2

111. Hellman HK Naantalissa

14 lokakuun, 2018 By Mikael Collan

Naantalissa järjestettiin syksyn Hellman huutokauppa, joka Suomen Filateliapalvelun huutokauppanumeroinnin mukaan sai numeron 111. Kaksipäiväisessä huutokaupassa nuijittiin maailmalle perjantaina muu kuin Filatelia ja lauantaina ensin ulkolaista ja sitten suomalaista filateliaa, yhteensä yli kolme tuhatta kohdetta. Olin itse paikalla heti lauantai aamusta käyden ensin läpi kohteita ja sitten odotellen, että minua kiinnostavat kohteet tulisivat myyntivuoroon. Tällä kertaa kävi niin, että en ulkomaiden eristä löytänyt mitään itseäni kiinnostavaa ja näin olleen olin paikalla ”turhaan” hyvinkin pitkän aikaa. Toisaalta, jos haluaa varmistua asioista on odottaminen varmuuden hinta. Minulla oli mukana kirja, jota lukemalla ja Suomen Filateliapalvelun tarjoaman naposteltavan voimin ei odotus osoittautunut mitenkään erityisen kamalaksi tehtäväksi – kun paikalla oli arvioni mukaan 100 filatelistia, joista suuri osa on tuttuja ei tarvinnut odottaa yksin.

Yllä: Jeffrey Stone ja Linder Trophy

Ennen Suomalaisten kohteiden meklausta, joka alkoi kello 13 pidettiin juhlallinen seremonia, jossa huutokaupassa paikalla olleelle Jeffrey Stonelle ojennettiin Leo Linder trophy hänen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen filatelian edistämiseksi, josta esimerkkinä mainittiin Agathon Faberge kirjan englanninkielinen osuus ja uuden taksakirjan englannin kielen tarkistus. Englantilainen Stone on mm. mallin 1875 pitkän linjan keräilijä. Oli mukavaa nähdä, että mies oli aidosti 100% yllättynyt ja hyvin otettu palkinnosta. Mielestäni palkintolautakunta oli onnistunut löytämään palkinnon arvoisen vastaanottajan. Faberge kirjan luomisessa vahvasti mukana ollut kirjan toinen kirjoittaja on jo edesmennyt Kaj Hellman – tätä muistaen Hellman huutokaupat tarjosivat koko huutokauppayleisölle kuohuviinit Jeffreyn kunniaksi.

Mutta siirrytäänpä asiaan, eli malli 1930 merkkien maailmaan. M30 filateliaa oli tällä kertaa Hellmanilla myytävänä yhdentoista kohteen verran, mukana myös harvinaisempia kohteita – neljä kohteista oli ns. esittelyarkkien tavaraa, eräs kohde oli seitsemän eri esittelyarkista leikattua kulmapalaa – tämä myytiin sadalla kymmenellä eurolla ja ostaja sai kaikille kyseisille merkeille ehdotteen kokoelmiinsa. Toinen myytävänä ollut esittelyarkkikohde oli 1,25/50p keltaisen merkin liimaton hammastamaton pari, joka myytiin neljän kympin limitillä. Kahden 10mk Saimaan pystypari esittelyarkista meni jälkimyynnissä kaupaksi 40 eurolla. Myytävänä oli myös 2mk punainen kokonainen esittelyarkki 450€ lähdöllä – tämä jäi huutokaupassa myymättömäksi. Hammaste-erikoisuuksia myytiin useita – 3½mk oliivin siirtymäpari myytiin 42 eurolla (lim 40) ja 2,75mk violetin siirtymäkuusilo nousi 40 euron lähtöhinnasta aina hulppeaan 520€ saakka, tässä oli siis yli 13 kertainen hinta verrattuna lähtöhintaan – myyjää hymyilyttää. Mielestäni kyseessä oli aika kova hinta.

Yllä: 2,75mk violetin siirtymäkuusilo, 11-1940 nro. 412 – myyntihinta 520€. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.

Muuta mielenkiintoista filateliaa edusti 10p rullamerkkien kokonainen rulla, joka myytiin hintaan 46 euroa. Käytännössä ainoa tapa päästä käsiksi rullan valmistajan nimikirjoituksiin, jotka löytyvät rullan alusta on ostaa kokonaisia rullia. Postihistoriapuolella kohteita oli kolmisen kymmentä ja näin yhteensä kohteita M30 osastossa olikin noin neljäkymmentä. Kotimaan lähetyksistä ehkä mielenkiintoisin oli painotuotteena lähetetty sanomalehti, jonka postimaksu oli maksettu 3mk vihreällä merkillä – kyseessä on kohtalaisen hyvä käyttö ko. merkille ja muutenkin ”väriä” kokoelmaan antava sanomalehtikohde. Myytiin limitillä 50 euroa. Muuten kotimaisen postin osalta ei ole mitään suurempaa kerrottavaa. Pohjoismaihin menneitä lähetyksiä oli myytävänä kolme, joista kirjattu pika lentokuori Tanskaan myytiin parilla kympillä, joka oli kohteen limitti – kuori oli maksettu pelkästään 1,75/1,25mk keltaisilla päällepainamamerkeillä (5kpl). Euroopan Posti ja Pikatiedotusliiton sopimustaksainen Slovakiaan mennyt postikortti oli myytävänä 40 euron pohjahinnalla. Kortti oli tyypillinen sota-aikainen lähetys, jolla oli näykyvät sensuurilemaukset ja kemiallinen sensuuri. Kyseessä on ehkäpä hieman mitäänsanomattomasta ulkonäöstään huolimatta harvinainen ja vaikea kohde – Slovakiaan menneitä erikoistaksaisia lähetyksiä tunnetaan vain vähän ja tämä on ainoa näkemäni postikortti. Kohteen hinta nousi 85 euroon, eli limitti yli tuplaantui.

Yllä: Postikortti Helsingistä 17.6.1943 Bratilavaan, Slovakiaan. M30 2mk keltainen single, Suomen ja Saksan sensuurit, myös näkyvä kemiallinen sensuuri. Taksa: Euroopan Posti ja Pikatiedotusliiton sopimuksen mukainen postikortin taksa Slovakiaan (1.4.1943 – 5.9.1944) 2,00mk. Alle kymmenen Slovakiaan mennytä erikoistaksaista lähetystä tunnetaan, joista pelkin M30 merkein alle viisi. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.

Eurooppaan kulkenutta postia oli myytävänä useita kiinnostavia kohteita. Kolmannen painoluokan kirjattu kirje M30 10mk Saimaan yksittäispostitteella myytiin 40 euron pohjahinnalla, 12/10mk violetti yksin kirjeellä Saksaan myytiin 46 eurolla ja toisen painoluokan lentokirje Italiaan vuodelta 1949 meni kaupaksi 20 euron pohjahinnalla. ”Postikorttipuolella” oli myytävänä useita kiinnostavia kohteita – paras näistä oli Helsingistä 1945 Belgiaan lähetetty lentopostikortti 2½mk postikortin pohjataksalla (ehiökortti). Kortti oli merkitty ja leimattu ”By air mail via the United Kingdom”, sensuroitu Englannissa ja tuloleimattu Belgiassa. Kun lentolisäkin oli maksettu 2½mk punaisella M30 leijonamerkillä, oli tässä kortissa kaikki erittäin nätisti kasassa. Kuten tiedetään on 2½mk pohjataksa postikortilla ulkomaille vaikea löytää, koska maita, jonne 2½mk taksa oli voimassa oli vain muutamia ja sodanaikainen ja sodan jälkeinen postinkulku oli ”takkuilevaa”. Tämä kortti oli laitettu lähtöhinnaltaa kohtalaisen ylös, limitti oli 400 euroa – se ei kuitenkaan hidastanut huutajia ja kortin myyntihinta nousi aina 580 euroon saakka. Asiaa luultavasti auttoi kortin mukana tullut aitoutus.

