Finlandia 2017 suurnäyttely on jo kulman takana ja osallistujat tekevät viimeisiä viilauksia kokoelmiinsa, myös allekirjoittanut on joutunut purkamaan muutamia sivuja ja korjaamaan monteerauksia uusien kohteiden tullessa kokoelmaan. Näyttelyn arvostelu perustuu osittain (suurelta osin) etukäteen lähetettyihin kokoelmakuviin, joihin tuomareilla on mahdollisuus tutustua ajan kanssa – itse näyttelyssä on jokaista kokoelmaa kohti vain vähän aikaa. Itse osallistun malli 1930 merkkien postihistoriaa esittelevällä kokoelmallani, jonka nimi on muuttunut muotoon ”Postal history of the Finnish model 1930 definitive stamps” eli suomennettuna ”Suomen malli 1930 käyttösarjan postihistoria”. Kokoelma tulee olemaan esillä postihistorialuokassa viisikehyksisenä. Kuten kokoelman nimestäkin käy ilmi on sen tarkoituksena esitellä mallin 1930 postihistoriaa koko merkkimallin käyttöajalta 1930-1962. Kokoelma on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä esitellään paikallispostia ja kotimaan postia, toisessa postia Pohjoismaihin ja erillisten Suomen ja muiden valtioiden välisten postisopimusten perusteella hinnoiteltua postia, kolmantena postia Euroopan maihin ja Euroopan ulkopuolisiin maihin ja lopuksi neljäntenä erilaisia M30 merkein maksettuja lisämaksuja ja postin tarjoamia palveluja. Jokaisen kokonaisuuden sisällä esitellään LC (Lettrés et Cartes, kirje ja korttiposti), AO (Autres Objects, muut lähetyslajit) ja pakettiposti erikseen.

Yllä: Kokoelman etusivu, joka aukeaa klikkaamalla suuremmaksi.

Olen rakentanut kokoelmaan neliportaisen harvinaisuusluokittelun, jota tuon esiin ”tähtimerkinnöillä” ja paksunnetuilla ja kaksoiskehyksillä. Erittäin harvinaiset kohteet (very rare) on merkitty neljällä tähdellä ja paksunnetulla kehyksellä, harvinaiset (rare) esitellään kolmella tähdellä ja kaksinkertaisella kehyksellä. Erittäin vaikeat (very scarce) ja vaikeat (scarce) kohteet on esitelty tavallisilla ohuilla kehyksillä ja kahdella tai yhdellä tähdellä. Olen lähtenyt siitä, että erittäin harvinaisia tai harvinaisia ovat vain ”aidosti harvinaiset” kohteet, joita tunnetaan alle kymmenen tai ne ovat Hannu Kaupin kirjassa mainitussa M30 harvinaisimpien kohteiden listassa. Merkinnät kokevat jonkinlaista inflaatiota, sillä viiden kehyksen kokoelmaan ei ole mahtunut mukaan tavallisia kohteita lainkaan. Olen yrittänyt kertoa selostusteksteissä, jos jokin kohde on esimerkiksi sellainen, että vastaavia tunnetaan vain muutamia. Tämä on sitä ”harvinaistamista”, jota tulee harrastaa, jotta tuomarit pysyvät perässä siitä, että onko kokoelmassa mukana ns. ”hyvää tavaraa”. Tampereen näyttelyssä olen siinä hyvässä asemassa, että mukana postihistorian tuomarina on Ari Muhonen, joka ymmärtää M30 postihistoriasta paljon. Jokainen ymmärtää, että ulkomaille näyttelyyn vietynä olisi todennäköistä, että tuomaristossa ei ole ketään, joka tietäisi M30 aiheesta mitään ja näin ollen arviot perustuisivat hyvin pitkälti tuomariston valistuneisiin arvauksiin, jotka vuorostaan perustuvat heidän omaan kokemukseensa muilta postihistorian aloilta.

Yllä: Kuva kokoelman ensimmäisestä kehyksestä. Keskellä kaksi A3 kokoista sivua, joita ympäröivät A4 sivut

Käytössä on ”kaksoisotsikointi”, jonka ajatuksena on tuoda katsojalle nopeasti esiin ”kokonaiskuva” sivun kohteista. Pääotsikokko kertoo minkälaisesta postista on kysymys (LC, AO, paketti) ja minnepäin sivun lähetykset ovat kulkeneet (kotimaa, Pohjoismaat / sopimusvaltiot, Eurooppa ja Eur. ulkopuoliset maat) ja toisaalta kakkostason otsikolla kerrotaan kohteesta pääasiat. Kohteen alla olevaan kohdekuvauksen tekstiin ei ole ”pakko” tutustua, jotta voi nopeasti ymmärtää mistä on kysymys. Kohdekuvauksessa kerrotaan tarkasti kohteen taksa ja muita detaljeja. Useiden kohteiden kohdalla olen käynyt lisäksi selostetekstillä läpi kohteeseen liittyviä ”muita mielenkiintoisia asioita”. Itse sivut ovat A4 kokoisia, mutta olen laittanut mukaan myös A3 kokoisia sivuja, eli kyseessä on jonkinlainen sekasikiö. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta ehkäpä hulluuteen sisältyy jotain järkeäkin, nimittäin A3 sivujen asettelu on kehyksen keskellä ja niitä ympäröivät A4 sivut. Tietääkseni tällaista ratkaisua ei olla ennen nähty. Ajatukseni on, että jokaisessa kehyksessä on kaksi A3 sivua, joilla esitellään jokin kehyksellä esiteltävään materiaaliin liittyvä erikoisuus tai kokonaisuus – ikäänkuin teema. Tämä on antanut hieman lisää liikkumatilaa kokoelman ”kerronnassa”. Koska A3 sivut ovat kehyksen keskellä ja näin ollen keskeisellä paikalla olen myöskin yrittänyt sijoittaa niille mukaan erityisen hyviä kohteita.

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan ensimmäinen osa

Ajattelin kokeilla myös jotain uutta liittyen näyttelyfilateliaan ja äänitin videon, jossa käydään läpi kokoelmaa alkaen sen alusta lähtien. Ensimmäinen video käy läpi paikalliskirjeitä ja hieman kotimaan postia ja kestää noin puolisen tuntia. Tarkoituksena on videoida koko kokoelman esittely siten, että ehkäpä samoihin aikoihin, kun Finlandia 2017 alkaa olisi esittelyvideosarja valmis.

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan toinen osa

Yllä: Kokoelmaa läpikäyvän videosarjan kolmas osa