ei huudettu korkeammalle kuin 18 euroon kympin lähdöstä. Kortin leiman päivämäärästä en saanut selvää, mutta lienee myöhäissyksyllä 1940. Toinen Viron erikoistaksalla kulkenut kohde oli 4mk postitalon singlellä maksettu kirjattu kirje vuodelta 1939. Tämäkin taksan mukainen ja hyvä kohde. Olen nähnyt toisenkin vastaavan. Yllättävää kyllä kohteen limitti oli asetettu korkeammalle kuin postikortin, joka mielestäni oli vaikeampi – eli oli mennyt väärin päin. Kirjattu kirje myytiin limitillä. Ilmeisesti näitä Viron sopimustaksaisia lähetyksiä ei oikein ymmärretä, ainakaan niille ei selvästi anneta niille kuuluvaa arvostusta tällä hetkellä. Muistetaan, että 2018 on Viron itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuosi, ehkä sen kunniaksi on alennusmyynti (heko heko).

Saksan erikoistaksainen ns. Liebesgaber postikortti myytiin kympin pohjilla, nämä Liebesgaber kortit ovat eräänlaisia epävirallisia saantitodistuksia, joita pyydettiin lähettämään, kun oli vastaanotettu avustus paketti Saksasta. Lentopostin osastossa oli myytävänä hyvä Saksan erikoistaksainen singlekäyttö, nimittäin 2,75mk taksainen 2,75mk violetin merkin singlellä lähetetty lentopostikortti. Kyseessä on yksi harvinaisista lentopostisingleistä, joka on vaikeudeltaan kokoelmakelpoinen. Näitä 2,75mk singlejä Saksan erikoistaksaisia lentopostikortteja tunnetaan kymmenkunta. Tämän myydyn kortin eduksi täytyy sanoa, että se on kyseisen taksan ensimmäisenä päivänä lähetetty ja, että kortti on jännittävän näköinen takaisinlähetyksineen kaikkineen. Keräilijät havaitsivat tämän asian ja kortin hinta nousi 20 euron limitistä aina 210 euroon saakka, eli yli kymmenkertainen nousu limitistä. Tämä 210 euroa oli mielestäni aika kova hinta ja myyjän pitää olla tyytyväinen saamaansa hintaan. Kortti kuitenkin kelpaa niin lentopostikeräilijöille, kuin M30 filatelia ja postihistoriakeräilijöillekin – eli kysyntää oli selvästi ”tavallista” M30 kohdetta enemmän.

Yllä: Postikortti 20.5.1943 Helsingistä Rotterdamiin, Hollantiin. M30 2mk keltainen single. Saksan ja Suomen sensuuri. Taksa: Postikortti Hollantiin (1.4.1943 – 5.9.1944) 2,00mk. Erikoistaksainen ja vaikea.

Unkariin lähetetty erikoistaksainen 3½mk kirje ei mennyt kympillä kaupaksi – ilmeisesti kaikilla on jo näitä pilvin pimein. Olen hieman yllättynyt, sillä kyseessä ei sittenkään ole aivan yleinen kohde. Hollantiin mennyt 2mk taksainen erikoistaksa-aikainen postikortti myytiin 20 euron pohjilla vasta jälkimyynnissä. Tämän olin merkannut omiin kiinnostukseni kohteisiin, mutta jostain syystä se jäi huutamatta, hiukan harmittaa. Kohde on nimittäin aikamoisen hyvä – näitä postikortteja ei erikoistaksaisina Hollantiin tunneta kuin aniharva. Tyypillinen kohde on 3½mk taksainen kirje ja niitäkin tunnetaan alle kymmenen. Halvalla meni hyvä kohde.