Yllä: Helsingistä 1.6.1945 Belgiaan lähetetty postikortti. M30 2½mk punainen ehiökortti ja 2½mk punainen M30 leijonamerkki, yhteensä 5mk. Leimattu ”By air mail to the united kingdom” ja sensuroitu Englannissa. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.10.1942 – 30.6.1945) 2,50mk + postikortin lentolisä Englannin kautta Eurooppaan (5.3.1945 – 23.10.1945) 2,50mk = 5,00mk. Harvinainen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.

Toinen erittäin kiinnostava postikorttikohde oli 3mk pohjataksalla Suomeen Sveitsistä lähetetty lentopostikortti, joka oli lähetetty 2½mk punaisen kaksoispostikortin palautusosalla ja 3mk punaisella lisämerkillä, eli yhteensä 5,50mk taksalla Suomeen. Kaksoispostikorttien palautusosa piti leimata lähetysmaassa postimaksuarvokkeen viereen (ei päälle) siksi, että tällöin nähtiin milloin palautuskortti oli lähetetty. Asianmukaisesti leimattu palautuskortti oli käypäinen lähettämiseen vaikka kohdemaan ja lähettäjämaan postitaksa olisi saapumisen ja lähettämisen välillä noussut. Näissä tapauksissa ainoa mahdollisuus todentaa taksan nousua aikaisempi saapuminen oli lähtömaassa tehty leimaus. Kyseisellä kortilla ei tällaista leimausta ollut ja ehkäpä juuri siksi Sveitsistä lähetetty kortti olikin lentolipukkeen osalta sutattu. Kortille oli laitettu 2,50mk edestä lentolisää, mutta suora lentoposti Ranskan kautta Sveitsiin maksoi kortin leimaushetkellä 24.8.1945 3,50mk. Vaikka kortilla luki via United Kingdom, oli reittikin jo muuttunut ja Sveitsiin lentoposti kulki tuohon aikaan Ranskan kautta. Kun kortista puuttui tarpeellinen suomalainen lähetyspäivän leima ja taksakin oli hieman epäselvä, en uskaltautunut täysipainoisesti kisaamaan tästä kortista. Kun kortilla oli vielä Englannin sensuuri, niin ihmetys sen kuin lisääntyi – oliko sensuurileima leimattu jo kortin tullessa Sveitsiin via UK vai mahdollisesti matkalla Suomeen… Lisäksi kortilla luki teksti ”lähetystöposti ja päivämäärä 22.8.1945”, mikä ollessaan paikkaansa pitävä asia kertoisi sitä, että joko posti oli tullut kuriirin mukana tai postin mukana Suomen lähetystöön ja sitä kautta vastaanottajalle Baseliin, mutta mikäli ko. päivämäärä stemmaisi, olisi lentolipuke siinä tapauksessa sutattu jo Suomessa, koska lentolisä olisi ollut liian pieni. Ehiön postiarvoke ja 3mk punainen merkki oli mitätöity ”Basel – Elisabethen” leimalla 22.8.1945 ja toiseen kertaan kortti oli leimattu Baselissa ilmeisesti lähettämisensä yhteydessä 24.8.1945 ”Basel – Briefausgabe”. Mene ja tiedä… joka tapauksessa kortin hinta nousi 270 euroon ja kieltämättä se on mielenkiintoinen kohde. En kuitenkaan itse uskaltanut sitä huutaa. Kortin toisella puolella oli muuten aivan laatuun käypä kirjoituskoneella saksaksi kirjoitettu teksti, joten niiltä osin ei kortissa ollut mitään vikaa. Kaikki 3mk pohjataksaiset postikortit ovat harvinaisia – taksa oli voimassa vain 2 kuukautta ja kun tähän sotketaan lentotaksoja ja kuljetusreittejä ovat ajat vielä lyhyempiä.

Yllä: Mielenkiintoinen Baselista Sveitsistä 24.8.1945 Tammisaareen lähetetty ehiökortin vastausosa, edelleenlähetetty Helsinkiin. Leimoja ja sensuureja… mielenkiintoinen. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.7.1945 – 31.8.1945) 3,00mk + postikortin lentolisä Sveitsiin (10.8.1945 – 23.10.1945) 3,50mk = 6,50mk. Toisaalta oli mahdollisuus lähettää ”via UK” ja lentotaksa oli 2,50mk, jolloin kokonaistaksa 5,50mk… mutta miten tämä tulkitaan – en ota siihen mitään ”kovaa” kantaa. Harvinainen ja mielenkiintoinen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.

Olin yllättynyt, kun hyvä 10mk Saimaan singlellä lähetetty lentopostikortti jäi myymättä – kohde oli näyttävä eikä 30 euron lähtöhinta siitä mielestäni ollut liioiteltu. Lentopainotuote Belgiaan 9mk punaisella M30 leijonamerkillä vuodelta 1948 ei mennyt kaupaksi 30 euron pohjalla. Sen verran haluan jälleen kerran palata lentopainotuotteisiin, että totean niiden olevan helposti ajateltua haastavampi keräilykohde. Tämä myytävänä ollut 6mk perustaksainen lentopainotuote on kohtalaisen vaikea kohde singlenä, kun asiaa ajattelen, niin toista en ole tainnut nähdä. Kun kyseessä on Joulukortti, niin monella keräilijällä tulee ns. inhoreaktio ”yleiseen” kohteeseen päällimmäisenä mieleen – tässä tapauksessa reaktio on virheellinen ja johtaa turhaan ylenkatsontaan. Kortti on näköjään mennyt kaupaksi jälkimyynnissä.

Yllä: Yhdysvaltoihin, New Yorkiin 22.12.1947 Turusta lähetetty toisen painoluokan kirjattu lentokirje. Kuorella yhteensä 115mk M30 merkein. Tullattu USA:ssa ”Collect 10c postage due for customs service” ja 10c lunastusmerkki. Taksa: Kirje (21-40g) Yhdysvaltoihin (1.1.1947 – 31.12.1948) 19,00mk + lentolisä (per 5g) Yhdysvaltoihin (15.1.1947 – 31.12.1948) 12,00mk * 8 = 115,00mk. Mielenkiintoinen. Oikeudet kuvaan omistaa Hellman Huutokaupat Oy.

