Merkki Albertin 55. huutokauppa loppui perjantaina illalla 13.4. Tarjolla oli paljon mielenkiintoisia kohteita M30 keräilijöille, niin filatelian kuin postihistoriankin puolelta, kuitenkin siten, että postihistoria oli tällä kertaa leijonanosassa. Myytävänä oli kaikenlaista filateliaa, mm. ehdotteita ja hammastamattomia merkkejä, loistoja, rei´itteitä ja siirtymiä. Kaiken kaikkiaan kuva oli se, että tavara meni kaupaksi limitillä, jos silloinkaan. Vain harva M30 filateliakohde nousi voimakkaasti. Useita rullamerkkikohteita jäi myymättä, hinnat eivät yksittäisellä merkillä kymppiä tänä päivänä kestä ja ns. ”rimpsuja” on myynnissä ollut jo sen verran, että parilla kympillä eivät nekään näköjään enää myy. Postihistorian osalta tilanne oli erilainen – kohteet menivät kaupaksi ja hinnat nousivat. Vaikuttaa siltä, että filatelian puoli M30 keräilystä on alamaissa, mutta postihistoriassa on hiukan paremmin imua. Perinteinen filatelia on M30 osalta ehkäpä astetta vaikeampi keräilyalue, sillä tulee tuntea merkkierikoisuudet ja tärkeäksi tulee paperilaatujen tunnistus. Onneksi sekään ei M30 merkkien osalta ole aivan mahdotonta. Siirryn suoraan kertomaan myytävänä olleista postihistoriakohteista.

Yllä: Sokeainkirje 5.3.1940 Karttulasta Helsinkiin. Kolme M30 10p harmaata leijonamerkkiä. Taksa: Sokeainlähetys (-1kg) kotimaassa (1.1.1935 – 31.8.1942) 0,30mk. Harvinainen.

Sokeainkirje kolmella 10p harmaalla, siis yhteensä 30 pennin taksalla nousi 80 euron lähdöstä aina 230 euroon saakka. Tämä oli mielestäni yhä täyden järjen rajoissa, sillä sokeainlähetykset ovat vaikeita. Kyseessä on myös erinomainen kohde 10 pennin harmaalle merkille, jolle hyvien kohteiden löytäminen voi olla haastavaa. Hyvän kohteesta tekee selvästi näkyvä sokeainkirjoitus – pistekirjoitus kuoren etusivulla.

Myytävänä oli rullamerkeillä kotimaassa kulkenut tavallinen kirje – 80 euron lähtöhinta oli liikaa, kohde ei mennyt kaupaksi. Vastaavia on ollut aiemmin kaupan 30 euron kummankin puolen ja silloin kauppa on tyypillisesti käynyt. Myöskään 1mk rullamerkki paperijatkoksella postikortilla ei tehnyt kauppaansa 60 euron hinnalla. Markkinat ovat ohuet ja korkeita hintoja ei rullamerkeistä tässä kohtaa saa. Myytyä sitä vastoin tuli 1mk oranssilla leijonamerkillä maksettu postitaksataulu, jonka lähtöhinta oli 50 euroa. Taksataulun hinta nousi 165 euroon. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun vastaava myytiin Filateliapalvelun huutokaupassa 150 euron lähtöhinnalla. Nämä ovatkin kaksi tunnettua kappaletta tästä taksataulun taksasta. Toinen myytävänä ollut 3mk punaisella maksettu taksataulu, joita tunnetaan noin viisi kappaletta, myytiin samalla 165 euron hinnalla. Hyvistä kohteista on kysymys.

Myytävänä oli myös sähköpostiosoitus vuodelta 1930 – tälle osoitukselle oli maksettu myös pikalisä, mikä oli M30 merkkien ensimmäisen taksa-ajan aikaan tavanomaista. Se mikä ei ole tässä kohteessa tavanomaista on, että sille oli liimattu yksi 50p keltainen merkki, jota ei oltu mitätöity, vaikka lomakkeelle oli muuten lyöty ”riittävästi” leimoja. Ilmeisesti taksa ei ole täsmännyt ja voi olla käynyt niin, että keräilijä on ”hoitanut asian kuntoon”. Tutkimatta kohdetta tarkkaan on vaikea sanoa miten on käynyt, mutta haiskahtaa… Vakuutettu kirje kotiinkannolla meni kaupaksi kahdeksalla kympillä – kohdeselosteeseen oli merkitty ”ainoa tunnettu” mikä saattaa olla ollut totta silloin, kun kohteen omistanut keräilijä on sen selosteen kirjoittanut. Totta tämä asia ei tänä päivänä ole, vaan kotiinkannettuja vakuutettuja kirjeitä tunnetaan muutamia – kohde on kuitenkin vaikea ja kokoelmakelpoinen, eli ei todellakaan huono.