Harmaan 60p leijonamerkin pari postikortilla Latviaan myytiin 37 eurolla – kyseessä oli ennen Latvian erikoistaksa-aikaa lähetetty kansainvälisen taksan postikortti. Tällainen postikorttikohde on 60 pennin harmaalle kohtalaisen hyvä kohde, ja Latvia on parempi kohdemaa. Kuuden markan punaisen merkin singlenä lähetetty postikortti Eestiin vuodelta 1946, jolle oli mukana atesti myytiin 88 euron hintaan. Kyseessä on yksi vaikeammista postikortin punaisista singlekäytöistä ja hyvä kohdemaa. Atesti tietysti auttaa ymmärtämään kohteen aitouden, sekä sen, että kyseessä ei ole ns. pilipali. Näitä 6mk punaisia single postikortteja tunnetaan ehkäpä noin viisitoista kappaletta, joten aivan super harvinaisia ne eivät enää ole, mutta sanoisin silti, että vielä näitä harvinaisiksi voi kutsua, ainakin parempiin kohdemaihin lähetettyinä. Sinkkuna lähetetty 7mk punainen postikortti Prahaan myytiin kympin pohjilla, halvalla meni. Kortti oli siisti. Samaten siisti oli 9mk Englantiin lähetetty postikortti – sekin singlellä. Kyllä nyt postikorttitaksojen keräilijöitä hellittiin! Myytävänä oli useiden taksojen osalta parempia lähetyksiä ja halvalla!

Yllä: New Yorkiin 1.5.1939 Helsingistä lähetetty lentopostikortti. M30 3mk tummanoliivi single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 31.9.1942) 2,00mk + lentolisä (20.6.1933 – 24.7.1939) 1,00mk = 3,00mk. Hyvä yksittäiskäyttö, vaikeampi lentotaksa Yhdysvaltoihin.

Hyviä ulkomaan postikorttikohteita oli myytävänä myös lentopostin osastossa, jossa oli myytävänä mm. kaksi kolmen markan taksaista postikorttia – toinen Königsgräziin, Böömiin ja Määriin vuodelta 1941 ja toinen New Yorkiin vuodelta 1939. Böömiin ja määriin mennyt kortti oli lähetetty käyttämällä kahta 1½mk harmaata M30 leijonamerkkiä ja oli mielenkiintoinsen näköinen hyvine leimoineen ja firmatunnuksineen. Kortti ei kuitenkaan mennyt 30 euron pohjilla kaupaksi. New Yorkin kortti sitävastoin meni kaupaksi 38 euron hinnalla – lentomaksu New Yorkiin siten, että lentona kuljetus loppui ”Euroopan-puolen satamaan” oli postikortille vuonna 1939 markan verran, kysymyksessä on hyvä taksa ja kun kyseinen kortti oli vielä M30 3mk tummanoliivilla merkillä yksin maksettu on kyseessä mielestäni hyvä kohde. Hinta ei ollut paha, se täytyy todeta!

Yllä: Saksaan takaisin lähetetyn paketin lähetysmaksu suoritettu paketin kuitille 22.9.1955 Turussa. Merkit yhteensä 305 euroa, kuitilla takaisinlähetyksen yhteismaksu 2,96 kultafrangia, joka on tarkoittanut tuolloin 305 euroa. Erikoinen.

Kanadaan 1930-luvulla lähetetty pakettikortti, jolla oli neljä vaaleanviolettia 10mk Saimaa-merkkiä myytiin 34 eurolla – kohtalainen kohde näille merkeille, joskaan ei mikään ”täysimittainen kanuuna”. Toinen ulkomaan pakettikohde oli takaisinlähetetty Saksasta tullut paketti, jonka kuitille oli maksettu paketin takaisinlähetys M30 ja M54 merkein – tarkemmin sanottuna M30 300mk lentokonemerkkiä ja M54 5mk sinistä oli käytetty sekapostitteena. Tällainen takaisinlähetys on mielenkiintoinen ja erikoinan, eli sitä kautta jopa kelvollinen kokoelmaan. Tiedän toisenkin vastaavan kohteen, mutta muita en sitten tunnekaan. Vaikea sanoa miten harvinainen tällainen on, mutta ei siis tosiaan ole useita vastaan tullut. Tätä mieltä olivat muutkin ja palautuksen hinta nousi 40 euron pohjasta 65 euroon saakka. Muutamia muitakin kiinnostavia kohteita oli myytävänä, mutta kaikkea ei voi käydä läpi – kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen huutokauppa, jossa varmasti oli kokoelmaansa kartuttaville ostomahdollisuuksia.