Argentiinaan lähetetty 10mk sinisellä singlellä maksettu kirje meni kaupaksi parin kympin pohjalla – mielestäni hyvä kohde meni tässä edullisesti kaupaksi. Sitävastoin Yhdysvaltoihin vuonna 1947 lähetetty painavampi, kirjattu toisen painoluokan lentokirje, joka oli Yhdysvalloissa tullattu ja tullauksesta maksu kerätty jäi myymättä huutokaupassa. Tällaiset tullatut kirjeet ovat kohtalaisen vaiketa kohteita – kotimaassa tullattuja kirjeitä tunnen n. 10 kappaletta ja tällaisia USA:ssa tullattuja Suomesta lähetettyjä kirjeitä olen nähnyt muutamia. Siinä, missä pakettien tullaamismaksu on kohtalaisen yleinen kohde, ovat tullatut kirjeet vaikeita. Limitti oli 60 euroa, en osaa sanoa pidettiinkö sitä liian korkeana, vai mistä oli kysymys. 15mk Olavinlinna-merkillä maksettu kirje Kanadaan ei tehnyt kauppaansa parin kympin lähdöllä. Meksikoon lähetetty lentopostikortti 40mk puunhakkaaja-merkin singlekäytöllä myytiin 40 euron pohjalla, tämä on erinomainen kohdemaa ja hyvä kokoelmakelpoinen kohde tälle merkille.

Erissä oli tälläkin kertaan M30 kiinnostavaa – katselin useampia eriä sillä silmällä, että mikäli hinnat pysyvät aisoissa voisin M30 kohteiden valossa jonkin eristä ostaa, kävi kuitenkin niin, että minulle erien ostamisesta teki likipitäen mahdottoman tällä kertaa se, että muut olivat hanakammin liikenteessä – erät, joissa minua kiinnostavia kohteita oli mukana nousivat hinnaltaan niin kalliiksi, etten pysynyt kisoissa mukana. Esimerkiksi kohde 2608, jossa oli kiinnostavia M30 kohteita nousi yli viidensadan euron ja jännittävän oloinen kohde 1967 kipusi kolmeen sataan. Ostin yhden erän limitillä saadakseni yhden kohteen, toiveeni toteutui, mutta minulle on suuri mysteeri mitä teen erän muilla kohteilla – tämä lienee filatelistien elämän yksi suurista mysteereistä yleisemminkin ajateltuna.

Merkki Albertin 55. huutokauppa

18 huhtikuun, 2018 By Mikael Collan

Merkki Albertin 55. huutokauppa loppui perjantaina illalla 13.4. Tarjolla oli paljon mielenkiintoisia kohteita M30 keräilijöille, niin filatelian kuin postihistoriankin puolelta, kuitenkin siten, että postihistoria oli tällä kertaa leijonanosassa. Myytävänä oli kaikenlaista filateliaa, mm. ehdotteita ja hammastamattomia merkkejä, loistoja, rei´itteitä ja siirtymiä. Kaiken kaikkiaan kuva oli se, että tavara meni kaupaksi limitillä, jos silloinkaan. Vain harva M30 filateliakohde nousi voimakkaasti. Useita rullamerkkikohteita jäi myymättä, hinnat eivät yksittäisellä merkillä kymppiä tänä päivänä kestä ja ns. ”rimpsuja” on myynnissä ollut jo sen verran, että parilla kympillä eivät nekään näköjään enää myy. Postihistorian osalta tilanne oli erilainen – kohteet menivät kaupaksi ja hinnat nousivat. Vaikuttaa siltä, että filatelian puoli M30 keräilystä on alamaissa, mutta postihistoriassa on hiukan paremmin imua. Perinteinen filatelia on M30 osalta ehkäpä astetta vaikeampi keräilyalue, sillä tulee tuntea merkkierikoisuudet ja tärkeäksi tulee paperilaatujen tunnistus. Onneksi sekään ei M30 merkkien osalta ole aivan mahdotonta. Siirryn suoraan kertomaan myytävänä olleista postihistoriakohteista.

Yllä: Sokeainkirje 5.3.1940 Karttulasta Helsinkiin. Kolme M30 10p harmaata leijonamerkkiä. Taksa: Sokeainlähetys (-1kg) kotimaassa (1.1.1935 – 31.8.1942) 0,30mk. Harvinainen.

Sokeainkirje kolmella 10p harmaalla, siis yhteensä 30 pennin taksalla nousi 80 euron lähdöstä aina 230 euroon saakka. Tämä oli mielestäni yhä täyden järjen rajoissa, sillä sokeainlähetykset ovat vaikeita. Kyseessä on myös erinomainen kohde 10 pennin harmaalle merkille, jolle hyvien kohteiden löytäminen voi olla haastavaa. Hyvän kohteesta tekee selvästi näkyvä sokeainkirjoitus – pistekirjoitus kuoren etusivulla.

Myytävänä oli rullamerkeillä kotimaassa kulkenut tavallinen kirje – 80 euron lähtöhinta oli liikaa, kohde ei mennyt kaupaksi. Vastaavia on ollut aiemmin kaupan 30 euron kummankin puolen ja silloin kauppa on tyypillisesti käynyt. Myöskään 1mk rullamerkki paperijatkoksella postikortilla ei tehnyt kauppaansa 60 euron hinnalla. Markkinat ovat ohuet ja korkeita hintoja ei rullamerkeistä tässä kohtaa saa. Myytyä sitä vastoin tuli 1mk oranssilla leijonamerkillä maksettu postitaksataulu, jonka lähtöhinta oli 50 euroa. Taksataulun hinta nousi 165 euroon. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun vastaava myytiin Filateliapalvelun huutokaupassa 150 euron lähtöhinnalla. Nämä ovatkin kaksi tunnettua kappaletta tästä taksataulun taksasta. Toinen myytävänä ollut 3mk punaisella maksettu taksataulu, joita tunnetaan noin viisi kappaletta, myytiin samalla 165 euron hinnalla. Hyvistä kohteista on kysymys.

Myytävänä oli myös sähköpostiosoitus vuodelta 1930 – tälle osoitukselle oli maksettu myös pikalisä, mikä oli M30 merkkien ensimmäisen taksa-ajan aikaan tavanomaista. Se mikä ei ole tässä kohteessa tavanomaista on, että sille oli liimattu yksi 50p keltainen merkki, jota ei oltu mitätöity, vaikka lomakkeelle oli muuten lyöty ”riittävästi” leimoja. Ilmeisesti taksa ei ole täsmännyt ja voi olla käynyt niin, että keräilijä on ”hoitanut asian kuntoon”. Tutkimatta kohdetta tarkkaan on vaikea sanoa miten on käynyt, mutta haiskahtaa… Vakuutettu kirje kotiinkannolla meni kaupaksi kahdeksalla kympillä – kohdeselosteeseen oli merkitty ”ainoa tunnettu” mikä saattaa olla ollut totta silloin, kun kohteen omistanut keräilijä on sen selosteen kirjoittanut. Totta tämä asia ei tänä päivänä ole, vaan kotiinkannettuja vakuutettuja kirjeitä tunnetaan muutamia – kohde on kuitenkin vaikea ja kokoelmakelpoinen, eli ei todellakaan huono.

Yllä: Sanomalehden osoitteen muutosilmoitus 9.6.1949 Hyvinkäällä. M30 6mk vihreä single. Taksa: Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus (1.1.1947 – 31.12.1957) 6,00mk. Harvinainen.

Sanomalehden osoitteenmuutosilmoitus 6mk vihreällä merkillä singlenä oli myytävänä kohdenumerolla 1178. Kysymyksessä on yksi harvinaisista lähetyslajeista, joita tunnetaan alle kymmenen. Erinomainen kohde 6mk vihreälle merkille. Edellinen vastaava, jonka olen nähnyt myynnissä meni muistaakseni parilla sadalla, joten kuuden kympin hintaan tämä kohde meni mielestäni erittäin edullisesti. Ilmeisesti lomakkeen ulkonäkö ei herättänyt ostajissa tarpeellista luottamusta kohteen vaikeuteen – eihän se juuri miltään näytäkään, mutta erittäin harvinaisesta kohteesta on kysymys.