Yllä: Sanomalehden osoitteen muutosilmoitus 9.6.1949 Hyvinkäällä. M30 6mk vihreä single. Taksa: Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus (1.1.1947 – 31.12.1957) 6,00mk. Harvinainen.

Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus 6mk vihreällä merkillä singlenä oli myytävänä kohdenumerolla 1178. Kysymyksessä on yksi harvinaisista lähetyslajeista, joita tunnetaan alle kymmenen. Erinomainen kohde 6mk vihreälle merkille. Edellinen vastaava, jonka olen nähnyt myynnissä meni muistaakseni parilla sadalla, joten kuuden kympin hintaan tämä kohde meni mielestäni erittäin edullisesti. Ilmeisesti lomakkeen ulkonäkö ei herättänyt ostajissa tarpeellista luottamusta kohteen vaikeuteen – eihän se juuri miltään näytäkään, mutta erittäin harvinaisesta kohteesta on kysymys.

Kenttäpostipaketti vuodelta 1941 lyhyenä aikana ennen kuin kenttäpostipaketteja sai lähettää pelkästään postimerkeillä ilman kenttäpostilipuketta myytiin 80 eurolla. Kyseesä on hyvä knoppi ja hyvä kohde 1½ markan merkille, joita kohteelle oli mitätöity kaksi kappaletta. Mukana oli jonkinlainen A4 kokoinen selitys paketin seikkailuista, mutta kun tuohon tutustuin, en ollut lainkaan varma, että kuuluiko dokumentti juuri tähän pakettikorttiin mitenkään… se ei vähennä kohteen hyvyyttä. Ostaja sai joka tapauksessa mielestäni hyvän kohteen. Sota-ajan postin osastossa myytiin eteenpäin kenttäpostimerkillä lähetetty toisen painoluokan kirje, joka oli alunperin lähetetty M30 merkein hintaan 32 euroa ja Lempäälän Internointileiri 1 leimattu postikortti painotuotetaksalla hintaan 42 euroa. Kumpikin ihan kelpo postihistoriakohteita.

Pohjoismaihin menneitäkin kohteita oli tällä kertaa tarjolla, mutta kaikki ei näiden kohdalla ollut kunnossa. Kohdenumerolla 1099 myyty painotuote postikortti Norjaan vuodelta 1944 oli saanut seuraavan kohdeselosteen: ”50p painotuotteella Norjaan, Saksan sensuuri, erityissopimuksen mukainen taksa”. Homma oli muuten hyvä ja kohdekin siisti, mutta painotuotteen taksa vuonna 1944 ulkomaille oli 1 markka. Norjan kanssa ei ollut mitään painotuotteita koskevaa erityissopimusta voimassa vuonna 1944. Joku meni ja osti kohteen 33 eurolla. Nämä tällaiset virheelliset tiedot ovat harmittavia. Islantiin lähetetty postikortti 6mk oranssin merkin singlellä meni kaupaksi 25 euron pohjilla. Kyseessä on mielestäni hyvä kohde ja hyvä kohdemaa. Tässä oli rahalla hyvää vastinetta – postihistoriakeräilijä sai hyvän kohteen Pohjoismaan postikorttitaksalle.

Yllä: Michelspiltomista 22.12?.194?? Kuressaareen, Viroon lähetetty postikortti. M30 1,75/1,25mk päällepainamamerkki yksin. Taksa: Postikortti Viroon (16.6.1940 – 30.11.1940) 1,75mk. Vaikea yksittäiskäyttö, harvinainen.