Kenttäpostipaketti vuodelta 1941 lyhyenä aikana ennen kuin kenttäpostipaketteja sai lähettää pelkästään postimerkeillä ilman kenttäpostilipuketta myytiin 80 eurolla. Kyseesä on hyvä knoppi ja hyvä kohde 1½ markan merkille, joita kohteelle oli mitätöity kaksi kappaletta. Mukana oli jonkinlainen A4 kokoinen selitys paketin seikkailuista, mutta kun tuohon tutustuin, en ollut lainkaan varma, että kuuluiko dokumentti juuri tähän pakettikorttiin mitenkään… se ei vähennä kohteen hyvyyttä. Ostaja sai joka tapauksessa mielestäni hyvän kohteen. Sota-ajan postin osastossa myytiin eteenpäin kenttäpostimerkillä lähetetty toisen painoluokan kirje, joka oli alunperin lähetetty M30 merkein hintaan 32 euroa ja Lempäälän Internointileiri 1 leimattu postikortti painotuotetaksalla hintaan 42 euroa. Kumpikin ihan kelpo postihistoriakohteita.

Pohjoismaihin menneitäkin kohteita oli tällä kertaa tarjolla, mutta kaikki ei näiden kohdalla ollut kunnossa. Kohdenumerolla 1099 myyty painotuote postikortti Norjaan vuodelta 1944 oli saanut seuraavan kohdeselosteen: ”50p painotuotteella Norjaan, Saksan sensuuri, erityissopimuksen mukainen taksa”. Homma oli muuten hyvä ja kohdekin siisti, mutta painotuotteen taksa vuonna 1944 ulkomaille oli 1 markka. Norjan kanssa ei ollut mitään painotuotteita koskevaa erityissopimusta voimassa vuonna 1944. Joku meni ja osti kohteen 33 eurolla. Nämä tällaiset virheelliset tiedot ovat harmittavia. Islantiin lähetetty postikortti 6mk oranssin merkin singlellä meni kaupaksi 25 euron pohjilla. Kyseessä on mielestäni hyvä kohde ja hyvä kohdemaa. Tässä oli rahalla hyvää vastinetta – postihistoriakeräilijä sai hyvän kohteen Pohjoismaan postikorttitaksalle.

Yllä: Michelspiltomista 22.12?.194?? Kuressaareen, Viroon lähetetty postikortti. M30 1,75/1,25mk päällepainamamerkki yksin. Taksa: Postikortti Viroon (16.6.1940 – 30.11.1940) 1,75mk. Vaikea yksittäiskäyttö, harvinainen.

Suomen ja Viron välisen postisopimuksen taksalla lähetettyjä lähetyksiä oli tarjolla kaksi kappaletta, toinen oli harvinainen 1,75/1,25mk keltaisen M30 leijonamerkin singlekäyttö postikortilla Viroon. Tämä on mielestäni yksi tämän merkin parhaita käyttöjä yhdessä Saksan postisopimuksen taksalla lähetetyn vastaavan kohteen kanssa. Kortti oli siisti leimoiltaan ja muutenkin hyvän näköinen. Olin erittäin yllättynyt, kun sitä ei huudettu korkeammalle kuin 18 euroon kympin lähdöstä. Kortin leiman päivämäärästä en saanut selvää, mutta lienee myöhäissyksyllä 1940. Toinen Viron erikoistaksalla kulkenut kohde oli 4mk postitalon singlellä maksettu kirjattu kirje vuodelta 1939. Tämäkin taksan mukainen ja hyvä kohde. Olen nähnyt toisenkin vastaavan. Yllättävää kyllä kohteen limitti oli asetettu korkeammalle kuin postikortin, joka mielestäni oli vaikeampi – eli oli mennyt väärin päin. Kirjattu kirje myytiin limitillä. Ilmeisesti näitä Viron sopimustaksaisia lähetyksiä ei oikein ymmärretä, ainakaan niille ei selvästi anneta niille kuuluvaa arvostusta tällä hetkellä. Muistetaan, että 2018 on Viron itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuosi, ehkä sen kunniaksi on alennusmyynti (heko heko).

Saksan erikoistaksainen ns. Liebesgaber postikortti myytiin kympin pohjilla, nämä Liebesgaber kortit ovat eräänlaisia epävirallisia saantitodistuksia, joita pyydettiin lähettämään, kun oli vastaanotettu avustus paketti Saksasta. Lentopostin osastossa oli myytävänä hyvä Saksan erikoistaksainen singlekäyttö, nimittäin 2,75mk taksainen 2,75mk violetin merkin singlellä lähetetty lentopostikortti. Kyseessä on yksi harvinaisista lentopostisingleistä, joka on vaikeudeltaan kokoelmakelpoinen. Näitä 2,75mk singlejä Saksan erikoistaksaisia lentopostikortteja tunnetaan kymmenkunta. Tämän myydyn kortin eduksi täytyy sanoa, että se on kyseisen taksan ensimmäisenä päivänä lähetetty ja, että kortti on jännittävän näköinen takaisinlähetyksineen kaikkineen. Keräilijät havaitsivat tämän asian ja kortin hinta nousi 20 euron limitistä aina 210 euroon saakka, eli yli kymmenkertainen nousu limitistä. Tämä 210 euroa oli mielestäni aika kova hinta ja myyjän pitää olla tyytyväinen saamaansa hintaan. Kortti kuitenkin kelpaa niin lentopostikeräilijöille, kuin M30 filatelia ja postihistoriakeräilijöillekin – eli kysyntää oli selvästi ”tavallista” M30 kohdetta enemmän.

Yllä: Postikortti 20.5.1943 Helsingistä Rotterdamiin, Hollantiin. M30 2mk keltainen single. Saksan ja Suomen sensuuri. Taksa: Postikortti Hollantiin (1.4.1943 – 5.9.1944) 2,00mk. Erikoistaksainen ja vaikea.

Unkariin lähetetty erikoistaksainen 3½mk kirje ei mennyt kympillä kaupaksi – ilmeisesti kaikilla on jo näitä pilvin pimein. Olen hieman yllättynyt, sillä kyseessä ei sittenkään ole aivan yleinen kohde. Hollantiin mennyt 2mk taksainen erikoistaksa-aikainen postikortti myytiin 20 euron pohjilla vasta jälkimyynnissä. Tämän olin merkannut omiin kiinnostukseni kohteisiin, mutta jostain syystä se jäi huutamatta, hiukan harmittaa. Kohde on nimittäin aikamoisen hyvä – näitä postikortteja ei erikoistaksaisina Hollantiin tunneta kuin aniharva. Tyypillinen kohde on 3½mk taksainen kirje ja niitäkin tunnetaan alle kymmenen. Halvalla meni hyvä kohde.

Harmaan 60p leijonamerkin pari postikortilla Latviaan myytiin 37 eurolla – kyseessä oli ennen Latvian erikoistaksa-aikaa lähetetty kansainvälisen taksan postikortti. Tällainen postikorttikohde on 60 pennin harmaalle kohtalaisen hyvä kohde, ja Latvia on parempi kohdemaa. Kuuden markan punaisen merkin singlenä lähetetty postikortti Eestiin vuodelta 1946, jolle oli mukana atesti myytiin 88 euron hintaan. Kyseessä on yksi vaikeammista postikortin punaisista singlekäytöistä ja hyvä kohdemaa. Atesti tietysti auttaa ymmärtämään kohteen aitouden, sekä sen, että kyseessä ei ole ns. pilipali. Näitä 6mk punaisia single postikortteja tunnetaan ehkäpä noin viisitoista kappaletta, joten aivan super harvinaisia ne eivät enää ole, mutta sanoisin silti, että vielä näitä harvinaisiksi voi kutsua, ainakin parempiin kohdemaihin lähetettyinä. Sinkkuna lähetetty 7mk punainen postikortti Prahaan myytiin kympin pohjilla, halvalla meni. Kortti oli siisti. Samaten siisti oli 9mk Englantiin lähetetty postikortti – sekin singlellä. Kyllä nyt postikorttitaksojen keräilijöitä hellittiin! Myytävänä oli useiden taksojen osalta parempia lähetyksiä ja halvalla!

Yllä: New Yorkiin 1.5.1939 Helsingistä lähetetty lentopostikortti. M30 3mk tummanoliivi single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936 – 31.9.1942) 2,00mk + lentolisä (20.6.1933 – 24.7.1939) 1,00mk = 3,00mk. Hyvä yksittäiskäyttö, vaikeampi lentotaksa Yhdysvaltoihin.

Hyviä ulkomaan postikorttikohteita oli myytävänä myös lentopostin osastossa, jossa oli myytävänä mm. kaksi kolmen markan taksaista postikorttia – toinen Königsgräziin, Böömiin ja Määriin vuodelta 1941 ja toinen New Yorkiin vuodelta 1939. Böömiin ja määriin mennyt kortti oli lähetetty käyttämällä kahta 1½mk harmaata M30 leijonamerkkiä ja oli mielenkiintoinsen näköinen hyvine leimoineen ja firmatunnuksineen. Kortti ei kuitenkaan mennyt 30 euron pohjilla kaupaksi. New Yorkin kortti sitävastoin meni kaupaksi 38 euron hinnalla – lentomaksu New Yorkiin siten, että lentona kuljetus loppui ”Euroopan-puolen satamaan” oli postikortille vuonna 1939 markan verran, kysymyksessä on hyvä taksa ja kun kyseinen kortti oli vielä M30 3mk tummanoliivilla merkillä yksin maksettu on kyseessä mielestäni hyvä kohde. Hinta ei ollut paha, se täytyy todeta!

Yllä: Saksaan takaisin lähetetyn paketin lähetysmaksu suoritettu paketin kuitille 22.9.1955 Turussa. Merkit yhteensä 305 euroa, kuitilla takaisinlähetyksen yhteismaksu 2,96 kultafrangia, joka on tarkoittanut tuolloin 305 euroa. Erikoinen.

Kanadaan 1930-luvulla lähetetty pakettikortti, jolla oli neljä vaaleanviolettia 10mk Saimaa-merkkiä myytiin 34 eurolla – kohtalainen kohde näille merkeille, joskaan ei mikään ”täysimittainen kanuuna”. Toinen ulkomaan pakettikohde oli takaisinlähetetty Saksasta tullut paketti, jonka kuitille oli maksettu paketin takaisinlähetys M30 ja M54 merkein – tarkemmin sanottuna M30 300mk lentokonemerkkiä ja M54 5mk sinistä oli käytetty sekapostitteena. Tällainen takaisinlähetys on mielenkiintoinen ja erikoinan, eli sitä kautta jopa kelvollinen kokoelmaan. Tiedän toisenkin vastaavan kohteen, mutta muita en sitten tunnekaan. Vaikea sanoa miten harvinainen tällainen on, mutta ei siis tosiaan ole useita vastaan tullut. Tätä mieltä olivat muutkin ja palautuksen hinta nousi 40 euron pohjasta 65 euroon saakka. Muutamia muitakin kiinnostavia kohteita oli myytävänä, mutta kaikkea ei voi käydä läpi – kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen huutokauppa, jossa varmasti oli kokoelmaansa kartuttaville ostomahdollisuuksia.

SP Lehden on-line HK 37

31 joulukuun, 2017 By Mikael Collan

Vuoden viimeiset huutokaupat päättyivät torstaina illalla 28.12. Tällä kertaa ei vuosi loppunut mitenkään erikoiseen pamahdukseen, mutta aivan ääneti ei kuitenkaan menty tälläkään kertaa. Suomen Postimerkkilehden 37. on-line huutokaupassa oli tarjolla parisen kymmentä M30 kohdetta, joiden mukana muutama kiinnostava. Filateliapuolen kohteita näistä oli valtaosa. Myytävänä oli laskoksia ja siirtymiä, mukana parempia ja huonompia siirtymiä – yksittäisen merkin siirtymät menivät kaupaksi kympin lähdöillä pienillä nousuilla. Mielenkiintoinen ja mielestäni kohtalaisen näyttävä 8mk violetin merkin hammastesiirtymä 4×3 arkinosalla meni kaupaksi neljälläkymmenelläkolmella eurolla. Siirtymäkohteet ovat tyypillisesti näyttävämpiä, kun mukana on enemmän kuin yksi merkki. Myytävänä oli myös FORD reijitetty 5mk Olavinlinnamerkki – näitä olen lähiaikoina seuraillut, jotta pääsisin kärryille siitä, että mikä on harvinaista jne. Tällä kertaa lävistetty merkki meni viiden euron limitllä kaupaksi – muistan nähneeni aivan lähiaikoina systeemi.netissä kilpailun vastaavasta, jossa merkki myytiin kalliimmalla; tässä SP Lehden HK:n tapauksessa lävistys oli kuitenkin väärin päin ja Systeemi.netissä myydyssä oikein päin. Hinnat siis heittelevät…

Yllä: Violetin 8mk M30 leijonamerkin siirtymäpalanen. Kuva SP Lehden HK.

Harvemmin myynnissä oleva 1:25mk/50p päällepainamamerkin II ladelman kokoarkki myytiin hintaan 321€, mikä mielestäni ei ollut erityisen korkea hinta ajatellen, että kyseistä merkkiä myydään yksittäiskappaleena tyypillisesti kympin lähdöllä ja kauppoja syntyy. Tässäkin huutokaupassa myytiin leimattu vastaava merkki reunaan osuneella pyöröleimalla, ei siis mikään erikoinen herkku, hintaan 22 euroa.

Yllä: Postikortti 9.12.1940 Helsingistä Leverkuseniin, Saksaan. M30 2:75/2mk punainen yksin. Suomen ja Saksan sensuurit. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.11.1936-30.9.1942) 2,00mk. Ylitaksa! Kuva SP Lehden HK.