Suomen ja Viron välisen postisopimuksen taksalla lähetettyjä lähetyksiä oli tarjolla kaksi kappaletta, toinen oli harvinainen 1,75/1,25mk keltaisen M30 leijonamerkin singlekäyttö postikortilla Viroon. Tämä on mielestäni yksi tämän merkin parhaita käyttöjä yhdessä Saksan postisopimuksen taksalla lähetetyn vastaavan kohteen kanssa. Kortti oli siisti leimoiltaan ja muutenkin hyvän näköinen. Olin erittäin yllättynyt, kun sitä ei huudettu korkeammalle kuin 18 euroon kympin lähdöstä. Kortin leiman päivämäärästä en saanut selvää, mutta lienee myöhäissyksyllä 1940. Toinen Viron erikoistaksalla kulkenut kohde oli 4mk postitalon singlellä maksettu kirjattu kirje vuodelta 1939. Tämäkin taksan mukainen ja hyvä kohde. Olen nähnyt toisenkin vastaavan. Yllättävää kyllä kohteen limitti oli asetettu korkeammalle kuin postikortin, joka mielestäni oli vaikeampi – eli oli mennyt väärin päin. Kirjattu kirje myytiin limitillä. Ilmeisesti näitä Viron sopimustaksaisia lähetyksiä ei oikein ymmärretä, ainakaan niille ei selvästi anneta niille kuuluvaa arvostusta tällä hetkellä. Muistetaan, että 2018 on Viron itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuosi, ehkä sen kunniaksi on alennusmyynti (heko heko).

Saksan erikoistaksainen ns. Liebesgaber postikortti myytiin kympin pohjilla, nämä Liebesgaber kortit ovat eräänlaisia epävirallisia saantitodistuksia, joita pyydettiin lähettämään, kun oli vastaanotettu avustus paketti Saksasta. Lentopostin osastossa oli myytävänä hyvä Saksan erikoistaksainen singlekäyttö, nimittäin 2,75mk taksainen 2,75mk violetin merkin singlellä lähetetty lentopostikortti. Kyseessä on yksi harvinaisista lentopostisingleistä, joka on vaikeudeltaan kokoelmakelpoinen. Näitä 2,75mk singlejä Saksan erikoistaksaisia lentopostikortteja tunnetaan kymmenkunta. Tämän myydyn kortin eduksi täytyy sanoa, että se on kyseisen taksan ensimmäisenä päivänä lähetetty ja, että kortti on jännittävän näköinen takaisinlähetyksineen kaikkineen. Keräilijät havaitsivat tämän asian ja kortin hinta nousi 20 euron limitistä aina 210 euroon saakka, eli yli kymmenkertainen nousu limitistä. Tämä 210 euroa oli mielestäni aika kova hinta ja myyjän pitää olla tyytyväinen saamaansa hintaan. Kortti kuitenkin kelpaa niin lentopostikeräilijöille, kuin M30 filatelia ja postihistoriakeräilijöillekin – eli kysyntää oli selvästi ”tavallista” M30 kohdetta enemmän.

Yllä: Postikortti 20.5.1943 Helsingistä Rotterdamiin, Hollantiin. M30 2mk keltainen single. Saksan ja Suomen sensuuri. Taksa: Postikortti Hollantiin (1.4.1943 – 5.9.1944) 2,00mk. Erikoistaksainen ja vaikea.

Unkariin lähetetty erikoistaksainen 3½mk kirje ei mennyt kympillä kaupaksi – ilmeisesti kaikilla on jo näitä pilvin pimein. Olen hieman yllättynyt, sillä kyseessä ei sittenkään ole aivan yleinen kohde. Hollantiin mennyt 2mk taksainen erikoistaksa-aikainen postikortti myytiin 20 euron pohjilla vasta jälkimyynnissä. Tämän olin merkannut omiin kiinnostukseni kohteisiin, mutta jostain syystä se jäi huutamatta, hiukan harmittaa. Kohde on nimittäin aikamoisen hyvä – näitä postikortteja ei erikoistaksaisina Hollantiin tunneta kuin aniharva. Tyypillinen kohde on 3½mk taksainen kirje ja niitäkin tunnetaan alle kymmenen. Halvalla meni hyvä kohde.