Huutokaupan mielestäni kummallisin tapaus oli kohteen numero 99 hinnan nousu 15 euron limitista aina 95 euroon. Kohde on / oli 2:75mk/2mk päällepainamamerkillä lähetetty postikortti Saksaan vuoden 1940 joulukuulta. Kortti on ns. runsaasti sensuroitu – leimoja on Suomesta ja Saksasta useampiakin. Se mikä minua tässä erityisesti ihmetyttää on se, että kortti on täysin selvästi väärätaksainen, nimittäin postikortin taksa Saksaan vuonna 1940 oli tavallinen postikortin ulkomaantaksa, eli 2mk. Vaikka kortti on kiinnostavan näköinen useiden sensuuriensa takia ja merkkikin on sinänsä hyvä singlenä, niin tässä kohtaa en tästä paljon mitään jännää löydä. Voi olla, että joku on erehtynyt ajattelemaan, että kyse on lentopostikorttina erikoistaksalla vuonna 1942 kulkeneesta kohteesta, joka olisi kiven kova juttu. Kun kohteen selosteessakaan ei mitään erityistä kerrota, on tässä mielestäni tämän huutokaupan ylilyönti.

Yhdysvaltoihin vuonna 1940 toukokuussa lähetetty lentokirje myytiin 35 eurolla. Kirje oli hyvin tavallisen näköinen ja sen erotti muista saman aikakauden USAn lentokirjeistä vain erinomaisen hyvän näköinen ”Par service arien transatlantique Europe – Etats Unis” leimaus, joka oli ilmeisesti erittäin aikainen tämän leiman käyttö. Kirje on lentänyt Ruotsin kautta Saksaan, josta se on mennyt Marseillen kautta kulkenutta lentolinjaa Lissaboniin, josta kirje on jatkanut matkaansa USAan. Eli kyseessä oli kiinnostava kohde niille, jotka metsästävät sota-ajan leimauksia – näitä henkilöitä ei taida ihan hurjia määriä aktiivisesti markkinoilla kuitenkaan pyöriä.

Yllä: Kirje Munkkiniemestä 26.8.1942 Chicagoon, Illinoisiin, USAan. M30 3½ sininen single. Merkin käyttötarkoituksenmukainen käyttö. Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain sensuurit. Leimattu Yhdysvalloissa ”This article has been held by the office of censorship” = ”tämä artikkeli on ollut pidätettynä sensuuritoimiston toimesta”. Limitti 45 euroa, myyntihinta 220 euroa (+ proviisiot). Kuva SP Lehden HK.

Postihistoriakeräilijälle paras kohde oli 1942 elokuussa Yhdysvaltoihin lähetetty kirje, joka oli sensuroitu Saksassa ja USAssa, sekä jäänyt sensuurin pidättämäksi USAssa aina vuoden 1945 joulukuuhun saakka. Kuorelle oli lyöty sen pidättämisestä kertova leima amerikkalaisten toimesta. Sisällössä lienee ollut jotakin, joka on katsottu sellaiseksi, että kirjettä ei sota-aikana voitaisi toimittaa vastaanottajalle. Kohdeselosteessa kerrottiin, että ”Takana New Yorkin tuloleima SEP 12 1945.”, mikä tarkoittaa, että kuori on ollut sensuurin hallussa alun neljättä vuotta. Vastaava kohde oli näytillä eräässä kokoelmassa Finlandia 2017 näyttelyssä, jossa merkkinä kuitenkin oli 4½mk sininen, eli kohde oli lähetetty tätä kohdetta myöhemmin. Tällaiset sensuurin pidättämät ja myöhemmin vapauttamat lähetykset ovat harvinaisia ja sen myös yleisö näköjään ymmärsi, sillä kohteen hinta nousi reippaasti yli lähtöhinnan, itse asiassa lisineen yli viisinkertaiseksi. Taitaa olla niin, että paremmat kohteet nousevat, pikkuhyvä tavara menee lähes limitillä ja tavallista ei saa kaupaksi oikeastaan muuten kuin erissä.

Siirryn nyt valmistautumaan henkisesti vuoden 2018 alkamista. Tulossa on jälleen kerran mielenkiintoinen postimerkkeilyvuosi, nimittäin Huhtikuussa järjestetään KESFILA 2018 kotimainen näyttely ja kesällä ESTEX 2018 Viron satavuotisnäyttely Tallinnassa. Toivotan lukijoille erinomaista Uutta Vuotta 2018!

Merkki Albertin Huutokauppa ja Forssan keräilytapahtuma

13 marraskuun, 2016 By Mikael Collan

Isänpäivän iltana on hieman aikaa palata lähiajan M30 tapahtumiin ja raportoida 11.11. päättyneestä Merkki Albertin huutokaupasta sekä vielä katsoa taaksepäin edellisen viikonlopun Forssassa järjestettyyn keräilytapahtumaan. Merkki Albertin huutokaupassa oli myytävänä muutamia edesmenneen M30 postihistoriakeräilijän Juhani Kerppolan kokoelmassa olleita hyviä M30 kohteita. Nämä tekivätkin huutokaupasta erittäin mielenkiintoisen ja itsekin osallistuin ”kanuunojen” huuteluun. Kanuunoiden lisäksi muutakin hyvää oli myynnissä, kokoelmakelpoisia pikkuhyviä. Totuttuun tapaan katsotaan ensin filateliaa, sitten postihistoriaa kotimaasta ulkomaille.

Yllä: Kohde 1215 onko ykkös vai kakkosladelma? Vaikuttaa kakkoselta.

Filateliapuolen tarjonta oli tällä kertaa painottunut arkkeihin ja myytävänä oli useita täysarkkeja hieman ”parempia” M30 merkkejä, tarkoitan tällä sitä, että kysymyksessä oli sellaisten merkkien arkkeja, joiden arvo leimaamattomana on hieman korkeampi. Näissäkin oli löytöjä tehtävissä tarkkasilmäisille! Kallein arkkikohde oli 1,25mk/50p keltainen ladelma kakkosen arkki, jonka lähtöhinta oli 425 euroa ja jolla arkki meni kaupaksi. Näitä ei joka päivä ole myynnissä näkynyt. Muita ”hyviä” myytyjä arkkeja olivat 1,75mk & 2,75/2mk punaisen ylipainaman kahden arkin erä, myyntihinta limitti 185 euroa ja kohde numerolla 1215 selitetekstillä ”1,25/50p I arkki nro 222 vasen puoli”, joka myytiin hintaan 195 euroa. Tarkkasilmäinen keräilijä katsoi tätä kohdetta 1215 toisenkin kerran ja ei jättänyt asiaa puolitiehen – nimittäin kun kuvaa katsoi näytti siltä, kuin kyseessä olisi kakkosladelman kohde.

Siirtymiäkin myytiin, 2mk vihreän siirtymänelilö meni kaupaksi 55 eurolla ja 4mk oliivi ja 5mk sininen siirtymä kumpikin 15 eurolla. Myytävänä oli myös muutamia loistoleimaisia M30 merkkejä, jotka menivät hieman nihkeästi kaupaksi. Tarttumiakin oli myynnissä, mutta kauppoja ei syntynyt. Violetin 8mk merkin sokkohampainen yksilö ja kuusilo kahdella sokkohampaalla oli myynnissä, kuusilosta tehtiin kaupat limitillä 33 euroa. On huomattava, että sokkohampaat ovat 8mk merkin arkin reunimmaisessa hammastusrivissä.

Yllä: Sokeainkirje postivaunusta 21.4.1937 Helsinkiin. Taksa: Sokeainkirje (1.1.1935-31.8.1942) 0,30mk.

Postihistoriaosasto oli tällä kertaa hyvä, myytävänä oli useita hyviä kohteita, joista muutama ns. kiven kova. Kotimaassa kulkeneen postin osalta mielenkiintoisia olivat 30p taksainen sokeainkirjoituskoneella kirjoitettu kortti, joka meni kaupaksi lähtöhinnalla 450 euroa. Sokeainkirjeet ovat harvinaisia ja niiden hinnat ovat pysyneet verrattaen korkealla. Toinen kotimainen huippukohde oli postin seinätaksa, jolle oli mitätöity 3mk punainen leijonamerkki maksun merkiksi. Halukkaat saivat ostaa tällaisia seinätaksoja kotiinsa postista, tyypillisestihän näitä ei ”kotiin” ostettu, vaan yritykset, jotka postittivat paljon myös ulkomaille ostivat taksataulun pystyäkseen frankkeeraamaan lähetykset oikein jo omassa toimipaikassaan. Näitä seinätaksoja on säilynyt vain muutamia ja kysymyksessä on harvinainen kohde. 3mk punaisella merkillä maksettuja seinätaksoja tunnetaan yhden käden sormin laskettava määrä ja 2mk vihreällä maksettuja ilmeisesti vain yksi kappale. Kuten muissakin vastaavissa tilanteissa postitoimistot käyttivät usein käsittelyssä rikki menneitä leimaamattomia merkkejä mm. tällaisiin tarkoituksiin. Kohteen lähtöhinta oli sata euroa ja se vaihtoi omistajaa lopulta 281 eurolla. Kohde on ex-Kerppola.

Yllä: Postin seinätaksa. Maksettu 3mk punaisella merkillä. Mitätöity Porvoo 14.3.1946. Harvinainen, myyntihinta 281 euroa.

Myytävänä oli lisäksi kotimaassa painotuotteena kulkenut sanomalehti, jolla oli 3mk vihreä merkki. Nämä kulkeneet ”painotuotesanomalehdet” eivät ole yleisiä, kohde myytiin pohjahinnalla 75 euroa. USAsta tullut paketin osoitekortti, jolle oli mitätöity tullaus ja edelleen lähetysmaksu meni kaupaksi niin ikään limitillä 25 euroa. Tämä oli paljon parempi kohde, kuin mitä ensihätään saattaisi ajatella. Pakettien edelleen lähettäminen ei ollut yleistä ja samalla kohteella kaksi asiaa, jotka on maksettu on parempi kuin tavallinen.

Yllä: Painotuote Helsingistä 7.10.1931 Aarstadiin, Norjaan. Kaksi 40p vihreää merkkiä, hyvä leima. Taksa: Painotuote (50-100g) ulkomaille (1.1.1922-30.11.1931) 0,80mk.

Pohjoismaihin kulkenutta postiakin oli myynnissä, Ruotsiin lähetetty postiennakkokirje myytiin limitillään 25 euroa. Tämä oli mielestäni yllätys, sillä tarvepostitteena lähetetyt postiennakkokirjeet M30 merkeillä eivät ole yleisiä, vaikka postiennakkokirjeitä tavataankin usein Punaisen Ristin merkeillä tekeleinä. Toisen painoluokan painotuotekuori Norjaan siistileimaisella 40p vihreän leijonamerkin parilla vuodelta 1931 myytiin hintaan 46 euroa. Hinta nousi 15 euron limitistä yli kolminkertaiseksi. Hinta oli mielestäni tästä kohteesta hieman korkea, mutta tarvitseva sai siistillä leimalla varustellun kohteen. Tiedustelulomake 4mk postitalo-merkillä Tanskaan meni kaupaksi kympin lähtöhinnalla.

Yllä: Lentopostikortti Helsingistä 15.7.1942 Winterbergiin, Saksaan. 2,75mk violetti leijona yksittäispostite. Taksa: Postikortti Saksaan (1.4.-31.8.1942) 1,75mk, postikortin lentolisä ulkomaille (1.4.1928 – 30.9.1942) 1,00mk, yhteensä 2,75mk. Harvinainen!

Lentopostilähetysten osastossa myytävänä ollut 2,75mk violetilla leijonamerkillä yksittäispostitteena kulkenut lentopostikortti Saksaan oli yksi huutokaupan kovimmista kohteista, jos ei kovin. Kysymyksessä on kortti, jonka taksa kuului ensimmäiseen ns. Saksan erikoistaksa-aikaan eli 1.4.1942-31.8.1942 väliin, jolloin viiden kuukauden ajan perustaksat Suomesta Saksaan olivat kotimaan taksan kanssa saman suuruiset. Kyseessä on siis kotimaan postikorttitaksan ja ulkomaan postikortin lentotaksan yhdistelmä. Kyseessä on erittäin vaikea yksittäispostite, tietääkseni näitä tunnetaan vain kaksi kappaletta! Kerppola oli kirjoittanut omassa kokoelmassaan ”very scarce” – itse uskaltaisin kirjoittaa harvinainen ”rare”. Kohde on ex-Kerppola ja kuvassakin näkyy kokoelmaan kuuluva kohdeseloste. Huusin tätä pitkään ja hartaasti, mutta vielä suuremmalla hartaudella kohdetta huusivat muut. Tämä on mielenkiintoinen monelle keräilijälle, lentopostia kerääville erinomainen, sodan ajan postia kerääville hyvä, SS-miesten postia kerääville hyvä ja niin edelleen. Vastaanottaja tosiaan oli ilmeisesti toipumassa oleva suomalainen SS-mies. En löydä pahaa sanottavaa tästä kohteesta, leima tietysti voisi olla nappi ja lottovoittokin olisi kiva. Lähtöhinta 55 euroa ja toteutunut hinta 340 euroa, huutorahoineen ja muine kuluineen nelisen sataa, onnea voittajalle!

Yllä: Kirjattu seitsemännen painoluokan kirje 1.4.1931 Porista Tetscheniin Tsekkoslovakiaan. 10mk Saimaa vaaleanvioletti, 1mk oranssi ja 20p vihreä leijona, yhteensä 11,20mk. Taksa: Kirje (121-140g) ulkkomaille (1.10.1925 – 30.11.1931) 9,20mk, kirjaaminen ulkomaille (1.1.1922 – 30.11.1931) 2,00mk, yhteensä 11,20mk.

Jostakin syystä on niin, että lähes jokaisessa huutokaupassa on joku kohde, josta innostutaan enemmän kuin mitä kohdetta tarkastellessa olisi syytä odottaa. Tällä kertaa tällainen kohde oli mielestäni numerolla 1200 myytävänä ollut selosteella ”20p + 1mk + 10mk vaal. Saimaa 7. paivoluokan R-firmakuorella Tsekkoslovakiaan, taksa 11,20 on oikea!” varustettu kirjattu kirje. Myönnettäköön, että korkeamman painoluokan kirjeet ovat parempia kohteita ja lisäksi, että 10mk Saimaa merkin vaaleanvioletin hyvät postitteet eivät kasva puissa, mutta yllätyin silti kohteen tavoittamasta 170 euron myyntihinnasta. Myös Englannista 1937 takaisinlähetetystä 3½mk sinisellä kulkeneesta kuoresta maksettiin hyvin, kokonaiset 70 euroa – tämän teki erikoisemmaksi sisällä oleva lappu, jossa kerrottiin, että kuori oli osoiteselvityksen takia avattu postilaitoksen toimesta. Ranskaan vuoden 1945 puolella 2mk vihreällä merkillä lähetetty painotuote meni kaupaksi kympin pohjalla, tämä on hyvä kohde, sillä painotuotteiden lähettäminen sodan jälkeen alkoi vasta myöhään, joten voidaan sanoa kohteen olevan varhaisen. Tämä on todettu jo aiemminkin ja näitä kohteita on olemassa jonkin verran, silti mielestäni ehdottomasti kympin kohde.