Harmaan 60p leijonamerkin pari postikortilla Latviaan myytiin 37 eurolla – kyseessä oli ennen Latvian erikoistaksa-aikaa lähetetty kansainvälisen taksan postikortti. Tällainen postikorttikohde on 60 pennin harmaalle kohtalaisen hyvä kohde, ja Latvia on parempi kohdemaa. Kuuden markan punaisen merkin singlenä lähetetty postikortti Eestiin vuodelta 1946, jolle oli mukana atesti myytiin 88 euron hintaan. Kyseessä on yksi vaikeammista postikortin punaisista singlekäytöistä ja hyvä kohdemaa. Atesti tietysti auttaa ymmärtämään kohteen aitouden, sekä sen, että kyseessä ei ole ns. pilipali. Näitä 6mk punaisia single postikortteja tunnetaan ehkäpä noin viisitoista kappaletta, joten aivan super harvinaisia ne eivät enää ole, mutta sanoisin silti, että vielä näitä harvinaisiksi voi kutsua, ainakin parempiin kohdemaihin lähetettyinä. Sinkkuna lähetetty 7mk punainen postikortti Prahaan myytiin kympin pohjilla, halvalla meni. Kortti oli siisti. Samaten siisti oli 9mk Englantiin lähetetty postikortti – sekin singlellä. Kyllä nyt postikorttitaksojen keräilijöitä hellittiin! Myytävänä oli useiden taksojen osalta parempia lähetyksiä ja halvalla!

Yllä: New Yorkiin 1.5.1939 Helsingistä lähetetty lentopostikortti. M30 3mk tummanoliivi single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 31.9.1942) 2,00mk + lentolisä (20.6.1933 – 24.7.1939) 1,00mk = 3,00mk. Hyvä yksittäiskäyttö, vaikeampi lentotaksa Yhdysvaltoihin.

Hyviä ulkomaan postikorttikohteita oli myytävänä myös lentopostin osastossa, jossa oli myytävänä mm. kaksi kolmen markan taksaista postikorttia – toinen Königsgräziin, Böömiin ja Määriin vuodelta 1941 ja toinen New Yorkiin vuodelta 1939. Böömiin ja määriin mennyt kortti oli lähetetty käyttämällä kahta 1½mk harmaata M30 leijonamerkkiä ja oli mielenkiintoinsen näköinen hyvine leimoineen ja firmatunnuksineen. Kortti ei kuitenkaan mennyt 30 euron pohjilla kaupaksi. New Yorkin kortti sitävastoin meni kaupaksi 38 euron hinnalla – lentomaksu New Yorkiin siten, että lentona kuljetus loppui ”Euroopan-puolen satamaan” oli postikortille vuonna 1939 markan verran, kysymyksessä on hyvä taksa ja kun kyseinen kortti oli vielä M30 3mk tummanoliivilla merkillä yksin maksettu on kyseessä mielestäni hyvä kohde. Hinta ei ollut paha, se täytyy todeta!

Yllä: Saksaan takaisin lähetetyn paketin lähetysmaksu suoritettu paketin kuitille 22.9.1955 Turussa. Merkit yhteensä 305 euroa, kuitilla takaisinlähetyksen yhteismaksu 2,96 kultafrangia, joka on tarkoittanut tuolloin 305 euroa. Erikoinen.

Kanadaan 1930-luvulla lähetetty pakettikortti, jolla oli neljä vaaleanviolettia 10mk Saimaa-merkkiä myytiin 34 eurolla – kohtalainen kohde näille merkeille, joskaan ei mikään ”täysimittainen kanuuna”. Toinen ulkomaan pakettikohde oli takaisinlähetetty Saksasta tullut paketti, jonka kuitille oli maksettu paketin takaisinlähetys M30 ja M54 merkein – tarkemmin sanottuna M30 300mk lentokonemerkkiä ja M54 5mk sinistä oli käytetty sekapostitteena. Tällainen takaisinlähetys on mielenkiintoinen ja erikoinan, eli sitä kautta jopa kelvollinen kokoelmaan. Tiedän toisenkin vastaavan kohteen, mutta muita en sitten tunnekaan. Vaikea sanoa miten harvinainen tällainen on, mutta ei siis tosiaan ole useita vastaan tullut. Tätä mieltä olivat muutkin ja palautuksen hinta nousi 40 euron pohjasta 65 euroon saakka. Muutamia muitakin kiinnostavia kohteita oli myytävänä, mutta kaikkea ei voi käydä läpi – kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen huutokauppa, jossa varmasti oli kokoelmaansa kartuttaville ostomahdollisuuksia.