Yllä: Postikortti 3.9.1946 Helsingistä Oxfordiin Englantiin. 6mk punainen single. Taksa: Postikortti ulkomaille (1.9.1945 – 31.12.1946) 6,00mk.

Yksi yllätys edullisuutensa puolesta oli Englantiin lähetetty postikortti 6mk punaisella leijonamerkillä yksittäispostitteena. Kyseessä on vaikea kohde, joita tunnetaan vain kymmenkunta. Tämä vaikeus ilmeisesti oli mennyt ohi tai sitten jälleen kerran ”kaikilla” on jo tämäkin, enkä minä tiedä asiasta mitään. Näitä on ollut muutamia myynnissä viimeaikoina, muistan ainakin yhden olleen kaupan viime vuonna Hellmanin huutokaupassa 800 euron lähdöllä, jolloin kohde jäi myymättä. Tämän myytävän kohteen lähtöhinta oli 80 euroa, mikä oli mielestäni aika hyvä lähtöhinta – huutajia ei kuitenkaan ilmaantunut ja kohde myytiin 90 euron hinnalla. Olen sitä mieltä, että nämä ovat parin sadan euron paremmalle puolelle hinnoiteltavia siitäkin huolimatta, että joitakin kappaleita on vaihtanut omistajaa lähiaikoina. Halvalla meni.

[Lisäys 18.11.2016: Sain tietää, että pitkään myös M30 markkinaa seurannut keräilijäkolleega on pitänyt lukua 2,75mk violeteista singleistä erikoistaksaisella lentopostikortilla. Hän kertoi, että hänellä on ylhäällä kokonaiset kuusi rekisteriöintiä vastaavasta kohteesta. Tämä on erinomainen tieto.]

Euroopan ulkomaille kulkeneista myytävänä olleista kohteista mainittakoon Iraniin lähetetty painotuote 50p vihreällä merkillä ja tuloleimoilla myytiin 32 eurolla, kohde on hyvä – vastaavia tunnetaan muutamia. Siirrytään seuraavaksi lyhyesti kuvaamaan Forssan kerhon keräilytapahtumaa.

Yllä: Kuhalankadun luminen aamu, kylmä sellainen. Salossa mittasin -11 astetta lämpöä lähtiessäni.

Katselin monen myyjän pöytiä ja löysin joitakin sodan aikaisia Suomeen tulleita ulkolaisia lähetyksiä, mutta M30 puolella oli kuivaa. Ainoa kohde, jonka löysin olikin sitten aika hyvä, nimittäin rumasta leimauksestaan huolimatta ”löytämäni” 3mk keltainen postikortilla on ihan kelpo kohde. Ajattelin jostain syystä kotiin asti ostaneeni kotimaan käytön, mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että kortti olikin lähetetty Ruotsiin. Tämä on toinen näkemäni Ruotsiin lähetetty 3mk keltainen single postikortti. Tosin se, että minä en ole näitä nähnyt ei tarkoita sitä, etteikö näitä olisi useitakin, mutta toteanpahan tämän asian.

Yllä: Postikortti Helsingistä 14.12.1945 Tukholmaan. Kortilla 3mk keltainen single. Taksa: Postikortti Pohjoismaihin (1.7.1945-15.1.1946) 3,00mk. Kysymyksessä on vaikea 3mk keltaisen merkin yksittäiskäyttö, nimittäin 3mk keltainen julkaistiin vasta 16.11.1945, joten käyttö tällä merkillä rajoittui vain kolmeen kuukauteen.

Sanottakoon, että yhdenkin hyvän kohteen löytyminen aina pelastaa päivän, mutta Forssan keräilytapahtumasta en ole koskaan ikävissäni lähtenyt, nimittäin tunnelma on hyvä ja paikalla useita keräilijöitä. Myyjiä oli jälleen Ruotsista ja Virosta, sekä suuri määrä kotimaisia voimia. Ihmettelin virolaisen myyjän hintoja, ne olivat nimittäin aivan katossa – katsoin lähinnä sodan aikaista postia, jota hänellä oli myynnissä ja ihmettelin, että vitosen kohteita myytiin kolmella neljällä kympillä. Onko Virossa markkina niin kuumana, että tällaisilla hinnoilla tavara menee kaupaksi, vai olikohan kyseessä joku pahemman luokan väärinymmärrys.

M30 kuvioleimaus ”Kotka 26b”

12 maaliskuun, 2014 By Mikael Collan

Yllä: Kotkan kuvioleimalla 26b leimattu M30 2,75mk violetti leijonamerkki. Takana saapumisleima Helsinki 25.3.1942.

Kotkassa 1941 – 1942 lähetetyt päivämäärättömät ketjuleimakuoret ovat yksi kiinnostava suomalainen kuvioleimakohde. Kysymyksessä oleva leima on Kotkan leima numero 26b. Kyseisellä leimalla leimatuissa kuorissa ei ole myöskään yleensä merkintää paikkakunnasta, vaikka tiedetään niiden olevan peräisin Kotkasta ja ajoittuvan jatkosodan aikaan. Yhdessä kuoressa tiedetään olevan kyleima ”Halla”, joka oli käytössä nimenomaan Kotkan alueella.

Keräilyuutiset kertoi aikoinaan artikkelissaan (vuosi ja numero ovat unohtuneet, 2005 jälkeen ja ennen v. 2009 kuitenkin), että nämä leimat tulivat Laitisen kuvioleimojen hintaluetteloon vuonna 1981, jolloin leimaus oli luokiteltu harvinaiseksi (R4) ja jutussa kerrottiin postilähetyskohteita tunnettavan julkaisuhetkenä varmuudella kuusi kappaletta. Lisäksi kerrottiin, että viisi näistä kuudesta kohteesta olisi M30 2,75mk violetilla merkillä.

Leiman tunnetut käytöt ajoittuvat Keräilyuutisten artikkelin mukaan vuodelle 1941 (yksi kappale) ja vuoden 1942 maaliskuuhun (viisi kappaletta). Aaro Laitinen oli artikkelin mukaan esittänyt, että leimasta oli poistettu paikkakunta ”kenttäpostin” tapaan ja Jorma Tikka esitti Filatelistissa, että kysymyksessä oleva leima liittyisi valmisteilla olleeseen Suursaaren operaatioon ja, että leima olisi ollut käytössä Kotkan laivastotukikohdassa – eli kummassakin tapauksessa leimalla olisi sotilaallinen tausta.

Yllä: Kuvioleiman 26b esittely A. Laitisen kuvioleimojen hinnastossa (sivu 53).

Yksi asiaan liittyvä (epärelevantti) detalji on, että ainakin kaksi kohteista, Keräilyuutisten artikkelissa kuvattu ja yllä näkyvä kohde on kumpikin lähetetty ”Mainoskilpailu 8:aan” Helsinkiin; kilpailuvastauksia saattoi lähettää ko. kilpailuun ilmeisesti ainakin vielä huhtikuun 11. päivä 1942 (koska tuolloin kilpailuun lähetetty leimattu kuori on nähtävissä www.postileimat.com sivustolla Vuoksenrannan leimoja esittelevässä kohdassa.